Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme tekemisissä hyvin merkittävän lainsäädännön kanssa, joka määrittelee ne pelisäännöt, joilla Suomessa yhtiöitten toimintaa tulee järjestää. Tässä on valmistelijoillekin sillä tavoin annettava tunnustusta, että verrattuna moneen muuhun maahan tämä ehdotus on suhteellisen joutuisasti tehty, koska tässä on lähdetty liikkeelle kuutisen vuotta sitten tositarkoituksella ja nyt tämän hallituksen aikana on tämä esitys saatu tänne eduskuntaan.

Talousvaliokuntakin kävi tässä asiassa pitkän valmistelun. Eduskuntahan lähetti tämän valiokuntaan 7. päivänä syyskuuta 2005. Kuulimme kymmeniä asiantuntijoita, ja voin kyllä tunnustaa, että välillä tuntui epäselvältä, mikä kaikki tässä on yksityiskohdiltaan hyvää ja missä olisi korjaamisen tarvetta, koska asiantuntijoitten kritiikki ja kehumiset vaihtelivat kuukausien aikana melkoisestikin. Oikeusministeriöltä pyydettiin näitä selvityksiä, ja niitä kiitettävällä tavalla tuli. Oikeusministerin vaihtuminenkaan ei tätä asiaa ole vaikeuttanut, vaan ministeri Luhtanen tässä loppumetreilläkin suhtautui hyvin myönteisellä tavalla niihin muutospaineisiin, joita sitten valiokuntaan jäi. Tässäkin asiassa talousvaliokunta on pystynyt yksimielisesti nämä ongelmat ratkaisemaan ja tekemään yksimieliset muutokset. Sekin on tärkeä asia.

Kuinka paljon Suomessa on sitten osakeyhtiöitä? Kaupparekisteriin on tällä hetkellä merkitty 187 220; se nyt on joku päivä tämän käsittelyn aikana. Näistä sellaisia alle 8 000 euron osakepääomalla rekisteröityjä on vajaat 70 000, ja kun tämä työryhmä teki työtään, niin 2003 marraskuussa kaupparekisterissä oli 125 000 osakeyhtiötä, joiden osakepääoma oli alle 8 000 euroa. Näistä arveltiin työryhmän mietinnön mukaan olevan toimivia osakeyhtiöitä noin 52 000.

Mennäkseni nyt tähän yksityiskohtaan, joka oli valiokunnassakin keskeisesti esillä, myös valiokunnan ulkopuolella monet asiantuntijat toivat esille sen, minkälaisia osakepääomia on muissa maissa ja pitäisikö osakeyhtiöitten asemaa tältä osin Suomessakin helpottaa, koska esimerkiksi tällaisia 1 euron osakepääomalla aloittavia yhtiöitä on ainakin Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Valiokunta vierailikin Irlannissa, jossa yhtenä asiana oli tämä osakeyhtiön vähimmäispääoma. Mutta Irlannilla menee tällä hetkellä niin kovaa, että sitä ei kovin paljon ainakaan näitten tapaamieni asiantuntijoitten osalta tämä asia sinänsä kiinnostanut vaan kaikki muut, jotka liittyvät yhtiöitten toimintamahdollisuuksiin Euroopassa. Irlantihan amerikkalaisella pääomalla englantia puhuvana maana, katolisena, on ollut hyvin houkutteleva erilaisille yrityksille. Tässä tämä Irlanninkin malli on otettu parhaalla mahdollisella tavalla huomioon.

Jotkut asiantuntijat sanoivatkin, että on liiankin liberaali tämä meidän esityksemme — siinä vaiheessa hallituksen esitys — että mennään liiankin pitkälle. Muun muassa pitkän päivätyön tilintarkastustoiminnassa tehnyt Yrjö Tuokko astui julkisuudessa esiin ja viritti keskustelua siitä, voiko olla mahdollista, että meillä jätetään yhtiökokouksissa tili- ja vastuuvapauden myöntäminenkin pois. Myös tätä asiaa selvitettiin ja oikeusministeriön kanssa käytiin kirjeenvaihtoa.

Talousvaliokunnan mietinnöstä otsikoittain käy hyvin ilmi se, mitkä olivat sitten näitä meidän käsittelymme yhteydessä merkittäviä asioita sen lisäksi, mitä tässä nyt äsken toin esille. Sivulta 4 käyvät selville pienyhtiöt. Asiahan selvitettiin 1990-luvun lopulla ja tultiin silloin siihen tulokseen, että tämä sama laki riittäköön, vaikka kieltämättä yhden henkilön osakeyhtiö tai pienillä henkilömäärillä oleva osakeyhtiö on tietysti aivan eri asia kuin Nokia tai jotkut muut. Mutta se nyt mahdollistaa sitten sen, että on tämä sama lainsäädäntö, ei tarvitse mitään siinä mielessä muuttaa. Jos tavoitteena pitkällä tähtäyksellä on Nokian tapainen maailmanlaajuinen, kansainvälinen, menestyvä yhtiö, niin ei se ainakaan ole tällä hetkellä sitten laista kiinni.

Talousvaliokunta pitää kuitenkin tarpeellisena, että käytännön yritystoiminnassa ilmenneisiin tarpeisiin reagoidaan ja tässä sääntelyssä havaittavat korjaukset ja epäkohdat sitten otetaan lain valmistelussa huomioon. Tässäkin on tietysti se vanha totuus, että vaikka nyt tämä lainsäädäntö on hyväksytty, niin varmaan tässä ilmenee muutostarpeita, ja sen takiahan tämä eduskunta on ja maaliskuussa valitaan taas uusi, että näitä lakeja voidaan muuttaa.

Samaten pienyhtiöitten tilintarkastus oli keskeisesti esillä. Siinä talousvaliokunta totesi sen, että tilintarkastusvelvollisuutta ja tilintarkastajan kelpoisuutta pienessä osakeyhtiössä harkitaan valmisteltaessa tilintarkastuslain uudistusta. Hallituksen esitys uudeksi tilintarkastuslaiksihan on tulossa nyt syksyllä, ja siinä yhteydessä joudutaan jälleen kerran paneutumaan näihin kysymyksiin.

Samaa voidaan sanoa verotuskysymyksistä. Arvelan työryhmähän jätti maaliskuussa oman esityksensä, mutta oikeusministeriössä käydyn keskustelun pohjalta tultiin siihen tulokseen, että tällä aikataululla, että laki tulee voimaan ensi syyskuun alussa, ei ole mitään mahdollisuuksia valmistella tätä esitystä niin, että verotuslait saataisiin samanaikaisesti voimaan.

Tässä yhteydessä en malta olla mainitsematta sitä, että näitten veroasioitten yhteydessä jälleen kerran merkittävä veroasiantuntijamme Kari S. Tikka oli tässä mukana. Kari S. Tikan asiantuntijalausunto jäi talousvaliokunnan osalta hänen viimeisekseen. Voin omalta osaltani todeta sen, että Kari S. Tikan poismeno traagisella tavalla on ollut hyvin suuri menetys suomalaiselle lainvalmistelulle ei yksin verotuksen osalta vaan laajemminkin.

Tilinpäätöstietojen julkisuutta käsiteltiin, samaten taseitten julkisuutta, mutta kun tätä lainsäädäntöä ja muitakin lakeja käytiin läpi, niin voitiin todeta se, että yritykset, jotka eivät ylitä kirjanpitolaissa säädettyjä kokorajoja, voivat laatia lyhennetyn taseen. Kirjanpitoasetuksessa tarkoitettu kirjanpitovelvollinen voi puolestaan laatia kululajikohtaisen tai toimintakohtaisen tuloslaskelman asetuksessa säädetyllä tavalla, ja pienet yritykset voivat hyödyntää kirjanpitosäännöksissä sallittuja poikkeusmahdollisuuksia esimerkiksi tarjous- ja kilpailutilanteessa.

Tämä pienen yrityksen määritelmä, joka tässä nyt on moneen otteeseen tullut esille, on hyvin vaikea. Meillä on sosiaaliturvamaksulainsäädännössä esimerkkejä siitä, työelämän lainsäädännössä, otetaanko raja työntekijöitten määrän mukaan, liikevaihdon mukaan vai minkä mukaan, ja tämä on myös yksi sellainen tekijä, joka vaikuttaa siihen, mikä on pieni yritys ja miten se käytännössä määritellään. Johtaako se siihen, että sitten niitä pieniä yrityksiä on paljon, jos niitä helpotetaan huomattavasti, jolloin yritykset paloitellaan?

Samaten realisoimattomat erät — mietinnön sivulla 5 todetaan yritysverotuksen kehittämistyöryhmän ehdotus viime vuodelta, että realisoitumattomien arvonnousujen jakokelpoisuuteen esitetään lisärajoituksia. Talousvaliokunta pitää tarpeellisena, että realisoitumattomien arvonnousujen jakokelpoisuutta koskeva sääntely valmistellaan erikseen yhteistyössä oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa ja siitä annetaan erilliset hallituksen esitykset. Tässäkin törmätään siihen valitettavaan tosiasiaan, että meillä asianomaisia henkilöitä, jotka pystyvät tekemään hyviä verolakeja ymmärtäen elinkeinoelämän tarpeet ja lainsäädännön tarpeet, tällä hetkellä ei kovin paljon ole saatavissa ainakaan julkishallintoon. Ne, jotka ovat hyviä, helposti siirtyvät parempien etujen vuoksi yksityisen elinkeinoelämän palvelukseen.

Osakeannin osalta käytiin myös keskusteluja sen takia, että talousvaliokunnalle esitettiin, että suunnattu ilmaisanti on suuri riski osakkeenomistajien tasapuoliselle kohtelulle ja sitä ei pitäisi sallia. Talousvaliokunta kuitenkin puolsi lakiehdotuksen hyväksymistä hallituksen esityksen pohjalta, koska suunnatun osakeannin käyttöala on rajattu laissa suppeaksi ja osakkeenomistajan oikeussuojakeinoja samalla tässä tehostetaan.

Samaten omistuksen julkisuus on tässä tuotu esille sivulla 6 samaten kuin omien osakkeiden hankkiminen ja mitätöinti, josta käytiin laajaa keskustelua ei ainoastaan valiokunnassa vaan myös valiokunnan ulkopuolella. Tässä sitten loppujen lopuksi tultiin siihen, että yhtiökokous voi päättää mitätöimisestä ja myös siitä, että se antaa sen hallitukselle, mutta että hallituksen on toimittava yhtiökokouksen päätöksen sekä yhtiön osakkeenomistajien etujen mukaisesti. Tämän vuoksi tässäkään ei sitten sen kummemmin tehty muutoksia.

Yleishyödyllisistä yhteisöistä tässä viitataan tähän lakitekstiin, joka mahdollistaa sen, että yleishyödyllisiä yhtiöitä voidaan perustaa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi toteaisin sen, että tällä esityksellä halutaan nyt lyödä Suomeen sellaiset pelisäännöt, että me pärjäisimme entistä paremmin. Muun muassa tämän osakepääoman vähimmäisvaatimuksen, 2 500 euron, uudella säännöksellä koetetaan saada Suomeen aikaan uudenlainen yrittämisen henki, joka aina välillä tuntuu ainakin tässä tilanteessa sellaiselta, että Suomi olisi ikään kuin pikkuisen pysähtymässä. Nykyisten pörssikurssien valossa tämä pelko vain kasvaa.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki on selvä parannus nykyiseen osakeyhtiölakiin, ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja hyvässä esittelyssään totesi, valiokunta on vielä petrannut ja osakeyhtiön perustamisen ja yrittäjäksi lähtemisen kynnys on kohtuullisen matala.

Mutta se, mitä olisi kaivannut niin tässä laissa kuin ehkä myös valiokunnan käsittelyssä, on osakeyhtiön lopettaminen. Se on tämän päivän Suomessa hyvin hankalaa ja toisaalta kallista ja käytännössä lähes mahdotonta. Niin kuin valiokunnan puheenjohtajakin totesi, meillä roikkuu kaupparekisterissä kymmeniätuhansia toimimattomia yrityksiä, jotka joutaisi lopettaa, jos ne olisi helpompi lopettaa kuin tällä hetkellä. Olisi toivonut, että tässä yhteydessä olisi tähänkin asiaan kiinnitetty huomiota.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On varmasti monta muutakin asiaa, jotka vielä pitäisi tehdä. Niin kuin tässä totesin, tässä on nyt kuitenkin erittäin suuri asiakokonaisuus. Osakeyhtiön lopettaminen tai yleensä sen niin sanotusti kassakaappiin paneminen on siinä mielessä ongelma, että kun yrittäjä siirtyy yrittäjästä palkansaajaksi, niin hänen sosiaaliturvansa jää epäselväksi, tai sitten silloin, kun hän taas palkansaajasta siirtyy yrittäjäksi, niin meidän yhteiskuntamme ei ole tässä suhteessa riittävän hyvin kehittynyt ja näitä järjestelmiä pitäisi luoda. Valtion taholtahan on tietysti ollut pelko siitä, meneekö kaikki sitten aina oikein, mutta ehkä sitäkin on ylikorostettu. Kyllä tämä yrittäjien asema ja sen tarpeellisuus on nyt onneksi viime vuosina tai 15 vuoden aikana hyvin ratkaisevalla tavalla muuttunut parempaan suuntaan.

Oikeusministeri Leena  Luhtanen

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitokset valiokunnalle siitä, että tämä laaja ja iso työ on saatu päätökseen. Vielä totean sen, että eduskunnan talousvaliokuntahan on käsitellyt tätä esitystä hyvin perusteellisesti ja kuullut erittäin suuren määrän asiantuntijoita. Se on myös ansio, että valiokunta on saanut yksimielisen mietinnön aikaan ja pitänyt näitä esityksen tavoitteita kannatettavina ja tietysti uudistusta tarpeellisena. Itse asiassa, kun katsoo koko tätä laajaa uudistusta ja sitä työtä, mitä tässä nyt on tehty, niin tässä kokonaisuudistuksessa ehkä loppujen lopuksi on vain kahden tärkeän asiakysymyksen osalta valiokunta esittänyt selkeitä poikkeamisia hallituksen esityksestä.

Ensinnäkin valiokunta on asiaa perusteellisesti pohdittuaan, näin olen ymmärtänyt, päätynyt siihen, että yksityisen yhtiön vähimmäisosakepääoman tulisi olla 2 500 euroa nykyisen 8 000 euron asemesta. Tähän nyt sitten liittyy tämä, että samalla ne vanhat yhtiöt, joilla on alle 8 000 euron osakepääoma, vapautuvat velvollisuudesta korottaa osakepääomaansa. Tässä mielenkiintoista on se, että vaikka hallituksen esitys oli tältä osin talousvaliokunnan mietintöä konservatiivisempi, näin voi kyllä sanoa, valiokunnan ehdottama muutos on mielestäni hyvin sopusoinnussa tämän esityksen tavoitteiden kanssa, näin on.

Vähimmäisosakepääoman alentaminen kannustaa uusien yritysten perustamiseen ja itse asiassa lisäksi helpottaa lukuisten jo aikaisemmin perustettujen pienten yritysten toimintaa. Tämä on sillä tavalla minusta hyvin pohdittu asia valiokunnalta sikäli, että meillähän tiedetään olevan yli 50 000 toimivaa ja työllistävää osakeyhtiötä, joilla on pienempi osakepääoma kuin 8 000 euroa. Nyt valiokunnan ehdottamasta muutoksesta, joka vastaa myös kansainvälistä kehityssuuntausta, ei ole voitu osoittaa olevan haittaa esimerkiksi velkojien aseman tai harmaan talouden torjunnan näkökulmasta.

Toisena asiana talousvaliokunta päätyi esittämään, että osakeyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa tulisi jatkossakin aina päättää vastuuvapaudesta yhtiön johtoon kuuluville. Nythän hallitus esitti, että yhtiöt harkitsisivat itse, onko tällaista asiaa tarpeellista käsitellä. Myös tältä osin valiokunnan muutosehdotus liittyy itse asiassa aivan uudistuksen keskeisiin tavoitteisiin, eli samalla kun osakeyhtiölaista ehdotetaan tehtäväksi yritysten kannalta entistä joustavampi, on nimittäin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että osakkeenomistajien, velkojien ja tietysti myös muiden sidosryhmien suoja säilyy hyvällä tasolla. Tämähän tarkoittaa sitä, että vastuukysymykset tulee järjestää asianmukaisesti. Uudistuksessa osakeyhtiölain vastuusäännöksiä onkin monelta osin parannettu ja lisäksi muun muassa tuomioistuimen toimintaa ja sitä kautta oikeussuojan saatavuutta tehostetaan keskittämällä osakeyhtiöoikeudelliset riita-asiat tiettyihin, niihin erikoistuviin tuomioistuimiin. Kun täällä on myös paljon puhuttu näistä tuomioistuinten ruuhkista, niin nämä ovat juuri niitä keinoja, joilla voidaan tehostaa tuomioistuinten toimintaa.

Mitä erityisesti talousvaliokunnan esiin nostamaan vastuuvapauskysymykseen tulee, on ehkä hyvä, että vastuukysymykset joka tapauksessa tulevat valiokunnan esittämällä tavalla kerran vuodessa yhtiökokouksessa keskustelun kohteeksi ja itse asiassa saavat tätä kautta myös yhtiössä huomiota, näin siitä huolimatta, että asian käsittelyn juridinen merkitys saattaa olla vähäinen, koska yhtiökokouksen päätös ei kuitenkaan vapauta johtoa esimerkiksi vahingonkorvausvastuusta, jos vaikka tällaiseen vastuuseen myöhemmin ilmenisi aihetta.

Tässä jo kävi ilmi se, että vaikka osakeyhtiölain kokonaisuudistus onkin kattava paketti, joitakin asioita jää vielä myöhemmin ratkaistaviksi. Monille pienyrityksille tärkeät kysymykset tilintarkastusvelvollisuudesta ja tilintarkastajien kelpoisuusvaatimuksista jäävät nyt sitten arvioitaviksi kauppa- ja teollisuusministeriössä valmisteltavan tilintarkastuslain uudistamisen yhteyteen. Hallituksen esitys asiasta annettaneen pian ja ilmeisesti vielä tämän eduskunnan käsiteltäväksi. Myös osakeyhtiölain ja verotuksen yhteensovittamisessa on meillä vielä jatkossa tekemistä, mutta valiokuntahan on myös näihin asioihin kiinnittänyt ansiokkaasti huomiota.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, haluan todeta sen, että eduskunnassa on nyt päätettävänään uudistus, jota monet ovat jo hyvin pitkään odottaneet. Toivon niin, että tämä saadaan voimaan hallituksen esittämällä tavalla tämän vuoden syyskuun alusta. Mielestäni uudistus on tasapainoinen kokonaisuus yhtäältä yritystoiminnan edellyttämän joustavuuden ja toisaalta eri intressiryhmien oikeussuojan tarpeiden kannalta.

Talousvaliokunnan esittämät muutokset, näin on sanottava, entisestään edistävät yrittäjyyttä ja painottavat lain soveltamisen kannalta tärkeitä vastuukysymyksiä. Siellä on erittäin huolella käsitelty asia hyviä asiantuntijoita kuullen ja valiokunnan jäsenet ovat olleet asiantuntijoita. Tämä on mielestäni juuri sitä hyvää yhteistyötä, mitä eduskunnan ja hallituksen välillä täytyy tehdä. Saimme hyvän esityksen. Kiitoksia!

Juhani Sjöblom /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo osakepääoman alentaminen olisi mennyt varmasti matalammaksikin, mutta ymmärtäen tämän odotuksen kentällä valiokunta sen myötä päätyi siihen, että selvitystilasäännöksiä esimerkiksi ei tarvitse kirjoittaa uusiksi, kun palataan siihen 2 500 euroon. Mutta paineita oli selvästi pudottaa sitä pienemmäksikin.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Niin kun täällä on kuultu, tämä hallituksen esitys uudeksi osakeyhtiölaiksi tuotiin eduskuntaan jo syyskuussa viime vuonna. Me olemme käsitelleet sitä yli 9 kuukautta, mutta niin kuin tiedetään, hyvä tuloshan syntyy siinä ajassa. Syntyyhän ihmiselämäkin siinä ajassa. Se, että me päätimme käsittelyn, oli riippuvainen paljolti siitä, että maailmaa ei voi yhdellä kertaa parantaa, vaan jätetään seuraavallekin jotain. Ed. Kuosmanen, tämä asia oli käsittelyssä, mutta totesimme, että joskus tämä käsittely täytyy lopettaa. Toivon mukaan tämä tulee nyt (Välihuuto) — anteeksi, ed. Kurvinen joo, minä alan tässä sekoilla nimissä — tämä sitten toivottavasti tulee voimaan syyskuun alusta. Puheenjohtaja Skinnari selosti varsin ansiokkaasti tätä, joten en lähde toistamaan kaikkea.

Näissä asiantuntijakuulemisissa saimme runsaasti palautetta hallituksen esityksen epäkohdista, joita tosiaan oli aika paljon, mutta niistä epäkohdista saatiin loppujen lopuksi aika monet korjatuiksi. Totean kuten ed. Skinnari, että vaikutusta siihen varmaan oli ministerinvaihdoksella, koska ministeri Luhtasen astuttua remmiin alkoi tapahtua. Tekisi mieli sanoa, että järki alkoi voittaa virkamiesbyrokratian jääräpäisyyttä. Meillähän on tällainen perussuomalainen virke, että kun tehdään päätöksiä, niin todetaan "kuolleen ruumiini yli tai ei mitään muuta", vaikka olisi tehty kuinka typeriä tai kuinka järjettömiä. Tämä on tällainen perussuomalainen asenne, ja se tuntuu aika usein tässä lain valmistelussa olevan asianlaita.

Muutamia asioita haluan tässä tuoda esille. Uusi laki on entistä kattavampi, ja siinä säädetään useista seikoista, jotka nykyään ilmenevät vain oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa. Heikkoutena, kuten myös ed. Skinnari, pidän sitä, että saman lain sisään mahdutetaan niin mikroyrittäjä, nakkikioskinpitäjä kuin pörssiyritys Nokia, koska nämä todellakaan eivät paini samassa sarjassa. Jatkossa tulisi harkita pienille yrityksille soveltuvaa yksinkertaisempaa muotoa, niin kuin on asianlaita joissakin maissa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa, mutta jääköön se tulevaisuuteen.

Osakepääoman pudottaminen takaisin arvoon 2 500 euroa tekee nyt mahdolliseksi sen, että noin 52 000 yrityksen ei tarvitse paneutua nostamisen aiheuttamaan vaivaan. Se, onko osakepääoma 2 500 vai 8 000 euroa, ei ole esteenä sille, että yrityksissä mahdollisesti harrastetaan rikollista toimintaa, vaikka muutamat asiantuntijat niin väittivätkin. Tämä ei ole rikollisuuden esteenä. Tämä alhaisempi osakepääoma saattaa kuitenkin olla monelle pien- tai mikroyrittäjälle kynnyskysymys yrityksen perustamiselle, ja näitä yrityksiähän me nimenomaan tarvitsemme tulevaisuudessa lisääntyvässä määrässä. Olen tyytyväinen siihen, että ministeri Luhtanen oli näissä asioissa kanssani samaa mieltä.

Tähän pienten osakeyhtiöiden asemaan on uudistuksessa kiinnitetty erityistä huomiota. Sääntelyn olennainen selkeytyminen ja laajentaminen sekä eräät pieniä yhtiöitä koskevien säännösten kirjoittamistavassa valitut ratkaisut helpottavat pienten yhtiöiden ja näille erityisesti palveluja tarjoavien mahdollisuuksia tutustua lain sisältöön. Me, kuten täällä todettiin, harkitsimme myös vaihtoehtoa, että olisi luovuttu kokonaan minimipääomasta, mutta siihen ei nyt päädytty. Se olisi tuonut liikaa muutoksia.

Arvoisa herra puhemies! Merkittävä muutos hallituksen esitykseen on tilintarkastajan asema ja kelpoisuusvaatimus. Pienissä yrityksissä riittää edelleen pätevä, hyvämaineinen kansalainen. Ei kaikissa yrityksissä tarvita htm:ää tai kht-tarkastajia. Se maksaisi kohtuuttomasti näille pienille yrittäjille. Paljon tärkeämpi on itse asiassa ammattitaitoisen kirjanpitäjän käyttö, jota seikkaa haluankin painottaa tässä yhteydessä, ja ehkä tulevassa lain laadinnassa tartutaan tähän puoleen.

Talousvaliokunta täydensi myös sitä, että laissa säilytetään edelleen vastuuvapauden myöntäminen yhtiökokouksen vastuullisille. Se on mielestäni tärkeää, koska siten osoitetaan, että yhtiökokouksen ja yhtiön hallituksen ja toimivan johdon välillä vallitsee luottamussuhde. Minulla edellisestä elämästäni yritysjohtajana on tästä erittäin hyviä kokemuksia. Yhtiökokouksessa käsitellään asioita ja siellä todetaan, löytyykö yhteinen kieli. Jos vastuuvapaus myönnetään puhtain paperein, niin se osoittaa, että on olemassa kommunikaatio. Yrityksen henki peilautuu hyvin paljon näissä yhtiökokouksissa. Minun mielestäni luottamus on kaiken liiketoiminnan eräs tärkeä peruspilari.

Lopuksi tässä yhtiökokoukselle jää valiokunnan mietinnön mukaisessa toimintatavassa edelleen täysi toimivalta puuttua mahdollisiin laittomuuksiin siitä huolimatta, että tämä vastuuvapaus olisi myönnetty, siis puuttua väärinkäytöksiin samalla tavalla tai asioihin, joita ei ole esitetty siellä. Tämä nyt hyväksyttävänä oleva lakiehdotus on parannus nykytilanteeseen.

Totean, kuten ed. Skinnari, että mietintö oli yksimielinen, mikä on talousvaliokunnan tavaramerkki tänä päivänä.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että valiokunta yksimielisesti sai aikaan tämän mietinnön. Tässä uudessa laissahan on sen jälkeen, kun talousvaliokunta käsitteli sitä varsin pitkään, hartaasti ja seikkaperäisesti, kuunteli suuren joukon asiantuntijoita, selvästi mahdollista ryhtyä yrittäjäksi helpommin ja pienemmällä osakepääomalla kuin aikaisemmin. Minusta tämä on se oleellinen asia, että alennettiin tätä vähimmäisosakepääomaa 2 500 euroon. Se helpottaa yhtiön perustamista. Koska tämä osakeyhtiömuoto on selvästi suosituin yritysmuoto ja valtaosa näistä yrityksistä on pieniä, niin tällä osakeyhtiöpääoman alentamisella on erittäin suuri merkitys.

En usko, että meillä on tarvetta mihinkään erilliseen pienyrityslakiin, koska siinä tulee jo sitten ongelmia tämän yrityksen mahdollisesti kasvaessa sen suhteen, miten sitten joudutaan tuota yritysmuotoa muuttamaan jne. Siinä mielessä tällainen aika joustava laki, mikä nyt saatiin aikaiseksi, sopii kyllä sekä pienemmälle että suuremmallekin yritykselle, vaikka tietysti tämä yritysfilosofia monessa mielessä näillä yrityksillä on hyvinkin erilainen.

Minusta tämä valmistelu sujui erittäin hyvin ja lopputulos on erinomainen. Tästä varmasti on hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle, ja on helpompi lähteä yrittäjäksi tämän lain aikana kuin edellisen lain aikana.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys uudeksi osakeyhtiölaiksi on esitys, jota vain asiantunteva valiokunta kykenee työstämään siihen malliin, että siitä tulee ihan oikeaa lainsäädäntöä. Tämä hallituksen esitys oli hyvin liberaali. Siellä oli monia ehdotuksia, jotka toteutuessaan olisivat johtaneet siihen, että myöskin yrittäjän asema tulevaisuudessa olisi ollut sellainen, että tietämättään yrittäjä olisi heikentänyt omaa asemaansa. Jos olisi poistettu tilintarkastusvelvollisuus, se olisi ollut nykykäytännössä niin, kun verotuskäytäntöä on muutettu, että yrittäjä olisi jäänyt odottamaan vain sitä 4—5 vuoden päästä tulevaa verotarkastajaa, ja siellä pienet asiat kertaantuvat verottajan käsittelyssä monin verroin, jolloin tilintarkastajalle maksettu korvaus suhteessa tahattomiin pieniin puutteisiin kuitenkin sitten tulee monin verroin edullisemmaksi, maksaa tilintarkastajalle se palkkio, joka hänelle kuuluu.

Osakeyhtiö on yhtiö, jossa on osakepääoma, ja siksi on perusteltua, että valiokunta on päätynyt siihen ratkaisuun, että on osakepääoma. Se on nyt mietinnössä 2 500 euroa. 8 000 euroa on joissakin kohdissa yhtiön omaksi pääomaksi varsin pieni, mutta nyt kun halutaan harmonisoida ja myöskin välttää turhaakin byrokratiaa näiden 52 000 yhtiön osalta, joiden pääoma on alle 8 000, niin on ollut valiokunnassa perusteltua juuri löytää tämä linjaus.

Osakeyhtiön riskinhallinta on ammattijohdolle tärkeä asia, se on myöskin niin omistajille kuin sitten yhteistyökumppaneille, velkojille tai muille. Siksi on perusteltua, että osakeyhtiötiedot, niin omistajatiedot kuin tilinpäätöskin, ovat julkisia. Tässä valiokunta on tullut ihan oikeaan lopputulokseen.

Meillähän on — vielä palaan tähän pienyhtiölainsäädännön tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen — hyvin monta mahdollisuutta lähteä yrittäjäksi, siis ammatinharjoittajana, toiminimenä, kommandiittiyhtiössä, avoimessa yhtiössä, ja osakeyhtiön tuoma etu on juuri se, että siinä pienen osakepääoman turvin oikein toimien kyetään rajaamaan henkilökohtaisia vastuita. Muussa tapauksessa, esimerkiksi toiminimenä, yrittäjä kantaa kaiken vastuun koko omaisuudellaan.

Tilinpäätöstietojen julkisuus on tarpeellista nimenomaan siksi, että saadaan tietoja yhtiön taloudellisesta tilasta, koska kyllähän voidaan asioita hoitaa varsin pitkälle vuodesta toiseen niin, että yritys tuottaa tappiota, mutta kasvattamalla yrityksen toimintaa edelleen voidaan tavaravirtoja, rahavirtoja syventää, mutta kuitenkin sitten loppukädessä se pettyneiden joukko on varsin suuri. Siksi julkisuus näiltä osin on ihan perusteltua.

Osakeannin osalta suunnattu osakeanti on joltain osin väärin tehtynä varsinkin vähemmistöosakkaita kohtaan hyvinkin vahingollinen, mutta valiokunta on perustellut asioita hyvin, ja kun lain mukaan toimitaan, niin myöskin se suunnattu osakeanti on perusteltu.

Valiokunnassa oli asiantuntijakuulemisessa useampiakin asiantuntijoita, joiden mielestä omistuksen julkisuus olisi pitänyt kyetä peittämään. Kuitenkin valiokunta lähtee siitä, niin kuin lakiehdotuskin lähtee, että lakiehdotuksen 3 luvun 17 §:n mukaan osake- ja osakasluettelo on pidettävä yhtiön pääkonttorissa jokaisen nähtävänä ja kenellä tahansa on oikeus saada korvausta vastaan tiedot yhtiön toimesta. Elikkä tämä on ihan perusteltu asia. Näitä akuankkayhtiöitä on takavuosina ollut, ja ne ovat sitten myöskin omaa pahaa jälkeään jättäneet.

Täällä valiokunnan puheenjohtaja sivusi yleishyödyllisiä yhtiöitä. Meillähän on isoja yleishyödyllisiä yhtiöitä, Veikkaus, Fintoto, joiden perimmäinen tehtävä on tuottaa mahdollisimman hyvää tulosta, mutta kuitenkin niin, että ne eivät jaa osinkoa, vaan edunsaajana on joku muu yhtiön määräämä tai näissä tapauksissa valtion lailla määräämä edunsaajataho. Olen sitä mieltä, että meillä tämä yleishyödyllisten yhtiöiden lainsäädäntö voi olla ihan hyvin juuri näine määräyksineen sisällä osakeyhtiölainsäädännössä eikä tarvita erillistä lainsäädäntöä. Mitä enempi teemme lakeja, sitä hankalampia niitä on loppukädessä kuitenkin käsitellä.

Keskustan valiokuntaryhmä olisi halunnut toimivaltaisia tuomioistuimia viisi kappaletta lisää tähän luetteloon, joka nyt tässä mietinnössä on, mutta koska haluttiin tehdä yksimielinen mietintö, niin päädyttiin tähän. Perustelunahan oli se, että tämä tuomioistuinten karsiminen mahdollisimman vähiin osaltaan sitten voisi vahvistaa sitä osaamista, ja varmaan tässä myöskin omat ihan pätevät perustelunsa on. Mutta toisaalta sitten taas saatavuus koko valtakunnan tasolla tässä asiassa vähän kärsii.

Vastuuvapauden myöntäminen yhtiökokouksessa on perusteltua ja nimenomaan niin, että siltä osin kuin yhtiökokous päättäessään asioista tietää, niin myöskin sitten toimii. Jos yhtiön sisältä erityistilintarkastuksessa tai jostain muusta syystä johtuen löytyy rikollista toimintaa, niin silloin myöskin johto ja hallinto ovat edelleen tilivelvollisia elikkä tämä vastuuvapauspykälä siltä osin ei heitä vapauta.

Arvoisa puhemies! Tämä nyt vahvistumassa oleva osakeyhtiölaki on parannus edellisestä, ja hyväksi tämän lain tekee nimenomaan valiokunnan asiantunteva käsittely ja varmasti nimenomaan ministeri Luhtasen vahva ote myöskin ministeriön suuntaan.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Osakeyhtiölakiuudistuksen huolellinen talousvaliokuntakäsittely on eräissä kohdin parantanut jo muutoinkin hyvää hallituksen uudistusesitystä. Hallituksen esitykseen vielä sisältynyt 8 000 euron vähimmäisosakepääoma ehdotetaan mietinnössä alennettavaksi 2 500 euroon. Pidän tätä hyvin perusteltuna. Osakepääoman merkitys velkojia suojaavana puskurina on vähentynyt luotonantajien tarkastellessa yrityksiä poikkeuksetta taloudellisen kokonaisarvioinnin perusteella. Myöskään yhtiön osakepääoman vähyyteen liittyvä pakkoselvitystilaanasettamisvaatimus ei ole juurikaan käytännössä toiminut.

Osakepääoman vaikutus harmaata taloutta edistäviksi katsottujen pöytälaatikkoyhtiöiden lukumäärään on samoin pieni. Tarve osakeyhtiöiden perustamiseksi pöytälaatikkoon tulevia yritysjärjestelyjä ajatellen on huomattavasti vähentynyt ennen kaikkea kaupparekisterin lyhentyneiden rekisteröintiaikojen takia.

Osakepääoman alentaminen helpottaa osaltaan merkittävästi osakeyhtiön perustamista. Osakeyhtiömuotoinen yrittäjyys suosii yritystoiminnan eriyttämistä yksityistaloudesta, mikä on sinänsä suositeltava tavoite kaikille yrittäjille.

Vähimmäisosakepääoman alentamisen yhteydessä tullaan samalla poistaneeksi pitkäaikaiseksi osoittautunut alle 8 000 euron osakepääoman omaavien yritysten osakepääoman korotusongelma. Alle 8 000 euron osakepääomalla toimivia yhtiöitä on edelleen noin 52 000. Hallituksen esityksessä näille yhtiöille suunniteltu osakepääoman korottamisvaatimus olisi ainoastaan tarpeeton hallinnollinen toimi, josta aiheutuisi yhtiöille ylimääräistä työtä ja kustannuksia.

Arvoisa puhemies! Täällä on jo noussut esille yhtiökokouksen vastuuvapauspäätöksen merkitys. Hallituksen esityksessä ehdotettiin luopumista nykyisestä järjestelmästä, jossa varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltäviin pakollisiin asioihin kuuluu hallituksen jäsenten, hallintoneuvoston jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapauden myöntäminen. Perusteluiksi esitettiin menettelyn olematon käytännön merkitys, mikä on puolestaan seurausta yhtiökokoukselle annettavien tietojen ylimalkaisuudesta.

Vastuuvapauden myöntäminen merkitsee yhtiön yksipuolista luopumista vahingonkorvausvaateesta yhtiön johtoa kohtaan. Vastuuvapauden myöntäminen estää korvauskanteen nostamisen kuitenkin vain siltä osin kuin yhtiön johdossa olleen henkilön vahinkoa aiheuttanut toimenpide tai laiminlyönti on ollut yhtiökokouksen tiedossa. Mikäli yhtiökokoukselle ei ole olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja annettu, ei vastuuvapauspäätöskään ole sitova.

Useimmiten johdon ratkaisuja ei yhtiökokouksessa käydä kovinkaan tarkasti läpi ja vastuuvapaus myönnetään tilintarkastuskertomukseen tukeutuen. Mikäli johdon toiminnasta käy myöhemmin ilmi yllättäviä ja vahinkoa aiheuttaneita seikkoja, on kanteen nostaminen mahdollista vastuuvapauspäätöksestä huolimatta. Tästä näkökulmasta katsoen olisi vastuuvapaudesta päättämisen pakollisuudesta luopuminen ollut perusteltua. On kuitenkin olemassa muita syitä, joilla voidaan nykyistä erittäin vakiintunutta oikeustilaa puoltaa. Ensinnäkin yhtiökokouksen yritysjohdolle myöntämä vastuuvapaus kiistatta selkeyttää vastuukysymyksiä yhtiökokouksessa esitettyjen asioiden osalta.

Toiseksi, eikä tätä tule vähätellä, saattaa vastuuvapauden myöntäminen olla sekä johdolle että osakkeenomistajille henkisesti tärkeä asia, ja näin ollen perusteltu.

Arvoisa puhemies! Valiokuntaa puhututti myös maksuton suunnattu osakeanti. Järjestelyn on pelätty uhkaavan osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. On kuitenkin muistettava, että voitonjakoon rinnastuva maksuton suunnattu osakeanti on mahdollinen ainoastaan, mikäli siihen on yhtiön kannalta ja kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Säännös tulisikin sovellettavaksi lähinnä poikkeuksellisissa tilanteissa. Esimerkiksi osakelajeja yhdistettäessä kalliimman osakelajin haltijoita voisi hyvittää maksuttomien osakkeiden muodossa.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan talousvaliokunnan mietintö tarjoaa hyvin valmistellun ja perustellun ehdotuksen, joka tulisi sellaisenaan hyväksyä.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Osakeyhtiölain kokonaismuutos on yleensä työläs prosessi. Monissa muissa maissa uudistukset tässä asiassa ovat osoittautuneet erittäin vaikeiksi toteuttaa niin, että enemmistö olisi tyytyväinen.

Osakeyhtiölain muuttaminen tarjoaa lainsäädännön täydentämisen ja täsmentämisen lisäksi houkuttelevan tilaisuuden toteuttaa politiikkaa yrittäjyyden edistämiseksi. Tätä näkökulmaa olemme talousvaliokunnassa kokoomuslaisten voimin yrittäneet pitää esillä ja kirkastaa koko käsittelyn ajan. Mielestämme valiokunta on tässä onnistunut hyvin.

Yrittämisen esteitä pitää raivata myös siinä mielessä, että muutokset omistamisessa eri yhtiömuotojen välillä ja yrityksen koko elinkaaren eri käänteissä sujuisivat mahdollisimman sujuvasti. Turha byrokratia pitää karsia pois, mutta tarpeellista byrokratiaa voidaan vaikka hieman lisätäkin, jotta reilu kilpailu voitaisiin ylläpitää.

Yrityksen perustamisen esteitä yritetään purkaa tässä laissa laskemalla minimiosakepääoma 2 500 euroon. Se parantaa osakeyhtiömuodon houkuttelevuutta merkittävästi pienyrittäjyyden alkutaipaleella. Mielestäni se on hyvä kompromissi, vaikkakin sen olisi voinut pudottaa kokonaan poiskin. Tämä päätös nyt lopultakin katkaisee odottamisen tässä asiassa, kun osakepääoman noston siirtymäaikaa on jatkettu toistaiseksi. Alle 8 000 euron osakepääomalla toimivia yrityksiä on 52 000, joten niistä suurin osa pystytään tällä lailla pitämään pelissä mukana ilman lisäbyrokratiaa.

Mielestäni on hyvä, että osakeyhtiölaissa huomioidaan erilaisten yritysten tarpeet, sillä monesti toiminnan tehostaminen ja uudelleenjärjestelyt aiheuttavat jakaantumisia ja kilpailussa halutaan menestyä myös hyvin pienen organisaation voimin. Osakeyhtiömuoto on kuitenkin se kaikkein suosituin yritysmuoto. Niissä maissa, missä on turvauduttu pienyrityslakiin, siitä ei ole vielä saatu kovinkaan hyviä kokemuksia.

Tilinpäätöstietojen julkisuus aiheutti myös laajaa pohdintaa valiokunnassa. Ajattelematta voisi sanoa, että kaiken tiedon pitää olla julkista. Valiokunta päätyi kuitenkin sille kannalle, että pienet yrityksethän voivat laatia lyhennetyn taseen, eli kaikkia liitetietoja ei tarvitse saattaa julkisuuteen eli myös kaikkien mahdollisten kilpailijoiden nähtäville. Näin voidaan turvata yrityksen prosessuaalista asemaa tarjouskilpailuissa ja luvanvaraisissa toiminnoissa.

Osakeyhtiötä koskevat riita-asiat ratkaistaan jatkossa kahdeksassa käräjäoikeudessa: Ahvenanmaan, Helsingin, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan käräjäoikeudessa. Keskittämällä voidaan taata, että juttuja tulee näihin oikeusistuimiin riittävästi, jolloin on todennäköistä, että niiden ammattitaito alalla kohenee, ja näin voidaan juttujen läpimenoaika pitää kohtuullisena, mutta silti toimia kohtuullisten kustannusten rajoissa. Samalla voidaan yhtenäistää lain käytäntöä, vaikka ei siinä liene nykymallissakaan ollut kovin suuria murheita. Talousjutut kuitenkin vaativat erikoisosaamista ja erityistä perehtymistä, koska kahta täysin samanlaista tapausta ei ole.

Arvoisa puhemies! Työtä yrittäjyyden edistämiseksi pitää jatkaa. Uskon, että eduskunnan linja tulee entisestään tehostumaan, kun oikeusministeri Luhtanen tuo vielä tällä vaalikaudella kokonaispaketin ulosottolain uudistamiseksi. Aikaisemminhan henki on ollut sellainen, että yrittäjävelallinen hirtetään aina ensimmäisenä. Toivottavasti siltäkin osin päästään eteenpäin ja kohtuullinen riskinotto palkitsee kohtuullisesti ja riskin realisoituminen ei rankaise kohtuuttomasti. Tilintarkastuslakiuudistus tulee toivottavasti viimeistään syksyllä. Verolakeihin tarvitaan muutoksia ja sovittamisia erityisesti yhtiömuodon muutoksen yhteydessä. Samoin perintö- ja lahjaveroon täytyy sukupolvenvaihdoksia ajatellen saada muutoksia.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kollegat valiokunnasta puuttuivat jo muun muassa vähimmäisosakepääomaan ja mahdolliseen ajatukseen erillisestä laista pienyhtiöille, joten en nyt enää mene niihin. Sen sijaan keskittyisin valiokunnan mietinnössä sivulla 7 mainittuihin yleishyödyllisiin yhtiöihin, joihin muutamat aiemmatkin puhujat ovat jo viitanneet.

Sekä nykyään voimassa olevan että nyt käsiteltävän osakeyhtiölain mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan yhtiölle määrätä muukin tarkoitus kuin voiton tuottaminen omistajille. Tämä tarkoitus voidaan kuitenkin vastaavasti muuttaa jälleen yhtiöjärjestystä rukkaamalla, joten kovin pysyvästä ratkaisusta välttämättä ei ole kyse. Yhtenä vaarana on pidetty myös sitä, että verottaja ei välttämättä tunnistaisi yleishyödyllisen yhtiön erityisluonnetta, vaan saattaisi tulkita yleishyödyllisyyden piilotetuksi osingonjaoksi. Suomessa ongelmana on myös se, että koko yleishyödyllisen yhtiön käsitettä ei yleisesti tunneta, koska sitä ei erikseen ole lainsäädäntöön kirjattu eikä sitä koskevaa erityissääntelyä muutenkaan ole. Yleishyödylliset yhtiöthän sijoittuvat suunnilleen aivan puhtaan aatteellisen yleishyödyllisen toiminnan ja toisaalta raa’an voitontavoittelun välimaastoon. Ne toimivat markkinoilla periaatteessa ihan tavallisten yritysten tavoin, mutta niiden tehtävä on pelkkää rahan tahkoamista pikkasen laajempi. Käytännössä se näkyy muun muassa yhtiön tarkoituksen määrittelyssä ja voitonjaon rajoittamisessa.

Yleishyödylliselle yhtiölle voisi olla aika monenlaista käyttöä. Erityisen ajankohtaisia niistä on tullut nyt viime aikoina meillä Suomessa, kun kunnissa on alettu miettiä uusia tapoja organisoida palveluiden hankintaa ja tuotantoa. Ruotsissa on arvioitu, että yleishyödylliset yhtiöt voisivat nimenomaan sopia hyvin koulutukseen, terveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon ja yleishyödyllisellä yhtiöllä voisi olla merkittävä potentiaali yleensäkin julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä ja toisaalta kolmannen sektorin palvelutuotannon yhtenä järjestämistapana. Isossa-Britanniassa puolestaan uskotaan, että yleishyödylliset yhtiöt sopisivat erityisen hyvin esimerkiksi joukkoliikenteeseen, reilun kaupan toimintaan, sosiaaliseen asuntotuotantoon, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon jne., siis sellaisille aloille, joilla leimallisesti on kyse muustakin kuin pelkästä voiton tekemisestä ja joilla erilaiset yhteiskunnalliset arvot tulevat keskeisesti esiin.

Näissä kahdessa mainitussa maassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa, on erikseen säädetty yleishyödyllisistä yhtiöistä. Tämä Ruotsin-malli on varsin kevyt ja olisi Suomessakin toteutettavissa varsin yksinkertaisesti ja nopeasti. Ruotsissa paikallisessa osakeyhtiölaissa yleishyödylliset yhtiöt kyllä mainitaan, mutta niitä koskeva erityissääntely on pyritty karsimaan minimiin, eli yleishyödyllisiä yhtiöitä pyritään kohtelemaan mahdollisimman pitkälle ihan tismalleen samalla tavalla kuin kaikkia muitakin osakeyhtiöitä.

Isossa-Britanniassa on päädytty vähän toisenlaiseen ratkaisuun, eli siellä erillissäätelyä on enemmän. Siellä on rajoitettu yleishyödyllisten yhtiöiden voitonjakoa ja myös jäännösarvon jakoa silloin, kun yhtiö lopettaa toimintansa. Tässä kantavana ajatuksena on se, että riittävän suuri osa yrityksen tuottamasta tuloksesta jää yrityksen sisälle kehittämään sen toimintaa edelleen ja samalla siis palvelemaan sen yhtiön yleishyödyllistä tarkoitusta ja myös paikallisyhteisöä. Isossa-Britanniassa, silloin kun yleishyödyllistä yhtiötä lähdetään perustamaan, julkinen viranomainen arvioi, onko todella kyse aidosta yleishyödyllisestä yhtiöstä, ja tämän yleishyödyllisyyden periaatteen toteutumista valvotaan myös myöhemmin.

Vaikka Suomessa tämä yhtiön käsite on vielä aika outo, niin sille on jonkin verran löytynyt kannatusta. Esimerkiksi lueskelin Sosiaalitalouden tutkimuskeskuksen julkaisua nimeltä Järjestöjen toiminnan yhtiöittäminen — syitä ja seurauksia. Siinä esitettiin kysymys: "Onko mahdollista, että yleishyödyllinen tai voittoa tuottamaton osakeyhtiö määriteltäisiin uudessa osakeyhtiölaissa ja määrittelyä voitaisiin käyttää nykyistä selkeämmin?" Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on myös ottanut asiaan kantaa ja todennut, että kunnallisia ei-voittoa tuottavia osakeyhtiöitä varten tulisi luoda oma, muista osakeyhtiöistä poikkeava sääntely niiden erityisluonteen vuoksi. Eli puhutaan tismalleen samasta asiasta.

Vihreä eduskuntaryhmä on katsonut, että yleishyödyllisiä yhtiöitä tulisi pikaisesti selvittää ja niiden toimintaa edistää myös täällä meillä Suomessa esimerkiksi juuri Ruotsin- ja Ison-Britannian-mallia seuraten ja siitä oppia ottaen. Tarvittaessa tämä voitaisiin toteuttaa muuttamalla osakeyhtiölakia, niin kuin Ruotsissa, tai säätämällä ihan erillinen laki, joka koskisi nimenomaan yleishyödyllisiä yhtiöitä. Nämä yhtiöt tarjoavat nähdäkseni mahdollisuuden luoda sellaista markkinataloutta, joka on kvartaalikapitalismia vähän pitkäjänteisempää ja kauemmas katsovaa, kestävämpää, ja samalla tuottaisi enemmän hyötyä myös niille yhteisöille, joissa yhtiö toimii, ja kaikille meille suomalaisille, koko kansantaloudelle.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestykseen kirjataan osingonjakokielto, on yksi osoitus siitä, että se on menossa yleishyödylliseksi. Tähän pitää myöskin saada verottajan suostumus, jolloin tästä yhtiöstä tulee myöskin veroa maksamaton. Eli meillä on täydet valmiudet tänä päivänä hoitaa tämä yleishyödyllisen yhtiön status, kunhan vaan siihen asiaan pikkusen paneudutaan.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunnan yksimielisestä mietinnöstä tuli hyvä, niin kuin täällä useassa puheenvuorossa on todettu, ja erityisesti talousvaliokunnan jäsenet ovat tätä arviota täällä toistaneet. Uuden osakeyhtiölain avulla lisätään suomalaisten osakeyhtiöiden toimintamahdollisuuksia, sillä laissa on useita parannuksia nykyiseen lakiin verrattuna. Itsekin haluan joitakin asioita tässä yhteydessä vielä korostaa.

Erityistä huomiota on kiinnitetty pienten osakeyhtiöiden asemaan, ja tätä tukee osaltaan talousvaliokunnan esitys alentaa osakeyhtiön vähimmäispääomaa nykyisestä 8 000 eurosta 2 500 euroon. Tämä alentaa kynnystä yrityksen perustamisessa. Myös pienten yhtiöiden tilintarkastukseen harkitaan tarkistuksia uudistettaessa tilintarkastuslakia. Talousvaliokunta kiinnitti huomiota myös yleishyödyllisiä yhtiöitä koskevaan sääntelyyn ja esittää, että hallitus selvittää vielä tältä osin sääntelyn riittävyyttä.

Tuomioistuinten osalta esitetään osakeyhtiölain soveltamista koskevien riita-asioiden keskittämistä kahdeksaan kooltaan riittävän suureen käräjäoikeuteen. Tämä mahdollistaa tuomarien erikoistumisen osakeyhtiöasioihin myös tuomioistuinten sisällä.

Herra puhemies! Uusi osakeyhtiölaki parantaa osaltaan yritysten toimintaedellytyksiä ja yrittämisen edellytyksiä Suomessa.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kompetenssini ei riitä arvioimaan tätä mietintöä ja siihen sisältyviä ratkaisuja, mutta kiinnitän kuitenkin yhteen asiaan huomiota, joka on tullut erinomaisen perusteellisesti, sanoisinko, suorastaan yksityiskohtaisesti esille Valtion vakuusrahaston valtuuston työskentelyssä liittyen erityisesti Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin asioihin. Täällä on läsnä myöskin valtuuston jäsen ed. Mauri Salo, joka voinee allekirjoittaa tämän puheenvuoroni, eräiltä osin ainakin.

Kun on käyty läpi näitä oikeudenkäyntejä, joista nyt vihdoinkin nämä Uoti-tapaukset ja muut on saatu jonkinlaiseen satamaan tai, sanotaan, tämän vaiheen satamaan, niin siinä on käynyt erinomaisen hyvin ja havainnollisesti esille, kuinka valtavan paljon pelataan lepäävillä yhtiöillä. Siis se on aivan uskomatonta, kun saattaa olla tällaisella, sittemmin rikolliseksi havaitulla toimeliaisuudella pohjanaan kymmeniä ja kymmeniä lepääviä yhtiöitä. Nyt kun tätä minimiosakepääomaa lasketaan alaspäin, niin silloin tietysti ainakin teoriassa vielä sitten helpottuu näillä lepäävillä yhtiöillä pelaaminen, silloin kun rikollista taipumusta on.

Kun talousvaliokunnan kunnianarvoisan puheenjohtajan kanssa tuossa äsken supateltiin tästä asiasta, niin hän totesi sen, että jos sitten on oikein kunnolla rikollinen, niin on sitten tarpeeksi rahaa liikutella, elikkä sillä, onko se minimiosakepääoma 2 500 vai 8 000, ei ratkaisevaa roolia sitten enää siinä pelissä ole. Tämä saattaa olla aivan oikea havainto, että näin on, mutta joka tapauksessa tämä on sellainen ongelma, että siihen olisi ehkä, jos olisi kapasiteettia vielä ollut, kannattanut puuttua.

Selasin tuon mietinnön läpi pikalukutekniikalla ja en huomannut tähän asiaan kiinnitetyn siinä mietinnössä huomiota, ja siihen puuttuminen on todella kovan luokan juttu. Sehän tarkoittaa sitä, että pitää aivan perusteitaan myöten pohtia ja käydä läpi se, millä tavalla sitten siihen oikeudenmukaisuutta tuhoamatta voidaan kajota. Näitä lepääviä yhtiöitähän on parisenkymmentätuhatta. Se kävi tuossa Arsenalin tarkastuksenkin yhteydessä hyvin esille, elikkä arsenaalia on.

Tapasin erään tällä lohkolla toimivan juristin, ja hän sanoi, että hän välittää näitä lepääviä yhtiöitä. Siis ne ovat jollakin tavalla kauppatavaraa suorastaan, elikkä se, joka haluaa sitten rikollisesti toimia, voi hankkia sellaisesta asianajotoimistosta sitten haltuunsa näitä lepääviä yhtiöitä ja tehdä niistä semmoisen ketjun, jossa voi sitten näitä omaisuuksia siirrellä erittäin nopeasti. Kysymyshän on sähköisesti tapahtuvasta varallisuuden siirrosta, niin että siinä jälkiseurannassakaan ei tahdo enää pysyä mukana, millä tavalla kaikki tämä homma on sitten hoidettu. Siis toisin sanoen se, mikä on hyvää ja tarpeellista, se voi myöskin olla koko yhteiskunnan kannalta aika kurja juttu.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan käsittelyn aikana osakeyhtiölaki on saanut hyvän käsittelyn ja siihen on tehty monia parannuksia verrattuna hallituksen alkuperäiseen esitykseen.

Eräs kohta, joka perustelujen osalta minua hivenen hämmästyttää tai saa arvioimaan, onko tarkoitus mennä pahempaan suuntaan, koskee tilintarkastusta, pienyhtiöiden tilintarkastusta. Tiedän, niin kuin täällä sivulla 4 kerrotaan, että tämän vuoden alkupuolella valmistuneen selvityksen mukaan yhtiöistä noin 70 prosentilla on hyväksytty tilintarkastaja vaikka laki ei sitä edellytäkään. Se lukuhan on suuri, ja yhtiöt ovat pitäneet hyödyllisenä ammattitaitoisen tilintarkastajan käyttämistä. Mutta sitten tämä perusteluissa oleva kohta jatkuu, että "Selvityksessä todetaan myös, että yhteiskunnallisen edun valvontaintressi pienissä yrityksissä ei ole merkittävä, eikä esteitä pienimpien osakeyhtiöiden vapauttamiselle tilintarkastusvelvollisuudesta nähdä", ja sitten viitataan mahdollisesti valmisteilla olevan tilintarkastuslain muutoksiin. Se minusta, jos poistetaan tilintarkastusvelvollisuus pieniltä yhtiöiltä, avaa harmaalle taloudelle kohtalaisen suuren väylän, eli kysymys on vielä suuremmasta ongelmasta, mihinkä äsken ed. Pulliainen viittasi näiden lepäämässä olevien yhtiöiden osalta. Itse näen niin, ettei sitä missään tapauksessa jatkossakaan tule poistaa.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle: Nythän kaupparekisteristä on poistettu viime vuosien aikana kymmeniätuhansia yhtiöitä, niitä lepääviä yhtiöitä, joissa ei ole ollut mitään toimintaa. Taas valiokunnassa kuultiin näistä yhtiöistä siinä, että kun esimerkiksi telakkateollisuutta uudelleen järjestettiin, tarvittiin muutamassa viikossa satoja uusia yhtiöitä, kun siellä jaettiin alihankintoihin ja alihankkijatoimijoihin sitä toimialaa, että joskus niitä tarvitaan hyvinkin nopeasti, että se ei ole kovin yksipiippuinen asia.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen aivan oikein totesi, että tässä talousvaliokunnan mietinnössä kysymys vähimmäisosakepääoman ja harmaan talouden suhteesta on ehkä aika kevyesti ohitettu, mutta sitä kyllä käsiteltiin valiokunnan kuulemisessa.

Todellakin näitä lepääviä yhtiöitä voidaan käyttää myös ihan asialliseen tarkoitukseen. Esimerkiksi silloin, kun itse harkitsin oman yhtiön perustamista, yhtenä vaihtoehtona oli tällaisen lepäävän yhtiön ostaminen ja sen muuttaminen sitten omaan käyttööni, ilman tietenkään mitään tällaisia rikollisia yhteyksiä. Ed. Sjöblom myös totesi yhden esimerkin tästä lepäävien yhtiöiden ihan asianmukaisesta käytöstä.

Ed. Mauri Salo aiemmin painotti sitä, että jo nykylainsäädäntö mahdollistaa yleishyödyllisten yhtiöiden käyttöönoton ja niillä toiminnan. Tämä pitää aivan paikkansa, mutta jos todella halutaan edistää tällaista vastuullista, kestävää, pitkäjänteistä markkinataloutta tällä uudella yhtiömuodolla, niin ehkä silloinen tällainen erityissäätely myös saattaa olla tarpeen. Tässä oikeastaan viittaisin Ison-Britannian yleishyödyllisiä yhtiöitä säätelevän viranomaisen toteamukseen, joka on kyllä englanniksi, ja tässä sen simultaanisesti käännän teille: "Hallitus haluaa tukea tätä yleishyödyllisten yhtiöiden sektoria luomalla modernin ja sopivan lainsäädännöllisen ympäristön ja nostamalla näitten yritysten profiilia."

Itsekin koen, että tällainen erityissäätely yleishyödyllisille yhtiöille olisi omiaan nostamaan näiden yhtiöiden mahdollisuuden yleistä tunnettuutta ja siten edistämään niiden käyttöönottoa myös Suomessa.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä näiden lepäävien yhtiöiden osalta on tuotukin esiin se, että ne ovat kauppatavaraa ja niitä voidaan ostaa ja tällä tavoin. Ei nyt aina pidä suhtautua yritystoimintaan sillä tavoin kuin ehkä 20 vuotta sitten monesti oli, että katsotaan, että siinä on aina mielessä joku sellainen, että mitenkähän tästäkin pystytään yhteiskunnasta tai muista ottamaan enemmän hyötyä. Eli kyllä nyt kuitenkin Suomessa yritystoiminta on ihan lähes sataprosenttisesti rehellistä toimintaa.

Mitä tulee tähän ... (Ed. Ahde: Mutta niitä varten ei lakeja tarvitsisi ollakaan!) ja tämä on nyt tarkoitettu tähän positiiviseen suuntaukseen, millä koetetaan saada toimivia yrityksiä menestymään vielä paremmin. Mitä tähän tilintarkastukseen tulee, niin jos ed. Polvi, joka nyt on talousvaliokunnan varajäsen, olisi tuonut esiin valiokuntakäsittelyn aikana tämän asian, minkä hän toi, niin kyllä varmaan tätä olisi voitu muotoilla sitten niinkin, että tämäkin näkökohta olisi otettu huomioon siinä, kun tämä tilintarkastuslainsäädäntö nyt tänne tulee. Tässä on nyt vaan tehty osa tästä asiasta, ja tämä osa, mitä hän sanoi, aivan hyvin sekin olisi voinut olla siinä mukana, koska ei voida synnyttää sellaista tilannetta, että tehdään sitten pieniä yrityksiä, niin kuin sanoin esittelypuheenvuorossa, sen takia, että niillä voidaan välttää sitten muita velvoitteita.

Mitä tulee sitten yleishyödyllisiin yhtiöihin, niin laki julkisista hankinnoista tulee talousvaliokunnan käsittelyyn ja siinä yhteydessä muun muassa pitää tätäkin asiaa tarkastella. Se on yksityisen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyön eräs muoto, jota Suomessa pitäisi kehittää, esimerkkinä sosiaali- ja terveys- tai vaikka koulusektori.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Siis se osakepääoman suuruus ei tuo sitä turvaa siihen toiminnan laillisuuteen. Meillä on tällä hetkellä erittäin toimiva alv-rekisteri, meillä on sotumaksurekisteri. Nämä turvaavat kyllä, että siitä toiminnasta on kaikki velvollisuudet hoidettu. Eihän kukaan toinen yritys maksa laskuja, jos eivät nämä todistukset ole kunnossa, kun ne voidaan sähköisesti varmistaa, koska tämä yritys joutuu itse vastaamaan muuten niistä.