Arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston eilen julkaisema raportti antaa erittäin huolestuttavan kuvan Euroopan ja maailman ihmisoikeustilanteesta. Terrorisminvastaisen sodan nimissä eräät maat näyttävät syyllistyvän valtiolliseen murhaamiseen, ihmisryöstöissä avustamiseen tai pitämiseen pidätettyjä oman maansa oikeusturvakeinojen ulottumattomissa voidakseen rikkoa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja soveltaa kidutukseksi luokiteltavia kuulustelumenetelmiä tai luovuttaa ihmisiä maihin, joiden tiedetään kiduttavan ihmisiä. Nämä pidätykset perustuvat usein kansainväliseen tiedustelutietojen vaihtoon.

Aikooko Suomi jatkossa luovuttaa poliisin tai muiden viranomaistemme tiedustelutietoja niille maille, jotka selvästi syyllistyvät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, tai niille maille, jotka luovuttavat epäiltyjä sellaisille kolmansille maille, joiden tiedetään syyllistyvän ihmisoikeusloukkauksiin?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kysymys siltä osin kuin se koskee poliisin tiedustelutietoja tietysti kuuluu sisäministeriölle, mutta todettakoon, että tässäkin kysymyksessä viitattuun Euroopan neuvoston raporttiin on syytä todellakin paneutua varsin huolellisesti. Sehän ei ole kylläkään näytöiltään yksiselitteisen varma, mutta siinä esitetään kyllä sellaisia vahvoja epäilyjä ja todennäköisiä perusteita, joidenka perusteella on syytä odottaa, että siinä mainitut valtiot ja hallitukset tekevät selväksi, ovatko tällaiset epäilykset oikeutettuja vai ei. Suomen osalta tällaisia epäilyksiä ei ole edes esitetty tuon raportin osalta.

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto julkaisi myös tiedon, jonka mukaan ainakin 14 Euroopan maata on sallinut Cia:n salaiset kauttakulkulennot ja ainakin kahdessa eurooppalaisessa maassa on ollut Cia:n salaisia pidätyskeskuksia. On käynyt myös ilmi, että tietyt EU-maat, muun muassa naapurimme Ruotsi, ovat luovuttaneet ihmisiä Yhdysvaltojen viranomaisille, jotka ovat edelleen luovuttaneet kyseiset henkilöt kolmansiin maihin kidutettaviksi. Suomen hallitus on taannoin vaatinut Yhdysvalloilta selvitystä Suomen kautta tapahtuneista kauttakulkulennoista, ja Suomen eduskunta on toistaiseksi pysäyttänyt rikoksesta epäiltyjen luovuttamista Yhdysvaltoihin koskevan lakiesityksen käsittelyn.

Miten Suomen hallitus aikoo edetä asiassa, ja aikooko Suomen hallitus yhdessä muiden EU-maiden kanssa edellyttää, että kaikki Yhdysvaltojen viranomaiset kunnioittavat kidutuksen kieltäviä kansainvälisiä sopimuksia sekä Yhdysvaltojen omalla maaperällä että Yhdysvaltojen ulkopuolella, sekä vaatia, että Yhdysvallat ei edelleen luovuta ihmisiä kolmansiin maihin kidutettavaksi?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kukin maa tekee tällaisissa asioissa tietenkin omat päätöksensä. Kysymys on kansalliseen toimivaltaan kuuluvista kysymyksistä. Suomen osalta toistan: ei ole tässä nyt julkaistussa raportissa esitetty mitään sellaista, joka vahvistaisi sen, että Suomea olisi käytetty edes kauttakulkumaana tällaisissa kyseenalaisissa tapauksissa.

Joka tapauksessa meidän puolestamme on käännytty Yhdysvaltain lähetystön puoleen ja tehty selväksi jälleen kerran ne periaatteet, joilla Suomen ilmatilaa tai Suomen lentokenttiä voidaan käyttää ja minkälaisiin tarkoituksiin ehdottomasti ei voida käyttää, ja tehty selväksi ne sitoumukset. Sen mukaisen vastauksen Suomi on toimittanut myös Euroopan neuvostolle sieltä saatuun kyselyyn, ja olemme lähteneet siitä, että Yhdysvallat niin kuin muutkin valtiot kunnioittavat tätä Suomen hallituksen kantaa. Euroopan unionin osalta Euroopan unioni on monissa yhteyksissä tehnyt selväksi kaikkien niiden maiden kanssa, joidenka kanssa se on yhteydessä, ne ihmisoikeusperiaatteet, joidenka kunnioittamista se myös muilta valtioilta edellyttää.

Arvoisa puhemies! Tässä ministeri valottikin jo EU:n linjaa. Yhdysvallathan on ottanut sen linjan, että esimerkiksi Guantanamon vankeja se ei tunnusta sotavangeiksi. Korostitte äsken puheenvuorossanne sitä, että EU pitää tärkeänä ihmisoikeusperiaatteita myös terroristien kohtelussa Yhdysvaltojen eri vankiloissa. Tämä on tietenkin tärkeä periaate, mutta tässä asiassa ei ole käytännössä päästy eteenpäin. Johtaako tämä Euroopan neuvoston raportti nyt siihen, että tästä asiasta käydään vähän syvällisempää vuoropuhelua ja näiden terroristeiksi epäiltyjen oikeusturva taataan?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Euroopan neuvoston raportin osalta on tietystikin odotettava ja suorastaan edellytettävä, että ne hallitukset, joidenka toimenpiteitä nämä esitetyt epäilyt koskevat, antavat näistä sellaisen selvityksen, joka joko osoittaisi epäilyt oikeutetuiksi tai pystyisi poistamaan heihin kohdistuneet epäilyt, ja jos epäilyt ovat oikeita, niin antamaan takeet siitä, että tällaista ei toistu. Euroopan unionin ulkoministerit ovat keskustelleet myöskin Guantanamon tilanteesta ja hyvin yksiselitteisesti ja yksimielisesti todenneet, että meidän näkemyksemme, joka on eri tavoin viestitetty myöskin Yhdysvalloille, on se, että tämä Guantanamon vankila tulisi sulkea ja kaikille siellä olleille taata kansainvälisten sopimusten mukaisen oikeusjärjestyksen mukainen kohtelu.

Arvoisa puhemies! Olin itse eilen käsittelemässä Euroopan neuvoston juridisessa valiokunnassa tuota raporttia ja tunnen sen erittäin hyvin, ja täytyy sanoa, että ed. Sirnö kyllä pikkusen oikaisi näissä puheenvuoroissaan siitä, mitä siinä raportissa on. Siinä on johtopäätöksiä, mutta esimerkiksi pidätyskeskustelun osalta todetaan, että on vahvoja syitä epäillä, mutta ei kyetä osoittamaan selkeästi, että olisi välttämättä ollut. Eli johtopäätöksiä on tehty, mutta voi sanoa, että ne perustuvat tiettyyn aineistoon, mutta voi sanoa, että todistusvoimaa jossain määrin puuttuu.

Ruotsin suhteen kyllä, muun muassa eräs henkilö on kuljetettu Ruotsista Egyptiin, joten tältä osin voidaan sanoa, että Ruotsi on syyllistynyt toimintaan, mihinkä ei olisi pitänyt syyllistyä. Ja myöskin kokouksessa Suomen osalta, kun ehdotuksessa oli sanottu, että kaikki maat ovat syyllistyneet näihin toimenpiteisiin, niin ehdotuksesta se poistettiin ja todettiin, että vain eräät maat ovat syyllistyneet, koska Suomen osalta voitiin todeta, että Suomi ei ole syyllistynyt mihinkään tämän tyyppisiin toimenpiteisiin, mitä raportissa kaiken kaikkiaan mainitaan.

Mutta kokouksessa oli vahvasti esillä suojelupoliisien tai niitä vastaavien organisaatioiden valvonta ja kuinka hyvin se toimii eri maissa. Ministeri Rajamäki, pitäisikö teidän mielestänne suojelupoliisin valvontaa ja erityisesti ulkopuolista ja parlamentaarista valvontaa Suomessa vahvistaa?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näiden Cia:n ylilentojen osalta ja vankikuljetusten osalta myös sisäministerit komissaari Frattinin kanssa ovat käyneet tästä useampaan otteeseen keskusteluja selvitysten saamiseksi. Myöskin sisäasiainministeriön ja poliisin keskinäisillä selvityksillä on myöskin meidän osaltamme tehty omia selvityksiä, joiden lopputulemaan ulkoministeri myöskin viittasi.

Sisäasiainministeriön ja suojelupoliisin osalta ei ole mitään hankkeita vireillä tai mitään erityisiä tarpeita suojelupoliisin toimintakykyä tai sen toiminnan luotettavuutta arvioiden tehdä uudelleenarviointeja. Salaisten pakkokeinojen valvontajärjestelmäthän uusittiin niin Suomen poliisin kuin myös suojelupoliisin osalta pari vuotta sitten tavalla, joka on, väitän, kansainvälisesti ainutlaatuinen valvontajärjestelmien osalta. Toisaalta, sanotaan, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden tiedustelutietojen vaihdon osalta on myös tärkeätä, että tietojenvaihdossa se perustuu luotettavuuteen. Suomen suojelupoliisiin kansainvälisten tietojenvaihdon osalta luotetaan tänä päivänä.

Arvoisa herra puhemies! Vähän hämmästelen edustajien Sirnö ja Ulla Anttila kysymyksiä, joissa terrorisminvastaista toimintaa tunnutaan pitävän suurempana ongelmana kuin itse terrorismia, joka kuitenkin esimerkiksi Irakissa surmaa, voi sanoa, joka päivä kymmeniä viattomia siviilejä täysin sattumanvaraisesti. Onneksi siellä nyt saatiin yksi pääterroristi pois päiviltä.

Kysyn hallitukselta: Aikoohan Suomi jatkaa yhteistyötä demokraattisten maiden, kuten Yhdysvaltojen, kanssa terrorisminvastaisessa toiminnassa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Suomi tietenkin jatkaa kiinteästi yhteistyötään kaikkien valtioiden kanssa kansainvälisten sopimusten toteuttamiseksi ja terrorismin uhan torjumiseksi ja terrorismiin syyllistyneiden saattamiseksi oikeudelliseen vastuuseen. Mutta Suomenkin puolelta on tuotu monet kerrat esiin se, jonka mielestäni myös elävä elämä osoittaa, että terrorisminvastaisessa toiminnassa turvautuminen sopimusten vastaisiin ihmisoikeusrikkomuksia merkitseviin menetelmiin ei ole ainoastaan periaatteessa väärin ja sopimusten vastaista, vaan myöskin luo pohjaa ja lisää ymmärrystä väkivallan käytölle ja terrorismille ja siinä mielessä toimii tarkoitustaan vastaan.

Arvoisa puhemies! EU on hyväksynyt terrorisminvastaisen strategian, ja itse ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä totta kai hyväksyn tämän strategian ja pidän tärkeänä toimintaa terrorismia vastaan. Mielestäni ed. Zyskowiczin puheenvuoro oli erittäin epäasiallinen tältä katsantokannalta, koska tiedätte hyvin, miten olen toiminut näissä asioissa ulkoasiainvaliokunnassa.

Mutta kysymykseen terrorismin syistä. Tiedustelen ministeri Tuomiojalta, kun esimerkiksi Somaliassa näyttää siltä, että siellä ääri-islamistit ovat saamassa vallan, ne ovat saaneet jo vallan Mogadishussa, ja iso kysymys on sitten se, kuinka nämä ääriliikkeet hallitsevat monia maita: Millä tavoin Suomi myös EU:ssa toimii, jotta terrorismin kasvualustaa poistettaisiin?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä on tietysti aivan keskeinen kysymys. On pystyttävä pitkällä aikavälillä puuttumaan niihin epäkohtiin ja syihin, jotka ai heuttavat epätoivoisia tekoja, kasvattavat väkivallan, jopa terroristmin ymmärtämystä, ja pystyttävä puuttumaan ja niihin ratkaisemattomiin konflikteihin, jotka tällaista myöskin samalla tavoin ruokkivat. On kuitenkin ehkä alleviivattava, että ei ole ehkä maailmassa yhtään valtiota, jonka hallitukset olisivat suoraan terroristien hallussa, mutta on paljon sellaisia valtiota, joissa hallitukset ovat sillä tavoin heikkoja, että ne eivät pysty hallitsemaan sitä, mitä heidän alueellaan tapahtuu. Somalia on tällainen tyypillinen valtio, jossa ei ole toimivaa, sitoumuksistaan vastaavaa hallitusta.

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, ero terrorismin ja anarkian sekä sopimusyhteiskunnan välillä on juuri siinä, että kunnioitetaan ihmisyyttä ihmisyytenä ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia noudatetaan. Käsittääkseni juuri tässä Euroopan neuvoston raportissa kyse on siitä, että tietyt sopimusyhteiskunnaksi itseään kutsuvat valtiot eivät noudata tällä hetkellä kansainvälisiä sopimuksia, vaan sortuvat samoihin keinoihin, mihin terrorismi ja anarkia syyllistyvät.

Ed. Sasi totesi täällä, että Ruotsi on nyt todettu ainakin Euroopan neuvoston tasolla syylliseksi tiettyihin rikkomuksiin. Tiedustelisinkin ministeri Rajamäeltä: Vaikuttaako tämä mahdollisesti tulevaisuudessa Suomen tiedusteluyhteistyöhön Ruotsin kanssa?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Kuten todettu, näistä asioista on keskusteltu EU:n sisäministereiden kesken ja on haluttu myöskin meidän piirissämme tehdä selvityksiä näistä. Mutta mitään sellaista syytä, joka muuttaisi EU:n sisäistä yhteistyötä tai kansainvälistä turvallisuusyhteistyötä tai Europolin tai terrorisminvastaisen yhteistoiminnan periaatteita Euroopan unionissa, ei ole syntynyt.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ehkä on myöskin syytä alleviivata sitä, että Ruotsi on toki oikeusvaltio, jossa käydään hyvin tärkeätä sisäistä keskustelua tästä pyrkimyksenä myöskin estää se, että sellaista ei pääsisi Ruotsissakaan vastaisuudessa tapahtumaan.