Ismo Soukola /ps:

(Ilkka Kanerva: Lyhyt kaava!) Arvoisa herra puhemies! — Valitettavasti edustaja Kanervan toivomus ei taida täyttyä.

Minä kysyn heti aluksi, että mistähän mahtaisi löytyä semmoinen rohkea ja tarpeeksi korkea-arvoinen taho käskemään eräitä haihattelijoita vetämään päänsä ulos pikku planetaariostaan ja katsomaan omin silmin ihan oikeata elämää, koska tästä eduskunnasta siihen ei ole ja se on valitettavasti nähty. Liikkuva poliisi lyötiin lihoiksi eräiden tahojen monikymmenvuotisen myyräntyön vihdoin onnistuessa. Tämä tehtiin käytännössä olemattomiksi osoittautuviin säästöihin vedoten, ja jatkoa seuraa. Poliisikoulutuksen uudistamisessa on taas selvästi ensiksi luotu muka-ongelmat, joihin sitten haetaan yksisilmäistä ja loppujen lopuksi kalliiksi tulevaa ratkaisua.

Poliisin perustutkinto on jo nyt erittäin laadukas ja monipuolinen kokonaisuus, johon ammattikorkeakoulun statuksella tuskin saataisiin mitään merkittävää hyvää lisää. Mietin, olemmeko olleet niin kauan nöyrää palvelijakansaa, että kun tilaisuus tulee, niin on sitten ruvettava hienostelemaan mitä ihmeellisimmillä ammatti- ja tutkintonimikkeillä. En usko, että kuorma-autonkuljettajakaan yhtään sen paremmaksi muuttuu, vaikka ammattinimike olisi ohjaamotarkkailija.

Jo tänä päivänä poliisin ammatissa on mahdollisuus edetä korkeakoulutasoisiin opintoihin aina poliisimaisterin tutkintoon saakka, mutta tätä korkeakoulutasoista perustutkintokoulutusta on hyvin vaikea näillä hallituksen esittämillä argumenteilla hyväksyä. Taustalla kummitteleekin peikkona se vanha tuttu, jopa poliisin vanha tuttu: raha. Korkeakouluopiskelijoiksi muuttuvien poliisikokelaiden opintososiaalisten etujen yhtenäistäminen muiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa tulee vähentämään poliisihallinnon koulutuskustannuksia, mutta aiheuttaa kustannuskasvua sosiaalietuuksien määrään muualla.

Opiskelijalle ei muutoksesta kovinkaan suurta taloudellista hyötyä tule koitumaan, varsinkaan siinä vaiheessa, kun hän työelämään siirtyy. Nimittäin hallitus itse asiassa lyttää koko oman esityksensä merkittävyyden toteamalla: "Tutkinnonuudistus ei itsessään aiheuta palkankorotuspaineita." Eli siinäpä se. Korkeakoulutettu peruspoliisi peruspoliisin palkalla.

Arvoisa herra puhemies! Poliisityö on ennen kaikkea työtä erilaisten ihmisten kanssa. Sitä on tavattoman vaikea opetella kirjoista lukemalla tai luennoilla istumalla. Poliisin peruskoulutusuudistuksen tuoma noin puolen vuoden teoriaopintojen lisäys opiskeluaikana ei juuri tuo mitään lisäarvoa käytännön poliisityöstä selviämiseen. Hallituksen esityksessä mainitut perusteet koulutusmuutokselle ovat suoraan sanottuna tarkoitushakuisia ja osoittavat, ettei uudistuksen valmistelussa ole kovinkaan syvällisesti perehdytty poliisityön arkeen.

Väitteet poliisityötä tekevien osaamisvaatimusten kasvusta muun muassa tietotekniikan kehittymisen takia ovat absurdeja. Jo nyt poliisin perustutkintoa suorittavien joukossa on paljon sellaisia opiskelijoita, joiden tietotekninen osaaminen ylittää koulussa saatavat tiedot ja taidot, useimmilla jopa moninkertaisesti. Peruspoliisityössä isoimmat ongelmat tietotekniikassa johtuvat todellisuudessa poliisin käyttämien tietojärjestelmien huonoista ja epätarkoituksenmukaisista käyttöliittymistä sekä ohjelmien toiminnan ongelmista, ei siitä, etteivätkö poliisimiehet osaisi niitä tietokoneita ja ohjelmia käyttää. Ja heille, jotka ovat bittimaailmassa kuin kotonaan, löytyy luonnollinen ura poliisihallinnossa esimerkiksi tietotekniikka-, rikos- ja talousrikostutkinnassa.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen yleisperustelun johdannossa todetaan: "Käytännön operatiivista työtä tekevä poliisipartio joutuu yhä useammin sovittelemaan erilaisen kulttuuritaustan omaavien henkilöiden välisiä konflikteja vieraalla kielellä tai perustelemaan toimenpiteensä vakuuttavasti ja avoimesti poliisiin kriittisesti suhtautuvalle henkilölle." Tämä on nykypäivää, ja tähän nykyinen poliisikoulutus vastaa varsin tyydyttävällä tasolla pois lukien kieliopinnot. Ruotsin kielen opetuksen sijaan olisi enemmän kuin tarpeen antaa edes jonkinnäköiset perustaidot venäjän ja viron kielissä. Ruotsinkieliset peruskurssit vastatkoon ruotsinkielisten poliisipalvelujen saatavuudesta. Vaikka perusopinnot muutettaisiin korkeakoulutasoisiksi, ei kielitaitokysymykseen tätä kautta löydy ratkaisua. Onkin lähdettävä siitä, että me elämme Suomessa, jossa toimii suomalainen poliisi. Muun kuin suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä palvelua haluavan on vain hyväksyttävä se, että joutuu odottamaan sen aikaa, kun tulkkausta järjestetään. Tämä kieliasia on mielestäni maassamme hoidettu erittäin hyvin, kun verrataan ihan mihin tahansa muuhun Pohjoismaiden ulkopuoliseen maahan.

Erilaisten kulttuurien erityispiirteitä opiskellaan jo nyt aika laajaltikin poliisin perustutkintokoulutuksessa. Eri kulttuurien edustajia vierailee koululla kertomassa omasta kulttuuristaan perustutkintokoulutuksessa oleville opiskelijoille. Sen lisäksi poliisiopiskelijoiden joukossa alkaa olla yhä useammin muista kulttuureista tulleita. Eli tähänkään en jaksa uskoa korkeakoulutuksen tuovan lisäarvoa.

Samaisten yleisperusteluiden kohdassa 3 käydään läpi poliisityössä jo nykyäänkin olevia haasteita, joiden perusteella katsotaan tarpeelliseksi koulutuksen muuttaminen korkeakoulutasoiseksi. Tämä osoittaa, ettei esitystä laadittaessa ole juurikaan omaksuttu poliisin perusopetuksen sisältöä ja laajuutta. Lisäksi edellä mainitussa kohdassa sotketaan onnellisen autuaasti peruspoliisityö ja erikoistumisopintojen ja muiden jatko-opintojen kautta saavutettavat erikoistaitoa vaativat tehtävät. Esimerkiksi otan esityksestä kohdan, joka kuuluu: "Poliisi tarvitsee työssään monen tieteenalan tietoa, ja hänen tulee osata hyödyntää tuota tietoa poliisitoiminnallisessa tilanteessa oikealla tavalla." Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta sillä erotuksella, että noin 99 prosentissa poliisitoiminnallisista tilanteista pärjää mainiosti normaalilla yleissivistyksellä.

Hallitus yrittääkin tarkoitushakuisesti osoittaa näennäisillä haasteilla muutoksen tarpeellisuutta. Yhteiskunnan muuttuessa on poliisin peruskoulutuksenkin muututtava. Se voi tapahtua nykyisen kaltaisessa oppilaitoksessa vallankin hyvin ilman korkeakoulustatuksia, ja muistutan edelleen, että nyt jo on mahdollista suorittaa korkeakoulutasoisia poliisiopintoja.

Poliisikoulutuksen uudistuksessa huolestuttaa myös opintososiaalisten etujen karsiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen poliisikokelaille tarjottiin maksuton majoitus koulun asuntolassa ja maksuttomat ateriat koulupäivinä. Nyt näistä ollaan korkeakoulutuksen yhtenäisyyden takia luopumassa. Opintososiaalisten etujen poistuminen tulee muuttamaan poliisikoulutukseen hakeutuvaa joukkoa yhä nuorempaan suuntaan. Ammatinvaihtajia, joita poliisikoulutuksessa on merkittävä määrä, tämä uudistus ei tulisi suosimaan. Nykyisen mukaisessa poliisin peruskoulutuksessa ensimmäinen vuosi ollaan opiskelijan statuksella koululla lähiopinnoissa. Loput perustutkintokoulutukseen nyt kuuluvasta noin 2,5 vuoden ajasta ollaan työharjoittelun ja kenttäjakson ajan poliisiyksikön palkkalistoilla ja näihin opintoihin kuuluvien koulussa tapahtuvien lähiopintojaksojen aikana koulussa, mutta saadaan kotikihlakunnasta palkka. Uudistuksen myötä opintojen kokonaiskesto pidentyisi 3 vuoteen, joista viimeisen vuoden opiskelija olisi taas lähiopinnoissa koululla eikä saisi enää mistään palkkaa vaan olisi opintotukien varassa. Tämä tulisi olemaan taloudellisesti ylivoimaisen vaikeaa jo perheen perustaneille ammatinvaihtajille ja vanhempaan ikään ehtineille koulutukseen hakeutujille.

Peruspoliisityössä ovat ihmissuhdetaidot ensiarvoisen tärkeitä. Tietty elämänkokemus antaa aina varmemman pohjan erilaisten ihmisten kanssa toimiessa, ja erityisen tärkeää se on, kun puututaan kansalaisten perusoikeuksiin. Mikäli koulutusuudistuksen myötä edellä mainituista syistä tapahtuva opiskelijarakenteen muutos tapahtuu, emme välttämättä saa kentälle riittävän elämänkokemuksen omaavia, vaikkakin muuten hyviä nuoria poliisimiehiä ja -naisia.

Se, että poliisiopiskelijat asuvat opiskelija-asuntoloissa koulun alueella, on merkittävä yhteenkuuluvuuden luoja, joka kantaa koko tulevan poliisiuran. Sen merkityksen ymmärtää vain sellainen, joka on sellaisen kokenut. Minä olen, ja uskokaa nyt minua edes tässä asiassa, jos te ette muuten usko. Majoituksen maksullisuus vääjäämättä ajaa opiskelijoita etsimään vapailta markkinoilta asuntoa ympäri kaupunkia.

Arvoisa herra puhemies! Ilmeisesti myös poliisiammattikorkeaan kuuluvaa majoitustoimintaa ollaan ulkoistamassa. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että poliisikoulun alueella sijaitsevissa asuinrakennuksissa alkaisi majailla myös muiden korkeakoulujen opiskelijoita tai täysin ulkopuolisia. Kun minä aloitin poliisin perustutkinto-opinnot vuonna 2000, koulun alue oli avoin, koska sen haluttiin olevan yhtä muun ympäröivän alueen ja yhteiskunnan kanssa. Sittemmin maailma on muuttunut, eikä välttämättä parempaan suuntaan, ja koulun alue on aidattu ja kulunvalvonta on ympärivuorokautista. Mikäli pahimmat uhkakuvani toteutuisivat, olisi muiden kuin poliisiopinnoissa olevien henkilöiden oleskelu alueella ainakin jonkinmoinen turvallisuusriski.

Lopuksi, herra puhemies, poliisin hallintorakenneuudistuksen tultua juuri hyväksyttyä, olisi nyt syytä vetää henkeä ja seurata hyvin tarkkaan muutosten vaikutuksia. Poliisin koulutus ei sisältönsä puolesta todellakaan tarvitse sellaisia uudistuksia, joita sen varalle ollaan — kuten hallituksen esityksestä on luettavissa — varsin kevyin perustein suunnittelemassa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On varmaan perusteltua, että Poliisiammattikorkeakoulua ja siellä suoritettavia tutkintoja kehitetään ja osaamistasoa pyritään nostamaan. Sinänsä on erittäin hyvä, että annetaan myöskin aikaisemmin poliisialan virkatutkinnon suorittaneille mahdollisuus kehittää osaamistaan suorittamalla poliiseille suuntautunut ammattikorkeakoulututkinto. Kuitenkin täytyy sanoa, että toivon, että valiokunta hyvin huolellisesti käy tämän hallituksen esityksen lävitse ja arvioi, että se on myöskin kaikilta osin tarkoituksenmukainen. Toivon, että erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustehtävän määrittelyyn, kun tutkimustyötä tehdään Poliisiammattikorkeakoulussa, ja että se olisi mahdollisimman laaja-alaista. Voi olla, että siihen voitaisiin myöskin eräitä muita valtion toimintoja yhdistää, joten tuo tutkimustoiminta voisi laajentua.

Erityisen huolissani olen näistä sosiaalisista etuuksista, opintososiaalisista etuuksista. Kun nykyisin maksetaan palkkaa, asutaan yhdessä, järjestelmä on toiminut varsin hyvin. Nyt kun järjestelmää muutetaan, niin mielestäni valiokunnan täytyy erittäin huolellisesti arvioida, onko tämä tarkoituksenmukainen järjestelmä ja pitääkö se myöskin huolta siitä, että saadaan hyviä poliiseja, ammattimaisia poliiseja. Nimenomaan hyvien oppilaitten saamisessa täytyy arvioida, onko tämä uusi järjestelmä riittävän hyvä tässä suhteessa.

Edustaja Soukola täällä puhui asumisesta. Täytyy sanoa, että kun katsotaan Ruotsissa lähiöitä, miten siellä on viime aikoina käyttäydytty, on erittäin tärkeätä, että meillä pidetään lähiöistä huolta. Hervanta on yksi merkittävimpiä suomalaisia lähiöitä, ja mielestäni sinänsä erittäin hyvä, että siellä on Poliisiammattikorkeakoulu mutta että kokelaat myöskin asuvat siellä, ja se on sinänsä hyvä. Kun meidän asuntoministeri tulee vielä Hervannasta, niin on tärkeätä, että siellä on niitä nuoria poliisimiehiä, jotka pitävät järjestystä yllä.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että kuunnellessani edustaja Soukolan puheenvuoroa yllätyin hänen kannanotostaan koskien poliisien kielitaitoja. Poliisimiehenä hän varmaan tuntee nykyistä lainsäädäntöä. Meillä on vuonna 2004 voimaan tullut kielilaki, joka korvasi vanhan vuodelta 1992, ja siinä keskeisenä muutoksena oli nimenomaan, että viranomaisen tulee huolehtia yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman, että yksilön tarvitsee erikseen vedota niihin. Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia viranomaisten kanssa asioidessa. Elikkä olen edelleen täysin hämmästynyt siitä väitteestä, että sen, joka ei osaa Suomessa suomea, täytyisi sitten odottaa tulkkia. Täysin käsittämätön väite.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän kielivaatimukseen. Olen siinä osassa samaa mieltä, mitä edustaja Soukola täällä esitti, eli venäjän kieli varmasti on yksi tärkeitä kielitaidon osalta, mutta en kyllä olisi silti sen takia poistamassa sieltä ruotsin kielen vaatimusta. Kielitaitoa kaiken kaikkiaan varmasti on tärkeä kehittää ja olla tässä edelleen mukana, mutta tämä tutkinnonuudistushan on hyvin merkittävä, ja myös poliisikoulutuksen osalta, koska jos ajatellaan meidän tämänhetkistä maailmaa, niin myös turvallisuuden käsite esimerkiksi on muuttunut hyvin ratkaisevasti. Sen hallitseminen ja siihen liittyvien asioiden hallitseminen on varmasti juuri sitä, mitä nyt sitten tarvitaan: lisäkouluttaa, kehittää ja antaa myös poliiseille mahdollisuus omassa ammatissaan kehittyä ja saada kaikki se mahdollinen koulutus, mitä tämä nykytyö vaatii, ja myös tietysti sitten jatkamaan jatkokoulutuksessa ylempiin korkeakoulututkintoihin. Tämä on hyvä tie ja väylä edetä.

Täällä on tietysti sitten myös näitä opintososiaalisia etuja, mitä varmasti valiokunnassakin tulemme tarkastelemaan huolella, elikkä mitä tämä tarkoittaa sitten kaiken kaikkiaan, mutta täällähän on kuitenkin edelleenkin säilymässä tämä opintotuki ensimmäisen vuoden ajalta ennen kuin näitä poliisin palkallisia töitä sitten pääsee tekemään.