Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholi on työikäisen väestömme yleisin kuolinsyy. Esimerkiksi alkoholisairauksiin sekä alkoholiehtoisiin henkirikoksiin ja tapaturmiin kuolee vuosittain noin 3 000 ihmistä. Noin kaksi kolmasosaa poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyistä ja henkirikoksista on tehty humalassa.

Oli ihan hyvä, että eilen ministerikin myönsi, ettei alkoholiongelmaa Suomessa tällä lailla poisteta. Mutta alkoholinkäytöstä kertyy vuosittain miljardin euron lasku yhteiskunnalle. Siksi jotakin kannattaa tehdä — tietysti olisi ollut ihan hyvä, jos vähän enemmänkin olisi tehty kuin mitä tähän lakiesitykseen sisältyy.

Tuohon mainittuun summaan ei ole laskettu mukaan välillisiä kustannuksia, kuten menetettyä työvoimaa tai alkoholistin läheisten pahoinvoinnista aiheutuvia kuluja. Kipeimmin alkoholin ongelmakäytössä koskettaa sen vaikutukseen joutuvien lasten kohtalo. Huostaan otettujen määrä kasvaa. Syynä ovat yhä useammin päihteet. Itä-Suomessa sijoitettujen lasten määrä on vielä maan keskiarvoa korkeampi.

Suomessa syntyy vuosittain 600—3 600 sikiövaiheessa alkoholista vaurioitunutta lasta. Noin 600 heistä on vaikeasti vaurioituneita fas-lapsia. Alkoholi ei ole vain päihdeongelmaisten perheiden vitsaus, vaan tuiki tavallisten vanhempien satunnainenkin humaltuminen lasten seurassa herättää aina turvattomuutta perheen pienimmissä.

Niin alkoholismiin kuin alkoholiin liittyviin vastuuttomiin asenteisiin täytyy tarttua järeämmin. Kyse ei ole kukkahattutätien kiusanteosta alkoholia vastuullisesti käyttäviä kohtaan, vaan puuttumisesta yhteiskuntaamme vakavasti uhkaavaan ongelmaan.

Arvoisa puhemies! Lääkkeitä on kolme: ennalta ehkäisevä lainsäädäntö, alkoholistien nykyistä tuloksellisempi hoito sekä yksilö- ja yhteisötasolta lähtevä asennemuutos.

Hallitus tuo nyt siis viimein eduskuntaan alkoholin mainontaa tiukentavan lain, vaikkakin torsona. Mainostus tullaan kieltämään esimerkiksi bussipysäkeillä ja kaupunkien mainostauluilla. Alkoholimainontaa saa harjoittaa yhä yleisötilaisuuksissa, kuten urheilutapahtumissa. Sosiaaliseen mediaan liittyvät rajoitukset ovat ihan hyvä suunta.

Keskusta olisi suitsinut alkoholin mielikuvamainontaa vahvasti. Mainoksilla synnytetään mielikuvia, joiden varassa lapset ja nuoret rakentavat todellisuuskäsityksensä. Tuoreessa alkoholipoliittisessa ohjelmassamme ajamme myös muita tiukennuksia, jotka ottavat selkeän kielteisen kannan humalahakuiseen juomiseen ja sen mielekkyyteen.

Tässä yhteydessä lainaan vähän hallituksen esitystä ja totean, että alkoholijuomien televisiomainonta on tällä hetkellä siis kokonaan kielletty Ranskassa, Ruotsissa ja Norjassa, alkoholijuomien radiomainonta on taas kielletty kokonaan Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä ja kaikkien alkoholijuomien ulkomainonta on kielletty esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Monessa yhteydessä meiltä halutaan viitata siihen, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty, että Suomenkin pitäisi mennä samaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Useat päihdetyöntekijät ja raitistuneet alkoholistit ovat kritisoineet suomalaisia hoitokäytäntöjä. RAY:n kontrolloima päihdehuollon rahoitus ei ole kaikkien mielestä hoidon laadun kannalta tehokkain tapa organisoida alkoholiongelmaisten hoitoa. Tuloksellisuutta on seurattu meillä heikosti. Hoitokäytännöt ovat kirjavat. Odotankin, että ministeriö arvioi sosiaalihuollon palvelurakennelainsäädännön uudistuksen yhteydessä toimenpiteet, jotka tarvitaan päihdehuollon asiakkaiden hoitotakuun toteutumiseksi.

Jokainen meistä tuntee alkoholia vastuuttomasti käyttävän henkilön, jonka elämänhallinta on ryöstäytynyt käsistä. Juomista kuitenkin vähätellään tai siitä vaietaan monissa työ- tai kaveriyhteisöissä. Toisten asioihin puuttuminen on vaikeaa, mutta yksilön vastuuseen kuuluu herätellä vierustoveria, kun asiat ovat pielessä. Ei ole olemassa raitistunutta alkoholistia, joka ei jälkeenpäin kiittäisi sitä, joka on hänet kuiville auttanut.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Alkoholi on myrkky. Se voi aiheuttaa ihmisen elimistölle 60 eri sairautta. Vuosittain Suomessa on jopa 3 000—4 000 alkoholiehtoista kuolemaa eli enemmän kuin mitä sepelvaltimotauti aiheuttaa. Alkoholi on myös yleisin työikäisten kuolinsyy. Se aiheuttaa riippuvuutta. Siitä ei aina pääse irti, vaikka haluaisi. Alkoholin suurkuluttajia onkin meillä jo puoli miljoonaa. Alkoholi myös muuttaa ihmisen käyttäytymistä. Joka neljännessä tapauksessa päivystyspoliklinikalla on osallisena alkoholi. Välittömät alkoholin aiheuttamat kustannukset terveyden- ja sosiaalihuollossa ja rikollisvalvonnassa ja omaisuusvahingoissa ovat noin miljardi vuodessa, välillisesti jopa 3—5 miljardia. Tämän lisäksi alkoholi aiheuttaa mittaamattoman määrän sivullisten kärsimystä, haittoja ja turvattomuutta. Juominenhan ei ole pelkästään yksilön oma asia, vaan se vaikuttaa aina myös passiivisesti lähiympäristöön, erityisesti lapsiin. Tämän lisäksi Suomessa syntyy vuosittain noin 600 lasta, joille äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on aiheuttanut jonkinasteisen vaurion.

Neljän alkoholiveronkorotuksen myötä kokonaiskulutusta on saatu alennettua noin 10 prosenttia eli noin 10 litraan 100-prosenttista alkoholia asukasta kohden aiemmasta 10,5 litrasta. 60-luvun 2 litrasta on käytön lisäys silti valtava. Naisten kulutus on kuusinkertaistunut ja miesten kaksinkertaistunut. Juomatapana humalajuominen on lisääntynyt, ja se on meillä kansainvälisesti poikkeuksellisen yleistä. Nykyään juodaan ravintoloiden lisäksi paljon myös kotona ja yhä enemmän aamuyön tunteina. Voisikin olla järkevää lyhentää ravintoloiden aukioloa edes jonkin verran.

Huolestuttavaa on erityisesti se, että suomalaisten lasten ja nuorten humalajuominen on edelleen yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Humalajuominen ja alkoholinkäyttö ovatkin lisääntyneet huomattavasti ennen vuosituhannen vaihdetta, mutta onneksi nyt 2000-luvulla ne ovat hieman vähentyneet. Vähintään kerran kuukaudessa alkoholia käyttää edelleen jopa 40 prosenttia 16-vuotiaista, ja noin 20 prosenttia juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa. Lukiolaisista neljännes juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa ja ammattikoululaisista 40 prosenttia. Raittiita 18-vuotiaita on pojista enää 10 prosenttia ja tytöistä vain 6 prosenttia.

Tämä pitkä lista alkoholin haitoista ja suomalaisten juomatottumuksista osoittanee itsestäänselvästi sen, että alkoholiin liittyvä lainsäädäntö todella kaipaa tiukennuksia. Onkin erittäin tervetullutta, että tämän alkoholimainonnan rajoitusesityksen lisäksi myös alkoholilain kokonaisuudistus ja alkoholiveron korotus ovat ministeri Huovisen mukaan tulossa eduskunnan käsittelyyn vielä tällä kaudella. En panisi pahakseni edes paluuta tilanteeseen ennen vuotta 1995, jolloin alkoholijuomien mainonta oli kokonaan kiellettyä. Tämä toive lienee tosin epärealistinen.

Arvoisa puhemies! Me elämme kuvien maailmassa, joita tulvii mediasta meidän kaikkien tietoisuuteen. Mainonnan kuvamaailma on suunnattu vaikuttamaan katsojiensa mieleen. Lapset ovat erityisen alttiita median vaikutuksille. Alkoholimainonnan tarkoituksena on tietenkin aiheuttaa positiivisia mielleyhtymiä alkoholin suhteen. Nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on vähentää niitä tilanteita, joissa mainonnalle erityisen alttiit lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle omassa elinympäristössään, vaikkei se erityisesti lapsille suunnattua olisikaan.

Tutkimusten mukaan alkoholimainonta aikaistaa lasten alkoholinkäytön aloittamista sekä lisää nuorten alkoholinkäyttöä ja humalajuomista. Alaikäisten alkoholinkäyttö myös lisää väkivalta- ja tapaturmariskejä, vahingoittaa nuoren kehitystä ja ennustaa riippuvuutta ja haittoja aikuisena. Alkoholipolitiikan tavoitteena tuleekin olla erityisesti lasten ja nuorten suojeleminen alkoholin aiheuttamilta haitoilta.

Mietojen alkoholijuomien mainonta olisi tämän esityksen mukaan jatkossa sallittua radiossa ja televisiossa tuntia nykyistä myöhemmin eli kello 22:n jälkeen. Mielestäni tämä aikaraja olisi hyvin voinut olla kyllä myöhempikin. Alkoholin mainonta yleisillä paikoilla kielletään, esimerkiksi bussipysäkillä, mainostauluissa ja liikennevälineissä, mutta myymälät ja ravintolat saavat tuotteitaan tiloissaan mainostaa.

Ikävä kyllä alkoholin mainonta olisi edelleen sallittua urheilu- ja muissa yleisötilaisuuksissa. Erityisesti tuo urheilutapahtumien alkoholimainonnan salliminen yhdistää ikävällä tavalla alkoholin liikuntaan ja urheiluun. Urheilussa, etenkin jääkiekossa, pyörivät suuret olutfirmojen sponsorirahat, joita ilman seurat eivät ilmeisesti pärjää, pääsivät ratkaisemaan asian, ikävä kyllä.

Erityisen tervetullutta on rajoitusten saaminen alkoholimainonnalle verkkomaailmassa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, älypuhelimissa ja pelialustoilla. Tämä on hyvä, sillä tämäntyyppinen mainonta erityisesti vetoaa lapsiin ja nuoriin. Mietojen alkoholijuominen mainonta olisi kiellettyä muun muassa pelien, arpajaisten ja kilpailujen yhteydessä verkkomediassa, vaikka muu verkkomainonta onkin alkoholin osalta sallittua.

Kuluttajan itsensä tuottamaan tai jakamaan sisältöön perustuva alkoholimainonta on jatkossa kiellettyä. Ministerin eilisen esimerkin mukaan Pekka saa siis edelleen laittaa sellaisen kuvan sosiaaliseen mediaan, jossa tuli otettua vähän liikaa. Olutfirma ei kuitenkaan saa järjestää kilpailua parhaasta kännikuvasta. Hyvä näin.

Jäämme vielä odottamaan alkoholilain kokonaisuudistusta ja alkoholiveron korotusta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Lapsia on suojeltava aina, kun se vain on mahdollista, tästä me kaikki olemme varmasti aivan samaa mieltä. Mielikuvamainonnan tyyliin ja sen sisältöön on puututtava. Ei voida antaa semmoista mielikuvaa, että joka paikassa kasvaa iloisesti omenapuita ja juokset iloisesti rallattaen vastakkaisen sukupuolen syliin ja tämä kaikki on alkoholin ansiota. Ei voi antaa tämmöistä mielikuvaa. Mielikuvamainontaan puuttuminen on ehdottoman kannatettava, ja sillä on suojeltava lapsia.

Mutta jos me menemme vähänkin syvemmälle tähän asiaan, niin kohtaamme melkoisia ongelmia. Mielikuvamainonnan kielto ei poista kaikkea mainontaa. Nykypäivänä asiat ovat netissä, ja ulkomaiset firmat toimivat siellä kielloista huolimatta. Kenties urheilun rahoitus hankaloituu, jolloin jopa lasten liikuntaolosuhteet heikkenevät, ja tämä mainonta siis pysyy. Vain netin ja alkoholimainonnan globaali kielto on se, millä tämä mainonta saadaan pois. Entä sitten, jos tästä tehdään kieltojen kautta vähän niin kuin tabu? Suojeleeko se lapsia? Ei varmastikaan. Silloin siihen kenties tulee entistä enemmän semmoista kielletyn hedelmän tuntua ja homma menee överiksi helpommin.

Eli suomalaisia tämä säädös rajoittaa, ei niinkään ulkolaisia, ja pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa kilpailurajoitteita ja jopa työn vähenemistä Suomesta. Nämä asiat on punnittava valiokunnassa kunnolla ja ihan ilman mitään sen isompia kuvioita. Asiat asiana, mutta lapsia on suojeltava.

Kuitenkin, nyt kun tämä laki on auki, tahtoisin tuoda alkoholipolitiikasta vähän enemmänkin esille, ja jos se vain on mahdollista, niin valiokunnassa voisi pikkasen pöyhäistä asioita auki. Manner-Euroopassa juomakulttuuriin liittyy se, että viinitilat, pienpanimot saavat myydä tuotteitaan ulos, ja se on paikallista toimintaa. Suomessa näin saavat toimia viinitilat, mutta pienpanimolta se on kielletty. Pienpanimot kiertävät tämän säädöksen sillä, että jostain siivouskaapista tehdään niin sanotusti kauppa ja kaupan hyllyllä on joku vanha ketsuppipullo, jolloin säädökset on täytetty, ja silloin saadaan pienpanimotuotteitakin myydä ulos. Kun tämä on tosiasia suomalaisessa pienpanimotoiminnassa, niin eikö olisi järkevää antaa myös pienpanimoille mahdollisuus myydä omia tuotteitaan ulos, on se sitten pienpanimo tai panimoravintola tai mikä tahansa. Tällainen kiertely ei ole järkevää. Se olisi mahdollista itse asiassa jo nykylainkin mukaan, mutta lain tulkinta ja asetukset estävät sen.

Toinen asia, mikä on tämmöiseen eurooppalaiseen juomakulttuuriin ohjaava ja mitä kannattaisi pohtia — se nyt menee toiseen kohtaan, mutta kuitenkin sanon sen — on se, että ravintolassa myydyn ja kaupasta myydyn alkoholin veroprosentti voisi olla eri. Ravintolassa, valvotuissa olosuhteissa, juotu annos voisi olla prosentiltaan pienempi, ja näin kenties saavutamme sitä mannereurooppalaista juomakulttuuria, mihin niin useassa puheessa toivotaan mentävän. Kenties silloin kotijuopottelu vähenisi, kenties perheväkivalta vähenisi, kenties tämä vähentäisi monia muita ongelmia, ja samalla se tukisi työllisyyttä ja olisi kokonaisuudessaan tutkimisen arvoinen.

Niin tai näin, kannatan mielikuvamainonnan rajoittamista, mutta niin, että se tehdään järkevästi. Lapsia pitää suojella.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! On toki mielenkiintoista näin keskiyöllä käydä keskustelua alkoholilainsäädännöstä yleisesti. Kuitenkin tämä hallituksen esitys pyrkii puuttumaan alkoholin aiheuttamiin haittoihin mainonnan rajoittamisen kautta. Alkoholi on yhä työikäisten yleisin kuolinsyy Suomessa. Alkoholisairauksiin sekä alkoholiehtoisiin henkirikoksiin ja tapaturmiin kuolee vuosittain vajaat 3 000 ihmistä. Lisäksi esimerkiksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden miesten alkoholikuolleisuus on kaksinkertaistunut. Näitä tosiasioita ei voi sivuuttaa.

Alkoholin väärinkäytön aiheuttamat haitat sekä välittömät ja välilliset kustannukset yhteiskunnalle ovat mittavia. Onkin tärkeää, että tällä alkoholimainonnan rajoittamisella pyritään suojelemaan ennalta ehkäisevästi erityisesti lapsia ja nuoria ja varjelemaan heitä liian varhaiselta alkoholinkäytön aloittamiselta ja muilta alkoholihaitoilta. Lapsille ja nuorille ei tule välittää alkoholista kuvaa, joka vähättelee sen haittoja tai erityisesti lisää sen houkuttelevuutta. Tällaisia mielikuvia välitetään usein mainonnan avulla. Lapset ja nuoret ovat herkkiä ottamaan vaikutteita kaikkialta ympäröivästä yhteiskunnasta, niin medioista, ystäväpiiristä kuin perheeltä, ja vetoavat mainokset iskevät usein juuri nuoriin.

Tutkimusten mukaan alkoholimainonta aikaistaa lasten ja nuorten alkoholinkäytön aloittamista sekä lisää alkoholinkäyttöä ja humalajuomista. On hyvä, että esitys puuttuu alkoholimainontaan nimenomaan paikoilla, joissa lapset ja nuoret jokapäiväisessä elämässään ovat kosketuksissa mainonnan kanssa, kuten bussipysäkeillä, asemilla tai kaupunkien keskustoissa, vaikka mainontaa ei erityisesti heille kohdennettaisikaan. Erityisiä rajoituksia hallituksen esityksessä säädettäisiin lisäksi esimerkiksi alkoholimainonnalle sosiaalisessa mediassa.

THL:n vastikään julkaistussa alkoholin kulutusta, haittoja ja politiikkatoimia käsittelevässä tutkimuksessa tarkastellaan erilaisten alkoholihaittoja vähentävien menetelmien vaikuttavuutta ja hyödynnettävyyttä. Mainonnan ja markkinoinnin rajoittamisen vaikuttavuudesta on aivan viime aikoina tullut uutta tutkimusnäyttöä, ja alkoholimainontarajoitukset ovat nousseet esille tehokkaana keinona vähentää nuorten alkoholinkäyttöä. Mainonnan ja markkinoinnin säätelyllä on tutkimusten mukaan vahva näyttö vaikutuksesta nuorten juomiseen.

Lakiesityksellä on myös kansan tuki. Mainonnan rajoittaminen on kansalaisten mukaan yleisesti ottaen melko hyväksyttävä keino alkoholihaittojen vähentämiseksi. Esimerkiksi vuonna 2012 suomalaisista 53 prosenttia kannatti alkoholin mielikuvamainonnan kieltoa. Lisäksi juuri alaikäisten juomisen rajoittamiseen suhtaudutaan erityisen myönteisesti. Vaikka pelkällä mainonnan kieltämisellä ei voi estää kaikkea alkoholin väärinkäyttöä tai alkoholista aiheutuvia haittoja, sillä voidaan kuitenkin pyrkiä ehkäisemään tulevia haittavaikutuksia vaikuttamalla lasten ja nuorten mielikuviin alkoholista. Kaikki keinot on käytettävä lasten suojelemiseksi.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensiksi edustaja Jaloselle: On ilo huomata, että totesitte puheenvuorossanne monia sellaisia asioita, joita keskustan alkoholipoliittinen asiakirja alkutalvesta jo on esittänyt, liittyen muun maussa alkoholin hinnoitteluun ravintola- ja kotianniskelukäytössä ja sen erottamiseen ja toisaalta myöskin kotimaisen pienpanimo- ja tilaviini- ja tilaliköörikulttuurin tukemiseen ja sitä kautta myös pienyrittäjyyden ja maaseudun yrittäjyyden tukemiseen.

Sitten haluan esittää kiitokset peruspalveluministerinä toimineelle Maria Guzenina-Richardsonille siitä, että tämä lakiesitys vihdoin, käytännössä noin 10 vuoden valmistelun jälkeen, on eduskunnan käsittelyssä. Tiedän ja vahvat puheet kertovat, että asian valmistelu on ollut varsin tuskaista ja työlästä tässäkin hallituskokoonpanossa, koska kaikkien hallituspuolueiden intressissä ei ollut tämän lain saattaminen eduskunnan käsittelyyn asti. Siksi onkin toisaalta ikävä huomata, että siitä jäi puuttumaan tiettyjä osia. Se ei ole niin tiukka ja lasten ja nuorten parasta ajatteleva kuin ehkä olisimme toivoneet, mutta siitä huolimatta kiitokset ministerille, joka sinnikkäästi tämän puristi eteenpäin, niin että saimme tämän vihdoin nyt eduskunnan käsittelyyn. Tästä kun tutkitusti on eduskunnan enemmistön tahto, vaikka muutakin ehkä jotkut väittävät. Kaiken taustallahan on jo viime hallituskauden aikana ja viime eduskuntakaudella tehty edustaja Kerolan lakialoite, joka silloin edellisen eduskunnan aikana sai jo yli 100 edustajan tuen.

Arvoisa puhemies! Kun totesin, että laki ei kuitenkaan tällaisena kuin se nyt eduskunnalle tuodaan aivan vastaa niitä odotuksia, niin erityinen harmi koskee sitä, että tämähän ei ole laki alkoholin mielikuvamainonnan rajoittamisesta. Tämä on laki alkoholimainonnan rajoittamisesta, mutta siitä paljon puhutusta mielikuvamainonnasta tämä ei juuri anna rajoituksia.

Olemme tyytyväisiä siitä, että alkoholin televisiomainontaa koskevaa kello 21:n aikarajaa nostetaan. Olemme tyytyväisiä siitä yksittäisestä detaljista, että Alkon väkevien juomien nimien ja hintojen esittäminen voidaan jatkossa tehdä selkeämmin ja paremmin. Tämä on kuluttajien kannalta lähtökohtaisesti hyvä. Mutta mitä tulee tähän lasten ja nuorten näkökulmaan, josta lain yleisperusteluissakin todetaan, niin se on jäänyt tässä puutteelliseksi. Lain yleisperusteluissahan sanotaan, että ennen vuotta 1995 alkoholimainonta oli Suomessa kokonaan kielletty. Sitten uusi alkoholilaki vähän löysensi mahdollisuuksia mainostaa alkoholia. Mutta tuon jälkeen alkoholimainonnan vaikutuksista on saatu uutta tutkimustietoa, sen jälkeen siis, kun mietojen alkoholijuomien mainonta vapautettiin. Tämä kansainvälinen vahva tutkimusnäyttö osoittaa, että alkoholimainonta lisää osaltaan lasten ja nuorten juomista.

Kukaan meistä tuskin uskoo, että tällä muutetaan suomalaisten lasten ja nuorten alkoholikäyttäytyminen kokonaan. Ei missään nimessä. Mutta kun kaikki tiedämme, että alkoholin kulutukseen vaikuttaa sen saatavuus, sen hinta ja myös sen markkinointi ja sen käytöstä syntyvät mielikuvat, tätä kohtaa on nyt tervettä meidän päättäjien ryhtyä rajoittamaan. Emme varmastikaan ole tällä kaatamassa suomalaista alkoholi- ja panimoteollisuutta. Sitä en saata tästä kansakunnasta uskoa.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti: Laajemmin on hyvä, että täällä on sivuttu tätä isompaa alkoholipoliittista uudistustarvetta, josta todellakin hallituksella on valmistelua, ja sitä on lupa ja toive odottaa tällä hallituskaudella eteenpäinvietäväksi. Kysymykset ovat kinkkisiä, poliittisia ja intohimojakin herättäviä, mutta toivon ja luotan siihen, että uudella ministerillä riittää kunnianhimoa tämän lain tuomiseksi eduskuntaan.

Keskustan päätavoitteet alkoholilainsäädännön uudistamiselle, josta tämä mielikuvamainonnan ja nyt käytännössä vain alkoholimainonnan rajoittaminen on yksi osa:

Isommassa kuvassa me tavoittelemme sitä, että lasten ja nuorten alkoholinkäyttö vähenee. Me myös tavoittelemme sitä, että aikuisten käyttämän alkoholin haittavaikutukset lasten ja nuorten elämässä vähenevät. Myös tavoittelemme, että alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vähenee siitä nykyisestä 10:stä puhtaan alkoholin litramäärästä vuositasolla.

Me emme lähtökohtaisesti katso, että verotus vuosi toisensa jälkeen voi olla keino, jolla tätä asiaa korjataan. Sekin pitää tarkastella. Me olemme vahvasti Alkon monopoliaseman säilyttämisen kannalla ja luotamme siihen, että alkoholin hintaa tulee harkiten kaikissa juomaluokissa nostaa siten, että hengenvaarallinen korvikejuominen ei lisäänny niiden ihmisten kohdalla, joille alkoholi on todellinen sairaus ja ongelma.

Mutta, arvoisa puhemies, kiitos siis siitä, että tämä esitys on vihdoin eduskunnassa. Uskon, että valiokunnalle jää joitakin viilauksia koskien esimerkiksi televisiossa esitettävää urheilutapahtumien alkoholimainontaa, koskien radiomainontaa. Mutta pääkuva siitä, että me tarvitsemme myös mielikuvamainontaa rajoittavia tekijöitä, tästä puuttuu, ja uskon ja toivon, että valiokunta siihen vielä tarttuu.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on ollut erinomaisia puheita, vähän puolesta ja vastaan, ja uusiakin näkökulmia on tullut siihen, mitä eilen jo keskusteltiin ja kuultiin. Minä otan joitakin ajatuksia täältä vähän jatkona sille, mitä eilen puhuin ja esimerkiksi tämän päivän Hesarissa kirjoitin.

Ensinnäkin edustaja Jalonen piti hyvän puheen. Monesta asiasta olen pikkasen eri mieltä. Ihan sellainen yksityiskohta, kun puhuttiin pienpanimoiden myynnistä Suomessa: Ymmärtääkseni meillä on tilanne, että sahtia ja tilaviinejä saa myydä, mutta tilanne ei ole ihan sellainen kuin sen pitäisi olla. EU on sitä katsonut vähän niin kuin läpi sormien. Mutta nyt jos sitä lähdettäisiin avaamaan tälle pienpanimopuolelle, niin se homma loppuisi kokonaan, tai sitten se täytyisi avata niin, että niissä paikoissa, missä myydään sahtia, niissä paikoissa, missä myydään tilaviiniä — ja sitten pienpanimoilla — ne myyntipaikat pitäisi avata myös eurooppalaiselle alkoholituotannolle ja -myynnille, eli silloin kyllä tämä Alkon monopoli katoaisi ihan varmasti.

Sitten puhuttiin euroista. Urheilussa pyörii suuret rahat, jotenkin näin se meni. 87 miljoonaa euroa on SM-liigaseurojen yhteenlaskettu tulobudjetti, ja panimot maksavat vuodessa sponsorituloina liitolle, siis Jääkiekkoliitolle, SM-liigalle ja Mestikselle, noin 2 miljoonaa euroa. No, 2 miljoonaa euroa on tietysti paljon rahaa, mutta jos se suhteutetaan siihen 87 miljoonaan euroon, niin prosenteissa se on hyvin rajallinen, ja jos urheilumarkkinointi, -mainonta olisi kielletty, niin silloin me puhuisimme tästä 2 miljoonasta. Jos olisi annettu siirtymäaikaa esimerkiksi 3—5 vuotta — niin kuin siellä joissakin esityksissä oli, siinä kun ministeriö pyysi lausuntoja — niin tämä ongelma olisi voitu välttää, niin että ei olisi syntynyt sellaista gäppiä, jota ei olisi voitu paikata. Silloin kun formula ykkösissä kiellettiin tupakkamainonta, niin pahimmat väitteet olivat sensuuntaisia, että koko laji loppuu, koska tupakkasponsorointi ja ne rahat siihen lajiin loppuvat, mutta hyvin ovat onnistuneet paikkaamaan sen.

No, mielikuvamainonta puuttuu tästä. Ja sitten se suurin ongelma minun mielestäni on, että tämä on epäsymmetrinen. Siis minä olen tyytyväinen, että tämä laki on, täytyy ymmärtää se, että tämä on positiivinen juttu — mutta tässä on tietty epäsymmetria. Eli jos me lähdemme lailla kieltämään ja rajoittamaan jotain, niin sitten pitää edetä loogisesti. Eli jos me kiellämme ulkomainonnan, niin silloin meidän täytyy kieltää myös mainonta sisätiloissa. Nyt jos me kiellämme ulkomainonnan bussipysäkeillä, busseissa, näyttötauluilla ja vastaavissa, mutta samaan aikaan sallimme sen esimerkiksi jäähalleissa, niin se tarkoittaa sitä, että ulkomainontaan käytetyt eurot siirtyvät jonnekin muualle, ja ne siirtyvät esimerkiksi just jäähalleihin. Eli tämä on niin kuin tämmöinen tuplapotti niille tahoille, jotka niitä euroja ja mainosmarkkoja keräävät sisätiloihin. Tämä ei ole symmetrinen eikä looginen.

Ilmeisesti siinä taustalla on aika vahva lobbaus. Tässä pyörii Panimoliitto erittäin aktiivisesti, Jääkiekkoliitto, ja erinäisissä puoluelehdissä esimerkiksi Panimoliitto on ilmoitellut erittäin aktiivisesti, missä nyt ei sinänsä ole mitään väärää, mutta ovat onnistuneet lobbauksessaan erinomaisesti. Mutta meidän tehtävämme on sitten valiokunnassa — oma valiokuntani, sivistysvaliokunta, antaa lausunnon — käytettävä sitä poliittista harkintaa, että meneekö tämä niin kuin sen pitää mennä.

Viimeisenä, arvoisa herra puhemies: Minulla on tässä erään panimoyrityksen lehti, heidän pääkirjoituksensa otsikolla "Ei sanoja vaan tekoja". Minä poimin tästä kirjoituksesta muutamia kohtia satunnaisessa järjestyksessä: "Tässä lehdessä pureudutaan kuumaan puheenaiheeseen, alkoholimainontaan." "Teemme vastuullista mainontaa." "Uskomme valistukseen ja parempaan alkoholikulttuuriin." "Ohjaamme juomakulttuuria." "Vastuullisena yrityksenä haluamme - -". "Vastuullisuus ei ole meille erillinen projekti." "Vastuullisuusasioissa kehitämme toimintaamme." "Pian julkaistavassa vastuullisuusraportissa me teemme - -". "Yksi vastuullisuusteoistamme on - -". Siis vastuuta on aivan mahtavasti, mutta nyt heitän haasteen kyseiselle panimoyritykselle: Jos heillä on vastuuta, he pidättäytyvät alkoholimainonnasta urheilutilaisuuksissa, pitävät liikunnan ja urheilun ja alkoholimarkkinoinnin erillään. Heillä on siihen täysi valta, jos he haluavat, ja kun heidän oma otsikkonsa tässä pääkirjoituksessa on "Ei sanoja vaan tekoja", niin nyt on sen paikka.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholinkulutuksen kasvu 2000-luvulla on näkynyt terveydellisten ja sosiaalisten haittojen lisääntymisenä. Alkoholihaittojen kustannukset yhteiskunnalle ovat valtaisat. Välillisine kustannuksineen puhutaan jopa 3—6 miljardista eurosta vuositasolla.

Lapset ja nuoret ovat erittäin alttiit alkoholin vaikutukselle. Nuoriso suosii erityisesti mietoja alkoholijuomia, kuten olutta ja siideriä, joita se hankkii vähittäiskaupasta. Siksi viimeksi tehty veronkorotus suunnattiin korkeimpana nuorison suosimiin juomiin.

Lukuisissa tutkimuksissa on selkeästi osoitettu, että mitä vähemmän alkoholia mainostetaan, sitä vähemmän sitä käytetään. Mainonnan lisäksi nuorison alkoholinkäyttöön vaikuttavat kodin esimerkki, seura ja kaveripiirin asenne ja alkoholinkäyttö. Nykyinen alkoholilaki ei salli väkevien alkoholijuomien mainontaa mutta sallii juuri sellaisen mainonnan, joka tavoittaa alaikäiset ja vaikuttaa heidän asenteisiinsa. Mainonta tavoittaa pääsääntöisesti lapset ja nuoret televisiossa, kaupoissa, lehdissä, ulkomainoksissa, internetissä. Erityisesti alkoholin mielikuvamainonnan on katsottu vaikuttavan myös lapsiin ja nuoriin korostamalla alkoholin myönteisiä vaikutuksia.

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva lakiesitys on hyvä ja kannatettava. Esityksen mukaan alkoholimainonta kielletään monilla yleisillä paikoilla ja sitä rajoitetaan televisiossa ja radiossa siten, että se on sallittua vain kello 22—7 välisenä aikana. Mainonta-ajan supistaminen voi saattaa paikalliset ja alueelliset pienet radiot vaikeaan kannattavuustilanteeseen. Hallitusohjelmassa todetaan, että juuri paikallisten radioiden toimintaedellytyksiä parannetaan. Saattaa olla, että tässä nyt käy niin, että tätä tavoitetta ei todellakaan saavuteta. Ilta-aikana radioilla on kuitenkin melko vähän kuuntelijoita, ja erityisesti lapset ja nuoret seuraavat tuolloin ihan muita medioita. Sen sijaan todelliset mainonnan ongelmat ovat muualla, ja niitä tämä lakiesitys ei tavoita.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Mainonnan tarkoitus on aina vaikuttaa, ja vaikka lapset ja nuoret eivät ole varsinaisesti alkoholimainonnan kohderyhmänä, huomattava osa mainoksista tavoittaa alaikäiset. Tietojensa ja kokemustensa rajoittuneisuuden vuoksi lapset ja nuoret ovat alttiimpia markkinoinnin vaikutukselle kuin aikuiset.

Vaikka alkoholin mainontakiellon vaikuttavuudesta alkoholin kulutuksen tasoon ei ole niin vankkaa tutkimusnäyttöä kuin alkoholin saatavuuden ja hinnansäätelyn vaikuttavuudesta, niin useissa suomalaisissa tutkimuksissa on tullut kuitenkin esille, että nuorten alkoholimainonnalle altistumisen ja nuorten alkoholinkäytön aloittamisiän ja käytön määrän välillä on yhteyttä. Vaikka nämä tutkimustulokset ovatkin osittain ristiriitaisia, niin tässä asiassa on syytä noudattaa niin sanottua varovaisuusperiaatetta. Tämä varovaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että tietyt toimenpiteet voidaan tehdä varmuuden vuoksi, jos mahdolliset inhimilliset ja yhteiskunnalliset haitat ovat suuria ja tiukemmilla säännöksillä niitä voidaan todennäköisesti vähentää.

Tämän takia ehdottomasti kannatan tätä lakiesitystä, vaikka itse olisinkin ollut tiukemman lain kannalla. Tämä on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Suomen sosiaali ja terveys ry Soste tutki suomalaisten alkoholiasenteita vuonna 2012, ja tässä tutkimuksessa mukana olleista yli puolet kannatti alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholilaki — odotin sitä, ja olen pettynyt sekä tyytyväinen. Syy on se, että jos äskeisessä oppilashuoltolaissa käsiteltiin lasten ja nuorten auttamista ja puuttumista, niin alkoholilaki voisi olla yksi keino ennalta ehkäistä niitä ongelmia, joita sitten oppilashuoltolailla yritetään hoitaa.

Edellisen hallituksen aikanahan tämä laki oli jo valmis, mutta sitä ei haluttu tuoda eduskuntaan syystä tai toisesta — syyt me kaikki varmaan voimme aavistaa. Silloin oli myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhteisesti tekemä lakialoite koko mielikuvamainonnan kieltämisestä, joka ei mennyt eteenpäin. Ehkä asennetta edellisen hallituksen ajalta ja ministereiltä kuvaa myöskin se, että palkinto ennalta ehkäisevästä toiminnasta annettiin Panimoliitolle, ei terveysjärjestöille, ei päihdejärjestöille, vaan Panimoliitolle kampanjasta "Kännissä olet ääliö".

Tässä laissa on pienen pieni korjaus väkevien osalta, jossa ammattijulkaisujen lupamenettely poistetaan. Sitten on se mietojen elikkä yli 2,1-prosenttisten alkoholijuomien mainostamisen kieltäminen yleisillä paikoilla, ja televisiossa nykyinen kello 7:n ja 21:n välisellä ajalla oleva kielto siirtyy 22:een. Yleinen tila ja yleinen paikka on tietenkin hankala määrittää, ja kyllä me kaikki tiedämme, että yksi vaikeimmin valvottavista taitaa olla tuo internet ja sosiaalisen median puoli, mutta tämä laki siis ulottuu myös sinne.

Liberaali alkoholipolitiikka oli joitakin vuosia sitten vallalla. Sen satoa korjaamme valitettavasti yhä niin, että meillä on se noin 500 000 ihmistä, joilla on alttius suurimpiin ongelmiin. Silloin on tehty myöskin tämä alkoholimainonnan salliminen, vuoden 1995 päätöksillä. Tätä satoa nyt korjataan. Se nykyinen 10—12 litraa, jos siihen nyt lasketaan myöskin maahantuonti, 100-prosenttisen alkoholin osalta on niin huima määrä alkoholia, että se saadaan, jos meistä jokainen yli 15-vuotias juo vähintään pullollisen Koskenkorvaa joka viikko, ja kuitenkin me tiedämme, että meillä on täysin raittiita ihmisiä reilu 10 prosenttia, ja sitten me tiedämme toisaalta, että yksi viidesosa aikuisista juo yli puolet siitä kaikesta alkoholista. Mutta se, että me haluamme tällä lailla suojata lapsia ja nuoria, on tietenkin se syy.

Meillä aina viitataan muihin maihin, ja täällä on jo tullut esille, että myös Ruotsissa ja Norjassa muun muassa televisiomainonta on kokonaan kielletty. Myös viinimaa Ranskassa on mainonta huomattavasti rajoitetumpaa kuin Suomessa. On tietysti Euroopassa maita, kuten Kreikka, Romania, Saksa, Luxemburg, Tšekki, joissa rajoituksia mainontaan ei ole ollenkaan. En tiedä kovin tarkkoja lukuja, mutta tuntuma on — vielä kun katsoo eurooppalaisia tilastoja — että eivät ne ole ilman ongelmia, eivät todellakaan ole ilman niin kadulla tapahtuvia ongelmia kuin terveydellisiä ongelmia niissäkään maissa. Alkoholikulttuuri valitettavasti on myöskin sidonnainen maan muuhun kulttuuriin, ja tämä suomalainen kulttuuri on ottanut eurooppalaisen juomatavan suomalaisen juomatavan päälle, jotenka semmoista siirtymää, mitä on ehkä toivottu, ei ole tapahtunut.

Nyt siis tällä keinolla ennalta ehkäistä lapsia ja nuoria aloittamasta alkoholinkäyttöä, suojaamalla heidät mainonnalta, voidaan saada pieniä askelia. Samalla tietenkin on jo tehty hyviä uudistuksia ikärajavalvontaan, myyntipaikkojen rajoituksiin, hinnankorotuksiin ja vanhempien vastuuttamiseen, mutta näitä kaikkia täytyy jatkaa yhä edelleen. En eilen päässyt siihen, mutta olen iloinen siitä, jos alkoholilain kokonaisuudistus nyt liikahtaa niin, että tulee selkeät vastuut ja työnjaot myöskin kuntapuolelle, mitenkä alkoholiasioita hoidetaan niin, että ennalta ehkäisevä työ saa uudelleen sen paikan, mikä sillä on ennenvanhaisessa raittiustyölaissa ollut.

Kysymys, onko mainonnalla vaikutusta vai ei: Itse kullekin ovat varmaan lobbarit käyneet vakuuttamassa, että mainoksilla ei ole vaikutuksia ja nyt lapset ja nuoret eivät niitä näe. 92 prosenttia meidän lapsista ja nuorista kertoo nähneensä alkoholimainoksen, ja prosentit, jotka ovat nähneet niitä televisiossa, kaupoissa, lehdissä, ulkomainoksissa, internetissä, menevät kaikki yli 50:n. Lapset ja nuoret pystyvät nimeämään paikkoja, missä näkevät niitä toistuvasti. Mielestäni on aika merkityksellistä, että jopa Maailman terveysjärjestö, jolla on siis ongelmina niin hygieniataso kuin aids tai muut, on myöskin jo ottanut alkoholin omalle agendalleen ja kiinnittänyt huomiota lasten ja nuorten suojaamiseen niin, että mainonta on niistä yksi keino. Ei ole siis kovin vähäpätöistä.

Vielä yksi asia, puheenjohtaja, kun katsoin lievästi kauhuissani tai ehkä enemmän pettyneenä tätä voimaantuloa: toivottavasti valiokunta on ryhdikäs ja laittaa kokonaisuudessaan tämän lain tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta, tai sitten toivon, että joku pystyy minulle, pienelle ihmiselle, kertomaan, miten voi olla niin, että kestää puolitoista vuotta ymmärtää, että niitä mainoksia ei saa laittaa tuonne kadunvarteen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana tähän. Alkoholilla on suuri vaikutus kansanterveyteen, ja meidän kaikkien lähtökohtana varmasti on se, että alkoholin kulutus maassamme ei kasvaisi. Tällä hetkellä voimme todeta, että 90-luvulla voimakkaasti kasvanut alkoholin kulutus on nyt pysähtynyt tai tasaantunut ja siltä osin tilanne on hyvä. Mutta kuitenkin samanaikaisesti me voimme todeta, että arviolta noin 3 000—4 000 alkoholiehtoista kuolemaa tapahtuu vuosittain. Me voimme todeta myös sen, että alkoholin suurkuluttajien määrä Suomessa on arviolta noin puoli miljoonaa ja alkoholi on osallisena joka neljännessä tapauksessa sairaalan päivystyspoliklinikalla. Voimme myös todeta sen, että alkoholi ohittaa myös meillä työkyvyttömyys- ja kuolinsyissä muun muassa sepelvaltimotaudin, jota on pidetty erittäin suurena ongelmana työikäisten naisten ja miesten kuolinsyynä, mutta nyt alkoholi on ohittanut myös sen.

Alkoholi aiheuttaa terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa tai rikosvalvonnassa tai omaisuusvahingoissa noin miljardin euron kustannukset vuositasolla. Välillisiä kustannuksia sillä on myös arviolta noin 3—5 miljardia riippuen tilanteesta.

Kun me olemme puhuneet täällä lasten ja nuorten hyvinvoinnista tai pahoinvoinnista, niin yksi erittäin merkittävä asia, joka liittyy naisten kasvavaan alkoholin käyttöön, on se, että meille Suomeen syntyy arviolta noin 600 fas-lasta, jotka vammautuvat jo äidin raskauden aikana liiallisen alkoholin seurauksena. Tämä on asia, jonka osalta toivoisin, että myös sosiaali- ja terveysministeri nyt lähtisi siihen vahvasti puuttumaan.

Arvoisa puhemies! Eilen käytin puheenvuoron ennen kaikkea tästä lain vaikeudesta ja tästä prosessista, johon täälläkin on viitattu, joka on kestänyt arviolta jopa kymmenen vuotta. Nyt haluaisin viitata näihin vaativiin vaikutuksiin, joita alkoholin kulutus aiheuttaa yhteiskunnalle. On jotenkin hämmentävää se, että vaikka me tiedämme, että alkoholilla ei ole mitään myönteistä annettavaa yhteiskunnalle, niin siitä huolimatta me emme pysty luomaan sellaista lainsäädäntöä, joka vaikuttaisi esimerkiksi mainonnan laajuuteen. Tässä mielessä olen todella harmissani siitä, että muun muassa panimoteollisuus ja mainonta ja muut vastaavat pääsevät niin voimakkaasti vaikuttamaan tämän lainsäädännön kehittämiseen, että se ei ole parhaimmillaan sitä, mitä yhteiskunnassamme tavoittelemme.

Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokunta myös käy tätä lainsäädäntöä hyvin vahvasti läpi ja katsoo niitä ja kuulee niitä asiantuntijoita, jotka nimenomaan arvioivat tätä kansanterveyden näkökulmasta ja lasten ja nuorten alkoholin käytön näkökulmasta, ja sitä kautta voisi myös sitten jatkaa tämän lainsäädännön kehittämistä.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen pyrkimys alkoholimainonnan rajoittamiseen ja varsinkin sen tavoite alkoholinkäytön vähentämiseen on tietysti ehdottomasti kannatettavaa, sitä mieltä me varmasti olemme kaikki. Mutta liian suuria toiveita tälle ei pidä asettaa. Hallituksen esityksen kohdassa 3.1 Tavoitteet perustellaan muun muassa seuraavasti: "Esityksen tärkein tavoite on siten rajoittaa mietojen alkoholijuomien mainontaa siten, että lapset ja nuoret altistuisivat alkoholimainonnalle nykyistä vähemmän. Koska havaitun mainonnan määrään pätee annos—vaste-suhde, vähäisempi altistuminen alkoholimainonnalle johtaisi omalta osaltaan lasten ja nuorten vähäisempään alkoholinkäyttöön."

Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja varsinkin, kun kyseessä ovat vaikutuksille alttiit nuoret, mutta samalla meidän on syytä vakavasti pohtia, kuinka suuri merkitys jo nyt rajoitetulla mainonnalla ja sen edelleen rajoittamisella on siihen suureen ongelmakokonaisuuteen, mitä alkoholinkäyttö tässä maassa aiheuttaa, kuinka paljon sillä poistetaan niitä haittoja, jotka näkyvät menetettyinä työpäivinä ja työvuosina ja lisääntyneinä alkoholisidonnaisina sairauksina, rikkoutuneina ihmissuhteina, koteina ja perheinä.

Mietojen alkoholijuomien mainostamisen kielto yleisillä paikoilla on keskeisin osa tätä esitystä. Tämän hyötyä pohdittaessa on muistettava kuitenkin se, että internet ja sosiaalinen media ovat lasten ja nuorten tärkein tiedonsaantikanava tänä päivänä. Tässä esityksessä kiinnitetään huomiota televisioon, radiomainontaan ja yleisillä paikoilla mainostamiseen, mutta todellisuus on se, että tänä päivänä internetin kautta, yleensä sosiaalisen median kautta, nuoret saavat lähes kaiken tiedon ja vaikutteet. Tässä esityksessä ei ole kiinnitetty huomiota tähän kaikkein suurimpaan kohteeseen ja tilanteeseen, missä tuloksia voitaisiin saada aikaiseksi.

Kaljamainoksen poistaminen bussipysäkiltä tuskin vaikuttaa suurestikaan yhdenkään nuoren alkoholinkäyttöön, eli kyllä tässä lakiesityksessä olisi pitänyt kiinnittää huomiota tämän päivän tilanteeseen enemmän, siihen, mistä nuoret saavat tietoa, missä he kulkevat ja miten he asioista keskustelevat, elikkä enemmän tätä esitystä olisi pitänyt avata, tämä ongelma olisi pitänyt avata ja pohtia, miten tässä asiassa olisi saatu todella tuloksia aikaiseksi.

Kuinka paljon tähän mainonnan sisältöön on mahdollista sitten puuttua? Taannoin esitettiin muun muassa varoitustarroja alkoholijuomien etiketteihin. Jo nykyinen laki lähtee siitä, ettei alkoholijuomien mainostamisen yhteydessä saisi tuoda esiin paljon mitään alkoholijuomien myönteisiä puolia. Lakitekstin mukaan mainonnassa ei saa esimerkiksi luoda kuvaa, että alkoholi piristää — tosin tähän aikaan vuorokaudesta se piristäminen olisi monelle tarpeen, mutta ei sitä alkoholilla tehdä tässä tapauksessa — rauhoittaa ja on keino ristiriitojenkin ratkaisemiseksi. Mutta niin kauan kuin mainonta ylipäätään on sallittua, se tulee kyllä esittämään alkoholijuomat positiivisessa valossa, ja sille ei voi mitään. Esimerkiksi ei olutfirma varmasti tule koskaan mainostamaan, että "osta kaljaa, se on pahaa" tai että "sinusta tulee juoppo". Eli kyllä se tullaan esittämään aina varmasti siinä myönteisessä valossa.

On totta, että lapsena ja nuorena saadut vaikutteet ovat merkittävät ja että ennalta ehkäisevään työhön on panostettava. Tunnettu suomalainen raittiustaistelija Alli Trygg sanoi, että helpompaa on kasvattaa kokonainen sukupolvi raittiusväkeä kuin parantaa yksi alkoholisti. Jos esimerkiksi tv-mainontaa myöhäistämällä voidaan vähänkään vaikuttaa yhdenkään lapsen tai nuoren tulevaan alkoholinkäyttöön vähentävästi, niin esitys on paikallaan. Mutta mainonta ei ole ykkös- eikä edes kakkoslähde, mistä lapset ja nuoret saavat mielikuvansa alkoholinkäytöstä, vaan kyllä se on ennen kaikkea vanhempien ja kodin esimerkistä.

Minä itse olen saanut kasvatuksen raittiissa kodissa, kiitoksia vanhemmille tästä esimerkistä ja ympäristölle muutenkin siitä. Rohkenen väittää, että todellakin kodeissa on vanhempien antama kasvatusesimerkki kaikkein tärkeimpiä ja tehokkaimpia keinoja. Nuorena oli hyvä kaveripiiri ja terveellisiin elämäntapoihin kannustavat harrastukset, eli itse sain kasvaa partiolaisten piirissä, suunnistuksen, urheilun piireissä, ja meillä ei todellakaan niiden nuorten piireissä käytetty alkoholia ollenkaan. Kiitos myöskin näille kavereille ja näille hyville harrastuksille. Toivon, että niihin saataisiin nuoria yhä enemmän osallistumaan, se on sitä todellista ehkäisevää toimintaa alkoholinkäytölle. (Ilkka Kanerva: Oikein!)

Surullisin mielin minä olen saanut lukea lehdistä, miten monet vanhemmat ostavat kaljatölkkejä alaikäisille lapsilleen ja antavat omalla esimerkillään ymmärtää, että alkoholinkäyttö on normaalia ja se on välttämätön osa sosiaalista elämää ja vapaa-ajan viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Pelkään pahoin, että alkoholimainonnan rajoittamisen vaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Tällä lailla ei pääse niihin tuloksiin, mitä todellakin odotetaan ja mihin tässä pitäisi pyrkiä. Emme saa tuudittaa itseämme ajatukseen, että mainoskiellolla ongelmat ratkaistaisiin. Tarvitaan asennemuutos. Tarvitaan julkiseen elämään yhä enemmän esimerkkejä, kuinka esimerkiksi täysipainoisen elämän raittiina voi elää tai aistit kirkkaana jokaisena päivänä. Terveet elämäntavat on otettava yhteiseksi kansalliseksi tavoitteeksi, ja olkaamme mekin siinä esimerkkinä.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä tulisi estää kaikin käytettävissä olevin keinoin. Mielikuvamainonnan ja yleensäkin alkoholimainonnan rajoittaminen on välttämätöntä. Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa alkoholimainonnan kieltoa ja eritoten alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan kieltämistä urheilutapahtumien yhteydessä. Alkoholimainonta on myös ristiriidassa liikunnan ja urheilun tavoitteiden kanssa. Rajoittamalla erityisesti lasten ja nuorten altistumista alkoholimainonnalle tulee pyrkiä vähentämään nuorten alkoholin kulutusta sekä myöhempää, eniten haittoja aiheuttavaa suurkulutusta. Yhteiskuntamme tulee suojella lapsia ja nuoria alkoholinkäytön varhaisen aloittamisen haitoilta.

Mielikuvamainonnan ja erityisesti televisiomainonnan rajoittaminen on välttämätöntä, koska ne kiinnostavat ja tavoittavat lapset ja nuoret heidän itsensä mukaan eniten. Nykyinen mainonta on ottanut itselleen sen tehtävän, joka lasten kasvatuksella perinteisesti on: se siirtää arvoja sukupolvelta toiselle myyttien ja tarinoiden avulla.

Tehokkain tapa suojella lapsia alkoholimainonnalta olisi täysikielto. Erityisesti televisiomainonta tulisi kieltää kokonaan. Alkoholimainonta sosiaalisessa mediassa ja mobiililaitteissa tulisi kieltää tai vaihtoehtoisesti estää lapsille teknisillä ratkaisuilla. Alkoholimainontaan ja -valistukseen liittyvät toimenpiteet eivät vaikuta välittömästi, mutta muutokset tapahtuvat viiveellä.

YK:n lasten oikeuksien yleissopimus ja Suomelle annetut suositukset edellyttävät lapsen edun asettamista ensisijaiseksi kaikessa lainsäädännössä. Lisäksi perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Ilkka Kanerva /kok:

Herra puhemies! Ymmärrän hyvin ja moninaisesti täällä esitetyt huolestuneet näkökannat siitä, mihin alkoholin haittavaikutusten kanssa yhteiskunta joutuu sekä yksilötasolla että yhteiskuntana. Ne ovat erittäin vaativia ja painavia näkökantoja. Oma käsitykseni on kuitenkin se, että liian yksioikoinen suhtautuminen siihen, millä tavoin näiden haittojen kanssa päästään ehkäisevälle tielle, saattaa painottua hieman eri tavalla kuin mitä ehkä tässä useimmissa puheenvuoroissa on esitetty, sen vuoksi, että alkoholinkäytön yhteiskunnalliset seurannaisvaikutukset ovat vakavia, mihin täytyy muilla keinoilla myös päästä puuttumaan kuin vain aika näennäisillä, tässä laissa tai lakiehdotuksessa esitettävillä ulkomainontakieltopyrkimyksillä. En usko, että tällä tulee olemaan kovinkaan vavahduttavaa merkitystä ja vaikutusta alkoholin kulutukseen missään väestöryhmissä olennaisella tavalla.

Toinen seikka, jota hieman tässä keskustelussa jäin oudoksumaan, on se, että miksi demonisoida urheilukilpailut. Jos siellä on perhe lastensa kanssa paikalla tänä viikonvaihteena, kun järjestetään Joensuun Areenalla koiranäyttely, siellä on perheet paikalla ja alkoholimainontaa seinillä, ja seuraavassa viikonvaihteessa Joensuun hallilla on urheilutapahtuma, johon nämä mainokset peitettäisiin, ja kolmannessa viikonvaihteessa on taas perhetapahtuma, jossa taas nämä samaiset mainonnat saisivat olla läsnä ja esillä, ja silloin muka nämä alkoholimainontaan liittyvät vaikutukset eivät tulisi esille. Miten ne tulevat vain urheilukilpailuissa esille? Miksi vain urheilukilpailuissa nämä asiat ikään kuin saastuttavat käyttäjäkuntaa ja tuovat kielteisiä vaikutuksia? Minä en oikein ymmärrä tätä.