Matti Saarinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä ymmärrän tilanteen, että kahvihammasta kolottaa ja muutenkin sali tyhjenee, mutta suosittelisin arvoisille kollegoilleni, että juuri nyt kannattaisi olla salissa, ottaa tämä keltainen kirja käteen, jos ette vielä ole sitä kannesta kanteen lukeneet, koska nyt kansanedustajilla on mahdollisuus kommentoida ja keskustella vuoden 2003 eduskunnan toiminnasta sekä tehdä eduskunnan toimintaa koskevia kehittämisesityksiä. Juuri tämä on se hetki, ja näihin kansiin on siis koottu paljon meidän työmme kannalta tärkeätä asiaa. Tässä ei ole pelkästään peruutuspeileihin katselua, vaan tässä on kyllä tulevaisuushakuisuutta, ja tältä lankulta voi ponnistaa sitten tulevien vuosien haasteita kohden. Olen poiminut tähän lyhyeen puheenvuorooni eräitä otteita täältä toimintakertomuksen sivuilta.

Ensinnäkin eduskunnan työskentelytapojen uudistamista jatkettiin vuoden 2003 valtiopäivillä myös siten, että puhemiesneuvosto asetti toimikunnan valmistelemaan ehdotusta valtiontalouden parlamentaarisen valvonnan uudelleenorganisoimiseksi erikoisvaliokunnan tapaan toimivaksi tutkinta- ja valvontaorganisaatioksi. Eduskuntatiedotusta uudistettiin vuonna 2003 voimakkaasti. Median palvelua parannettiin aktiivisemmalla, päivittäisellä ja ennakoivalla tiedottamisella, infoilla ja taustatilaisuuksilla sekä valiokuntien tiedotusohjeilla. Eduskunnan kansainvälinen toiminta jatkui kertomusvuonna vilkkaana. Esimerkiksi syyskuussa eduskunta isännöi Oulussa järjestetyn 12. parlamentaarisen Itämeri-konferenssin, jossa käsiteltiin tietoyhteiskunnan kehittämistä ja merenkulun parantamista Itämeren alueella. Eduskunnan virkamiehistä annettu laki uudistettiin kertomusvuonna kokonaan. Merkittävimmät uudet säännökset koskevat virkaehtosopimusjärjestelmän käyttöönottamista eduskunnassa. Historiallinen investointi, meidän lisärakennushankkeemme, se työmaa eteni suunnitelmien mukaisesti. (Ed. Laukkanen: Milloin se valmistuu?) — Lisärakennus otetaan käyttöön tämän kuun puolessa välissä.

Sitten joitakin numeerisia tietoja. (Ed. Jaakonsaari: Voidaan lukea ne täältä!) Esimerkiksi hallituksen esityksiä annettiin 181 kappaletta, lakialoitteita 166 kappaletta, ja sitten näitä asioita vasten peilattuna, jos katsotaan, millä tavalla esimerkiksi eduskuntainstituutiota työllistetään, niin totean, että talousarvioaloitteita tehtiin 908, tosin edellisenä vuotena niitä on tehty 1 523, ja kirjallisia kysymyksiäkin 723 kappaletta, kun edellisenä vuonna niitä tehtiin 1 254. Tässä trendi varmaankin todistelee sitä, että olemme oppineet itse kukin kiinnittämään entistä enemmän huomiota oleellisiin asioihin, että pienehköistä asioista emme heti sitten aloitteita lähde sorvaamaan. Valiokunnat pitivät yhteensä 1 029 kokousta. Ja kun kansan ja kansalaisten huulilla silloin tällöin on sellainen väittämä, että kansanedustajat tienaavat erityisen hyvin näillä valiokuntapalkkioilla, niin tulkoon nyt tältäkin paikalta todetuksi, että nämä 1 029 valiokuntien kokousta eivät olleet sellaisia, joista olisi kenellekään kokouspalkkioita maksettu. (Ed. Laukkanen: Eikö valtio maksa?)

No, sitten eduskunnan taloudenhoitoon. Eduskunnan menot olivat 101,4 miljoonaa euroa vuonna 2003. Menojen kasvu vuoteen 2002 verrattuna oli 27 prosenttia plussan puolella. Tämä kasvui johtui erityisesti eduskunnan lisärakennuksen 23,2 miljoonan euron rakentamisrahasta. Tämä pois lukien, siis ilman lisärakennuksen investointirahaa, eduskunnan käyttömenot olivat 11,6 prosenttia edellisvuotta suuremmat. Näitten eduskunnan käyttötalousmenojen osalta on syytä todeta, että ne ovat vuodesta 95 lukien olleet elinkustannusindeksiä korkeammalla tasolla. Siellä on hyvin luonnollisia selityksiä, mutta tässä on myöskin sen kaltainen menosuunta ja menotrendi, että varmasti antaa talon johdolle miettimisen aihetta. Valtiontalouden tarkastusvirasto, joka on vuoden 2001 alusta lähtien toiminut eduskunnan yhteydessä, on erillinen tilivirastonsa, joka laatii oman toimintakertomuksensa ja oman tilinpäätöksensä. Sen luvut eivät siis sisälly tähän eduskunnan kanslian toimintakertomukseen, joka nyt on käsittelyn kohteena.

Talousarvioon nähden eduskunnan menot olivat 6,5 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät eli raameissa pysyttiin, ja talousarvion toteutuma-aste oli 94 prosenttia. Eduskunta lainsäädäntöelimenä tuli käyttömenojensa osalta maksamaan viime vuonna 14 euroa 10 senttiä jokaista Suomen kansalaista kohden. Se on tämän demokratian hinta. Suomen valtion kokonaismenoista eduskunnan menojen osuus oli 0,3 prosenttia, kuten aikaisempinakin vuosina. Palkka- ja henkilöstömenot olivat lähes 23 miljoonaa euroa, tietotekniikan käyttö- ja laitehankintamenot 5,8 miljoonaa euroa, rakennusten käyttö- ja kunnossapitomenot 2,9 miljoonaa euroa, joitakin näistä suurimmista menoeristä todetakseni.

Tähän toimintakertomukseen sisältyy myös selvitys tilinpäätöksen laadinnan perusteista. Sielläkin on mielenkiintoista tietoa, kannattaa lukea. Tilintarkastajien kertomus, joka on siellä aivan lopussa, on niin sanottu puhdas kertomus. Meillä ei ole huomauttamista eduskunnan vuoden 2003 tilinpäätökseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden. Tässä yhteydessä lausun kiitoksen kaikille niille, jotka ovat eduskunnan asioita näin hyvin hoitaneet. Kiitos talon johdolle ja kiitos talon henkilöstölle hyvin tehdystä työstä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Saarinen totesi, niin tämä kansainvälisyys eduskunnan työssä on kasvanut. Se on monien valiokuntien tehtävässä keskeisenä osana. Totean ympäristövaliokunnan puolesta, että sekä ilmasto-ohjelma että YK:n biologisen monimuotoisuuden turvaamisohjelma ovat molemmat valiokunnan tehtäväalueita, kuten myös YK:n Habitat-ohjelman seuranta. Hyvin tärkeätä ja positiivista tässä on se, että jo useiden eduskuntakausien aikana, useamman hallituksen aikana, eduskunnan delegaatio, kansanedustajat, ovat olleet kiinteä osa Suomen virallista valtuuskuntaa näissä, esimekiksi Kioton, seurantakokouksissa.

Toinen asia, arvoisa puhemies, mitä haluaisin painottaa, on U- ja E-asioiden merkitys valiokuntien työssä. Esimerkiksi ympäristövaliokunnan kohdalla on suurelle valiokunnalle osoitettuja U- ja E-asioita 26, joka on näistä valiokuntien luvuista kaikkein korkein. On selkeätä, että tämä Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvä eduskunnan rooli on lisännyt valiokuntien työtä merkittävästi ja on todella tärkeä osa sitä, ja se on syytä myös aina tuoda esille.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten asian esitellyt ed. Saarinen toi esille, niin todellakin tämä asiakirja ansaitsee keskustelun. Kertoohan se menneen vuoden valtiopäivien työn tilastot ja tietyllä tapaa työn tulokset ja osoittaa Suomen kansalle sen, että edustuksellinen demokratia on varsin halpa hallintomuoto. Mutta samalla tämä kertoo myös sen, kuinka paljon työtä tehdään juuri valiokunnissa, ja tämän tiedottaminen olisi kyllä hyvin tärkeää, koska tuo työmäärä unohtuu. Samoin täällä on tuotu edustajien omat aloitteet, kirjalliset kysymykset hienolla tavalla esille. Ne ovat tapa, joilla yksityinen edustaja voi nostaa asioita tietoisuuteen ja sitä kautta viedä niitä eteenpäin. Pidän oikein hyvänä, että nämä kaikki on täällä näin kirjattu, ja loppujen lopulta voidaan todeta, että vain aika harvat aloitteet ovat tulleet hylätyiksi.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä mainitaan myös parlamenttien välinen liitto Ipu, kun keskustellaan tästä kansainvälisestä toiminnasta. Sen verran haluaisin siitä vaan sanoa, että viime vuonna tosiaan saatiin päätökseen monen vuoden urakka sääntöuudistuksesta, jonka tarkoitus on tiivistää toimintaa ja vastata myös näihin tämän päivän haasteisiin. Eli tietenkään sääntöuudistuskaan ei ole varmasti vielä valmis, jatkossakin muutoksia tullaan tekemään, mutta siellä on päästy tasa-arvoa voimistavampaan suuntaan ja toisaalta sitten siihen, että pystyttäisiin entistä paremmin vastaamaan niihin tarpeisiin, mitä lisääntynyt parlamentaarinen ulottuvuus, jota kaivataan esimerkiksi eri YK:n järjestöjen taholla, edellyttää. Toivon, että jatkossakin mentäisiin siihen suuntaan, että kun on olemassa tämmöinen maailmanlaajuinen Parlamenttienvälinen liitto, tämmöinen organisaatio valmiina, ei lähdettäisi päällekkäisiä järjestelmiä rakentamaan, vaan pystyttäisiin mieluummin kehittämään tätä järjestöä sellaiseksi, että se pystyy vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun nyt puhutaan eduskunnan kanslian toiminnasta, niin haluaisin myöskin sanoa sanan lyhyesti tästä kansainvälisestä toiminnasta. Minulla on sellainen vaikutelma, että eduskunnassa pitäisi mitä kiireimmin koordinoida näiden erilaisten kansainvälisten elinten edustusta ja miettiä joitain painopistealueita, ja uskon, että ulkoasiainvaliokunta on oikea paikka ja sen puheenjohtaja Jaakonsaari varmasti juuri oikea henkilö tätä tekemään.

Ajattelen nyt pelkästään näitä pohjoisen Euroopan instituutioita, joissa eduskunnalla on edustus. Ne delegaatiothan ovat nykyään pysyviä, jolloin olisi todella perusteita ryhtyä luomaan vaikkapa pohjoisen Euroopan, pohjoisen ulottuvuuden, linjaa eduskunnassa. Ymmärrän, että tämä kuuluu ulkoasiainvaliokunnalle, mutta myös kaikkia meitä muita, jotka olemme niissä mukana olematta ulkoasiainvaliokunnassa, varmasti kiinnostaisi tämä koordinaatio.

Toiseksi haluaisin sanoa, kun ed. Komi puhui tässä tuosta Parlamenttienvälisestä liitosta, että minulla on sellainen käsitys, että sillä olisi yksi mahdollinen suunta tulevaisuudessa, jos se haluaa säilyä hengissä muunakin kuin tämmöisenä kalliina matkakerhona, ja se olisi se, että se todella ryhtyisi tuottamaan erilaisia parlamentaarisia kokouksia globaalikysymysten ratkaisemiseen. Nythän on muissa toimielimissä jo tämän tyyppistä toimintaa, mutta ne ovat aika lailla ilman organisaatiota. Ajattelen vaikka Maailman kauppajärjestön parlametaarikkokokouksia, Maailmanpankin parlamentaarikkokokouksia, joissa eduskunnalla myöskin on ollut edustus jo muutaman vuoden ajan. Jos Ipu todella aikoo lunastaa paikkansa, niin sen pitäisi vakavasti miettiä sitä, että se todella osallistuisi tähän globaalipolitiikan tekemisen parlamentaariseen ulottuvuuteen.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunnan kanslian toimintakertomus on todella hyvä, informatiivinen asiakirja, joka ansaitsisi tulla laajemminkin yleisön tietoisuuteen, koska eduskuntaan liittyy hyvin paljon virheellisiä käsityksiä.

Kun selasin tätä, kiinnitin yhteen asiaan huomiota: koulutusmenot, eduskunnan henkilöstön niin kuin kansanedustajienkin. Usein suurella yleisöllä on sellainen käsitys, että täällä käytetään kohtuuttomasti rahaa koulutukseen, tietysti erityisesti näihin matkoihin. Olin juuri Suomen Kuntaliiton valtuuston kokouksessa ja totean, että esimerkiksi eduskunnassa käytetään, verrattuna siihen organisaatioon, vähemmän rahaa henkilöstön koulutukseen. Se on vain esimerkki, varmaan huono vertailu, mutta tämä osoittaa, ettei täällä mitään kohtuutonta tuhlausta tällä suunnalla ole.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä vähän Ipusta: Ilmeisesti sillä on ollut viime vuosina vähän Suomessa tällaisen kansainvälisen matkustuskerhon maine, mutta toivon, että tulevaisuudessa näin ei ole. Se, että Suomi ei ole enää Ipussa sellainen saajaosapuoli niin kuin ehkä silloin 20 vuotta sitten, kun edustaja, puhemies Virolainen siellä toimi, vaan nyt olemme enemmänkin antajapuolella, ei minun mielestäni vähennä ollenkaan Ipun asemaa tai arvovaltaa.

Minun mielestäni tällä hetkellä siellä paneudutaan aika hyvin maailmanlaajuisiin kysymyksiin, joita varten Ipu on perustettukin, eli demokratian ja rauhan edistämiseen, järjestetään erilaisia seminaareja ja konferensseja maa- ja aluekohtaisesti esimerkiksi demokratian edistämisestä, vaalikampanjoinnista, budjetoinnista, esimerkiksi budjetin muokkaamisesta tasa-arvoisempaan suuntaan. Tällä hetkellä siellä on kolme pysyvää valiokuntaa. Toimintaa on minun mielestäni saatu järkeistettyä ja jäntevöitettyä. Varmasti toimintaa täytyy edelleenkin siihen suuntaan viedä, mutta toivon myös tuota samaa, johon ed. Hautala viittasi, että eduskunnan sisällä kansainvälistä toimintaa pystyttäisiin paremmin koordinoimaan. Kun esimerkiksi on erilaisia konferensseja ja seminaareja, joissa Ipu on mukana yhtenä järjestäjäosapuolena, sen, kuka sinne lähtee, ei tietenkään tarvitse olla Ipu-valtuuskunnan jäsen, vaan nimenomaan sellainen henkilö eduskunnasta, joka on pätevä, joka tietää siitä aihealueesta ja pystyy antamaan Suomen panoksen tällaisiin konferensseihin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Olemme painottaeneet eduskunnan lainsäädäntötyön merkitystä ja nimenomaan valiokuntatyöskentelyä. Viime vuosina onkin pystytty parantamaan sillä tavalla valiokuntalaitoksen toimintaa, että valiokuntaneuvosten ja osastosihteereiden määrää on lisätty. Mutta ehkä se on edelleenkin eräs sellainen ahdas kipukohta, ongelma, eduskunnassa nimenomaan työn tehokkuuden ja eteenpäinviemisen näkökohdasta, että meillä on edelleenkin pulaa tästä henkilökunnasta. Ajoittain pula on aika selkeätä. Valiokuntaneuvoksien lisääminen ja perehdyttäminen eri valiokuntien työalueisiin, jotka hyvin paljon poikkeavat toisistaan, on tärkeätä. Tälle osa-alueelle toivoisin edelleen lisäresursseja lähivuosina.