Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Asbestille altistuminen on aiheuttanut kaikkien aikojen suurimman työympäristökatastrofin Suomessa. Vaikka asbestin käyttö on kielletty maassamme jo vuonna 1999, aiheuttaa aikaisemmin saatu asbestialtistus edelleen valtavan määrän kuolemaan johtavia sairauksia. Esimerkiksi vuonna 1997 ilmoitettiin työperäisten sairauksien rekisteriin 136 asbestoosia, 28 mesotelioomaa ja 84 keuhkosyöpätapausta. Kymmenen vuoden aikana 1988—1997 näitä rekisteröityjä sairaustapauksia oli seuraavasti: 1 350 asbestoosia, 237 mesotelioomaa ja 682 keuhkosyöpätapausta, ja edelleen Suomessa kuolee työperäisiin asbestin aiheuttamiin sairauksiin yli 100 henkilöä vuodessa. Vuonna 2002 todettiin 130 uutta asbestin aiheuttamaa ammattisyöpätapausta. Täytyy todeta, että läheskään kaikkia syöpätapauksia, jotka johtuvat asbestista, ei todeta ammattisyöväksi. Varovaisestikin arvioiden työssä saatu asbestialtistus on aiheuttanut maassamme usean tuhannen työntekijän kuoleman.

Asbestin vaarallisuus on ollut pitkään tunnettua. Asbestin ja keuhkofibroosin yhteys osoitettiin jo 1920-luvulla. 1930-luvulla useat tutkijat osoittivat, että asbesti-inhalaatio aiheuttaa hengityselinten solukon muuttumista pahanlaatuiseksi. Vuonna 1945 julkaistussa Leo Noron julkaisussa "Ammattitaudit ja niiden ehkäisy" esitettiin selkeä yhteys asbestialtistuksen, asbestoosin sekä keuhkosyövän välille. Tätä kirjaa käytettiin Suomessa vuosikymmenet perusoppikirjana ammattitaudeissa.

Vaikka työturvallisuuslaki ja sen edeltäjät edellyttivät jo 1800-luvun lopulta lähtien työnantajaa ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijöiden suojelemiseksi, niin käytännössä asbestin osalta toimenpiteet puuttuivat tai olivat tehottomia aina 1970-luvun puoliväliin asti. Sen jälkeen asbestialtistusta on Suomessa tehokkaasti rajattu. Ongelmana on, että aikaisempi leväperäisyys on aiheuttanut valtavan työympäristökatastrofin, jonka mittasuhteita edellä kuvasin.

Oman lisän asbestikysymykseen antaa se, että korkein oikeus esimerkiksi vuonna 1998 antamassaan päätöksessä n:o 2458 on katsonut, että työnantaja ei ole vastuussa asbestin aiheuttamista sairauksista eikä kuolemista eikä työnantajalla ole näiden osalta vahingonkorvausvastuuta. Oikeus perusteli päätöstään sillä, että asbestin vaarat eivät olisi olleet tunnettuja. Tämä on täysin ristiriidassa tosiasioiden kanssa, kuten jo aikaisemmin olen todennut. Oikeuden päätöksestä riippumatta alkeellinenkin oikeudentaju edellyttää, että asbestikatastrofin uhrien tai heidän omaistensa tulee saada asianmukainen korvaus.

Asbestille altistuneita arvioidaan tänä päivänä olevan Suomessa noin 200 000. Asbestin aiheuttamista ammattitaudeista kärsii lähes 10 000 ihmistä. Asbesti on suurin syy ammattitautikuolemiin. Kuolemantapauksia, kuten jo aikaisemmin totesin, on keskimäärin yli 100 vuodessa.

Asbestista johtuvia hengityselinsairauksia potevien keskuudessa on aiheuttanut paljon tyytymättömyyttä vakuutusyhtiöiden tiukka korvauskäytäntö, jonka vuoksi asianmukaisia korvauksia ei aina saada eikä ilmeisiä ammattitautitapauksia aina tunnusteta ammattitaudeiksi. Osaksi on kyse samanlaisista ongelmista, jotka yleensä liittyvät tapaturma-, ammattitauti- ja työkyvyttömyyskorvauksiin ja -eläkkeisiin. Asbestisairauksien kohdalla erityisenä ongelmana on kuntoutukseen pääsyn vaikeus. Tiettävästi asbestipotilaat ovat vain poikkeuksellisesti päässeet tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavaan kuntoutukseen.

Ammattitaudiksi hyväksyttyä asbestoosia poteva saa kuntoutusta, mutta henkilöllä, jolla on todettu asbestialtistuma, mutta jonka tautia ei ole hyväksytty ammattitaudiksi, ei ole juuri mahdollisuutta saada kuntoutusta. Asbestisairauksissa viive asbestille altistumisen ja sairauden toteamisen välillä on yleensä pitkä, kymmenestä vuodesta aina neljäänkymmeneen vuoteen asti. On pelättävissä, että ammattitautitapausten määrä edelleen kasvaa. Tästä voi seurata, että vakuutusyhtiöt pyrkivät edelleen tiukentamaan korvauskäytäntöä kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tämän vuoksi lakiin tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta olisi lisättävä erityinen säännös siitä, että asbestiin altistuneilla on oikeus lain perusteella myönnettävään kuntoutukseen.

Herra puhemies! Lakialoitteeni koskee tätä kyseistä pykälää. Esitän tässä lakialoitteessa, että lakiin tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta lisättäisiin uusi 3 a §, jossa tämä nykyisin vallitseva epäkohta poistettaisiin.

Herra puhemies! Lopuksi haluan kiittää niitä yli sataa kansanedustajaa, jotka yhdessä minun kanssani allekirjoittivat tämän lakialoitteen ja olivat siinä mielessä tukemassa näitä asbestialtistuneita. Heidän tilanteensa, mikä tällä hetkellä vallitsee, on vaikea, ja edelleenkin näitä sairastumisia tapahtuu paljon, ja yleensä sairastuminen tähän tautiin on aina peruuttamaton. Sen johdosta kuntoutusta tarvitsevien kannalta olisi erittäin tärkeää, että heidän elämänlaatunsa pysyisi mahdollisimman hyvänä loppuun asti.

Mikko Immonen /vas:

Arvoisa puhemies! Vakavien asbestisairauksien määrä on nyt suurimmillaan. Nyt niitetään sitä satoa, mitä 60- ja 70-luvuilla kylvettiin. Silloinhan asbestia käytettiin surutta rakennuksilla, telakoilla, asbestiteollisuudessa, voimalaitoksilla sekä autojen ja muitten ajoneuvojen asennus-, korjaus- ja huoltotöissä, vaikka sen vaarallisuus oli jo tuolloin hyvin tiedossa.

Asbesti tappaa hitaasti ja kivulloisesti. Siitä puhuttaessa kyse on todella vakavasta asiasta. Asbestin aiheuttamiin ammattisairauksiin, etupäässä erilaisiin syöpiin, kuolee vuosittain noin sata henkilöä. Mutta miksi sairaudet puhkeavat vasta nyt, vuosikymmeniä altistumisen jälkeen? Syynä tähän on pitkä, 10—40 vuoden viive asbestille altistumisen ja sen seurauksena syntyvien sairauksien toteamisen välillä. Todellakaan, vaikka asbestisairauksista on tiedetty jo vuosikymmeniä, ei niiden ehkäisemiseksi ole tehty ratkaisevia toimenpiteitä ennen kuin runsaan kymmenen viime vuoden aikana.

Mitä asbesti sitten on, miten sille altistuu ja minkälaisia sairauksia se aiheuttaa? Asbesti on yleisnimitys maaperäisille, kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbestia on useita eri laatuja, joilla kaikilla on siinä määrin yhteiset terveydelliset haittavaikutukset, että esimerkiksi ammattitautia epäiltäessä huomioidaan käytännössä vain yhteinen altistuminen asbestille erottamatta sen laatuja.

Asbestille ovat altistuneet käytännössä jossakin määrin kaikki rakennuksilla työskennelleet henkilöt. Asbestipöly on hienojakoista ja hyvin kevyttä. Se leviää kauttaaltaan koko rakennukseen, missä sitä käsitellään. Laskeutunut pöly nousee liikuttaessa aina uudelleen lattialta ilmaan.

Eniten altistuneita ammattiryhmiä ovat olleet eristäjät, putkimiehet, asbestiruiskuttajat, kirvesmiehet ja apumiehet, mutta altistumiselta eivät ole välttyneet rakennusmestaritkaan. Nykyisin altistumista voi tapahtua korjausrakentamisen yhteydessä. 1980-luvun loppupuolelle saakka korjaus- ja saneeraustöitä tehtiin hyvinkin huonoissa olosuhteissa ja altistumiset olivat suuria. Varsinaista purkutyötä tehneiden lisäksi kaikki saneeraustyömailla työskennelleet altistuivat huomattavasti asbestille.

Telakoilla altistumista tapahtui asbestiruiskutusten ja asbestipitoisten sisustuslevyjen työstöstä vuoteen 77 saakka. Näiden töiden seurauksena pöly levisi ympäri laivaa ja aiheutti varusteluvaiheessa työskennelleille henkilöille, siivoojat siinä mukana, merkittävää altistumista.

Asbestituotteiden valmistus jatkui aina vuoteen 1988 saakka ja merkittävää altistumista tapahtui yleensä koko asbestituotetehtaan alueella. Asbestia on käytetty paljon myös teollisuuslaitoksissa ja voimalaitoksissa putkieristeenä ja uunien eristeenä. Niitten asennus- ja purkutöissä altistumiset ovat olleet usein suuria.

Autokorjaamoissa merkittävimpiä asbestipölypitoisuuksia on tavattu raskaitten ajoneuvojen huolto- ja korjaustöissä, etenkin erilaisten asbestimateriaalien, kuten jarruhihnojen, hiontatöissä.

Kuten jo aikaisemmin totesin, asbestin aiheuttamat sairaudet ovat todella vakavia ja usein hyvin tuskallisia. Selkein asbestiin liittyvä sairaus on mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuinen kasvain. Sen aiheuttajana tunnetaan ainoastaan asbesti. Tämä sairaus voi syntyä hyvinkin pienen altistumisen seurauksena. Mesoteliooman ammattitaudiksi toteamiseen riittää vähäinenkin työperäinen altistuminen asbestille, kunhan altistumisesta on kulunut vähintään kymmenen vuotta. Tupakoinnilla ei ole syy-yhteyttä mesoteliooman syntymiseen, joten sitä ei oteta huomioon korvausratkaisuissa.

Toinen tärkeä asbestin aiheuttama vakava sairaus on keuhkosyöpä. Ammattitautina korvattaviksi voivat tulla kaikki syöpälaadut, jotka ovat lähtöisin keuhkoputkista ja keuhkokudoksesta. Altistumisen on oltava selvä, ennen kuin perusteet, yli kaksinkertainen sairastumisriski siis, korvausta varten täyttyvät, esimerkiksi työskentelyä rakennusalalla yli kymmenen vuotta ennen 1980-luvun puolivälinä. Muita asbestin aiheuttamia sairauksia ovat vielä puhekielessä ehkä parhaiten tunnettu asbestoosi sekä kurkunpääsyöpä.

Arvoisa puhemies! Asbesti on armoton aine, ja sille altistuu kovin herkästi. Siksi tuntuukin ihmeelliseltä, että sen ammattitaudiksi toteamiseksi asetetaan joitakin kymmenen vuoden aikarajoja, kuten edellä sanomastani kävi ilmi. Jos ihminen sairastuu keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuiseen kasvaimeen, jonka aiheuttajana voi olla ainoastaan asbesti, ja hän on todistettavasti työssään joutunut käsittelemään sitä, niin miksi vetää aikarajoja?

Toisekseen, kuten lakialoitteen perusteluissakin sanotaan, asbestipotilaat ovat vain poikkeuksellisesti päässeet tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavaan kuntoutukseen. Siksi onkin helppoa kannattaa ed. Kuopan tekemää lakialoitetta tapaturmalain 3 §:n muuttamiseksi. Sillä vaikka rahalla ei menetettyä terveyttä takaisin saakaan, on tärkeää, että asbestin aiheuttamiin ammattitauteihin sairastuneet saavat asianmukaiset tutkimukset, kuntoutuksen, hoidon ja ammattitautikorvauksen ja etteivät vakuutuslaitokset missään tapauksessa pääse tiukentamaan korvauskäytäntöä nyt, kun asbestista aiheutuvia sairauksia todetaan kiihtyvällä vauhdilla. Tästä johtuen pelättävissä on kustannusten kasvu.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ed. Kuopalle hyvästä lakialoitteesta ja puheenvuorosta, samoin ed. Mikko Immoselle myös hyvästä puheenvuorosta. Tuo mesoteliooma on selvä asia, ja haluaisin vielä tähän historiaan, mihinkä ed. Kuoppa viittasi, tuoda sen esiin, että muistaakseni 1919 Deutsche Ärztegesellschaft Berliinin kokouksessaan, lääkärikonferenssissa, jo silloin ensimmäisen maailmansodan loppupuolella totesi tämän asbestin ja syövän yhteyden. Sen lisäksi myöhemmin se on monia kertoja verifioitu, eli siinä ei ole ollut sellaista tilannetta, etteikö työlääketieteessä olisi tätä asiaa tunnettu. Asbestoosi ikään kuin näiden pahanlaatuisten kasvaimien lisäksi on myös kuolemaan johtava sairaus pahimmillaan, ja siinä keuhkokudoksesta häviää happea ja muita kaasuja vaihtava epiteeli ja näin ollen keuhkofunktio heikkenee. Se aiheuttaa myös sydänsairauden, tulee tällainen cor pulmonale, ja näin ollen tämän lopputulos on sitten pahimmillaan kuolema.

Kuntoutus on tärkeätä, aivan oikein, mutta eräs asia, arvoisa puhemies: Jo vuosia sitten tein aloitteen siitä, että budjettiin otettaisiin määräraha, se oli silloin lähes 20 miljoonaa silloista markkaa, noin 3 miljoonaa euroa, jolla voitaisiin nimenomaan asbestoosista kärsivien ihmisten, henkilöiden, keuhkotilannetta seurata ct- eli tietokonetutkimuksella eli computer tomografia -tutkimuksella. Mutta se oli liian kallis asia huolimatta siitä, että 100 ihmistä kuolee vuosittain. Minkä takia tämä olisi tärkeä — sen takia, että myös ainoa hoito olisi kirurginen hoito; pystyttäisiin tällainen syöpäkudos leikkaamaan pois.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että täällä on käytetty näin hyviä puheenvuoroja. Lääkäri, ed. Tiusanen viimeksi oikein asiantuntijana on kertonut hyvää, pätevää tekstiä, ja samoin yhdyn ed. Kuopan kiittäjiin. On hyvä, että ed. Kuoppa on tehnyt aloitteen ja hakenut siihen nämä 106 nimeä. Itsekin olen saanut olla allekirjoittajien joukossa. Toivon, että aloite vahvoilla perusteilla johtaa myönteiseen tulokseen.