Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on kysymys Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan hyväksymisestä, tämä hallituksen esitys 52 tarkoittaa sitä. Tätä hyväksymistä eli ratifiointia on saatu odottaa. Itse pöytäkirja on tullut jo aikaisemmin voimaan. Suomi on pysynyt sen ulkopuolella, tämä tuli syyskuun 11. päivä 2003 voimaan, ja on selvää, että tämä on ikään kuin vähän myöhässä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tässä aikataulukysymyksessä on ollut pohjana geenitekniikkalain hyväksyminen ja tätä lakia koskeva hallituksen esitys. Sehän on nyt täällä jo kulkenut pitkään eduskunnassa. Se on ollut ensimmäisessä käsittelyssä eilen, jotenka tämä seuraa tätä oikeassa tahdissa heti tiukasti perässä.

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on bioturvallisuuspöytäkirjan ennaltavarautumisen periaatteet ja niiden ratifiointi. On selvää, että Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan tavoitteena on ennaltavarautumisen periaate ja nimenomaan vaikuttaminen siihen, että nykyaikaisella biotekniikalla muunnettuja eläviä organismeja siirretään ja kun niitä siirretään ja käsitellään ja käytetään, niin siitä ei saa aiheutua haittaa luonnon monimuotoisuudelle eikä sen kestävälle käytölle. Tämä on aika tiiviisti todettu, tämä Cartagenan periaate, mutta näin tässä se pähkinänkuoressa on. Kun bioteknologia on mennyt kovasti ja monella tavalla eteenpäin, geenimuunnellut tuotteet ovat lisääntyneet, niin juuri tällöin tarvitaan valvontaa, sopimuksia myös kansainvälisestä gmo-liikenteestä, jos näin voi sanoa, geenimuunneltujen organismien levittämisestä. Tämä on ympäristösopimus ja tässä on käytännössä pääpaino luonnon monimuotoisuuden suojelulla.

EU:lla on ollut tärkeä ennaltavarautumisen periaate, myös tämä Cartagenan pöytäkirja noudattaa tätä samaa periaatetta. Tässä voi todeta, että valiokunta on halunnut omassa mietinnössään painottaa tämän periaatteen tärkeyttä, myös niiden tietojen riittävyyttä, joilla muuntogeenisten organismien vaikutuksista tehdään ratkaisuja ja päätetään muuntogeenisten organismien maahantuonnin sallimisesta. Tässä on myös rahoitusmekanismi tämän Cartagenan pöytäkirjan takana, se on maailmanlaajuinen ympäristörahasto Gef. Tiedonvälitysjärjestelmää tulee kehittää, ja myös kehittyvät maat ja siirtymätalousmaat ovat sikäli ratkaisevassa asemassa, että globaalin ikään kuin laatutason säilyttäminen on riippuvainen siitä, miten näissä maaryhmissä Cartagenan pöytäkirja toteutuu. Mutta Suomessakaan se ei toteudu ilman ahkeraa työtä, ilman osaamista ja mukanaoloa. Tässä eräänä tärkeänä tekijänä on siis ollut lainsäädäntö, joka nyt ottaa aikaviivettä kiinni. Aivan lyhyt aika aikaisemmin eli tässä keväällä 27.4. on eduskunta hyväksynyt Rotterdamin sopimuksen, ja tästä sopimuksesta johtuva rikoslain muutos on sitten kirjattu mukaan myöskin valiokunnan toimesta tämän hallituksen esityksen toiseen lakiin, ja se näkyy mietinnössä.

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvää edistystä. Olemme saaneet asiaa koskevan sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon, joka sitten on otettu myös asiallisesti huomioon. Tämä pöytäkirja ei koske lääketeollisuutta, ei lääkkeiden tuotantoon, kehittämiseen liittyvää geenimuuntelua ja on ennen muuta ja nimenomaan ympäristölaki luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.