Puhemies! Suomen työttömyystilastoissa on suuri määrä ihmisiä, jotka yleisen arvion mukaan eivät kuulu työttömyystilastoihin. Muun muassa maamme työvoimatoimistojen johtajat arvioivat joitakin viikkoja sitten, että noin 26 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä ei kuulu työttömyystilastoihin vaan he ovat työkyvyttömiä käytännössä. Kysymykseni kuuluu — kysymykseni on ministeri Filatoville:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että ihmiset, jotka nyt ovat työttömyystilastoissa ja jotka käytännössä ovat työkyvyttömiä, voitaisiin myöskin siirtää sellaiseen kategoriaan, johon he kuuluvat?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Hallituksella on käynnissä Elma-malli, joka tekee henkilökohtaista työkyvyttömyysselvitystä. Se on yksi vaihtoehto tähän tilanteeseen. Sen lisäksi on kyseessä kertaratkaisun valmistelu, jossa tietty joukko pitkään työttömänä olleita, joilla on saman verran ikää kuin tällä hetkellä työttömyyseläkkeelle työstä pääsevien ihmisten kohdalla, pääsisi eläkejärjestelyjen piiriin. Sen lisäksi työmarkkinatuen uudistuksessa on tarkoitus katsoa sitä, mistä ihmiset saavat toimentulonsa, koska usein toimeentulo ja tietyt palvelut liittyvät yhteen. Ehkä ihan näin suurta joukkoa työvoimatilastoissa ei tulevaisuuden näkökulmasta ole työkyvyttömiä kuin tällä hetkellä näyttää, koska tällä hetkellä työmarkkinat ovat hyvin vaativat, mutta kun me menemme ajassa eteenpäin, niin tarkoitus on löytää niitä vastauksia, joissa tällä hetkellä työkyvyttömiä ihmisiä myös kuntoutetaan avoimille työmarkkinoille.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Jokaisella, joka epäilee tai tuntee olevansa työkyvytön, on oikeus siihen, että hänen terveydentilansa arvioidaan ja hänen työkyvystään tehdään kokonaisvaltainen arvio niitten lakien ja säädösten mukaan, jotka on säädetty. Jos tällaisessa tilanteessa sitten on käynyt niin, että tuota työkyvyttömyyseläkettä ei ole hyväksytty ja henkilö on sitä kautta joutunut työttömyyskortistoon, niin tilanne on aina mahdollista ja se tuleekin arvioida uudelleen. Jo lyhytaikainenkin työttömyys lisää tätä työkyvyttömyyden riskiä, ja ihmisellä on oikeus yksilölliseen työkyvyn arvioon. Se on meidän lainsäädäntömme perusta.

Puhemies! Me kaikki tunnemme tämän Elma-järjestelmän, mutta se on varsin hidas ja kallis järjestelmä, ja tiedossa on tosiaan se, mihin ministeri Filatov viittasi, että noin 3 000 kymmenen vuotta työttömänä ollutta henkilöä aiotaan siirtää eläkkeelle, mutta tämäkin näyttää nyt hidastuneen, koska työeläkelaitokset vastustavat tätä, ainakin lehtitietojen mukaan.

Mutta, puhemies, kysymykseni liittyy tähän ministeri Mönkäreen loppuosan vastaukseen. Me eduskunnassa olemme vuosikausia puhuneet siitä, että työkyvyttömyydestä annetaan hyvin erilaisia arvioita. Kotipaikkakunnallaan henkilö katsotaan työkyvyttömäksi lääkärin toimesta, mutta sitten Kelassa tai Työeläkelaitoksella todetaankin, että hän on työkykyinen.

Miten tähän asiaan aiotaan saada ratkaisu?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Suomen lääkärikuntaa on koulutettu tekemään yhä parempia lausuntoja, yhä parempia työkyvyn arviointeja, mutta työkyvyn arvio ei ole pelkästään lääketieteellinen asia. Siihen vaikuttavat myöskin kokonaistilanne, tuon hakijan ammattikoulutus, hänen osaamisensa taso, hänen työhistoriansa ja se, minkälaista työtä hän on juuri silloin tekemässä tai mihin työhön hän on valmis silloin, kun tuo työkyky arvioidaan. Joten se, mitä lääkäri arvioi, ei ole se lopullinen kokonaisarvio asiakkaan tilanteesta. Mutta on myös sitä, että alkuperäisiä lääkärintodistuksia ei osata oikein kirjoittaa.

Ja mitä tulee tähän kertaratkaisuun noin 3 000 pitkäaikaistyöttömän osalta, niin lakia kirjoitetaan. On selvää, että työeläkejärjestelmän maksajat eivät hyväksy tällaista ratkaisua ainakaan miksikään jatkuvaksi järjestelmäksi, koska se sotii vastoin kaikkia näitä nykyisin voimassa olevia kuntoutusperiaatteita (Puhemies koputtaa), mutta tällaista lakia valmistellaan juuri nyt.

Arvoisa puhemies! Tiedän lukuisia ihmisiä, jotka ovat käyneet läpi tämän Elma-projektin ja joilla on erittäin hyvät lääkärintodistukset eläkettä varten, mutta silti he eivät ikänsä tähden tai jostakin muusta syystä näytä pääsevän eläkkeelle. Erityisesti Kuntien eläkevakuutus on huomattavasti tiukempi vielä kuin muut eläkevakuutukset, sen olen tässä nähnyt yhdeksän vuoden aikana, kun olen nähnyt näiden ihmisten papereita. Ongelma on se, että vakuutuslääkäri tekee päätöksen, ilman että näkee potilasta laisinkaan tai tätä työkyvytöntä henkilöä. Kelan valtuutetut kun selvittivät tätä asiaa, niin siellä asiantuntija tuli siihen tulokseen, että voisi olla tällainen puolueeton elin, joka tekisi sen ensimmäisen ratkaisun, ja voisi olla, että sitä kautta löytyisi ratkaisu näitten ihmisten tilanteeseen. Tällainen mallihan on Britanniassa.

Voisiko tällaista harkita?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kaikki ne keinot, joilla voidaan näitten hankalassa tilanteessa olevien ihmisten asemaa helpottaa, on otettava käyttöön. Mutta on myös pidettävä mielessä se, että nykyinen ajattelutapa on se, että jos ihmisen työkyky alkaa horjua, niin etsitään sitä jäljellä olevaa työkykyä ja katsotaan, voitaisiinko häntä kuntouttaa johonkin muuhun työhön. Mutta silloin, kun se ei ole mahdollista, niin hänen kuuluu saada sitten se eläke.

Nykyistenkin tilastojen mukaan lähes 80 prosenttia eläkehakemuksista hyväksytään ensimmäisellä kerralla, eikä siinä ole ongelmaa. Loppuosa joutuu sitten tähän valituskierteeseen, ja heistä sitten aika suuri osa saa parin vuoden sisällä tuon myönteisen eläkepäätöksen. Mutta se on yksilölle kohtuutonta aikaa, koska silloin kun lääkäri sanoo, että työt on tehty, eiköhän tehdä eläkehakemus, niin se asenne on myöskin sitten työntekijälle jo valmiiksi annettuna. Hyvin vaikeaa on sen jälkeen saada arvioitua ja kuntoutettua jotakin jäljellä olevaa työkykyä.

Arvoisa puhemies! Tiedustelisin vähän jatkokysymyksenä ed. Anne Huotarin kysymykseen sitä, kun ongelma on monta kertaa se, että näissä työkyvyttömyyden selvitysasioissa on monta toimijaa, on työkyvyn arviointia, on kuntoutusta, on erilaisia selvityksiä teetettävänä: Onko vireillä jotakin hanketta, jolla nämä eri toimijat saataisiin nopeammin, lyhyemmän ajan sisällä näitä selvityksiä tekemään?

Kysyisin myös erityisesti työministeri Filatovilta, miten hän näkee, että nämä työhallinnon palvelukeskukset voisivat myös tässä asiassa auttaa. Onko jo olemassa sellaisia malleja, joita voitaisiin viedä käytäntöön muuallakin kuin siellä, missä niitä on kokeiltu?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Jos vastaan näiden palvelukeskusten osalta, niin siellä on saatu jo nyt hyvin lyhyen kokeilun jälkeen positiivisia tuloksia enemmänkin ehkä siitä yhteispalvelupistekokeiluvaiheesta, jossa on löydetty niitä ratkaisuja, joissa on ketjutettu eri toimijoiden erilaisia palveluja, esimerkiksi Kelan kuntoutuspalvelua, kunnan sosiaalipalveluja ja sen jälkeen työhallinnon koulutus- tai tukityöllistämispalvelua ihmisille siten, että se lähtee ihmisen tarpeesta eteenpäin. Joillakin paikkakunnilla on löydetty hyvää yhteistyötä, esimerkiksi julkisen terveydenhuollon tiettyjen lääkäreiden kanssa, jotka hallitsevat tämän työkyvyttömyysproblematiikan, ja tätä kautta on saatu ehkä tehostetumpia ratkaisumalleja, joissa sitten löydetään niitä oikeita kliinisiä syitä eläkkeelle pääsyyn. Mutta toisilla paikkakunnilla on puutetta sellaisista lääkäreistä, jotka tuntisivat tämän järjestelmän riittävästi, vaikka tätä koulutusta on tehty.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Puhemies! Tähän kysymyksen alkuosaan on todettava, että työeläkejärjestelmä luonnollisesti ponnistelee koko ajan, jotta nämä prosessit olisivat nopeampia, ammattitaitoisempia ja selkeämpiä. Sehän on työeläkejärjestelmänkin etu, joten kehittämistyötä tehdään koko ajan. Mutta sitten, kun mennään siihen valitusprosessiin, niin siellä sitten valitusasteet ovat ruuhkautuneita ja aikaa kuluu todella luvattoman paljon.

Arvoisa puhemies! Työvoimatoimistoissa työntekijöiden, siis henkilökunnan, työ on erittäin vaativaa, heiltä vaaditaan monipuolista osaamista. Kuitenkin ympäri Suomea kuuluu tietoja, että työvoimatoimistoissa henkilökuntaa on todella vähän, he eivät ehdi paneutua sen paremmin työnhakijoiden asemaan kuin sitten yrittäjienkään asemaan eli välittämään näitä työpaikkoja, mitä on mahdollisesti saatavilla. Olisin tiedustellut:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että sekä nämä työnhakijat että yrittäjät saavat parempaa palvelua ja että nämä työvoimatoimistoissa työskentelevät jaksavat tehdä työtään?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Juuri tähän jaksamiseen ja osaamiseen on haettu ratkaisua sitä kautta, että meillä on työvoimapalvelukeskukset ja toisaalta työnhakukeskukset, koska kaikki tietävät, että työhallinnon toiminnot ovat hyvin moniulotteisia. On aivan eri asia palvella pitkään työttömänä ollutta, ehkä työkykynsä menettänyttä ihmistä kuin yritysasiakasta.

Tämän rakenneuudistuksen kautta ihmiset voivat kehittää osaamistaan, koska he voivat keskittyä tiettyihin toimintoihin, ja sen lisäksi pyrimme kehittämään sähköisiä palveluja, jotta ne ihmiset, jotka pystyvät mahdollisimman paljon itse hoitamaan työnvälitystänsä, saisivat nykyistä laajemman palvelun sähköiseltä puolelta ja tämä kuormitustekijä olisi pois siitä vaativammasta työnvälityksestä, jossa tarvitaan enemmän yrittäjien ja työvoiman välissä räätälöintiä osaamisen rakentamiseksi. Tässä on hyvin paljon tapahtumassa, mutta ongelma on tietenkin se, että eri puolilla maata on hyvin erilaiset tarpeet. Jossakin meillä on resursseja riittävästi, jossakin taas väkimäärä on kasvanut, ja tätä olemme pyrkineet ratkaisemaan uudelleenallokoimalla resursseja.

Arvoisa herra puhemies! Olen kansanedustajana noin 17 vuotta aika paljon joka viikko tehnyt näitä hakemuksia, valituksia ja vastineita työkyvyttömyyseläkehakemuksiin ja olen nähnyt, kuinka vaikeaa se on ollut. Ensiksi eduskunnan oikeusasiamiehen piti puuttua, ja nyt viimeksi korkein hallinto-oikeus otti kantaa siihen, että asianomaisen henkilön pitää saada tieto siitä, mitä niin sanottu asiantuntija on lausunut, ja myöskin asiantuntijalääkärin nimi.

Eikö pitäisi pohtia sitä, että valitettavasti on tullut sellainen käsitys, että silloin kun saadaan kerran kielteinen päätös, asiantuntijalääkäri on pystynyt hankkimaan palkkansa vakuutusyhtiölle, kun se asia siirtyy ainakin vuodella? Enemmän myöskin katselmuksia, eräässä tilanteessa asiantuntijalääkärin lausuntoa ei saa, koska tulkitaan, että hän on ollut lautakunnan jäsenenä, ja kun asia on kesken, sitä asiantuntijalääkärin lausuntoa ei saa. Minun mielestäni silloin asianomainen henkilö ei pääse näkemään, mikä todellisuudessa on kyseisen henkilön tila.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Näissä prosesseissa on varmasti kehittämistä kovastikin, että asianosaisille annettaisiin samanlainen asema kuin eläkettä tai vastaavaa sosiaaliturvaa maksavalle laitokselle eli olisi yhdenvertaisuusperiaate oikeudenkäynnissä, oli sitten kysymys lautakuntavaiheesta tai vakuutusoikeudesta.

Näitä toimikuntia koskevaa lainsäädäntöä ollaan uusimassa ja vakuutusoikeutta koskevaa onkin jo uusittu. Myös vuotuisissa tulostavoitteissa, siinä määrin kuin se riippumattomien tuomioistuinten osalta on mahdollista, on patistettu perustelujen parantamiseen ja suullisten käsittelyjen lisäämiseen. Mutta varmaan myös tässä lainsäädännön pohjassa voisi miettiä toisenlaisiakin vaihtoehtoja, joilla varmistettaisiin se, että asianosainen, hänen kokemansa tilanne, tulisi paremmin huomioon otetuksi eikä olisi tällainen ikään kuin ennalta annettu parempi vaikutusmahdollisuus toiselle osapuolelle tämmöisessä hallintoriidassa tai eläkevalitusasiassa.

Herra puhemies! Työkyvyttömyyden määrittelyssä on todella suuri ongelma. Lääkärit, jotka toteavat potilaan työkyvyttömäksi, toteavat, että hän on menettänyt työkykynsä, ei pysty kävelemään kunnolla, ei pysty istumaan, ei pysty seisomaan, ja vakuutusyhtiö ilmoittaa, että hän on työkykyinen.

Arvoisa ministeri, eikö tässä olisi vakuutusyhtiöllä syytä osoittaa, mikä on sellainen laillinen ammatti, mitä tällainen henkilö voi tehdä? Tänä päivänä vakuutusyhtiön ei tarvitse perustella vaan todeta vain, että katsotaan työkykyiseksi entiseen tai sitä läheisesti sivuavaan ammattiin.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kyllähän tällaisella henkilöllä on oikeus kuntoutustutkimukseen. Sehän järjestetään ja siinähän nähdään sitten, minkälainen toimintakyky on. Minä itse lääkärinä voin myös sen sanoa, että lääkärinlausunnosta, verbaalisesta, kirjoitetusta lausunnosta, ei aina välity potilaan tilanne oikein, ja olen nähnyt kaikenlaisia lääkärintodistuksia ministerinä yhdeksän vuoden aikana työpöydälläni. Työeläkejärjestelmä panosti tähän asiaan 90-luvun lopulla kouluttaen taas silloin 5 000 uutta terveydenhuollon ammattilaista parempaan työkyvyn arvioon. Mutta asia ei ole yksinkertainen eikä helppo, koska siinähän täytyy järjestelmän myös huolehtia siitä, että erilaiset hakijat tulevat samalla tavalla oikeudenmukaisesti kohdelluiksi. Mutta kuntotusjärjestelmän, joka tehtiin, myöskin kuntoutusrahaoikeus hakijalle, tarkoitus on, että hakijan yksilölliseen tilanteeseen paneudutaan tarkemmin, ja silloin tehdään myös erilaisia esimerkiksi työkokeiluja.

Arvoisa puhemies! Työkyvyn ja työkyvyttömyyden määrittäminen on aina vaikeaa. Se vaatii asiantuntemusta, se on aina yksilöllinen. Nyt näiden uusien eläkelakien myötä erityisesti ongelmallisiksi ovat tulleet tietyt ammatilliset työkyvyttömyydet. Nostan harkitusti esille palomiehet, joihin voi verrata muun muassa valimotyöntekijöitä ja toisaalta kaivosmiehiä.

Miten, ministeri Mönkäre, ajattelette, että heidän työkykyisyys- tai työkyvyttömyysasiansa 60 ikävuoden ylityksen jälkeen todetaan? Miten turvataan heidän eläkeoikeutensa, koska esimerkiksi savusukeltajan työ on yksi raskaimpia ammatteja Suomessa? Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan on aika selkeää, että he eivät enää siinä iässä pysty siihen työhön, johon heidän pitäisi pystyä. Nykyinen ja tuleva lainsäädäntö, jota olemme valiokunnassa käsitelleet, ei tätä turvaa. Tiedän, että hallitus tätä jotenkin suunnittelee, mutta pyytäisin, että ministeri avaisi tätä ongelmaa vähän enemmän.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän järjestelmä on se, että on yleinen eläkeikä. Jos sitä ennen tulee työkyvyttömäksi, se arvioidaan sitten yksilöllisesti. Tämä palomiesten kysymys kuuluu kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin, ja ministeri Manninen kommentoi varmasti sitä.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Herra puhemies! Palomiesten eläkeikähän ei tässä uudessa järjestelmässä nouse, pikemminkin pidemmällä tähtäyksellähän se alentaa palomiesten eläkeikää. Mutta edellisessä uudistuksessahan se nousi hyvin merkittävästi, ja mitä tulee esimerkiksi savusukellukseen, sisäasianministeriössä, jossa varsinainen pelastustoimi taas kuuluu ministeri Rajamäelle, (Naurua) on käynnistetty selvitykset siitä, millä tavalla kuntien turvallisuus ja palomiesten työkykyisyys voidaan taata, eikä ole ollenkaan varmaa, tarvitaanko kaikissa palokunnissa jokaisella palomiehellä savusukelluskelpoisuus. Näitä asioita tutkitaan ja selvitetään.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Palotoimen ja pelastustoimen toimintaedellytykset on arvioitava ikääntymisenkin näkökulmasta ja tässä suhteessa on sovittu, että pelastusalueittain käydään ei tilastollisena asiana vaan yksityiskohtaisesti eri palolaitosten ja pelastuslaitosten toimintakyvyn näkökulmasta ihan konkreettisesti parhaillaan läpi tätä asiaa ja arvioidaan sitten, minkä tyyppisiä pelastusaluekohtaisia toiminnallisia järjestelyjä tarvitaan, mutta ei pois voi lukea myöskään ikääntymiseen ja eläkeikään liittyvää pohdintaa. Johtopäätökset tehdään, kun perustellusti asiat on selvitetty.

Arvoisa puhemies! Näkökulmani on seuraavanlainen: Meidän yhteiskuntamme on sen verran julma tällä hetkellä, että työttömyys jo sinällään vaikuttaa ihmisten työkykyyn heikentävästi.

Aikooko hallitus tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka muuttaisivat työn tarjontaa ja työmarkkinoita sillä tavalla, että meidän ei tulevaisuudessa tarvitsisi nähdä tilannetta, jossa ihmisistä, jotka ovat olleet pitkään työttömiä, tämä jo sinällään tekee työkyvyttömiä, vaan onko työpaikkojen suhteen tapahtumassa jotain?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Kaikkein suurimman muutoksen varmasti täytyy tapahtua työnantajien asenteissa, koska siellä usein on hyvin tiukkoja asenteita pitkään kestänyttä työttömyyttä kohtaan, joka sinänsä usein tekee työnantajan näkökulmasta työnhakijan ikään kuin työkyvyttömäksi ilman, että siinä kohtaisivat ihminen ja ihmisen aito työkyky. Tämä on yksi osa.

Työelämän kehittämisohjelmat ovat se, joka on hallituksen väline vaikuttaa työelämän muutoksiin ja siihen, että siellä osattaisiin paremmin ottaa huomioon ihmisten erilaiset osaamiset, erilaiset jaksamiseen liittyvät edellykset, koska selkeästi näiden työpaikkakohtaisten projektien kautta on pystytty osoittamaan, että samaan aikaan voidaan lisätä työn tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia ja myös ihmisten työkykyä sitä kautta.

Sen lisäksi meillä on olemassa erilaisia tukijärjestelmiä, jotka helpottavat pitkään työttöminä olleiden kustannuksia työnantajalle silloin, kun heitä palkataan työhön.

Arvoisa puhemies! Olen parinkymmenen vuoden ajan ollut Jyväskylän kaupungin organisaation johdossa, johon on kuulunut pelastustoimi. Haluan kokemuksesta sanoa, arvoisat ministerit, että pelastustoimen osalta eläkeikä on aivan liian korkea. On paljon sellaisia tehtäviä, joihin ei 60-vuotias pelastustoimen palveluksessa oleva henkilö yksinkertaisesti henkisesti eikä fyysisesti enää pysty eikä hänen tarvitse pystyä. On aivan tarpeetonta pallotella ministeriöltä toiselle, kuka vastaa, mitä tehdään. Minä toivoisin, että hallitus tekee periaatepäätöksen, että pelastustoimen alalla olevien henkilöiden eläkeikää alennetaan ja te tuotte esityksen tänne meille eduskuntaan mahdollisimman pian käsiteltäväksi. Nyt kysyn: Oletteko valmiit tähän?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Kuten äsken totesin, pelastustoimen toimintaedellytysten näkökulmasta arvioidaan ikääntymisen vaikutuksia nyt tämän vuoden alusta pelastusalueiden toiminnan puitteissa. Siltä osin niissä johtopäätöksissä mahdollisesti tuleva eläkeikäkysymys jää hallituksen piirissä sitten muun muassa arvioitavaksi. Siis selvitys on meneillään. Ei tässä vaiheessa ole syytä tehdä vielä yksittäisiä johtopäätöksiä. Joudutaan tekemään moniakin ratkaisuja varmasti tämän ikääntymisen hallitsemiseksi ja pelastustoimen toimintaedellytysten varmistamiseksi ja pelastusmiesten selviytymiseksi hyvin vaativista tehtävistä.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Aina, kun tehdään tällainen esitys, että joku tietty joukko pitäisi päästää aikaisemmin eläkkeelle, silloin samalla pitää myös tehdä esitys siitä, kuka sen maksaa, koska nämä meidän eläkkeemme maksavat työnantajat ja työntekijät työeläkemaksuina niin kuntasektorilla, valtiosektorilla kuin yksityisellä sektorilla. Jos olette valmiita tekemään sellaisia esityksiä, silloin olette valmiita myös päättämään siitä, että meidän lapsemme ja tulevaisuuden työeläkemaksujen maksajat maksavat isompaa työeläkemaksua eli enemmän veroja.