Arvoisa puhemies! Kysyisin kansallisvarallisuudesta eli rataverkostamme. Rataverkon kunto huononee koko ajan. Hallitus ei ole lupauksista huolimatta myöntänyt riittäviä resursseja rataverkon kunnostukseen. Perusradanpitoon tarkoitettua korvausinvestointimäärärahaa vuoden 2004 budjettiesitykseen on varattu 106 miljoonaa euroa, kun tarve Ratahallintokeskuksen mukaan on 170 miljoonaa euroa. Eduskunta edellytti, että vaje korjataan tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa. Hallituksen esityksessä rataverkon kunnon parantamiseen on kuitenkin varattu vain vaatimattomat 15 miljoonaa euroa. Useita raideosuuksia uhkaavat nyt käyttörajoitukset ja nopeuksien alentamiset. Pitkällä tähtäimellä vain noin kaksi kolmasosaa nykyisestä rataverkosta voidaan pitää turvallisesti ja tehokkaasti liikennöitävässä kunnossa. Samalla myös raideliikenteen kilpailukyky suhteessa muihin kulkumuotoihin heikkenee. On aivan selvää siis, että 15 miljoonaa ei riitä edes radanpidon minimitarpeiden täyttämiseen.

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että rataverkon perusparannusrahat saadaan sille tasolle, mille ne kuuluvat, ja kansalaisvarallisuus turvattua?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Rataverkkoon kokonaisuudessaan budjetissa on merkitty viime vuodelle 443 miljoonaa euroa, tälle vuodelle 20 miljoonaa enemmän plus sitten vielä tässä kevään lisäbudjetissa toiset 20 miljoonaa euroa. Edustaja viittaa sitten sellaisiin momentteihin, jotka ovat liikenneministeriön sisäisessä päätöksenteossa tämän kokonaissumman sisällä. Tuo, minkä kerroin, kertoo myöskin siitä, että rataverkkoon nimenomaan panostetaan useilla budjettimomenteilla huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. Itse asiassa kymmenvuotisjaksolla ei ole ennen näin merkittäviä lisäyksiä tehty.

Arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni huomenna on juuri näistä rahoituksista neuvottelut. Muistutukseksi kertoisin, että esimerkiksi Pieksämäki—Kuopio—Iisalmi- ja Siilinjärvi—Viinijärvi-rataosuuksien perusparannus on rahanpuutteen vuoksi vaakalaudalla. Tämä tarkoittaa, että ilman lisärahaa liikennöintiä muun muassa näillä rataosuuksilla joudutaan rajoittamaan. Mikäli kehityksen suuntaa ei saada käännettyä, tulee tavaraliikenne entistä enemmän siirtymään raiteilta kumipyörille, minkä maksamme liikenneturvallisuuden heikentymisenä ja mahdollisina kuolonuhreina. Raideliikenteen ja joukkoliikenteen edistäminen ovat todistetusti tehokkaimmat keinot parantaa liikenneturvallisuutta.

Miten aiotte huomisissa neuvotteluissa ja muuten hallituskauden aikana turvata liikenneturvallisuuden parantamisen?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Enpä tiedä huomisista neuvotteluista, ei ole kutsua tullut, mutta kyllä tapaan ensi viikolla valtiovarainvaliokunnan asianomaisia jäseniä ja muitakin tähän vaikuttavia. Edustaja varmaan viittaa siihen näkemykseen, että VR:n osinkoja tulisi kohdentaa korvamerkittyinä radanpitoon, ylipäänsä ratabudjetin vahvistamiseen. Tämähän on pitkä historia. Osinkojen osalta kuitenkin järkevää politiikkaa on se, ja hallitus on nyt sitten kehyspäätöksissään pyrkinyt siihen, että on pehmeä lasku käytäntöön, jossa osingot menevät, niin kuin kaikkien muittenkin osinkojen osalta, normaalibudjetin katteeseen. Sen vuoksi olemme lisäbudjetissa nyt olleet valmiit pistämään 20 miljoonaa lisää ja kehyspäätöksessä on jo tehty päätös siitä, että pysyvästi tasokorotus ensi vuodesta lähtien on 10 miljoonaa.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Krohnin kysymys sinällänsä on oikeutettu ja paikallaan, joskin tietysti edustaja kysyy tavallaan eduskunnalta itseltään, koska meillä on parhaillaan talon sisällä ensimmäinen lisätalousarvio käsittelyssä. Kuinka sen käsittely sujuu, riippuu sitten liikennejaoston ja valtiovarainvaliokunnan ja tietysti myös muidenkin neuvottelujen lopputuloksesta.

Mutta kysymys, mikä tähän liittyy hyvin keskeisesti, suomalaiseen liikennepolitiikkaan, logistiikkaan ja hyvin moneen asiaan, on tämä: Aiemmin mainitut rataosuudet todellakin ovat joutumassa nopeusrajoitusten kohteiksi. Se tarkoittaa käytännössä, että vuodenvaihteessa viimeistään, jos töitä ei ole pystytty aiemmin toteuttamaan, koko suomalainen junaliikenne monin osin viivästyy, heikkenee ja ihmisiä siirtyy sitten pois rautateiden parista.

Herra puhemies! Tässä suhteessa haluankin kysyä valtiovarainministeriltä tietäen tämän budjettitilanteen ja siihen liittyvät ongelmat: Onko sitten Suomen etu, jos meille käy niin, että meiltä siirtyy rautateiltä väkeä muun liikenteen piiriin? Tutkimukset ainakin tähän mennessä ovat osoittaneet, että nopeuksien parantuessa väkimäärä ja matkustajat eivät palaa entisiin kulkumuotoihin.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Liikenneministeri ei ole paikalla. Hän varmasti pystyisi yksityiskohtiin vastaamaan paljon paremmin kuin minä. Mutta korostan nyt vielä, että rataverkkoon kokonaisuutena kohdistuu todella merkittävä budjettilisäys, merkittävämpi suhteellisesti kuin mihinkään muuhun kohteeseen ilmeisesti koko budjetissa tämän vuoden osalta, 40 miljoonan euron lisäys, 440 miljoonasta 480 miljoonaan euroon. Sen sisäinen jako on sitten useilla budjettimomenteilla liikenneministeriön harkinnassa hyvin pitkälti.

Mitä osinkoihin tulee, korostan vielä sitä, että tämä korvamerkintäjärjestelmä ei ole viisas senkään tähden, että emme tiedä, millä tavalla osingot kunakin vuonna kertyvät, kertyykö niitä lainkaan, jolloin kannattaa pyrkiä pysyvään rahoitustason lisäämiseen ja pitää siitä kiinni.

Arvoisa herra puhemies! Kun hallituksen politiikka johtaa siihen, että rataverkko rappeutuu, siirtyy sekä kuljetusta että henkilöliikennettä pyörille, mutta siellä ajankohtaisena, akuuttina, ongelmana on polttonesteiden hurja hinnannousu viimeisten viikkojen aikana. Me kaikki tiedämme, että tämä johtuu kansainvälisestä terrorismista ja muista meistä riippumattomista tekijöistä, mutta verotukseen hallitus vaikuttaa ja siitä se päättää. Kun suurin osa bensan hinnasta on veroa, niin hallitus voi omilla päätöksillään vaikuttaa bensan hintaan.

Pääministeri Vanhanen, aikaisemmin ollessanne opposition edustaja te vaaditte silloiselta hallitukselta, kun bensan hinta oli viimeksi tällä tasolla, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että hallitus tarttuisi tähän aseeseen. Nyt sanoitte edellisessä vastauksessanne puheenjohtaja Itälälle, että nykyhallitus ei aio tarttua tähän aseeseen. Miksi teidän puheenne oppositiossa ja teot hallituksessa ovat täysin päinvastaisia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aihepiiri mielestäni äsken käsiteltiin. (Ed. Ala-Nissilä: Ei mennyt perille!) Tämä kysymys oli luonteeltaan hyvin poliittinen. Muutama vuosi sitten kahteen kertaan eduskunnassa aihe käsiteltiin. Siihen ei tullut ainakaan silloiselta hallituspuolue kokoomukselta pienintäkään tukea, eikä keskusta sen jälkeen ole moneen vuoteen tätä kysymystä pitänyt esillä eikä ajanut, eikä se sisälly tämän hallituksen ohjelmaan.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Totean ed. Zyskowiczille, että vuonna 2000 oli viimeksi vastaava tilanne. Olimme samassa hallituksessa silloin ed. Zyskowiczin kanssa, ja voimakkaasti ed. Zyskowicz vastusti kaikkia tällaisia vaatimuksia. Se johtui siitä, että kysymyksessä ei ollut pelkkä Suomen tilanne vaan koko Eurooppaa koskeva tilanne, niin kuin tälläkin kertaa on. Silloin Euroopassa Ranska lipesi muitten joukosta. Nyt on keskustelua valtiovarainministereitten parissa käyty tästä asiasta, viimeksi toissa iltana. Lähtökohta on se, että vastaavia lipeämisiä ei tulisi tapahtumaan.