13) Hallituksen esitys laiksi käräjäoikeuslain
muuttamisesta
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tätä asiaa uutterasti
lakivaliokunnassa käsiteltiin, mutta se perusta, millä minä esitän
näitä lakiehdotuksia hylättäväksi,
liittyy kieleen ja kielilakiin. Olen toistuvasti täällä kysellyt
niiden asioiden perään, mitkä ovat kielilain
kustannukset, mitä nämä vaikuttavat,
ja jälleen tässäkin yhteydessä palaan
tähän asiaan.
Meillä ei tässä pitäisi
käräjäoikeuslakiin luoda de facto vain
ruotsinkielisiä osastoja, koska se on kielilain kaksikielisyysideaa
vastaan. Samaten käräjäoikeuden työkieltä koskeva
ehdotus on myös tarpeeton. Se lisäisi kieliongelmia
yhteisiä asioita käsiteltäessä,
ja kielilain mukaan osaston työkieli tai käsittelykieli
voi olla muu kuin päätöskieli.
Kielilaki korostaa kaksikielisyyttä ja valiokunnan
esityksessä de facto työkieleksi tulee ruotsi.
Onko kaksikielisyys hyvä asia vain suomenkielisille mutta
ei ruotsinkielisille?
Hieman tämmöiseksi lennokkaaksi lopuksi totean,
että kun kielilaki ei ole Ahvenanmaalla voimassa, niin
emme me tänne mantereellekaan tarvitse Ahvenanmaita käräjäoikeuksien
sisälle. Tässä ovat ne keskeiset perusteet,
ja ed. Vistbacka vielä koskettelee muita osia, joiden perusteella
ehdotan, että nämä lakiehdotukset hylätään.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tietysti on periaatteessa hyvä,
että myöskin oikeusistuimessa tapahtuu erikoistumista. Mutta
yleisesti ottaen oikeusministeriö on kihlakuntauudistuksen
jälkeen omapäisesti vastoin eduskunnan tahtoa
käsitykseni mukaan muuttanut käräjäoikeuksien
tuomiopiiriä ja samalla yhdistellyt syyttäjälaitosta,
muuttanut, vaikka eduskunnan tarkoitus ja periaate oli se, että kun
kihlakuntaselonteko annetaan ja eduskunta käsittelee kokonaisuudessaan
kihlakuntauudistusta, niin sen jälkeen eduskunta ottaa
kantaa siihen, millä tavoin muutoksia tullaan tekemään.
Tiedän, että oikeusministeriössä eräät
virkamiehet ovat harrastaneet tätä laajentamista,
yhdistämisiä käräjäoikeuksien
osalta muun muassa Pohjanmaalla, ja eräässä vastauksessa
kirjalliseen kysymykseen oli aivan väärät
perusteet eli ei totuuden häivääkään,
jos, arvoisa puhemies, uskallan näin sanoa, koska tunnen
tilanteen Lapuan ja Kauhavan käräjäoikeuksien
osalta.
Minun mielestäni, arvoisa puhemies, silloin kun käräjäoikeuden
tuomiopiirejä ja syyttäjien alueita yhdistellään,
sen pitää tapahtua yhteistyössä myöskin
muun kihlakuntauudistuksen kautta eli niiden pitää olla
toimivia. Itse olen aikoinani toiminut syyttäjänä,
nimismiehenä kahden silloisen eri tuomiokunnan alueella
ja tiedän, että se ei ole kovinkaan järkevää.
Tämän johdosta, arvoisa puhemies, myös
näitten perustelujen johdosta kannatan ed. Soinin hylkäysehdotuksia.
Totean vielä aivan lopuksi sen, että minun mielestäni
nämä kaikki muutokset pitäisi tehdä sen
jälkeen, kun kihlakuntaselonteko on annettu eduskuntaan
ja eduskunta on ottanut uudelleen kantaa näihin alueisiin.
Astrid Thors /r:
Värderade talman! Jag funderar nu på vad
och hur vännen ledamot Timo Soini egentligen tänker
och känner i det här sammanhanget, för
det gläder mig att du tycks värna så mycket
om tvåspråkigheten att du vill att en del av lagförslagen
skall förkastas. Om du hade läst propositionen
hade du kanske märkt att just det är syftet med
vissa av de här ändringsförslagen.
Jag skulle rekommendera att du åtminstone skulle avstå från
din reservation för jag tycker inte att den verkar riktigt
logisk om du vill stöda tvåspråkigheten,
vilket de här tilläggen de facto garanterar. Om
du skulle ha läst reglerna i språklagen,
så konstaterar man ju där att det finns en hänvisning
som garanterar att man följer väldigt mycket det
som är ändamålsenligast för
parterna. Men kanske det har varit lite febersvaghet efter din sjukdom
som gjorde att du har gjort det här förslaget.
Arvoisa herra puhemies! Tulin vähän huolestuneeksi,
kun luin tämän vastalauseen, koska jotenkin tuntuu
siltä, että ehkä Timo ei ihan ole tutustunut
joko kielilakiin tai näihin muutoksiin, joita nyt esitetään.
Tämän kautta todellakin voidaan taata se, että oli
kumpi tahansa kieli kysymyksessä, saadaan asianosaisen
kieltä esiin hyvin tuomioistuimessa. Tavallaan tämä myöskin muistuttaa
ranskalaista kansanäänestystä siinä mielessä,
että ne, jotka todella vastustavat tätä uudistusta,
ovat Timon kanssa samaa mieltä. On myöskin sellaista
vastustusta, mitä me kuulimme asiantuntijoiden piirissä.
Mutta näinhän on, että usein vastustajat
löytävät toisensa.
Toinen varapuhemies:
Keskusteluun muutoin puuttumatta totean tässä hyvin
ystävällisesti, että olemme täällä istuntosalissa
tottuneet käyttämään teitittelymuotoa
ja puhuttelemaan kollegoitamme ed. se ja se -muodolla.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kiitän ed. Thorsia siitä,
että hän on huolissaan. Minäkin joskus
aina huolestun siitä, että kun puhun kansan kielellä niin
kuin äskeisessä EU-asiassa, herrat ja rouvat hermostuvat,
mutta silloin puhe on vaikuttavaa ja se on mennyt perille. Tässä ilmeisesti
myöskin Astrid — anteeksi, ed. Thors on — on
pohtinut — ja pidän sitä erinomaisena, että hän
pohtii — sitä, olenko minä kielilain
ja kaksikielisyyden kannattaja vai en. Minä olen laillisuuden,
ryhdin ja rehellisyyden kannattaja, ja kun meillä on kaksikielisyyskielilaki
voimassa, niin sitä pitää noudattaa.
Se on sitten eri asia, pidinkö minä sitä järkevänä,
että se säädettiin. Mutta annan suuren
arvon sille, että ed. Thors on ilmeisesti ihan varta vasten
tullut tänne ja antanut minulle nämä eväät.
Minä talletan ne sydämeeni ja tutkiskelen niitä mielessäni.
Mutta esitetty vastalause pitää ja sen mukaan
eletään.
Astrid Thors /r:
Värderade talman! Jag ber om ursäkt för
att jag vid denna sena timme har brutit mot ordningsreglerna här
i riksdagen. Det var inte min avsikt att på något
sätt vara förklenande mot riksdagsledamot Soini.
Men eftersom vi är nära kolleger i lagutskottet
och i stora utskottet håller det ju nästan på att
uppstå en ganska nära relation mellan oss.
Arvoisa puhemies! Pyydän saada pyytää anteeksi,
että vähän tuttavallisesti kutsuin kollega Soinia,
mutta koska me olemme niin monessa valiokunnassa samaan aikaan,
niin on syntynyt tällainen ehkä toverillisempikin
yhteys. Todellakin olen sitten ilahtunut siitä, että hän
nykyään hyväksyy kielilain säännökset.
Muistini mukaan hän oli niitä harvoja, jotka äänestivät
tätä lakia vastaan, lakia, joka on tarkoitettu
nimenomaan turvaamaan molempien kansalliskielien toimivuus tässä maassa.
Keskustelu päättyy.