Täysistunnon pöytäkirja 69/2005 vp

PTK 69/2005 vp

69. KESKIVIIKKONA 8. KESÄKUUTA 2005 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

13) Hallituksen esitys laiksi käräjäoikeuslain muuttamisesta

 

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tätä asiaa uutterasti lakivaliokunnassa käsiteltiin, mutta se perusta, millä minä esitän näitä lakiehdotuksia hylättäväksi, liittyy kieleen ja kielilakiin. Olen toistuvasti täällä kysellyt niiden asioiden perään, mitkä ovat kielilain kustannukset, mitä nämä vaikuttavat, ja jälleen tässäkin yhteydessä palaan tähän asiaan.

Meillä ei tässä pitäisi käräjäoikeuslakiin luoda de facto vain ruotsinkielisiä osastoja, koska se on kielilain kaksikielisyysideaa vastaan. Samaten käräjäoikeuden työkieltä koskeva ehdotus on myös tarpeeton. Se lisäisi kieliongelmia yhteisiä asioita käsiteltäessä, ja kielilain mukaan osaston työkieli tai käsittelykieli voi olla muu kuin päätöskieli.

Kielilaki korostaa kaksikielisyyttä ja valiokunnan esityksessä de facto työkieleksi tulee ruotsi. Onko kaksikielisyys hyvä asia vain suomenkielisille mutta ei ruotsinkielisille?

Hieman tämmöiseksi lennokkaaksi lopuksi totean, että kun kielilaki ei ole Ahvenanmaalla voimassa, niin emme me tänne mantereellekaan tarvitse Ahvenanmaita käräjäoikeuksien sisälle. Tässä ovat ne keskeiset perusteet, ja ed. Vistbacka vielä koskettelee muita osia, joiden perusteella ehdotan, että nämä lakiehdotukset hylätään.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tietysti on periaatteessa hyvä, että myöskin oikeusistuimessa tapahtuu erikoistumista. Mutta yleisesti ottaen oikeusministeriö on kihlakuntauudistuksen jälkeen omapäisesti vastoin eduskunnan tahtoa käsitykseni mukaan muuttanut käräjäoikeuksien tuomiopiiriä ja samalla yhdistellyt syyttäjälaitosta, muuttanut, vaikka eduskunnan tarkoitus ja periaate oli se, että kun kihlakuntaselonteko annetaan ja eduskunta käsittelee kokonaisuudessaan kihlakuntauudistusta, niin sen jälkeen eduskunta ottaa kantaa siihen, millä tavoin muutoksia tullaan tekemään. Tiedän, että oikeusministeriössä eräät virkamiehet ovat harrastaneet tätä laajentamista, yhdistämisiä käräjäoikeuksien osalta muun muassa Pohjanmaalla, ja eräässä vastauksessa kirjalliseen kysymykseen oli aivan väärät perusteet eli ei totuuden häivääkään, jos, arvoisa puhemies, uskallan näin sanoa, koska tunnen tilanteen Lapuan ja Kauhavan käräjäoikeuksien osalta.

Minun mielestäni, arvoisa puhemies, silloin kun käräjäoikeuden tuomiopiirejä ja syyttäjien alueita yhdistellään, sen pitää tapahtua yhteistyössä myöskin muun kihlakuntauudistuksen kautta eli niiden pitää olla toimivia. Itse olen aikoinani toiminut syyttäjänä, nimismiehenä kahden silloisen eri tuomiokunnan alueella ja tiedän, että se ei ole kovinkaan järkevää. Tämän johdosta, arvoisa puhemies, myös näitten perustelujen johdosta kannatan ed. Soinin hylkäysehdotuksia.

Totean vielä aivan lopuksi sen, että minun mielestäni nämä kaikki muutokset pitäisi tehdä sen jälkeen, kun kihlakuntaselonteko on annettu eduskuntaan ja eduskunta on ottanut uudelleen kantaa näihin alueisiin.

Astrid Thors /r:

Värderade talman! Jag funderar nu på vad och hur vännen ledamot Timo Soini egentligen tänker och känner i det här sammanhanget, för det gläder mig att du tycks värna så mycket om tvåspråkigheten att du vill att en del av lagförslagen skall förkastas. Om du hade läst propositionen hade du kanske märkt att just det är syftet med vissa av de här ändringsförslagen.

Jag skulle rekommendera att du åtminstone skulle avstå från din reservation för jag tycker inte att den verkar riktigt logisk om du vill stöda tvåspråkigheten, vilket de här tilläggen de facto garanterar. Om du skulle ha läst reglerna i språklagen, så konstaterar man ju där att det finns en hänvisning som garanterar att man följer väldigt mycket det som är ändamålsenligast för parterna. Men kanske det har varit lite febersvaghet efter din sjukdom som gjorde att du har gjort det här förslaget.

Arvoisa herra puhemies! Tulin vähän huolestuneeksi, kun luin tämän vastalauseen, koska jotenkin tuntuu siltä, että ehkä Timo ei ihan ole tutustunut joko kielilakiin tai näihin muutoksiin, joita nyt esitetään. Tämän kautta todellakin voidaan taata se, että oli kumpi tahansa kieli kysymyksessä, saadaan asianosaisen kieltä esiin hyvin tuomioistuimessa. Tavallaan tämä myöskin muistuttaa ranskalaista kansanäänestystä siinä mielessä, että ne, jotka todella vastustavat tätä uudistusta, ovat Timon kanssa samaa mieltä. On myöskin sellaista vastustusta, mitä me kuulimme asiantuntijoiden piirissä. Mutta näinhän on, että usein vastustajat löytävät toisensa.

Toinen varapuhemies:

Keskusteluun muutoin puuttumatta totean tässä hyvin ystävällisesti, että olemme täällä istuntosalissa tottuneet käyttämään teitittelymuotoa ja puhuttelemaan kollegoitamme ed. se ja se -muodolla.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kiitän ed. Thorsia siitä, että hän on huolissaan. Minäkin joskus aina huolestun siitä, että kun puhun kansan kielellä niin kuin äskeisessä EU-asiassa, herrat ja rouvat hermostuvat, mutta silloin puhe on vaikuttavaa ja se on mennyt perille. Tässä ilmeisesti myöskin Astrid — anteeksi, ed. Thors on — on pohtinut — ja pidän sitä erinomaisena, että hän pohtii — sitä, olenko minä kielilain ja kaksikielisyyden kannattaja vai en. Minä olen laillisuuden, ryhdin ja rehellisyyden kannattaja, ja kun meillä on kaksikielisyyskielilaki voimassa, niin sitä pitää noudattaa. Se on sitten eri asia, pidinkö minä sitä järkevänä, että se säädettiin. Mutta annan suuren arvon sille, että ed. Thors on ilmeisesti ihan varta vasten tullut tänne ja antanut minulle nämä eväät. Minä talletan ne sydämeeni ja tutkiskelen niitä mielessäni. Mutta esitetty vastalause pitää ja sen mukaan eletään.

Astrid Thors /r:

Värderade talman! Jag ber om ursäkt för att jag vid denna sena timme har brutit mot ordningsreglerna här i riksdagen. Det var inte min avsikt att på något sätt vara förklenande mot riksdagsledamot Soini. Men eftersom vi är nära kolleger i lagutskottet och i stora utskottet håller det ju nästan på att uppstå en ganska nära relation mellan oss.

Arvoisa puhemies! Pyydän saada pyytää anteeksi, että vähän tuttavallisesti kutsuin kollega Soinia, mutta koska me olemme niin monessa valiokunnassa samaan aikaan, niin on syntynyt tällainen ehkä toverillisempikin yhteys. Todellakin olen sitten ilahtunut siitä, että hän nykyään hyväksyy kielilain säännökset. Muistini mukaan hän oli niitä harvoja, jotka äänestivät tätä lakia vastaan, lakia, joka on tarkoitettu nimenomaan turvaamaan molempien kansalliskielien toimivuus tässä maassa.

Keskustelu päättyy.