Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan arvonlisäveroa muutettavaksi siten, että vähintään kuukauden ajaksi tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin sovellettava verokanta korotettaisiin 0 prosentista 9 prosenttiin. (Hälinää)

Kiitoksia, arvoisa puhemies. — Kyse on siis arvonlisäverolain muutoksesta sanoma- ja aikakauslehdille.

Toisenlaisista epäilyksistä huolimatta tämä esitys ei ole Jungnerin salaliitto. Se ei ole keskustan kosto etelän medialle eikä etenkään perustu siihen, että kaikkia kuvalehtien juttuja ei enää erota iltapäivälehtien vastaavista. (Välihuutoja) Niin tylsää kuin se onkin, tämä esitys perustuu pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, jonka keskeisenä tavoitteena on turvata julkisen talouden kestävyys. Valtion tuloja ja menoja on tarkoitus sopeuttaa 2,5 miljardilla vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Hallitusohjelmassa sovitut verotusta koskevat tulotoimenpiteet painottuvat välillisiin veroihin ja kattavat niistä useimmat. Käsiteltävä esitys on osa tätä kokonaisuutta.

Esityksellä laajennetaan siis arvonlisäveropohjaa tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Näiden lehtien verokanta nostetaan ensi vuoden alusta alimpaan, 9 prosentin verokantaan. Verotukea jäisi kuitenkin yleiseen verokantaan ja esimerkiksi lehtien irtonumeromyyntiin verrattuna vielä 14 prosenttiyksikköä. Tämä ehdotettu verokanta on sama, jota sovelletaan muun muassa kirjoihin sekä erilaisten kulttuuritilaisuuksien ja museoiden pääsymaksuihin sekä televisiomaksuihin. Verokohtelu vastaa myös yleistä eurooppalaista käytäntöä.

Tämän muutoksen arvioidaan lisäävän valtion vuotuisia verotuottoja noin 90 miljoonaa euroa. Arviossa on oletettu, että veronkorotus siirtyy kuluttajahintoihin lähes täysimääräisesti. Se vähentäisi lehtitilauksia jonkin verran ja sen myötä tilausmaksutuloja kaikkiaan noin 3 prosenttia nykyisestä. Lisäksi ilmoitus- ja mainostulot voivat pienentyä, jos lukijamäärä vähenee. Muutokset voivat myös heikentää alan työllisyyttä.

Näiden vaikutusarvioiden tekoa vaikeuttaa puute riittävästä tutkimus- ja kokemusperäisestä tiedosta. Tämä vaikeus selittänee osaltaan sen, että lehtialan oma näkemys esityksen vaikutuksista poikkeaa täysin hallituksen esityksestä. Lehtiala on arvioinut, että nettovaikutus tulee olemaan negatiivinen ja että lehti- ja painoalalta häviää noin 2 500 työpaikkaa ja 1 000 liitännäistä työpaikkaa. Nämä erot näissä hallituksen esityksen ja lehtialan arvioissa perustuvat lähinnä erilaiseen käsitykseen siitä, kuinka paljon veronkorotus vähentää lehtitilauksia ja pienentää tilausmaksutuloja. Ala pitää lehtitilauksia hyvin hintaherkkinä. Kansainvälinen selvitys kuitenkin puoltaa näkemystä, jonka mukaan sanomalehtien myynti reagoi hyvin vähän hinnanmuutoksiin. Syynä on se, että sanomalehtiä on pidetty ja pidetään yhä välttämättömyyshyödykkeinä.

Tämän lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Tämä luopuminen nollaverokannasta on myös lopullinen, eikä siihen voi enää myöhemmin palata. EU-jäsenyydestä johtuen, kuten edustaja Mustajärvi ansiokkaasti totesi, me olemme saaneet tämän poikkeuksen nollaverokantaan poikkeuksena yleisestä arvonlisäverokannasta, ja kun tästä poikkeuksesta kerran luovutaan, siihen ei voi enää palata. Sama koskee myös tilannetta, mikäli esitys annettaisiin määräaikaisena.

Lehtiala luonnollisesti pitää ehdotettua aikataulua liian kireänä myös sen kannalta, että se pystyisi toteuttamaan uudistuksen vaatimat moninaiset muutokset erityisesti taloushallinnossa ja laskutuksessa. Kuitenkin saadun selvityksen perusteella alalla on aloitettu sopeutumistoimet paitsi henkilöstön myös esimerkiksi puhelinmyynnin osalta, ja kai on lähdettävä siitä, että samanlaista ketteryyttä löytyy myös laskutusosastolta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä veronkorotus heijastuu eittämättä jollain tavalla lehtialan liiketoimintaan ja toimintaedellytyksiin. Vaikka sen vaikutus lehtialalla käynnissä olevan yleisen murroksen rinnalla on rajallinen, lehdistön asemaa on kuitenkin syytä seurata. Tämä koskee erityisesti pieniä tilattavia tiede-, kulttuuri- ja vaihtoehtolehtiä sekä pieniä paikallislehtiä. Niillä on erityinen asema tiedon ja sivistyksen välittäjänä ja lehdistön moninaisuuden rikastuttajana. Valtiovarainvaliokunta piti erittäin tärkeänä, että näitä pyritään tukemaan tarpeen tullen myös verotuksen ulkopuolisin toimin. Myös liikenne- ja viestintäministeriö on perustamassa erityistä lehtiasiain neuvottelukuntaa, joka seuraa käynnissä olevaa alan murrosta. Seurannalla saadaan lisätietoa myös siitä, millaisella viestintäpolitiikalla lehdistöön liitettyjä perinteisiä hyveitä kyetään parhaiten edistämään tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Näillä esitetyillä huomioilla valtiovarainvaliokunta esittää, että hallituksen esitys hyväksytään muuttamattomana. Valiokunnan mietintöön sisältyy kaksi hylkäysesityksen sisältävää vastalausetta.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Toivon, että sali hiljentyy kuuntelemaan, mitä salin vanhimmalla on tänään sanottavana teille kaikille.

Hallituksen esitys HE 52/2011 koskien arvonlisäveron 9 prosentin verokannan ulottamista myös sanoma- ja aikakauslehtien tilauksiin on minun ja muiden perussuomalaisten mielestä väärää hallituspolitiikkaa. Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa todetaan lehtien arvonlisäverotuksesta seuraavaa: "Arvonlisäveropohjaa laajennetaan sanoma- ja aikakauslehtien tilauksiin, jotka siirretään alimpaan arvonlisäverokantaan." Suomessa on verotettu lehtien tilauksia 0 prosentin verokannalla siitä saakka, kun liikevaihtovero otettiin käyttöön vuonna 1963. Perusteet olivat tuolloin sekä yhteiskunta- että kulttuuripoliittiset. Verouudistuksen tähänastisista käsittelyistä totean, että sitä on pidetty puhtaasti veropoliittisena kysymyksenä. Veromuutoksen viestintäpoliittisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty. Myöskään lehtialaa ei ole kuultu asian johdosta, vaikka kyseessä on toimialan kannalta vaikutuksiltaan merkittävin päätös vuosikymmeniin.

Arvoisa puhemies! Onko hallitus tietoinen, että suomalaiset lehdet välittävät uutisia, analyysejä ja kommentteja? Lehdet käynnistävät ja mahdollistavat myös yhteiskunnallisen keskustelun ja uutisoivat myös tämän salin päätöksistä. Tähän asti Suomen poliittiset päätöksentekijät ovat pitäneet toivottavana sekä yhteiskunnan, kulttuurin että suomen kielen kannalta sitä, että suomalaiset lukevat suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä ja sitoutuvat usein niiden tilauksiin. Tämä oli arvio vuonna 1963, kun jo aiemmin mainitsemani liikevaihtovero otettiin käytäntöön ja lehtitilauksia päätettiin olla verottamatta. Sama lehtien verottomuuspäätös jatkui, kun vuonna 1993 siirryttiin nykyiseen arvonlisäverojärjestelmään. Suomen liittyessä EU:n jäseneksi vuoden 1995 alussa otettiin tästä asiasta nimenomaan kirjaus Suomen liittymissopimukseen. Verottomuuslinja on tähän asti ollut johdonmukainen.

Arvoisa puhemies! Herätän kysymyksen: Miksi nykyhallitus haluaa muuttaa vanhan, hyväksi koetun linjan? Eikö istuva hallitus pidä enää lehtien lukemista ja tilaamista suomalaisuutta ja suomalaista demokratiaa edistävänä asiana? (Ben Zyskowicz: Kyllä pitää!) Eikö lukutaitoa haluta enää edistää ylläpitämällä tähänastista, pitkäjänteistä verotuskäytäntöä? Eikö lehdistön moniarvoisuutta enää pidetä kansanvallan ja suomalaisen demokratian itseisarvona? Jos ja kun lehtien tilausmyyntiin kohdistetaan 9 prosentin arvonlisävero, valtion verotulot kasvaisivat hallitusohjelman mukaisesti 83 miljoonaa euroa. Arvio on bruttoluku, joka ei toteudu, koska verolla olisi kielteinen vaikutus lehtien myyntiin ja lehtitalojen kannattavuuteen, puhumattakaan työpaikkojen vähentämisestä.

Arvoisa puhemies! Verouudistus aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia haittoja sekä riskejä. Eräs konkreettinen seuraus on 2 000—3 000 työpaikan katoaminen lehti- ja painoalalta. Lisäksi työpaikkoja menetettäisiin jakelualalla sekä jopa Suomen alati vähenevässä paperiteollisuudessa.

Kiteytän vielä lopuksi, että Suomessa ilmestyy tällä hetkellä noin 200 maksullista tilattavaa sanomalehteä ja noin 3 000 aikakauslehteä. Lehdistö on vallan vahtikoira. Ihmisillä on oikeus tietää, miten ja ketkä valtaa käyttävät. Lehdet antavat lukijoilleen mahdollisuuden osallistua julkiseen keskusteluun ja vaikuttamisväylän erilaisiin asioihin. Edellä kertomani perusteella esitän, arvoisa puhemies, että hallituksen lakiehdotus (HE 52/2011) hylätään.

Arvoisa puhemies! Esitän myös, että edustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin tekemä lakialoite 24/2011 hyväksytään. Lakialoite koskee parturien, kampaajien, suutarien ja muiden pienyrittäjien arvonlisäveron alennuksen poistamisen siirtämistä vuodella eteenpäin.

Olen samaa mieltä arvoisan herra puhemiehen kanssa: tarkoitin.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan, ja toivottavasti hyväksytään, nimelläni pöydille jaettu lakialoite, joka lähtee siitä, että tässä erittäin vaikeassa ja haastavassa taloudellisessa tilanteessa meidän on saatava lisäveroja, jotta kykenemme pienempään velanottoon ja kykenemme saamaan aikaan kasvua tietyillä täsmätoimilla. Tämä kaikki edellyttää, että kykenemme keräämään rahaa, jolla nämä toimet toteutetaan.

Ehdotan siis, että arvonlisäveroprosenttia nostetaan 2 prosentilla, kuitenkin niin, että ruoka, juoma ja muu sellainen ihmisen nautittavaksi tarkoitettu aine sekä niihin raaka-aine ja niitä valmistettaessa tai säilöttäessä käytettävä mauste, säilöntäaineväri ja muu lisäaine ja edelleen rehu ja rehuseos sekä niiden valmistuksessa käytettäväksi tarkoitettu raaka-aine ja eläinten ruokaan käytettävät teollisuuden jäteaineet sekä rehukala pidetään nykyisellään, ja edelleen, että pidetään nykyisellään parturi- ja kampaamopalvelut ja pienet korjauspalvelut, jotka kohdistuvat polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin (Pia Viitanen: Edellinen hallitushan päätti sen lopettaa!) mukaan lukien vaatteiden ja liinavaatteiden korjaustyöt, ja edelleen tietenkin, että lehtien arvonlisäveroa ei toteuteta.

Arvoisat edustajat, tässä salissa viimeisten vuosien aikana on käyty vilkasta ja kiivastakin keskustelua siitä, miksi Suomessa ruokaa verotetaan enemmän kuin samoilla sisämarkkinoilla monissa muissa maissa. Pitääkö suomalaisen kuluttajan maksaa ruuastaan veroa enemmän kuin sisämarkkinoiden muilla alueilla, esimerkiksi niissä maissa, jotka tuottavat meille lihaa tai muuta? Jotta me kykenemme säilyttämään kilpailukykymme ruuantuotannossa ja elintarviketeollisuudessa, meidän on seurattava tai päästävä samaan tasoon kuin Euroopan unionissa keskimäärin, ja siksi keskusta johdonmukaisesti jatkaa sillä linjalla, että ruuan verotusta on pystyttävä painamaan sille tasolle, mikä muissa maissa on. Tässä me olemme olleet johdonmukaisia ja tulemme jatkamaan tällä linjalla.

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua siitä, meneekö tämä hintoihin, on myös täällä käyty. Tästä on olemassa varsin tuoretta tutkimusta, joka selkeästi osoittaa, että se, mihin on pyritty, on toteutunut. Miksi nyt näin? Erityisesti sen tähden, että ruuantuotannon raaka-aineisiin kohdistuu maailmanmarkkinoilla hintapaineita ja me korkean kustannustason maana olemme mukana tässä turbulenssissa, ja sen tähden pitää tehdä niitä korjaustoimia, joihin me täällä lainsäädännössä pystymme. Sen tähden toivon, että tämä nimelläni jaettu lakialoite tulee hyväksyttyä ja sen seurauksena suomalaisten kuluttajien ruuan hintaa voidaan hillitä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on mielenkiintoinen freudilainen lipsahdus, tai sitten se on kokoomuslainen lipsautus. Kun tähän asti on täällä salissa kiistelty siitä, lisääkö hallitus tasaveroja, niin nyt mietinnössä lukee aivan selvästi, että hallitusohjelmassa sovitut verotusta koskevat tulotoimenpiteet painottuvat välillisiin veroihin ja kattavat niistä useimmat. Ne välilliset verot ovat muuten tasaveroja, joten tästä asiasta meidän ei varmaan tarvitse tämän jälkeen tässä salissa enää keskustella, asia on tullut selväksi.

Sen lisäksi on muistettava, että jos Suomi luopuu omaehtoisesti EU-liittymissopimukseen sisältyvistä erivapauksista, niin sitä tietä ei enää kuljeta toiseen suuntaan, ratkaisu on lopullinen.

Tämä hallituksen esitys on harvinaisen huonosti pohdittu sisältönsä puolesta, ja sen ajoitus on mahdollisimman huono. Kuuleminen jaostossa on ollut hyvin suppea — onko seitsemän henkilöä, joista kaksi virkamiestä, joita on kuultu — ja esityksessä ollaan jo perusteitten pitävyydestäkin hyvin eri mieltä. Esitys liittyy osaltaan myös siihen, kuinka postilaki tulee vaikuttamaan ja kuinka postin jakelu aiotaan järjestää etenkin haja-asutusalueilla ja millaiset tiedonsaantimahdollisuudet siellä muutoin on.

Hallituksen esitystä tuleekin arvioida sekä talous- että työllisyysvaikutusten osalta, mutta myös viestintäpoliittisesta näkökulmasta, eli arvioida sitä, millaiset tosiasialliset mahdollisuudet kansalaisilla on saada tietoa. Taloudellisten vaikutusten haitari liikkuu hallituksen esittämästä 90 miljoonan euron tuotosta media-alan 13 miljoonaan euroon. Jos arvioitu työpaikkavähennys, 2 500 työntekijää, toteutuu, mennään yhteiskunnallisissa vaikutuksissa reilusti pakkasen puolelle. Jo viime laman aikana, vuosina 2008—2009, käytiin lehtialalla 56 erillistä yt-prosessia. Nyt niitä on liikkeellä noin 15.

Lehtitalot ovat alkaneet sopeuttaa toimintaansa tämän hallituksen esityksen vaikutuksiin jo etupainotteisesti, enkä jaksa uskoa, että yksikään työnantaja käynnistää huvin vuoksi yt-neuvotteluita. On aivan varmaa, että talous heikkenee entisestään lähikuukausien aikana. Tänään uutisoitiin kansantalouden tuotannon kääntymisestä laskuun. Taloudellinen taantuma korostaa entisestään tämän hallituksen esityksen kielteisiä vaikutuksia.

Arvoisa puhemies! Lehtien arvonlisävero tarkoittaa negatiivisen noidankehän pyörittämistä. Ensinnäkin arvonlisävero ruokkii entisestään nettilehtien käyttöä, lehtitilaukset vähenevät sosiaalisesti ja taloudellisesti valikoivasti, ilmoitustulot supistuvat, tilauksista saatavat tulot vähenevät, kannattavuus heikkenee, työntekijöitä irtisanotaan niin lehtitaloissa kuin jakelu- ja kuljetusyrityksissä ja valtion verotulot vähenevät lisääntyvän työttömyyden ja kannattavuuden laskun vuoksi. Näin arvioitu verotulojen kasvu jää valtiolta saamatta, mutta esityksen kielteiset vaikutukset kyllä realisoituvat.

Heikompaan asemaan joutuvat aikakauslehdet ja pienet paikalliset lehdet, jotka kamppailevat jo nyt kannattavuusrajalla mutta ovat alueellaan tärkeitä tiedonvälittäjiä. Tällä esityksellä hallitus lisää alueellista ja sosiaalista eriarvoisuutta, se on aivan selvää, ja siitä syystä tämä esitys tulee hylätä lain kakkoskäsittelyssä.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ole salaisuus, että tämä esitys on ollut hallitusohjelmassa, eikä ole ollut salaisuus, että tämä on meidän eduskuntaryhmällemme ollut pikkuisen haastava esitys tässä kohtaa ja pyrittiin saamaan voimaantuloa lykättyä eteenpäin, mutta tiedetään, että hallituspuoluerintamassa seistään. Tässä on hyvät tarkoitusperät sen suhteen, että veropohjaa tiivistetään ja verotuloja saataisiin enemmän, hyvä näin. Lehdistöala on ollut aktiivinen edustajiin päin, tuonut erilaisia näkökohtia esille, ja täytyy muistaa, että heidänkin esityksensä taustalla on myös muita vaikuttimia, jotka vaikuttavat tämän taloudellisen tilanteen olemassaoloon.

Hintajoustosta on paljon puhuttu. Lehdistön esittämä tutkimus ei ollut täydellinen hintajoustotutkimus. Valtiovarainministeriöllä oli esittää omat lukemansa, ja täytyy myös muistaa, että jos lehtien tilausmyyjät soittavat tänä päivänä ja esittävät sitä, että tilatkaa tänä päivänä, koska ensi vuonna alvi nousee enemmän, niin esitin kysymyksen, miten teidän hintanne voivat nousta 25 prosenttia ensi vuonna, jos alvi nousee vain 9 prosenttia. Tähän myyjä ei osannut vastata, joten vaadin ja pyydän myös sitä, että lehdistö on itse vastuullinen tässä kohtaa. Lehtiä luetaan jatkossakin, ja toivon, että kuitenkin saadaan tätä hyvää sanomaa levitettyä sanomalehtienkin kautta jatkossa.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvonlisäveron lisääminen lehtiin tietää eittämättä objektiivisen tiedonvälityksen kaventumista tässä maassa. Pienet lehdet, paikallislehdet, kaupunkilehdet, kaupungeissa ilmestyvät lehdet ovat äärimmäisen tärkeitä ihmisille. Ne ovat tiedonvälittäjiä, ne ovat paikallisten uutisten välittäjiä. Ne ihmiset, jotka lukevat niitä lehtiä, eivät saa näitä tietoja netistä eivätkä Hesarista, koska Hesari on Helsingin paikallislehti, kaupunkilehti, kuten tiedätte; siellä ei ole Vaasan uutisia eikä Utsjoen uutisia.

Sen lisäksi tämä arvonlisäveron korotus, joka on 9 prosenttia enemmän, tai 25 miinus 9, paljonko siitä nyt tulee sitten, on joka tapauksessa 9 prosenttia enemmän, kuin olisi tämä muu lehtien vaatima korotus. Lehdet tarvitsevat korotuksia sen takia, että kaikki hinnat ovat nousseet, maa on menossa alaspäin ja lehdet haluavat edelleenkin tuottaa tietoa objektiivisesti eteenpäin. Hämmästelen, että demarit puolustavat tätä pelkästään sillä, että se on hallitusohjelmassa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys siitä, että tilattavat lehdet pannaan arvonlisäverolle, hävittää työtä Suomesta. Nuo tulo-oletukset, että 83 miljoonaa siitä kertyisi valtion kassaan, ovat aivan ylimitoitettuja. Päinvastoin, voi olla, että juurikaan ei kassaan kilahda lisää ropoja, koska menetetään työpaikkoja lehdissä, toimituksissa, postinjakelussa.

Samaten toinen alviin tehtävä muutos eli partureitten, kampaamoitten, pienkorjaamoitten tuntuva arvonlisäveron korotus aiheuttaa samalla tavalla työpaikkojen menetyksiä.

Sen sijaan edustaja Kallin esittämä muutos siitä, että ruuan arvonlisäveroa laskettaisiin, helpottaisi tavallisen suomalaisen elinkustannuksia ja on mitä kannatettavin ehdotus.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tuli esiin, että työllisyys vähenee tämän arvonlisäveromuutoksen johdosta, samoin että verotulokertymä ei ole esitetynlainen johtuen siitä, että tilauksia jatkossa ei tehdä. Mutta kannattaa kuitenkin ottaa huomioon sekin seikka, että jos näistä tämän alhaisen 9 prosentin arvonlisäverotuksen piirissä olevista lehdistä osa jää ostamatta, niin tuo raha käytetään todennäköisesti johonkin muuhun. Ja kun meillä yleinen arvonlisäverokanta on 23 prosenttia, niin tällä matematiikalla kaiken järjen mukaan tuosta kertyy huomattavasti enempi, (Anne Kalmari: Mieluummin iltiksiä kuin paikallislehtiä?) eli jos käytetään johonkin toiseen tarkoitukseen tuo ostovoima. Samoin työllisyysvaikutukset voivat jollakin toisella alalla, vaikka siellä irtonumeromyynnin puolella, olla huomattavasti suuremmat sitten.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei kai kenellekään pitäisi olla yllätys se, että hallituspuolueen kansanedustajat puolustavat hallitusohjelmaa. Kai se on ihan yksiselitteistä. Me päädyimme 2,5 miljardin vuositasosopeutukseen, josta puolet kerätään veronkiristyksillä. Ja kun verojaostossa on käsitelty näitä veromuutoksia, niin kaikkiin on kohdistunut kritiikkiä, kaikkiin on kohdistunut etujärjestöjen ja muiden tahojen kannalta katsottuna seikkoja, jotka heikentävät työllisyyttä jne. Mutta veroja on kerättävä lisää, jotta sopeutuminen onnistuu. Tämä on ikävä asia erityisesti sanomalehtien kannalta. Minulle soitti jo pari vuotta sitten eräs äänestäjä ja totesi, että mitä järkeä on muuten nollaverokannalla Hymyjä, Annoja, Glorioita, 7 Päivää -lehtiä tai muita tukea, kun samaan aikaan ihmiset maksavat korkeaa arvonlisäveroa lastenvaipoista ja kaikesta muusta. Mutta sanomalehtien osalta tämä on ongelmallinen tilanne. Tässä on huomioitu näitä pieniä kulttuuri- ja muita lehtiä, ja se on hyvä. Siirtämisajatus oli esillä, mutta pelisääntöjen mukaan se olisi edellyttänyt hallituspuolueiden yhteisymmärrystä, ja siinä ei päästy eteenpäin.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sekä perussuomalaiset että keskusta vastustavat alvin 9 prosentin verokannan ulottamista myös sanoma- ja aikakauslehtiin. Käytetään argumentteja, että tämä hävittäisi työtä Suomesta. (Pietari Jääskeläinen: Miten kristilliset lehdet?) Tiettyjen alojen puolustaminen on sinänsä ihan ok, mutta katsotaan nyt sitten seuraavaksi, kun keskusta omassa vaihtoehtobudjetissaan on valmis korottamaan yleistä alv-kantaa 23 prosentista 25:een, joka rankaisisi 300 000:ta pk-yritystä, siis 300 000:ta pk-yritystä — miten te olette oikein laskeneet? Eikös se hävitä työtä Suomesta? Nyt sanotte, että kuluttaja maksaa alvin. Miksi se ei koske sitten myöskin näitä tapauksia?

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin sen kiireen ja tietyllä tavalla paineen, joka Säätytalolla on hallituspuolueitten kesken ollut, kun hallitusohjelmaa on tehty ja on katsottu, että tästä saadaan 90 miljoonaa. (Mauri Pekkarinen: Kolme kuukautta!) Mutta voisin melkeinpä väittää, että jos tämänhetkisillä tiedoilla tämä asia esitettäisiin uusiksi, niin vielä useampi hallituspuolue sanoutuisi irti tästä esityksestä. Nythän tuntuu, että tuo vasen puoli on jo irronnut tästä. Pitää huomioida se, mikä on tullut jo esille. Tämähän tulee pienentämään alv-tuottoarviota, niin että noin 35 miljoonaa alv-tuotto pienenee. Tämä tulee yhteisöveroa tiputtamaan, myös sieltä 35 miljoonaa on arvioitu. Plus sitten työttömyys: on arvioitu, että alalta lähtee noin 2 500 työpaikkaa, jakelupuolelta noin 1 200 työpaikkaa. Tätä ei voi perustella kyllä taloudellisista syistä hallituksen tekemäksi ratkaisuksi.

Toinen asia on tietysti se, millainen isku tämä on suomalaiselle sananvapaudelle. Tämä on erittäin kova isku suomalaiselle sananvapaudelle ja kulttuurille, jota suomalainen lehdistö on ylläpitänyt.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itse epäilen, että tässä käy helposti nyt niin, että niitä valtakunnallisia uutisia kun on verkossa aika paljon tarjolla, niin helposti se päälehti esimerkiksi maakunnissa, se maakunnallinen päälehti, jätetään sitten tilaamatta, ja mahdollisesti, jos on rahaa, paikallislehti vielä tulee, koska niitä paikallisia, kunnallisia uutisia ei samassa mittakaavassa ehkä ole maakunnallisissa lehdissä tarjolla ainakaan niin tarkasti. Herää vain kysymys, onko hallituspuolueitten edustajilla — kun katsoo tätä teidän muuta keskittämislinjaanne, ja alueellistamiseenkin suhtauduttiin jokseenkin vähän nuivasti — enemmänkin nyt vastaan maakunnallista edunvalvontaa. Tehän vähennätte maakunnan kehittämisrahoja ja muuta. Tämä yhtälö alkaa tuntua siltä, että te haluatte ajaa maakunnallisen edunvalvonnan alas. On hienoa, että meillä on kuitenkin oppositio tässä nyt yhteisrintamassa tätä jarruttamassa. Vielä voivat varmasti kantaa vaihtaa demaritkin täällä ihan virallisesti.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ei kyllä mitään edunvalvontaa ajeta alas, vaan kysymys on talouden tasapainottamisesta. On helppo vastustaa kaikkia tasapainottamistoimenpiteitä, mutta se ei ole vastuullista politiikkaa. Tosin keskustalle täytyy antaa tunnustus: te olette valmiita nostamaan arvonlisäveroa 2 prosenttiyksikköä. Tietysti sillä on vaikutusta kulutukseen, mutta se on vastuullinen vaihtoehto tässä yhteydessä.

Kun jouduttiin aikanaan huolellisen harkinnan tuloksena miettimään lehtien alvia, niin katsottiin, että verotuki ei ole perusteltu, ensinnäkin siitä syystä, että irtonumerosta maksetaan 23 prosenttia tänä päivänä arvonlisäveroa. Sitten kirjoista maksetaan 9 prosenttia, Ylen televisiomaksusta maksetaan 9 prosenttia ja verkkolehdistä maksetaan 23 prosenttia. Minkä takia pitäisi maksaa nolla prosenttia tilatuista sanomalehdistä? Kumpi on tärkeämpi kuluttajalle, lääke vai tilattu sanomalehti? Sanon: lääke, josta maksetaan 9 prosenttia, on taatusti tärkeämpi, joten tässä suhteessa veron nostaminen 9 prosenttiin ei ole kohtuutonta, kun siihen jää vielä 14 prosenttia verotukea kuitenkin sanomalehdille.

Sitten on syytä todeta se, että nämä selvitykset työllisyysvaikutuksista perustuvat liikenneministeriön selvityksiin ja kansallisiin selvityksiin, ja väitän, että lehdistön tekemät selvitykset eivät ole perusteellisesti tehtyjä vaan vahvasti asenteellisia ja antavat väärän kuvan ja niihin ei pidä luottaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että valtiontalouden kestävyys vaatii ratkaisuja eikä voida olla rusinoita vain keräämässä. Mutta kyllä valtiontalouden säästöratkaisut, niiden taloudellinen ja työllisyysvaikutus, pitää myöskin arvioida vastuullisesti. Tietysti tämä on vähän isätön ja äiditön Säätytalon tuote siinä mielessä. Kyllähän tässä ehdottomasti SDP olisi halunnut valtiovarainvaliokunnan käsittelyvaiheessa arvioida tätä voimaantuloajankohtaa. Valitettavasti liikkumavaraa ei löytynyt.

Tässä on, edustaja Kataja, aika isoja ratkaisuja: siis tämä EU-jäsenyys, ehtojen muuttaminen tältä osin ja unohtaminen. Mutta toinen asia: kyllä teille on huomautettava, että kyllä suomalaisten arjessa työttömyydestä kärsivät perheet tinkivät monesta sellaisesta, joka tässä salissa meille on itsestäänselvyys, myös suhteellisen kalliiden sanomalehtien tilauksesta. Eli tässä mielessä valtiovarainvaliokunnan mietinnön sananvapauden turvaamiseen liittyvät kysymykset, lehdistön toimintaedellytysten parantamiseen liittyvät seurantanäkökohdat ovat hyvin tärkeitä ja myös tarkoitettu todeksi sosialidemokraattien mielestä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajatoveri Uotila tuossa sanoi, että kritiikkiä tulee asiasta kuin asiasta, niin aina kritiikkiin paras lääke on asiaperusteet, ja ne kyllä puuttuvat tästä hallituksen esityksestä. Painotan vielä sitä, että jaoston kuuleminen on ollut hyvin suppea.

Arvioimatta on se, mitkä ovat tämän esityksen alueelliset vaikutukset ja myöskin sosiaaliset vaikutukset. Ajatellaan, että meillä on paljon alueita, joilla ei ole ensinnäkään nettiyhteyksiä, joiden ajatellaan korvaavan tietyt lehdet. Ja kun ministeri Kiuru kävi toteamassa Lismassa, pohjoisimmassa Lapissa, että siellä todellakaan yhteydet eivät toimi, niin kyllä ministerin aika tämän neljän vuoden ajan menee siihen, että hän kiertää nyt ensin sen pohjoisimman Lapin, jos hän käy joka paikkakunnalla, missä ei ole yhteyksiä Lapissa.

Mutta sen sijaan pieni paikallislehti on varsinkin vanhemmalle väelle tuttu ja turvallinen tiedon lähde, ja nimenomaan niiden tulevaisuus asettuu nyt vaakalaudalle. Pitää muistaa, että kirjastojen läheisyys, niiden palvelujen saatavuus, on entistä lujemman takana. Eli kyllä tässä on kaiken kaikkiaan vahvasti mukana myöskin tasa-arvonäkemys sekä sosiaalisesti ja alueellisesti että myöskin tiedonsaannin suhteen.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on jo hyvin selvästi käynyt ilmi tämän hallituksen esityksen työllisyysvaikutukset. Niistä en sen enempää. Sen sijaan tämä kaventaa lähidemokratiaa merkittävästi. Mutta tämähän on tietysti hyvin linjassa sen hallituksen toiminnan kanssa, että kun kerran kunnat halutaan pakolla lakkauttaa, niin eihän sitten sen jälkeen enää kunnissa tarvita lehtiäkään, joilla lähidemokratiaa eli kuntalaisia informoitaisiin.

Keskustan vaihtoehto, joka nostaa arvonlisäveroa 2 prosentilla mutta samaan aikaan laskee ruuan arvonlisäveroa 4 prosentilla, on pienituloisten ihmisten kannalta todella merkittävä parannus. Sitä taustaa vasten tämä vaihtoehto on hyvin vastuullinen, ja kaiken lisäksi vielä otetaan velkaa huomattavasti vähemmän kuin hallitus ottaa päivääkin kohti. (Matti Saarinen: Suomen Yrittäjät vastustaa!)

Hallituksen esitykset perustuvat siihen, että jostain sitä rahaa pitää repiä, mutta hallitus ei ole yhtään selvittänyt, mitkä ovat sen kokonaisvaikutukset työllisyyteen ja demokratiaan. Tätä taustaa vasten tämä esitys joutaisi hylättäväksi. Niin ei tässä valitettavasti nyt käy, koska hallitus tulee tämän toteuttamaan, mutta edestänne löydätte sen kunnallisvaaleissa.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansantaloutta nuorille opettavilla on ollut tapana sanoa: kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tämän lakiehdotuksen yhteydessä ei ole pohdittu riittävän syvällisesti kerrannaisvaikutuksia. Edustaja Tuupainen toi esille jo vaikutuksen kieleen, kielenhuoltoon. Meidän kielemme rappeutuu. Kotusta, Kotimaisten kielten tutkimuslaitosta, ollaan ajamassa alas, väitetään mitä muuta tahansa. Postin, Itellan, typerien toimenpiteiden seurauksena syrjäseudulla, maaseudulla, posti kannetaan vasta iltapäivällä. Siitä väistämättä seuraa se, yhdistettynä tähän arvonlisäveroon, että lehtitilaukset tulevat vähenemään.

Täällä on aivan oikein puhuttu paikallisuuden heikentymisestä tämän myötä. Tämä on isku sananvapauteen, työllisyyteen, ja tämä on nimenomaan isku pienituloisille heikoimmassa asemassa oleville ihmisille, joilla on muutenkin vaikeuksia pysyä yhteiskunnan kehityksessä mukana. Tarvitaan todella syvällistä ja mietitysti harkittua arvioitujen verotulojen suhteuttamista mahdollisesti, todennäköisesti, koituviin haittoihin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Euroopan velkakriisi ei valitettavasti osoita hellittämisen merkkejä. Tämä tulee vaikuttamaan ja on jo vaikuttanut meidänkin talouteemme siten, että kasvu jää pienemmäksi kuin on ennakoitu. Tämä merkitsee tarvetta hakea uusia toimia meidän taloutemme tasapainottamiseksi. Näitä toimia arvioidaan viimeistään ensi kevään budjetti- ja kehysriihessä. Tässä valossa mielestäni ei osoita vastuullisuutta se, jos kaikkia veronkorotuksia ja säästöjä torjutaan.

Edustaja Kalli esitti keskustan vaihtoehdon. Mielestäni se on vastuullinen. Siinä esitetään yleistä arvonlisäverokantaa nostettavaksi 2 prosenttiyksiköllä, joka tuottaisi lähes miljardi euroa vuositasolla. Luulen, että tähän asiaan, samoin kuin myös tuloverotuksen puolella suurimpien tulojen lisäverottamiseen, joudutaan ensi keväänä palaamaan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä on ihan hyvä, että oppositiolla on vaihtoehto, mutta kyllä minä erityisesti arvoisalle keskustalle huomautan, ettei ole kovin montaa kuukautta siitä, kun itse olitte vielä hallitusvastuussa. Valitettavasti tämän kauden seurauksena on ollut 8 miljardin alijäämä talouteen, ja sen vuoksi me teemme nyt täällä paljon niin sanottuja talouden sopeuttamistoimia. Minusta tämä ei ole välttämättä niistä kaikkein helpoimpia, mutta se perustuu hallitusohjelmaan, ja vastuullista taloudenpitoa on tehtävä. Kuten täällä on todettu, sosialidemokraateilla oli aikomusta, että tätä olisi kenties voinut ajankohdaltaan lykätä eteenpäin, mutta tässä mennään nyt näillä sävelin.

Kyllä minusta, kun puhutte omasta vaihtoehdostanne, arvoisa keskusta, tästä yleisen arvonlisäveron korotuksesta, täytyy kuitenkin muistaa, että se on suurin tasavero, enkä minä nyt näe, kuinka hienoa se on, että esimerkiksi lastenvaatteiden hinta nousee, elämisen hinta nousee, kaikkien hinnat nousevat. (Välihuutoja keskustan ja perussuomalaisten ryhmästä) Hinnat ovat nousseet ihan tarpeeksi viime kauden energiaveron korotusten seurauksena. Asuminen kallistui, yleistä arvonlisäveroa nostettiin silloinkin, ja tasaverokehitys edistyi, eli kaiken kaikkiaan ei hyvä niin.

Todettakoon nyt sekin, (Puhemies koputtaa) että kyllä minä muistan, kun ministeri Katainen kertoi tässä salissa juuri viime viikolla, että tämä partureiden arvonlisäverokokeilu päätettiin lopettaa edellisen hallituksen aikana. Silloin te olette tämän valitettavasti siunanneet. Minustakin tämä on vähän ongelmallinen asia.

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on erinomaisen huono esitys siitä, mitä hallitusohjelma on pullollaan: huonosti harkittuja esityksiä, joiden seurannaisvaikutuksia ei ole tutkittu tarpeeksi.

Tämän esityksen suurimpana häviäjänä ovat pienet paikallislehdet, joita käyttävät muun muassa ne pienet kyläyhdistykset, mummunkammarit ym. ilmoittelussaan ja saavat sieltä ilmoitustilaa, palstatilaa. Suurissa lehdissä se ei onnistu, ja siitä seuraa sitten taas varsinkin vanhempien ihmisten keskuudessa tiedon vähenemistä nykytilanteesta.

Jopa Katajan esittelypuhe piti tämän asian negatiiviset asiat sisällään, ja te olette jopa huomanneet sen siis itse esittelypuheen perusteella. Eikö silloin olisi järkevää tehdä korjausliike ja äänestää opposition mukaan sitten äänestyksessä?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin ruuan arvonlisäveron laskeminen on ihan tutkitusti tehokas tapa tukea kaikista heikompiosaisia meidän yhteiskunnassamme, ja sen takia tämä edustaja Kallin esitys on todella kannatettava, kuten myös yrittäjyyttä tukevat keskustalaiset veroesitykset.

Tässä lehtien arvonlisäveroasiassa olemme taas hallituksen arvovalintojen äärellä. Hallituksen esitys aiheuttaa esimerkiksi levikin laskua lehdille niin paljon, että verottaja ei tule saamaan sen enempää rahaa kuin nytkään. Viestinnän Keskusliiton laskelmat esimerkiksi osoittavat, että tappiollisine työllisyysvaikutuksineen tästä voi koitua valtiolle jopa 45 miljoonan tappiot 90 miljoonan tuottojen sijaan. Joka tapauksessa olemme vakuuttuneita siitä, että valtion kirstuun ei ollenkaan enempää senttejä kilahda. On myös vaadittu sitä, että Urpilainen asettaisi jonkunlaisen työryhmän tutkimaan näitä laajoja vaatimuksia, mutta taas jälleen kerran näin ei ole toimittu ja on toimittu hyvin sanelupolitiikan meiningillä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Kallille toteaisin: Te kevensitte velkarahalla veroja. Viime vaalikaudella teidän johtamanne hallitus päätti luopua partureitten... (Välihuutoja — Mauri Pekkarinen: Juuri teitte näin!) — Me olemme sen velkasalkun päällä, minkä saimme perinnöksi. — Teidän johtamanne hallitus lakkautti partureiden ja pienkorjaamoiden alv-kokeilun. Ja vielä tämä ruuan arvonlisävero: Apu menee heikosti perille, kun se on niin yleiskatteinen. Sen vaikutus kaikkein pienituloisimpien toimeentuloon on niin olemattoman pieni. Se on muutama euro kuukaudessa, ja väliportaat ovat vielä vieneet siitä kerman päältä. (Mauri Pekkarisen välihuuto)

Mutta verojaoston puheenjohtaja, joka aloitti tämän keskustelun esittelypuheenvuorolla, aloitti sen vähän oudolla tavalla. Siitä saattoi saada sen käsityksen, että tämä korotus olisi jotenkin SDP:lle rakas, kun hän viittasi puoluesihteeri Jungnerin mahdolliseen kostoon. (Puhemies koputtaa) Päinvastoin, me olemme yrittäneet saada tähän alan toivomaa pientä lykkäystä voimaantulosäännökseen, mutta se ei käynyt, niin kuin täällä on todistettu, ei käynyt muille, ja mennään kirjan mukaan sitten.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni talouden tasapainottamistavoite ja sananvapaus eivät mitenkään voi olla vastakkain toinen toisiaan. Aivan myös me kokoomuslaiset olemme vahvasti sitä mieltä, että lehdet ovat tiedon ja sivistyksen välittäjä, mutta me emme kuitenkaan pääse mihinkään siitä tosiasiasta, että media ja lehtiala ovat murroksessa. Minä kuulun siihen sukupolveen, jolla on joka aamu sormenpäät sanomalehtimusteessa, mutta kun katson abiturienttipoikaani ja hänen ystäviään, heillä ei painomuste paljon sormenpäitä häiritse.

Viime viikolla julkistettiin tutkimus, jossa todettiin, että abiturienttipoikien englannin kielen taito on erittäin hyvää tasoa, mikä johtuu hyvin pitkälti siitä, että he käyttävät paljon nettiä ja pelaavat nettipelejä.

Meillä on aivan perusteltua kuitenkin kantaa huolta näistä paikallislehdistä ja erityislehdistä, ja sen takia arvostan suuresti, että ministeri on perustamassa lehtiasiain neuvottelukunnan, (Puhemies koputtaa) joka seuraa tilannetta ja tekee mahdollisesti tarvittavat muutokset.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa totesin, tämä 9 prosentin arvonlisäveron sälyttäminen sanomalehdille ja aikakausilehdille on huono asia. Siksi olin sitä mieltä, että hylätään se jo tänään. Mutta kun nämä byrokratian kiemurat vaativat toisenlaista käytäntöä, niin siihen on tyytyminen.

Edustaja Uotila vasemmalta totesi, että vähäväkinen kansa ostelee niitä ja näitä. Mutta olen sitä mieltä, että heillä eivät rahat riitä Gloriaan, Hymyyn eikä Nyyrikkiinkään, vaan he pitäytyvät paikallisissa lehdissä.

Sitten edustaja Sasi totesi, että vähäväkinen kansa ostaa sen sanomalehden. Väitän, että vähäväkinen kansa säästää siitä, kun se tilaa kotiin vuosikerran paikallisesta sanomalehdestä. Irtonumeroita heillä ei ole varaa ostaa.

Vielä eräs huomio Zyskowiczille: Euroopan velkakriisiä maksaa tänä päivänä ja tulevaisuudessa Suomen kansa. Kun kansaa kuritetaan monella tapaa johtuen tästä EU-kriisistä, niin yksi tapa keventää sen taakkaa olisi hylätä tämä 9 prosentin arvonlisäveron korotus.

Tämä tästä.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Moni ei varmaan tiennytkään, että nämä ovat lopulliset hautajaiset tilattujen lehtien nollaverokannalle, kannalle, mikä saatiin neuvoteltua erivapaudella EU:ssa. Eli tässä nyt kokoomuksen linja toteutuu: He haluavat, että ihmiset jatkossa saavat tietonsa irtonumeroista. Rakkaus paikallisiin juttuihin on ilmeisesti mennyttä. Ei kaivata alueellista tai maakunnallista näkökulmaa enää asioihin. Se riittää, kun se tieto saadaan sieltä netistä. Täytyy vaan muistaa se, että se netti ei ole kaikkien saavutettavissa. Toivonkin nyt sitten vähän toisen luokan panostuksia sadan megan laajakaistahankkeisiin. Toivon, että lähdette takuumieheksi niin, että nekin ihmiset, jotka eivät sen tiedon lähteillä nyt ole, tulevat jatkossa sen saamaan.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tuupainen oli tuossa ensimmäisessä puheenvuorossaan hieman kaukana kotoa, kun totesi jotenkin siihen tyyliin, että lukutaito katoaa. Ymmärrykseni mukaan siellä peruskoulussa kyllä aapisesta opetetaan lukemaan eikä sanomalehdistä, ja niin se oli myöskin minun aikanani.

Lisäksi kaipaan kyllä oppositiolta hieman enemmän niitä vaihtoehtoja, mistä niitä verotuloja oikein revitään. Ei ihan riitä, että sanotaan vaan "ei, ei, ei". (Välihuutoja) Kun valtion alijäämä on tätä luokkaa kuin se tällä hetkellä on, niin keskustan ylläpitämä alv-korotus, yleinen alv-korotus, olisi kaikkein pahinta myrkkyä, mitä kansalle voidaan syöttää.

Täällä on peloteltu myöskin näillä lopputileillä. Tällä hetkellä näyttää kyllä siltä, että yrityksissä se irtisanomisherkkyys on ihan toista luokkaa kuin vuonna 2008. Silloin mentiin lomautuskärki edellä, niin kuin ministeri Ihalainen on monta kertaa todennut, ja nyt se on suoria lopputilejä. Minä en usko, että tämä alv-korotus sinällään niitä lopputilejä lisää, vaan tällainen yleinen herkkyys siihen, että ihmisiä irtisanotaan.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotenkin hämmentynyt olen siitä, että kokoomus saa kaiken kunnian puolustaa hyvän hallituksen isänmaallisia toimenpiteitä Suomen talouden pelastamiseksi. (Välihuutoja) Tämä hallitus päätti ottaa keskeiseksi tavoitteeksi pelastaa suomalaiset Kreikan tieltä. Yksi keskeinen keino tällä tiellä on verotuksen uudistaminen. Täällä on kerrottu — mikä ei ole salaisuus — että kokoomuksen näkökulmasta yksi asia, mitä olisi voitu tehdä, oli yleisen arvonlisäverokannan tarkastelu. Siihen ei löytynyt valmiutta, joten jouduimme tarttumaan näihin alennettuihin verokantoihin. Minusta se on isänmaallinen teko. Me haluamme pysäyttää Suomen velkaantumiskierteen, ja jos se sitten on kokoomuksen tehtävä puolustaa valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen esityksiä, niin sitten se on. (Pia Viitanen: Kyllä me olemme puolustaneet!) Kyllä me sen teemme.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Viitanen ja Zyskowicz — Zyskowicz sen oikeastaan sanoikin — kertaan vielä: Keskusta on tällä arvonlisäverokannallaan samalla kannalla, millä se oli myös jo ennen vaaleja, ja me olemme eri kannalla kuin toinen suuri oppositiopuolue. Me lähdemme siitä totuudesta, että arvonlisäveroa on joltain kohtaa ylipäänsä nostettava. Ja kun me yleistä esitämme nostettavaksi, niin me samalla niitä välttämättömyyshyödykkeitä — lääkkeet, liikenne, majoitus, ruoka, tämäntapaisia asioita — joko emme nosta tai suorastaan laskemme, niin kuin esitämme ruuan kohdalla. Mutta yleistä esitämme nostettavaksi, ja siitä saatava verotuotto meidän mielestämme pitää käyttää kasvun vauhdittamiseksi, kasvun kannustamiseksi sekä verotuksellisilla toimilla että muilla kasvua vauhdittavilla toimilla. Niistä toimista, mitä ne ovat, me kerromme huomenna vähän tarkemmin, mitä ne toimet käytännössä ovat.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ollut 20 vuotta paikallislehtiyrittäjänä. Sitä ennen toimin eri sanomalehtien levikkipäällikkönä. Tämän kokemuksen pohjalta voin todeta, että hallituksen esitys tilausmaksujen arvonlisäveron osalta on todella tuhoisa lehtien kannalta. Alan arvio lähes 3 000 työpaikan menetyksestä on mielestäni täysin mahdollinen. Kun kaikki veron kielteiset vaikutukset ynnätään, päädytään jopa noin 30 miljoonan euron negatiiviseen vaikutukseen. Näin ollen yhteiskunnalle aiheutuu kuvitellun verotuoton sijaan mittava lisälasku. Siksi esitetty vero on suoraan sanottuna hölmöläisten hommaa, ei ainakaan isänmaallista.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin edustaja Katajaa lohduttaa sillä, että mukana tässä ollaan, niin kuin on sanottu, että kirjan mukaan mennään, oli se tuskallista tai ei alun perin tässä.

Mutta sitten täytyy muistuttaa, että täällä on huomautettu siitä, että valiokunnan mietintö on aito ja rehellinen sen osalta, että ei olla varmoja, mikä on täsmällinen työllisyysvaikutus. Näin se koskee kaikkea lainsäädäntöä. Me emme aina osaa ennustaa ihmisten käyttäytymistä, mutta kun täällä todetaan, että tällä saattaa olla myös negatiivisia vaikutuksia, niin heti sanotaan, että ikään kuin on huono mietintö. Minun mielestäni se on älyttömän hyvä, että ollaan rehellisiä. Tältä pohjalta ei sovi vetää niitä johtopäätöksiä, että esitys tulee hylätä. Jos kaikki hankalat esitykset hylätään, niin kuka hoitaa vastuullista politiikkaa? Siinähän se ongelma on, että politiikka ei ole vain kivojen asioiden hoitamista.

Kysyn myös keskustapuolueelta — hyvä, teillä on vaihtoehtoesitys — oletteko te laskettaneet oman vaihtoehtonne työllisyysvaikutukset. (Sirkka-Liisa Anttila: Kyllä!) Yleisen alvin 2 prosenttiyksikön nosto, mitä se tekee pienyrittäjille? Ruuan alvin lasku, niin kuin sanoitte täällä, nähtiin edellisellä kerralla: kauppiaat vetävät hienosti välistä. Kenelle se on halvempaa? (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Teidän tulotasolla olevalle on aivan sama, millä hintaa ruokaa ostaa. Köyhälle annettakoon tulonsiirtoja silloin.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä sille köyhälle on todella merkitystä sillä, mitä ruoka maksaa. Edellinen alvin lasku ruuassa meni suoraan hintoihin, niin menisi tämäkin. (Kari Rajamäki: Ei kyllä mennyt!) On sitä paitsi kyllä reilumpaa se, että korotetaan yleistä alvia hieman, kuin se, että kohdistetaan raju korotus muutamille aloille.

On myös merkillepantavaa, arvoisa puhemies, tässä esityksessä se, että tälle ei kyllä löydy isää eikä äitiä tästä salista, ei löydy puolustajaa. Mistä se on siihen hallitusohjelmaan oikein tupsahtanut? Säätytalon katostako se oikein leijui tähän ohjelmaan vai mistä? Ottakaa nyt joku vastuu tästä korotuksesta.

Arvoisa puhemies! Tällä menetetään lehtien tilauksia, menetetään paikallislehtiä, menetetään työpaikkoja, eikä tämä ratkaisu ainakaan paranna kansan sivistystasoa. Poliittisen päätöksen pitäisi edistää työllisyyttä, sen pitäisi edistää sivistystä. Nyt tässä toimitaan nimenomaan päinvastoin. Arvoisa hallitus, harkitkaa nyt vielä kerran tätä asiaa!

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otetaan hiukan rauhallisempi linja. (Antti Kaikkonen: Tämä on vakava asia!) Tässähän ongelma on se, että tästä saatavat verohyödyt ovat pienemmät kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Perussuomalaiset eivät ole nostamassa yleistä arvonlisäveroa eivätkä myöskään tilattavien lehtien arvonlisäveroa. Mutta erityisesti minä olen huolissani näistä pienistä paikallisista lehdistä, jotka välittävät niitä paikallisia uutisia. Ja evästyksenä tämän asian käsittelyyn hallituspuolueen edustajalle voisin kertoa oman ideani tuolta takaa: kun te hoidatte kuitenkin tämän veron, että tehkää niin, että sitä arvonlisäveroa lähdetään laskemaan vasta jonkun tietyn rajan jälkeen, eli vasta yli 3 000 tai 5 000 kappaleen tilauksista tulee tämä arvonlisävero. Sitä nyt täytyy miettiä, mutta täytyisi näitten ammattilehtien ja pienten paikallislehtien elinvoimaisuus vielä jatkossakin pystyä turvaamaan.

Ja edustaja Kärnälle voi sanoa näistä vaihtoehdoista, että tämän tilalle voitaisiin hyvin ottaa sitten vaikka varallisuusveron palautus tai niin kuin meidän varjobudjetissamme tämä Wahlroos-vero. Tämän tyyppisillä vaihtoehtoisilla hommilla tämä olisi hoidettavissa.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen edustajien on aivan turha mennä sen taakse, että lehtiasiain neuvottelukunta jotakin tälle nyt hallituksen esityksessä olevalle asialle, lehtien veronkorotukselle, jotakin tekisi. On selvää, että taloudellinen pohja, siis plusmerkkinen tuotto, tuo 90 miljoonaa, on todella iso kysymysmerkki ja sumuverhon peitossa, kun me mietimme tätä työllistävästä näkökulmasta, kun asiantuntijat ovat kertoneet, että 2 500 työpaikkaa on vaarassa. Ja erityisen tuohtunut olen siitä, että tämä arvonlisäveron kiristys osuu eniten pieniin tilattaviin mielipide-, kulttuuri- ja vaihtoehtoisiin lehtiin ja erityisesti paikallislehtiin. On vaarana, että median moniäänisyys uhkaa vaieta ja kaventua. Tullaanko tulevaisuudessa näkemään vain suurten mediatalojen ja isojen lehtien tuotantoa?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eriarvoisuutta yhteiskunnasta poistetaan parhaiten sillä, että kansalaisilla on mahdollisuus sivistykseen ja tietoon riippumatta tulotasoista. Nyt hallitus tällä kovalla veronkorotuksella monelta pienituloiselta vie mahdollisuuden tilata sanomalehtiä. Sitten ollaan silpputiedon varassa, jos sattuu se nettiyhteys jossain toimimaan.

Mutta, arvoisa puhemies, tämä on valtiovarainministeri Urpilaisen budjetissa ollut esitys. Demarit vetoavat, että nyt pitää mennä kirjan mukaan tai hallitusohjelman mukaan. Mistä se sinne hallitusohjelmaan on tullut? Te olette sen sinne kirjoittaneet. Valtiovarainministeri Urpilainen on sitä esittänyt. Hallituksen muut ministerit ovat asian kuitanneet. Tämä on teidän hankkeenne, rakkaat demarit.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lukemisella on yleissivistävä merkitys, ja tämä 9 prosentin alvin nousu lehdille vaikuttaa varsinkin pienituloiselle, joka on laskenut sen lehden tilauksensa, että hän juuri ja juuri sen pystyy tekemään. Ja se aamun lehti kun tulee, on se sitten kaupungissa tai maaseudulla, niin se on tärkeä tiedon tuoja.

Ja mitä nämä säästöt todellisuudessa ovat? Varsinaissuomalaiset edustajat kutsuttiin maakuntalehtien tilaisuuteen, ja siellä tuli ilmi, että kunnon tutkimusta siitä, kuinka suuret ne säästöt todellisuudessa olisivat, kun lasketaan myös todennäköiset työpaikan menetykset, tällaista tutkimusta ei ole olemassakaan, joten se, että tämä 9 prosenttia tulee voimaan, on todella negatiivista ihan yleissivistykselle, niin kuin alussa totesin. Tämä lukemisen oikeus pitää olla jokaisella suomalaisella.

Ja edustaja Kärnälle: Meidän perussuomalaisten varjobudjettiin voi tutustua paremmin. Siellä on selvät leikkaukset ja säästöt, mihin osoitetaan rahaa ja mistä sitä otetaan pois.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Runsas tilattavien lehtien määrä on vahva osoitus suomalaisen yhteiskunnan sivistysperinteestä. Kotiin tilattavat lehdet, varsinkin maakunta- ja paikallislehdet, ovat olleet eräänlaisia instituutioita, niin kuin hyvin tiedämme. Paikallislehti, pitäjän ääni, kertoo lähitapahtumat. Maakuntalehti on maakunnan ääni ja myös maakunnan edunvalvoja.

Internet on tunnetulla tavalla muokkaamassa tiedotuskenttää uusiksi ja myös ilmoitusmarkkinoita uusiksi. Siksi on syytä ottaa vakavasti tuo lehtialan huoli, että arvonlisäveron korotus juuri nyt ajaa monet lehdet vaikeuksiin ja tilausmäärät laskuun. Veronkorotus voi siis viedä enemmän kuin se tuo valtion kassaan, ja kaiken lisäksi menetämme tuon nollaverokannan.

Vastustan tässä hallituksen esitystä ja tuen Kallin esitystä, jossa on muun muassa tuo erinomainen asia ruuan arvonlisäveron alentamisesta.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Paasio sanoi täällä sellaisen sanan, mitä ei juuri SDP:n leiristä ole kuullut. Hän puhui köyhistä, mutta todellisuudessa ovat kyllä teot näyttäneet sen, että niin SDP:stä kuin vasemmistoliitostakin, teistä on tullut rikkaitten puolueita. Te ajatte ainoastaan rikkaitten etuja. Sen todistaa se, että polttoaineveroja nostetaan, energiaveroja nostetaan. Teidän kuntapolitiikallanne kunnallisverot nousevat. Ja kaikissa ovat köyhimmät niitä suurimpia kärsijöitä. Sen sijaan suurituloisten ansiotuloverotus tulee olemaan keveämpää kuin koskaan aikaisemmin Suomen historiassa.

Tässä arvonlisäveroesityksessä lehtien suhteen edustaja Kataja, joka tämän esitteli, sanoi juuri sen olennaisimman: se tulee heikentämään työllisyyttä. Ja se on asia, mikä pitää tämän vuoksi torjua. Keskustalta löytyykin tähän erinomaisia lääkkeitä omassa vaihtoehtoisessa budjetissamme, joita on jo tässä aiemmin mainittu.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomukselle haluaisin sanoa, että ei ole isänmaallinen teko se, että pistetään lappu luukulle partureille, räätäleille ja kampaajille. Jos arvonlisävero nousee, ihmisillä ei ole enää varaa käyttää näitä palveluita, ja se tarkoittaa silloin sitä, että se on lappu luukulla.

Muulle hallitukselle haluan sanoa sen, että kakkua ei voi yhtä aikaa säästää ja syödä. Jos halutaan säästää, jos halutaan kerätä rahaa, halutaan kerätä veroja, on otettava huomioon se, mitä se merkitsee. Jos se samalla tuo pahoinvointia, jos se samalla tuo työttömyyttä, jos se vie lehtipuolelta esimerkiksi työpaikkoja ja myöskin näitten pienten kädentaitajien työpaikkoja, niin lopputulos on plus miinus nolla, se voi olla jopa pahempi kuin se tällä hetkellä on. Missä ihmeessä teidän silmänne ovat? Ajatelkaa asioita, ajatelkaa, miten ihmiset elävät tuolla maakunnassa. Se ei ole sama asia kuin olla täällä Kehä kolmosen sisäpuolella. Täällä ehkä on rahaa käydä parturissa vielä senkin jälkeen, mutta maalla ei ole. Näin se vaan on.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion verotulot ja bruttokansantuote seuraavat hyvin lähellä toinen toisiaan. Edellisen vaalikauden aikana me menetimme bruttokansantuotetta ja verotuloja ja velkaannuimme, jolla velkaantumisella ylläpidettiin kotimarkkinoiden uskoa ja luottamusta, jonka seurauksena työllisyys säilyi hyvin korkealla tasolla. Toivon, että tällä vaalikaudella ei syöksyttäisi tällä tavalla. Keskusta kuitenkin haluaa täsmäelvytyksiä uuteen kasvuun, pitää palveluja, ja sen tähden haluamme nostaa arvonlisäveroa, kuitenkin niin, että nämä herkät, tärkeät alat pidetään korotuksen ulkopuolella, päinvastoin alennetaan.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus on panemassa sanomalehdet verolle. Sanoma- ja aikakauslehtien tilauksia koskeva veron nosto 0:sta 9 prosenttiin on tuhoisaa politiikkaa. Sähköisen median kehitys on ajanut painetun median ahtaalle, ja arvonlisäveron nostaminen johtaisi alan yritykset entistä vaikeampaan tilanteeseen. Asiantuntijoiden mukaan lainmuutos tulee lisäämään työttömyyttä lehtialan lisäksi painotoiminnassa, jakelussa ja paperiteollisuudessa. Kaiken kaikkiaan on arvioitu veron noston vähentävän peräti 3 500 työpaikkaa.

Veronkorotus tulee aiheuttamaan suuria vaikeuksia paikalliselle ja maakunnalliselle uutistuotannolle. Päätöksen takia erityisesti pienet tilattavat paikallis- ja erilaiset mielipidelehdet tulevat päätöksestä kärsimään. Esitys on vastoin hallituksen omia tavoitteita, kuten työllisyyden ja tasa-arvon vahvistamista. Hallitus tietoisesti heikentää monipuolista tiedonvälitystä maassamme. Veronkorotus vaikuttaa eniten pienituloisiin. Korotus lisää yhteiskunnallista eriarvoistumista. Pienituloisilla ei tällaisilla veropäätöksillä ole enää tulevaisuudessa varaa tilata näitä lehtiä.

Viestinnän Keskusliiton Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan 68 prosenttia kansalaisista vastustaa hallituksen aikeita asettaa lehtitilauksille 9 prosentin arvonlisävero. Perussuomalaiset ovat myöskin tätä mieltä, niin kuin kansan enemmistö.

Hallituksen näkemys verotulojen lisäyksestä, peräti 90 miljoonaa euroa, on täysin tuulesta temmattu, harhauttava ja tarkoitushakuinen. Veronkorotus ei todellisuudessa lisäisi verokertymää kuin 13 miljoonaa euroa media-alan arvion mukaan, koska hintojen nousu johtaa tilauskantojen romahtamiseen. Sekä lehti- että ilmoitusmyynti romahtaisivat. Kun vielä otetaan veronkorotuksen välilliset vaikutukset, kuten työttömyyden nousu, veronkorotuksesta aiheutuvat kokonaismenot ovat hyvinkin saatuja verotuloja korkeammat ja yhteiskunnalliset vaikutukset kaiken kaikkiaan hyvin negatiiviset.

Eli kannatan edustaja Tuupaisen esitystä. Hallituksen lakiehdotus tulee kelvottomana hylätä valtiovarainvaliokunnan vastalauseen 1 mukaisesti ja siinä esitettyjen perustelujen mukaisesti.

Eräiden työvaltaisten alojen, muun muassa parturi-kampaamojen, suutareiden ja pienkorjaamojen alennettu alv-kanta poistuu vuoden 2011 lopussa. Hallitus ei kuitenkaan aio korjata asiaa. Tämä hallituksen toiminta vaarantaa pienyrittäjien elannon, kun taantuman ja kasvavan inflaation uhatessa palvelujen kysyntä on muutenkin uhattuna. Perussuomalaisten mielestä alv-helpotusta tulee jatkaa. Se kannustaa yrittäjyyteen ja auttaa vyötään kiristäviä pienyrittäjiä selviytymään hengissä talouttamme uhkaavan laman ylitse.

Eli kannatan edustaja Tuupaisen esitystä. Valtiovarainvaliokunnassa esitetty lakialoite 24/2011 tulee hyväksyä. Perussuomalaisten mielestä pienyrittäjien asema tulee jatkossakin turvata.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Kallin tekemää aloitetta, joka torjuu hallituksen lyhytnäköiset ja työpaikkoja vievät toimet ja on sen sijaan vastuullinen. Me keräisimme kulutusveroja totisesti 365 miljoonaa euroa hallitusta enemmän, mutta ottaisimme saman verran vähemmän velkaa kuin Kataisen hallitus, siis miljoona euroa vähemmän velkaa jokainen päivä ensi vuonna. Samoin satsaisimme kasvuun niin, että tulevaisuudessakin voisimme niitä veroja kerätä enemmän ja huolehtisimme palveluista myös kunnissa.

Kun sanoin, että tämä meidän esityksemme on vastuullinen, se tarkoittaa sitä, että siellä on myös kipeitä asioita. Ei arvonlisäveron korottaminen 2 prosentilla ole mikään helppo ratkaisu. Se on kuitenkin huomattavasti oikeudenmukaisempi kuin tämä hallituksen esitys, sillä me emme korottaisi ruuan arvonlisäveroa vaan laskisimme sitä. Samoin lääkkeet pysyisivät tuolla matalalla arvonlisäverokannalla. Näin heikompituloiset ihmiset saisivat jatkossakin ruokansa ja lääkkeensä kohtuuhinnoin.

Työvaltaisten alojen, niillä puurtavien yrittäjien arvonlisäveron tuplaamista keskusta ei hyväksy. Sain sähköpostia eräältä suutarilta, joka kertoi, miten hän on pystynyt palkkaamaan 56-vuotiaan työntekijän keskustan aloittaman arvonlisäveroalennuskokeilun aikana ja käyttänyt hyväkseen myös tätä ensimmäisen työntekijän palkkatukea. Hän totesi, että nyt seuraavan hallituksen, tämän hallituksen toimesta hän joutuu todennäköisesti irtisanomaan tämän työntekijän ja pohtii siinä sähköpostissaan, löytyyköhän tuolle 56-vuotiaalle henkilölle enää vapailta markkinoilta töitä. Hän olisi mielellään työllistämistä jatkanut. Tätä samaa postia tulee hyvin monelta työvaltaiselta yrittäjältä, ja siksi olisi ollut tärkeää, että tätä kokeilua olisi jatkettu.

Myös arvonlisäveron nosto tilatuille lehdille on erittäin vakava isku suomalaiselle yrittäjyydelle, se on vakava isku suomalaiselle sananvapaudelle. Keskusta ei hyväksy sitä, että hallitus ei pysty linjakkaasti viemään veropäätöksiä suuressa mittakaavassa vaan roiskii näitä verotuksia sinne sun tänne niin, että ne kohdistuvat erittäin epäoikeudenmukaisesti satunnaisiin sektoreihin ja vaikutuksia kukaan ei voi ennalta oikein selkeästi tietää.

Eli kannatan edustaja Kallin aloitetta ja toivon, että suurin osa kansanedustajista vielä haluaa nämä järjettömät muutokset torpata tässä vaiheessa, kun eduskunnassa pystymme siihen vaikuttamaan. Hallitusohjelman selän taakse ei kannata piiloutua. Hallitusohjelmaa tekemässä on ollut jokainen hallituspuolue yhdessä.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Kallin täällä esille nostamia näkemyksiä näistä arvonlisäverokannoista. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa on todettu, että arvonlisäveropohjaa laajennetaan yli kuukauden kestäviin sanoma- ja aikakauslehtitilauksiin. Ne tullaan siirtämään alimpaan arvonlisäverokantaan, ja tämä tarkoittaa siis veron korotusta 0:sta 9 prosenttiin.

Hallitus on arvioinut, että sillä tullaan tulevina vuosina saavuttamaan noin 90 miljoonan euron vuotuiset verotulot, mutta ensi vuonna verotulojen lisäys olisi noin 53 miljoonaa johtuen ennakkoon maksettujen lehtien osuudesta ja myöskin vähenevistä tilauksista. Hallituksen arviot lehtitilauksien vähentymisestä ovat mielestäni hataralla pohjalla. Valtiovarainvaliokunta on mietintöään valmistellessaan kuullut myös alan toimijoita, joten se on saanut asiasta myös oikeaa tietoa.

Hallituksen esityksen arviot lehtitilauksien alentumisesta perustuvat liikenne- ja viestintäministeriön tekemiin arvioihin. Heidän hintajoustoarvioitaan voidaan pitää selkeästi alakanttiin arvioituina. Valiokunnan mietinnössä todetaan suoraan, että myös vanha kansainvälinen selvitys puoltaa näkemystä — siis vanha kansainvälinen selvitys puoltaa näkemystä — jonka mukaan sanomalehtien myynti reagoi heikosti hinnan muutoksiin, koska niitä on pidetty välttämättömyyshyödykkeinä. Hallitus, liikenne- ja viestintäministeriö ja enemmistö valtiovarainvaliokunnan jäsenistä ovat jämähtäneet tämän kirjauksen mukaan menneeseen. Nykyisenä aktiivisena sähköisen tiedonvälityksen aikana ei pitäisi perustaa päätöksentekoa vanhoihin selvityksiin vaan huomioida alan kehitys reaaliajassa.

Mielestäni mietinnön eriävässä mielipiteessä on tuotu totuudenmukaisesti esille alalla tapahtuvat muutokset. Viestinnän Keskusliitto ja Sanomalehtien Liitto ovat molemmat arvioineet, että lehti- ja painoalalta poistuu noin 2 500 työpaikkaa. Samoin Itella on arvioinut, että sen jakelusta poistuu noin 1 000 vuosityöpaikkaa. Henkilömääränä se on ehkä 1 200—1 500, koska siellä on paljon osa-aikaista työväkeä. Vaikutus paperiteollisuuden työpaikkoihin tulee myös osaltaan olemaan merkittävä. Näistä levikin alentumisista alan näkemyksille olisi pitänyt antaa parempi painoarvo, koska viisi suurinta media-alan yritystä sanomalehtipuolelta ovat tehneet selvitystä, että 4 prosentin hinnannousu laskee levikkiä yli 6 prosenttia ja 9 prosentin hinnannousu laskee levikkiä aina jopa 15 prosenttia.

Kun katsotaan maksetun levikin kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana, niin ruotsinkielisten lehtien osalta levikkien alentumiset ovat olleet järkiänsä toistakymmentä prosenttia. Siksi onkin mielenkiintoista, että täällä salissa ei ole yhtäkään RKP:n edustajaa käyttänyt tästä asiasta puheenvuoroa, vaikkakin tällä arvonlisäveromuutoksella tulee olemaan nimenomaan heidän pieniin lehtiinsä kaikista suurin vaikutus.

Arvoisa puhemies! Arvonlisäveropohjan laajennuksella sanoma- ja aikakauslehtiin tulee olemaan suuri kansantaloudellinenkin merkitys. Vähenevä tilattujen lehtien määrä siirtää tiedonvälitystä yhä enemmän digitaaliseen maailmaan. Se tulee merkitsemään sitä, että tiedonvälitysbisnes menee maailmalle, jossa ovat kansainväliset toimijat. Suomalaiset ovat niillä areenoilla niin pieniä ja kilpailukyvyltään heikkoja toimijoita, että suomalaisilla yrityksillä ei ole mahdollisuutta pärjätä, ja mikäli joku pärjää, niin se ostetaan siellä nopeasti pois.

Tällä hetkellä on suurelta osin niin, että digitaaliset sisältöpalvelut tulevat rahoitetuiksi tilattavien lehtien tuotoilla eli meillä Suomessa ei ole nettiuutisista muodostunut vielä itseään rahoittavaa bisnestä mediataloille. Lisäksi on huomioitava se, että tämä tulee vaikuttamaan myös median keskittymiseen yhä enemmän tänne eteläiseen Suomeen. Maakunta- ja paikallislehdet tulevat olemaan suurimpia häviäjiä. Se on vastoin ihmisten tasapuolista kohtelua ja tasapuolista tiedotusvälitystoimintaa.

Mikäli tämä hallituksen esitys tulee hyväksytyksi, niin Suomi tulee olemaan Euroopan unionin maista maa, joka verottaa sanomalehdistöä ja aikakauslehdistöä kolmanneksi eniten koko unionin alueella Slovakian ja Bulgarian jälkeen. Mielestäni nämä ovat kaikki sellaisia perusteita, joiden mukaan edustaja Kallin täällä oleville näkemyksille pitäisi saada eduskunnan enemmistön tuki.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys nostaa vähintään kuukaudeksi tilattavien lehtien arvonlisäverokantaa 0:sta 9:ään prosenttiin on kohtuuton. Valtiovarainministeriö on laskenut, että tämä veronkorotus tuottaisi valtiolle vuositasolla 90 miljoonaa euroa. Paitsi että laskelma näyttää olevan pahasti virheellinen, asia ei muutenkaan ole näin yksinkertainen eikä ilmeisesti loppuun asti mietitty.

Lehdistö horjuu jo nyt talousvaikeuksissa, ja lehtitilausten hinnat ovat jo korkeat. Lehdet joutuisivat siirtämään tietysti 9 prosentin arvonlisäveron suoraan kuluttajahintoihin elikkä tilaajien maksettavaksi lopulta. Lehtitalot ja muun muassa Viestinnän Keskusliitto ovat arvioineet, että lehtien hinnat nousisivat jopa 15 prosenttia. Levikki eli tilaajamäärä on suoraan verrannollinen tähän lukuun. Levikin lasku olisi myös jopa 15 prosentin luokkaa.

Levikin lasku heijastuu myös suoraan ilmoitusmääriin. Asiakaskontaktien vähetessä ja hintojen noustessa ilmoittajat katoavat ja lehtien tuotto entisestään supistuu. Alvin noston vaikutukset ovat laaja-alaiset, kenties pahimpana niistä työpaikkojen menetys. Suoraan lehdistöstä lähtöpassit saisi noin 2 500, jopa 3 000 työntekijää eli yli kymmenesosa koko alan väestä. Välillisesti uudistuksesta kärsisivät jakelun kautta myös Itellan toistatuhatta työntekijää, jotka saisivat lähteä.

Lehtien tuoton pienentyessä huomattavasti ja negatiivisten työllisyysvaikutusten vuoksi on aivan päivänselvää, ettei valtion kassaan jää tuottoja tästä uudistuksesta lähimainkaan hallituksen odotusarvon verran. Päinvastoin on arvioitu, että uudistus tuottaisi tappiota pelkästään valtiolle 45 miljoonaa, puhumattakaan muista yhteiskunnallisista ja sosiaalisista haittavaikutuksista.

Myös vaikutukset yhteiskuntamme sivistystasoon huolestuttavat. Suomi on voinut kiittää korkeasta sivistystasostaan pitkälti laadukasta lehdistöä. On esimerkiksi tutkittu, että lehtiä lukevat nuoret ovat huomattavasti muita ikätovereitaan aktiivisempia äänestämään. Resurssien laskiessa jaloilleen jäävienkin lehtien laatu tulee huomattavasti heikkenemään. Mitä sitten kertoo sivistysvaltiosta se, että lehtien lukemisesta tulee tämän uudistuksen myötä vain paremmin tienaavien yksinoikeus? On selvää, että arjen perushyödykkeiden valinnassa lehtitilaukset hylätään.

Entä mitä kertoo arvovalinnoista se, että haja-asutusalueille lehti voi jäädä kokonaan toimittamatta jakelun kallistumisen vuoksi? Jo nyt latva-alueille jakelu on lehdille useimmiten miinusmerkkistä. Yleiset tuotot ovat pitäneet jakelun kaikkialla mahdollisena tähän saakka. Nyt jakelijoiden joutuessa vähentämään väkimääräänsä ja lehtien taloudellisen ahdingon vuoksi voivat syrjäisimmät paikat jäädä ilman lehteä, vaikka se olisikin tilattu. Nyt on ehdottomasti keskityttävä luomaan uusia kasvun välineitä siellä, missä siihen on mahdollisuus, kiristämättä liikaa vyötä siellä, missä se on jo todella tiukoilla.

Oikeudenmukainen verotus on tasaisesti tasa-arvoisempaa eikä kurista yksittäisiä aloja hengiltä. Keskustan vaihtoehtolinjassaan esittämä yleisen arvonlisäverokannan maltillinen nosto toteuttaisi oikeudenmukaisempaa linjaa. Yleisen arvonlisäverokannan nosto mahdollistaisi joka päivä miljoonan vähemmän velkaa Suomelle Jyrki Kataisen hallitukseen verrattuna.

Kuitenkaan ruuan arvonlisäverokantaa emme esitä nostettavaksi, vaan alennettavaksi 9 prosenttiin. Ruuan hinnan alenemisessa ei ole kyse kulutuksesta kulutuksen vuoksi, vaan perustarpeiden turvaamisesta. Suomessa ruokaa verotetaan edelleen suhteellisen korkeasti muuhun Eurooppaan verrattuna. On kuitenkin tutkittua tietoa siitä, että ruuan arvonlisäveron lasku näkyy suoraan kuluttajahinnoissa. Tällainen uudistus tukee yhteiskunnan heikompiosaisia ja vähätuloisia aivan suoraan. Etenkin lapsiperheille ruuan hinnan alennus on erityisen tärkeää, sillä niiden menoista ruoka vie muita suuremman osuuden.

Keskustan verolinja kannustaa myös työllisyyteen ja etenkin yrittäjyyteen. Hallitus ei ole esittänyt kampaamojen ja pienkorjaamojen verokannan pitämistä 9 prosentissa määräajaksi sovitun vuodenvaihteen jälkeen. Me kannatamme tämän matalan arvonlisäverokannan jatkamista sen työllistävän ja kannustavan vaikutuksen takia.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäveron muuttamisesta ehdottaa vähintään kuukauden ajaksi tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin sovellettavan verokannan korottamista 0 prosentista 9 prosenttiin. Muissa Euroopan unionin maissa on sovellettu alennettua arvonlisäverokantaa. Suomen nollaverokannassa on ollut kyse Suomen neuvottelemasta erivapaudesta maamme liittyessä Euroopan unioniin.

Verokannan korottamisen vaikutus arvioidaan esityksessä noin 90 miljoonan euron lisäykseksi verotuloihin. Toteutuessaan se on suuri summa, jolla on merkitystä valtiontalouden tasapainottamisessa. Arviossa on otettu huomioon jonkinasteinen lehtitilausten määrän väheneminen, koska veronkorotuksen arvioidaan siirtyvän tilausmaksuihin.

Arvoisa puhemies! Esitys perustuu hallitusohjelmaan, niin kuin täällä on keskustelussa todettu, joten tällä mennään ja asia menee läpi. Haluan kuitenkin nostaa esille huolen siitä, että arvonlisäveron muuttamisen vaikutuksista lehtialalle on toisistaan ristiriitaisia lausuntoja riippuen siitä, keneltä kysytään. Lehtialan näkemys on hyvin synkkä, se on rehellistä todeta, ja ennusteen toteutuessa vaikutukset työllisyyteen ovat ilmeisiä. Ristiriita vaikutuksien arvioinnissa näkyy ja todetaan myös valtiovarainvaliokunnan lausunnossa. Toivottavasti hallituksen käyttämät arviot pitävät kutinsa.

Suomalaiset ovat aktiivisia sanomalehtien lukijoita. Meille päättäjille on tärkeää, että tiedotusvälineet raportoivat, arvioivat ja kertovat päätöksistä suurelle lukijakunnalle. Lehdillä on vahva kansansivistystehtävä.

Saamani palautteen perusteella lehtialan kuulemista ei ole toteutettu kaikkia tyydyttävällä tavalla. Onko todella näin? Siihen en ole saanut vahvistusta. Näkemyksiä on jaettu meille edustajille anteliaasti tästä asiasta. Totuus lienee, että kukaan ei aivan tarkkaan tiedä, mitä vaikutuksia veron korottamisella on lehtien tilauskantaan ja alan työllisyyteen.

Esitykseen liittyvissä erilaisissa lausunnoissa korostetaan seurannan merkitystä. Määräaikaisuus lain osalta on suljettu pois, joten se, mitä ovat tekstissä mainitut viestintäpoliittiset toimenpiteet sananvapauden turvaamiseksi, jää nähtäväksi ja tärkeäksi osaksi jatkoa, kun pyrimme huolehtimaan kattavasta tiedonvälityksestä maassamme.

Voisi sanoa, että kysymysmerkki ja muutama huutomerkki mielessä yhdyn hallituksen esitykseen. Vastuunkantajia tarvitaan näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Sanoma- ja aikakauslehtiin oltaisiin siis ensi vuoden alusta soveltamassa 9 prosentin arvonlisäverokantaa nykyisen nollaverokannan sijaan. Hallitus uskoo tämän veromuutoksen tuovan valtion kassaan ensi vuoden jälkeen 90 miljoonaa euroa vuodessa lisää verotuloja. Summa tuntuu kauniisti sanottuna ylioptimistiselta, ja koko hallituksen esitys vaikuttaa siltä, ettei se ole loppuun asti harkittu.

Esityksen mukaan taloudellisten vaikutusten arviossa on otettu huomioon se, että korotuksen voidaan olettaa vähentävän jonkin verran lehtitilausten määriä ja sitä kautta vaikuttavan ilmoitustuloihin ja alan työllisyyteen. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä puolestaan todetaan, että lehtialan oma näkemys muutoksen vaikutuksista poikkeaa hallituksen esityksestä täysin. Lehtiala on ottanut kustannusarviossaan huomioon noin 2 500 työpaikan vähenemisen lehtialalta sekä lisäksi yli 1 000 työpaikan häviämisen liitännäisaloilta. Vaikeuksia aiheutuu erityisesti paikalliselle ja maakunnalliselle uutistuotannolle, kuten perussuomalaisten edustajien mietintöön jättämässä vastalauseessa oikein todetaan ja tänään täällä salissa on todistettu.

Samaan aikaan sähköisen median kehitys on ajamassa painettua mediaa ahtaalle. Hallituksen esityksessä ei ole huomioitu veronkorotuksen laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Verolla tulee toteutuessaan olemaan vaikutuksensa myös suomalaiseen, lukemisen kautta rakentuvaan kulttuuriin, yleissivistykseen, sananvapauteen ja jopa suomalaiseen kansanvaltaan, mikä meidän kansanedustajina on syytä tiedostaa tätä lakiesitystä arvioitaessa. Sanomalehtien lukemisella on nimittäin tutkitusti kansanvaltaa edistävä vaikutuksensa. Painettuja sanomalehtiä päivittäin lukevien keskuudessa äänestysprosentti oli viime vaaleissa melkein 10 prosenttia korkeampi kuin yleinen äänestysprosentti. Nuorten aikuisten keskuudessa sama ero oli melkein 20 prosenttia. Veronkorotuksen myötä pienituloisten mahdollisuudet tilata painettuja lehtiä vähenevät. Esitys siten lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä arvonlisäveron muutos on väärää politiikkaa. Talouden tasapainottamisen ymmärrämme, mutta tämä esitys tullee lisäämään työttömyyttä lehtialan lisäksi painotoiminnassa ja jakelussa. Esityksessä todetaan, että veromuutoksen vaikutusten tarkkaa arviointia vaikeuttaa sellaisen tutkimustiedon puuttuminen, joka antaisi selkeän tuloksen muutoksen vaikutuksista. Kyseessä on kuitenkin lehtialan toimijoille merkittävin päätös vuosikymmeniin. Miksi toimia kiireessä huterin tiedoin? Siksikö, että se pääsi pujahtamaan Säätytalon neuvotteluissa hallitusohjelmaan? Eikö uusien verokohteiden vaikutus yhteiskunnan kokonaisetuun olisi ollut syytä ensin perusteellisesti tutkia?

Toteutuessaan tämä lehtivero voi osoittautua karhunpalvelukseksi kansanvallalle. Lisäksi on mahdollista, että se voi vaikuttaa välillisten vaikutustensa, kuten työttömyyden, kautta jopa negatiivisesti valtiontalouteen. Tässä taloustilanteessa, taantuman uhatessa, sopii siis epäillä tämän vaatimattomasti valmistellun lakiesityksen mielekkyyttä.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tuupaisen tekemää ja edustaja Jääskeläisen kannattamaa esitystä valtiovarainvaliokunnan mietinnön vastalauseessa 1 olevasta ehdotuksesta, että hallituksen lakiehdotus hylätään ja että lakialoite LA 24/2011 vp hyväksytään.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Se on selvää, että nyt on haastavat ajat taloudessa. Ja kun joudutaan niukkuutta jakamaan, niin silloin pitää nimenomaan miettiä sitä, kuinka se niukkuus jaetaan oikeudenmukaisesti. Näissä hallituksen esityksissä, mitä verotukseen tulee, monilta osin ne suurimmat kärsijät ovat kaikkein heikkotuloisimmat ihmiset, ne, joilla ei ole varaa tässä yhteiskunnassa muutenkaan siihen, mihin hyvätuloisilla ihmisillä on.

Keskustan vaihtoehtobudjetissa on lähdetty realistiselta pohjalta: ei voida ainoastaan vastustaa, vaan täytyy myös niitä veroja kerätä. Yleisen arvonlisäverokannan nostaminen sinne 25 prosenttiin on meidän nähdäksemme se oikeudenmukaisempi keino, jos arvonlisäveropohjaa tarkastellaan. Siinä jätetään lääkkeet, jätetään lehtien tilaukset, jätetään välttämättömät asiat, niin kuin ruoka, korotusten ulkopuolelle. Ruuan arvonlisäveroa muun muassa alennetaan. Se nähtiin jo edellisellä kerralla, kun ruuan arvonlisäveroa alennettiin, että sillä oli myönteisiä vaikutuksia, ja nyt me haluamme jatkaa sitä tietä. Kaikki lapsiperheet tarvitsevat ruokaa, kaikki me syömme, joten me haluamme alentaa sen vuoksi ruuan arvonlisäverotusta.

Mutta kaiken kaikkiaan me emme saa unohtaa sitä, että me tarvitsemme uutta kasvua ja semmoisia veroesityksiä, jotka päinvastoin aiheuttavat työttömyyttä, aiheuttavat yrityksille hallaa, meidän ei pitäisi täällä tehdä, vaan nimenomaan niitä työllisyyttä tukevia asioita. Ja niitä löytyy muun muassa keskustan vaihtoehtobudjetista roppakaupalla.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on aikeissa ulottaa arvonlisäveron 9 prosentin verokannan sanoma- ja aikakauslehtien tilauksiin. Mielestäni tämä on erittäin kova toimenpide, jopa raaka, jo muutenkin kovia kokeneelle alalle. Painettu media on viime vuosina joutunut muutenkin ahtaalle sähköisen median kehittymisen myötä. Suunniteltu 9 prosentin korotus vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Mielestäni suunnitellut arvonlisäveron korotukset eivät ole järkeviä, saati perusteltuja. Itse hallituksen esityksen perusteluosassa todetaan, että vähintään kuukauden ajaksi tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin sovellettavan verokannan korottaminen 0 prosentista 9 prosenttiin merkitsisi noin 90 miljoonan euron vuotuista verotulojen lisäystä. Lisäksi perusteluissa mainitaan, että "- - korotuksen voidaan olettaa vähentävän jonkin verran lehtitilausten määriä". Minun nähdäkseni vaikutus ei tule olemaan vain "jonkin verran" vaan melko tuntuva. Arvonlisäveron nosto tulee näkymään kohonneina tilaushintoina, se tulee näkymään mainostulojen vähenemisenä, ja ennen kaikkea se tulee näkymään alan työpaikkojen määrässä. Lehti- ja painoalalle korotus tarkoittaa jopa noin 2 500 työpaikan menetystä. Jakelu- ja paperiteollisuudelle se tietää luultavimmin noin 1 000 työpaikan vähentymistä. Ne ovat isoja määriä.

Arvoisa puhemies! Edellä mainittuja lukuja vasten ei voida hallituksen tapaan todeta, että arvonlisäveron nostolla 9 prosenttiin olisi vaikutuksia vain jonkin verran. Kyllä niitä tulee olemaan merkittävästi. Suurimmat kolhut tulevat kokemaan pienet paikallislehdet sekä pienet tilattavat mielipide-, kulttuuri- ja vaihtoehtolehdet.

72 prosenttiin Suomen talouksista tulee sanomalehti. On aivan päivänselvää, että arvonlisäveron nostosta kärsivät eniten pienituloiset kansalaiset. Kysynkin: Onko heillä korotuksen jälkeen enää varaa tilata sanoma- ja aikakauslehtiä? Mikä merkitys tällä kaikella on kansan sivistyksen kannalta? Tuskinpa kovin hyvä.

Sanomalehti kuuluu suomalaiseen arkikulttuuriin. Kansakuntamme on tunnettu aktiivisesta lehtien lukemisestaan. Useimman päivä alkaa lehdenluvulla. Vaikka sähköinen media on alaa vallannut, on paperinen versio kuitenkin pitänyt pintansa sinä oikeana tiedonlähteenä. Kiireisillä on mahdollisuus ostaa verkkolehtien lukuoikeutta. Lehdistä löytyy jokaiselle jotakin omien mieltymysten mukaan. Lehtien lukemisella on merkittävä sivistävä tehtävä ja tärkeä sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Lisäksi sanomalehtien lukeminen on niin olennainen osa suomalaista arkikulttuuria, että sillä on aivan varmasti merkitystä myös hyvän lukutaidon kehittymisessä.

Arvoisa puhemies! Tavoitellusta 90 miljoonan vuotuisesta arvonlisäverokertymästä ei ole mitään takuita, kun ajatellaan asiaa suhteutettuna lehtien ilmoitusmyyntiin sekä työllisyyteen. Kokonaisvaikutukset jäävät taka-alalle, ja niitä ei ole riittävästi huomioitu hallituksen esityksessä. Mikäli vaikutukset ovatkin negatiiviset, kuten viestintäala on itse arvioinut, joutuu maksumieheksi julkinen valta. Asetelma on kyllä jokseenkin käsittämätön, jopa pöyristyttävä. Tällaiseen skenaarioon ei pitäisi meillä olla varaa. Tässä pelissä häviäjä ei ole vain suomalainen media-ala. Sen häviäjänä on suomalainen kuluttaja, tavallinen kansalainen. Köyhä kansa maksaa.

Arvoisa puhemies! Suomalainen kuluttaja häviää valitettavasti myös siinä, että hallitus ei aio jatkaa parturi- ja kampaamopalveluiden alennettua arvonlisäverokantaa. Tämä on murheellista, sillä kokeilua olisi voinut aivan hyvin jatkaa poliittisella päätöksellä. Siihen ei kuitenkaan nykyisellä hallituksella ole halua. Tämä tulee nostamaan parturi- ja kampaamopalveluiden hintaa. Tämä johtanee käyntien vähenemiseen ja työpaikkojen menetyksiin tälläkin alalla. Olisi toivottavaa, että hallitus vielä kerran harkitsisi, kannattaako näitä arvonlisäveroja todella nostaa näin rajulla tavalla. Nyt pitäisi miettiä, miten turvataan työpaikkoja ja miten luodaan uusia työpaikkoja. Näillä hallituksen ratkaisuilla suunta on täsmälleen päinvastainen ja tulemme työpaikkoja menettämään, arvoisa puhemies, valitettavasti.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Me suomalaiset olemme lukukansaa. Aapisen lisäksi luemme todella ahkerasti sanoma- ja paikallislehtiä ja aikakauslehtiä. Nyt kuuden puolueen esittämä lehtien arvonlisäveron nosto nollasta 9 prosenttiin ei ole kyllä kannatettava. On myöskin kysymysmerkiksi jäävä asia, minkälaista tuottotasoa valtion kirstuun tästä arvonlisäveron nostosta sitten tulee. On arvioitu tuotoksi 90 miljoonaa euroa, mutta suuri kysymysmerkki se on juuri näitten menetettyjen työpaikkojen muodossa. On myöskin merkille pantavaa, että jos olemme saaneet EU:sta erityisoikeuden lehtien arvonlisäverotuksen nollalinjalle, kuten se tällä hetkellä on, miksi me erityisvapaudesta luovumme tässä tilanteessa liian kepein perustein. Tämä herättää paljon kysymystä.

Veronkorotuksen todellisia vaikutuksia ei ole hallituksessa mietitty loppuun saakka. Lehtitalot ovat todenneet, että veronkorotus täytyy siirtää suoraan lehtien tilaushintoihin eli kuluttajille. Tämä tarkoittaa sitä, että lehtien tilaajamäärät tulevat väistämättä laskemaan merkittävästi, mikä taas aiheuttaa kulujen leikkauksia toimituksissa. Jopa tuhansia työpaikkoja on vaakalaudalla tämän päätöksen jälkeen. Miksi juuri tällainen esitys tuodaan tähän saliin, kun työllisyyden edistämisen kaikki panokset pitäisi tehdä plusmerkkisellä tavalla?

Arvoisa puhemies! Lehtien verotuksen vaikutukset eivät heijastu pelkästään työpaikkojen menettämiseen. Suomalaisen median moniäänisyys uhkaa vaieta. Toistuvasti lukijatutkimukset osoittavat, että paikallisista asioista kertova uutinen on lukijoiden mielestä mielenkiintoisin sisältö koko lehdessä. Lehtien veronkorotusten myötä pienimmät paikallislehdet ja järjestölehdet joutuvat kamppailemaan olemassaolostaan, puhumattakaan juuri näistä pienistä kulttuuri- ja vaihtoehtolehdistä. Tämä ei todellakaan ole mikään isänmaallinen teko, kuten kokoomusedustajat ovat tässä salissa todenneet.

On selvää, että lehtikuolemia tulee väistämättä. Monessa paikallislehdessä mietitään, minkälaisia hintoja voidaan pitää ja mitä se työpaikkoihin kertoo. On näköpiirissä, että lehtikenttää hallitsevat tulevaisuudessa vain muutamat suurimmat kaupunkilehdet. Tiedon sisältö kutistuu ja keskittyy. On selvää, että me keskustan, opposition edustajat emme voi vain esittää kritiikkiä, meillä on myöskin tähän vaihtoehto, jonka olemme esittäneet keskustan vaihtoehtobudjetissa nostamalla lehtien arvonlisäveroa maltillisesti 2 prosentilla.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Varmaan tässä salissa harvoin on asiaa, jota tuntisin paremmin kuin sanomalehdet, sen takia, että olen toiminut vuodesta 1978 kustantajana, ja tällä hetkelläkin meidän yhtiömme painoissa painetaan ulkopuolisia lehtiä lukumääräisesti noin sata ja ulkopuolisia sanomalehtiäkin koko moinen ja omia lehtiä kolmisenkymmentä, joista valtaosa toki ei nyt ole tämän arvonlisäverokohtelun kohteena sen takia, että ne ovat ilmaislehtiä. Todettakoon nyt kuitenkin heti, että ilmaislehdet maksavat ilmoitustuloistaan, jotka ovat niiden ainoita tuloja, yleisen arvonlisäveroprosentin mukaisen veron.

Mutta kun tätä asiaa on joutunut miettimään, niin asia on aika laaja: Ensinnäkin Suomessa lukeminen on erilaista kuin monessa muussa maassa. Suomi lukemisen intensiivisyydellään ja peittävyydellään sijoittuu maailman kolmen korkeimman maan joukkoon Japanin ja Norjan ohella. Voidaan myös olettaa, että suomalaisen yleisen sivistystason pohjana on pitkälti se, että on totuttu lukemaan ja sitä pidetään arvossa ja se on tiedon ja osaamisen merkittävin lähtökohta sen jälkeen, kun varsinainen opetus itse kunkin kohdalla on päättynyt. Myös varhaiskanto, se, että lehti jaetaan joko aamulla tai iltapäiväkannon yhteydessä kotiin, on taannut suomalaiselle lehdistölle sen kilpailuedun, jonka varassa se saa ilmoitustulot.

Ilmaislehdet pyrkivät 80 prosentin peittoon, sanomalehdet ehkä siihen, mutta eivät enää pääse. Syitä on monia. On tullut nettiä, joka on osittain nakertanut levikkejä. Sanomalehti voi taloudellisesti menestyä vain erittäin korkean tilaushinnan varassa, niin kuin kansainväliset, parhaiten toimitetut lehdet menestyvätkin, mutta Suomessa ei voi menestyä ilman merkittävää ilmoitustulojen osuutta. Voisi kuvitella, että yksi kolmannes saadaan parhaimmillaan tilaajilta ja kaksi kolmannesta pitää saada ilmoituksista. Mutta jakelujärjestelmä on myös harvinaisen haavoittuva. Suomen Posti, Itella, on oikeastaan tämän koko probleeman yksi keskeinen lähtökohta. Voisi veikata, että ennen pitkää Suomessa joudutaan siirtymään yhden kannon järjestelmään, joka tarkoittaa varhaiskantoa, iltapäiväkanto yhdistetään aamukantoon, ja ensimmäisen luokan kirjeen osuuden Postilta ovat jo käytännössä korvanneet e-lasku, tekstiviestit tai muut sähköiset välineet. Itselläni kokonaismarkkinat itse asiassa perinteisessä postinjakelussa ovat supistumassa.

Sanomalehden peiton pitää siis olla riittävä, jotta se saa ilmoitustuloja. Ammattilehtien kohdalla sen pitää olla jostain ammattiluokitteesta tai ammatinharjoittajasta, toimialasta riittävä, jotta se saa siellä riittävän määrän ilmoitustuloja, mutta näissä lehdissä, aikakauslehdissä ylipäätänsä, ilmoitustulot ovat vain neljännes, jopa 10 prosenttia, mutta keskimäärin ehkä neljännes kokonaistuloista.

Kuinka paljon hinnan nousu sitten vähentää levikkiä? Aika näyttää. Osa kustantajista on olettanut, että se on merkittävä. Se riippuu kilpailutilanteesta, kuinka helposti lukija, median käyttäjä, voi löytää vaihtoehtoisen tavan saada informaatiota. Iltapäivälehtien levikit sen takia, että iltapäivälehdet myös tuottavat netissä aineistoa, ovat pudonneet noin kolmanneksen. Maan merkittävimmänkin sanomalehden levikki on pudonnut 10—20 vuoden aikana noin 25 prosenttia.

Sanomalehden toimittaminen vaatii ammattitaitoista väkeä. Ilmaislehdet tyytyvät laadullisesti heikompaan suoritukseen, koska tilaustuottoja ei ole. Nyt kuitenkin juuri tässä tilanteessa, kun sanomalehtipaperin tuotantoa on valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti ajettu alas, sanomalehdet joutuvat maksamaan noin 10—20, jopa 25 prosenttia enemmän sanomalehtipaperista, jonka osuus kustannuksista on usein noin neljännes. Kustantajat ryhtyvät tietysti reagoimaan. Tällä hetkellä veikkaan, että ensimmäiset arkkipainot ovat jo siirtyneet naapurimaahan Viroon. Ensinnäkin työvoima on noin puolet halvempaa, työehtosopimukset selvästi joustavammat, ja yritysvero silloin, kun yhtiöön jätetään voitto, on nolla, jolloin pääoman muodostaminen ja uusien investointien tekeminen on tuntuvasti helpompaa. Sanomalehdet voivat tehdä saman. Kulkuyhteydet ovat sen verran Tallinnan ja Helsingin välillä parantuneet, että tämä ei enää ole välttämättä este, jottei tätä päätöstä voitaisi tehdä.

Mutta kaiken kaikkiaan kaikki sanomalehdet joutuvat kustannusjahtiin, jonka seurauksena veikkaan, että toimiala joutuu aika kovan kiristyksen kohteeksi, jossa myös työpaikat mutta ennen kaikkea yhtiöiden maksamat verotulot heikentyneen kannattavuuden takia alenevat olennaisesti. En kuitenkaan usko, että alennus on niin suuri, että suoraan tappiolle mennään, mutta parempi niin, mutta pahempi se, jos toimialan tuotantovaihe, painaminen, siirtyy rajojemme ulkopuolelle.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Ja täytyy sanoa, että kiitos edustaja Lehdelle viisaista sanoista.

Arvoisa puhemies! Vuodesta 2007 alkaen voimassa ollut eräiden pienten työvaltaisten alojen alennetun alv-kannan voimassaolo ollaan siis hallituksen toimesta lopettamassa tämän vuoden loppuun. Hallitus laskee tällä päätöksellään saavansa lisää verotuloja. Hallitus ei kuitenkaan huomioi sen vaikutusta työllisyyteen. Kyse on työllisyyden kannalta tärkeästä alueesta, ihmisistä, jotka työllistävät yrittäjänä itsensä ja mahdollisesti myös muutaman ulkopuolisen työntekijän.

Hallitus on siis lisäämässä alvin uudelle alueelle eli lehdistölle. Vapaan tiedonvälityksen rankaiseminen lisäveroilla ei ole mitenkään perusteltua. Tälläkin päätöksellä ollaan ohjailemassa tiedonvälitystä ja sitä kautta tiedonsaantia hyvinvoiville lehtitaloille, joiden tieto saattaa olla sopivasti värittynyttä. Kärsijöinä ovat pääasiassa pienet maakunta- ja paikallislehdet, joiden on pakko nostaa ilmoitus- ja tilaushintoja. Tilaajat vähenevät, ilmoittajat vähenevät. Tästä lähtee kierre, jonka toisessa päässä on irtisanottu toimittaja, ilmoitusmyyjä tai muu työntekijä.

Hallituksen politiikka on näiltä osin varsin lyhytnäköistä ja myöskin valitettavan ohjailevaa. Päinvastoin kuin hallitus puhuu aina aktiivisesta työvoimapolitiikasta, käytännössä tälläkin hallituksen esityksellä tuodaan lisää työttömiä työvoimatoimistojen luukuille. Täällä esitettiin, että ministeri on perustamassa lehtialan neuvottelukuntaa ja se on valmis tarvittaessa tekemään myös ehdotuksia lehdistön toimintaedellytysten parantamiseksi. Mielestäni tämä on semmoista jälkipeluuta, niin että hallituksen olisi kannattanut jo aikaisemmin perustaa tämmöinen työryhmä ja miettiä tarkasti, mitä tämä alvin nosto 9 prosenttiin käytännössä merkitsee.

Itse henkilökohtaisesti en ole niin huolissani näistä suurista valtakunnan ja maakuntalehdistä vaan paikallislehdistä. Ihan käytännössä olen katsonut, kun nuori lapsi, tai nuoriso, ottaa paikallislehden käteensä, ja usein ainakin meillä päin näissä paikallislehdissä on aina lapsista ja nuoristakin kertovia juttuja, ja he selailevat tämän lehden ja ovat oppineet tätä lehteä lukemaan ja joskus ottavat myös sitten isommankin lehden. Mutta jos nämä paikallislehdet loppuvat, niin varmaan nuoret ja lapset eivät mene nettiin katsomaan, mitä siellä paikallissanomissa nyt taas tänä tiistai- tai torstaipäivänä näistä asioista sanotaan.

Eli kaiken kaikkiaan tuntuu, että hallituksen mielestä myös lehtiasioissa tämmöinen pieni on surkeata ja mennään entistä enemmän keskitettyyn ja suurempiin lehtitilauksiin ja näin halutaan myös poistaa sivukulmilta nämä pienten lehtien tulot. Näinhän se käytännössä tapahtuu, kun ei ole voimavaroja enää pyörittää lehtitaloa.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää niistä puheenvuoroista tässä salissa, joissa on sanottu, että keskustan vaihtoehtobudjetti on vastuullinen. Se on vastuullinen. Meillä on rahoitus kaikkiin niihin toimiin, joita me siinä esitämme. Siitä huolimatta me sillä esityksellä velkaannumme vähemmän mitä valtion budjetilla. Keskeisin syy siihen, mistä tulot tulevat, on yleisen alv-prosentin 2 prosentin nostaminen. Me tunnistamme ja tunnustamme tämän erittäin vaikean taloudellisen tilanteen, jossa me olemme. Ja on täysin selvä asia, että Suomi tarvitsee lisää tuloja. Alv-prosentti on sellainen tekijä, jolla on mahdollisuus saada merkittävästi tuloja.

Varsinkin sosialidemokraattien puolelta tätä on kritisoitu nimenomaan siitä syystä, että tämä olisi kehitystä kohti tasaveroa. Toisaalta pitää huomioida, että valmisteverot, joita tällä hetkellä hallitus ajaa ja joihinka painopiste tulisi muussa tapauksessa siirtymään, ovat enemmän tasaverokehitystä edistäviä tekijöitä kuin kulutuksen verottaminen. (Matti Saarinen: Niissä on valinnan mahdollisuuksia!) Se, että keskusta huomioi heikommassa asemassa olevia, näkyy siinä, että keskusta on valmis tiputtamaan ruuan alv:tä 4 prosentilla 9 prosenttiin. Ja tämä on erittäin myönteinen asia niille henkilöille, jotka kokevat taloudellisesti erittäin vaikeana ne hetket, joita kauppareissut tänä päivänä heille tuottavat.

On mielenkiintoista myös kuulla se, että nyt tällä hetkellä jo kokoomuspuolelta alkaa tulla ymmärrystä siihen, että yleisen alv-prosentin nostaminen on ainut keino, jolla valtion taloutta voidaan tasapainottaa. Valitettavaa on, että hallitus ei ottanut sitä nyt jo käyttöön, koska sille rahalle olisi käyttöä nyt ja tässä. Se raha pitäisi sijoittaa Suomeen ja suomalaiseen työhön. Nyt hallitus odottaa kevääseen, katsoo, kuinka tilanne on edistynyt, ja tekee nämä kyseiset ratkaisut vasta sitten. Keskusta on tehnyt erittäin vahvan kasvuohjelman, ja me tulemme esittämään sillä, kuinka Suomen tulisi tällä hetkellä varautua tähän taantumaan, joka meitä on odottamassa.

Täällä joissain puheenvuoroissa sanottiin tästä työvaltaisten alojen alv-kokeilusta, joka päättyy 2012, että edellinen hallitus olisi päättänyt lakkauttaa sen. (Pia Viitanen: Jyrki Katainen sanoi!) — Ei pidä paikkaansa. Se on väärä väite. Kokeilu on voimassa 2012 vuoden loppuun, ja päätös sen jatkamisesta oli hallitusohjelman neuvottelujen päätös. Tämä on täysin yksiselitteistä.

Täällä käytiin erittäin hyvä ja mielenkiintoinen debatti myös lehtien alv-kohtelusta, ja kyllä on selvä, että mikäli nämä tutkimustiedot ja havainnot, mitä tämä alv:n ulottaminen lehtipuolelle aiheuttaa, pitävät paikkansa, niin on vaikea kuvitella, että hallitus olisi ottanut tämän ohjelmaan. Nyt se on siellä ohjelmassa, ja koskaan Suomi ei tule enää palaamaan nollakantaan tämän tiimoilta. Tämä on mielestäni aika selkeä osoitus niistä virhearvioinneista, joita hallitusohjelmassa on tehty ilman, että on tunnistettu sitä dynamiikkavaikutusta, joka näillä päätöksillä tulee olemaan.

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla kannatan edustaja Kallin tekemiä esityksiä ja toisessa käsittelyssä myös tätä lehtien alv-korotuksen hylkäämistä.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä on tänään käsittelyssä pari verolakia, ja myöhemmin niitä tulee lisää, ja tietysti näitä kaikkia on arvioitava Suomen velkaantumisen näkökulmasta, työllisyyden ja kasvun näkökulmasta, kansalaisten ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys on tietysti osa myös hallituksen talouslinjaa, ja voi sanoa, että tämä hallituksen talouslinja ei johda Suomen kasvun vahvistumiseen, päinvastoin. Tällä on kielteinen vaikutus, samoin kuin myös tuossa myöhemmin käsittelyyn tulevalla arpajaisverolain muutoksella on ravitalouteen. Molemmat esitykset vaarantavat yhteensä tuhansia työpaikkoja tulevina vuosina Suomessa. (Matti Saarinen: Paljonko raveista?) — Kysymys on useista sadoista työpaikoista eli yhteensä useista tuhansista työpaikoista. — On selvää, että tämä esitetty lehtien arvonlisäverokannan nostaminen heijastuu kielteisesti suoraan työllisyyteen. Erityisen huolissani olen paikallislehdistä ja niiden pärjäämisestä tämän esityksen jälkeen ja myötä.

Hallituksen perustelut veronkorotuksen vaikutuksista lehtien arvonlisäverokantaan, kuten myös mielestäni hiukan yllättäen valtiovarainvaliokunnan vaikuttavuusarviot, näyttävät perustuvan kovin kevyisiin tutkimuksiin. Ensinnäkin liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu on 14/2010, josta itse ministeriö myös toteaa, ettei se sovellu tällaiseen arvonlisäveron korotuksen vaikuttavuusarviointiin. Toiseksi arviointipohjaksi on otettu vanha kansainvälinen selvitys ajalta ennen netin vahvistumista. Eli kun nyt on nähtävissä, että lehtien arvonlisäverokanan nostamisella on hyvin todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus viestintäalan työllisyyteen, korotuksista tulisi luopua ja vähintäänkin ensin arvioida tarkoin ja perustellusti, mikä vaikutus korotuksella on. Perusteellista arviointia puolustaa myös lehtien laaja yhteiskunnallinen ja sivistyksellinen merkitys, kuten täällä monessa puheenvuorossa on todettu, mutta myös se, että tätä myötä menetämme oikeutemme arvonlisäveron nollaverokantaan.

Kuten usein on todettu, arvonlisäveron myös tulee kohdistua oikeudenmukaisesti kansalaisiin, ja siksi edustaja Kallin esittämä ruuan arvonlisäverokannan lasku nykyisestä 13 prosentista 9 prosenttiin on mitä suurimmassa määrin järkevää. Suomessa ruokaa verotetaan eurooppalaisittain katsottuna edelleen korkeasti. Ruuan hinta on Suomessa noin viidenneksen EU:n keskiarvon yläpuolella, ja tämä hintataso selittyy kaupan keskittyneen rakenteen lisäksi ennen kaikkea muita Euroopan maita ankarammalla kulutusverotuksella. Ruokaverohan on yleisesti Euroopassa noin 5—8 prosentin tasolla. Kuluttajatutkimus on myös osoittanut, kuten myös monet muut eri tutkimukset ovat osoittaneet, että alvin alennus kohdistuu kuluttajahintoja alentavasti. Myös työllisyyden näkökulmasta edustaja Kallin esitykseen sisältyvä pienten perheyritysten 9 prosentin arvonlisäverokanta on erittäin järkevä. Erityisen järkevä se on, ja erityisen järkevältä se näyttäytyy, kun sitä verrataan hallituksen tuntuvaan arvonlisäverokannan kiristysesitykseen.

On tietysti selvää, että valtion velkaantuminen on saatava kuriin. Olen pannut suurella tyytyväisyydellä merkille sen, että täällä monissa hallituspuolueitten puheenvuoroissa on pidetty keskustan veroesityksiä, edustaja Kallin esittämiä veroesityksiä, erityisen järkevinä. Ja tuo esityksen yksi osa, eli nostaa yleistä arvonlisäverokantaa 25 prosenttiin, on totta kai järkevä ja vastuullinen. Ja myös omalta osaltani kannatan täällä edustaja Kallin tekemiä esityksiä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron päivällä käydyn keskustelun niissä vaiheissa, jolloin erityisesti sosialidemokraattien suunnalta — ja täältä vielä nimeltä mainiten edustaja Viitanen, ja edustaja Saarinen taisi olla toinen edustaja — väitettiin, että tiettyjen yritysalojen, pienten tyypillisten yritysalojen, korjaamojen, partureitten, suutareitten, räätäleitten ja vastaavien, alemman arvonlisäveron menettelystä olisi päättänyt edellinen hallitus, että sitä ei jatketa. Halusin vielä minäkin tulla tähän sen kertomaan, että näin ei asian laita ole. Te saitte aitiopaikan: silloin media oli paikalla, kun te pääsitte väittämään ilman, että kukaan meistä, jotka tiesimme tämän asian, olisi päässyt sitä korjaamaan. (Matti Saarinen: Pääministeri kertoi niin!) Mutta nyt se tässä tuli teille kerrottua, että näin se meni. (Matti Saarinen: Oliko pääministeri väärässä?)

Tämän menettelyn ideahan on se, että siinä avattiin ovi, ikkuna tämän vuoden loppuun asti tälle alennetulle menettelylle. Euroopan komissio teki esityksen. Meille sallittiin eri jäsenmaille mahdollisuus joko ottaa ja ottaa se pysyvästi alennettuun kantaan tai, jos se ei ole enää kokeilu, jos emme enää jatka kokeiluna, niin sitten nostaa sen ylös sille tasolle, minne se asetetaankin, tai sitten luopua kokonaan tästä menettelystä. Suomi ei käyttänyt, te hallitusneuvotteluissa päätitte, että te ette käytä, sitä mahdollisuutta, että olisitte ottaneet sen alemman kannan pysyväksi menettelyksi, vaan hyväksyitte sen, että nämä arvonlisäverokannat nousevat. Tätä kautta tehdään tietyllä tavalla karhunpalvelus suomalaiselle pk-yritystoiminnalle, nimenomaan tyypillisimmille tämmöisille, monta kertaa nämä yrittäjäthän ovat lähinnä tällaisia yksinyrittäjiä.

Minä halusin tämän kertoa, näin tämä asia meni edellisen hallituksen osalta. Ajatushan oli, että hallitusneuvotteluissa, niin kuin nyt sitten tapahtuikin... Ne, jotka tällä kertaa olivat hallitusneuvotteluissa, tämän asian tällä tavalla ratkaisivat. Jos pääministeri on asian täällä jollakin toisella tavalla kertonut, niin minusta se on paikallaan, että asiasta myöskin hänen kanssaan keskustellaan. Kyllä pääministeri joutaa tästä asiasta täällä olla kertomassa, mihinkä hänen tämäntapainen väitteensä, jos näin on hän täällä väittänyt, perustuu. (Matti Saarinen: Eikö edustaja Pekkarinen ollut paikalla?) — No, minä en nyt aina ole, olen monen mielestä liikaakin täällä. Edustaja Saarinenkin on joskus sitä voivotellut, mutta sillä kertaa en näköjään ole ollut paikalla. — Tämä on ensimmäinen asia, minkä halusin sanoa.

Toinen on se, että todellakin keskusta lähtee siitä arvonlisäveromenettelyssä — niin kuin tässä nyt toisen kerran nojaan Euroopan unioniin, Euroopan unionissakin lähdetään siitä — että on erilaisia arvonlisäverokantoja. On hyödykkeitä ja hyödykkeitä, palveluita ja palveluita. Johonkin sopii nollaverokanta, ja joihinkin toisiin sitten kolme erilaista verokantaa voi tämän nollaverokannan lisäksi vielä olla. Arvonlisäverokannat voivat olla todellakin erilaisia. On erilaisia palveluja, joihin voidaan soveltaa alempaa tai ylempää, ja keskusta tätä ajattelua noudattaen on lähtenyt siitä, että näissä oloissa, joissa velkakriisit ja niistä aiheutuvat monet haasteet ovat meidän edessämme, meidän on jotain verotusta kiristettävä. Tässä me lähdimme siitä, että sitä vähiten tarpeellista arvonlisäveron yleistä verokantaa voitaisiin nostaa 2 prosenttiyksiköllä. Mutta vastaavasti niitten aivan välttämättömimpien — ja niistä tärkein on nimenomaan ruoka — verokantaa jopa madallettaisiin lähes 400 miljoonalla eurolla, 350—400 miljoonalla eurolla käytännössä vuodessa rahassa mitaten. Ja sitten nämä muut alemmat verokannat, niitä me emme nostaisi, tyyppiin majoitus, liikenne, lääkkeet. Ne pitäisimme entisellään tämän meidän ajattelutapamme mukaan.

Käytännössä tämä linja merkitsee sitä, että me näin ollen myöskin vähän rankaisemme pääsääntöisesti ulkomailta tänne tuotuja hyödykkeitä. Niitten verokanta tässä nousee, mutta nehän, missä tämä alempi kohtelu on, ovat tyypillisiä kotimarkkinatuotteita, tyypillisiä kotimarkkinapalveluita, ja tässä tilanteessa myöskin tälle ajattelulle ja tälle talousfilosofialle — sanotaan nyt niinpäin — mielestäni löytyy ihan hyviä perusteita.

Vastaavasti sen lisätuoton, mikä tästä ekstraa tulee, kun yleistä korotetaan, me sitten käytämme erilaisiin toimiin, joista huomenna kerromme tarkemmin, sellaisiin toimiin, joilla me tätä kotimaista työtä, kotimaista talouden kasvua vauhditamme, joka nyt näyttää muutoin kyllä hiipuvan entisestään alaspäin. Näköpiirissä on, että ellei kasvua saada vauhditettua, ihan oikein Suomenkin kansantuote vajoaa ensi vuonna selvästi miinuksen puolelle, ja me kaikki tässä salissa tiedämme, mitä siitä seuraa: myös julkiseen menotalouteen ilman muuta leikkauksia, tämmöisen hiipuvuuden kierre, joka on monella tavalla ikävä ja vastenmielinen kierre. Mutta huomenna tässä salissa me kerromme tarkemmin, mitä ne toimet, joilla tuota kasvua vauhditetaan, ovat, ja mikä niissä toimissa on sitten verotuksen rooli, myös siitä kerromme huomenna tarkemmin.

Jussi Halla-aho /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tässä keskustelussa on oltu huolissaan muun muassa siitä, miten tämä hallituksen esitys lehdistön arvonlisäveron korottamisesta vaikuttaa moniäänisyyteen. Haluaisin puheenvuorossani edistää moniäänisyyttä tuomalla esille niitä näkökantoja, joiden vuoksi en suhtaudu jyrkän kielteisesti hallituksen esitykseen, vaikka oppositiosta käsin puhunkin.

Aikana, jolloin kaikkia vaaditaan yhteisvastuullisesti ja solidaarisesti osallistumaan kansantaloudellisiin talkoisiin, on vähän vaikea löytää perusteluja sille, että yksi liike-elämän — korostan liike-elämän — sektori nauttii verotuksen suhteen positiivista erityiskohtelua. Lehdistön nollaverokanta voisi olla perusteltu, jos meillä olisi moniääninen, keskusteleva, tasapuolinen ja riippumaton, sanalla sanoen yhteiskuntaa palveleva lehdistö. Ikävä kyllä meillä ei ole sellaista lehdistöä. Nollaverokohtelu on pitkälti epäsuoraa puolue- ja yritystukea.

On varmasti aivan totta, että hallituksen esitys vaikuttaa kielteisesti media-alan kannattavuuteen ja työllisyyteen. Toisaalta yhtä hyvin voidaan sanoa, että vaikkapa palvelualojen työllisyyteen vaikuttaisi myönteisesti, jos niiden alv-kantaa laskettaisiin. Pienituloisten asema kohenisi, jos ruuan arvonlisävero laskettaisiin nollaan. Tähän on lisättävä, että ruoka on sentään ihmiselle välttämätöntä, toisin kuin Helsingin Sanomat.

Tämä perustelu on siis onton oloinen. Verotus vaikuttaa aina kielteisesti työllisyyteen, yrittämiseen ja ihmisten elämään. Koska yhteiskunnan on kuitenkin kerättävä varoja verottamalla, tärkeintä on, että se tapahtuu tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien 9 prosentin arvonlisävero on kokonaistaloudelliselta vaikutukseltaan kielteinen, ja sen verotuottovaikutus on, jos sitä on lainkaan, varsin vähäinen. Media-ala on arvioinut verokertymän nettotuotoksi 13 miljoonaa euroa vuositasolla, mutta kun siitä vähennetään sitten tämä työttömyyden aiheuttama kustannusvaikutus 2 500 työttömän mukaan, niin päädytään jo monta kymmentä miljoonaa euroa miinukselle. Valtiontaloudellisista syistä verokantaa ei siis kannata nostaa.

Pidän hyvin surullisena sitä, että tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien EU-jäsenyysneuvotteluissa vaivalla sovittu nollaverokanta menetetään nyt lopullisesti. Se menetettäisiin myös, jos tästä 9 prosentin verokannasta tehtäisiin määräaikainen. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää hylätä tämä hallituksen esitys, ja se on keskustan kanta, joka täällä on tullut esitetyksi ja josta huomenna äänestetään.

Lehti- ja painoala työllistää tällä hetkellä noin 24 000 henkilöä, ja viestintäala arvioi veronkorotuksen vievän alalta noin 2 500 työpaikkaa eli noin 10 prosenttia työpaikoista. Työllisyys heikkenee myös lähialoilla, kuten lehtien jakelussa, paperiteollisuudessa ja markkinoinnissa. Itella Oyj on arvioinut, että 20 prosentin pudotus jakeluvolyymissä merkitsee 1 200 henkilötyövuoden karsimista.

Tällä tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverolla on yhteiskunnallisia vaikutuksia. Moniarvoinen tiedonvälitys ja sananvapaus heikentyvät, kun lehtien resurssit supistuvat. Erityisessä vaarassa on paikallinen uutistuotanto, jota mikään muu media ei korvaa.

Tässä tapahtuu monenlaisia verotuoton menetyksiä. Viestintäala on arvioinut, että ensinnäkin tilaus- ja ilmoitusmyynnin arvonlisäverotuotto tulee olemaan noin 35 miljoonaa euroa hallituksen arvioimaa pienempi. Lisäksi ala arvioi, että kustannusalan liiketulosten heikkenemisestä seuraa myös noin 35 miljoonan euron yritysverotulojen aleneminen ja lisäksi sitten tämä jo esittämäni joka tapauksessa useitten tuhansien työpaikkojen menetys.

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tämä tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisävero siellä Säätytalolla keksittiin. Ainakaan se ei tullut valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiehiltä, sen olen tarkistanut. (Matti Saarinen: Ei ne saa sitä sanoa!) Se tuli poliittiselta tasolta, ja jos Suomessa olisi tutkivaa journalismia, niin tässä olisi mielenkiintoinen selvitysaihe.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä ovat monet puhuneet erityisellä lämmöllä paikallislehdistä. Niiden osalta on todettava, että Posti on jo usean vuoden ajan nostanut jakelumaksuja 5—7 prosentin vuosivauhtia, siis selvästi enemmän kuin yleisen hintatason nousu on. Postin mukaan samanlaista kehitystä on luvassa myös lähivuosille. Kun tähän lisätään arvonlisävero, niin puhutaan todella rajusta ylimääräisestä, normaalin kustannuskehityksen ylittävästä menojen noususta melko lyhyen ajan sisällä. Kustannukset on pakko yrittää lisätä tilaus- ja ilmoitusmaksuihin. Se ei kuitenkaan onnistu, vaan monien lehtien osalta alkaa kierre alaspäin niin tilaus- kuin ilmoitustuloissakin, ja siitä ovat seurauksena lehtien lopettamiset ja jopa lehtitalojen konkurssit. Näin uskallan entisenä lehtialan yrittäjänä väittää.

Nyt hallitus on väen väkisin toteuttamassa, voi sanoa, hatusta vedettyä veronkorotusta, joka on todella turmiollinen. Silloin ei ole tippaakaan mietitty sen vaikutuksia. Aiemmin edustaja Kataja sanoi, että tämä tilausmaksujen alvi on jopa isänmaallinen teko. Uskomaton väite. Siksi minun on pakko sanoa, että kyseessä on enemmänkin edesvastuuton toiminta.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Aloitan kommentoimalla edustajakollega Halla-ahon puheenvuoroa siltä osin, kun hän totesi, että verotus on aina yritystoiminnan kannalta kielteistä. Pidän sitä aika ahtaana näkökulmana. Kyllä meidän on kai tunnustettava se, että kerättävillä verotuloilla luodaan nimenomaan edellytyksiä yrittäjyydelle ja yritystoiminnalle. Rakennetaan sellaista infraa, koulutetaan työvoimaa, niin että yritykset voisivat mahdollisimman hyvin pärjätä maailmanmarkkinoilla. Toivoisin, että pikkasen kansanedustaja Halla-aho voisi ajatteluaan tältä osin liikuttaa tänne hyvinvointiyhteiskunnan suuntaan.

Täällä on paljon puhuttu veroista tämän asianomaisen 9 prosentin arvonlisäveron osalta koskien tilattavia lehtiä. Ensinnäkin se on tietysti hallituspuolueitten yhdessä sopima. Aloite ei ole tullut suinkaan Hakaniemen suunnalta. Sosialidemokraatit yrittivät vielä viime metreillä saada lain voimaantuloa lykätyksi sen tähden, että lehtialalta oli sitä niin voimakkaasti toivottu, että olisi saatu vielä vähän sopeutumisaikaa.

Sitten olen hämmästellyt sitä, kun keskustelussa on myöskin kosketeltu sellaista vaihtoehtoa, että kun lehdistö tarvitsee sitä tukea joiltakin osin, niin sinne olisi lähdetty rakentamaan harkinnanvaraista läpinäkyvää tukijärjestelmää, että tämä ei lehtialalle kelvannut, vaan he pitivät kiinni siitä, että pitää säilyttää nollaverokanta yleisesti kaikilla. Tällaiseen tarveharkintaan eivät alan edustajat olleet valmiit.

Sitten olen valtavasti hämmästynyt, että niin paljon kuin minulla on ollut yhteyksiä yrittäjiin — ja viime aikoina nimenomaan puhelin on soinut toisinpäin, minulle päin on soitettu — niin ykkösasia on ollut, että torjukaa kaikin tavoin yleisen arvonlisäveron korotus. Näin yrittäjät kokevat. Minun on kyllä heitä uskominen. Yrittäjät itse tietävät, mikä on heidän työnsä kannalta tärkein ja merkittävin asia. Tässä minä hämmästelen sitä, kun vuosien saatossa keskustapuolue on profiloitunut voimakkaasti yrittäjäystävälliseksi puolueeksi, usein viitannut Suomen Yrittäjiin, että tässä asiassa Suomen Yrittäjienkään vetoomukset eivät näytä keskustapuolueen sydäntä lämmittävän, vaan puolue yksiniittisesti vaatii 2 prosentin korotusta yleiseen arvonlisäverokantaan. Tätä hämmästelen, puhumattakaan siitä, että se on erittäin rankka niille, joilla ostovoima on minimissä, joiden käytettävissä olevat tulot ovat pienet: heihin tämä osuu kyllä todella rajusti.

Täällä on myöskin tuotu keskustapuolueen taholta esiin ruuan arvonlisävero. Kommentoin sitä lyhyesti. Pysyvä aukko veropohjaan jäi viime vaalikaudelta, 500 miljoonaa euroa, jokaisena vuotena tästä maailmantappiin saakka. Tämä on kovin tehotonta. Vuorineuvos saa siitä noin 100 euroa osakseen, pienituloinen saa noin — asiantuntijoitten ilmoituksen mukaan — 40—50 euroa vuodessa. Jos tällainen 500 miljoonaa euroa olisi haluttu täsmällisesti kohdentaa niille, joilla avun tarve on suurin, niin jos esimerkinomaisesti käyttää mittarina toimeentulotukea saavia kotitalouksia, niitä on 250 000—300 000, ja jos käytetään 250 000:ta kotitaloutta, niin jokaiselle voisi lähettää joka vuosi 2 000 euroa ja se ei jäisi heillä sukanvarteen. Se kanavoituisi meidän sisämarkkinoillemme ja suoraan kulutukseen, koska he elävät kädestä suuhun. Tämä olisi kansantalouden kannalta ja inhimillisesti ottaen paljon järkevämpää rahankäyttöä kuin tällainen yleinen 500 miljoonaa markkinoille, josta suuri osa jää välikäsille selvitysten mukaan. Se ei tässä kenenkään hätää kovinkaan paljon auttanut.

Täällä on myöskin väitelty siitä, viimeksi edustaja Pekkarinen, joka nyt on poistunut salista, kuka on mitäkin puhunut. Pääministeri Katainen sanoi tältä paikalta, että edellisessä hallituksessa on sovittu ja päätetty siitä, että parturien ja pienkorjaamojen arvonlisäverokokeilusta luovutaan, ja tässä asiassa luotan enemmän — luotan tietysti edustajiin Lintilä ja Pekkarinenkin, mutta — huomattavasti enemmän tämän asian kyseessä ollen maan pääministeriin, joka tältä paikalta sen todistaa. Hän ei voi tältä paikalta meille valehdella. Se ei ole mahdollista. Ja hän jäisi siitä muuten kiinni. Tässä mielessä uskon siis pääministerin sanaa.

Ja vielä veropolitiikkaa: Täällä on pikkaisen arvosteltu hallitusta siitä, että tasaverojen osuus verotuksessa kasvaa ja viitattu viinan, tupakan, makeisten verottamiseen. Ihmisellä on omalla kulutustottumuksellaan joku mahdollisuus välttää näitä veroja. Olisikin toivottavaa, kun nämä ovat tällaisia haitallisia asioita, että ihmiset sillä tavalla käyttäytyisivät, että tämän kaltaisten verojen tuotto saataisiin laskevalle käyrälle ja saataisiin minimoitua, koska kansanterveydellisesti saisimme varmasti huomattavasti paremmat säästöt. Sen sijaan yleisen arvonlisäveron korottamista ihminen ei pysty välttämään. Se on mukana kaikessa.

Ymmärrän kyllä sen tämän keskustelun kuluessa, että keskustapuolue on nyt pitkälti profiloitunut entistä enemmän yhden asian liikkeeksi, koska niin voimakkaita veronalennusesityksiä ja -vaatimuksia puolue on tehnyt nimenomaan vain ja ainoastaan maataloustuotannon suuntaan. Se on tärkeä toimiala Suomessa, mutta kyllä se on vähän putkeen katsomusta. Kyllä pitäisi nähdä vähän laajemmin tämän yhteiskunnan tarpeet eikä vain yhden asian ja yhden liikkeen asioita täällä leimallisesti hoitaa. Pitää ottaa vastuuta kokonaisuudesta.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että edes joku puolueista kantaa vastuuta myös maataloudesta ja maaseudusta, koska hallituksen riveistä ei näytä yhtään puoluetta sitä nyt tällä hetkellä tekevän. Keskusta teki tämän vaihtoehtoisen esityksen. Me olemme realistisia siinä, että tuloja on saatava. Meillä oli sen takia siinä esityksenä, että yleistä arvonlisäverokantaa nostetaan, jotta voidaan ruuan arvonlisäveroa sitten laskea ja pitää muun muassa tämä lehtien arvonlisävero nollaverokannassa.

Mutta mitä tulee tähän ruuan arvonlisäveroon, niin sitä on myös tutkittu, ja kyllä sillä vaikutuksia oli. Keskimäärin 5,7 prosenttia alenivat elintarvikkeiden hinnat, ja tällä on kaiken kaikkiaan vaikutusta eniten niille pienituloisimmille ihmisille. Kaikki me tarvitsemme ruokaa, lapsiperheet tarvitsevat ruokaa. Sen vuoksi haluamme myös jatkossa tehdä niin, että arvonlisäveroa kevennettäisiin nimenomaan elintarvikkeiden osalta.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Ajattelin, että varmasti edustaja Saarinen olisi ehkä kommentoinut tuohon ruuan arvonlisäveroon sitä, kuinkahan paljon ennen sitä, kun oli jo tiedossa, että tulee alennus ruuan arvonlisäveroon, nostettiin niin ikään ruuan hintaa. Eihän tästä ole minkäänlaista selkeää tulosta, että tämä suoraan hintoihin menisi, päinvastoin.

Sitten se, mikä tietenkin tässä nyt on, mikä meillä sosialidemokraateilla silloin oli tietenkin se tärkeä asia: kun 500 miljoonaa silloin oli se summa, minkä Matti Saarinen kertasi, niin me olisimme halunneet sen saman summan käyttää kohdennettuna kaikkein pienituloisimpien veronalennukseen eli olisimme halunneet sitä progressiota, verot maksukyvyn mukaan. Tämä olisi tietänyt pienituloisille eläkkeensaajille noin 30 euroa kuussa lisää, kun tästä ruuan arvonlisäverosta tuli tälle samalle pienituloiselle eläkkeensaajalle noin 4 euroa kuussa. Tässä oli se meidän politiikkamme ero.

Siitä minä olen vähän surullinen, että se, missä keskusta ainoastaan nyt tuntuu olevan johdonmukainen itsensä kanssa, on se, että edelleen halutaan tätä tasaverokehitystä edistää ja yleistä arvonlisäveroa. Matti Saarinen edellä kuvasi hyvin sitä ongelmaa, että nimenomaan pienet yrittäjät esimerkiksi todella karsastavat sitä yleisen arvonlisäveron nostoa, mitä tehtiin jo viime kaudella. Siksi on hyvä, että sitä pyritään kaiken kaikkiaan välttämään.

Haluan myös osaltani sanoa, kun edustaja Pekkarinen nimeni mainitsi, että kyllä se vaan niin on, että minäkin olen kuullut pääministerin kertovan, että edellinen hallitus teki sen ratkaisun, että tätä ei sitten jatketa enää, tätä pienyrittäjien, muun muassa kampaamojen, arvonlisäveron alennusta, mikä sinänsä on hankala ja vaikea asia, koska kuitenkaan se ei ihan niin yksinkertainen ole.

Mutta, puhemies, ihan yksi yksityiskohta tästä verojaoston ja valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Haluan sen tässä nyt todeta. Täällä puututaan myös näihin täälläkin esiin tulleisiin tiede-, kulttuuri-, vaihtoehtolehtiin, pieniin paikallislehtiin ja niiden asemaan, ja se on ihan oikeasti hyvin tärkeä kysymys. Tässähän nimenomaan valiokunta mietinnössään toteaa, että...

Kiitos, herra puhemies! En jatka pitkään, mutta kun lause jäi kesken, niin sen vuoksi kävelen tänne.

Eli todellakin täällä valiokunta toteaa tämän suhteen, että tätä asiaa on seurattava, ja pidetään tärkeänä, että tarpeen tullen myös verotuksen ulkopuolisin keinoin voidaan sitten vaikuttaa näiden kulttuurilehtien asemaan. Muistan itse, että tätä asiaahan kyselytunnilla tässä tämän syksyn alussa käsiteltiin, ja muistan ministeri Arhinmäen silloin ottaneen kantaa tähän asiaan myös tämän suuntaisesti, mitä valiokunta mietinnössään toteaa. Uskoisin, että varmasti tähän asiaan tulemme palaamaan, arvoisa puhemies.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Todella hyvä, että edustaja Viitanen otti esille sen, mitä tämä arvonlisävero sitten vaikuttaa ruuan hintaan: se laskee sitä. Saattaa laskea, mutta totuus, se on vaan yksi pieni osa totuudesta. Pitää muistaa se niin, että se, mitä hallitus teki, nosti muun muassa bensan hintaa, se nostaa ruuan hintaa. Kaikki tällaiset vaikuttavat. Ei yksistään ruuan arvonlisäveron alentaminen tarkoita sitä, että ruuan hinta laskee. Ruuan hinta ei tule ensi vuonna laskemaan, se tulee ehdottomasti nousemaan. Kaurapuuro tulee maksamaan ensi vuonna enemmän kuin mitä se maksaa tänä vuonna tai maksoi viime vuonna.

Sinänsä, jos puhutaan partureista ja kampaamopalveluista ja niiden arvonlisäverosta, jos se tulee sinne, niin sehän ei tietenkään vaikuta näihin yrittäjiin heti suoranaisesti. Nyt pitää muistaa, mitä arvonlisävero on. Arvonlisävero on vero, jonka yrittäjä kerää verottajan puolesta, ja arvonlisäveron vähennykset saa silloin, jos tulee erilaisia hankintoja. Mutta niitä ei hirveän paljon enää näissä partureissa ja suutareissa ole, kun ne hankinnat on jo kuoletettu, mitä sinne on hankittu. Silloin se raha täytyy saada jostakin ja sehän otetaan tietysti asiakkaalta, jolloinka se tarkoittaa sitä, että nyt kun me elämme tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, missä koko Eurooppa on syöksymässä alas — mihin me olemme ihan kiitettävästi menossa näköjään mukaan, kiitos ihan hallituksen — Suomi tulee voimaan entistä huonommin, ihmisillä on entistä vähemmän rahaa käyttää, elikkä ihmiset eivät enää käy parturissa, eivät käytä enää räätälipalveluita. Kuinka monella miehistä on räätälin tekemä puku? Ei varmasti ole. (Eero Suutarin välihuuto) — Ai sentään, hienoa, kahdella on. — Mutta Henkkamaukka taitaa olla se paljon yleisempi paikka suomalaisille miehille hakea ne puvut. Samaten parturi- ja kampaamopuolella käy niin, että ostetaan tukkarullat ja käännetään itse tukka kiharalle, että ollaan nättejä sitten lauantai-iltana. Näin siinä vaan käy, ei enää käytetä näitä palveluita.

Lehtien arvonlisäverosta: Lehtien arvonlisäveron korotus ei koskaan, ei missään, ei missään tilanteessa ole tasapuolista. Se ei ole tasapuolista pienten lehtien osalta. Se ei ole tasapuolista aluelehtien osalta. Se ei ole tasapuolista objektiivisen tiedonvälityksen osalta. Mitä se aiheuttaa? Se aiheuttaa sen, että tiedonvälitys yksisilmäistyy, puusilmäistyy. Silloin ne, joilla on paljon rahaa, pystyvät tuomaan omat asiansa huomattavasti paremmin esiin sen takia, että nämä pienet lehdet kaatuvat.

Luulisi, että sosialidemokraatit muistavat vielä sen, kun tästä maasta tapettiin kakkoslehdistö. Mitä silloin tapahtui? Meiltä ykskaks loppuivat uutiset moneksi vuodeksi siitä, että maalla menee huonosti. Meiltä loppuivat uutiset siitä, kun ihmiset kävelevät ulos työpaikoiltaan, kun meillä pantiin Topmania kiinni, meillä pantiin Tiklas kiinni. Ne eivät olleet uutisia. Uutisia ne olivat vaan silloin, jos ne koskivat 150:tä ihmistä. Sitäkö te haluatte nyt taas?

Jos meidän tiedonvälityksemme yksisilmäistyy ja puusilmäistyy, se tarkoittaa sitä, että kansaa huijataan oikein todella. Kansa ei voi tietää, mitä maassa tapahtuu. Isot lehdet ovat hyviä lehtiä, isot lehdet tuottavat kyllä hyviä uutisia. Valitettavasti niitä ei tilata maakuntaan, ihmisillä ei ole rahaa niihin lehtiin. Sen lisäksi on muistettava: Helsingin Sanomat on Helsingin kaupunkilehti, Aamulehti on Tampereen kaupunkilehti, Keskisuomalainen on Jyväskylän kaupunkilehti. Eivät ne kerro marketin tarjousta siellä Rovaniemellä eivätkä ne kerro, mitä Rovaniemen kaupunginhallitus on päättänyt, eivätkä ne kerro, mihinkä miljoonapiiriin Vaasassa ollaan sairaanhoitopiiriä viemässä. Sellaiset asiat silloin vaan tehdään, ja ihmiset huomaavat sen ykskaks elämässä, että aha, näin on tehty, näin on päätetty, asioihin ei voi vaikuttaa. Tätäkö te haluatte?

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Tässä edustaja Saarinen kertoi, että hallitus on tarjonnut lehtialalle tätä harkintapohjaista arvonlisäveron menettelyä, mutta se ei lehtialalle ollut kelvannut. En tiedä sitten, kuinka hyvin heille kelpaa tämä 9 prosentin korotus, mutta sehän tietenkään ei hallitusta ole estämässä tätä lakiesitystä antamasta. Täällä on välillä menty hallitusohjelman taakse ja viime kädessä sitten vielä EU-lainsäädännön taakse piiloon ja on perusteltu myöskin Euroopan alv-lainsäädännön yhdenmukaistamisella. Ihmettelen vaan, missä vaiheessa se yhdenmukaistaminen sitten rupeaa koskemaan tätä alvin alarajaa, joka Suomessa on 8 000, kun se jossain Ranskassa tai Englannissa on useita kymmeniätuhansia euroja. En sano tarkkaa summaa, koska en sitä nyt tässä muista, mutta huomattava ero kuitenkin.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Edustaja Soukolalle sen verran, että noin yleisesti ottaen me kaikki tiedämme, että ala tietysti raivokkaasti vastustaa tätä veronkorotusta, mutta kun haettiin jonkinlaista ratkaisumallia, voisiko se löytyä jostain muualta kuin tästä, niin ala ei ollut kiinnostunut edes keskustelemaan siitä.

Vielä tähän arvonlisäveropohdintaan toisin sen ulottuvuuden, että kun nykyisenä tietokoneaikana tiedetään ja tunnetaan katuosoitteen perusteella, missä minkäkinlaiset ihmiset asuvat, heidän verotietonsa tiedetään, heidän tulonsa kaikki tiedetään, toimeentulonsa, heidän elämäntilanteensa tiedetään ristiin rastiin, niin jos on halua lähettää täsmäapua ja tukea sellaiseen perheeseen, sellaiselle ihmiselle, jonka ovelle löytää muuten ulosottomies, niin kyllä sinne täytyy löytyä päinvastaisessa tapauksessa myöskin sellainen henkilö, joka vie sinne jotain apua ja tukea. Tässä mielessä esimerkiksi yleinen veronalennus ruuan suhteen on äärettömän tehoton tapa, kun se jakautuu jokaisen kansalaisen kesken kutakuinkin pääluvun mukaan tasan. Jos tällainen liikkumavara on taloudessa, niin suora tuki on tehokkaampi.

Suora tuki on tehokkaampi myös lehtituessa. On paljon lehtitaloja, jotka eivät tarvitse sitä tukea, mutta on niitä, jotka ilman muuta tarvitsevat, nämä pienet, esimerkiksi kulttuurilehdet. Suora tuki olisi tehokkaampi, on kysymys sitten yritystuista taikka henkilökohtaisista, perheitä koskevista tuista. Silloin se on täsmäavustamista, apu menee perille, ja sen vaikuttavuus on silloin ihan eri luokkaa. Tähän pitäisi tämmöisessä tietoyhteiskunnassa kyetä nykyistä paremmin eikä tällaisella yleiskatteisella ratkaisulla mättää rahaa. Se on tehotonta. Silloin kun rahaa on vähän, pitää olla tarkka sen käytössä.