Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tämän vuoden toinen lisätalousarvio ja valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö. Valitettavasti taloudellinen tilanne ei näytä tällä hetkellä varsin positiiviselta. Talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 0,8 prosenttia, mutta valitettavasti Suomen viennin kasvu on hyytymässä ja vaihtotase tulee tänäkin vuonna jäämään alijäämäiseksi, kuten myös kauppatase. Kaikkein suurimpana huolena tällä hetkellä on se, että euroalue on vaarassa ajautua taantumaan, ja voi olla, että tästä taantumasta voi tulla varsin syvä, kun näemme, mitä lähiviikkojen aikana euroalueella tapahtuu.

Kaikkia keinoja on tähän mennessä jo pyritty käyttämään, ja keskuspankki on pitänyt koron varsin alhaisena. 1 prosentin korolla on lainattu massiivinen määrä rahaa, ja tällä hetkellä korko on negatiivinen reaalikoron osalta. Tämäkin myöskin tarkoittaa sitä, että rahapoliittisilla keinoilla kovin paljon elvyttämistä ei ole lähiaikoina suoritettavissa.

Työttömyysaste kohoaa, onneksi vain varsin vähän, ja arvio on, että tänä vuonna se kohoaa 8 prosenttiin noin 7,8 prosentista. Valitettavasti kuitenkin on nähtävissä se, että rakennemuutokset tuotannossa Suomessa ovat varsin suuria, ja Nokia tältä osin on ehkä viimeisin hyvin selkeä esimerkki.

Kuluttajahinnat ovat nousseet aika reippaasti, runsasta 3:tta prosenttia viime aikoina. Ennuste tälle vuodelle on 2,8 prosenttia, niin että tältä osin ollaan menossa hieman parempaan suuntaan.

Valitettavasti julkinen talouskin pysyy alijäämäisenä myöskin tänä vuonna. Alijäämä jopa valitettavasti suurenee 8,7 miljardiin. Tähän on osittain syynä se, että hallituksen ansiokkaasti maaliskuussa päättämät tasapainottamistoimet eivät vielä astu tänä vuonna voimaan vaan astuvat asteittain vuoteen 2015—2016 mennessä voimaan. Suomen julkisen talouden velka on varsin hyvin vielä tällä hetkellä hallinnassa, mutta täytyy todeta, että 50 prosentin raja julkisen talouden velan osalta ylitetään tämän vuoden aikana.

Mitä tulee sitten dynaamisiin vaikutuksiin tällä hetkellä, niin voidaan todeta, että verotuloarvioita joudutaan tässä lisätalousarviossa alentamaan nettomääräisesti, koska on tietysti joitakin lisäyksiäkin, 175 miljoonaa euroa. Ja ehkä huolestuttavinta on se, että yhteisöveron tuloarviota alennetaan 107 miljoonaa euroa. Se perustuu kertymätietoihin: mitä tänä vuonna on kertynyt yrityksiltä perittävistä tuloveroista. Tältä osin täytyy sanoa, että se osoittaa sitä, että yritystoiminta ei ole niin hyvissä kantimissa kuin se kenties voisi olla, ja tämä asettaa meille lisää haasteita yritystoiminnan edistämisen suhteen.

Eli kaiken kaikkiaan tässä lisätalousarviossa esitetään valtionvelan kasvattamista 1,2 miljardia euroa, jolloin nettolainanotoksi tälle vuodelle tulisi 8,7 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Ehkä merkittävin erä tässä lisätalousarviossa on EVM:n pääoman korottaminen 1,44 miljardin euron määrärahalla. Lisäksi tarvitaan sitten 11,1 miljardin euron valtuus myöhemmin vaadittaessa maksettavaa pääomasijoitusta varten EVM:ään. Kuitenkin olennaista ja tärkeätä on muistaa se, että EVM on olennaisesti parempi mekanismi kuin väliaikainen vakausväline ERVV. Tältä osin kriisin hallinta tulee tapahtumaan pienemmin kustannuksin ja Suomelle paremmilla vakuuksilla sitä kautta, että maksamme pääoman ja tuo rahoituslaitos ottaa tuon pääoman perusteella sitten lainaa omalta osaltaan, ja tätä kautta riskit ovat kaiken kaikkiaan pienempiä. Ja tietysti täytyy sanoa, että aina jos halutaan pääomaa korottaa tai lisäosuuksia maksaa, niin tältä osin olennaista on se, että tarvitaan yksimielisyys päätöksenteossa. Sitten on nämä poikkeustapaukset, kiireellinen prosessi, joissa sitten voidaan tietyillä hyvin tiukoilla ehdoilla kuitenkin sitten määräenemmistöä käyttää.

Lisäbudjettiin ei sisälly mitään rakenteellisesti merkittäviä muutoksia. Kuitenkin siinä on eräitä tärkeitä hankkeita, joista Olympiastadionin perusparannushanke on tärkeä ja myöskin se, että perusväylänpitoon laitetaan lisää 7,5 miljoonaa euroa, joka laitetaan Jämsä—Mänttä-tieosuudelle, joka on erityisen tärkeä puunjalostusteollisuuden kannalta. Sen lisäksi Suomen Vientiluotolle ehdotetaan 400 miljoonaa euroa lisäystä, mikä johtuu jälleenrahoituslainojen arvioitua suuremmasta käytöstä, mikä sinänsä on hyvä merkki siitä, että vientiä voitaisiin myöskin tällä tavalla pyrkiä edistämään.

Työllisyyttä on ajateltu tätä lisäbudjettia rakennettaessa, ja lisää rahaa annetaan äkillisten rakennemuutosten hoitamiseen, työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteisiin ja lisäksi myöskin Kainuun kehittämisrahaan.

Myönteistä tässä lisätalousarviossa on se, että korkomenoarvioita valtion korkomenojen osalta on voitu alentaa 217 miljoonalla eurolla, mikä johtuu siitä, että korkotaso kaiken kaikkiaan on alentunut.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää mietinnössään erityisesti huomiota kahteen asiaan, joista toinen on liikenneverkko ja nimenomaan tämän Jämsä—Mänttä-tien perusparantaminen. Valiokunta kaiken kaikkiaan pitää hyvänä, että perusväylänpidon rahoitusta voidaan lisätä kesken vuotta valtiontalouden tiukasta tilanteesta huolimatta, ja toivoo, että jatkossa tätä instrumenttia myös kenties jo voitaisiin käyttää. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota saariston yhteysalusliikennepalveluihin. Tarkoitus on, että nyt myönnetään valtuutta, jotta voitaisiin tehdä pitkäaikaisia palvelusopimuksia, ja tietysti, kun ne ovat edullisempia kuin lyhytaikaiset palvelusopimukset, valiokunta voimakkaasti puoltaa sitä, että pyritään kaikessa tämän tyyppisessä palvelunvuokraustoiminnassa siihen, että Suomessa olisi mahdollisimman pitkäaikaisia ja tällä tavalla saataisiin kokonaissäästöjä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne käy päivä päivältä ahtaammaksi. Sen on voinut nähdä jo pidemmän aikaa, ja kyllähän valiokunnan puheenjohtaja Sasikin tähän suuntaan todisti. Normaalitilanteessahan kaiken yläpuolella on valtion kehysmenettely, jonka avulla vahvat virkamiehet ovat ottaneet niskalenkin heikoista poliitikoista. Tämä niskalenkki on paljon pitävämpi kuin se niskalenkki, jonka kansanvalta otti markkinavoimista Kreikan talouskriisin yhteydessä. Siitä täytyy sanoa, että ottelu jatkuu vielä.

Kehykset testamentataan aina seuraavalle hallitukselle, ja niihin sisältyvät valuviat ja määrärahojen vinoutunut jyvittäminen siirtyvät eteenpäin vuodesta toiseen. Valtion talousarvioesitykset ja lisätalousarviot ovat alisteisia kehysraameille. Kun rajoittamattoman kapitalismin perintö eurokriisin myötä realisoituu maksettavaksi myös Suomessa, lisätalousarvioiden volyymi ja liikkumatila kapenevat entisestään. Itse asiassa käy niin, että hallitusohjelmakin pistetään sisällöltään uusiksi, koska talouslausekkeet velvoittavat niin tekemään. Sitä ei enää lisätalousarviolla paikata, kun perusteet pettävät, ja kohta me saamme keskustella kyllä siitä, kuinka paljon Suomen luottoluokitus tuosta kolmen A:n luokituksesta putoaa.

Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvioesityksen eduskuntakäsittelyn aikana on ehtinyt tapahtua jo paljon. Espanja on tullut mukaan autettavien maiden joukkoon, ja Kreikan kolmatta tukipakettia odotellaan. Kannattaa myös huomata, että samaan aikaan, kun Suomessa lapetaan lisävelkaa jo toisten maiden aiheuttamien tarpeitten vuoksi, rahaa Nato-yhteensopiviin sotakoneisiin tuntuu riittävän. Tämän kuun 6. päivänä Pentagon antoi Suomelle luvan ostaa 70 maasta maahan ammuttavaa ohjusta, joiden kantama on yli 300 kilometriä ja jotka voivat kantaa mukanaan ydinkärkeä. Hintaa tälle kaupalle tuli 100 miljoonaa euroa.

Tästä kaikesta seuraa, että epävarmuus lisääntyy entisestään myös Suomessa, ja tälläkin päätöksellä siis lisätään nettolainanottoa 1,2 miljardia euroa. Kehyskaudellahan lisälainaa otetaan entisten päälle 25 miljardia, ja tämän vuoden nettolainanotto kohoaa liki 9 miljardiin euroon. Lisätalousarvioon sisältyy muun muassa 1,4 miljardin euron määrärahalisäys käytettäväksi EVM:n pääomaan, eli sillä rahoitetaan jättimäisen eurooppalaisen pikavippifirman perustamista. Se on tie, jolla tulee karhu vastaan. Nämä jos mitkä ovat yhteisiä vastuita, ja tässä puhutaan vasta aloituspääomasta. Lisää seuraa jatkossa.

Arvoisa puhemies! Jos ovat isot asiat levällään, niin ovat pienemmätkin. Pohjoisesta näkövinkkelistä olen erityisen huolestunut liikenneinvestoinneista, paremminkin niiden riittämättömyydestä, niin omalla seutukunnallani kuin koko maakunnassa ja siitä, että esimerkiksi Kittilän Kaukosen sillan rakentaminen ei saanut rahoitusta. Tämähän on äärimmäisen tärkeä liikennehanke, ja kun äsken viittasin puolustus- tai paremminkin sotapolitiikkaan, niin tämä Kittilän Kaukosen silta oli jo 1950-luvulla sillä listalla, jonka Nato laati liikennesolmukohdista, jotka tuhotaan ydiniskussa. Sekin osoittaa tämän liikennehankkeen merkittävyyttä. Jokaisen kehittyvän seutukunnan perusedellytys on nimenomaan toimivat liikenneyhteydet tietoliikenneyhteydet mukaan lukien. Toivon ja uskon, että vastuuministeri tekee kaikkensa, jotta tuohon liikenneinvestointiin löytyy rahoitusta.

Olemme edustaja Yrttiahon kanssa tehneet useita aloitteita, joilla parannettaisiin maantie- ja raideliikenneyhteyksiä etenkin Pohjois-Suomessa. Samoin olemme esittäneet lisää rahaa työllisyyden hoitoon ja sen kohdentamista erityisesti työttömyyden alueellisten erojen tasaamiseen, nuorten aidon yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja kolmannen sektorin toimijoiden tukemiseen. Nythän on käynyt niin, että työttömyyden alueellisten erojen kaventaminen on kuollut kirjain budjetin perusteluosassa, missä ei ole aitoa nuorten työpaikkatakuuta — on kyllä yhteiskunta- takuu, joka jää vääjäämättä puolitiehen — ja kolmannen sektorin toimijoitten, esimerkiksi työttömien yhdistysten, rahoitusta on tiukennettu täysin perusteettomalla tavalla.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa minun mielestäni aivan oivallisesti esitetään 5,6 miljoonan euron korotusta ammatilliseen peruskoulutukseen. Sillä pystytään luomaan noin 1 200 koulutuspaikkaa, ja näin myöskin edistetään sitten nuorten yhteiskuntatakuun etupainotteisuutta, ja tällähän sitten lisätään niitä koulutuspaikkoja tänne pääkaupunkiseudulle ja eräisiin muihin kasvukeskuksiin.

Lisäksi pidän erinomaisen hyvänä asiana sitä, että Suomen Vientiluotto -lainoihin tulee se 400 miljoonan euron korotus, joka johtuu jälleenrahoituslainojen arvioitua suuremmasta käytöstä.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarviohan on aika paljon tällainen tekninen, mikä johtuu sitten teknisistä syistä, palkankorotuksista ja kaikista muista, mutta tähän sisältyy myöskin näitä periaatteellisesti tärkeitä juttuja: liikenteeseen satsataan, perusväylänpitoon, ja niin kuin edustaja Kärnä totesi, nuorisotakuun kannalta on erittäin tärkeätä tämä ammattikoulutukseen laitettava lisäpanostus samoin kuin viennin edistämisen kannalta vientiluoton vahvistaminen.

Mutta tietysti iso asia on tämä EVM:n pääomittaminen, siinä Suomen osuus, ja keskustelu täällä tänään sen asian ympärillä tietysti jatkuu. Tilanne on erittäin vaikea, kun seuraa, mitä Espanjassa tapahtuu: muun muassa heidän 10 vuoden lainojensa korkohan on nyt 7,3 prosenttia, ja se on tietysti hälyttävän korkea. Kun nyt sitten Meksikossa G20-maat pitävät parastaikaa kokousta, niin kyllä siellä varmaan käydään kovaa keskustelua myöskin muiden kuin eurooppalaisten maiden taholta siitä, mitä Euroopassa pitää tehdä, että tilanne saadaan vakautettua, ja kyllä siellä varmaan myöskin Saksan liittokansleri on kovan paineen alla pohtiessaan, millä tavalla tulee suhtautumaan niihin isoihin periaatteellisiin ratkaisuihin, joita Euroopassa on ehkä edessä.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen on lähellä kaikkien perussuomalaisten syvintä paikkaa eli sydäntä. Me olemme esittäneet, että perussuomalaisten mielestä hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja alempiasteisille teille. Hyväkuntoinen tieverkosto moottoriteistä alempiasteisiin yksityisiin metsäteihin asti on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Tästä syystä perussuomalaiset ovat esittämässä, että kyseiselle momentille otetaan lisää rahnaa 8,66 miljoonaa euroa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Uotila on tavattoman oikeassa. Merkit Euroopasta, kriisimaista, eivät kerro mitään hyvää, eivät Espanjasta, eivät Kreikasta, oikeastaan mistään kriisimaista. Kuitenkin euromaat elävät edelleenkin ikään kuin tätä hommaa nyt joka tapauksessa hoidettaisiin näin ikuisesti, ties vaikka kuinka kauan: on sitouduttu edelleenkin siihen, että yhteisvaroin tätä kaikkea maksetaan. Keskusta ei tätä tietä kannata. Myöhemmin EVM:n täällä ollessa keskustelussa kerromme tarkemmin perusteet sille, miksi näin.

Mutta, arvoisa puhemies, se iso asia tässä kaiken kaikkinensa on se, että tänään valtiovarainministeriö on julkistanut uudet ennusteet, ja ennuste on, että tänä vuonna kasvu olisi noin 1 prosentti ja että se kokonaan perustuu kotimaisen kulutuskysynnän kasvun varaan. Kuitenkin meillä tällä hetkellä on sekä julkisen talouden alijäämä että myöskin alijäämäinen vaihtotase. Kun tuo kasvu perustuu kotimaiseen kulutuskysyntään, se tarkoittaa sitä, että me syömme tavallaan velaksi ja sitä kautta voimme vielä pitää kasvua positiivisella puolella. Se tärkeä kysymys on — ei valtiovarainministeri eikä pääministeri täällä taida nyt paikan päällä olla, (Puhemies: Ja nyt minuutti on täynnä!) mutta valiokunnan puheenjohtaja on — että eikös nyt nopeasti teollista kasvua vauhdittavia toimia tarvittaisi. Muutenhan me syömme kaiken aikaa yhä enemmän velaksi.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun hallitus teki kehyspäätöksen, niin siinähän oli sekä valtiontalouden tasapainottaminen että myöskin kasvua edistävät toimet, ja meillähän on ollut kaksi työryhmää, jotka ovat pyrkineet kartuttamaan, mitä toimenpiteitä tarvitaan, ja aika merkittävä osa näistä toimenpide-ehdotuksista toteutuu nyt tuon kehyspäätöksen yhteydessä, ja jatkossa selvitetään myös, mitä muita asioita tältä osin voitaisiin tehdä.

Ihan täytyy vielä sanoa, että yksi asia, joka meidän pitäisi varmasti tutkia vielä, on sitten työn tarjontaa lisäävät toimenpiteet, joilla Saksassa ja Ruotsissa on onnistuttu erittäin hyvin. Mutta näitten asioitten valmistelun pitää tietysti tapahtua yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, ja se vaatii enemmän aikaa, joten tässä suhteessa voi sanoa, että kovin nopeasti ei voida toimenpiteitä ehdottaa. Mutta varmasti tämä on semmoinen asia, joka kaiken kaikkiaan pitää vielä selvittää.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle vielä se, että kannan ja jaan huolenne siitä, että meidän vientimme ei vedä, meidän vaihtotaseongelmamme on käsissä, mutta jos sitten sitä peilaa tämän Euroopan taloustilanteen näkövinkkelistä, niin on aivan selvää, että mikäli tätä tilannetta ei saada hallintaan, mikäli tämä rakennelma sortuu ja tulee katastrofi, niin silloin vasta se meidän vientiteollisuutemme ja vientiponnistelut olisivatkin vaikeuksissa. Tämä on tällainen kohtalonyhteys ja tosi tuskainen tilanne meille kaikille, jotka tätä arvioimme.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus toteuttaa metsäpolitiikkaa aivan selkeästi Metsäteollisuus ry:n ehdoilla. Se näkyy selkeästi siinä, että niihin uusiutuvan energian tavoitteisiin, joita on asetettu, ei tulla tällä politiikalla pääsemään.

On sinänsä hyvä, että nyt nämä petu-rahat saatiin vihdoin viimein käyttöön. Sehän ei ole uutta rahaa mutta budjetissa varattu raha. Puoli vuotta on kulunut, nyt niitä voidaan myös käyttää. Ongelma vain on se, että myöntämisvaltuutta ei ole olemassa tälle vuodelle, ja saattaa käydä niin, että jos myöntämisvaltuutta ei lisätä, niin Kemera-rahoja ei voida käyttää, koska myöntämisvaltuus on vajaa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Uotila, kyllä me jaamme kaikki tämän huolen, mutta ajattelen sitä, että me kuukaudesta toiseen, ehkä vuodesta toiseen, rakennamme uusia tukipaketteja, joiden vaikutus nyt jo näkyy: oikeastaan yhdessäkään maassa, ehkä Irlantia lukuun ottamatta, ei ole olennaista paranemista, oikeastaan minkäänlaista paranemista, tapahtunut. Päinvastoin, tartunta etenee maasta toiseen, nyt myöskin pankkisektorilla. Pitäisi saada nopeita ratkaisuja, joilla avataan tie ulos eurosta niille, jotka eivät pysty elämään yhteisten eurosääntöjen mukaisesti, ja jättää se luja ydin — jos sitä vielä enää ja kohta on ylipäänsä olemassa — ja rakentaa sen varaan se yhteinen euro tulevaisuudessa. Myöskin taakat pitäisi jakaa oikeudenmukaisesti. Nyt Suomen osuus on kohtuuttoman suuri ottaen huomioon ne sijoitukset ja riskit, mitä on synnytetty taakse jääneitten vuosien aikaan.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti erittäin myönteistä, että saadaan 1 200 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa lisää tähän maahan, mutta samalla tiedetään, että hallitus on tehnyt päätöksiä, että niitä aloituspaikkoja vähennetään. Jossain vaiheessa on kyllä tarpeen, että eduskunnalle ja eduskunnassa muodostuu kokonaisvaltainen käsitys siitä, mikä on tilanne eri alueilla, siis myös koulutusaloittain, ja mitä tapahtuu, koska kun lisätään ja vähennetään, niin se kokonaiskuva ei ole ehkä ihan selkeä tällä hetkellä. Mutta sinänsä tämä lisäys on erittäin myönteinen ja tervetullut.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on hyviä satsauksia nuorten koulutukseen ja viennin edistämiseen, ja mitä tulee esimerkiksi nuorten ammattikoulutuspaikkoihin, niin niitä on erityisesti kasvuseuduilla, täällä Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla erittäin niukasti, joten onkin hyvin järkevää pohtia, missä tarpeet ovat suurimmat.

Nostan tästä lisätalousarviosta yhden tärkeän yksityiskohdan. Länsimetron suunnitteluun on budjetoitu 4 miljoonaa euroa. Se on hyvin tärkeää, sillä Länsimetroa nyt rakennetaan. Matinkylään liikennöinti alkaa vuonna 2015, ja on todella tärkeää, että Länsimetroa voidaan heti jatkaa suunnitelman mukaan Kivenlahteen. Se on myös taloudellisesti viisasta, sillä louhintatöitä ei tarvitse lopettaa ja käynnistää myöhemmin uudelleen ja rakentajat ja muut yhteistyökumppanit ovat myös valmiina töihin.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt lisäbudjetista päättäessään hallituspuolueet lapioivat toistatuhatta miljoonaa euroa EVM:n kautta näille velkamaille ja pankeille. Tämä valtavan suuri summa pitää kattaa jostain: joko verotusta pitää kiristää tai sitten peruspalveluja rajusti leikata.

Hallituspuolueiden edustajat, minä kysyisin teiltä ja kansa haluaisi tietää, mitä veroja olisitte valmiita nostamaan ja mitä peruspalveluja leikkaamaan. Oletteko valmis leikkaamaan perusturvasta, lasten- ja vanhustenhoidosta, terveys- ja koulutuspalveluista vai mistä? Jostain nuo miljardiluokan leikkaukset on tehtävä. Tämän väärän EU-politiikan takia hallituspuolueet ovat vastuussa kansalaisille peruspalvelujen leikkaamisesta tulevina vuosina. Tulemme esittämään tämän EVM-rahoituspaketin hylkäämistä.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä tänäänkin jälleen julistaa, että hallitus on kyllä nyt hakoteillä, että otetaan vain runsaat 1 200 miljoonaa euroa siitä syystä, että saadaan heinäkuun alussa voimaan tulevaan EVM:ään tämä peruspääoma, ja sitten 11 000 miljoonaa pitää edelleen ottaa velkaa. Hallituksen esityksessä hallitus toteaa, että ei se nyt mikään niin suuri määrä ole, 5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta uskon, että hallituskin tulee vielä, jollei muutaman kuukauden päästä, niin ainakin muutaman vuoden jälkeen, järkiinsä, kun kaikki on mennyt ja ollaan liittovaltiossa ja maksetaan entistä enemmän yhteisiä velkoja. Toivottavasti jossain vaiheessa hälytyskellot rupeavat soimaan.

Toivon myös, että edustaja Rajamäki on tukemassa minua siinä Nerkoontien parantamisessa. (Naurua) Se on täällä 500 000 euroa, (Kari Rajamäki: Siinäkin!) että minä nyt luotan ja uskon edustaja Rajamäkeen.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin yksi perussuomalainen sanoo, että ei saa ottaa lainaa ja leikataan, ja sitten toinen sanoo, että otetaan lainaa ja ei leikata. Sitä lainaahan otetaan juuri sen takia, että ei jouduttaisi leikkaamaan, ja sitä ei voida rahoittaa sen vuoksi, että me 2008 ajauduimme tilanteeseen, jonka seurauksena se alijäämä, jota tässä nyt katetaan sillä velanotolla, syntyi. Sitähän tässä estetään, että se alijäämä kasvaisi entisestään, jos tämä järjestelmä romahtaa.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun otetaan lisää velkaa ja pistetään EVM:ään, niin vaikka se on aivan älytöntä, että näin tehdään Suomen osalta, ajatelkaa nyt: Espanja siirtyy rahoittajasta saajaksi — 80 miljardia. Mistä se otetaan? Mistä se otetaan? Tai sitten toinen, että mistä Espanja sen ottaa. Italian osuus Espanjasta on kai yli 22 miljardia. Mistä Italia sen ottaa? Ajatelkaa nyt vähän, mihinkä te olette isänmaata viemässä.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopan talouskriisille ei loppua näy, ja sitä suurempi syy meillä on miettiä niitä toimia, mitä voidaan tehdä täällä kotimaassa oman yrittäjyyden, kasvun ja työllisyyden eteen.

Edustaja Sasi tuossa viittasi, että meillä on ollut Suomessa työryhmiä, jotka ovat tehneet esityksiä kasvun ja yrittäjyyden ja investointien toteuttamiseksi. Selvitysmies Eloranta esimerkiksi esitti 40 konkreettista toimenpidettä. Hallitus katsoi, että 2 näistä nyt on mahdollista toteuttaa. Keskustan oma selvitysmies edustaja Pekkarinen esitti jo viime syksynä kymmenien toimenpiteiden paketin. Hallitus ei niihin tarttunut. Hyvä, että nyt edes nämä 2, jotka ovat yhtenevät Elorannan kanssa, menevät eteenpäin.

Tarvitaan lyhyellä tähtäimellä yrittäjyyttä lisääviä toimia aivan sieltä pienimmästä yrityksestä suurimpaan, mutta sen lisäksi tarvitaan Suomelle vielä ikään kuin semmoinen pitkä uusi tarina, mitä kohti kurotetaan tässä epävarmassa maailmassa, mistä löytyy se vientiteollisuuden uusi tulevaisuus. Keskustan mielestä meidän täytyy satsata vahvasti biotalouteen tuolla tutkimuksen ja kehityspanosten puolella, jotta vielä 10 vuoden kuluttua ja siitä eteenpäinkin meillä riittää vientiteollisuudelle järkevää pohjaa tässä maassa.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimissa on nimenomaan lisätä työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin määrärahoja, ja valtiovarainvaliokuntana näemmekin sen, että toimialakohtaisesti on suuria eroja. Tässä nyt vastauksena viime viikolla näihin ikäviin uutisiin, mitä saimme: Valtiovarainvaliokunnan mukaisesti olisi tärkeää, että näitä täsmäkoulutuksia yliopistotasolla lisättäisiin muuntokoulutuksena. Eli korkeasti koulutettujen it-osaajien toimialaa laajennettaisiin sillä tavalla, että sitä pystyttäisiin hyödyntämään myös energiateollisuudessa. Hallitusohjelman mukaisesti toimialaa laajennettaisiin bioteknologiaan ja muualle, jotta pystyttäisiin saman tien hyödyntämään heitä mahdollisimman pian. Tämä yksityiskohta on tässä mietinnössä hienosti otettu esiin.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikaiselle on syytä sanoa, että keskustan mallissa yleensä lähtökohta on se, että erilaisia tukia annetaan erilaisille toiminnoille. Voin sanoa, että tämä tukipolitiikka ei välttämättä ole se oikea tapa edetä. Silloin 90-luvun alkupuolella oikeastaan lähtökohta oli just se, että ei pyritä väkisin pitämään hengissä semmoisia toimialoja, jotka hiipuvat kuitenkin, vaan yritetään panostaa nimenomaan tulevaisuuteen. Silloinhan muun muassa panostettiin tutkimus- ja tuotekehitykseen. Tässä kehyspäätöksessä just oiva esimerkki on tämä t&k-vähennys, jolla pyritään katsomaan ja panostamaan tulevaisuuteen. Toinenhan on sitten tämä bisnesenkelien edullinen verokohtelu, jolla pyritään pitämään huolta siitä, että pieniin, riskialttiisiin yrityksiin ollaan valmiita panostamaan.

Nämä ovat semmoisia kasvua luovia tekijöitä olennaisella tavalla. Ja niin kuin sanottu, sille, että annetaan tukia toiminnoille, jotka ovat hiipumassa, mikä on tämmöinen perinteinen keskustalainen käsitys, ei ole tänä päivänä sijaa maassa, joka on pahasti velkaantunut. (Seppo Kääriäinen: Väärä todistus!)

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi on tällä kertaa valitettavan hakoteillä, kun tulkitsee keskustan politiikkaa. Jos keskusta puhuu yrittäjyydestä ja sen edistämisestä, ei kyse ole tukemisesta. Kyse on konkreettisista toimista: miten ihmiset uskaltavat helpommin perustaa yrityksen, miten yhden hengen yrittäjä uskaltaa palkata ensimmäisiä työntekijöitä. Kyse on byrokratian purkamisesta, hallinnollisen taakan vähentämisestä, siitä, miten kasvuyrittäjä uskaltaa satsata tulevaisuuteen, onko verotus palkitsevaa vai ei. Yrittäjyyttä on katsottava hyvin laajana pakettina alkaen yhden hengen yrityksistä, sieltä keskisuuriin yrityksiin, vientiyrityksiin, kasvuyrityksiin. Ne kaikki vaativat erilaisia toimenpiteitä. Näistä keskustalla on konkreettisia esityksiä. Odotamme, että hallitus tekisi edes jotain yrittäjyyden eteen.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Sasin arvio todella oli vähän pielessä. Siinä olemme eri mieltä hallituksen kanssa, että keskusta todella esittää tutkimukseen, innovaatioihin, kehittämiseen myös avustuksia Tekesin kautta. Se on järjestelmä, joka on varsinainen brändi Suomelle, joka on todella onnistunut järjestelmä auttamaan innovatiivisia uusia yrityksiä, uusia tuotteita ja yrityksiä matkaan. Mutta muutoin meidän toimemme liittyvät niihin asioihin, joilla parannetaan yritysten pääoman saatavuutta, riskirahoituksen saatavuutta, viennin ja kansainvälistymisen edistymistä, sellaisen toimintainfrastruktuurin kohentamista, joka auttaa yrittäjyyttä ja teollisuutta, koska nimenomaan teollisuuden kasvun hiipuminen on se varsinainen ongelma, se kohta, joka tällä hetkellä kuristaa. Näihin tämäntyyppisiin toimiin me esitämme lisää voimavaroja. Monet niistä ovat verotuksen kautta annettavia kädenojennuksia, eivät niinkään suoraa rahaa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeisenä kommenttinani tähän keskusteluun haluan todeta sen, että tietysti verovähennyksetkin ovat verotukea, ja silloin, jos suositaan tiettyjä toimintoja, voidaan kysyä, mikä niitten tarkoituksenmukaisuus on, ja niitä ei merkittävästi voida erottaa suorista tuista tässä suhteessa.

Jos me katsomme nykyistä Jyrki Kataisen hallitusta, niin yhteisöveroa on alennettu 1,5 prosenttiyksikköä. Se on nimenomaan sitä yritystoiminnan edistämistä. Nyt hallitus on luvannut, että selvitetään tekijänoikeuksiin, teollisuusoikeuksiin liittyvien tuottojen verotusta, koska siinä on erittäin kova kilpailu tällä hetkellä kansainvälisesti, ja pyritään pitämään huolta siitä, että yrityksen sijoittautumispaikka olisi Suomi. Olennaista on se, että ollaan tässä suhteessa kilpailukykyisiä.

Keskustan ehdotukset ovat juuri sitä, että vähennetään byrokratiaa. No, sitähän on tässä koko ajan yritetty vähentää, ja kyllä nykyinenkin hallitus pyrkii vähentämään sitä. Tietysti mitä tulee lupapäätöksiin ja, sanoisin, erityisesti ympäristöasioihin, niin siellä pitäisi olla kyllä nykyistä enemmän ennustettavuutta ja byrokratian pitäisi olla kevyempää, mutta sitten sen valvonnan, muun muassa kaivosteollisuudessa, pitäisi olla ehkä tehokkaampaa, jotta sitten pidetään huolta siitä, että ongelmia ei synny.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme oikeilla jäljillä. Tällä hetkellä suunta on aivan väärä, että meidän yhteisöverot tippuvat tässä toisessa lisätalousarviossa 170 miljoonaa euroa. Se on erittäin huolestuttava signaali. Aikaisemmin meillä on lisätalousarviossa pikemminkin nostettu kuin laskettu.

Siltä osin on paikka käydä keskustelua, mitkä ovat ne meidän kilpailukykytekijät, joilla me aidosti kilpailemme globaaleilla markkinoilla. On erittäin tärkeää katsoa esimerkiksi sitä, olisiko meidän yritysverotuksessa paikka miettiä radikaaleja ratkaisuja, joissa esimerkiksi yhteisöveroa pudotettaisiin riittävän alas, jotta voisimme kilpailla globaaleilla markkinoilla. Suomella on pakko olla jokin ehdoton näkyvä kilpailutekijä, ja yksi niistä on yritysverotus.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meinasin sanoa tähän alkuun, että on se hyvä, että tuolla kokoomuksessakin edustaja Sasi ja edustaja Lauslahti ovat huolissaan siitä, että yhteisöveron tuotto on laskenut, mutta onneksi sentään yhteisövero jää, koska viikonlopun puheista olisi voinut vähän muunkinlaisia linjanvetoja joistain puoluekokouksista lueskella.

Mutta, puhemies, kyllä minun mielestäni meidän yhteisövero ja yritysvero ovat varsin kilpailukykyisellä tasolla nyt, ja täytyy muistaa, että hallituksen linja, aivan oikein, tässä talouspolitiikassa perustuu siihen, että samaan aikaan panostetaan kasvuun ja työllisyyteen mutta oikeudenmukaisella tavalla. Nimenomaan silloin se oikeudenmukaisuus, hyvät ystävät, tarkoittaa sitä, että verot maksetaan maksukyvyn mukaan, ja niinpä on hyvin tärkeää, että esimerkiksi on tehty veroratkaisu, jossa hyvätuloiset osallistuvat näihin yhteisiin talkoisiin enemmän ja pienempien taakkaa sitten helpotetaan.

Mutta kaiken kaikkiaan, puhemies, minusta on hyvin tärkeää myös se, mistä täällä on paljon puhuttukin, että me pystymme tässä tilanteessa edistämään työllisyyttä ja kasvua, ja juuri siihen nähden tämä valittu talouspoliittinen linja on hyvin viisas.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen täällä sanoi, että keskusta puhuu yrittäjyyden puolesta. Niin varmasti on, mutta hallitus tekee. Te puhuitte t&k-vähennyksen puolesta, teillä oli aikaa tehdä se. Nyt me teemme sen. Me tuomme yrityskummivähennyksen, jolla saadaan oman pääoman ehtoista rahoitusta lisättyä. Sen lisäksi nyt tuplapoistot, jotka on myös päätetty, näyttäisivät selvästi lisäävän aktiviteettia. Kun tästä kaksoisvajeesta edustaja Pekkarinenkin on täällä monesti puhunut, niin olisi ehkä syytä katsoa, mistä tämä vaihtotaseen alamäki on alkanut ja mistä se johtuu. Ei se ole mikään eilen tai toissa vuonna alkanut juttu. Vuonna 2003 lasku alkoi, ja mikä oli se vuosi, kun esimerkiksi edustaja Pekkarinen aloitti ministerinä? Kyse on pitkän aikavälin toimista, ja nyt on viimeinen hetki. Tämä harjoitus olisi vain paljon helpompi, jos viime hallituskaudelta ei olisi käsissä tätä toista vajetta, valtavaa valtiontalouden alijäämää.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansalaisilta tullut palaute, jota jatkuvasti tulee, viittaa siihen, että nyt eduskunnalla pitää olla rohkeus hylätä EVM-jäsenyys. Vain tällä tavalla, pyörittämällä talouselämää Suomessa, voimme rakentaa hyvinvointia ja turvata hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Me olemme lukeneet uutisia, kuinka yhä useampi nuori jää ilman peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa. Vaikka tässä vähän niitä lisätäänkin, niin yhä enemmän tulee olemaan koulupudokkaita, ja siitä seuraa syrjäytymistä. Ilman resursseja pyrkimykset yhteiskuntatakuuseen ovat turhia.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä toisessa lisätalousarviossa ihan olennaista on se, että 1,5 miljardia laitetaan tämän pysyvän tukimekanismin peruspääomaksi. Se on hukkaan heitettyä rahaa. Tätä kriisiä ei näillä rahoilla hoideta. Jos se rahalla hoidetaan, Suomen osuus tulee olemaan 150—200 miljardia. Meidän pitäisi nähdä nyt sinne asti ja miettiä sitten, voiko Suomi sen kokoluokan tukemisessa olla mukana.

Olen itse tehnyt tähän lisätalousarvioon kaksi aloitetta: toinen koskee Vitostien perusparannusta välillä Mikkeli—Juva, ja toinen on sitten Savonlinnan liikennejärjestelyjen kolmanteen vaiheeseen. Hallitusohjelmassa hallituspuolueet ovat kirjanneet, että nämä keskeneräiset liikennehankkeet viedään keskeytyksettä loppuun. Toivoisin, että tämä esittämäni raha nimenomaan Savonlinnan kohdalta menisi läpi ja tältä osin sitten myöskin hallituspuolueet hallitusohjelmaansa kunnioittaisivat.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani tästä EVM:stä ja siitä, mihin suuntaan se on mennyt. Kapasiteetti on noussut ja nousemaan päin, ja sen käyttötavat ovat laajentuneet heikoille jäille. Muun muassa yksimielisyysvaatimuksista on luovuttu.

Espanjan suhteen nyt ollaan aloittamassa pankkien pelastamisella tai yrityksellä siihen. Voipi olla, että edessä kuitenkin on myös valtion talouden pelastaminen jonkinnäköisellä paketilla, ja silloin puhutaan sadoista miljardeista euroista. On hyvin mahdollista, että EVM:n kapasiteettia tullaan sitten nostamaan ja myös Suomelta pyydetään lisää rahaa siinä vaiheessa. Voidaan näin kesätermein ajatella, että Suomi on lähdössä pitkälle uintimatkalle, jos me tähän lähdemme. Kysymys kuuluu, kuinka paljon painoja otamme jalkoihimme tuolle reissulle. Ainoa kestävä tie Espanjankin suhteen on se, että maa itse laittaa talouttaan kuntoon vaikkapa veroja nostamalla, muilla päättäväisillä toimilla. Tämä pelastuspakettien tie vie Suomen kyllä helposti hyvin syvälle suohon.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntatakuu on mielestäni hallitukselta hyvä avaus nuorten saamiseksi koulutuksen ja työharjoittelun piiriin ja aktiivitoimien piiriin ylipäätäänkin. Mutta haluan muistuttaa, että meillä on erittäin suuri ja yhä kasvava joukko mielenterveyden häiriöistä kärsiviä nuoria. Heitä ei työpaikka tai koulutuspaikka tai työharjoittelupaikka auta lainkaan, elleivät he ensin saa kuntoutusta ja apua noihin mielenterveyden häiriöihin. Juuri tänään tuolla neuvottelukunnassa keskustelimme jälleen tästä asiasta. Se on erittäin suuri ongelma. Nämä nuoret tippuvat kokonaan pois näistä toimista, joita hallitus on pistänyt alulle. Minä toivoisinkin, että meillä vihdoin otettaisiin vakavasti ne puutteet, joita tässä palvelujärjestelmässä ja hoitojärjestelmässä on liittyen nimenomaan nuorten mielenterveyden ongelmiin. Se olisi nyt tuhannen taalan paikka, koska meillä ei ole varaa enää jättää näitä nuoria syrjään ja yksin.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä väistämättä tulee mieleen esimerkiksi Kansallisteatterin esitykset, kun kuuntelee täällä välillä hallitusten jäsenten puheita tästä työllisyyden parantamisesta. Jatkuvasti väitetään, että Suomi tukemalla Eurooppaa rahallisesti puolustaa suomalaista työllisyyttä. Ja kuitenkin voidaan kysyä, onko järkevää suomalaisten työllisyyden puolustamista se, että hallituksen esittämä toinenkin lisätalousarvio esittää 1 440 miljoonaa euroa veronmaksajien nimissä lainarahaa laitettavaksi Euroopan vakausmekanismin pääomaksi. Työllisyyden parantamiseksi tulisi panostaa ennen kaikkea Suomeen — esimerkiksi kilpailukykyä tulisi parantaa vaikka yritysverotuksen keinoin tai muulla tavalla — puhumattakaan nuorten työttömyydestä, jossa hallituksen tulisi ottaa nollatoleranssi tavoitteeksi. Sitä ei valitettavasti saada ilman rahaa, joten peräänkuulutan sitä rahaa myös Suomeen sijoitettavaksi.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on ottanut tavoitteeksi nollatoleranssin nuorisotyöttömyyteen. Ja siihen käytetään nyt näiden kaikkien päätösten jälkeen ja hallitusohjelmassa päätettyjen satsauksien jälkeen yhteensä 110 miljoonaa euroa, mikä muuten on tismalleen sama summa, joka nyt tullaan ensi vuonna keräämään muun muassa miljonääreiltä perittävillä solidaarisuusveroilla. Eli me otamme siis suurituloisilta ja rikkailta ja annamme nuorille työtä ja koulutusta. Tämä hallitus tuo nuorisotakuun, se tulee voimaan 2013 alusta. Se on tehokas, siihen on keinot, siihen on olemassa rahat. Ymmärrän kritiikkinne, mutta ehkä silloin kannattaa kehu antaa, kun siihen aihetta on.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehuja toki hallitukselle annan siitä, että on tavoitteena yhteiskuntatakuu ja rahaa on laitettu. Se on ihan totta, edustajalle ja hallitukselle kehut siitä.

Mutta kuitenkaan se raha ei ole riittävä. Meidän täytyy muistaa, että meillä on esimerkiksi 110 000 nuorta, joilla ei ole toisen asteen koulutusta, peruskoulun jälkeistä koulutusta, ja jotka ovat vailla koulutusta — puhumattakaan nuorisotyöttömyyden määrästä ja siitä syrjäytyjien määrästä, joka on jatkuvassa kasvussa. Tämä hallituksen esittämä raha on kuin namiraha siihen tarpeeseen nähden.

Rahallakaan yksin ei kaikkea korjata, siitä olen samaa mieltä. Tarvitaan myös hiukan innovatiivisuutta ja myös tukea kunnille, jotta ne pystyvät selviytymään vastuista. Ei riitä, että valtio siirtää kunnille vastuita niissä asioissa, mitkä ovat myös valtion osittain aiheuttamia, kuten koulutuksesta leikkaamisessa.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En usko, että edustaja Niikkokaan olisi ottanut esiin tätä 110 000:n alle 30-vuotiaan vailla toisen asteen tutkintoa olevan joukkoa ilman, että nuorisotakuutyöryhmä olisi itse nostanut sen esiin ja ilmoittanut, että tämä on epäkohta, koska nuoret vailla koulutusta työmarkkinoilla ovat tekijä, joka lyhentää merkittävästi työuria. Nyt siihen laitetaan 50 miljoonaa. Jos se riittää, hyvä. Jos ei, niin sitten katsotaan jatkossa myöhemmin. Eli tähän ongelmaan on tartuttu ja tällekin jotain tehdään.

Sitten vielä se, mikä on kaikkein paras keino lisätä haastetasoa: kun mennään esimerkiksi Vantaalle Metson venttiilitehtaalle ja kysytään, mikä on paras tapa pysäyttää kaikki erikoisventtiilien tilaukset, niin sanotaan, että se on se, että otetaan Suomi irti eurosta, niin kuin te haluatte, edustaja Niikko.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei voi muuta todeta kuin sen, että tämä meidän hallituksen yhdessä päättämä nuorisotakuu siitä, että jokainen nuori pääsee työpaikkaan, saa kuntoutuspaikan tai jotain muuta aktivointitoimenpidettä, on äärettömän hyvä. Ja tässä lisätalousarvioesityksessä esitetään nyt lisää opiskelupaikkoja. Pidän erittäin tärkeänä myös sitä, että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla on kiinnitetty huomiota siihen, että kehitetään tätä kisälli—mestari-systeemiä, jolloin on mahdollisuus siinä työn ohella oppia ja saada ammatti.

Myös näistä lisätalousarvion liikennehankkeista: Olen siihen tyytyväinen, että tähän perusväylänpitoon lisätään määrärahoja. Mutta olisin kiinnittänyt huomiota siihen, että näihin pieniin määrärahoihin, mitä tarvitaan muun muassa pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla, hankkeisiin, jotka sujuvoittavat liikennettä ja ovat kumminkin hankkeina hyvin pieniä (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) mutta tärkeitä alueille ja jotka sopivat hyvin tähän MAL-aiesopimukseen, kannattaa rahoitusta laittaa.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä linja, että siirrytään yksittäisten maiden tukemisesta ERVV:n kautta Euroopan vakausmekanismiin, on ollut selkeä, mutta ei se kyllä kauhean viisas ole ollut. Ja vieläkin se, mikä on väistyvän takaajan asema Euroopan vakausmekanismissa, on käymättä läpi.

Edustaja Pekkarinen perusteli kysymyksensä ihan oikein, kun hän peräsi sitä, mikä on se konkreettinen raja, joka näille yhteisille sitoumuksille ja vastuille asetetaan. Mutta siinä olen eri mieltä kuin Pekkarinen, ettei tässä ole kyse tartunnasta, tarttuvasta taudista, vaan perinnöllisestä sairaudesta, joka on alun alkaenkin ollut siellä Kreikassa, Espanjassa, Italiassa, euroalueen sisällä. Ja se tauti on hötörahatalouden systeemikriisi. Minun on helppo puhua kapitalistisen järjestelmän valuviasta, ja toivon, että moni muukin sen tekisi, koska ennen sitä, että tunnustetaan järjestelmän perimmäiset viat, ei päästä itse ongelman syihin käsiksi.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen monen edellä puhuneen kollegan kanssa samaa mieltä siitä, että on aika pitkälle kotimaisissa käsissä se, miten tätä taloutta saadaan vauhtiin. Jos Euroopan talouskriisi saadaan suitsittua, silloin paljon riippuu omista valinnoistamme, kuinka hyvin taloutemme siitä hyötyy, ja vastaavasti, jos Euroopan talous romahtaa, paljon omista valinnoistamme riippuu, kuinka siitä tilanteesta selviämme. Ja kyllähän kasvun eväät löytyvät hyvin pitkälle yrittäjyydestä, ja tarvitsemme kehyspäätöksessä tehtyjen hyvin kasvukannustimien lisäksi vielä paljon lisätoimia. Siitä olen muun muassa edustaja Tiilikaisen kanssa samaa mieltä. Tarvitaan kannustimia, joilla edistetään yksityiseen riskipääomaan sijoittamista, erityisesti kasvuyrityksiin. Julkiset kannustimet voivat toimia eräänlaisena katalyyttinä, jolla saadaan aika pienilläkin julkisilla varoilla liikkeelle kohtuullisen isoja yksityisiä rahavirtoja sijoituksina yrityksiin. Uskon, että näin voidaan saada sellaista toimeliaisuutta liikkeelle, joka valtiontalouden kannalta maksaa itsensä aika nopeasti takaisin.

Mutta hieman ihmettelen näitä kokoomuksen yhteisöveropuheita. Onko teidän näkemyksenne todella se, että 2010-luvun maailmassa Suomen kilpailukyky perustuu alhaiseen verotasoon? Silläkö me pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monet ovat ottaneet esille lisätalousarvioon sisältyvän lisäpanostuksen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Se onkin erittäin hyvä ja tarpeellinen asia. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittäminen auttaa niitä nuoria, joilla on vaikeuksia pärjätä luokkamuotoisessa, ryhmämuotoisessa, opetuksessa.

Samaan aikaan pitäisi huomata kuitenkin se, että syrjäytymisen ja koulupudokkuuden vähentämiseksi kaikkein tärkeintä on panostaa nimenomaan ennalta ehkäiseviin peruspalveluihin. Koulutuksesta leikkaaminen kasvattaa koulutuksen menoja ennen pitkää. Tästä on todisteena esimerkiksi se, että useimmilla koulupudokkailla on jokin oppimishäiriö, jota ei ole huomattu koulussa, mikä tarkoittaa sitä, että opettajilla on kouluissa liian kiire ja ryhmäkoot ovat meillä liian suuret.

Hälyttävää on myös se, että jo useassa tutkimuksessa on osoitettu se, että meillä koulujen väliset oppimiserot ovat alkaneet kasvaa. (Puhemies: Ja nyt taitaa olla minuutti täynnä!) Se tarkoittaa sitä, että jatkossa pitäisi paremmin panostaa nimenomaan heikoimpien koulujen tukemiseen.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskusteltiin äskettäin yritystoiminnasta ja suhtautumisesta siihen. Kyllähän perusinfra, josta valtion on vastattava, on yksi keskeinen toimintaedellytys yrityksille. Joudun moittimaan ankarasti hallitusta ja totean, että hallitus kerää tuolla Lapissa hiiliä päänsä päälle, kun se ei tähänkään lisätalousarvioon löytänyt sitä vaivaista 8:aa miljoonaa euroa Kaukosen sillan remonttiin. Sen sillan kautta kulkee raskas liikenne muun muassa Suurikuusikon kaivokselle ja joutuu nyt käyttämään kiertoteitä. Minulla oli pari viikkoa sitten siellä pohjoismainen ryhmä, jolle esittelin kaivosta, ja oli aika lailla noloa kertoa, kun he näkivät, että siinä sillassa oli 50 tonnin rajoitus, että joudutaan kiertotietä käyttämään sinne kaivokselle. Tässä siis hallitus säästää väärässä paikassa. Tämän perusinfran kohdalta nousee minulle ainakin sellainen kysymys, että kuinkahan monta muuta siltaa, jotka ovat tärkeitä yritystoiminnalle, elinkeinoelämälle Suomessa, on nyt sitten odottamassa remonttia.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Laiska raha pitäisi saada investoinneiksi yrityksiin, ja ne eivät tule pelkillä työryhmillä. Tulevaisuus löytyy luonnonvarojen jalostamisesta, uusiutuvasta energiasta, biotaloudesta, mutta se vaatii myös kunnon väyläverkkoa. Siitähän me tulemme tänään keskustelemaan enemmän myöhemmin.

Täytyy sanoa, että sen sijaan, että EVM-pakettia luodaan, pitäisi tarjota paketti yritystoimintaan ja väyläverkkoon Suomeen tämän Nokian alastulon jälkeen. Hyvä asia oli se, että valtiovarainvaliokunta on antanut rahaa tuonne Jämsä—Mänttä-tien parantamiseen. Se on paperiteollisuudelle tärkeä, ja se on kompensaatiota, kun sieltä on nyt Puolustusvoimain yksikkö lähtemässä. Mutta muuten maaseudun tiet ovat palaamassa nyt hevoskärryaikaan, ja täällä on kuitenkin kovasti perusteltu, että ei kuntauudistuksessa ainakaan hevoskärryaikaan enää saisi palata. Eli tässä mielessä täytyy kyllä antaa hallitukselle hieman negatiivista palautetta, ja samaan yhdyn, mitä edustaja Rundgren sanoi, että näitä Kaukosen siltoja on aika monta tällä hetkellä Suomessa.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarviossa on jotain hyvääkin: tämä Jämsä—Mänttä-tie. Se yhdistää tällä hetkellä kaksi kriisikuntaa eli äkillisen rakennemuutosalueen Jämsän ja myös Mäntän, ja pohjana tässä onkin se, että hallitus on ensin pudottanut työpaikkoja Jämsästä merkittävän määrän, noin parisataa henkeä, ja sen lisäksi siellä on vaarassa vielä metalliteollisuuden eli Patrian työpaikat. Toisessa päässä hallitus on nyt tekemässä uutta jäte- ja kaatopaikkadirektiiviä, mitä on oma ympäristöministeriö kiristämässä, ja se vaarantaa kummankin eli Kaipolan ja Mäntän uusiopaperituotannon. Onko tällä tiellä kohta kulkijoita? Onko tällä tiellä kohta käyttöä? Eli hallitus antaa, hallitus ottaa. Toivottavasti tämä viimeinen otto ei tapahdu tämän kaatopaikkadirektiivin myötä, niin että meidän tehtaamme sulkeutuvat.

Yhtä lailla meillä on siellä Mäntässä kolmannen sukupolven työttömyyttä tällä hetkellä. Näen positiivisena tämän yhteiskuntatakuun, mutta se tarvitsee meitä kaikkia talkoisiin, ehkei niinkään rahaa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On varmasti kaikkien meidän etu, että Euroopan talous ja ennen muuta Suomen talous saadaan kasvu-uralle, mutta samaan aikaan meidän on pidettävä huolta meidän lapsista ja nuorista, ja pidän erittäin myönteisenä sitä, että nyt etupainotteisesti yhteiskuntatakuussa lisätään koulutuspaikkoja ammatilliseen koulutukseen. Juuri tulleiden tilastotietojen mukaan jälleen noin 5 000 peruskoulun päättänyttä nuorta jää ilman jatko-opiskelupaikkaa ja jopa lähes 1 300 ei edes hakeutunut jatkokoulutukseen. Kyllä tässä on meidän kaikkien — uskon, että niin opposition kuin hallituksenkin — yhteinen huoli, millä tavalla me saamme pidettyä kaikki nuoret mukana suomalaisessa yhteiskunnassa.

Pidän itse erittäin tärkeänä myös sitä, että mietittäisiin uudella tavalla, miten voisimme kannustaa nuoria opiskelemaan. Yksi mahdollisuus on tietysti oppisopimuksen lisääminen mutta myös ammatillisen koulutuksen kehittäminen siihen suuntaan, että esimerkiksi viimeinen vuosi voitaisiin pääsääntöisesti opiskella työpaikoilla tuon mestari—kisälli-ajattelun mukaisesti.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2012 toinen lisätalousarvio on suureksi osaksi vain tekninen esitys Euroopan pysyvän rahoitusmekanismin rahoittamiseksi. Sen käsittelyn yhteydessä on kuitenkin myös nostettava esille hallituksen ja koko Suomen vastuullinen taloudenhoito. Erityisesti tähän seikkaan valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota. Mitä vähemmän velkaannumme, sitä vähemmän maksamme korkoja ja sen parempi. Puheenvuorossani haluan kuitenkin kiinnittää huomiota muutamiin muihin erittäin tärkeisiin ja ajankohtaisiin seikkoihin.

Viime viikolla Nokian uutiset hätkähdyttivät koko Suomea. Uutinen oli lopullinen niitti jo hiljalleen hiipuneelle Nokian Salon kännykkätehtaalle. Vasta kuntaliitoksesta kompuroivalle ja toipuvalle Salolle sekä yhtä lailla koko Varsinais-Suomen maakunnalle Nokian toiminnan loppuminen on vakava asia. Nokia on vastannut jopa 12 prosentista koko Varsinais-Suomen maakunnan bkt:tä. Sen sijaan, että valtio lähtisi nyt vain yksittäisillä tilapäisillä ratkaisuilla tukemaan Saloa ja Varsinais-Suomea, tarvitaan paljon pitkäkestoisempia toimenpiteitä. Elinkeinoelämän toiminnalle ja kehittämiselle on nyt luotava siellä kulmalla maata edellytyksiä investoinneilla. Tarvitaan sellaisia infra- ym. hankkeita, joilla parannetaan alueen asemaa ja houkutellaan sinne uusia yrityksiä. Talouden vaikeina aikoina on erittäin tärkeää pitää huolta siitä, että valtio luo elinkeinotoiminnalle edellytyksiä sinne, missä näitä toimenpiteitä kipeimmin tarvitaan.

Ihan Salossa on niin sanotun itäisen ohikulkutien rakentaminen erittäin tärkeää raskaasta rakennemuutoksesta johtuen. Hankkeen merkitys Salolle ihan kaupunkina on suuri mutta erityisesti sen elinkeinoelämälle. Niukoilla määrärahoilla on valittava kustannus—hyöty-suhteiltaan tehokkaimmat hankkeet, jotka palvelevat asetettuja liikennepolitiikan tavoitteita, ja tässä on eräs sellainen, vain muutaman miljoonan euron hanke.

Valtatie 8 eli Turku—Pori-yhteysväli tarvitsee myös kipeästi lisää määrärahoja. Hankkeelle myönnettiin keväällä kehysriihessä 100 miljoonan euron aloittamisraha. Sillä todellakin vain aloitetaan erittäin ruuhkaisan ja vaarallisen tien nelikaistaistaminen Raisiosta kohti Poria. Rahoitus riittää kuitenkin nyt vain osaan suunnitellusta. Rahat loppuvat itse asiassa jo ennen vaarallisinta ja tärkeintä tieosuutta Nousiaisissa. Hallituksen oman linjan mukaisesti olisi tärkeätä pitää kiinni periaatteesta, jonka mukaan aloitetut hankkeet myös viedään loppuun. Urakan uudelleen aloittaminen joskus tulevaisuudessa tulee maksamaan kalliisti sen sijaan, että hanke toteutettaisiin loppuun nyt saman tien ja kunnolla.

Herra puhemies! Maaliskuun kehysriihessähän oli tarkoitus hyväksyä myöskin liikennepoliittisen selonteon pohjaksi hallituskauden suuret liikennehankkeet vuosille 2012—2016. Selontekoa valmisteltaessa viestitettiin selkeästi, että tarkoitus on keskittyä nimenomaan suuriin linjoihin. Niillä vahvistetaan varsinkin Suomen elinkeinoelämän edellytyksiä. Hallituksen taholta ei ollut tarkoitus puuttua alueiden pieniin hankkeisiin. Nämä oli määrä jättää kokonaan alueiden ja ennen kaikkea ammattilaisten päätettäviksi. Kehyksiin ja niiden mukana liikennepoliittiseen selontekoon mukaan päässeet muutaman miljoonan, 10—20 miljoonan, euron hankkeet eri puolilla maata kertovat kuitenkin toista. Kokonaisuuden kehittäminen on jäänyt tästä syystä ikävästi niin sanotun siltarumpupolitiikan jalkoihin — ehkä. Onkin kysyttävä, jaettiinko valtatie 8:lta nyt puuttuva reilun 100 miljoonan osuus näitten pienten hankkeitten kesken.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Valtion nettolainanotoksi tulee siis tänä vuonna lähes 8,7 miljardia euroa, ja tämä tarkoittaa puolestaan sitä, että vuoden loppuun mennessä valtionvelkamme on peräti 88 miljardia euroa, mikä on puolestaan 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseemme. Vaikka luvut ovat korkeita, ei meillä yksinkertaisesti ole ollut parempaa vaihtoehtoa.

Suomen hyvinvointi ja rikkaus perustuvat pitkälti vientiin ja koko Euroopan hyvinvointiin, kuten kaikki erittäin hyvin tiedämme. Siksi, jos talous muualla pysähtyy, on se myös meidän ongelmamme. Tästä konkreettinen esimerkki on Yhdysvalloista syksyllä 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut lama, joka aiheutti meille Suomen Pankin laskelmien mukaan jopa 40 miljardin euron veromenetykset — täällä salissakin usein toistettu ja kuultu summa. On aivan selvää, että toista samanlaista laskua emme veronmaksajien maksettavaksi enää halua.

Yhteisen talousalueen sisällä eivät ongelmat katoa ympäriltämme, vaikka kuinka ummistamme silmämme ja yritämme eristäytyä. Päinvastoin: seuraukset pelkuruudesta tulisivat meille myöhemmin monin verroin kalliimmiksi. Nyt käsittelemässämme lisätalousarvioesityksessä on nimenomaan tästä syystä 1,44 miljardin euron pääomasiirto Euroopan vakausmekanismiin eli EVM:ään. EVM on olennainen osa EU:ssa valmisteltua lainsäädäntökehitystä, jolla voidaan jatkossa vastata kriisitilanteisiin nykyistä nopeammin mutta ennen kaikkea ennalta ehkäistä ongelmien syntyä. On tärkeää korostaa sitä, ettei EVM:n tarkoituksena ole lisätä yhteisvastuuta euroalueen jäsenvaltioiden kesken vaan sen avulla luodaan pelisäännöt taloudellisten kriisien hallitsemiseksi. Jatkossakin jokainen yksittäinen jäsenvaltio vastaa itse omista veloistaan ja sitoumuksistaan. Hallituksen intresseissä ei siis ole jakaa vastikkeetonta rahaa pitkin Eurooppaa vaan turvata maamme viennin vetäminen ja näin säilyttää suomalaiset työpaikat, verotulot ja koko maamme hyvinvointi.

Arvoisa puhemies! Olen erityisen tyytyväinen lisätalousarvioesityksessä näkyvään uudenlaiseen poliittiseen ajattelutapaan, joka toimii vastavoimana niin siltarumpupolitiikalle kuin turhanpäiväiselle populismillekin. Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä raha on kohdistettu aidosti tarpeeseen. Euroopan talouden vakauttamisen ohella hallitus suuntaa varoja moniin kotimaisiin kohteisiin. Tällainen on esimerkiksi ammatillisen koulutuksen 1 200 opiskelupaikan lisääminen sinne, missä opiskelupaikkoja eniten tarvitaan, sekä monet strategisesti tärkeät liikenneinvestoinnit.

Pääministeri Kataisen hallituksen kehysriihessään tekemät ratkaisut ja Suomen julkisen talouden hoitoa kohtaan tunnettu luottamus näkyvät myös käytännössä: valtionvelkamme korkomenot ovat Saksan rinnalla Euroopan alhaisimpia. Tämä tarkoittaa suomalaisten verovarojen kohdentamista kotimaiseen hyvinvointiin kansainvälisille sijoittajille maksettavien valtionvelan korkomenojen sijaan.

Huolimatta tässäkin salissa kuulluista Euroopan taloustilannetta koskevista kriittisistä kommenteista on jokaisen talouspolitiikkaa seuraavan tunnustettava, että ilman kotimaisia tai yhteiseurooppalaisia talouden vakauttamistoimenpiteitä olisimme nykyistä huomattavasti epävarmemmilla vesillä. Nyt aivan keskeistä onkin seurata markkinoiden kehitystä ja miettiä, miten jatkossa takaamme kaikille suomalaisille mahdollisimman hyvät edellytykset elää täällä Euroopan parhaimmistoon kuuluvassa hyvinvointivaltiossamme.

Aivan lopuksi muutama huomio liittyen siihen, kun monessa puheenvuorossa on tänään puhuttu nuorten syrjäytymisestä ja yhteiskuntatakuusta. Allekirjoitan sen, että äärimmäisen tärkeitä ovat kaikki opiskelupaikkojen lisäykset, kuten myös työmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille, mutta ikävä kyllä monen nuoren kohdalla tilanne on jo äärimmäisen kriittinen. Muutama viikko sitten saimme kuulla uutisia, joiden mukaan viimeisten viiden vuoden aikana niiden nuorten määrä, jotka kieltäytyvät kaikista heille tarjottavista toimenpiteistä, niin opiskelupaikasta kuin työstä, on lisääntynyt jopa 86 prosenttia. 86 prosenttia on käsittämätön luku, ja tässä olisi varmasti joka ikisellä meistä peiliin katsomisen paikka, mitä tämän kanssa voimme tehdä.

Mikaela  Nylander  /r:

Värderade talman! Som jag konstaterade för en knapp vecka sedan i samband med debatten om rambudgeten är Finlands ekonomi fortsättningsvis mycket ansträngd. Förslaget i den andra tilläggsbudgeten för i år är att statens nettoupplåning skulle uppgå till 8,7 miljarder euro, vilket innebär att den sammanlagda statsskulden vid utgången av året beräknas vara cirka 88 miljarder euro. Detta är en oerhört stor summa och får oss att inse att åtgärderna för att stabilisera den offentliga ekonomin är nödvändiga och bör fortsätta.

Ett väldigt välkommet anslag i tilläggsbudgeten är ombudgeteringen av fullmakten för köp av förbindelsefartygstjänster, så att fullmakten höjs till max 68,8 miljoner euro. Fullmaktshöjningen innebär att man kan ingå avtal på fem rutter i skärgården: Korporutten, Pargasrutten, norra Nagurutten, Rimitorutten och Utörutten. Tanken är att ersätta de nuvarande avtalen med långvariga avtal om förbindelsefartygstjänster. Långvariga avtal är, precis som även finansutskottet lyfter upp i sitt betänkande, nödvändiga för att möjliggöra en utveckling av verksamheten.

Samtidigt ger långsiktighet i planeringen bättre förutsättningar för att se över fartygens skick. De längre avtalen ger även möjlighet att beräkna servicebehovet bättre än tidigare, något som är viktigt för såväl skärgårdsborna som för näringslivet.

Puhemies! Yhteiskuntatakuu pitää sisällään kuntoutusta. Edustaja Paloniemi puhui hyvin viisaasti niistä monista nuorista, jotka eivät pysty vastaanottamaan koulutuspaikkaa tai oppisopimuspaikkaa. Silloin kuntoutus on aivan ratkaisevassa asemassa, jotta nuori pääsee eteenpäin. Siksi on tärkeätä huomata ja huomauttaa siitä, että kuntoutuksen mahdollisuus sisältyy tähän yhteiskuntatakuumalliin.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama sana lisätalousarviosta ja sitten vähän yleisemmin muutamasta muusta asiasta. Eli näen myöskin erittäin tärkeänä tämän työllistämiskoulutuksen ja erityistoimien määrärahan, 4,4 miljoonaa, ja myöntämisvaltuuksia lisätään 2,5 miljoonaa käytettäväksi rakennemuutoksesta aiheutuvien toimenpiteitten maksamiseen. Sitten siellä on sinällään pieneltä kuulostava summa, 0,25 miljoonaa euroa, äkillisten rakennemuutosten hoitamiseen. Sinne varmaan, ja ei mitään "varmaan", vaan tarvitaan lisää rahaa, koska tämä Salo-, Oulu- ja yleensä Nokia-asia tuli tässä muutamassa hetkessä syliin.

Mutta sitten muutama sana suomalaisesta teollisuudesta ja teknologiateollisuudesta erityisesti. Viennin arvo, kun sanotaan, että me olemme viennistä elävä maa, kyllä näyttää tällä hetkellä pikkuisen hupaisalta. Jos minun lukuni ovat oikein, niin 11,5 miljardista tuonne vajaaseen 6 miljardiin vienti on tippunut. Se on todella huolestuttava luku, ja tässä yhteydessä ja tässä epävakaassa tilanteessa kaiken kaikkiaan en pidä vastuullisena kyllä niitä puheita, että ollaan nykimässä milloin mitäkin touveja irti sitten, eli tämä veneen keikuttaminen on nytten kaiken kaikkiaan koko Euroopan kannalta ja suomalaisen teollisuuden kannalta äärimmäisen tärkeätä pitää mahdollisimman stabiilina, ettei siellä niitä yllätyksiä sitten lähde tulemaan.

Ihan muutama sana vielä yhteisöverosta. Elinkeinoelämän keskusliittohan on ansiokkaasti aina lobannut tätä yhteisöveroa alemmaksi. He tekevät siinä vähän kyllä karhunpalveluksen myöskin, koska heidän tilastonsa lähtee siitä, että se keskiarvo lasketaan siten, että sinne ynnätään kaikki eurooppalaiset maat yhteen, nekin, joilla se yhteisövero on todella alhainen, ja saadaan näyttämään siltä, että sinne 20:n tietämillehän se pitäisi pudottaa, kun päinvastoin se oikea tapa sitä asiaa katsoa on se, että meidän pääkilpailijamaitten taso ja suomalainen yhteisöverotaso tällä hetkellä on minun mielestäni hyvällä tasolla ja kilpailukykyisellä tasolla, niin että siihen ei tällä hetkellä kyllä tarvitse puuttua. Kaikki tutkimus- ja tuotekehityspanostukset, mitä Suomesta pystytään irti repimään, ovat tässä tilanteessa äärimmäisen tärkeitä, koska jos ei pystytä synnyttämään työpaikkoja, niin se nuorisotakuu ei pysty toteutumaan, koska niille tekijöille ei sitten ole töitä.

Edustaja Lindström arvioi tuossa omaa asuinaluettaan Kouvolaa, eli siellä on samoiten kuin Imatralla: ammattikoulut vetävät tosi hyvin, mutta jos ei ole niitä työpaikkoja, niin kyllä siihen huoleen meidän kaikkien sopii reagoida ja tehdä myöskin näitten tutkimus- ja tuotekehityspanoksien sekä uusien toimialojen luomiseen kaikki mahdollinen, mikä yleensä yhteiskunnan toimesta on mahdollista tehdä.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten tässä salissa on useaan otteeseen tullut mainittua, pysyvän vakausmekanismin EVM:n pääomittaminen vie suurimman osan tämän lisäta-lousarvion noin 1,8 miljardin euron menojen lisäyksestä, mutta on mukana myös muita hyviä parannuksia, jotka ovat jääneet kohtuullisen pienelle huomiolle. Ehdottoman positiivista on esimerkiksi valtion korkomenojen voimakas laskeminen. Tämä on hyvä osoitus siitä, että olemme hoitaneet asiamme Suomessa suhteellisen hyvin, mutta samalla se on muistutus siitä, että valtionvelan korkomenot muodostavat suuren osan budjetistamme ja että korkomenot voivat tulevaisuudessa myös kasvaa huomattavasti markkinatilanteen mukaan. Vaikka valtio joutuu lisäämään velanottoaan juuri nyt, valtionvelan kasvupaineet pitää saada kuriin tällä hallituskaudella.

Hyviä poimintoja lisätalousarvioaloitteesta on muun muassa tuomioistuinten määrärahojen kasvattaminen. Oikeuskäsittelyaikojen venyminen pitää saada kuriin, onhan myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kiinnittänyt tähän huomiota. Suunta on nyt oikea. Lisäksi ammatilliseen peruskoulutukseen ehdotetaan 5,6 miljoonan euron korotusta, jolla pystytään lisäämään 1 200 opiskelupaikka sinne, missä tarve on suurin, lähinnä pääkaupunkiseudulla. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen otetaan nyt vakavasti, ja niin se tulee ottaa myös jatkossa. Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan vielä paljon.

Arvoisa puhemies! Pieni mutta hyvin tärkeä summa on puolen miljoonan euron määräraha, jonka tavoitteena on tuoda viranomaisen hallinnassa olevat yritystiedot joustavasti harmaan talouden tutkijoiden käyttöön yhteisen rajapinnan avulla. Juuri tänään uutisoitiin poliisin paljastaneen kolme suurta harmaan talouden rikosvyyhtiä, joissa yhteenlasketut verovahingot ovat 7,5 miljoonaa euroa. Yritykset toimivat rakennus- ja kuljetusaloilla, joilla harmaan talouden ongelmat yleisesti ottaen ovat suuret. Ongelmaan puututaan ja pitää puuttua jatkossa enemmän, koska koko teollisuudenalalla tuntuu veronkierto olevan mieluummin lisääntymään päin kaikista toimenpiteistä huolimatta.

Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että lisätalousarvio on maltillisesti laadittu ja määrärahoja lisätty sinne, missä on kovin tarve tällä hetkellä. Tämä näyttää olevankin myös valtiovarainvaliokunnan kanta.

Raimo  Piirainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Keskityn maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan. Hallituksen toisessa lisätalousarviossahan oli maa- ja metsätalouspuolelle esitys, mutta koska maatalousjaosto ei siitä lausunut, niin se ei näy tuossa valtiovarojen mietinnössä. Sen takia haluan tämän kumminkin nostaa esille tässä, koska se on positiivinen viesti kentälle, että hallitus huolehtii myös kestävästä metsätaloudesta.

Elikkä tässähän on ongelmana se, että kestävän metsätalouden rahoitustuki päättyy tämän vuoden lopussa, elikkä niin sanottu Kemera-raha, ja viime kaudella on hyväksytty lakiesitys pienpuun energiatukijärjestelmästä, mutta se on joutunut komission hampaisiin ja ei ole edennyt sillä tavalla. Nyt sillä momentilla olevasta 17 miljoonasta on mietitty, millä tavalla sen voisi käyttää. Se säilyy edelleenkin sillä pienpuun energiatukimomentilla, mutta sitä voidaan käyttää korjuu- ja haketustuen muodossa, ja se edistää tätä pienpuun energiatuen käyttöä.

Elikkä Kemera-tukea on 8,3 miljoonaa euroa budjetissa vuodelle 2012, ja ensimmäisessä lisätalousarviossa tuli 5 miljoonaa lisää Kemeran puolelle, elikkä se on 13 miljoonaa. Nyt sitten tämä pienpuun energiatuki, mitä on 17 miljoonaa, voidaan käyttää tuohon korjuu- ja haketustukeen, niin että voisi olettaa, että tämä pikkuisen päälle 30 miljoonaa euroa on käytettävissä. Tässä yhteydessä on hyvä todeta se, että tämä on 5 miljoonaa enemmän kuin keskustan esitys lisätalousarvio ykköseen.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen vuoden 2012 toiseksi lisätalousarvioksi keskeinen sisältö on oikeastaan se, että lisätään lainanottoa noin 1,2 miljardia euroa ja samaan aikaan tulee keskeinen suuri menoerä eli sijoitamme Euroopan pysyvän va-kausmekanismin peruspääomaan noin 1,44 miljardia euroa. Olen hieman huolissani siitä, että esimerkiksi hallituspuolueiden edustajat eivät ole nostaneet esiin mitenkään erityisesti sitä, että tänäkin vuonna tulemme todennäköisesti rahoittamaan valtion menoista noin 15 prosenttia velalla. Silloin kun hallitus aloitti kautensa ja hallitusohjelma tehtiin, eduskunnalle esitettiin erittäin tarkkakin suunnitelma siitä, miten on tarkoitus pysäyttää valtionvelan kasvu ja taittaa se tällä vaalikaudella. Nyt näyttää erittäin huolestuttavalta, että tätä menoa käy toisin päin: vuosi vuodelta valtion velanotto vain kasvaa. Olkoonpa sitten tarkoitus hyvä tai huono, joka tapauksessa tämä suunta on erittäin huolestuttava.

Tässä tilanteessa, kun Euroopan taloustilanne on erittäin epävakaa, olisi erityisen tärkeätä huolehtia siitä, että kotimaisella yritystoiminnalla olisi edellytykset työllistää ja kasvaa täällä Suomessa. Siksi otankin esille tässä, vaikka meillä on myös liikennepoliittiseen selontekoon liittyvä keskustelu tänään, sen, minkä muun muassa edustaja Mustajärvi otti esille puheenvuorossaan ja edustaja Rundgren tässä debatissa. Nimittäin kantatie 79, Rovaniemi—Kittilä, ja sieltä Kaukosen silta: olen erittäin pettynyt, että määrärahaa tämän sillan suunnittelua varten ei sisältynyt tähän lisätalousarvioon. Tällä hetkellä matkailu- ja kaivostoiminnan rekkaliikenne joutuu kiertämään tuon sillan, kun siellä on painorajoite, ja tästä aiheutuu vähintään satojatuhansia euroja alueen yritystoiminnalle lisäkustannuksia. On järjetöntä, että me omalla toiminnallamme pyrimme estämään kehittyvää ja kasvavaa kaivostoimintaa ja matkailutoimintaa Lapissa. Toivon, että ne lupaukset, joita on liikenneministerin suunnasta tullut, että suunnittelurahat löytyvät vielä tänä vuonna, pitäisivät, ja siihen luonnollisesti tässä vaiheessa uskon.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen toisen lisätalousarvion keskeisimpänä epäisänmaallisena tekona pidän sitä, että 1 440 miljoonaa euroa ollaan valmiita laittamaan Euroopan vakausmekanismiin ja samanaikaisesti me joudumme täällä tekemään huimia leikkauksia. Toki olen yrittänyt ymmärtää ja sulatella niitä perusteluita, kun puhutaan suomalaisen työllisyyden puolustamisesta, mutta ne eivät ikävä kyllä ole vakuuttaneet minua kuultuani ja luettuani muita asiantuntijoita, jotka puhuvat oman ammattinsa, kokemuksensa kautta aivan toisenlaista viestiä.

Sen takia haluaisinkin nostaa esille erityisesti tämän nuorisotyöttömyyden ja nuorten ongelmat. Me tiedämme sen, että meillä on se 110 000 alle 30-vuotiasta nuorta, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Samanaikaisesti me leikkaamme koulutuspaikkoja ammattiopistoissa ja monella muulla alueella. Se ei ole oikea viesti siitä, että me otamme tosissaan nuorten yhteiskuntaan integroimisen. Me myös tiedämme sen, että Suomessa on yli 50 000 alle 30-vuotiasta työtöntä ja eräiden arvioiden mukaan 40 000 tai 50 000 nuorta, jotka ovat täysin kadoksissa ja tavoitettavuuden ulkopuolella.

Nuorisotakuutyöryhmä on esittänyt, että sen 60 miljoonan euron määrärahan päälle laitetaan lisää rahaa. Se esitetty lisäys, se määräraha, mikä on, ei tule riittämään siihen tavoitteeseen, mikä sinne on asetettu. Haaste on valtava, ja se on yhteinen. Me olemme oppositiossa samaa mieltä, että nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat prioriteetti numero yksi, ja siinä mielessä olen kiitollinen siitä periaatteesta, että tämä nuorisotakuu on otettu hallituksessa kärkihankkeeksi. Tokihan meidän tehtävämme oppositiossa on haastaa sinne enemmän voimavaroja, ja varmasti tullaan näkemään joitain korjauksia seuraavassa lisätalousarviossa, viimeistään ensi vuonna, näin uskon.

Nuorten yhteiskuntatakuu on siinäkin mielessä merkittävä, että nuorten syrjäytyminen maksaa eräiden laskelmien mukaan vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset ovat niin merkittäviä, että meidän täytyy tehdä konkreettisia tekoja. Yhtenä keinona haluaisin nostaa esille nuorten koulutusjärjestelmän muuttamisen.

Sivistysvaliokunta vieraili Sveitsissä vajaat kaksi viikkoa sitten. Tutustuimme yliopisto- ja ammattikoulutukseen, ja huomasimme, että siellä heidän mallinsa mukaan on onnistuttu ainakin siinä, että siellä on nuorisotyöttömyys nolla, lähestulkoon 0 prosenttia — työttömyysprosentti siellä on vain 2 prosentin luokkaa — mutta erityisen onnistuneeksi sen teki peruskoulun jälkeinen kouluun meneminen. Siellähän noin 75 prosenttia peruskoulusta valmistuneista menee suoraan yritykseen töihin oppisopimuskoulutusmandaatilla. Siellä oppisopimuskoulutusjärjestelmä on paljon kehittyneempi kuin Suomessa. Siellä opiskelijat saavat palkkaa tehdystä työstä ja palkka nousee koulutuksen edetessä. Palkkataso oli siellä haastateltujen oppilaiden kohdalla 800 ja 1200 Sveitsin frangin välillä. Sveitsissä ei tarvita opintotukea, eivätkä siellä yritykset myöskään saa tukea oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Sveitsissä panostetaan niille toimialoille, mihin yritykset tarvitsevat työvoimaa, ja kun hakemuksia tulee, yritykset ovat mukana ohjaamassa, mihin ne hakemukset ohjautuvat. Elikkä Suomessa on vähän päinvastainen homma: täällä etukäteen päätetään, minne avataan minkäkin verran paikkoja, mutta Sveitsissä yritykset viestivät, miten paljon tarvitaan työllisiä millekin alueelle.

Sivistysvaliokunta otti vakavasti tämän, ja se otti innostuneesti vastaan sen kokemuksen, mitä sieltä kerrottiin. Uskon, että sivistysvaliokunta tulee työstämään tätäkin asiaa myöhemmin. Siinä samalla on syytä myös tutustua Saksan kisällijärjestelmään, jossa myös on vastaavanlainen tapa, että nuoret pääsevät oppisopimuskoulutuksen kautta työelämään. Toivon hallitukselta myös tämänkaltaista innovatiivisuutta paneutua uusiin, toimiviin toimenpiteisiin, jotka oikeasti poluttavat nuoret takaisin yhteiskuntaan ja työelämään.

Kari  Rajamäki  /sd:

Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen Kreikka- ja ERVV-ratkaisut ja nykyisen hallituksen kriisinhoidon sitoumukset ovat suurempia kuin yksikään toinen menoerä Suomen historiassa. Tämän me totesimme jo kaksi vuotta sitten käsitellessämme täällä ERVViä ja vastustaessamme vakuudettomia Kreikka-lainoja.

Vaikka suunta on nyt muuttunut, on edelleen kyse vakavasta sitoutumisesta, jota on arvioitava kriisin etenemisen ja kansallisen selviytymisen näkökulmasta. Suomen maksuosuus Euroopan vakausmekanismin peruspääomasta on 12,6 miljardia euroa, ja tähän toiseen lisätalousarvioon sisältyy pääoma 1,44 miljardia.

Valtiovarainvaliokunnan EVM:ää koskevan mietinnön esittelyssä ja keskustelussa viime keskiviikon ja torstain välisenä yönä — keskiyö yleensä tuntuu olevan perinne näiden asioiden käsittelyssä, mahdollisimman vähän mediaa kiinnostava aihe nämä Suomen historian suurimmat taloudelliset sitoumukset edelleen tuntuvat olevan — valtiovarainvaliokunta katsoi, että hallituksen on syytä kuitenkin arvioida huolellisesti, kuinka suuriin sitoumuksiin enimmillään voidaan suostua vaarantamatta Suomen luottoluokitusta ja valtion mahdollisuuksia huolehtia velvoitteistaan ja vastuistaan.

Suomen valtiontalouden toimintakyky tarvitsee mielestäni perälautaa. On arvioitava ehdoton raja, jolla kansallinen pelastusrengas varmistetaan Suomen hyvinvoinnin ja keskeisen teollisuutemme ja työllisyytemme turvaavalla tavalla. Suomen valtiontalouden toimintakyky on tämän kriisin syvetessä ja maan järistessä pystyttävä varmistamaan. Tältä osin pidän erittäin tärkeänä, että paitsi että hallitus tässä yhteydessä tämän perälaudan ja Suomen selviytymisen näkökulman perusteellisesti arvioi, myöskin valtiovallan toimet perusteollisuuden ja metsäteollisuuden toimintaedellytysten vahvistamiseksi käydään nyt määrätietoisesti läpi. Itse asiassa jo edellisen hallituksen aikana aika lailla ajelehdittiin näissä metsäteollisuuden toimintaedellytystä koskevissa asioissa. Tehtiin käsittämätön Kansainvälisen merenkulkujärjestön, IMOn, rikkidirektiiviratkaisu, joka voi vaikuttaa jopa 800 miljoonaa euroa meidän vientiteollisuuteemme täysin huonolla, olemattomalla poliittisella ohjauksella, ja tätä nykyinen hallitus pyrkii nyt Suomen kilpailukyvyn turvaten korjaamaan tai ainakin lykkäämään sen vaikutuksia.

Mutta tarvitaan laajempi kansallinen metsä-teollisuuden toimintaedellytykset turvaava ohjelma. Metsäteollisuus on kansallinen asia. Meidän perusteollisuuden pohjalta me voimme nopeimmin varmistaa myös valtiontalouden, Suomen talouden ja työllisyyden selviytymisen. Meillä on vielä niitä rakenteita jäljellä. Kartonkikapasiteettia varmasti tarvitaan lisää. Sille on luotava investointiedellytykset. Selluteollisuus on toimintakykyistä. Voimme luoda uutta biolääketieteen ynnä muuta nanotekniikan sovellutusta, uusia puutuotesukupolvia. On huolehdittava vain, että kuljetusten dieselveroilla ja tällaisilla rikkidirektiiveillä tai turveveron perusteettomilla korotuksilla ym. ei vaikeuteta tämän teollisuuden toimintakykyä vaan luodaan päinvastoin kansallinen ohjelma metsäteollisuuden uudeksi nousuksi tässä maassa.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lisätalousarvio on siis osa hallituksen talouspoliittista linjausta, joka mielestäni on viisas. Niin olen sanonut moneen kertaan tässä salissa ja täällä puhujakorokkeella. Samaan aikaan kun taloutta sopeutetaan vastuullisesti, tehdään se niin, että huolehditaan siitä, että työpaikkoja syntyy ja työllisyys paranee, ja kaiken kukkuraksi, mikä tietenkin tärkeintä, tehdään se myös siten, että tämä meininki on reilua eli että oikeudenmukaisuus toteutuu.

Mitä tulee tähän työllisyyteen, täällä oli aiemmin jo jopa oppositiosta käsin kiitoksia siitä, että tämä nuorisotyöttömyys on tämän hallituksen kärkihanke, ja olen siitä itsekin kovin iloinen. Ja kyllä minä sanon, että olen aivan vakuuttunut siitä, että tämä hallitus tulee huolehtimaan kärkihankkeensa myös maaliin. Tämä on tosi tärkeä asia, että nuorisotyöttömyydelle pistetään nyt nollatoleranssi.

Luulin, puhemies, että edustaja Pekkarinen puhuu ennen minua tässä, ja olin jo kirjoittanut tänne valmiiksi, että t&k-vähennys. Eli tämähän on yksi osa tähän työllisyyteen panostamista, mistä jopa keskustan talousosaaja edustaja Pekkarinen on tätä hallitusta kiitellyt, ja todettakoon nyt, että on oikein positiivista, että myös nämä asiat tällä hallituskaudella etenevät ja sitä kautta myös työllisyyttä parannetaan.

On myös hyvin tärkeää, kuten tuossa viittasin, että tämä kaikki tapahtuu oikeudenmukaisella tavalla, ja siksipä, puhemies, on tosi hyvä ja järkevää, että vastuullinen linja tässä salissa hallituksella ja kaikilla hallituspuolueilla on sen suhteen, että tämä kehitys toteutuu oikeudenmukaisesti. On tärkeä ja hyvä asia, että tässä talouslinjassa tuloerot kaventuvat, hyvin tärkeä asia, koska kaikki tietävät, että se yhteiskunta ei ole hyvä, missä on suuret tuloerot, ja niinpä sosialidemokraattina sanon täydestä sydämestäni, että ei ole väliä, jos ihmiset rikastuvat, emme me sitä vastusta, mutta sitä me vastustamme henkeen ja vereen, että ihmiset köyhtyvät, ja siksi on tärkeää, että myös tässä hallituksen linjassa tuloeroja kavennetaan.

Samoin vastuullinen linja täällä on voimassa onneksi myös sen suhteen, että verojakin on maksettava eikä lähdetä yllyttämään, että siirräpä sitten se yrityksesi Viroon, jos ei Suomi kiltisti laske yritysveroja, mitä jotkut nuorisokampanjat tuolla oikeistopiireissä ovat tehneet, ja se on vastuutonta politiikkaa. Harmi, että se nyt sitten vähän tulta sai siellä kokoomuksen puoluekokouksessa, mutta onneksi kuitenkin täällä on vastuullinen linja ja hallituksen yhteisöverolinja on ihan maltillinen ja kilpailukykyinen kaikkinensa.

Puhemies! Ihan tähän loppuun ehkä muutama sana tästä pysyvästä vakausmekanismista, koska tässä nyt se rahasumma sinne on. On hyvin tärkeä se Suomen hallituksen linjaus, että näinä taloudellisina aikoina, kun emme tiedä, miten paljon tuolla Euroopassa jyrisee, suomalaisten veronmaksajien rahoja sinne ei lähde ilman, että vastuut rajataan. Ja sehän on ollut tämän hallituksen tiukka linja, edellisestä hallituksesta tiukentunut linja. Vakuudet on vaadittu Kreikka-tukipaketille, ja jatkossa tässä pysyvässä mekanismissa, joka on siis veronmaksajan kannalta huomattavasti turvallisempi ja tehokkaampi kuin tämä väliaikainen mekanismi, mikä nyt on käytössä, tämä sijoittajavastuu... — Ei kannata muuten naureskella, tämä on tosiasia. Kaikki talousasiantuntijat myös valtiovarainvaliokunnassa ovat tämän todistaneet. — Eli se on huomattavasti tehokkaampi, ja veronmaksajien kannalta vastuut on rajattu nimenomaan tällä sijoittajavastuulla, joka siis tarkoittaa sitä, että nämä julkiset saatavat, EVM:n kautta tulevat saatavat, ovat etuoikeutettuja IMF:n jälkeen siinä vaiheessa, jos rytisee. Ja kaikki tietävät, että esimerkiksi IMF:n taloushistoriaan ei mahdu tappioiden kärsimisiä.

Niinpä veronmaksajien kannalta voisi sanoa, että vakuudet on ikään kuin sisään leivottu tähän pysyvään kriisirahastoon. Siksi minä en kyllä sitä ymmärrä, että esimerkiksi keskusta aikanaan täällä kyllä oli valmis kovin auliisti tähän väliaikaiseen rahoitusmekanismiin menemään, että eihän tässä mitään. Ei siinä sijoittajan vastuu toteudu, ei missään nimessä, mutta tämän hyväksyitte. Ja nyt kun tulee tämä turvallisempi rahoitusmekanismi teoreettisesti käyttöön — sittenhän Suomen eduskunta aina päättää, miten sitä käytetään ja koska — niin te periaatteessa vastustatte sitä. Se on kyllä hyvin omituista politiikkaa. Mutta olen minä ennenkin sanonut, että takki on siellä joskus arvoisalla keskustalla jonkin verran kääntynyt ja tällaista itse itsensä kanssa väärässä olemisen taidetta ehkä on harrastettu. Mutta ymmärrän sen ihan sitten myös siksi, että teidän täytyy ehkä siellä nyt opposition nimissä tätä pysyvää vakausmekanismia sinänsäkin vastustaa.

Puhemies, näillä puheilla ei muuta kuin tällä linjalla eteenpäin. Vastuullista taloudenpitoa, sitä tarvitaan. Tilanne on Euroopassa hankala. Toivottavasti Suomen linja voittaa myös tällä Eurooppa-linjalla sen suhteen, että kasvua ja työllisyyttä sitten vastuullisen sopeuttamisen ohella.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tähän edelliseen puheenvuoroon todeta sen, että kun moneen otteeseen on täällä salissa kuultu, että edellisestä hallituksesta nykyisen hallituksen linja olisi jotenkin tiukentunut näissä euromekanismeissa, niin täällä on todettu, että ehkä meidän Kreikka-ykköspaketista voi tulla maksuun noin 500 miljoonaa euroa, mutta hallitus tässä esityksessään, joka koskee Euroopan pysyvää vakausmekanismia, toteaa itsekin, että meidän riskimme ovat noin 21 miljardia euroa. Että jos linja on tiukentunut, niin summat ovat ainakin kymmenkertaistuneet.

Tämä on kyllä hyvä huomata, että vaikka tiukemmalla linjalla voitaisiin jonkun mielestä mennäkin, niin ne summat ovat todella suuria, mihin nyt tässä sitoudutaan. Ja sekin pitää ottaa huomioon, että kun tässä väliaikaisessa mekanismissa me annoimme takauksia, niin nyt kun me olemme menossa pysyvään mekanismiin hallituksen esityksen puolesta, niin niitä kaikkia pääomasijoituksia, joita EVM:ään maksetaan, ei saada sieltä takaisin, koska ei ole mitään mekanismia, jolla ne palautuisivat Suomelle takaisin, vaan riski toteutuu 100 prosenttisesti ja rahat on siirretty sinne.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin aikanaan, kun keskusta oli hallituksessa ja puhuttiin näistä kapasiteeteista esimerkiksi tämän ERVV:n osalta, kyllähän jo keskustan aikana kerrottiin, että tulevat lisääntymään sinänsä nämä määrät, mitä näihin tullaan sijoittamaan. Se oli selvää. Ministeri Kiviniemi kertoi tämän jo omalla pääministerikaudellaan maaliskuussa, että näin tulee käymään, joten ei tässä mitään muuta tehdä kuin paikkaillaan nyt keskustan jälkiä teidän valitsemallanne linjalla tämän suhteen.

Mutta olennaista nyt on tietenkin katsoa sitä, mikä on veronmaksajien vastuu ja vastuiden rajaus. On aivan eri asia mennä lompakko auki Eurooppaan Kreikka-ykköspaketissa ja ilmoittaa, että kyllä me tuemme ja ilman vakuuksiakin annamme. Mutta nyt sitten tässä uuden hallituksen linjassa eipä näin käykään, vaan nyt sanotaan, että vakuudet sitten vaaditaan, jos tätä tukea tulee. Ja kuten sanottu, tässä pysyvässä rahoitusmekanismissa, jos sieltä rahoitetaan, (Puhemies koputtaa) on sijoittajavastuu mukana ja tätä kautta veronmaksajien riskit ovat rajatumpia, ja se on todella olennainen muutos edellisen hallituksen linjaan.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin edelleen todeta, että vielä joulukuussa 2011 Euroopan päämiehet sopivat pysyvästä vakausmekanismista ja totesivat, että maksimiyläraja, kun yhteensovitetaan ERVV ja EVM, on 500 miljardia euroa. Helmikuussa asiantuntijat kävivät myös valiokunnassa kertomassa ja kertoivat, että nyt pidetään kiinni alkuperäisestä sopimuksesta: maksimivastuu, kun yhteensovitetaan mekanismia, on 500 miljardia euroa. Mutta nyt toukokuussa Suomenkin hallitus on sitoutunut Saksan esityksestä, että kapasiteettia nostetaan 700 miljardiin euroon. Yhtäkkiä kanta on muuttunut, Suomen vastuut ovat noin 6 miljardia kasvamassa tällä muutoksella. Tämä on se keskeinen peruste, joka näkyy keskustan vastalauseestakin talousvaliokunnan mietintöön, että Suomen vastuita ollaan nyt yhtäkkiä nostamassa 6 miljardia euroa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Lohi hyvin tietää, lopullinen kapasiteetti tulee olemaan tämä Suomen vaatima 500 miljardia. Tässä on väliaikaisesti mukana sitten mahdollisuus käyttää tätä väliaikaista rahastoa, mutta tietenkin kynnys sen käyttämiseen tämän siirtymäajan aikana on korkea, koska ministeri Urpilainen on hyvin määrätietoisesti ilmoittanut, että mikäli sitä rahastoa käytetään, niin silloin Suomi vaatii vakuudet, ja kaikki tietävät sen, että sieltä ei sentin hyrylää mene, ellei Suomi saa omia vakuuksiaan. Tässä Suomen linja on hyvin tiukka.

Puhemies! Tässä yhteydessä on syytä todeta, että minä olen hyvin tyytyväinen siitä, että hallituksen linja pysyy tiukkana. Ei lähde rahaa ilman, että vastuita rajataan. Esimerkiksi Espanjan suhteenhan meidän linjanamme on se, että me vaadimme tiukasti sijoittajavastuuta sieltä. Jos julkista rahaa käytetään pääomittamiseen, pitää sijoittajavastuun toteutua, ja samaan aikaan täytyy myös muistaa, että vastikkeellisuus on ihan ehdottomasti Suomen vaatimuksissa. Joissain kansainvälisissä lehdissähän kerrottiin, että Suomi oli ollut näissä neuvotteluissa tiukimpia neuvottelijoita, niin että siinä suhteessa kiitos hallitukselle.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nyt, kun kerran lisätalousarviossa osoitetaan se 1,4 miljardia Euroopan vakausmekanismille rahaa ja samaan aikaan otetaan velkaa, pitää myöskin kytkeä yhteen, mikä on lopultakin tämä väistyvän takaajan vastuu ja asema. Jos ajatellaan, että esimerkiksi Espanja muuttuu tuen saajaksi, niin mitä järkeä on sellaisessa asetelmassa, että yhtä aikaa sekä Espanja maksaa Euroopan vakausmekanismille että Euroopan vakausmekanismi tukee Espanjaa? Ja jos näin tapahtuu, että rahaa kulkee samaan aikaan kumpaankin suuntaan, niin sehän tarkoittaa vain sitä, että sillä määrällä, mitä Espanja maksaa, tuki nousee vastaavalla summalla ja viime kädessä kaikki muut kuin Espanja vastaavat siitä summasta, kun iso rysähdys tulee.

Tämä liittyy myöskin tähän hätätilamenettelyyn. Silloin, jos Espanjan kokoiset maat joutuvat avun saajiksi, hätätilamenettely on entistä lähempänä, ja silloin katsoo Suomi sivusta, kun meidänkin rahoja käytetään.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuo Euroopan talous on kimurantti kysymys, ja toivoisi sitä, että tätä tiukkaa koulutusta olisi yhtä lailla Kreikan ja Espanjankin talousoppineille ja saisimme sitä kautta myös helpotusta tähän meidän omaan talouteemme.

Edustaja Rajamäki piti tuossa hyvän puheenvuoron, josta sopivasti suodattaen tuota loppukohtaa voi miettiä, millä tavalla meidän teollisuuden edellytyksiä tulisi korjata ja niitä tulisi avittaa: oli juuri nämä energiaverot, turpeen ylimääräinen verotus, sieltä tuli hyvin vahvasti rikkidirektiivit. Nämä ovat hyvin oleellisia asioita, joten toivon, että tämä linja olisi myös hallituksen linja, mitä Rajamäki esitti näitten esitysten mukaisesti.

Lisätalousarviossa on hyviäkin pointteja, siellä on tie Jämsä—Mänttä-välissä. Tie kytkee juuri nämä metsäteollisuuspitäjät toisiinsa, ja ne ovat kaksi äkillisen rakennemuutosalueen kaupunkia. Tuossa liikennevaliokunnan selonteossa on hyvin kuvattu se Jämsän ja Mäntän väli siinä mielessä, että se on vaarallinen ja mutkainen tie, siellä on paljon metsäteollisuuden liikennettä. Hyvä hallitus antoi välillä rahaakin, mutta mikä siellä on tilanne? Siellä ovat tosiaankin kriisikaupunkeja kummatkin, ja se kriisi vahvistuu Jämsän puolella Puolustusvoimien työpaikkojen menetyksenä: 200 kappaletta lähtee Puolustusvoimain työpaikkoja. Lisäksi Jämsässä on vaarana nyt sitten Patriankin teollinen toiminta, mikä oli vahvasti kytköksissä tähän Puolustusvoimien toimipisteeseen, mikä siellä alueella on.

Eli näistä vähennyksistä ei tiedetä, mikä tulevaisuus nyt työpaikkojen osalta on sinne, vielä jos katsotaan Keuruun aluetta. Yhtä lailla se, miksi Mänttä on joutunut tällaiseksi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, johtuu juuri tästä vuoden 2008 taantumasta. Siitä ei ole vielä selvitty. Aika moni paperiteollinen ja moni muu paikkakunta ei ole siitä selvinnyt, eli siellä on yhtä lailla paperiteollisuuden, yhtä lailla metalliteollisuuden työpaikkoja menetetty, eikä niitä tilauskirjoja ja -kantoja ole saatu vielä siihen mittaan, mitä siellä aikaisemmin, vuonna 2008, oli.

Erittäin hyvä asia on todella tämä tierakentaminen, en missään tapauksessa sitä kiellä, mutta toimenpiteiden tulisi olla lisäksi yritystoiminnan edellytyksissä, kuten hyvin hallitus on — täytyy tässäkin kehua toisen kerran sitä — t&k-menojen osalta kasvattamassa ja t&k-vähennyksiä kehittämässä. Se on hyvä asia. Me tarvitsemme lisää uusia työpaikkoja sinne niin sanotuille paikkakunnille, missä nämä vanhat savupiiput värisevät.

Näkisin myös sitten tämän rikkidirektiivin osalta muita EU:sta tulevia säädöksiä, että älkää, hyvät valtioneuvoston jäsenet, salliko semmoisia toimenpiteitä, mitkä vielä veisivät Suomelta työpaikkoja. Yksi tällainen vaaratekijä, joka on tullut nyt esille, on juurikin tämän uuden kaatopaikkadirektiivin luonnos, jonka mukaan kaikkea biohajoavaa jätettä ei saisi viedä kaatopaikalle, ja tämä lopettaisi meiltä Suomesta juuri tämän Kaipolan tehtaan kierrätyspaperin ja yhtä lailla Mäntän kierrätyspaperin johtuen siitä, että siistaussavea eli kuitusavea ei voitaisi viedä mihinkään sen jälkeen. Kuitusavella tällä hetkellä vuorataan kaatopaikkoja ja tehdään niitä pohjia. Tämän siistausmateriaalin osaltahan oli aikaisemminkin tämä verokäytäntö jo edellisen hallituksen aikana, ja toivottavasti se saatiin hyvään asentoon. Toivottavasti tässäkin järki voittaa.

Hyvä asia on myös nuorisotakuujärjestelmä. Meillä on paljon työttömiä, meillä on kolmannen sukupolven työttömiä — ja nuoria. Ei ole mallia, mitä tehdä. Me tarvitsemme niitä työpaikkoja, me tarvitsemme kesätyöpaikkoja, me tarvitsemme harjoittelutyöpaikkoja nuorille, että opitaan se työhön meneminen, työrytmi ja työssä oleminen. Näen, että meillä ei ole yhtään varaa tällä hetkellä yhtään nuorta menettää. Meidän täytyy saada toimintaan tämä systeemi. Tämä raha voi olla hyvä pohjalääke siihen, mutta me tarvitsemme siihen vahvaa yhteistyötä kuntien kanssa. Toisaalta nyt, kun ollaan kuntien valtionosuuksia leikkaamassa, toisaalta, kun meillä ollaan leikkaamassa myös koulutuspaikkoja myös näiltä teollisuuspaikkakunnilta, kysyn, millä resursseilla me olemme sitten, me teollisuuspaikkakuntien ihmiset, mukana näissä talkoissa. Sanokaa sitten, hallituksen jäsenet, kun ei ole enää koulutuspaikkoja eikä ole kohta näitä sosiaalipuolen ja työnantajan neuvontapaikkoja.

Yhtä lailla niin Mänttä—Vilppulan kuin maakunnan reuna-alueilla valtio supistaa omia palveluitaan hyvin rankasti. Siellä ei ole kohta te-toimistoa tällä hetkellä, ei ole verotoimistoa, saatikka muuta — eli niitä, mitkä sitten neuvovat nuoria työtehtäviin menemään. Ja mikä on se kuntien maksuosuus tässä jatkossa, arvoisa puheenjohtaja?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioon sisältyvä lisäpanostus nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja nuorten työttömyyden vähentämiseen on erittäin hyvä ja tarpeellinen panostus. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittäminen auttaa niitä nuoria, jotka eivät pärjää luokkamuotoisessa opetuksessa. Kuitenkin edelleen 4 000 nuorta jäi kevään yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa. Opiskelupaikoista on pulaa etenkin pääkaupunkiseudulla. Toivottavasti kaikki tässä salissa ymmärtävät vihdoin sen, että opiskelupaikkoja tarvitaan nimenomaan siellä, missä nuoret asuvat. Opiskelupaikkoja ja nuorten tulevaisuutta ei pidä alistaa aluepolitiikan pelinappulaksi.

Kaikkein varmimmin koulupudokkuutta lisää se, ettei peruskouluihin panosteta riittävästi. Pahin este yhteiskuntatakuun toteuttamiselle on huonosti resursoitu lähikoulu: se, ettei kouluterveydenhoitaja ole riittävän usein paikalla, että koulukuraattoria ei näy ja että kouluterveystarkastukset laiminlyödään. Hallitusohjelmassa luvataan, että oppilashuoltoa parannetaan. Tämä on tärkeä lupaus.

Koulujen väliset erot ovat kasvaneet nopeasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Viimeisen, vuoden 2009 Pisa-tutkimuksen mukaan korkeatasoisimpien ja heikoimpien koulujen välinen oppimisero vastaa jo kahden ja puolen vuoden keskimääräisiä oppimistuloksia. Koulutuksen tasa-arvo ei toteudu, jos emme ala panostaa enemmän peruskouluihin ja erityisesti heikko-jen oppimistulosten kouluihin. Tämä kannattaa muistaa, kun neuvotellaan tuntijakouudistuksesta tai kun valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Pitää selvittää, voitaisiinko esimerkiksi vanhempien alhainen koulutustaso ottaa korotetun valtionosuuden kriteeriksi, kuten asiantuntijat opetusministeriön tilaamassa selvityksessä ihan äskettäin esittivät.

Tutkimusten mukaan koulujen jakautuminen hyviin ja huonoihin kouluihin johtuu asuinalueiden eriytymisestä. Asuinalueet eriytyvät pienituloisten ja parempituloisten alueisiin. Alemmin koulutetut ovat pienituloisia, ja heidän lapsensa pärjäävät koulussa huonommin kuin paremmin koulutettujen ja parempituloisten lapset. Tämän tosiasian valossa on vastuutonta julistaa, että tuloerojen kasvu on yhteiskunnalle hyvä asia.

Oppimiserojen kasvun ohella myös väestön terveyserot ovat olleet kasvussa. Köyhä mies kuolee Helsingissä 13 vuotta aikaisemmin kuin varakas mies. Sama polarisaatio näkyy nuorten hyvinvoinnissa. Pahoinvointi kasaantuu. Esimerkiksi mielenterveyspalveluissa on suuria alueellisia eroja. Tällä hetkellä esimerkiksi jonot lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ovat paikoin huomattavasti pidemmät kuin lainsäädännössä asetettu 3 kuukauden aikaraja.

Hallitusohjelmassa luvataan kehittää mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Nimenomaan helposti saatavilla olevat matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ehkäisevät ongelmien kärjistymistä esimerkiksi väkivallanteoiksi. Nykyisin mielenterveyspalveluiden saatavuus ja tarjonta riippuvat aivan liikaa henkilön asuinkunnasta.

Myös riskiryhmiin pitäisi panostaa paljon nykyistä enemmän. Niissä perheissä, joissa vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia, 25 prosenttia lapsista sairastuu ennen 25. ikävuottaan masennukseen. Kun tämä on tiedossa, miksei perheitä auteta ajoissa ennen tilanteen kriisiytymistä väkivallanteoiksi ja tragedioiksi? Nykyisin kotiapua on tarjolla liian vähän ja liian moni masennuksesta kärsivä nuori saa terveyskeskuksesta vain reseptin ja vuoden sairauslomaa.

Toivon, että syksyn budjetti sisältää parannuksia myös näihin epäkohtiin, sillä uskon, että yhteiskuntatakuun toteuttaminen osoittaa, miten paljon edullisemmaksi varhaiset palvelut ja riittävä tuki tulevat kuin niiden laiminlyöminen.

Elsi Katainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheessani yhteen asiaan, josta hallitus ansaitsee kiitosta, ja se koskee tietysti nuorisotakuuta. Valitettavasti tuon asian kääntöpuolella on se tosiasia, että koulutuspaikkoja leikataan rajusti, aloituspaikkoja, mikä vie sitten pohjaa pois tuolta sinänsä hyvältä nuorisotakuuajatukselta.

Hallitus näyttää karsivan määrätietoisesti koulutusjärjestelmästämme. Eniten kärsii lukioverkko ja myöskin ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja leikataan yli 2 000. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa, että vuoteen 2016 mennessä karsitaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja koulutusmääriä tuhansilla koulutuspaikoilla. Leikkausten kokonaissummaksi tulee pelkästään ammatillisessa peruskoulutuksessa yhteensä noin 150 miljoonaa euroa kuntarahoitusosuudet mukaan lukien.

Leikkaukset tarkoittavat sitä, että joko maakunnista valuu osaaminen muualle tai sitten nimenomaan maakuntien nuoret jättävät kouluttautumatta. On toki juuri niin kuin edustaja Alanko-Kahiluoto tuossa äsken sanoi, että Etelä-Suomessa on tietysti eniten nuoria, ja se asia on huomioitava, mutta kaikki nuoret ympäri Suomen ovat tasa-arvoisia, ja heitä tulee myös koulutuksen suhteen huomioida tasa-arvoisesti. Kuitenkin maakunnissa nykypäivän osaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Se on huomisen elinvoimaa, josta nyt maakunnat näyttävät jäävän paitsi. Ammatillisia koulutuspaikkoja on leikattu enemmän kuin ikäluokkien pieneneminen edellyttäisi.

Oman maamme potentiaali on otettava käyttöön. Jonkun verran häiritsevät ja hämmentävät ne ministeriöiden tekemät työpaikkaennusteet, jotka ovat pienempiä kuin maakunnassa tehdyt ennusteet. Tarkoitushakuisia ja vähintäänkin paikallistuntemusta aliarvioivia ovat nuo erilaiset ennusteet, ja nimenomaan tämän hallituksen taholta tämä on aivan uudenlaista toimintaa. Siinä ei huomioida erilaisten alueiden erilaisia vahvuuksia eikä lupaaviakaan tulevaisuuden näkymiä tunnisteta eikä ainakaan tunnusteta.

Myös lukioverkko tulee harvenemaan osin ikäluokkien pienenemisen ja osin myös hallituksen keskittämisvimman myötä. Siitä kärsivät nimittäin myös menettävien paikkakuntien peruskoulut, koska paikkakunnalle ei saada samaan tapaan opettajia, jotka opettaisivat sekä lukioissa että peruskoulun puolella, tunnit kun eivät tahdo riittää. Opetuksen taso ja oppimisen tulosten taso ovat jo nyt revähtäneet ihan alakoululaisista lähtien keskuksien hyväksi. Totta kai suuret ryhmäkoot ovat sitten vastaavasti ongelmia suurissa keskuksissa, ja siihen on kiinnitettävä huomiota sinänsä. Siis epätasa-arvoistavaa toimintaa ei myöskään siellä voi hyväksyä missään nimessä.

Arvoisa puhemies! Tällä lisätalousarviolla ja noin 1 200 opiskelupaikan lisäyksellä turvattaisiin nuorten yhteiskuntatakuuseen tälle kehyskaudelle varatun määrärahan etupainoitteinen käyttö siten, että koulutustarjontaa voidaan lisätä jo tämän vuoden aikana pääkaupunkiseudulla ja eräissä kasvukeskuksissa, siis pääkaupunkiseudulla ja eräissä kasvukeskuksissa. Herää kysymys siitä, miten hallitus on sitten kohtelemassa maakuntien ja erityisesti itä- ja pohjoissuomalaisten alueitten nuoria. Maakunnissa ja paikallisesti on nimittäin todettu, että nämä opetuspaikkojen leikkaukset perustuvat suurilta osin vanhoihin tietoihin. Ministeriön suunnitelmissa on leikata 7 500 paikkaa ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista, ja nämä leikkaukset koskisivat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomea. Nämä leikkaukset perustuvat puhtaasti matematiikkaan — ministeriön päätös ei ota huomioon esimerkiksi vahvan teknologiateollisuuden työvoimatarpeita — eivätkä siihen, että Itä- ja Pohjois-Suomen muuttoliike on laantunut sitten arviointivuoden 2009. Pari vuotta sen jälkeen tuo muuttoliike on kuitenkin helpottunut, ja sillä tavalla vuosi 2009 on väärä vuosi tehdä noita vertailuja. Kun tiedämme vielä sen, että vahva muuttoliike ei ole eduksi sen enempää muuttotappioalueille kuin myöskään vastaanottaville keskuksille, olisi nuorten jäämistä noille paikkakunnille myös koulutuksen kautta vahvistettava.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kokoonnumme tänne lisäbudjetin käsittelyn äärelle taas järkyttävien uutisten päivänä, uutisten, joiden äärellä olemme vaiti eikä meillä ole vastauksia. Vielä vähemmän on helppoja vastauksia, on vain paljon miksi-kysymyksiä. Tiedämme, että elämä Pomarkussa on varmasti siinä yhteisössä ja lähiseuduilla pitkän aikaa järkkynyt. Emme tiedä, miten siellä selvitään eteenpäin.

Minua puhuttelivat suuresti jokin aika sitten kyselytunnilla kunnioittamani ministerin Lauri Ihalaisen sanat välittämisestä. Meidän todellakin on opittava välittämään toisistamme ja opittava löytämään ne hiljaisetkin signaalit, joilla vahvistamme yhteisöllisyyttä, löydämme uudelleen yteisöllisyyden vahvat juuret. Ne eivät löydy lisäbudjetin kautta tai valtion ensi vuoden budjetin kautta tai kehysmenettelyiden kautta, mutta joka tapauksessa päätöksentekijöiden on toimenpiteillään pyrittävä siihen suuntaan, että kaikkinainen hätä maamme niemennotkoissa ja saarelmissa vähenisi.

Otan esimerkiksi mielenterveyspalvelut. Me tiedämme, että maksamme monella tapaa hintaa tänään niistä leikkauksista, joita Ahon—Viinasen hallituksen aikana toteutettiin. Silloin karsittiin kouluterveydenhuollosta, monista hyvinvointivaltion rakenteista. Vaikutukset ovat olleet kauaskantoisia. Me tarvitsemme kansallisen ohjelman yhteisöllisyyden vahvistamiseksi, samanlaisen kuin Snellmanista alkanut sivistysprojekti tai sodan jälkeen toteutettu maamme asuttamisprojekti. Nyt me tarvitsemme kansallisen eheyttämisen ohjelman kansalaisten monenlaiseen hätään ja pahoinvointiin liittyen. Tässä jos missä me tarvitsemme yhteistoimintaa, kaikkien laajojen kansankerrosten, kansalaispiirien voimien kokoamista ilman hallitus—oppositio-asetelmaa. Se on yhteinen kansallinen tehtävämme. Emme enää kestä tällaisia uutisia.

Arvoisa herra puhemies! Tämä lisäbudjetti on lisäbudjetti Euroopan vakausmekanismin varjossa. Kaikki muu yli sen 1,44 miljardin tässä lisäbudjetissa on vain hienosäätöä. Otan esimerkiksi koulutuspolitiikan: On hyvä, että hallitus reagoi ammatilliseen koulutukseen, mutta perussuomalaisina näemme panostukset riittämättöminä ja esitämme 7:ää miljoonaa erityisesti sen vuoksi, että taas olemme viime viikolla lukeneet lehdistä, kuinka paljon peruskoulun käyneistä on taas ilman jatkokoulutusmahdollisuuksia. Siinä voi taas mitä todennäköisimmin olla monin tavoin tikittävä aikapommi.

Yhtä lailla tuon esiin yliopistojen, korkeakoulujen toimintaedellytykset. On toteutettu mittava yliopistouudistus. Siitä voidaan olla montaa mieltä. Itse kyseenalaistan sen sen vuoksi, että näen vaaroja, että siinä sivistysyliopistoihanne rapautetaan. Mutta hallitus nyt sekä viime syksynä talousarviota esitellessään suunnitteli yliopistoindeksin leikkausta jatkettavaksi. Myös yliopistoille on turvattava riittävä rahoitus.