Sampsa  Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä tärkeä lakialoite koskee vaaleissa numeron 7 poistamista listoilta, jotta sekaannuksia ei tulisi. Samassa yhteydessä, kun tätä asiaa hallitus käsittelee tai eduskunta pui, esitän harkittavaksi, ovatko kaikki numerot tasavertaisessa asemassa muutoin. Esimerkiksi urheilu- ja muut sankarit saattavat johdattaa äänestäjiä sillä tavalla, että jollekulle ehdokkaalle aiheutuu ylimääräistä etua. Esimerkkeinä mainittakoon numero 10, Messi, numero 64, Granlund, ja numero 69, Vanhanen, joten kannattaa vielä harkita näitä numeroita kokonaisuudessaan ennen kuin jättäydytään tähän yhteen muutokseen.

Erkki  Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Katajan puheenvuoroon en mitenkään malta olla sanomatta, että kun viime perjantai-iltana valmistauduin puolustamaan eduskunnan mainetta ja kunniaa tuolla Tallinnassa jalkapallo-ottelussa, jonka valitettavasti muista kuin itsestäni johtuvista syistä hävisimme, niin totesin harmikseni ja vasta siinä vaiheessa havaitsin, että minullahan on maalivahdin paita, jonka selässä lukee Virtanen, 33, jota olisin tarvinnut tässä muutamaa kuukautta aikaisemmin, niin että ei nyt kannata ihan niin hirveästi olla huolissaan tästä mahdollisuudesta käyttää erilaisia yllättäen aukenevia mahdollisuuksia myöskin vaalityössä.

Vesa-Matti  Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kävin tätä asiaa tarkastelemassa tuolla Opetushallituksen internetsivustolla ja otin sitten sieltä printin näistä, miten näitä numeroita oikeasti meidän pitäisi piirrellä, ja todella on näin, että ykkönen on suora viiva nykyään, näin peruskoulussa opetetaan, ja seiska on sitten ilman sitä poikkipuuta. Mutta kun täällä viime täysistunnossa lakialoitteen laatija, edustaja Eestilä otti esille nimenomaan, että perusopetus on se ongelma tässä asiassa, niin näinhän se ei tavallaan ole. Koska ykkönen on todella suora viiva, niin sitä ei kyllä sillä perusteella tuohon seiskaan pysty sekoittamaan. Se on mielenkiintoinen asia edelleen, miten tässä toimitaan, mutta aivan hyvähän näistä asioista on keskustella.

Timo  Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on, vaikka tässä hieman pilke silmäkulmassa keskustelua on käyty, ihan hyvä ja aiheellinen. Tämä kansanedustajan tekemä lakialoite, joka koskettaa numeron 7 poistamista — kansanedustaja Markku Eestilä on tehnyt lakialoitteen siitä — on varteenotettava ja perusteltu esitys, ja sitä on hyvä pohtia.

Niin kuin totesin, kun aloitimme tämän asian lähetekeskustelun, itse näkisin niin, että ehkä mieluumminkin kannattaa nyt panoksia kuitenkin laittaa siihen, että siirtyisimme sähköiseen äänestykseen, jolloin nämä ongelmat numeroiden kirjoittamisessa poistuisivat. Tiedän sen, että tiettyjä ongelmia ja vaikeuksia oli sähköisen äänestyksen kokeilussa kunnallisvaaleissa vuonna 2008, mutta olen myös vakuuttunut siitä, että nämä ongelmat ovat kyllä Suomessa voitettavissa.

Sitten ehkä tulevaisuudessa voi miettiä myös sitä, että voisimme äänestyksen toteuttaa myös internetissä, koska itse ainakin koen niin, että äänestäminen on arvokas tilanne ja on hyvä, että kansa lähtee kertomaan mielipidettään, tekemään muutosta ja kertomaan, mitä se haluaa tulevaisuudessa. Näin pitää olla, mutta myös se, että äänestäminen on helppoa ja sen kynnys on matala, on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa, että jokaisen mielipide saataisiin välitettyä.

Edustaja Saarakkala nosti esille koulunumerot. On totta, että peruskoulussa opetetaan nykyään erilaisia numeroita, mutta siitä huolimatta edelleen äänestyskopissa oleva ohjeistus on toisenlainen, eli äänestyskopin ohjeistuksessa kannustetaan vielä tekemään väkästä ja seiskaan poikkiviivaa. Nyt ehkä olemme seuraavissa vaaleissa siinä pisteessä, että joudumme miettimään vakavasti, että myös äänestyskopin numerot uudistetaan peruskoulun opetusta vastaaviksi, sillä seuraavissa vaaleissa ensimmäistä kertaa ovat äänestämässä ne nuoret, jotka ovat alusta asti ensimmäisellä luokalla lähteneet opiskelemaan näitä uusia numeroita.

Sampsa  Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Edelleen pidän tärkeänä pohtia tässä kokonaisuudessa sitä, olisiko mahdollista kirjoittaa nimi tunnistettavasti siten, että numeroita ei tarvitsisi käyttää. Tällä myös voitaisiin rajoittaa mainoskampanjoiden kuluja, kun lehti-ilmoittelussa tuota numeroa ei enää tarvitsisi muodon vuoksi esittää, mikä demokratiaa tietysti voisi lisätä. Nimen kirjoittamiseen liittyy tietysti pieniä vaikeuksia tietyissä tunnetuissakin nimissä, (Timo Heinonen: Jos hyväksyy pelkän Zyssen!) mutta en usko, että tämä on ylitsepääsemätön ongelma.

Mutta edustaja Heinonen toi esiin toisen erittäin tärkeän näkökulman: tämän äänestystapojen laajentamisen sähköiseen äänestämiseen. Tänään tässä parlamentissa, eduskunnassa, vieraili Suomen ulkoparlamentaarinen valtuuskunta, joka halusi tuoda esiin, että Suomen rajojen ulkopuolella asuu erittäin paljon Suomen kansalaisia, joilla on äänestysoikeus Suomessa, ja he halusivat tuoda esiin sen, että joko kirjeitse tapahtuva taikka sähköisesti tapahtuva äänestäminen ulkomailta olisi heidän näkökulmastaan aivan välttämätöntä, jotta demokratia voisi toteutua myös näiden Suomen kansalaisten osalta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta on ihan hyvä, että kaikki epäselvät numerot äänestyskopeista, -lipuista poistetaan, kunhan huolehditaan siitä, että niitä numeroita on kuitenkin jäljellä enemmän kuin yksi.

Jussi Halla-aho /ps:

Arvoisa puhemies! Kannan minäkin vaatimattoman kontribuutioni tähän perusteelliseen keskusteluun. Minun mielestäni olisi kyllä kaikkein kannatettavin ja yksinkertaisin ratkaisu se, että äänestyslippuun lähtökohtaisesti kirjoitettaisiin sekä ehdokkaan numero että hänen nimensä. Ymmärrän, että joidenkin ehdokkaiden nimi saattaa olla vaikeasti kirjoitettava, mutta yleensä se lopputulos kuitenkin todennäköisesti muistuttaa niin paljon tarkoitettaan, että kun sitä täydennetään numerolla, niin se, mitä äänestäjä on tarkoittanut, ei varmaan jää ääntenlaskijalle epäselväksi, ja ääntenlaskijan tehtävähän on yrittää ymmärtää, mitä äänestäjä on tarkoittanut.

No, mitä tulee sähköiseen äänestämiseen, niin mahdollinen ja ehkä yksinkertaisempi versio siitä olisi se, että äänestyskopissa olisi jokin melko yksinkertainen kassakuittilaite, johon näppäillään ehdokkaan numero ja joka printtaa äänestyslipun, joka käydään tiputtamassa perinteiseen tapaan uurnaan.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Koulussa on opetettu numerot, ja sen verran viitseliäisyyttä pitäisi olla, että sen väkäsen jaksaa laittaa siihen seiskaan. Tulee mieleen vähän samoin tämä perussuomalaiset-nimi; olisi ihan suotavaa, että jaksettaisiin sanoa se koko perussuomalaiset eikä persuun jätettäisi. Viitseliäisyyttä pitäisi olla, ja sitä pitäisi kannustaa myös kouluissa. Numerot ovat numeroita.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on erilaisia vaihtoehtoja tehty tulevaisuutta varten, kun kansa käy äänestämässä. Minulle tuli mieleen sellainen ajatus, että äänestyslippuun, joka on jotakuinkin kokoa A5 keskeltä taitettuna, mahtuisi aivan hyvin kaikkien puolueitten kaikki ehdokkaat numeroina. Esimerkiksi kun Keski-Suomessa on neljätoista ehdokasta, kahdeksan puoluetta, niin laitettaisiin otsikko, esimerkiksi "Perussuomalaiset", ja sitten kakkonen, kolmonen, nelonen, neljääntoista asti. Suomen kansa osaa lotota, pelata Kenoa ja muita, niin että olisi merkittävästi helpompaa, kun numerot olisivat siellä valmiina: ruksi sen kohdalle, ketä äänestää. Hautumaan, herra puheenjohtaja!

Timo  Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-aho nosti esille nimen käyttämisen täydentävänä. Se on tänä päivänä jo täysin mahdollista, niin kuin huomasimme näissä vaaleissa. Sellaisia äänestyslippuja ei hylätty, joissa oli numero, esimerkiksi 8, ja alle kirjoitettu nimi, jolla haluttiin täydentää tuota viestiä. Näin ainakin oli lehtijutun perusteella — olikohan se Helsingin Sanomat, joka uutisoi näistä ongelmallisista numeroista. Ne laput olivat hyväksyttyjä, joissa oli ollut täydentävänä nimi: numero 8, Virtanen. Se on täysin sallittua jo tämän päivänkin vaalikäytänteissä.

Kimmo Kivelä /ps:

Herra puhemies! Ensiksi täytyy onnitella edustajakollega Eestilää, että hän on tehnyt merkittävän aloitteen, joka herättää keskustelua. Hienointa tässä on se, että me edustajat käytämme näin paljon tästä puheenvuoroja, koska me pidämme huolta siitä, että myös tulevaisuudessa entistä nuoremmat kansalaiset ottavat demokratian tosissaan ja lähtevät äänestämään. Tämä on hyvä muistaa tässä pohjalla, että me kannamme huolta siitä, että ihmiset ja ennen kaikkea nuoremmat ikäluokat vastaisuudessakin lähtevät äänestämään, toivottavasti nykyistä runsaasti enemmän.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun meillä nyt keskustellaan hyvin paljon näistä numeroista, niin ehkäpä yksi mahdollisuus olisi se, että me opettaisimme suomalaisia piirtämään ne numerot siten kuin meidän tämänhetkiset viralliset numeromme ovat, myöskin vanhempaa ja varttuneempaa väkeä, joilla saattaa olla vaikeuksia.

Sen lisäksi toivoisin, että tällä kaudella kiinnitettäisiin huomiota siihen, että etenkin meidän vanhuksillamme olisi varaa ostaa silmälaseja, jotta he näkisivät, onko siinä numerossa se väkänen vai eikö sitä väkästä ole. Se voisi myöskin auttaa siihen, että osattaisiin raapustaa äänestyslappuun oikeanlainen numero.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että tämä keskustelu jatkuu. Tämä on erittäin hyvä tilaisuus monille uusillekin edustajille päästä puhumaan ja harjoittelemaan puhumista täällä.

Ehkä tähän keskusteluun puutun sen verran vielä viime perjantain lisäksi — täällä käytiin jo keskustelua siitä, että sähköinen äänestyskäytäntö voi jatkossa helpottaa tätä, ja sitä on syytä varmasti edistää — että kun nykynumerokäytäntö on muuttunut ja tästä edustaja Elomaa muun muassa totesi, että pitäisi jaksaa tämä väkänenkin sinne kirjoittaa, niin nykynumeroihin ei kuitenkaan kuulu sitä väkästä ja se on se ongelmakohta, mikä tässä on. Toki ne, jotka nykyään numeroita opettelevat, eivät vielä ehkä ole äänestysiässä, mutta kun numerot ovat muuttuneet, niin nykyään jo hyväksytään seitsikko, missä on pelkästään se liekki ja viiva, ja se helposti menee sekaisin tämän vanhan ykkösen kanssa, jossa on siis viiva ja sitten pystyviiva.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä ongelmaahan ei olisi, jollei näitä meidän numeroitamme ja kirjaimiamme jatkuvasti muutettaisi. Tuntuu siltä, että aina joku haluaa saada puumerkkinsä siihen, onko siellä väkänen, onko siellä viiva ja miten se kirjain kirjoitetaan. Mielestäni tässä kohdin pitäisi antaa rauha. Kyllä nyt 30 vuotta pitäisi selvitä niillä samannäköisillä numeroilla ja kirjaimilla. Tuntuu siltä, että tästä kirjaimien ja numeroiden muuttamisesta on tehty trenditouhua.

Edustaja Kivelän kanssa olen samaa mieltä siitä, että meidän parlamentaarisen työn ja toiminnan kannalta on tosi tärkeää, että yksikään ääni ei mene hukkaan tällaisen sopan takia. Jos ihminen on mennyt äänestyspaikalle, mennyt äänestyskoppiin asti ja saanut sen numeronsa kirjoitettua sinne, on oikeastaan hävytöntä, että se ääni voi mennä hukkaan pelkästään numerotaiteilun takia. Siltä osin meidän on pohdittava, onko tähän muita ratkaisuja olemassa, ja mielestäni sähköiseen äänestykseen siirtyminen on ehkä yksi tärkeimmistä ratkaisuista. Perjantaina ministeri Brax nosti esille Norjan kokeilut, joissa sähköistä äänestystä kokeillaan. Mielestäni sitä meidän tulee seurata hyvin tarkkaan, miltä osin he onnistuvat ja onko siinä myös Suomelle mahdollisuuksia.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Minä koen, että tämä on erittäin tärkeä asia, tämä numeroasia. Itseänikin tämä asia vaalien alla mietitytti, koska numeroni oli 117 ja samassa vaalipiirissä oli myös 111. Näin ollen se oli myös minun mielessäni, että kuinkahan monta väkästä siitä jää laittamatta.

Täällä on tullut erittäin hyviä ideoita ja ajatuksia liittyen tähän järjestelmän muuttamiseen. Toki täytyy muistaa, että jos me siirrymme näihin sähköisiin järjestelmiin, niin se vaatii sitten myös sitä, että järjestelmät toimivat ja ne ovat kaikkien saatavissa, ja näin ollen se ei ole tietysti ihan ilmainen siirtyminen. Varmasti olisi hyvä kehittää näitä vähän edullisempia vaihtoehtoja niin kauan, että päästäisiin näin upeaan kuin sähköiseen järjestelmään. Hyviä ehdotuksia, varsinkin se Halla-ahon ehdotus, että toistaiseksi voitaisiin käyttää nimeä ja numeroa, se varmasti selkeyttäisi.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Edellinen edustaja otti kantaa tähän sähköisen äänestyksen toteuttamistapaan. Kun monessa muussa maassa tähän on kyetty, niin en voi uskoa, että me suomalaiset olisimme tässä yhtään sen huonompia.

Mitä tulee edustaja Elomaan esittämään, niin olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä siitä, että myöskään perussuomalaista ei tule jättää puolitiehen.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Monessa maassa vaalien yhteydessä äänestetään monesta asiasta, Yhdysvalloissa saattaa olla parikymmentäkin kysymystä, ja silloin on ymmärrettävää, että on pitkät vaalit, saatetaan käyttää sitten myöskin sähköistä tai koneellista äänestystä. Suomessa sen sijaan vaalit ovat erittäin yksinkertaisia: on vain yksi asia, josta äänestetään. Eduskuntavaaleissa äänestetään yhtä henkilöä eli yhtä numeroa, ja tässä suhteessa voi sanoa, että nykyinen tekninen kirjoittamistapa toimii varsin hyvin.

Meillähän kokeiltiin sähköistä äänestystä — sillä seurauksella, että jouduttiin kolmessa kunnassa uusimaan vaalit. Voi sanoa, että tekniikkaan liittyy aina jonkin verran ongelmia. Ja jos olisi käynyt näin ja vaalit olisivat olleet eduskuntavaalit, niin sitten olisi ollut suurempi harjoitus, kun olisi jouduttu äänestämään uudestaan jossakin kokonaisessa vaalipiirissä. Ruotsissahan nyt oli ongelmia yhdessä vaalipiirissä, jossa jouduttiin uudistamaan vaalit. Eli tässä suhteessa olisin hyvin varovainen siinä suhteessa, että nykyistä järjestelmää mennään muuttamaan sähköiseksi. Sitten jos mennään siihen, että voi äänestää elektronisesti ihan muualta, omalta kotikoneelta, niin sitten tilanne on toisentyyppinen, jos mennään tämmöiseen virolaiseen järjestelmään.

Mutta tämä ykkös- ja seiska-asia on aidosti ongelma, eikä se tietysti ole pelkästään vaaleissa vaan myöskin muissa yhteyksissä. Kyllä ihan vakavasti pitäisi miettiä sitä, että kun se väkäsen pituus voi muodostua ongelmaksi, niin voitaisiin palata seiskan osalta siihen, että siinä olisi — ainakin silloin, kun käsin kirjoitetaan numero — se väliviiva. Silloin kun tietokoneella kirjoitetaan, voidaan selkeästi erottaa ne, nähdään, onko seiska vai ykkönen, mutta silloin jos tehdään käsin merkintä, minun mielestäni voisi edellyttää jatkossa, että käytetään tätä väliviivaa. Sillä oikeastaan monet ongelmat — kaikissa muissakin yhteyksissä, joissa numeroita joudutaan käyttämään — voitaisiin ratkaista.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Salissa on tänään käyty äärimmäisen hedelmällistä keskustelua ja myöskin äärimmäisen tärkeästä asiasta. On kiistatta selvää, että juuri numeroon 7 liittyy ongelmia, jotka tulee ratkaista. Itse kuulun kuitenkin sähköisen äänestysjärjestelmän ehdottomiin puolustajiin. Paitsi että sillä järjestelmällä saataisiin korjattua juuri numeroon 7 liittyvä ongelma, myöskin uskon, että sillä saataisiin nostettua äänestysaktiivisuutta, erityisesti nuorten kohdalla.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Huolimatta siitä, että se meidän sähköinen äänestyskokeilumme epäonnistui, me emme saa haudata sähköistä äänestystä jonnekin kauas pois. Se on kuitenkin tulevaisuutta, ja siltä osin on hieno asia, että muualla maailmassa lähdetään kokeilemaan sähköistä äänestystä. Meidän on Suomessa syytä tiukasti seurata, miten nämä kokeilut onnistuvat, ja jos jossain maassa onnistutaan luomaan toimiva sähköisen äänestyksen malli, on meidän myös syytä Suomessa ottaa se käyttöön.

Timo  Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lauslahti kertoi, että meillä yhtenään kirjaimia uudistetaan. Eihän se kyllä pidä lainkaan paikkaansa. Ensin 1930-luvulla muistaakseni Toivo Salervo teki meidän kirjasintyyppimme, joita käytettiin aina 1980-luvun lopulle. Vuonna 1988, kun itse olin peruskoulussa, tuli Toivo Heiskasen kirjaimet. Mikä oli näiden kirjaimien suurin ero, (Erkki Virtanen: Sitä se toivo tekee!) niin suurin ero oli nimenomaan se, että edelliset kirjaimet oli tehty aikakaudella, jolloin käytettiin mustekynää, ja silloin oli tärkeää, että kaikki kirjoitus voitiin tehdä nostamatta kynää paperista, ja tämä oli vaikeaa vasenkätisille. Sen jälkeen 1980-luvulla haluttiin uudistaa kirjoitusta sen takia, että enää eivät näitä kiekurakirjaimia nuoret nähneet lehdissä, eivät nähneet tietokoneissa, ja sen takia tuli Toivo Heiskasen kirjasinmalli käyttöön, jota 2000-luvulla, muistaakseni vuonna 2004, hivenen päivitettiin.

Idea on, edustaja Lauslahti, juuri se, että kirjaimet ovat sen näköisiä, mitä normaalissa arjessa lehdissä, televisiossa lapset näkevät, ja se on tavoite ollut tässäkin, että ne kirjaimet ja numerot ovat sellaisia, jotka ovat arkipäivän käytössä. Ei ole lainkaan naurun asia, että numeroita on haluttu uudistaa. Jos luette vanhempia Raamattuja, niin ne ovat kovinkin koukeroista tekstiä, ja on ollut ehkä järkevä niitäkin tuoda vähän tähän päivään.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Mäkelä julisti ilmeisesti tässä puheharjoitukset alulle. Toivottavasti tämä asia nyt ei jää sitten pelkäksi harjoitukseksi. On sillä tavalla mielenkiintoista, että tästä keskustellaan nyt vaalien jälkeen. Kyllähän tämä on semmoinen asia, mihin puolueittenkin ehkä tulisi ottaa topakammin kantaa ennen vaaleja, ja siellä kun ollaan kiireessä lykkäämässä niitä omia vaalimainoksia ja esitteitä niille mahdollisille äänestäjille, niin tämä olisi ehkä kuitenkin... No, nyt ollaan hyvissä ajoin liikkeellä ennen vaaleja.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan sähköisestä äänestämisestä, on hyvä muistaa, että kaikkialla Suomessa ei pystytä tänä päivänä soittamaan edes kännykällä sitä varten, että niitä tukiasemia ei ole. Kaikkialla Suomessa ei pystytä käyttämään nettiä sitä varten, että yksinkertaisesti se ei vaan toimi siellä. Ensin pitäisi saada perusasiat kuntoon, ennen kuin ruvetaan menemään step by step eteenpäin asioiden kanssa.

Mitä sitten tulee tähän virtaviivaiseen kirjoittamiseen, niin minun mielestäni on erittäin surullista, että tänä päivänä lapset eivät enää osaa kirjoittaa. Ennen oli se kaunis kaunokirjoitus, ja se oli kyllä sujuvaa ja virtaviivaista ja menevää, mutta sitä ei enää ole. Vielä surullisempaa on se, että lapset eivät enää osaa kirjoittaa kokonaisia lauseita. Nyt on vaan lyhennettyjä sanoja, piste siellä, toinen täällä.

Mutta perusasia on, että kyllä kai meidän täytyy opetella kirjoittamaan niitä numeroita, jotka me olemme hyväksyneet virallisiksi numeroiksi.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! En tiedä, olenko tullut niin vanhaksi, mutta kyllä se tuntuu silti, että ne numerot muuttuvat liian nopeasti. Katson omien lasteni kirjoitusta, ja täytyy sanoa, että en kykene heitä enää neuvomaan kirjoittamisessa, saati edes välttämättä tiedä, mikä se oikea seiska on, vaikka täällä päätöksiä ollaankin tekemässä. Mutta se kuvastaa sitä tilannetta, mikä normaalikansallakin on. Ei äänestäjän tule pohtia sitä, kirjoittaako hän nyt sen seiskan tai ykkösen oikein vai ei. Se ei missään nimessä saa olla meillä äänestäjän tilanne, ja tämä meidän on vaan ratkaistava, ja siltä osin lakialoite on aivan oikean suuntainen.

Puolustan edelleen silti tätä sähköistä äänestystä. Ne nuoret sukupolvet, jotka eivät sitä kirjoittamista välttämättä osaa, osaavat käyttää niitä tietokoneita, ja siltä osin on tulevaisuutta sähköinen äänestys, ja kyllä meillä tulee siellä äänestyspaikoilla olemaan niitä tietokoneita, ja onhan niitä jo tänään.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen antoi hyvän tietopaketin kirjainmerkkien kehityksestä ja elävöitti mukavalla tavalla tätä keskustelua täällä salissa. Hieman kuulosti siltä, että edustaja olisi saattanut käydä Googlessa katsomassa faktoja, mutta varmasti myös teidän opettajataustanne on hyvä pohja tähän historiatietämykseen.

Mutta ajattelin, että tämä on hyvä aasinsilta siihen, että mielestäni täällä istuntosalissa voisi käyttää tietokoneita jatkossa, mikä antaisi myös pohjaa istunnossa käytettävien puheenvuorojen valmisteluun. En tarkoita välttämättä Googlea, vaan myös sitä, että edellisen perjantain istuntopöytäkirjat olisivat täällä luettavissa, jolloin voisi katsoa, mitä asiasta on aikaisemmin puhuttu.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mäkelä on mielestäni varsin oikeassa tässä tietokoneen käytössä suhteessa istuntosaliin. Sitä kannatan lämpimästi. Toisaalta myöskin edustaja Eestilä tässä aloitteessaan on jäljillä. Kyllähän tähän äänestyskäyttäytymiseen liittyy ongelmaa ja sen takia tulkintoihin ykkösen ja seiskan välillä.

Itse kuitenkin lähestyn asiaa siltä pohjalta, että sähköinen äänestys on yksi ratkaisu ja sen mukaan tuomiseen äänestystilanteisiin on erinomaisen hyvä ja tärkeä panostaa. Meillä on huonoja kokemuksia, mutta on myöskin maita, missä on hyviä kokemuksia sähköisestä äänestyksestä. Sähköisen äänestämisen edistämistä pitää erityisesti pitää päällä.

Mutta yhtä lailla olen sitä mieltä, että seikassa pitää olla viiva. Näin se menee, ja tietyn tyyppisiä perinteitä pitää noudattaa.

Edustaja Mattilalle huomioksi vaan se, että juuri sen takia nyt keskustellaan, kun tulevia vaaleja varten tässä valmistaudutaan.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Itse olin mukana näissä vaaleissa ehdolla numerolla 73, ja jännitti hurjasti, meneekö seiska sekaisin ykkösen kanssa ja meneekö kolmonen sekaisin kasin kanssa. (Sampsa Katajan välihuuto) — Niin, turhaa jännitin, ei päässyt 13 läpi ja jytky tuli ja ihan hyvin meni muutenkin.

Tätä koko ongelmaahan ei olisi olemassa tosiaan, jos näitä numeroita ei olisi vaihdettu sillä tavoin, että nykyinen seiska muistuttaa liikaa ykköstä. Olen sillä kannalla itse, että palattaisiin siihen vanhaan käytäntöön, että seiskassa olisi se vanha kunnon poikkiviiva.

Mitä tulee sähköiseen äänestykseen, en sinänsä vastusta uusia hyviä ideoita, joita tulee, mutta olen itse ollut mukana vaalilautakunnissa toteuttamassa... Ihan niin kuin edustaja Sasi tuossa puhui, tämä nykyinen systeemi on todella kätevä, se on hirmuisen nopea ja yksinkertainen. Voitaisiin harkita sitä, mitä edustaja Halla-aho sanoi, että siellä olisi tosiaan printteri, mistä sen voisi tulostaa sitten, jos kerran näissä numeroissa mahdollisesti on epäselvyyttä. Se on oikein hyvä idea, samaten kuin se, mikä nyt on käynyt ilmi, että on edelleen mahdollista kirjoittaa ehdokkaan nimi sen numeron tueksi. Sitten tietysti joutuu vaalilautakunta harkitsemaan, jos nimi on eri kuin se numero, kumpaa siinä nyt sitten mahdollisesti tarkoitetaan. Tällaisia ei omalla uralla ole ollut, kun olen vaalilautakunnissa ollut.

Sitten puhuttiin siitä, että tietokoneita pitäisi tänne saliin saada tuotua. Itse pidän sitä ehkä tarpeettomana. Meillä kaupunginvaltuustossa jotkut pitävät tietokoneita, ja sitten kun kurkin, niin he ovat Facebookissa ja vaikka missä. Ei se valtuustossa niin paljon haittaa, mutta täällä kun on lehtereillä toimittajia ja kaikkia muita, niin äkkiä ainakin itselläni olisi se vaara, että olisin jonkun lehden kuvassa, että taas oltiin asiattomilla sivuilla. (Naurua)

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä tarkennuksena sähköiseen äänestysjärjestelmään, että tarkoitin sitä, että jotta se olisi kaikkien käytettävissä ja saatavissa, niin meillä nuoriso ja keski-ikäinen porukka kyllä hanskaa sen, mutta vanhusväestö kokee tietotekniikan erittäin pelottavana ja heillä on paljon ennakkoluuloja. Sitten jos tämä sähköinen äänestys etenee — ja minä toivon, että se asia etenee — niin täytyy varmistaa, että myös vanhuksilla, jotka ovat sairaaloissa taikka omassa kodissaan ja jotka eivät näiden asioiden kanssa ole tekemisissä, on semmoinen varma tunne siitä, että se ääni myös menee perille. Tämä vanhanaikainen systeemi, paperi ja kynä, konkretisoi heille sen, että se ääni on nyt siihen merkattu, mutta nämä sähköiset järjestelmät eivät välttämättä vakuuta vanhusväestöä.

Suomalainen yhteiskunta on tietoyhteiskunta, ja meidän kaikkien etu on se, että sähköisiä järjestelmiä kehitetään, mutta se ei tapahdu ihan tuosta noin vaan, vaan se vaatii myös sitä, että valtiovalta ottaa siihen kantaa ja tukee operaattoreita, että pystytään rakentamaan nämä yhteydet semmoisiksi, että ne toimivat myös siellä, missä se kännykkä tai puhelin ei toimi. Eli ei operaattoreiden vastuulle voi pelkkää rakentamista sälyttää, se vaatii sitten koko meidän suomalaisen yhteiskunnan vastuunkantoa. Tämä on meille erittäin hyvä tilanne viedä eteenpäin suomalaista tietotaitoa tietoteknisessä mielessä. Tämä on meidän vahvuutemme, ja siihen meidän pitää satsata.

Lasse Männistö /kok:

Arvon puhemies! Kuten viime täysistunnossa totesin, itsekin jonkin verran omaan kokemusta tästä vaalinumeroiden sekoittamisesta. Minun mielestäni tärkeää on se, että äänestysjärjestelmä on ehdokkaille tasavertainen, kansalaisille mahdollisimman yksinkertainen ja luottamusta herättävä ja tätä kautta järjestelmä toteuttaa demokratian niin hyvin kuin mahdollista. Näistä lähtökohdista mikä tahansa uudistus, joka näitä tavoitteita tukee eikä aiheuta kohtuutonta hallinnollista taakkaa tai kustannuksia, tulisi ottaa vakavaan arviointiin. Tästä näkökulmasta esitys siitä, että numero 7 poistettaisiin näistä vaalinumeroista, on mielestäni erittäin hyvä avaus tähän suuntaan. Numeroita maailmassa riittää, vaikka seiska tiputettaisiinkin vaalinumeroista pois, ja kustannuksia tällä ei varmasti olisi.

Sinänsä aivan toinen kysymys on sitten tämä sähköinen äänestäminen, josta tässäkin keskustelussa on paljon puhuttu. Itse kannatan lämpimästi myös sitä, että Suomi pyrkii tietoyhteiskuntana eturintamaan, kun puhutaan sähköisen äänestämisen mahdollisuuksista. Kuitenkin kaikille edustajille täällä nyt muistuttaisin, että sähköinen äänestäminen ja verkon välityksellä tapahtuva äänestäminen etänä ovat kaksi aivan eri asiaa. Varmasti jonain päivänä olemme maailmassa, jossa tällainen nettipohjainen äänestäminen on realismia toivottavasti myös Suomessa, mutta matkalla sinne voimme kuitenkin keskustella sähköisestä äänestämisestä, joka ei tarkoita sitä, että se tapahtuisi kotoa vaan ihan samalla tavalla äänestyspaikalta kuin tähänkin saakka. Siinä kuitenkin tällaiset monitulkintaisuuden ongelmat ja toisaalta ääntenlaskenta helpottuisivat merkittävästi, joten kannatan myös tätä välivaihetta.

Edustaja Lauslahdelle toteaisin, että...

...olen hieman eri mieltä siitä, pitäisikö Suomen vain tiukasti seurata kehitystä ja ottaa oppia muista. Itse näen, että meidän pitäisi pyrkiä eturintamaan tässä sähköisen äänestämisen tavoittelussa.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa puhemies! Minulla on päinvastainen tilanne kuin edustaja Eerolalla. Hänellä oli 73, hän pelkäsi 13:a. Minulla oli 13, ja minä en nyt tässä kuolemaksenikaan muista, mitähän numeroa minä olen vaaleissa äänestänyt.

Luulen näin, että tässä salissa me emme kykene sitä selvittämään emmekä opettamaan, laitetaanko seiskan päälle viiva vai ei. Se ei varmaankaan ole meidän ratkaistavissamme. Äänestäjiä on 20-vuotiaita tai 80-vuotiaita, ja siinä ikäheikkouden takia saattaa viivoja tulla semmoiseenkin paikkaan, mihin ei ihan heti tarvita. Minä vanhan liiton miehenä kannatan tällaista perinteistä äänestämistä, mutta uudistusmielisenä edustaja Lauslahdella on ollut oikein hyviä puheenvuoroja. Mikään ei estä ottamasta rinnalle sellaista sähköistä laitetta, jolla käsialastaan hieman epävarma äänestäjä pystyy varmentamaan, että numero tulee varmaankin oikein ja eksaktisti. Tässä on edustaja Lauslahdella taikka sitten edustaja Halla-aholla erinomaisen hyvä ajatus, että voi laittaa siihen vaikkapa jonkun tietyn tyyppisen printterin: painaa sinne numeron, ja printteri tulostaa sen lukukelpoisena.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Otan kiinni vielä tuosta edustaja Heinosen kertomasta, että meillä on äänestyskopeissa ohjeena, että ykkösessä on väkänen. Näin minä itsekin muistelen olevan. Mutta sitten kun tämän asian tarkistin myös ennen tänne istuntoon tuloa, millaiset ovat nämä ehdokaslistojen yhdistelmät, mitä esimerkiksi lehdissä julkaistaan ikään kuin virallisina listoina, niin näistä tämä ykkösen väkänen ainakin puuttui, kun niitä tarkastelin. Eli tämä on myös sellainen asia, että tässä tällaisilla ihan pienillä käytännön toimenpiteillä on asiaa hankaloitettu.

Mutta mitä tulee alkuperäiseen edustaja Eestilän lakialoitteeseen, niin vähän nämä motiivit nyt mietityttävät, että eikö teillä kokoomuksen ryhmässä ole käyty... Siis vähän huolestuttaa, että teistä on tulossa mahdollisesti päähallituspuolue ja siellä ryhmän sisällä toiset haluavat poistaa seiskan ja toiset haluavat äänestyskoneet. Jos tämä on tulevan hallitustaipaleen ensisoittoa, niin taivas varjele, mitä sieltä tulee.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Saarakkalalle sanoisin näin, että minä uskon, että tämä on nyt vasta sitä esiharjoittelua tulevaa hallituskautta ajatellen, koska on äärimmäisen tärkeää lähivuosina, että me pohdimme, mihin me laitamme alaviivoja, mihin me laitamme pilkkuja, koska sen verran ovat tulevat budjettikeskustelut vaativia. Itse mietin pitkään, kannattaisiko tästä aiheesta käydä sen laajempaa keskustelua, myös sitä ajatellen, että minulla oli omassa vaalikampanjassani numero 117. Mietin, että kenties, jos joku vielä rupeaa tarkistamaan niitä ääniä, minä tipun eduskunnasta, mutta muistin sitten, että onneksi vaalitulos on jo vahvistettu.

Mutta kyllähän se näin on — komppaan Männistöä tässä asiassa, kun hän puhui siitä, että järjestelmän pitäisi olla tasavertainen ja sen pitäisi olla luotettava — että nythän se järjestelmä ei ole sillä tavalla täysin luotettava, koska oikeusministeriön ohjeistussivulla oli selkeästi ohjeistettu, että siihen seiskaan piti vetää alaviiva, mutta siitä huolimatta ne, jotka ovat laskeneet äänet, ovat kyllä tehneet omia tulkintojaan tästä. Kyllä meidän pitäisi löytää tasavertainen ja luotettava systeemi, ja pitkällä aikajänteellä olisi syytä siirtyä sähköiseen äänestyskäyttäytymiseen tai -järjestelmään.

Värderade talman! Kort ännu, jag tror att det är skäl att vi på lång sikt försöker få ett system som alla kan lita på och som behandlar alla kandidater med olika numror på ett jämlikt sätt.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä puolustan kyllä tätä omaa kantaani sen väkäsen laittamisessa seiskaan, että pidettäisiin ne numerot kuitenkin muistissa ja ihan sieltä koulusta lähtien. Mutta sähköinen järjestelmä, totta kai, on tulevaisuutta, ja mitenkään sitä unohtamatta sähköinen menetelmä tulee olemaan varmaan tulevaisuudessa rinnalla varsinkin.

Tämä kaunokirjoitus, josta Tolppanenkin tuossa puhui, voisi tulla uudelleen kouluihin. Se ei olisi yhtään pahitteeksi, jotta saadaan selville, mitä kirjoitetaan, on sitten numeroista tai kirjaimista kysymys.

Tämähän on tätä harjoittelua nyt meille uusille. On oikein hienoa, että saadaan tämä tilaisuus täällä tästäkin aiheesta puhua, ja kyllä me varmaan pääsemme sitten yhteisymmärrykseen kaikesta.

Vielä tästä seiskasta: Ehkä puheenvuoroja tulee vielä lisää, mutta kannatan tätä vanhaa systeemiä, että muistamme ne numerot, olemme sitten minkä ikäisiä tahansa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Männistön kanssa olen samaa mieltä tästä, että tämä sähköinen asiointi ja sen ääntenlaskentahan on ihan loistava. Tällä hetkellä kun saadaan puoleenyöhön odottaa ääntenlaskua, niin tulevaisuudessa toivottavasti se on lähes online. Silloin kun äänestyskopit menevät kiinni, saamme tulokset.

Jäin pohtimaan edustaja Louhelaisen kommenttia, että meillä on ikääntyneitä, joiden osalta on varmasti ehkä kohtuutonta odottaa sitä, että tietokone olisi tuttu. Siltä osin on varmasti hyvä, että meillä on kaksi kanavaa, ja täällä puhui edustaja Elomaakin, että meillä on rinnakkain se perinteinen tapa ja sitten toinen, uusi tapa, se sähköinen äänestysmuoto, ja näinhän toimitaan muissakin palveluissa, että näitä kanavia, joissa voi asioida, on useita ja riippuen siitä, mikä on tuttu ihmiselle ja turvallinen asioida.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Olisin vaan kysynyt hieman kommenttina Männistöltä sitä, kun hän mainitsi, että tämän sähköisen järjestelmän pitäisi olla tasavertainen, mutta kun ne olisivat vain siellä äänestyspaikoilla, niin onko tarkoitus sitten jatkossa, että tämmöisten henkilöiden kuin vanhusten, jotka asuvat kotona tai hoitolaitoksissa, on mahdotonta mennä äänestyspaikoille. Onko tämä sitä tulevaisuuden politiikkaa? Mutta Lauslahti tätä nyt hieman jo valotti, että se ei ole kokoomuksen tulevaisuuden hallituspolitiikkaa, että tämmöiset henkilöt jätetään äänestysoikeudetta. Ilmeisesti on tarkoitus, että olisi kaksi järjestelmää vierekkäin käytössä.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee edustaja Eestilän lakialoitteeseen, niin me kaikki täällä salissa varmaan olemme sitä mieltä, että tämä keskustelu on ihan paikallaan. Ongelmia on suhteessa tulkintaan ykkösen ja seiskan välillä, ja se on johtanut kovin moneen hylättyyn ääneen. Se on sitten toisaalta ehkä ollut monelle ehdokkaalle varsin harmillinen tilanne niin kuin myös äänestäjille, että ääni ei ole mennyt siihen suuntaan, mihinkä on ajatellut.

Mutta sehän, että täällä käydään keskustelua tässä lähetekeskustelussa, on paikallaan. Edustaja Saarakkalalle tiedoksi vaan, että lähetekeskustelu on sitä varten, että tuodaan kansanedustajien mielipiteitä esille hyvin kirjavasti ja monesta eri näkökulmasta. Kerrottakoon myöskin tässä yh-teydessä se tieto, että kokoomuksen eduskuntaryhmässä eivät ole voimassa sen kaltaiset säännöt, jotka pitävät sisällään ryhmäkurin. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä on erinomainen, iso määrä kansanedustajia, joilla jokaisella on oma mielipide, ja se on sallittua myöskin eduskuntasalissa, ja täysistunnossa se on tervetullutta.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Numeroitten ja äänestysaktiivisuuden ohella ennen vaaleja oli myöskin puhetta siitä, miten saataisiin tätä äänestysaktiivisuutta nostettua. Nyt tämä elektroninen systeemi tai sähköinen äänestys loisi mahdollisuuden tämmöiseen maaotteluhenkeen, että se ääntenlaskenta tapahtuisi tavallaan äänestysten tahdissa. Ainakin suuremmissa kunnissa voisi olla joku taulu, mistä näkee, paljonko kukakin on saanut ääniä. Silloin tietysti ne, jotka haluavat jotain tiettyä henkilöä äänestää, lähtisivät sieltä kotoa äänestämään ja saataisiin äänestysaktiivisuus samalla ylös, jos siirrytään sähköiseen äänestykseen.

Lasse  Männistö  /kok:

Arvon puhemies! Edustaja Saarakkalalle voin tosiaan todeta, että eivät nämä kysymykset aina ole joko—tai-kysymyksiä, kyllä täällä kokoomuksessa nähdään, että joskus voi nähdä asioita myös sekä—että-linjalta. Se, että nyt ensi vaiheessa numerosta 7 luovuttaisiin, ei millään tavalla ole sidoksissa siihen, etteikö voitaisi edetä sähköisen äänestämisen piirissä — ja toisaalta olla etenemättä, jos näin päätetään.

Nyt sieltä perussuomalaisten suunnalta tuntuu kuuluvan muutenkin tällaista tahallista menneisyyteen takertumista ja sille erinäisten keppihevosten keksimistä. On aivan selvää, että sähköisessä järjestelmässäkin voitaisiin sallia poikkeukset, esimerkiksi juuri vanhusväestön kohdalla, hoitokodeissa ihan tavalliseen, nykyisen malliseen paperilapulla tapahtuvaan äänestämiseen, eivätkä tällaiset poikkeukset missään määrin estäisi sitä, että suuressa linjassa etenemme kohti tulevaisuutta, ja se tulevaisuus on toivottavasti myös Suomessa tietoyhteiskunta, joka menee eteenpäin.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Minä kiitän kansanedustajakollegoita hyvistä ja rakentavista puheenvuoroista. Itse ajattelen tätä asiaa kahdestakin eri näkökulmasta. Minä olen sitä mieltä, että suomalainen vaalijärjestelmä nauttii kansalaisten keskuudessa äärimmäisen suurta luottamusta, ja minusta millään tavalla tätä luottamusta ei saisi tulevaisuudessakaan asettaa kyseenalaiseksi. Ja toinen näkökulma, jonka kyllä aloitetta tehdessäni toin esille, on tämä oikeusturva. Minun mielestäni tässä on kyllä kyseessä nyt ehdokkaiden oikeusturva mutta myös äänestäjien oikeusturva.

Mitä tulee peruskoulun opetusohjelmiin, niin minusta niissä ei sinänsä ole mitään ongelmaa. Mutta me emme saa sitä takaisin enää, mitä on opetettu, ja me väistämättä törmäämme sitten kahden eri sukupolven kulttuuriin tehdä numeroita eri tavalla. Tätä kulttuurieroa me emme pysty kyllä minun mielestäni poistamaan sillä, että äänestyskoppiin pannaan uusia ohjeita. Se kulttuuri tulee säilymään, ja se väistämättä johtaa siihen, että ehdokkaat ovat eriarvoisessa asemassa siitä johtuen, minkä numeron ovat saaneet. Tämä oli se lähtökohta tätä aloitetta tehdessäni, ja minä toivon, että tämä aloite saa asiallisen vastaanoton niissä valiokunnissa, minne se sitten lähetetään.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Oli hyvä, että edustaja Mäkinen kertoi, miten täällä toimitaan lähetekeskusteluvaiheessa. Tämä on hyvä muistaa myös sitten, kun uusi hallitus saadaan kasaan ja käydään kokoomuksen edustajien ennen vaaleja antamia mahdollisia kantoja läpi ja verrataan niitä sitten siihen, mitä lakiesityksiä ehkä tuleva hallitus antaa. Palataan sitten asiaan tästä näin.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tätä keskustelua tämmöisestä sinänsä tärkeästä mutta varsin pienestä asiasta. Minusta tuo Eestilän ehdotus on erittäin oivallinen ja yksinkertainen. Se poistaa tämän ongelman, se on halpa toteuttaa. Kaikki muu sitten, mitä tässä on puhuttu, osoittaa, miten monimutkaiseksi tämä asia voidaan tehdä, jos halutaan. Mutta tämä on erinomainen ehdotus, ja toivon, että se menee läpi.