Täysistunnon pöytäkirja 70/2005 vp

PTK 70/2005 vp

70. TORSTAINA 9. KESÄKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

4) Laki arvonlisäverolain muuttamisesta

 

Pekka Nousiainen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tekemässäni lakialoitteessa ehdotan, että arvonlisäverolakiin lisättäisiin 130 b §, jonka mukaisesti yksityistiekunnat saisivat palautusta tienpitohankintoihin sisältyvistä arvonlisäveroista. Yksityistieverkosto on maamme laajin tieverkosto ja erityisen tärkeä tasapainoisen aluekehityksen kannalta samoin kuin myös Suomen asuttuna pitämisen kannalta.

Yksityistieverkoston taso on heikentynyt huomattavasti viime vuosikymmenellä toteutettujen valtionosuuksien leikkauksien johdosta. Hyväkuntoisten pienteiden määrä laski viime vuosikymmenellä 72 prosentista 23 prosenttiin.

Yksityistielaki aikanaan lähti ja lähtee edelleen siitä, että tieosakkaat ylläpitävät yksityisteitä, mutta valtio osallistuu laajan verkoston kunnossapitokustannuksiin, ja valtionosuuden tulisi varmistaa, etteivät yksityistien varrella asuvan tienpitokustannukset muodostu kohtuuttomiksi yleisen tien varrella asuvaan verrattuna. Yksityisteiden kunnossapidon tukemisen tarkoitus ei ole muuttunut, ja kansalaisten yhdenvertaisuus on ollut vaarantumassa yksityistiemäärärahojen niukkuuden vuoksi. Ilman tehtyjä leikkauksia valtionavustustaso olisi tällä hetkellä noin 35 miljoonaa euroa vuodessa.

Avustukset ovat olleet pitkään murto-osa tarvittavasta, ja vuonna 1996 valtionavustukset vähennettiin aivan minimiin, ja tarkoitushan oli poistaa yksityistielaista säännös, jolla avustukset aikanaan myönnettiin, mutta eduskunnan tahdon mukaisesti sinne jäi pykälä, että valtionavustusta voidaan myöntää budjetissa olevien määrärahojen puitteissa, ja näin on asiassa nyt eletty. Tämän vuoden talousarviossa yksityistiemäärärahat ovat 13,9 miljoonaa euroa eli noin kolmannes aikaisemmasta. Tähän eduskunta lisäsi noin 0,8 miljoonaa euroa viime kesän tulvavahinkojen korjaamiseksi yksityisteille. Valtionavustusten pienuus on merkinnyt tieosakkaiden rahoitusvastuun lisääntymistä sekä yksityistieverkon kuntotason merkittävää heikkenemistä. Avustustason pienentäminen on ollut tietoinen ratkaisu, mutta se on myös valtion omien maaseutupoliittisten tavoitteiden vastaista.

Valtioneuvosto päätti jo vuonna 2000, että valtion yksityistieavustukset nostetaan 100 miljoonaan markkaan silloin markka-aikana, noin 17 miljoonaan euroon. Tämä ei ole tapahtunut, ja valtakunnallisessa saaristo-ohjelmassa esitettiin vuonna 2003 valtionavustusten nostamista lamaa edeltävään tasoon eli noin 30 miljoonaan euroon vuodessa. Valtion uudessa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2005—2008 esitetään, että valtion yksityistieavustukset nostetaan väylätyöryhmän mietinnön ehdotuksen mukaisesti 16 miljoonaan euroon vuodessa vaiheittain aiemmalle tasolle. Lisäksi tiehallinnon toimintaedellytykset ja voimavarat yksityistieverkon kunnossapitoon liittyvässä neuvonnassa ja palvelussa on luvattu turvata.

Kuntien tehtävänä ovat lain mukaan olleet lakisääteiset tielautakuntien toimitustehtävät ja valtionavustusta täydentävä tiekuntien tukeminen. Sama työnjakoperiaate on ollut voimassa jo vuosikymmeniä. Kuntien myöntämät avustukset ovat nousseet nyt jo noin 35 miljoonaan euroon vuodessa, ja kunnat ovat joutuneet kantamaan sitä vastuuta, mitä valtio on ollut vähentämässä. Kuntien talous on erittäin kireä, eikä kunnilla ole mahdollisuuksia nostaa rahoitusta tämän hetkisestä tasosta.

Arvoisa puhemies! Suomen tultua EU:n jäseneksi me otimme käyttöön arvonlisäverojärjestelmän ja tiekunnat joutuvat näin maksamaan yksityistien kunnossapitoon liittyvistä hankinnoista 22 prosentin mukaisen verokannan mukaisesti arvonlisäveroa. Uusi arvonlisäverojärjestelmä on lisännyt tienpitokustannuksia noin 17 prosentilla. On arvioitu, että tiekuntien maksamat arvonlisäverot valtiolle ovat juuri tuon 17 miljoonan euron luokkaa vuodessa.

Koska tiekunnat eivät voi hakeutua arvonlisäverovelvollisiksi, ne eivät voi tehdä vähennyksiä tienpitohankintojen arvonlisäveroista. Tienpitäjinä tiekunnat voidaan kuitenkin rinnastaa kuntiin, jotka eivät lopullisesti joudu maksamaan muun muassa kadunpitoon liittyviä arvonlisäveroja ja voivat arvonlisäverolain mukaan saada palautuksena tällaisiin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot.

Minusta tiekunnat hoitavat kuntien tapaan julkista palvelutehtävää ylläpitäessään tiestöä ja näin tiekunnat voitaisiin rinnastaa tässä tapauksessa kuntien käytäntöön ja näin tiekunnille pitäisi myöntää tämä arvonlisäveron palautusmahdollisuus.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Nousiainen on tehnyt hyvin kannatettavan aloitteen, jollainen on minunkin tekemänäni myös eduskunnan asianomaisessa valiokunnassa käsiteltävänä.

Yksityisteiden merkitys on entistä tärkeämpi vastaisuudessa, on jo nyt, ja kuten aloitteen perusteluissa viitataan, hyväkuntoisten yksityisteitten osuus on merkittävästi laskenut tänä aikana, kun valtionavustukset ovat käytännössä puuttuneet yksityisteitten hoitotoimien osalta. Siksi toivon, että asianomaisessa valiokunnassa voitaisiin tähän ja myös allekirjoittaneiden ja muiden tekemiin tätä asiaa käsitteleviin arvonlisäveron poistoon tähtääviin aloitteisiin ottaa myönteinen kanta. On järjetöntä, että yksityisteiltä menee tuo 22 prosentin arvonlisävero, kun valtionavut ovat niiltä poistuneet. Sen takia, kun arvonlisäverot jäävät lopullisesti tiekuntien maksettaviksi eivätkä ne voi vähentää sitä mistään, tiekunnat on perusteltua rinnastaa kuntiin ja tällä tavalla vapauttaa arvonlisäverosta.

Arvoisa puhemies! Toivon aloitteelle myönteistä valiokuntakäsittelyä.

Toinen varapuhemies:

Joudun toteamaan eduskunnalle, että eduskunnan tekniikassa olevan häiriön vuoksi on puhujajärjestys varausten osalta mennyt hieman epäjärjestykseen, mutta jotta oikeus toteutuisi, myönnän pyydetyn puheenvuorojärjestyksen mukaisesti seuraavat puheenvuorot edustajille Ranta-Muotio ja Kiviranta.

Aulis  Ranta-Muotio  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Nousiaisen hyvää lakiesitystä, jonka mukaan tiekunnat voisivat saada kuntien tapaan palautusta tienpitohankintoihin sisältyvistä arvonlisäveroista.

On mielestäni täysin perusteetonta käsitellä tiekuntia tässä suhteessa eri tavalla kuin kuntia, kun kunnat hoitavat samaa tehtävää. Esimerkiksi omassa kunnassani ei kylläkään ole tiekuntia enää, vaan kunta on ottanut tämän tehtävän hoitaakseen ja sillä on sitten se 22 prosenttia enemmän rahaa käyttää näihin samoihin tehtäviin. Eli sen vuoksi ed. Nousiaisen lakiesitys on hyvin perusteltu.

Tämä ei myöskään johda kilpailun vääristymiseen, koska tiekunnat eivät tavoittele voittoa, niin kuin me kaikki tiedämme. Jos niitten tilille jotakin jonain vuonna jää, se varmasti käytetään teiden kunnossapitoon. Toivon myös, että tämä hyvä lakiesitys johtaisi siihen tulokseen, johon esityksellä tähdätään.

Esko  Kiviranta  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Nousiaisen lakialoite on erittäin ansiokas. Ymmärrän sen lähinnä niin, että siinä tähdätään arvonlisäveron kertaantumisen estämiseen, eli kysymys on siitä, että pitäisi noudattaa myöskin näiden tiekuntien osakkaille aiheutuvien menojen osalta arvonlisäverolain yleisiä periaatteita.

Tämä asia on toistunut lukuisia kertoja täällä eduskunnassa. On tehty paljon lakialoitteita ja kirjallisia kysymyksiä tästä aiheesta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Itsekin tein tällaisen syksyllä 2003 ja sain toiselta valtiovarainministeriltä Ulla-Maj Wideroosilta varsin tylyn vastauksen. Hän totesi: "Arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävässä toiminnassa käytettävät tavarat ja palvelut on hankittava arvonlisäverolliseen hintaan ilman vähennysoikeutta. Tiekuntien verokohtelu on siten arvonlisäverotuksen yleisten periaatteiden mukainen. Piilevästä verokustannuksesta tiekuntien osakkaina oleville arvonlisäverovelvollisille yrityksille aiheutuvalla veron kertaantumisella ei ole järjestelmän toimivuuden kannalta käytännössä merkittäviä haittavaikutuksia." Aika kummallista tekstiä valtiovarainministerin asemassa olevalta henkilöltä.

Ilmeisesti, vaikkei pykälässä sitä ole, tässä ed. Nousiaisen aloitteessa tähdätään myös siihen, että yleensäkin tiekuntien arvonlisäverot palautettaisiin. Silloin lähestytään jo kyllä yksityisteiden valtionapua, ja kyllä sitäkin kannatan sinänsä lämpimästi, ehkä kuitenkin selkeämpää olisi todella lisätä yksityisteiden valtionapuja. Siinä tämä nykyhallitus on edennyt sillä tavalla, että prosentuaalisesti niitä on nostettu liki 30 prosenttia, mutta kun taso on, kiitos pääministeri Lipposen hallitusten, todella alhainen, siinä asiassa pitäisi kyllä edetä reippaammin ja nostaa tuntuvasti yksityisteiden valtionapuja. Niitten tasohan on nyt alle puolet siitä, mitä se oli pahimpina lamavuosina 1992 ja 1993 ihan nimellisestikin.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Yksityistieasia on ollut eduskunnassa vuosikausia esillä monellakin tavoin. Ministeriössä mitä ilmeisimmin on joku sellainen henkilö, joka haluaa koko systeemin romuttaa. Liikennevaliokuntahan sai hoidettua aikoinaan sillä tavoin asiaa, että se hallituksen esitys ei mennyt lävitse. Sinä vuonna rahoja ei toki tullut, mutta sen jälkeen on pieninä summina niitä ilmaantunut, ja eduskunta on monta kertaa lisännyt niitä rahoja budjetin yhteydessä muutamalla roposella.

Periaate, arvoisa puhemies, minun mielestäni tällaisessa tilanteessa on aika ongelmallinen lähinnä sen johdosta, niin kuin täällä kävi ed. Ranta-Muotion puheenvuorosta ilmi, että silloin, kun tiekunnat on ikään kuin lopetettu ja kunta hoitaa tavallaan yksityistieasioita, silloin arvonlisäveroa ei mene, mutta jos tiekunnat hoitavat, silloin tämä 22 prosenttia menee. Minun mielestäni tässä on nyt ilmeinen ristiriita koko järjestelmässä. Kun tiedän, missä asemassa ed. Nousiainen on kansanedustajantoimen ohella, niin uskon, että tämä asia saa nyt kyllä vauhtia siltä osin, koska hän edustaa myös hallituspuoluetta ja hänellä on varmasti läheiset suhteet myöskin pääministeriin. Jos kerran valtiovarainministeriössä ei ole myötätuntoa, niin päällikkövirastona pääministeri ilmoittaa vaan sitten valtiovarainministerille, että tämä asia hoidetaan nyt kuntoon esimerkiksi ed. Nousiaisen tekemän aloitteen pohjalta. Silloinhan asia on kunnossa ja siirtyy pois päiväjärjestyksestä ja ministeri Wideroosin ei tarvitse joka vuosi kolme neljä kertaa vastata saman sisältöisiin kirjallisiin kysymyksiin.

Jukka Vihriälä /kesk:

Puhemies! Ed. Nousiaisen lakialoite on perusteltu. Kyllä on syytä todeta todella, että tiekuntien aseman tulee olla sama kuin kunnan arvonlisäverokysymyksessä silloin, kun tiekunta hoitaa julkista tehtävää, niin kuin täällä on useaan kertaan todettu. Tässä yhteydessä on syytä tietenkin kiinnittää huomio siihen, että yksityisteiden valtionosuudet ovat kohtuuttoman alhaiset, ja toivottavasti kun tämä lakialoite nyt tulee, se osaltaan vaikuttaisi, kun käydään budjettiriiheen — ensi vuoden budjettia varten hallitus valmistautuu heinäkuun helteillä — että sinne saataisiin lisää määrärahaa.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Taitaa olla sillä tavalla, että kaikki kunnat eivät ole vielä niin ovelia kuin ed. Ranta-Muotion kotikunta, joka on kiertänyt tämän 22 prosenttia. Kun näin on asianlaita ja kun kaikki se, mitä ed. Nousiainen tässä lakialoitteensa perusteluissa toteaa, on täsmälleen totta, niin voisi vain kuvitella, että tämä asia nyt hoitaantuu kuntoon. Nimittäin tässähän käy juuri nyt niin, että kun tässä perustellaan tätä erityisesti julkisella tehtävällä, niin johtuen tästä yhteiskunnallisesta kehityksestä tämä julkisen tehtävän luonne jatkossa korostumistaan korostuu, jolloinka tämä peruste tavallaan muodostuu yhä voimakkaammaksi ja voimakkaammaksi. Sen takia minä toivon hartaasti, että kun aloitteen tekijä on vaikutusvaltaisimpia hallituspuolueitten kansanedustajia, niin hoitaisi tämän homman kuntoon nyt alta aikayksikön. Lisäksi toivon hartaasti, että ed. Oinonen saisi tätä kautta edes yhden suorituspisteen tällä vaalikaudella.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maamme yksityistieverkko on huonossa kunnossa ja kunto heikkenee nopeasti, niin kuin täällä on todettu. Näin keväällä tiet ovat routakerroksen sulaessa ala-arvoisessa kunnossa. Tilanne johtuu siitä, että teiden peruskunnostusta ja perusparannusta ei ole rahanpuutteen vuoksi tehty enää vuosiin. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa osa yksityistiestöstä on jopa kulkukelvotonta.

Yksityistiet muodostavat koko tieverkostomme eräänlaisen hiussuoniston. Yksityisteiden määrä on arviolta noin 350 000 kilometriä. Jos kaikki maamme tiet ja kadut laitettaisiin jonoon, niin neljästä kilometristä kolme olisi yksityisteitä. Kysymys ei ole mistään vähäpätöisestä asiasta, vaan hyvin merkittävästä, monia ihmisiä ja ammattiryhmiä koskettavasta tieverkostosta.

Maassamme tällä hetkellä pysyvän asutuksen käyttämiä yksityisteitä on noin 100 000 kilometriä. Yksityisteiden varressa maaseudulla asuu edelleen puoli miljoonaa ihmistä. Lisäksi yllättävän moni kaupunkien ja taajamien asemakaava-alueiden omakotitalokin on katumaisen yksityistien varrella. Valtaosa maamme 400 000 kesäasunnosta sijaitsee yksityisteiden varressa tai niiden vaikutuspiirissä.

Peruselinkeinoelämällemme yksityistieverkostolla on erittäin suuri merkitys. Puutavarasta yli 90 prosenttia lähtee yksityistien varrelta kuorma-autolla joko suoraan tehtaisiin tai rautateiden varteen. Myös energiaksi tarvittavan turpeen tai hakkeen kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti yksityisteitä pitkin.

Maatalouden kannalta yksityisteiden kunnolla on tärkeä merkitys. Maidonkuljetus ja muut elintarviketeollisuuteen liittyvät kuljetukset käyttävät päivittäin yksityisteitä. Unohtaa ei sovi koulukuljetuksia, kirjastoautoja, kauppa-autoja, palo- ja pelastusautoja sekä lukemattomia muita kuljetuksia ja palveluita, joita yksityisteiden varrella asuvat ihmiset päivittäin tarvitsevat.

Yksityistienpidossa on pitkään ollut suuri rahoitusvaje. Yksityistiellä on suuri yleinen merkitys myös teiden yleiskäyttöoikeuden kannalta. Valtio ja kunnat ovat tästä syystä vanhastaan osallistuneet yksityisteiden kustannuksiin. Valtio kuitenkin lopetti vuonna 1996 oman osuutensa maksamisen. Tiekunnat ja tieosakkaat eivät ymmärrettävästi yksin ole pystyneet ylläpitämään tätä laajaa, osittain yleisessä käytössä olevaa tieverkkoa. Teiden rakenteellisen kunnon kannalta merkittävät työt, höyläys ja suolaus, ojien perkuu, rumpujen kunnostus, murskeen- ja soranajo, jäävät kalliimpina rahanpuutteen takia tekemättä. Teiden kunto on nopeasti laskenut. Kymmenen vuotta sitten 70 prosenttia yksityisteistä oli vielä hyväkuntoisia, nyt niitä on enää alle 30 prosenttia.

Enimmillään valtionapu oli yli 30 miljoonaa euroa, nyt noin 14 miljoonaa euroa. Määräraha on kasvussa, mutta se riittää edelleen vain siltojen ja teiden perusparantamisen tukemiseen, ei vuosittaiseen kunnossapitoon. Valtionavustuksen yleisenä ehtona on, että tiellä on pysyvää asutusta tai huomattavasti läpiajoliikennettä. Tällaisia teitä löytyy yli 50 000 kilometriä. Kuntien antama yksityistieavustus vaihtelee kunnittain suuresti.

Arvoisa puhemies! Olemme olleet ed. Nousiaisen kanssa asiassa täysin toisistamme tietämättä liikkeellä kohti samaa päämäärää. Ed. Nousiainen jätti asiasta lakialoitteen 26. päivänä toukokuuta, ja minä olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen, joka oli perusteluiltaan hyvin pitkälle samanlainen kuin Nousiaisen lakialoite.

Aika-ajoin käydään vilkasta keskustelua siitä, että yksityisteiden arvonlisäverojärjestelmää pitäisi muuttaa poistamalla niiden arvonlisäverorasitus. Yksityisteiden tiekunnat eivät voi hakeutua arvonlisäverovelvollisiksi, koska ne eivät harjoita varsinaista liiketoimintaa. Näin ollen niiden kohdalla katkeaa niin sanottu arvonlisäveroketju. Yksityisteiden tiekuntien osalta arvonlisävero voidaan poistaa yksinkertaisesti lakia muuttamalla siten, että nämä halutessaan voisivat vuosittain tehtävällä niin sanotulla alv-ilmoituksella hakea takaisin kaikki vuoden aikana maksamansa arvonlisäverot. Menettely olisi lähes sama kuin varsinaista liiketoimintaa harjoittavilla arvonlisäverovelvollisilla, kuitenkin niin, että ilmoitus tehtäisiin vain kerran vuodessa.

Arvoisa herra puhemies! Yhteisesti voidaan todeta, että arvonlisäveron palautuksella olisi suuri merkitys yksityisteiden taloudelliseen asemaan ja erityisesti yksityisteiden tiekuntien mahdollisuuksiin hoitaa teiden kuntoa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämän lakialoitteen on allekirjoittanut 24 keskustan kansanedustajaa ja lisäksi meitä muutama muista puolueista. Uskon, että tämä nyt menee eteenpäin ja saa lain muodon, koska näin vankka asianajajajoukko on tämän takana.

Itse olen tehnyt tällä vaalikaudella lakialoitteen samasta asiasta, en muista, montako nimeä siinä on. Sen lisäksi olen tehnyt lakialoitteen yksityistielain muuttamisesta niin, että palattaisiin kymmenen vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen eli laista poistettaisiin sana "voidaan" myöntää valtionavustusta tiekunnille ja kirjoitettaisiin se niin, että "valtionavustusta "myönnetään" tiekunnille, jolloin tulisivat takaisin tietyin periaattein maksettavat lakisääteiset valtionavut yksityisteiden tiekunnille. Näin turvattaisiin tasapuolinen kohtelu kunnasta riippumatta ja toisaalta kuntatalouttakin noissa kunnissa helpotettaisiin, kun nyt kunnat joutuvat maksamaan avustuksia tai maksavat joissakin tapauksissa. Sitten on näitä eroja, joihin muun muassa ed. Ranta-Muotio viittasi ja jotka eivät tasapuolista kohtelua kansalaisten kesken edusta.

Arvoisa puhemies! On todella ihmeellistä, että kun täällä ed. Nousiaisen aloitteessa todetaan, että arvonlisäveroa peritään noin 17 miljoonaa euroa vuodessa yksityisteiden tiekunnilta, niin edes sitä summaa ei avustuksina palauteta tiekunnille vaan nelisen miljoonaa euroa vähemmän. Eli tämä asia kyllä pitää korjata. Yksi tapa on se, että tämä arvonlisäverojärjestelmä säädetään tällä tavalla kuin tässä lakialoitteessa on esitetty. Näin voidaan tämä tärkeä tieverkko pitää kunnossa myös tuleville sukupolville. Nyt se rappeutuu, ja se on häpeäksi hallituksellekin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! En ole aivan yhtä optimistinen tämän lakialoitteen läpimenosta kuin ed. Kankaanniemi. Siinä yhteydessä, kun ed. Ahonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen, lähdin katsomaan eduskunnan Intranetistä, kuinka tätä asiaa on aikaisemmin käsitelty. Sieltä löytyi kaksikymmentä tätä asiaa koskevaa lakialoitetta ja kirjallista kysymystä viime vuosien ajalta, siis lähes kaksikymmentä. Tässä salissa on siis keskusteltu tästä ongelmasta aikaisemminkin, ja aloitteet ovat lähes saman sisältöisiä. Totean vain, että kun tietenkin yksi eduskunnan vaikutusvaltaisimpia hallituspuolueiden kansanedustajia, ed. Nousiainen, on nyt asialla, niin monet panevat tietenkin toivonsa tähän, ja toivotaan myöskin, että Kuntaliitto sitä sivusta tukee. Mutta siltikään en ole aivan näin optimistinen. Minä vain väitän, että jos tämä asia halutaan viedä läpi tässä eduskunnassa, niin se joudutaan ottamaan seuraavan hallitusohjelman kirjaukseksi ja siellä toteamaan, että tuleva, seuraava hallitus vie tämän asian läpi, koska en usko, että myöskään nykyinen hallitus siihen pystyy.

Pekka  Nousiainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän aloitteeni saamasta laajasta tuesta ja tästä kannustavasta keskustelusta, mitä tässä käytiin, ja myöskin annan suuren arvon niille täydentäville mielipiteille ja näkemyksille, mitä tämä keskustelu toi tämän aloitteen tueksi.

Niin kuin täällä todettiin, yksityistieasiahan voidaan hoitaa kahta kautta, joko lisäämällä määrärahoja budjetin kautta tai hoitamalla tämä arvonlisäveropolitiikka kuntoon. Ja jos eduskunnan laaja tahto on hoitaa yksityistieasiat kuntoon, niin minä uskon, että yksissä tuumin voidaan saada hanke eteenpäin, ja toivon, että valtiovarainvaliokunnan verojaosto nyt paneutuu tähän kysymykseen ja vie tätä asiaa eteenpäin.

Keskustelu päättyy.