4) Laki arvonlisäverolain muuttamisesta
Pekka Nousiainen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tekemässäni lakialoitteessa
ehdotan, että arvonlisäverolakiin lisättäisiin
130 b §, jonka mukaisesti yksityistiekunnat saisivat palautusta
tienpitohankintoihin sisältyvistä arvonlisäveroista.
Yksityistieverkosto on maamme laajin tieverkosto ja erityisen tärkeä tasapainoisen
aluekehityksen kannalta samoin kuin myös Suomen asuttuna
pitämisen kannalta.
Yksityistieverkoston taso on heikentynyt huomattavasti viime
vuosikymmenellä toteutettujen valtionosuuksien leikkauksien
johdosta. Hyväkuntoisten pienteiden määrä laski
viime vuosikymmenellä 72 prosentista 23 prosenttiin.
Yksityistielaki aikanaan lähti ja lähtee edelleen
siitä, että tieosakkaat ylläpitävät
yksityisteitä, mutta valtio osallistuu laajan verkoston
kunnossapitokustannuksiin, ja valtionosuuden tulisi varmistaa, etteivät
yksityistien varrella asuvan tienpitokustannukset muodostu kohtuuttomiksi yleisen
tien varrella asuvaan verrattuna. Yksityisteiden kunnossapidon tukemisen
tarkoitus ei ole muuttunut, ja kansalaisten yhdenvertaisuus on ollut
vaarantumassa yksityistiemäärärahojen niukkuuden
vuoksi. Ilman tehtyjä leikkauksia valtionavustustaso olisi
tällä hetkellä noin 35 miljoonaa euroa
vuodessa.
Avustukset ovat olleet pitkään murto-osa tarvittavasta,
ja vuonna 1996 valtionavustukset vähennettiin aivan minimiin,
ja tarkoitushan oli poistaa yksityistielaista säännös,
jolla avustukset aikanaan myönnettiin, mutta eduskunnan
tahdon mukaisesti sinne jäi pykälä, että valtionavustusta voidaan
myöntää budjetissa olevien määrärahojen
puitteissa, ja näin on asiassa nyt eletty. Tämän
vuoden talousarviossa yksityistiemäärärahat
ovat 13,9 miljoonaa euroa eli noin kolmannes aikaisemmasta. Tähän
eduskunta lisäsi noin 0,8 miljoonaa euroa viime kesän
tulvavahinkojen korjaamiseksi yksityisteille. Valtionavustusten
pienuus on merkinnyt tieosakkaiden rahoitusvastuun lisääntymistä sekä yksityistieverkon
kuntotason
merkittävää heikkenemistä. Avustustason
pienentäminen on ollut tietoinen ratkaisu, mutta se on
myös valtion omien maaseutupoliittisten tavoitteiden vastaista.
Valtioneuvosto päätti jo vuonna 2000, että valtion
yksityistieavustukset nostetaan 100 miljoonaan markkaan silloin
markka-aikana, noin 17 miljoonaan euroon. Tämä ei
ole tapahtunut, ja valtakunnallisessa saaristo-ohjelmassa esitettiin vuonna
2003 valtionavustusten nostamista lamaa edeltävään
tasoon eli noin 30 miljoonaan euroon vuodessa. Valtion uudessa maaseutupoliittisessa
kokonaisohjelmassa 2005—2008 esitetään,
että valtion yksityistieavustukset nostetaan väylätyöryhmän
mietinnön ehdotuksen mukaisesti 16 miljoonaan euroon vuodessa
vaiheittain aiemmalle tasolle. Lisäksi tiehallinnon toimintaedellytykset
ja voimavarat yksityistieverkon kunnossapitoon liittyvässä neuvonnassa
ja palvelussa on luvattu turvata.
Kuntien tehtävänä ovat lain mukaan
olleet lakisääteiset tielautakuntien toimitustehtävät
ja valtionavustusta täydentävä tiekuntien
tukeminen. Sama työnjakoperiaate on ollut voimassa jo vuosikymmeniä.
Kuntien myöntämät avustukset ovat nousseet
nyt jo noin 35 miljoonaan euroon vuodessa, ja kunnat ovat joutuneet
kantamaan sitä vastuuta, mitä valtio on ollut
vähentämässä. Kuntien talous
on erittäin kireä, eikä kunnilla ole mahdollisuuksia
nostaa rahoitusta tämän hetkisestä tasosta.
Arvoisa puhemies! Suomen tultua EU:n jäseneksi me otimme
käyttöön arvonlisäverojärjestelmän
ja tiekunnat joutuvat näin maksamaan yksityistien kunnossapitoon
liittyvistä hankinnoista 22 prosentin mukaisen verokannan
mukaisesti arvonlisäveroa. Uusi arvonlisäverojärjestelmä on lisännyt
tienpitokustannuksia noin 17 prosentilla. On arvioitu, että tiekuntien
maksamat arvonlisäverot valtiolle ovat juuri tuon 17 miljoonan euron
luokkaa vuodessa.
Koska tiekunnat eivät voi hakeutua arvonlisäverovelvollisiksi,
ne eivät voi tehdä vähennyksiä tienpitohankintojen
arvonlisäveroista. Tienpitäjinä tiekunnat
voidaan kuitenkin rinnastaa kuntiin, jotka eivät lopullisesti
joudu maksamaan muun muassa kadunpitoon liittyviä arvonlisäveroja
ja voivat arvonlisäverolain mukaan saada palautuksena tällaisiin
hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot.
Minusta tiekunnat hoitavat kuntien tapaan julkista palvelutehtävää ylläpitäessään
tiestöä ja näin tiekunnat voitaisiin
rinnastaa tässä tapauksessa kuntien käytäntöön
ja näin tiekunnille pitäisi myöntää tämä arvonlisäveron
palautusmahdollisuus.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Nousiainen on tehnyt hyvin kannatettavan
aloitteen, jollainen on minunkin tekemänäni myös eduskunnan
asianomaisessa valiokunnassa käsiteltävänä.
Yksityisteiden merkitys on entistä tärkeämpi vastaisuudessa,
on jo nyt, ja kuten aloitteen perusteluissa viitataan, hyväkuntoisten
yksityisteitten osuus on merkittävästi laskenut
tänä aikana, kun valtionavustukset ovat käytännössä puuttuneet
yksityisteitten hoitotoimien osalta. Siksi toivon, että asianomaisessa
valiokunnassa voitaisiin tähän ja myös
allekirjoittaneiden ja muiden tekemiin tätä asiaa
käsitteleviin arvonlisäveron poistoon tähtääviin
aloitteisiin ottaa myönteinen kanta. On järjetöntä,
että yksityisteiltä menee tuo 22 prosentin arvonlisävero,
kun valtionavut ovat niiltä poistuneet. Sen takia, kun
arvonlisäverot jäävät lopullisesti
tiekuntien maksettaviksi eivätkä ne voi vähentää sitä mistään,
tiekunnat on perusteltua rinnastaa kuntiin ja tällä tavalla
vapauttaa arvonlisäverosta.
Arvoisa puhemies! Toivon aloitteelle myönteistä valiokuntakäsittelyä.
Toinen varapuhemies:
Joudun toteamaan eduskunnalle, että eduskunnan tekniikassa
olevan häiriön vuoksi on puhujajärjestys
varausten osalta mennyt hieman epäjärjestykseen,
mutta jotta oikeus toteutuisi, myönnän pyydetyn
puheenvuorojärjestyksen mukaisesti seuraavat puheenvuorot
edustajille Ranta-Muotio ja Kiviranta.
Aulis Ranta-Muotio /kesk:
Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Nousiaisen hyvää lakiesitystä,
jonka mukaan tiekunnat voisivat saada kuntien tapaan palautusta
tienpitohankintoihin sisältyvistä arvonlisäveroista.
On mielestäni täysin perusteetonta käsitellä tiekuntia
tässä suhteessa eri tavalla kuin kuntia, kun kunnat
hoitavat samaa tehtävää. Esimerkiksi omassa
kunnassani ei kylläkään ole tiekuntia enää,
vaan kunta on ottanut tämän tehtävän
hoitaakseen ja sillä on sitten se 22 prosenttia enemmän
rahaa käyttää näihin samoihin
tehtäviin. Eli sen vuoksi ed. Nousiaisen lakiesitys on
hyvin perusteltu.
Tämä ei myöskään
johda kilpailun vääristymiseen, koska tiekunnat
eivät tavoittele voittoa, niin kuin me kaikki tiedämme.
Jos niitten tilille jotakin jonain vuonna jää,
se varmasti käytetään teiden kunnossapitoon.
Toivon myös, että tämä hyvä lakiesitys
johtaisi siihen tulokseen, johon esityksellä tähdätään.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä ed. Nousiaisen lakialoite
on erittäin ansiokas. Ymmärrän sen lähinnä niin,
että siinä tähdätään
arvonlisäveron kertaantumisen estämiseen, eli
kysymys on siitä, että pitäisi noudattaa
myöskin näiden tiekuntien osakkaille aiheutuvien
menojen osalta arvonlisäverolain yleisiä periaatteita.
Tämä asia on toistunut lukuisia kertoja täällä eduskunnassa.
On tehty paljon lakialoitteita ja kirjallisia kysymyksiä tästä aiheesta
viimeisen kymmenen vuoden aikana. Itsekin tein tällaisen syksyllä 2003
ja sain toiselta valtiovarainministeriltä Ulla-Maj Wideroosilta
varsin tylyn vastauksen. Hän totesi: "Arvonlisäverotuksen
ulkopuolelle jäävässä toiminnassa
käytettävät tavarat ja palvelut on hankittava
arvonlisäverolliseen hintaan ilman vähennysoikeutta.
Tiekuntien verokohtelu on siten arvonlisäverotuksen yleisten periaatteiden
mukainen. Piilevästä verokustannuksesta tiekuntien
osakkaina oleville arvonlisäverovelvollisille yrityksille
aiheutuvalla veron kertaantumisella ei ole järjestelmän
toimivuuden kannalta käytännössä merkittäviä haittavaikutuksia."
Aika kummallista tekstiä valtiovarainministerin asemassa
olevalta henkilöltä.
Ilmeisesti, vaikkei pykälässä sitä ole,
tässä ed. Nousiaisen aloitteessa tähdätään
myös siihen, että yleensäkin tiekuntien
arvonlisäverot palautettaisiin. Silloin lähestytään
jo kyllä yksityisteiden valtionapua, ja kyllä sitäkin
kannatan sinänsä lämpimästi,
ehkä kuitenkin selkeämpää olisi todella
lisätä yksityisteiden valtionapuja. Siinä tämä nykyhallitus
on edennyt sillä tavalla, että prosentuaalisesti
niitä on nostettu liki 30 prosenttia, mutta kun taso on,
kiitos pääministeri Lipposen hallitusten, todella
alhainen, siinä asiassa pitäisi kyllä edetä reippaammin
ja nostaa tuntuvasti yksityisteiden valtionapuja. Niitten tasohan
on nyt alle puolet siitä, mitä se oli pahimpina
lamavuosina 1992 ja 1993 ihan nimellisestikin.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Yksityistieasia on ollut eduskunnassa
vuosikausia esillä monellakin tavoin. Ministeriössä mitä ilmeisimmin
on joku sellainen henkilö, joka haluaa koko systeemin romuttaa.
Liikennevaliokuntahan sai hoidettua aikoinaan sillä tavoin asiaa,
että se hallituksen esitys ei mennyt lävitse. Sinä vuonna
rahoja ei toki tullut, mutta sen jälkeen on pieninä summina
niitä ilmaantunut, ja eduskunta on monta kertaa lisännyt
niitä rahoja budjetin yhteydessä muutamalla roposella.
Periaate, arvoisa puhemies, minun mielestäni tällaisessa
tilanteessa on aika ongelmallinen lähinnä sen
johdosta, niin kuin täällä kävi
ed. Ranta-Muotion puheenvuorosta ilmi, että silloin, kun tiekunnat
on ikään kuin lopetettu ja kunta hoitaa tavallaan
yksityistieasioita, silloin arvonlisäveroa ei mene, mutta
jos tiekunnat hoitavat, silloin tämä 22 prosenttia
menee. Minun mielestäni tässä on nyt
ilmeinen ristiriita koko järjestelmässä. Kun
tiedän, missä asemassa ed. Nousiainen on kansanedustajantoimen
ohella, niin uskon, että tämä asia saa
nyt kyllä vauhtia siltä osin, koska hän
edustaa myös hallituspuoluetta ja hänellä on varmasti
läheiset suhteet myöskin pääministeriin.
Jos kerran valtiovarainministeriössä ei ole myötätuntoa,
niin päällikkövirastona pääministeri
ilmoittaa vaan sitten valtiovarainministerille, että tämä asia
hoidetaan nyt kuntoon esimerkiksi ed. Nousiaisen tekemän
aloitteen pohjalta. Silloinhan asia on kunnossa ja siirtyy pois
päiväjärjestyksestä ja ministeri
Wideroosin ei tarvitse joka vuosi kolme neljä kertaa vastata
saman sisältöisiin kirjallisiin kysymyksiin.
Jukka Vihriälä /kesk:
Puhemies! Ed. Nousiaisen lakialoite on perusteltu. Kyllä on
syytä todeta todella, että tiekuntien aseman tulee
olla sama kuin kunnan arvonlisäverokysymyksessä silloin,
kun tiekunta hoitaa julkista tehtävää,
niin kuin täällä on useaan kertaan todettu.
Tässä yhteydessä on syytä tietenkin
kiinnittää huomio siihen, että yksityisteiden
valtionosuudet ovat kohtuuttoman alhaiset, ja toivottavasti kun
tämä lakialoite nyt tulee, se osaltaan vaikuttaisi,
kun käydään budjettiriiheen — ensi
vuoden budjettia varten hallitus valmistautuu heinäkuun
helteillä — että sinne saataisiin lisää määrärahaa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Taitaa olla sillä tavalla, että kaikki
kunnat eivät ole vielä niin ovelia kuin ed. Ranta-Muotion
kotikunta, joka on kiertänyt tämän 22
prosenttia. Kun näin on asianlaita ja kun kaikki se, mitä ed. Nousiainen
tässä lakialoitteensa perusteluissa toteaa, on
täsmälleen totta, niin voisi vain kuvitella, että tämä asia
nyt hoitaantuu kuntoon. Nimittäin tässähän
käy juuri nyt niin, että kun tässä perustellaan
tätä erityisesti julkisella tehtävällä, niin
johtuen tästä yhteiskunnallisesta kehityksestä tämä julkisen
tehtävän luonne jatkossa korostumistaan korostuu,
jolloinka tämä peruste tavallaan muodostuu yhä voimakkaammaksi
ja voimakkaammaksi. Sen takia minä toivon hartaasti, että kun
aloitteen tekijä on vaikutusvaltaisimpia hallituspuolueitten
kansanedustajia, niin hoitaisi tämän homman kuntoon
nyt alta aikayksikön. Lisäksi toivon hartaasti,
että ed. Oinonen saisi tätä kautta edes
yhden suorituspisteen tällä vaalikaudella.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Maamme yksityistieverkko on huonossa kunnossa
ja kunto heikkenee nopeasti, niin kuin täällä on
todettu. Näin keväällä tiet
ovat routakerroksen sulaessa ala-arvoisessa kunnossa. Tilanne johtuu
siitä, että teiden peruskunnostusta ja perusparannusta
ei ole rahanpuutteen vuoksi tehty enää vuosiin.
Nyt on tultu tilanteeseen, jossa osa yksityistiestöstä on
jopa kulkukelvotonta.
Yksityistiet muodostavat koko tieverkostomme eräänlaisen
hiussuoniston. Yksityisteiden määrä on
arviolta noin 350 000 kilometriä. Jos kaikki maamme
tiet ja kadut laitettaisiin jonoon, niin neljästä kilometristä kolme
olisi yksityisteitä. Kysymys ei ole mistään
vähäpätöisestä asiasta,
vaan hyvin merkittävästä, monia ihmisiä ja ammattiryhmiä koskettavasta
tieverkostosta.
Maassamme tällä hetkellä pysyvän
asutuksen käyttämiä yksityisteitä on
noin 100 000 kilometriä. Yksityisteiden varressa
maaseudulla asuu edelleen puoli miljoonaa ihmistä. Lisäksi
yllättävän moni kaupunkien ja taajamien
asemakaava-alueiden omakotitalokin on katumaisen yksityistien varrella.
Valtaosa maamme 400 000 kesäasunnosta sijaitsee
yksityisteiden varressa tai niiden vaikutuspiirissä.
Peruselinkeinoelämällemme yksityistieverkostolla
on erittäin suuri merkitys. Puutavarasta yli 90 prosenttia
lähtee yksityistien varrelta kuorma-autolla joko suoraan
tehtaisiin tai rautateiden varteen. Myös energiaksi tarvittavan
turpeen tai hakkeen kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti yksityisteitä pitkin.
Maatalouden kannalta yksityisteiden kunnolla on tärkeä merkitys.
Maidonkuljetus ja muut elintarviketeollisuuteen liittyvät
kuljetukset käyttävät päivittäin
yksityisteitä. Unohtaa ei sovi koulukuljetuksia, kirjastoautoja,
kauppa-autoja, palo- ja pelastusautoja sekä lukemattomia
muita kuljetuksia ja palveluita, joita yksityisteiden varrella asuvat
ihmiset päivittäin tarvitsevat.
Yksityistienpidossa on pitkään ollut suuri
rahoitusvaje. Yksityistiellä on suuri yleinen merkitys
myös teiden yleiskäyttöoikeuden kannalta. Valtio
ja kunnat ovat tästä syystä vanhastaan osallistuneet
yksityisteiden kustannuksiin. Valtio kuitenkin lopetti vuonna 1996
oman osuutensa maksamisen. Tiekunnat ja tieosakkaat eivät ymmärrettävästi
yksin ole pystyneet ylläpitämään
tätä laajaa, osittain yleisessä käytössä olevaa
tieverkkoa. Teiden rakenteellisen kunnon kannalta merkittävät
työt, höyläys ja suolaus, ojien perkuu,
rumpujen kunnostus, murskeen- ja soranajo, jäävät
kalliimpina rahanpuutteen takia tekemättä. Teiden
kunto on nopeasti laskenut. Kymmenen vuotta sitten 70 prosenttia
yksityisteistä oli vielä hyväkuntoisia,
nyt niitä on enää alle 30 prosenttia.
Enimmillään valtionapu oli yli 30 miljoonaa euroa,
nyt noin 14 miljoonaa euroa. Määräraha on
kasvussa, mutta se riittää edelleen vain siltojen
ja teiden perusparantamisen tukemiseen, ei vuosittaiseen kunnossapitoon.
Valtionavustuksen yleisenä ehtona on, että tiellä on
pysyvää asutusta tai huomattavasti läpiajoliikennettä.
Tällaisia teitä löytyy yli 50 000
kilometriä. Kuntien antama yksityistieavustus vaihtelee
kunnittain suuresti.
Arvoisa puhemies! Olemme olleet ed. Nousiaisen kanssa asiassa
täysin toisistamme tietämättä liikkeellä kohti
samaa päämäärää.
Ed. Nousiainen jätti asiasta lakialoitteen 26. päivänä toukokuuta,
ja minä olen jättänyt asiasta kirjallisen
kysymyksen, joka oli perusteluiltaan hyvin pitkälle samanlainen
kuin Nousiaisen lakialoite.
Aika-ajoin käydään vilkasta keskustelua
siitä, että yksityisteiden arvonlisäverojärjestelmää pitäisi
muuttaa poistamalla niiden arvonlisäverorasitus. Yksityisteiden
tiekunnat eivät voi hakeutua arvonlisäverovelvollisiksi,
koska ne eivät harjoita varsinaista liiketoimintaa. Näin
ollen niiden kohdalla katkeaa niin sanottu arvonlisäveroketju.
Yksityisteiden tiekuntien osalta arvonlisävero voidaan
poistaa yksinkertaisesti lakia muuttamalla siten, että nämä halutessaan
voisivat vuosittain tehtävällä niin sanotulla
alv-ilmoituksella hakea takaisin kaikki vuoden aikana maksamansa
arvonlisäverot. Menettely olisi lähes sama kuin
varsinaista liiketoimintaa harjoittavilla arvonlisäverovelvollisilla,
kuitenkin niin, että ilmoitus tehtäisiin vain
kerran vuodessa.
Arvoisa herra puhemies! Yhteisesti voidaan todeta, että arvonlisäveron
palautuksella olisi suuri merkitys yksityisteiden taloudelliseen
asemaan ja erityisesti yksityisteiden tiekuntien mahdollisuuksiin
hoitaa teiden kuntoa.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Tämän lakialoitteen on allekirjoittanut
24 keskustan kansanedustajaa ja lisäksi meitä muutama
muista puolueista. Uskon, että tämä nyt
menee eteenpäin ja saa lain muodon, koska näin vankka
asianajajajoukko on tämän takana.
Itse olen tehnyt tällä vaalikaudella lakialoitteen
samasta asiasta, en muista, montako nimeä siinä on.
Sen lisäksi olen tehnyt lakialoitteen yksityistielain muuttamisesta
niin, että palattaisiin kymmenen vuotta sitten vallinneeseen
tilanteeseen eli laista poistettaisiin sana "voidaan" myöntää valtionavustusta
tiekunnille ja kirjoitettaisiin se niin, että "valtionavustusta
"myönnetään" tiekunnille, jolloin tulisivat
takaisin tietyin periaattein maksettavat lakisääteiset
valtionavut yksityisteiden tiekunnille. Näin turvattaisiin
tasapuolinen kohtelu kunnasta riippumatta ja toisaalta kuntatalouttakin
noissa kunnissa helpotettaisiin, kun nyt kunnat joutuvat maksamaan avustuksia
tai maksavat joissakin tapauksissa. Sitten on näitä eroja,
joihin muun muassa ed. Ranta-Muotio viittasi ja jotka eivät
tasapuolista kohtelua kansalaisten kesken edusta.
Arvoisa puhemies! On todella ihmeellistä, että kun
täällä ed. Nousiaisen aloitteessa todetaan, että arvonlisäveroa
peritään noin 17 miljoonaa euroa vuodessa yksityisteiden
tiekunnilta, niin edes sitä summaa ei avustuksina palauteta
tiekunnille vaan nelisen miljoonaa euroa vähemmän.
Eli tämä asia kyllä pitää korjata.
Yksi tapa on se, että tämä arvonlisäverojärjestelmä säädetään
tällä tavalla kuin tässä lakialoitteessa
on esitetty. Näin voidaan tämä tärkeä tieverkko
pitää kunnossa myös tuleville sukupolville.
Nyt se rappeutuu, ja se on häpeäksi hallituksellekin.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! En ole aivan yhtä optimistinen
tämän lakialoitteen läpimenosta kuin
ed. Kankaanniemi. Siinä yhteydessä,
kun ed. Ahonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen, lähdin
katsomaan eduskunnan Intranetistä, kuinka tätä asiaa
on aikaisemmin käsitelty. Sieltä löytyi
kaksikymmentä tätä asiaa koskevaa lakialoitetta
ja kirjallista kysymystä viime vuosien ajalta, siis lähes
kaksikymmentä. Tässä salissa on siis
keskusteltu tästä ongelmasta aikaisemminkin, ja
aloitteet ovat lähes saman sisältöisiä.
Totean vain, että kun tietenkin yksi eduskunnan vaikutusvaltaisimpia
hallituspuolueiden kansanedustajia, ed. Nousiainen, on nyt asialla, niin
monet panevat tietenkin toivonsa tähän, ja toivotaan
myöskin, että Kuntaliitto sitä sivusta tukee.
Mutta siltikään en ole aivan näin optimistinen.
Minä vain väitän, että jos tämä asia
halutaan viedä läpi tässä eduskunnassa,
niin se joudutaan ottamaan seuraavan hallitusohjelman kirjaukseksi
ja siellä toteamaan, että tuleva, seuraava hallitus
vie tämän asian läpi, koska en usko,
että myöskään nykyinen hallitus
siihen pystyy.
Pekka Nousiainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiitän aloitteeni saamasta laajasta
tuesta ja tästä kannustavasta keskustelusta, mitä tässä käytiin,
ja myöskin annan suuren arvon niille täydentäville
mielipiteille ja näkemyksille, mitä tämä keskustelu
toi tämän aloitteen tueksi.
Niin kuin täällä todettiin, yksityistieasiahan voidaan
hoitaa kahta kautta, joko lisäämällä määrärahoja
budjetin kautta tai hoitamalla tämä arvonlisäveropolitiikka
kuntoon. Ja jos eduskunnan laaja tahto on hoitaa yksityistieasiat
kuntoon, niin minä uskon, että yksissä tuumin
voidaan saada hanke eteenpäin, ja toivon, että valtiovarainvaliokunnan
verojaosto nyt paneutuu tähän kysymykseen ja vie
tätä asiaa eteenpäin.
Keskustelu päättyy.