Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Eduskunnassa toimii yhdessä valtioneuvoston kanssa maaseutuparlamentti, jossa on paljon edustajia. Tuo maaseutuparlamentti järjesti suuren tapahtuman 19.4.2005 sosialidemokraattien valtakeskuksen vieressä Hakaniemessä Paasitornissa, ja siellä keskusteltiin maaseudun näkymistä. Meiltä, kun olivat eri puolueiden eduskuntaryhmien edustajat siellä keskustelussa ja paneelissa, kysyttiin konkreettisia ehdotuksia maaseudun olojen kehittämiseen. Voin sanoa ehkä niin, että taisi olla lähes ainoa todella konkreettinen ehdotus, joka siellä esitettiin, oma ehdotukseni etätyövähennyksen käyttöönotosta verotuksessa. Tuo ehdotus sai pitkähkön keskustelun aikaiseksi ja sai sekä panelisteilta että muualta varsin myönteisen vastaanoton, jopa professoritasolta. Tuo ehdotus etätyövähennyksestä on nyt puettu lakialoitteen muotoon ja on nyt tässä meillä käsittelyssä lähetekeskustelussa.

Pääministeri Vanhasen hallitus pyrkii tehostamaan aluepolitiikkaa, mutta tähän asti se on kyllä epäonnistunut siinä, ja näyttää, että Euroopan unionin politiikka tulee valitettavasti entisestään heikentämään suomalaista aluepolitiikkaa. Näin meidän laskumme vain lisääntyvät ja teho heikkenee, jolloin on välttämätöntä, että kansallisia toimenpiteitä alueellisen kehityksen edistämiseksi tehostetaan. Siinä tarvitaan todella konkreettisia toimenpiteitä, ja yksi on työn tekemisen edellytysten parantaminen maaseudulla taajamien ulkopuolella.

Meillähän on Vanhasen hallitusohjelmassa lupaus siitä, että vuoden 2005 loppuun mennessä koko maa on katettu niin, että kaikkialla toimivat nopeat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet. Toivottavasti tämä hallitusohjelman kohta toteutuu ja näin ollen etätyön mahdollisuudet tietotekniikan levitessä näin nopeasti ja kustannuksiltaan edullisesti kautta maan voivat tulla myös konkreettisesti hyödyksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Kun olosuhteet siis paranevat tältä osin, on syytä tarkastella, miten tätä kehitystä voidaan vauhdittaa, ja yksi tapa on ottaa käyttöön etätyövähennys.

Etätyöhän olisi kotona tai oman asunnon läheisyydessä, esimerkiksi kylän etätyöpajassa, tapahtuvaa työtä siten, että varsinainen työpaikka on esimerkiksi jossakin kaupungin keskustassa ja tämä työpiste on sitten siellä ympäröivällä maaseudulla missä tahansa. Tämä olisi kuitenkin työsuhteessa tapahtuvaa eli työnantajan työnjohdon ja valvonnan alaisena, niin kuin työelämässä periaate on. Voisi olla esimerkiksi käytännössä niin, että työntekijä olisi kotona tai etätyöpisteessä neljä päivää viikossa ja yhtenä päivänä kävisi kaupungissa muiden työntekijöiden luona heidän kanssaan työskentelemässä, jolloin sosiaalinen ja muu kontakti säilyisi.

Jos näin työskennellään, matkakustannukset säästyvät ja matkakustannusvähennykset jäävät myös pois. Tällöin verottaja hyötyy siitä, että ei ole matkakustannuksia vähennyksinä, jolloin voidaan ajatella ja tässä lähdetään siitä, että kannustettaisiin siten työntekijää siihen, että hän tekisi etätyötä ja saisi vähentää matkakustannuksien säästymistä vastaavan määrän verotuksessa etätyövähennyksenä. Ne rajat olisivat samat kuin nyt laissa matkavähennysten enimmäismäärä, 4 700 euroa 500 euron yli menevästä osasta. Tältä osin tilanne ei siis muuttuisi yhtään miksikään veronsaajan kannalta.

Tämä olisi kuitenkin malli, joka suosisi ympäristöpolitiikkaa, eli liikenneruuhkat liikenteessä, polttoaineiden kulutus vähenisivät, kun työmatkat näin jäisivät pois, työntekijän henkiset ja fyysiset voimat säästyisivät työhön, vapaa-aika lisääntyisi, kun ei tarvitsisi olla ruuhkassa ja työmatkoilla tuntikausia mahdollisesti päivittäin, voisi olla kotona ja tehdä sieltä töitä. Tuon vapaa-ajan voisi käyttää perhe-elämän, itsensä kehittämisen tai harrastusten hyväksi, ja se antaisi myös työpaikalla mahdollisuuden tilojen ja laitteiden tehokkaampaan käyttöön, kun esimerkiksi eri työntekijät voisivat olla eri päivinä siellä työpaikoilla ja silloin tilojen ja laitteiden tehokas käyttö voisi lisääntyä. Toisaalta tämä malli kannustaisi asumaan ja elämään maaseudulla, missä meillä on paljon asuntoja ja elinolosuhteita. Se siis edistäisi maaseudun elinvoimaisuutta ja vahvistaisi näiden maaseutukuntien taloutta ja olisi kokonaistaloudellisesti hyvin edullista.

Maalla pysymisen ja maallemuuton suurimpana esteenä ovat tutkimusten mukaan — Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos on tehnyt pari vuotta sitten tästä tutkimuksen — työmatkojen pituus ja matkakustannukset. Kun nyt polttoaineiden hinnat ovat erittäin voimakkaasti nousseet, niin tämä entisestään johtaa siihen, että muutetaan taajamiin ja siellä sitten asuntojen hinnat nousevat, ruuhkat lisääntyvät jne. Tähän pitää rohjeta puuttua. Yksi kokonaistaloudellisesti edullinen ja työntekijöitä kannustava tapa on tällainen etätyövähennys. Se ei todellakaan olisi siinä mielessä uusi, koska se olisi tällä mallilla, minkä olen tähän muotoillut — omasta päästäni, myönnän sen — matkakustannusvähennysten sisään rakennettu malli. Näin ollen se ei olisi veronsaajille — valtiolle, kunnille, seurakunnille — miinusmerkkinen kokonaisuudessaan, mutta korvautuvat energia-, ympäristö- ja muut hyödyt ja työntekijän hyvinvointi ja työkyky ja perhekysymykset toisivat sen mittavan hyödyn, joka tästä syntyisi.

Herra puhemies! Tällaisen mallin olen tähän rakentanut ja toivon, että tämä vakavasti otettaisiin. Niin kuin kerroin, siellä maaseutuparlamentissa tämä sai erittäin lämpimän vastaanoton, hyvinkin voimakkaan kannustuksen, ja siksi tähän olen työpanosta käyttänyt ja tehnyt tämän aloitteen.

Herra puhemies! Tähän liittyy myös lyhyesti toinen asia eli työmatkavähennysten 4 700 euron katon korottamisesitys, eli tuo katto pitäisi nostaa nyt 1 000 eurolla eli 5 700 euroon, koska polttoainekustannukset ovat nousseet noin 20 prosenttia siitä, kun viimeksi on tuota kattoa nostettu. Myös matkalippujen hinnat ovat nousseet, ja paine edelleen nousemiseen on merkittävä, eli tältä osin tämä lakialoite palvelisi myös niitä, jotka työssä ovat ja joiden työmatkakustannukset ovat voimakkaasti nousseet ilman, että hallitus olisi heitä vastaan tullut. Nyt on aika tulla ja näin kannustaa ihmisiä työntekoon eikä rangaista siitä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi on ottanut etätyöhön liittyvät asiat esille. Valitettavasti meillä ei ole selkeää etätyötä koskevaa lainsäädäntöä, osia tosin työaikalaissa, jonka mukaan etätyöntekijän työaikaa ei tarvitse säädellä. Ed. Kankaanniemi pitää etätyön lisäämistä ympäristöystävällisenä ja työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia lisäävänä. Joissakin tapauksissa voi olla näinkin, mutta yleensä etätyöntekotunnit venyvät pidemmiksi kuin työpaikalla.

Etätyö todellakin vähentää työpaikkamatkoja, ruuhkia ja polttoaineen käyttöä. Ed. Kankaanniemi ehdottaa etätyövähennystä ja samalla työmatkavähennyksen lisäämistä 5 700 euroon. Pidän ed. Kankaanniemen molempia ehdotuksia perusteltuina ja siksi kannatan hänen lakialoitettaan.

Esko  Kiviranta  /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Kankaanniemen ajatuksiin siltä osin, kun hän on korostanut etätyön hyödyllisyyttä yhteiskunnan kannalta ja miksei myös yksityiselämän kannalta. Siinä hän on täsmälleen hallituksen linjoilla. On tarkoitus edistää kaikin kelvollisin tavoin etätyön tekemistä ja poistaa sen esteitä. Tärkeää on muun muassa tavoite siitä, että kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet olisivat kaikkien kansalaisten käytettävissä.

Ed. Kankaanniemi ehdottaa tämmöistä aika erikoista vähennystä, etätyövähennystä, joka perustuisi, niin kuin hän on tänne pykälään kirjoittanut, "toteutumatta jääneisiin matkakustannuksiin asunnosta työpaikkaan ja takaisin". Maaseutu- ja veronmaksajaystävällisenä henkilönä, tunnetusti sellaisena, voisin osaltani ilmoittaa, että en kannata tämän tyyppistä veropolitiikkaa. Jos tämän tyyppiseen lainsäädäntöön mentäisiin, että alettaisiin vähentää toteutumatta jääneitä kustannuksia, niin siinä olisi aikamoinen loputon suo.

Sen sijaan kyllä kannatan tätä ed. Kankaanniemen toista ehdotusta, missä hän ehdottaa toteutuneiden työmatkakustannusten vähennyksen ylärajan nostamista 4 700 eurosta 5 700 euroon. Itse asiassa olisin kyllä valmis poistamaan kokonaan tämmöisen ylärajan todellisten tulonhankkimismenojen vähentämiseltä, kyllä se luonnollinen raja tulee siihen, kuinka kaukaa työssä käydään.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kivirannan tavoin minusta tämä toinen osio tässä kuulostaa ihan lupaavalta eli tämä asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten rajan nostaminen tai korottaminen, mutta toisessa kohdassa mielestäni logiikka hivenen ontuu. Niin kuin täällä jo myönnettiinkin, että sattui olemaan edustajan omasta päästä tämä logiikka, niin mietin sitä vaan siinä mielessä, että ensinnäkään en ole aivan 100-prosenttisesti vakuuttunut etätyön autuudesta. Olen aikoinani friikkuna sellaista tehnyt ja olen todennut, että ei ole hirvittävän kivaa, että vapaa-aika ja työ lomittuvat 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivää viikossa ja käytännössä joka viikko vuodessa. Sinänsä ymmärrän, että on ihmisiä, jotka haluavat mielellään tehdä kotona töitä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin edelleenkin verotuksessa on olemassa työhuoneverovähennysoikeus, joka on juuri tätä varten. Siihen työhön muun muassa, mitä opettajat joutuvat kotona tekemään, ainakin ennen muinoin oli opettajilla oikeus tehdä verovähennys työhuoneestaan, ja osittain sekin on tietysti etätyötä.

Kyllä logiikka myös muuten kompastelee, joskin tosin tietysti olen tyytyväinen, että jos tämä logiikka menee läpi, niin minäkin olen saajien puolella. Nimittäin olen ymmärtänyt niin, että asuntolainoistakin saadaan vähennyksiä, ja kun minä olen kaksi kertaa vuokra-asuja enkä yhdenkään asunnon omistaja enkä sitten asuntolainallinenkaan, niin oletan myös isoa tukkua verovähennyksiä niistä toteutumatta jääneistä asuntolainavähennyksistä, joita en ole koko elämäni aikana koskaan saanut.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Lämpimänä uimahyppytaiteen ihailijana minun täytyy kyllä ihailla tätä ed. Kankaanniemen puoltatoista volttia puolellatoista kierteellä eli siis tuplahärveliä näin loogisesti, koska, viitaten siihen, mitä ed. Kiviranta tuossa edellä sanoi tästä ensimmäisestä kohdasta, niin mukavalta kuin etätyö sinänsä tuntuukin ja niin kannatettavaa kuin se onkin, verovähennyksen saaminen toteutumattomista kustannuksista on tietysti hieman kummallista. Siis työmatkavähennys matkakuluista saadaan siksi, että syntyy kustannuksia, kun käydään siellä työssä. Eli ihmisiä toisaalta rohkaistaan käymään työssä kauempanakin, siten että saa tehdä tämän vähennyksen. En tiedä, mitä sitten oikeastaan rohkaistaisiin sillä, että nyt saa ikään kuin kaksinkertaisen vähennyksen. Nimittäin etätyötä kotona tekevähän saa hyödyn siitä, että hänelle ei synny näitä kustannuksia. Jos siitä sitten sen lisäksi saa vielä ikään kuin kuvitteellisen verovähennyksen, niin sitten ollaan jo arkipäivän logiikan ylimmissä kerroksissa, joista minä ainakin pelkään pudota lipsahtavani helposti. Eli minäkin pitäydyn kannattamaan tätä ed. Kankaanniemen jälkimmäistä, hyvää esitystä.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Olen itse aina suhtautunut erittäin myönteisesti niihin tapoihin, joilla on pyritty lisäämään etätyön tekemisen mahdollisuuksia. Itsekin tunnen nuoria perheitä, jotka ovat päätyneet etätyöratkaisuun silloin, kun lapset ovat olleet pieniä, ja pitäneet ratkaisua ihan hyvänä. Myös monet maaseudulla asuvat ovat viestittäneet sitä, että haluaisivat edelleenkin asua maaseudulla, vaikka työmahdollisuuksia ei olekaan niin kovin kosolti, ja silloin myös etätyö on mielestäni ihan paikallaan ja etätyön tekemisen mahdollisuuksia tulisi myös lisätä.

Kuitenkin jäin pohtimaan tätä ed. Kankaanniemen aloitetta, että työntekijä saisi vähennyksen, joka perustuisi toteutumattomiin kustannuksiin. Pohdin vaan sitä, onko tässä nyt ongelma se, että työntekijöitä ei löytyisi etätyöhön, kun en ole kyllä kovin paljon kuullut, että työnantajiakaan löytyisi etätyöhön. Tämä on kaiken kaikkiaan kulttuurimuutos sikäli, että meillä ei ehkä ole niinkään etätyömarkkinoita, ei ole työnantajia eikä välttämättä niin kovin paljon työntekijöitäkään, vaikka toki etätyön tekeminen on lisääntynyt, niin kuin tässä aloitteessakin todetaan. Kyllä minä toivoisin, että olisi myös sellaisia mahdollisuuksia, joilla kannustettaisiin työnantajia ja yrityksiä tarjoamaan etätyömahdollisuuksia. Tässä nyt unohdetaan kokonaan tämä toinen puoli. En tarkoita välttämättä mitään massiivisia verovähennyksiä, mutta voitaisiin varmaan sellaistakin mallia itse asiassa miettiä.

Tuossa sitten pohdin työmatkavähennyksen eli tämän toisen osion merkitystä, ja se on mielestäni erittäin tärkeä kysymys. Ed. Kankaanniemi tässä omassa aloitteessaan esittää, että ylärajaa nostettaisiin 4 700 eurosta 5 700 euroon. Itse kyllä kannattaisin enemmän ed. Kivirannan esille nostamaa mallia, jossa yläraja voitaisiin poistaa kokonaan. Mielestäni tämä olisi erittäin tärkeä uudistus ja sillä myös kannustettaisiin hakemaan työpaikkaa hieman pidemmältäkin ja saisi kuitenkin työmatkoihinsa asiaankuuluvan korvauksen.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä asiassa ajatusmallini liikkuu aivan samoin kuin ed. Holmlundilla. Myöskin etätyöntekijä voi verotuksessa tehdä tulonhankkimisvähennyksen, samoin kuin myöskään työmatkavähennyksessä ei ole erillistä omavastuuta, vaan omavastuuna nimenomaan toimii vähennys, josta ei tarvitse erikseen luetella, mitä menoja sillä vähennyksellä katetaan. Nyt jos aletaan kattaa sellaisiakin vähennyksiä, joita ei pystytä tavallaan todentamaan tai jotka muodostuvat jotakin muuta kautta työntekijälle säästöksi, niin ollaan tietenkin aikamoisen uuden veropolitiikan linjoilla. Uskon, että tämä laki ei tule kyllä aivan lähiaikoina voimaan.

Mitä tulee tähän työmatkavähennykseen, niin näistäkin löytyy verohallitukselta aika hyvä statistiikka. Nimittäin sinipunahallituksen aikana, valtiovarainministeri Niinistön aikana, tätä työmatkavähennyksen ylärajaa nostettiin lähes puolella ylöspäin. Sen jälkeen tilanne on ollut se, että yli tämän meneviä kustannuksia muodostuu erittäin vähän käytännössä. Jos niitä muodostuu, niin niitä muodostuu nimenomaan sen johdosta, että asutaan niin kaukana kotipaikkakunnalta, että joudutaan hankkimaan esimerkiksi vuokra-asunto toiselta paikkakunnalta, ja näitä vuokra-asunnon kustannuksia ei taas voi vähentää verotuksessa, mutta hyväksytään esimerkiksi yksi edestakainen matka viikossa kotipaikkakunnalle. Tämä on se suurempi probleema, nimenomaan tämän toisen asunnon hankkimisesta johtuvat kustannukset, joka muun muassa kansanedustajien osalta hoidetaan kulukorvausjärjestelmällä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Mielenkiintoinen keskustelu syntyi. Hallitusohjelmassa todetaan, että etätyön tekemistä edistetään ja poistetaan sen esteitä. En ole Vanhasen hallitukselta vielä nähnyt ensimmäistäkään esitystä, mitä tapahtuu tämän hallituksen ohjelman suhteen.

Sitten totean, minkä mainitsinkin, että Karjalan tutkimuslaitoksen tutkimuksessa nimenomaan sanotaan, että tutkimuksen mukaan etätyötä on perusteltua lisätä ja sen asema virallistaa. Ei ole näkynyt, mitä tässä suhteessa tapahtuu. Sen tähden halusin voimakkaasti nostaa tämän asian esille, tietäen, että mallista tulee ainakin erilaisia ajatuksia. Mutta hallitusta pitää kannustaa ja kannustaa myös tätä etätyön tekemistä, koska se on monella tavalla yhteiskuntapoliittisesti viisasta.

Mitä sitten tulee tähän malliin, niin mietin kyllä, olisiko suora, selkeä tietty euromääräinen vähennys annettavissa. No, perustelut ovat ihan samat. Voidaan sanoa, että se on perusteeton vähennys, joka ei perustu mihinkään. Meillä on verotuksessa kahdenlaisia vähennyksiä: viran puolesta tulevia kaikille, niin kuin manulle illallinen, ja sitten on kustannuksiin perustuva vähennysoikeus. Tämä on ehkä vähän semmoinen sekamuoto, mutta vaikka tuohon on kirjoitettu, että toteutumattomat kustannukset, niin se ei tietysti tarkoita sanatarkasti sillä tavalla, että joitakin toteutumattomia vähennettäisiin, vaan se on laskentatapa, jolla kohdellaan oikeudenmukaisesti eri henkilöitä, jotka etätyötä tekevät ja etätyövähennyksen tätä kautta saisivat, eli heitä kannustetaan ja palkitaan siitä, että eivät saastuta ympäristöä, eivät ruuhkaa aiheuta tuolla liikenteessä ja ovat valmiita siis tekemään työtä siellä omissa oloissaan.

Moni, ed. Sirnö, tekee omaishoitotyötä, arvokasta työtä, kotona ja on täysin sidottu siihen kotiympäristöönsä. Ei se nyt mikään kuolemantuomio ole. Tässä mallissa, niin kuin kerroin, voi olla yhden päivän tai kaksi päivää siellä kaupungin konttorissa ja kolme tai neljä päivää (Puhemies koputtaa) siellä kotona eli on joustava menettely, mutta tämä laskentamalli tässä (Puhemies koputtaa) on vain tällä tavalla valittu.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Salo nosti esille mielestäni ihan tärkeän kysymyksen eli näkemyksen siitä, että myös työntekopaikkakunnalla olevan asunnon kuluja pitäisi voida vähentää verotuksessa. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä kysymys, ja tämän työmatkavähennyksen ylärajan nostamisen tai jopa poistamisen ohella tämä olisi yksi niitä elementtejä, joilla nimenomaan voitaisiin parantaa henkilön mahdollisuuksia ottaa työpaikka vastaan myös hieman pidemmältä. Mielestäni on aika tärkeätä, että yhä enemmän saisimme työttömät ja vapaat työpaikat kohtaamaan, ja nämä ovat niitä kysymyksiä, joihin mielestäni on syytä puuttua.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä olen myöskin ed. Holmlundin ja ed. Salon linjoilla. (Eduskunnasta: Olette vanhoillinen!) — Vanhoillinen voin olla, mutta joskus on hyvä olla vanhoillinen. — Minusta tämän yrittäjille tulevan porkkanan kuuluisi olla tässä etätyön tekemisessä se lähtökohta, ja haluaisin myös pohdiskella vähän sitä, mikä on etätyön määritelmä, koska aika monet ihmiset tekevät työtä tänäkin päivänä kotona ja näitä ed. Kankaanniemen mainitsemia toteutumattomia kuluja ei silloin synny. Tässä ei aivan sellaista tasa-arvoa kyllä pystytä välttämättä toteuttamaan. Kannatan myös sitä kakkosasunnon verovähennysoikeutta ainakin harkittavaksi. Myöskin sitten haluan sanoa näistä aluepoliittisista asioista, joihin ed. Kankaanniemi viittasi, että hallitus ei ole tehnyt, että ei se nyt ihan epäonnistunuttakaan se hallituksen aluepolitiikka ole ollut. Tältä osin voi olla kyllä hieman parannettavaa, mutta aivan en tätä allekirjoita.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Olen hivenen pettynyt ed. Kankaanniemeen siinä, että hän rinnasti omaishoitajien arvokkaan työn siihen kritiikkiin, jota kohdistin etätyöhön. Olen kyllä ymmärtänyt niin, että etätyössä se varsinainen työ on jossakin muualla kuin kotona ja sitä vain tehdään joko toistaiseksi joinakin päivinä tai silloin tällöin kotona, ei jatkuvasti välttämättä edes.

Täytyy muistaa, että itse asiassa etätyötä tehdään tällä hetkellä jo työmatkoilla hyvin paljon. Jokainen meistä kansanedustajista, joka kuluttaa junaa edestakaiseen matkailuun kotipaikkakuntansa ja tämän työpaikkakunnan välillä, tietää, että siellä on iso liuta ihmisiä tietokoneet auki tekemässä ylimääräisiä tunteja töitä työpäivän jälkeen ja ennen työpäivää, eli etätyö on jo jopa niilläkin ihmisillä todellisuutta, jotka käytännössä ovat edelleen tekevinään työtä työpaikoilla.

Mielestäni olisi ollut arvokasta sinänsä keskustella etätyöstä ja etätyön mahdollisuuksista siitä näkökulmasta, mitä työnantaja saa, mutta myös siitä näkökulmasta, mitä se maksaa, että teet etätöitä kotona. Nimittäin tällä hetkellä etätyöstä useimmiten aiheutuvat kustannukset, kuten puhelinlaskut ja nettilaskut, jäävät työntekijän itsensä harteille, jos hän on tehnyt sen valinnan, että hän työskentelee kotona.

Toinen on tietysti aluepoliittinen kysymys. Olisin toivonut tässä yhteydessä keskusteltavan myös siitä, miksi Suomen hallitus edelleenkin jarruttaa sitä, että laajakaistaverkko laajennetaan koskemaan kaikkia syrjäkylien kirjastoja, jolloin se tarkoittaa sitä, että laajakaistat koskisivat myös kaikkia syrjäkyliä. Nimittäin niihin syrjäkyliin ei näillä näkymin koskaan tule kaupallisia laajakaistoja ilmestymään, jolloin niillä paikkakunnilla etätyömahdollisuudet ovat käytännössä nolla, jos puhumme tietoteknisistä mahdollisuuksista.

Riikka  Moilanen -Savolainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on noussut esille myös työmatkavähennys. Tämän lakialoitteen sijasta kyllä puuttuisin sellaiseen epäkohtaan, josta on ainakin Pohjois-Suomen ihmisiltä tullut paljon palautetta. Kun tämä työmatkavähennys tehdään verotuksessa, niin kun on henkilöitä, jotka käyvät oman kuntansa ulkopuolella töissä ja jäävät jonkin ajan kuluttua äitiysvapaalle, ja kun äitiyspäiväraha lasketaan nettotulojen mukaan, niin tämä aiheuttaa kyllä eriarvoisuutta ihmisten välillä. Jos käyt samalla paikkakunnalla töissä, missä asutkin, niin saat korkeampaa äitiyspäivärahaa kuin se henkilö, joka käy vähän kauempana työpaikallaan.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Etätyötä pitäisi kannustaa mielestäni monin keinoin paremmin. Tulevaisuudessa sillä olisi varmaan hyvät mahdollisuudet, ja toiseksi kun sijoitutaan samalla paremmille asuntoalueille, elämänlaatu paranee.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu aika paljon etätyöstä, ja haluaisin vielä muistuttaa, että etätyö kuitenkin vaatii aika paljon. Se ei välttämättä ole yksinkertaista työnantajalle järjestää eikä myöskään työntekijälle tehdä. Se ei välttämättä myöskään ole sen edullisempaa kuin se, että käydään työpaikalla työssä. Sen takia tähän on varmaan hyvä kehittää erilaisiakin malleja ja miettiä, mitkä olisivat ne oikeat tavat mennä eteenpäin. Etätyö sinänsä vaatii aika paljon yritykseltä ja työnantajalta, koska se vaatii täysin uudenlaista tapaa työnjohdolta. Perinteinen työnjohto ei onnistu silloin, kun työntekijät tekevät etätyötä. Siinä vaaditaan aika paljon ennakkoluulottomuutta, irtipääsyä kellokorttijärjestelmistä ja uskoa siihen, että kun annetaan projektityyppisesti isompi toimeksianto työntekijälle, niin hän hoitaa sen haluamanaan ajankohtana sillä tavoin kuin hänelle sopii. Tämä vaatii paljon luottamusta.

Tietysti on myös kysymys siitä, miten tämä sitten sovitetaan työaikalainsäädäntöön, milloin tehdään ylitöitä, milloin ei tehdä ylitöitä. Mielestäni etätyö on hyvä asia, mutta se vaatii myös hyvin paljon lähempää tarkastelua.

Työpaikka on työntekijälle usein myös työyhteisönä hyvin tärkeä, eli työyhteisöstä saa tukea. Silloin kun tekee esimerkiksi kokonaan etätyötä, jää ehkä työyhteisön yhteisöllisyydestä aika monella tapaa paitsi. Toki on tietysti erilaisia mahdollisuuksia tehdä osittain etätyötä, osittain työtä kotona. En ole kuitenkaan aivan varma siitäkään, onko se ratkaisuna kaikkein paras. Sekin on tietyllä tavalla työviikon silpomista erilaisiin osiin, mutta en halua suhtautua ahdasmielisesti minkäänlaiseen etätyön tekemiseen ja niihin malleihin. Toivon, että lähivuosina tulemme kehittämään yhä parempia malleja, joilla etätyö mahdollistetaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Haapojalle sen verran näistä hallituksen hyvistä tuloksista aluepolitiikassa, että tällä hetkellä näyttää esimerkiksi Pohjanmaalla siltä, että monet kannattamattomat linja-autovuorot, joita on käytetty myöskin työmatkaliikenteeseen, joudutaan kokonaan lakkauttamaan hallituksen valitettavan kylmän liikennepolitiikan johdosta. Tämä aiheuttaa sen, että monet henkilöt joutuvat hankkimaan oman auton omin kustannuksin, ja myöskin me tiedämme tämän hetken polttoaineen hinnoilla, että verottajan hyväksymä joku vajaa parikymmentä senttiä per kilometri ei riitä edes bensiinikäyttöisen ajoneuvon polttoainekustannusten kattamiseen. Se verovähennysoikeus ei siis kata läheskään kaikkia oman auton käytöstä johtuvia kustannuksia. Sen takia uusia malleja jouduttaisiin miettimään, mutta tuloksiahan on aikaa odotella vielä runsaat puolitoista vuotta. Ehkä tässä loppukaudella niitä nyt sitten ilmestyy ja pääsemme kehumaankin hallitusta välillä.

Ed. Kankaanniemi on toki luova lakialoitteiden tekijä, ja valtiovalta ja lainsäätäjähän yleensä miettii uusia termejä näille vähennyksille, joten termihän voisi olla oikeastaan tuon teidän luonnehdintanne mukaan jotenkin esimerkiksi etäruuhkattomuusvähennys, joka osoittaisi sen käyttötarkoituksen.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty keskustelua tästä ed. Kankaanniemen aloitteesta. Minä itse kannatan lämpimästi työmatkavähennysosiota tästä aloitteesta. Myöskin tässä keskustelussa on tullut esille tämä kakkosasunnon kulujen verovähennysoikeus, että se olisi olemassa.

Sitten vielä toisin esille pari sellaista ihan käytännön esimerkkiä. On tullut ilmi, että avo- ja avioliitossa olevia henkilöitä kohdellaan eri tavoin näiden verovähennysoikeuksien kohdalla, ja myöskin sitä, onko kysymyksessä vakinainen vai määräaikainen työsuhde, kun sitä kakkosasuntoa asuu, tulkitaan eri tavalla. Minä olen itsekin yrittänyt erilaisilla toimenpiteillä saada näihin tasavertaista kohtelua eri henkilöiden kohdalla.

Tämä etätyön määritelmä ja tämä malli, mikä tässä ed. Kankaanniemen aloitteessa on, jonkin verran hämmästytti myös minua, ja olen ymmärtänyt, että täällä keskustelussakin se on tullut esille. Kaiken kaikkiaan etätyö on hyvin tärkeää perheen ja työn yhteensovittamisen kannalta, mutta pitää muistaa se, että aina kaikella on rajansa. Vaarana nimittäin on tutkimusten mukaan, että työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja se ei olekaan sitten hyväksi sille työn ja perheen yhteensovittamiselle, mutta kannatan muuten etätyötä. Mutta tässä yhteydessä on kyllä aika erikoinen tämä vähennysmalli, minkä ed. Kankaanniemi on esittänyt, ja kyllä toivoisin, että sitä hieman hiottaisiin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kerran vielä tästä etätyöstä: Sanoisin ed. Holmlundille, että kyllä se on monelle ammattikunnalle hyvä muoto ja kaiken lisäksi tuntuu, että se on lisääntymään päin kaikkiaan. Kyllä siinä varmaan on huonojakin piirteitä, mutta kaiken kaikkiaan se on kyllä lisääntymään päin.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ed. Sirnölle totean, että nämä tietoliikenne- ja muut tällaiset kustannukset tämä etätyövähennys juuri korvaisi ja ehkä myös työhuonevähennystä ei sitten tarvitsisi antaa. Sehän on harkinnanvarainen vähennys verotuksessa.

Tämä yhteisöllisyys, johon ed. Holmlund viittasi, on tässä aloitteessa otettu huomioon juuri niin, että juuri tämä malli turvaa sen, koska osan viikosta voi olla työpaikalla, osan kotona tehdä työtä taikka siellä kylän, maaseutukylän, etätyöpajassa.

Sitten tämä määritelmä: se on tänne kyllä kirjoitettu ja muistelen, että se on aika pitkälle se, mikä on esimerkiksi tutkimuslaitoksen käyttämä määritelmä etätyöstä. Nyt puhutaan tästä e-työstä eli sähköisestä työstä. Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen on tosiasia, mutta kyllä se on nyt hämärtynyt jo monella tavalla, ja toisaalta niillä ihmisillä, jotka tuolla ruuhkassa tunnin tai puolitoista tai kaksi seisovat aamuin illoin, kyllä siinä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen tapahtuu aivan väärässä paikassa.

Arvoisat edustajat, lukekaa tämä aloite vielä kerran. Minä luulen, että useimmat eivät ole lukeneet, koska näihin teidän kysymyksiinne tulee tästä tekstistä vastaus. Kyllä sitä on kuitenkin jonkin verran mietitty, vaikka myönnän, että tämä on tällaista maalaismiehen luovuutta: kun asun 30 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta ja naapuri, insinööri, käy suunnittelutoimistossa töissä, hän voisi ihan hyvin hoitaa muutaman päivän työtään, projektiaan siellä kotonaan ja käydä siellä 30 kilometrin päässä vaan esimerkiksi kerran viikossa tai tarpeen mukaan.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä ihan lyhyesti ed. Laxellille: Toivottavasti puheenvuoroistani ei jäänyt sellainen kuva, että olisin jotenkin kielteisesti suhtautunut etätyöhön. Päinvastoin olen itse puhunut hyvin paljon etätyön puolesta, keskustellut erittäin monen kanssa, joka muun muassa itse tekee etätyötä. Oikeastaan halusin vaan tässä ed. Kankaanniemen aloitteen yhteydessä korostaa sitä, että etätyön tekeminen ja työsopimus, jonka perusteella tehdään etätyötä, ei välttämättä ole kovin yksinkertainen. Se vaatii aika monen asian huomioon ottamista, ja monta kertaa siitä syntyy kustannuksia myös työnantajalle. Niin kuin aikaisemmin on tässä puhuttu, niin ehkä voisi kehittää myös sellaisia malleja, joilla työnantajia kannustettaisiin tarjoamaan etätyön tekemisen mahdollisuuksia.

Minna  Sirnö  /vas:

Arvoisa puhemies! Myönnän lukutaidottomuuteni, koska en näistä kahdesta pykälästä löydä mitään viitteitä siihen, että ed. Kankaanniemi on tarkoittanut etätyövähennyksellä työhuonevähennystä ja työkaluvähennystä ja kustannusvähennystä niistä etätyöstä aiheutuvista kustannuksista, mutta ehkä minä en vain osaa lukea tätä pykälää oikein, koska luen ainoastaan vain, että täällä on kohta, jossa sanotaan toteutumatta jääneistä vähennyksistä.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan ed. Salolle sanoa, että kyllä ne linja-autoliikenteen asiat ovat jo ennen Vanhasen hallitusta menneet vähän huonolle tolalle, enkä minä usko, että siihen pelkästään hallitukset ovat syyllisiä. Meillä väki vähenee kylistä ja linja-autot eivät kulje. Se on valitettavaa.

Tätä työmatkavähennystä haluan vielä nostaa esille, sen merkitystä, että kyllä se aivan asiallinen on tässä ed. Kankaanniemen aloitteessa.

Paula  Risikko  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vielä etätyöstä. Täällä tuli esille yleensä hajasijoitus. Kyllähän se on totta, että hajasijoitus edellyttää sitä, että meillä on mahdollisuus tehdä etätyötä. Minä haluan vielä myös korostaa sitä, ettei jää vaan väärä käsitys, että minä ehdottomasti tuen etätyömahdollisuuksien lisäämistä, nimenomaan jos ajattelee esimerkiksi tutkijan työtä. Jos me hajasijoitamme, niin siinä joutuukin pohtimaan, mitkä ovat ne etätyömahdollisuudet. Mutta tietenkin on tärkeää se, miten järjestellään, ja kaikkea ei pystytä etätyönä tekemään. Esimerkiksi terveydenhuollon hoitotyö on semmoista, että kovin paljon et etätyönä pysty sitä tekemään.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tästä linja-autoliikenteen tukemisesta ja sitä kautta näitten kustannusten vaikutuksista yksittäiseen henkilöön ja työmatkakustannuksiin: minä viittaan, ed. Haapoja, vain valtiovarainvaliokunnan mietintöön viime vuodelta ja toissavuodelta ja samanaikaisesti Linja-autoliiton asiasta antamiin kannanottoihin, joissa todetaan, että maaseudulta vähenee tätä menoa noin 50 prosenttia olemassa olevista kannattamattomista bussivuoroista sen takia, ettei yhteiskunta enää niitä tue, eli viittaan hallituspuolueitten yhdessä hyväksymään valtiovarainvaliokunnan mietintöön, jossa esitetään huolestuneisuutta siitä, että linja-autoliikenne, erityisesti kannattamaton linja-autoliikenne, loppuu tästä maasta, mikä vaikuttaa hyvin negatiivisesti työllisyyskehitykseen. Tämä ei ole mikään opposition keksintö vaan yksinkertaisesti lainaus suoraan sieltä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä.