Maija-Liisa Lindqvist /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Päästökauppa
näyttää osoittautuvan ennakoitua huomattavasti
kalliimmaksi.
Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että kotimaiset
uusiutuvat energiamuodot saavat enemmän jalansijaa suomalaisessa
energiatuotannossa ja edistäisivät myös
alueellisesti työllisyyttä?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Tämä päästöoikeuksien
hinnannousu heijastuu energian hintaan ja nimenomaan fossiilisilla
polttoaineilla tuotetun energian hintaan, mikä merkitsee
sitten myöskin sitä, että kotimaisten
energialähteiden tuottaminen tulee entistä kannattavammaksi,
eli tässä tapahtuu tämmöinen
markkinaehtoinen asian eteenpäinmeno. Sen lisäksi
tietysti meillä on erittäin monia toimia, joilla — muun
muassa tukipolitiikan keinoin — edistetään
sitä, että muun muassa pellolla tuotettavaa energiaa
saataisiin jatkossa enemmän. Muun muassa tänään
on ollut pohdittavana se, millä tavalla ruokohelven siementuotanto
jatkossa turvattaisiin.
Maija-Liisa Lindqvist /kesk:
Herra puhemies! Meillähän ovat aika paljon
myös asumiskustannukset korkeampia kuin monessa EU-maassa,
ja nämä tulevat väistämättä vaikuttamaan,
jos hintojen kehitys jatkuu tällä tavalla, asumiskustannuksiin.
Sen tähden haluan edelleen kuulla:
Onko useampia mahdollisuuksia löytää ratkaisuja
tähän energiantuotannon ja polttoaineiden vaihtoehtoisuuteen?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa puhemies! Hallitus valmistelee parastaikaa
kansallista ilmastopoliittista ohjelmaa. Tarkoitus on, että ohjelma
valmistuu ja esitellään syyskauden alussa eduskunnalle.
Siinä yhteydessä tullaan määrittelemään
mahdollisia tukitoimenpiteitä sekä avustuksina
että myöskin verotuksen puolella. Ohjelma on nyt
siinä vaiheessa, että mitään
varsinaisia esityksiä ei vielä ole olemassa, ja
ne tietenkin edellyttävät sitten koko hallituksen
piirissä neuvottelua. Mutta markkinatilanteen kehittyessä tietenkin
tähän suuntaan tuen tarve pienenee. Kuitenkin
uskon, että ilman tukea ei pystytä riittävästi
vaikuttamaan.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ministeri Korkeaoja äsken viittasi
markkinoihin tässä päästökauppa-asiatilanteessa.
Silmiini sattui muutama päivä sitten virolaisten
toimijoitten reaktio tähän nykytilanteeseen. He
olivat kaikki sitä mieltä, että tämä on
heille kaikkien aikojen mahdollisuus satsata uusiutuvaan energiaan
ja nimenomaan sellaiseen energiaan, joka pystyy auttamaan heitä,
sanotaanko, kaksinkertaisella tavalla, koska aivan varmaa heidänkin
mukaansa on se, että fossiilisten energialähteitten
yksikköhinnat tulevat rajusti nousemaan, ja sitten päästöoikeuksilla
on mukava tehdä kauppaa, kun hinta on jossakin 19 dollarissa
hiilidioksiditonnilta tällä hetkellä.
Mitä tähän aiotte sanoa suomalaisena
reaktiona?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Todella meillähän on bioenergian
puolella ollut työryhmä, jonka ensimmäinen
osamietintö on valmis ja toinen osuus valmistuu niin, että sen
tuomaa tietoa käytetään sitten tässä ministeri
Enestamin kertomassa ilmastotyöryhmän selonteossa.
Eli meillä monella laajalla rintamalla edetään
siinä, millä tavalla uusiutuvan energian käyttöä voitaisiin
lisätä, ja pontimena siinä hyvin vahvasti
toimii tämä markkinahintojen nousu, joka tekee
monet uusiutuvan energian tuotantomuodot entistä kannattavammiksi
tuottajille.
Ed. Lyly Rajala merkitään
läsnä olevaksi.
Tarja Cronberg /vihr:
Arvoisa puhemies! Asumiskustannuksiin voidaan vaikuttaa käyttämällä uusiutuvaa
energiaa, pellettilämmitystä. Sen suhde öljylämmitykseen
ja sähkölämmitykseen on noin 3:5:8. Se
on toisin sanoen vajaa kolmannes sähkölämmityksen
kustannuksista. Suomi vie pellettiä Tanskaan ja Ruotsiin.
Minkä takia pellettilämmitystä ei
tueta tai kohdenneta tätä kotimaassa energiankäyttöön omakotitaloissa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tämä on kauppa- ja teollisuusministeriön
asia, emmekä varmaan tähän pysty vastaamaan.
Mutta eivät kaikki asiat vaadi aina vaan valtion tukea.
Teknologiaa kehitetään sen tähden, että markkinoille
tulee tuotteita, jotka, voi sanoa, etevyytensä ansiosta
menestyvät, ja pelletistä on muodostumassa sellainen
tuote. Se on nyt jo edullinen varsinkin nykyisillä öljynhinnoilla.
Investointikustannukset ovat kohtalaisen korkeat. Meillä ei
ole vastaavassa mitassa kuin esimerkiksi Ruotsissa on maalämmön
kiinteistökohtaista tukijärjestelmää,
ylipäätään meillä on pitkän
ajan kuluessa valittu hieman erilainen strategia. Tällaisia
kohdistettuja tukia meillä ei ole.