Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota takuueläkkeestä annetun lain muuttamiseen siltä osin, mikä koskee eläkkeensaajan asumistuen maksamista vuokranantajalle. Nykytilakin käsittää kyllä sen mahdollisuuden, että asumistuki on mahdollista maksaa myös suoraan vuokranantajalle, kuitenkin sillä edellytyksellä, että tuensaaja on jatkuvasti laiminlyönyt vuokran maksamisen, silloinkin vain edunsaajan suostumuksella.

Koska eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa ei ole säännöstä, joka mahdollistaisi asumistuen maksamisen suoraan vuokranantajalle, ilman vuokralaisen suostumusta, on tältä osin lain parantaminen välttämätöntä. Nykyinen hallituksen esitys on tältä osin kuitenkin hiukan keskeneräinen. Mielestäni laki ei auta vuokranantajaa tai vuokralaista juurikaan. Vuokranantaja ei tule jatkossakaan saamaan vuokraansa ajallaan sellaiselta vuokralaiselta, jolla on esimerkiksi elämänhallintaan liittyviä ongelmia, jotka vaikuttavat vuokran maksamiseen ajallaan tai ylipäätänsä sen maksamiseen. Lakiehdotuksessa on edelleen ehdollistettu vuokran saaminen suoraan vuokranantajalle vasta sen jälkeen, jos vuokralainen on jättänyt maksamatta 2—3 kuukauden vuokraa vastaavan määrän. Tämänkin jälkeen ennen maksun siirtämistä suoraan vuokranantajalle maksettavaksi tuensaajaa on ensin kuultava, missä ei ole mitään järkeä. Ikävä kyllä, arvoisa puhemies, tässä ajassa vuokranantaja on jo irtisanonut vuokrasopimuksen, jolloin häviäjiä on kaksi: vuokratulonsa menettänyt vuokranantaja ja asunnottomaksi jäänyt eläkkeensaaja.

Arvoisa puhemies! Toivon hallituksen huomioivan vuokralaisen edun myös muidenkin osalta kuin vain eläkettä saavien osalta. Vastaavanlainen laki tulisi säätää kaikkia vuokralaisia koskevaksi, toki sillä edellytyksellä, että vuokranantaja voisi jokaisessa tapauksessa vaatia asumistuen osuutta maksettavaksi ensisijaisesti suoraan itselleen. Lisäksi laissa tulisi huomioida se, ettei vuokralainen voisi yksipuolisesti purkaa tätä valtuutusta ilman vuokranantajan suostumusta, kuten nyt tässä esityksessä esitetyssä laissa se on mahdollista.

Tämän kaltainen laki palvelisi koko yhteiskuntaa ja erityisesti esimerkiksi sellaisia nuoria ja päihdeongelmaisia henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta osaa priorisoida vuokran maksamisen tärkeyttä. Asunnottomuus on maassamme joissain ihmisryhmissä sen laatuinen ongelma, että siihen tulisi puuttua uusin keinoin. Ilman uudistavia toimia me jätämme nämä ihmisryhmät epäonnistumisen hetkenä armottoman järjestelmän nyljettäviksi, jolloin syrjäytyminen on varmaa.

Arvoisa puhemies! Summa summarum: Vuokralaisen etu on, että säädetään sellaisia lakeja, jotka turvaavat asunnon pysymisen missä tahansa elämäntilanteessa. Ilman konkreettisia muutoksia erityisesti yksityiset vuokranantajat eivät myöskään halua kantaa riskejä vuokralaisista, joilla ei ole osoittaa riittäviä pysyviä tuloja vuokran maksamiseksi.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiehdotuksessa on perimmäisenä tavoitteena selkeyttää Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaa etuuslainsäädäntöä. Ehdotuksessa on kaksi keskeistä asiaa. Ensinnäkin työttömyyspäivärahan lisäpäiviltä vanhuseläkkeelle siirtyvän takuueläkkeeseen ei jatkossa tehdä enää varhennusvähennystä, ja tämä on hyvä asia. Toiseksi lakiehdotuksella mahdollistetaan eläkkeensaajien asumistuen maksaminen tietyissä tilanteissa suoraan vuokranantajalle, mutta tässä tilanteessa on nimenomaan pidettävä huolta yksilön oikeusturvasta. Sen takia asumistuen maksaminen suoraan vuokranantajalle ilman vuokralaisen lupaa olisi mahdollista vain, jos vuokralainen toistuvasti jättää nämä vuokrat maksamatta. Mutta näissäkin tilanteissa tilanne on harkittava huolellisesti ja perusteellisesti, ettei turhan takia riistetä yksilöltä itsemääräämisoikeutta.

Yksilön oikeusturvan kannalta onkin tärkeää, että esimerkiksi elämänhallinnan paranemisen myötä tällaisista maksujärjestelyistä olisi helppo päästä eroon. Tärkeää on myös se, että vuokranmaksun laiminlyöntiä arvioitaessa otetaan huomioon myöskin tuensaajan olosuhteet, esimerkiksi äkillinen sairastuminen. Eli minä katson tätä asiaa vähän toisesta näkökulmasta kuin edustaja Niikko. Minä näen, että tässä laissa näillä rajoituksilla halutaan taata yksilön oikeusturvan toteutuminen.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja ei nytten ymmärtänyt sitä asiaa, että kuka vuokranantaja enää pitää sellaista vuokralaista itsellään, joka on 2—3 kuukautta jättänyt vuokrat maksamatta. Vasta sen jälkeen lailla turvataan vuokran saaminen vuokranantajalle. Eihän sillä ole mitään merkitystä, meneekö se vuokra suoraan vuokranantajalle vai edunsaajan tilin kautta, vaan vuokralainen itsekin haluaisi varmasti sitä, että vuokra voitaisiin suoraan maksaa sinne, ja erityistapauksissa siihen tulisi myös sallia niin sanottu lievä pakottaminen.

Tämän tarkoitushan on turvata se, että tällainen henkilö, joka ei kykene vuokraa maksamaan ajoissa, pystyy säilyttämään asuntonsa vaikeassakin elämäntilanteessa. Asunnottomuus on suurta juuri sellaisten ihmisten keskellä, joilla ei ole elämänhallinta kunnossa, ja tällainen laki ei heitä palvele lainkaan.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itsemääräämisoikeus on ihmisen perusoikeuksia, ja itsemääräämisoikeutta ei voi ihmiseltä riistää kuin erittäin perustelluista syistä. Sen takia tässä joudutaan menemään tämmöisiin perustavalaatuisiin asioihin, ja silloin sen yksilön itsemääräämisoikeuden tukemisen täytyy olla se ensisijainen lähtökohta näitä asioita päätettäessä.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tästä puheenvuorosta. Täällä on joitain henkilöitä, jotka eivät oikeasti ymmärrä reaalielämästä juuri mitään. Itse 11 vuotta nuorten parissa työtä tehneenä olen kuullut monta kertaa sosiaaliviranomaisten sanovan, että nuoren täytyy itse opetella rahan hallintaa ja sen vuoksi vuokra maksetaan nuoren tilille riippumatta siitä, millaisia ongelmia hänen elämässään on. Tämän johdosta ovat useat tuhannet erilaisten ongelmien parissa painivat nuoret menettäneet asuntonsa, koska he eivät kykene hallitsemaan elämäänsä ja rahankäyttöään. Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää. Me tarvitsemme sellaista lainsäädäntöä, joka tukee näitä ihmisiä heidän heikkoina hetkinään. Ei tämä ole minkään itsemääräämisoikeuden vieminen vaan tuki heidän elämäänsä, jota ei juuri yleensä kukaan edes vastusta.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikon ja Mäkisalo-Ropposen debatti kuvaa hyvin oikeastaan sitä asetelmaa, mikä tässä on. Vastakkain ovat asumisoikeuden turvaaminen ja sitten toisaalta yksilön oman elämänhallinnan turvaaminen.

Edustaja Niikko, taisitte toivoa sitä, että yleensäkin asumistuen osalta olisi käytössä tällainen järjestelmä, että voitaisiin suoraan vuokranantajalle maksaa se asumistuki. Minulla on se käsitys, että yleisen asumistuen puolella tämä lainsäädäntö on jo käytössä ja nyt tässä olisi kyse siitä, että tulee eläkkeensaajien asumistuen järjestelmään tällainen mahdollisuus asumistuki maksaa suoraan vuokranantajalle.

Perustuslakivaliokunta arvioi tätä nimenomaan siltä kannalta, miten tämä valtiosääntöoikeudellisesti on yhteensopiva perusoikeussäännöstön kanssa. Nimenomaan katsoimme sitä tilannetta, jossa asumistuen maksaja eli viranomainen ottaa itselleen vallan siirtää tämän asumistuen suoraan vuokranantajalle vastoin vuokralaisen omaa tahtoa. Katsottiin, että juuri tämän asumisoikeuden ja asunnon turvaamisen kannalta tällainen menettelytapa joissakin tilanteissa on tarkoituksenmukainen. Pystytään turvaamaan se, että henkilö ei tule irtisanotuksi sen takia, että hän on jättänyt vuokransa maksamatta.

Perustuslakivaliokunta halusi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tällainen tilanne, että henkilön elämänhallinta on jotenkin heikkoa eikä hän pysty suoriutumaan vuokranmaksustaan, vaikka rahat siihen olisivat käytettävissä, voi olla tilapäinen, ja niin sitten sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään otti huomioon sen toivomuksemme, että tähän tulisi jokin nootti siitä, että jos henkilö haluaa tästä järjestelmästä irti, niin silloin tilanne arvioitaisiin ja sen jälkeen hän voisi elämänhallinnan palauduttua saada sen asumistuen omaan käyttöönsä ja sitten maksaa sillä sen vuokran.

Kun tällainen elämänhallinnan pettämisestä johtuva tilanne johtaa siihen, että viranomainen alkaa hoitaa henkilön asioita hänen puolestaan, vaikkakin on kysymys hyvästä tarkoituksesta ja hänen elämäntilanteensa parantamisesta, niin silti on kysymys eräänlaisesta holhoukseen asettamisen asteesta, ja sillä tavalla tämä on niin tärkeä perusoikeuksien kannalta. Tällä tavalla on nyt löydetty... Voi olla että realismi ja kokemukset ovat sen tyyppisiä joissakin kohdin, että tämä aika, jonka kuluessa kertyneet maksamatta jääneet vuokrat sitten langettaisivat tällaisen viranomaispäätöksen, että maksetaan suoraan asumistuki vuokranantajalle, on kohtuuttoman pitkä, mutta toisaalta hyvin tavallista on se käytäntö, että edellytetään jonkinlainen vuokratakuu, jossa saattaa olla kysymys useamman kuukauden vuokrasta, joka on siellä jollekin tilille talletettuna, joka on vuokranantajan turvana siinä tapauksessa, että vuokralainen jättää vuokran maksamatta. Mutta tämä ei tietysti ollenkaan kaikkiin tapauksiin sovellu.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisena sekä oman kaupunkini sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana kyllä väitän tietäväni elävästä elämästä aika paljon, ja juuri myöskin tämän tyyppisistä tilanteista. Kyllä tämä lakiehdotus on hyvä juuri niillä perusteilla, että nyt vuokranantajalle maksaminen mahdollistuu, kun se aikaisemmin ei ole ollut mahdollista, elikkä tämä on todella hyvä asia.

Mutta kuten edustaja Kantola sanoi, ikään kuin ihmisen holhoukseen asettaminen on todella raju päätös ja sitä ei pidä tehdä kevyin perustein. Eli kun ihmisen elämänhallinta ei ole kunnossa, hän toki tarvitsee apua ja tukea siihen ja siihen pitää luoda sellaiset systeemit, että yhdessä näitä asioita mietitään, mutta se on liian raju päätös, että ilman muuta otettaisiin itsemääräämisoikeus tämmöisessä tilanteessa pois. Avun ja tuen avulla tämä ihminen voi kenties saavuttaa taas sen elämänhallinnan tunteen, eli minusta nämä rajoitukset ovat edelleenkin erittäin hyviä.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä oikeastaan edustaja Niikko ja edustaja Mäkisalo-Ropponen puhuivat samasta kolikosta, mutta kolikon toisista puolista. Mielestäni kumpikaan puheenvuoro ei sulje pois toinen toisiaan, vaan ne ovat kolikon eri puolet. On aivan totta, että me tarvitsemme niitä mekanismeja, joilla voimme turvata asumista niiden henkilöiden kohdalla, jotka tilapäisesti ovat tällaisen arjenhallinnan ja tuen tarpeessa.

Täytyy kuitenkin miettiä, että tässä on myös tapa nähdä näitten kriisiytyneiden ihmisten tulevaisuus. Minä ainakin itse uskon muutokseen ja uskon siihen, että aina tilanne ei ole sellainen, että se on pysyväisluontoinen järjestely. Sen takia näiden toimien tuleekin olla väliaikaisia. Meidän tulee siis löytää näitä työkaluja työntekijöille, jotka voivat auttaa ihmisiä tilanteissa, joissa he apua tarvitsevat, mutta se ei saa poissulkea jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta. Siksi mielestäni on hyvä, että tässä tulevat nyt esille ne molemmat puolet, ja molemmat puolet ovat aivan yhtä tärkeitä. Tarkoitus on kuitenkin tässä auttaa sitä ihmistä ja turvata sille ihmiselle se asuminen.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kantolalle halusin mainita, että nykyinen lainsäädäntö kyllä mahdollistaa sen, että asumistuki voidaan maksaa muillekin kuin näille eläkkeensaajille suoraan heidän tililleen, mutta siihen ei voida pakottaa, siihen tarvitaan aina suostumus. Yleensä se voidaan suoraan maksaa vasta sen jälkeen, kun vuokria on maksamatta, ja silloin vuokranantaja voi pyytää Kelalta suoraan maksua. Näin on toimittu.

Mutta jos kerran tämän lainsäädännön tarkoitus oli, niin kuin Kantola sanoi, että asunnon turvaamisen kannalta on välttämätöntä, että voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, niin miksi siinä pitää olla se 2—3 kuukauden maksamaton vuokra ensin? Emmekö me jokainen ymmärrä, että sen jälkeen sitä asuntoa ei yksinkertaisesti ole. Vuokratakuita on 1—2 kuukautta, enintään 3 kuukautta, ja sinä aikana — itsekin tiedän, koska olen vuokranantajan ominaisuudessa ollut vuosia — asunto lähtee alta. Tämä ei turvaa silloin sitä henkilöä, joka tarvitsee tätä lain tukea selvitäkseen niitten ongelmien kanssa vuokran maksusta.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! On vaikea ajatella, että toimittaisiin siihen tapaan kuin edustaja Niikko tuntuu esittävän, että joku ulkopuolinen arvioisi, ennen kuin on mitään näyttöä siitä, että henkilö ei pysty suoriutumaan omasta vuokranmaksustaan, vaikka saa asumistukea tililleen, että joku ulkopuolinen arvioisi tämän, että nyt on sellainen henkilö, vaikka mitään näyttöä siitä ei ole, että hän ei ole pystynyt suoriutumaan. Pitää olla jokin selvä ongelma osoitettavissa vuokranmaksussa, ennen kuin voidaan lähteä siihen, että vastoin hänen tahtoaan sitä asumistukea siirretään suoraan vuokranantajalle. Kuinka pitkä sen näytön ja kuinka konkreettinen sen pitää olla, siitä varmasti pitää hankkia kokemuksia. Jos näyttää siltä, että tämä uusi lainsäädäntö ei turvaa tätä asuntoa riittävällä tavalla, niin sitähän on mahdollisuus sitten varmastikin parantaa.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut vielä lisätä tähän sen, että kaikki passivoivat toimet ovat sellaisia, joita meidän tulisi välttää. Jokaisessa, voisiko sanoa, tällaisessa tilanteessa, missä asetamme rajoituksia tai teemme jotain henkilön omasta puolesta, nekin toimet tulisi aina tehdä niin, että tavoitteena olisi aktivoida ihminen itse huolehtimaan itsestään ja omista asioistaan. Sen vuoksi näenkin, että ensisijaisten toimenpiteiden tulee olla vuokranantajan suhteen sopimukset rästivuokran maksusta, johon sitten voi liittyä esimerkiksi se, että vuokranantajan kanssa sovitaan, että jatkossa asumistuki tulee suoraan vuokranantajan tilille ja nämä rästivuokrat maksetaan näin ja näin erissä. Se on silloin sitä, että ihminen itse aktivoituu ottamaan vastuuta omasta elämästään. Tällöin me pystymme tukemaan sitä, kun meillä on mahdollisuuksia näiden tukien maksuun suoraan vuokranantajalle.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä vähän selventää tätä asiaa myös Saloselle. Elikkä ongelmahan on se, että jos ihmisellä on vuokranmaksun kanssa ongelmia, hän voi tehdä vuokranantajan kanssa sopimuksen siitä, että vuokra menee hänen tililleen, mutta saman tien, kun hän on sen sopimuksen tehnyt ja vuokra menee sinne vuokranantajan tilille, hän voi marssia Kelaan ja yksipuolisesti irtisanoa sen sopimuksen milloin tahansa. Tämä nykyinen lainmuutos mahdollistaa myös sen, elikkä tämä ei turvaa kummankaan etua.

Nyt kuitenkin, kun kysymyksessä on se, että me turvaisimme vuokralaisen asumisen, on oltava jotain järeitä keinoja. Huomatkaa, että tätähän ei vuokralaisen tarvitse ollenkaan hyväksyä, mutta hänen ei tarvitse myöskään silloin tehdä sitä vuokrasopimusta. Elikkä vuokrasopimusta tehdessähän tästä sovitaan yhteisesti, suostuuko hän tällaiseen menettelyyn. Jos hän ei suostu siihen tai vuokranantaja ei halua muulla keinolla vuokrata asuntoa ilman tätä sopimusta, niin silloinhan sitä vuokrasopimusta ei tarvitse tehdä.