Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Tänään nimitetyn hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Hallitus tavoittelee jatkuvuutta, ennustettavuutta, Suomen julkista taloutta lujittavia rakenteellisia uudistuksia sekä kasvua ja työllisyyttä vahvistavia toimia.

Pääministeri Katainen jätti viikko sitten maanantaina eronpyyntönsä tasavallan presidentille. Nyt, viikkoa myöhemmin, tasavallan presidentti on nimittänyt virkaansa uuden hallituksen, joka on kyennyt sopimaan tasapainoisesta ohjelmasta ja hakee eduskunnalta luottamuslausetta. Järjestäytynyt ja nopea hallituksenvaihdos kertoo Suomen kehittyneestä puoluejärjestelmästä ja toimivasta parlamentarismista. Vaalikauden viimeisen kymmenen kuukauden aikana riittää tekemistä. Siksi on arvokasta, että viisi puoluetta kykeni sopimaan ripeästi yhteisistä tavoitteista.

Ärade talman! Som regeringssonderare har jag under förhandlingarna velat ta fram ett nytt sätt att göra saker. Det centrala är att jobba tillsammans. Det krävdes alla fem partiers enighet för att vi skulle nå en lösning. Även riksdagsgruppernas ordförande har deltagit i förhandlingarna. De är samtidigt en direkt länk till riksdagsgrupperna, till de grupper som ger programmet dess berättigande och som godkänner programmet.

De egentliga förhandlingarna inleddes i början av veckan. I måndags gick vi igenom stora teman, de verkliga diskussionerna inleddes på Königstedt gård i Vanda i tisdags och de egentliga förhandlingarna fördes i Statsrådsborgen i centrum av Helsingfors i onsdags och torsdags.

Arvoisa puhemies! Hallitus ryhtyy tehtäväänsä haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Kokonaistuotantomme ei ole vieläkään saavuttanut vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä edeltänyttä tasoa. Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna ainoastaan 0,2 prosenttia. Kaksi edellistä vuotta Suomen talouden tuotanto on vähentynyt. Olemme menettäneet hintakilpailukykyämme suhteessa muihin maihin. Suomen teollisuuden kivijalat, metsä- ja ict-sektori, ovat rajun rakennemuutoksen kourissa.

Väestön ikääntymisen seurauksena Suomen julkista taloutta rasittaa kestävyysvaje. Nykymenolla julkiset tulot eivät riitä kattamaan julkisia menoja. Yli 7 miljardia euroa valtion menoista joudutaan tänäkin vuonna rahoittamaan velkarahalla. Edeltävä hallitus teki kunnianhimoisia päätöksiä näiden heikkouksien korjaamiseksi. Valtion velkaantumista on vähennetty yhteensä karkeasti 7 miljardin euron sopeutustoimilla eli menosäästöillä ja veronkorotuksilla. Julkisen talouden kestävyysvajeen kattamiseksi on käynnistetty rakennepoliittinen ohjelma. Ohjelman tavoitteena on poistaa kuntien rakenteellinen alijäämä, tehostaa julkisten palveluiden tuottamista, pidentää työuria, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja nostaa talouden tuotantopotentiaalia.

Suomen kilpailukykyä on vahvistettu alentamalla yhteisöveroa 26 prosentista 20 prosenttiin. Verotuksen painopistettä on siirretty työn ja yrittämisen verotuksesta kohti kuluttamisen verotusta. Yritysten kasvun rahoittamiseksi on perustettu yhteensä miljardin luokkaan nousevat kasvurahastot. Ennustettavuutta ja kilpailukykyä on vahvistettu kahdella kokoavalla työmarkkinaratkaisulla, joiden syntyä hallitus on vauhdittanut muun muassa veronkevennyksin. Näiden päätösten toimeenpano on edelleen kesken. On aivan välttämätöntä, että uusi hallitus jatkaa näiden uudistusten läpivientiä ja toimeenpanoa keskeytyksettä.

Hallitus päätti viime viikon neuvotteluissa, että haluamme toteuttaa jämäkästi aiempia säästöpäätöksiä sekä viedä rakenteellisia uudistuksia eteenpäin. Ei ole olemassa niin pientä tai suurta rakenteellista toimea, johon tämän hallituksen ei kannattaisi tarttua. Tehtävämme on jatkaa ahkerasti työtä Suomen saattamiseksi uuteen nousuun. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskevat lakiesitykset annetaan eduskunnalle syksyllä. Eläkeuudistusta koskevien lakimuutosten valmistelu käynnistyy tulevana syksynä. Maaliskuun kehysriihessä sovittujen säästöjen ja veronkorotusten edellyttämät lakiesitykset annetaan eduskunnalle osana vuoden 2015 talousarvioesitystä.

Hallitus on ohjelmassaan sopinut, että rakennepoliittisen ohjelman toteutuminen varmistetaan budjettiriihessä tarvittaessa tehtävillä lisäpäätöksillä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan esimerkiksi tavoitteisiin työurien pidentämisestä alkupäästä tai rakenteellisen työttömyyden alentamisesta ei nykyisillä päätöksillä olla pääsemässä. Hallitus on sitoutunut tekemään uusia päätöksiä siten, että rakennepoliittisen ohjelman tavoitteisiin päästään. Elokuussa 2013 sovittu rakennepoliittinen ohjelma sekä julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015—2018 ja näitä tarkentavat toimeenpanopäätökset asetetaan loppuvaalikaudella etusijalle hallinnonalojen toiminnassa. Suomi tarvitsee ennustettavuutta ja talouspolitiikan linjan jatkuvuutta. On tärkeä viesti suomalaisille perheille, yrityksille sekä kansainvälisille sijoittajille, että Suomen talouspolitiikan suuri linja ei muutu. Uusi hallitus on sitoutunut kestävyysvajeen kattamiseen, valtion velkaantumisen taittamiseen sekä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että hallitus jatkaa alkuvaalikaudella sovittujen rakenneuudistusten ja sopeutustoimien toimeenpanoa, teemme uusia investointeja kasvuun ja työllisyyteen. Hallitusohjelmassa on sovittu kasvua ja työllisyyttä vahvistavasta paketista, joka nousee tulevien neljän vuoden aikana yhteensä karkeasti 1,1 miljardiin euroon. (Jukka Gustafsson: Oikein hyvä!) Nämä päätökset täydentävät kevään kehysriihessä sovittua kahden vuoden ja 600 miljoonan euron kasvuohjelmaa, joka laitetaan toimeen aiemmin sovitulla tavalla. Kasvupaketista noin 390 miljoonaa euroa koostuu pääasiassa kertaluonteisista investoinneista liikenteeseen ja asumiseen. Noin 750 miljoonaa euroa koostuu osin kertaluonteisista, osin pysyvistä veronkevennyksistä. Ennen muuta kyse on työn verotuksen keventämisestä. Kasvupaketti rahoitetaan osittain valtion omaisuutta myymällä ja osittain lisävelanotolla. (Timo Soini: Sinne se Altia meni!)

Valtiovarainministeriö julkisti ennen hallitusohjelman julkistusta 18.6. uuden talousennusteen, jonka mukaan valtionvelan suhde kokonaistuotantoon tasaantuisi 50 prosenttiin vuonna 2017 ja kääntyisi vuonna 2018 laskuun laskien 49,6 prosenttiin. Kasvupaketti lisää valtion velanottoa keskimäärin noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, siis 0,1 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, tulevien neljän vuoden aikana. Vuoden 2018 tasossa vaikutus on karkeasti 800 miljoonaa euroa eli 0,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Kun siis hallitusohjelman kasvupaketti otetaan huomioon, niin valtion velkasuhde kääntyy laskuun edelleen vuonna 2018. Valtionvelan suhde kokonaistuotantoon on VM:n arvion mukaan tuolloin 50 prosenttia. (Seppo Kääriäinen: Melkoinen ennustus!)

Hallituksen kasvupaketin tarkoituksena on vahvistaa ostovoimaa sekä jouduttaa julkisia investointeja, joilla on suuri merkitys pidemmän aikavälin kasvupotentiaalille. On kuitenkin tärkeää, ettei kasvupaketin mittasuhteista synny väärää käsitystä. Ensi vuonna kasvupaketin meno- ja verovaikutukset ovat karkeasti 1,5 promillea suhteessa Suomen kokonaistuotantoon. Kyse on merkittävästä positiivisesta signaalista, mutta se ei siis yksin olennaisesti muuta Suomen talouskehityksen suurta kuvaa. Talouskasvun kannalta merkittävimpiä päätöksiä ovat esimerkiksi hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, yhteisöveron 6 prosenttiyksikön kevennys sekä kilpailukykyä lisäävät palkkaratkaisut. Näiden pidemmällä aikavälillä vaikuttavien kokonaisuuksien rinnalla rajatut, työllisyyttä ja kasvua vahvistavat toimet tukevat kokonaispakettia ja tasoittavat suhdannetilannetta.

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esille joitakin yksittäisiä kohtia hallitusohjelmassa sovituista kasvutoimista. Merkittävin kasvua ja työllisyyttä vahvistava päätöskokonaisuus ovat muutokset, joilla kevennetään työn verotusta. Veronkevennykset tarkoittavat noin 300 miljoonan euron piristysruisketta kotitalouksien ostovoimaan vuonna 2015. Valtion tuloveroasteikkoon tehdään ensi vuonna inflaatiokehitystä vastaavat tarkistukset kolmen ensimmäisen veroluokan tulorajoihin. Tämä tarkoittaa, että noin 70 000 euroa ylittävien tulojen osalta inflaatiotarkistuksia ei siis tehdä. Kun huomioidaan kehyspäätöksessä sovitut verovähennysten nostot, niin kaikkien palkansaajien, niin suuri- kuin pienituloistenkin, verotus kevenee karkeasti 100 eurolla vuodessa verrattuna tilanteeseen, jossa kevennyksiä ei olisi tehty.

Inflaatiotarkistuksen ja verovähennysten kasvattamisen lisäksi hallitus teki päätöksen 70 miljoonan euron pysyvästä veronkevennyksestä, joka kohdistetaan erityisesti lapsiperheille. Tämä tarkoittaa työnteon kannustimien lisääntymistä ja lapsiperheiden taloudellisen hyvinvoinnin kasvua. Vaikka päätösten seurauksena kaikkien palkansaajien verotus kevenee, niin käytettävissä olevat tulot kasvavat suhteellisesti eniten pieni- ja keskituloisilla.

Toinen merkittävä toimenpide on valtion voimalaitosverosta eli niin sanotusta windfall-verosta luopuminen. (Timo Soini: No, se olikin älykästä!) Verosta luopuminen luo vakautta ja ennustettavuutta yritysten kustannuskehitykseen. (Timo Soini: Lisää ydinvoimaa!) Se on tärkeä signaali yrityksille kaikilla toimialoilla: Investoikaa, työllistäkää, kasvakaa. Tämä hallitus ei nosta kustannuksianne vaan parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä.

Kolmas kasvua ja työllisyyttä vahvistava veroratkaisu on yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuuden palauttaminen. On myönnettävä, että vähennyskelpoisuuden poistamisella on ollut odotettua suuremmat vaikutukset palvelualojen, erityisesti ravintola- ja matkailualan, kannattavuuteen ja työllisyyteen. Esimerkiksi Lapin yritysten ja työntekijöiden vahva viesti on kuultu. Verotuksen linjakkuuden kannalta on lisäksi oikein, että kaikki vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa maksetut menot, myös liiketoiminnan edistämiseen pyrkivät edustusmenot, ovat elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoisia.

Nämä kolme kokonaisuutta, työn verotuksen keventäminen, windfall-veron peruminen sekä edustusmenojen vähennysoikeuden palauttaminen, tarkoittavat vuositasolla noin 180 miljoonan euron pysyviä veronkevennyksiä.

Arvoisa puhemies! Veronkevennysten lisäksi hallitus käynnistää asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskevan toimenpideohjelman. Hallituksen liikkumavara menolisäysten osalta on kapea, koska valtion menojen käyttöä rajoittaa keväällä sovittu kuluvan vaalikauden menokehys. Hallitus pitää tästä menokehyksestä kiinni. Menolisäykset ovat pääasiassa kehyksen ulkopuolelle kuuluvia kertaluonteisia menoja tai tulevat maksuun kehyskauden jälkeen. Hallitus tukee Helsingin seudun suuria infrastruktuurihankkeita, (Martti Korhonen: Se on kyllä huomattu!) Pisara-rataa ja Länsimetron jatkoa Kivenlahteen, ja samalla edistää alueen asuntotuotantoa. (Markku Rossi: Ja Tallinnan tunnelia!) Hallituksen osallistumisen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen.

Molemmilla liikennehankkeilla on merkittävä valtakunnallinen merkitys. Hankkeisiin kytkeytyvä pääkaupunkiseudun asuntopulan ratkaiseminen on sekin kriittinen kysymys koko Suomen menestyksen kannalta. Asuminen pääkaupunkiseudulla on niin kallista, että matalapalkkaisen työn vastaanottaminen käy yhä vaikeammaksi. Työlle ei löydy tekijöitä. Pääkaupunkiseudun asuntorakentamisella on suuri merkitys nimenomaan työvoiman liikkuvuuden lisäämisessä.

Pisara-radan rahoitusta koskeva selvitys on käynnissä. Selvityksen ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan sopimuksen perusteella hallitus arvioi valtion mahdollisen osallistumisen radan rakentamiseen. Valtiolla on samoin tonttitarjontaa koskevan sopimuksen perusteella valmius sitoutua osallistumiseen Länsimetron rakentamiseen sen suunniteltuun päätepisteeseen, Kivenlahteen, saakka. Valtion osuus hankkeen kustannuksista on enintään 240 miljoonaa euroa, ja se tulee maksettavaksi aikaisintaan vuodesta 2017 lähtien.

Molempien hankkeiden rahoitus ulottuu yli vaalikauden. Tämä ei kuitenkaan voi olla syy jättää valtakunnallisesti tärkeitä hankkeita toteuttamatta. Vai olisiko järkevää, että Länsimetron käynnissä oleva rakentaminen keskeytettäisiin ja käynnistettäisiin myöhemmin uudestaan? Tästä seuraisi kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset veronmaksajille. Liikenneinvestoinneissa lyhytjänteisyys käy kalliiksi.

Muun kuin Helsingin seudun infrastruktuurirakentamisen osalta hallitus päättää liikennehankkeiden aikaistamisesta ja laajuudesta vaalikauden menokehyksen puitteissa syksyn budjettiriihessä. (Markku Rossi: Ja rahoitus!) Tämän ja ensi vuoden budjettien jakamattomasta varauksesta rahoitetaan kasvun ja työllisyyden kannalta tärkeimpiä ja nopeasti käynnistettäviä pienempiä hankkeita sekä perusväylänpitoa. Valtio osallistuu myös Tampereen kaupunkiraitiotiehankkeen suunnittelukustannuksiin. (Markku Rossi: Kassa tyhjänä!)

Hallitus lisää asuntorakentamista myös erillisellä päätöskokonaisuudella. Uusi 20-vuotinen korkotukimalli otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. Peruskorjauksiin tarkoitetun käynnistysavustuksen valtuutta nostetaan tälle vuodelle 40 miljoonalla eurolla. Valtion ja kaupunkiseutujen maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksista poistetaan asumisoikeusasuntojen ja normaalien vuokra-asuntojen kytkös. Pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön. Lisäksi hallitus selvittää, olisiko tarvetta perustaa valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin omistama rakennuttajayhtiö. (Tuija Brax: Kyllä olisi!) Uusi yhtiö toimisi rakennuttajana kunnille hankkeissa, joissa huonokuntoisia kiinteistöjä, erityisesti kouluja, korjattaisiin tai korvattaisiin uudisrakennuksilla. Yhtiö omistaisi rakennettavat kohteet ja vuokraisi ne pitkäaikaisella sopimuksella kunnille.

Arvoisa puhemies! Osana hallitusohjelmaa hallitus on sopinut myös joukosta muita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lujittaa kestävää talouskasvua. Esimerkiksi Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa keskisuuria yrityksiä laajennetaan. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että Finnveran rahoitusvolyymi nousisi vuodessa 100—200 miljoonaa euroa. Yksityinen rahoitus huomioiden tämä tarkoittaisi yhteensä jopa miljardin euron uutta laina- ja takauskantaa. (Tuija Brax: Se on paljon!) Työllisyysvaikutuksina arvioidaan vuosittain syntyvän 1 400—2 800 uutta tai uudistettua työpaikkaa.

Hallitus sopii budjettiriihessä myös kertaluonteisesta lisäyksestä yliopistojen perusrahoitukseen vuoden 2015 jakamattoman varauksen puitteissa, minkä lisäksi käynnistetään keskustelut Senaatti-kiinteistöjen osittain omistamien yliopistokiinteistöjen myymisestä yliopistoille tai muille mahdollisille ostajille vuonna 2015. Digitalisoitumisen mahdollisuuksia hyödynnetään esimerkiksi koulutuksen pilviväylän kehittämisen, julkisten tietovarantojen avaamisen ja kansallisen sähköisen tunnistamisratkaisun käyttöönoton avulla. Jatkona Itämeren merikaapelia koskevalle päätökselle hallitus edistää Koillisväylän arktisen merikaapelin rakentamista.

Hallitus etsii järjestelmällisesti uusia keinoja parantaa Suomen kilpailukykyä, vahvistaa vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, lisätä ostovoimaa ja kotimaista kysyntää, purkaa yritystoiminnan esteitä, edistää työllisyyttä ja tukea korkeatasoista opetusta.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Mitä olisi tapahtunut, jos hallituspuolueet eivät olisi halunneet tai pystyneet sopimaan yhteisestä ohjelmasta? (Timo Soini: Olisi tullut uudet vaalit!) Tämä olisi tarkoittanut sitä, että Suomelle tärkeät rakenneuudistukset olisivat jääneet puolitiehen. Kehyspäätökseen liittyvät veronkorotuspäätökset ja menosäästöt olisivat jääneet toteuttamatta. Työllisyyttä ja kasvua vahvistavat päätökset olisivat jääneet tekemättä. Suomi olisi joutunut tuuliajolle, epävarmuuden tilaan. (Mauri Pekkarinen: Ollaan onnellisia!) Me valitsimme toisin. Sovimme ohjelmasta, jolla Suomelle tärkeät rakenneuudistukset ja sopeutuspäätökset viedään päätökseen. Samalla tehdään merkittäviä panostuksia kasvuun ja työllisyyteen. Valitsimme vakauden, uudistusten ja talouskasvun tien. — Kiitos.

Arto Satonen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka pääministeri Alexander Stubbin hallituksen toimikausi on alle vuoden mittainen, ei kyse ole mistään ylimenokaudesta. Kyseessä ovat isänmaan kannalta ratkaisevat kuukaudet, joiden aikana uuden hallituksen on vietävä maaliin Kataisen hallituksen tärkeimmät hankkeet. Pääministeri Stubbin hallituksella on kolme tehtävää ylitse muiden:

Ensinnäkin, hallituksen on pystyttävä vaalimaan Suomen julkisen taloudenhoidon uskottavuutta sekä suomalaisten perheiden ja yritysten luottamusta tulevaan. Julkisen talouden sopeuttamista koskevista linjauksista on pidettävä kiinni; velkaantuminen on taitettava laskuun.

Toiseksi, hallituksen on viimeisteltävä rakenneuudistukset, jotka kattavat kestävyysvajeen. Tämä on aivan olennaista, jotta voimme taata hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville.

Ja kolmanneksi, hallituksen on tartuttava kaikkiin uusiin mahdollisuuksiin, joilla voidaan parantaa Suomen ja suomalaisen työn kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmasta löytyvät kaikki edellytykset näissä kolmessa keskeisessä tehtävässä onnistumiselle. Valtionvarainministeriön uusimman arvion mukaan velkaantuminen taittuu laskuun kehyskaudella. Erityisen tärkeää on, että pitkän aikavälin menojen ja tulojen epäsuhta kurotaan umpeen. Hallitus antaa syksyllä eduskunnalle esityksen kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta kuntatalouden pohjan vahvistamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tehdään, jotta suomalaisten kannalta tärkeimmät palvelut voidaan toteuttaa laadukkaasti myös tulevaisuudessa.

Hallitus valmistelee työuria pidentävän eläkeuudistuksen työmarkkinajärjestöjen sopimuksen pohjalta siten, että se täyttää hallituksen edellyttämän kunnianhimon tason. Näissä uudistuksissa onnistuminen määrittelee hyvin pitkälle sen, minkälainen maa tulevaisuuden Suomi on. Kokoomus on sitoutunut siihen, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta jatkossakin. Siksi olemme valmiita tekemään välttämättömät, vaikeatkin ratkaisut.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on aina valmis uusiin kasvua ja työtä luoviin päätöksiin. Kyse on sekä suotuisan liiketoimintaympäristön luomisesta kaikenkokoisille yrityksille että positiivisen ilmapiirin aikaansaamisesta. Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelma sisältää noin miljardin euron kasvukokonaisuuden, josta merkittävä osuus on työn verotuksen keventämistä. Kokonaisuuteen sisältyvät ostovoimaa ja kotimaista kysyntää parantavat tuloveron kevennykset pieni- ja keskituloisille sekä lapsiperheille suunnattava ylimääräinen tuloverovähennys. Molemmat toimet vahvistavat työnteon kannustavuutta. Työn verotuksen keventämisen on oltava jatkossakin hallituksen kasvutoimien työkalupakissa. Kokoomus kutsuu kaikki muut puolueet mukaan näihin ostovoimatalkoisiin. Olemme valmiita lyömään kättä sen sopimuksen merkiksi, että työn verotusta ei enää kiristetä.

Järkevää kasvupolitiikkaa on kaupunkiseutujen kaavoituksen ja tonttitarjonnan vauhdittaminen koko Suomen kannalta tärkeitä liikenneratkaisuja — Länsimetron jatkoa, Pisara-rataa ja Tampereen kaupunkiraitiotieratkaisua — edistäen. (Mauri Pekkarinen: Siinä se koko Suomi olikin!) Nämä hankkeet johtavat samalla merkittäviin yksityisiin investointeihin. Mikäli mahdollistamme Rakennusliiton ja rakennusalan työnantajien toiveet palkata nykyistä joustavammin suomalaisia nuoria työmaille, voimme myös parantaa hankkeiden kotimaisuusastetta.

Osana hallitusohjelman työlinjaa kokoomus kiittää myös ohjelman yrittäjämyönteistä otetta. Kymmenen viimeisen vuoden aikana lähes kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Siksi yrittäjyyden edellytysten parantaminen on parasta työllisyyspolitiikkaa. (Martti Korhonen: Rahat menee suurteollisuudelle!)

Eduskuntaryhmämme kiersi koko kevään ympäri Suomea yrittäjyyskiertueella kuuntelemassa yrittäjien ideoita siitä, miten yrittäjyyttä voitaisiin parhaiten Suomessa edistää. (Timo Soini: Korvat liikkeellä!) Yrittäjät esittivät toivomuksensa esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteiden helpottamisesta, siirtymisestä maksuperusteiseen arvonlisäveroon pienten yritysten osalta, yritysrahoituksen saannin sujuvoittamisesta, edustuskulujen verovähennysoikeuden palauttamisesta sekä yksinyrittäjien sosiaaliturvan parantamisesta. (Timo Soini: Juhlimaan!) Nämä yrittäjien toiveet on kuultu ja kirjattu hallitusohjelmaan. Työtä jatketaan heti syksyn budjettineuvotteluissa.

Edellä lueteltujen toimenpiteiden lisäksi hallitus kokoaa ensi vaalikaudelle erilaisten yritysten kasvun edellytyksiä kartoittavan ehdotuksen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä on keskeistä löytää keinoja, joilla pienten ja keskisuurten yritysten verotusta voidaan uudistaa kannustavampaan suuntaan ja Helsingin pörssin toimintaedellytyksiä vahvistaa tekemällä listautumisesta yrityksille nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että uusi hallitus jatkaa edeltäjänsä tapaan kannustavan vero- ja yrittäjyyspolitiikan tiellä. Kataisen hallituksen toteuttama yhteisöveron merkittävä kevennys on esimerkki positiivisesta kasvusignaalista, joka on alkanut tuottaa hedelmää. (Timo Soini: Kuten missä? — Hälinää — Puhemies koputtaa) Metsä Groupin yli miljardin euron jätti-investointi Äänekoskelle, Stora Enson satsaus Varkauteen ja Neste Oilin vetylaitosinvestoinnit Porvooseen ovat kaikki esimerkkejä siitä, mitä kannustavalla politiikalla voidaan saada aikaan. Kestävä kasvu ei synny valtiojohtoisesta teollisuuspolitiikasta, ei täsmätukiaisista, vaan toimintaympäristön kannustavuudesta niin verotuksen sääntelyn kuin talouspolitiikan ennustettavuudenkin osalta. Suomalaisen työn kilpailukyvystä on pidettävä hyvää huolta jatkossakin. (Timo Soini: Ylivahva Eurooppa!)

Edellä luetellut investoinnit ovat syntymässä perinteisille teollisuudenaloille. Päätökset kertovat suomalaisesta osaamisesta ja innovaatioista kumpuavasta uudistumiskyvystä. Uusia suomalaisia menestystarinoita on syntymässä. Sivistys ja osaaminen ovat paitsi arvoja sinänsä, myös kansainvälisessä kilpailussa menestymisen edellytyksiä. Kokoomus korostaa jatkuvaa tarvetta kehittää ja vaalia suomalaista osaamista. (Markku Rossi: Opettajia irtisanotaan koko ajan!)

Kataisen hallitus päätti pääomittaa yliopistoja 150 miljoonalla eurolla perustutkimuksen ja innovaatioiden kehityksen vahvistamiseksi. Tämän lisäksi uusi hallitus tekee syksyn budjettiriihessä kertaluontoisen lisäyksen yliopistojen perusrahoitukseen. Näiden panostusten mahdollistamien tutkimushankkeiden ja tuotekehitystyön tuloksena Suomeen on mahdollista synnyttää uutta työtä ja hyvinvointia suomalaisille.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmassa ei ole kysymys sulle—mulle-paketista, vaan ratkaisuista koko Suomen hyväksi. Maata voidaan rakentaa vain joukkuepelillä, johon kutsumme mukaan jokaisen toimijan tässäkin salissa. Suomi menestyy työstä, yrittäjyydestä, fiksuista ja innovatiivisista ihmisistä. Siksi on olennaista, minkälaisen ilmapiirin uusi hallitus onnistuu Suomeen luomaan (Mauri Pekkarinen: Fantastisen!) ja miten eduskunta on tässä työssä mukana. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa olla mukana vauhdittamassa Suomea uuteen nousuun. Annamme pääministeri Stubbille ja koko hallituksen työlle täyden tukemme ja esitämme hallitukselle vahvaa luottamuslausetta. (Timo Soini: Fantastista!)

Jouni Backman /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kesäisissä juhannushäissä morsiamella on tapana pukea ylleen jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua ja jotakin sinistä. Näin on uuden hallituksen ohjelmassakin sillä lisäyksellä, että väriskaala on nyt laajempi. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että nyt käytetään rohkeasti myös voimasta ja intohimosta kertovaa punaista.

Vanhaa hallitusohjelmassa on paljonkin. Miksipä hyvää vaihtamaan? Kolme vuotta sitten hyväksytty hallitusohjelma on edelleen hyvä pohja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta tehtävälle työlle kuten myös esimerkiksi vakaalle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.

Hallitusohjelma nojaa jatkossakin kolmelle vahvalle perustalle. Painopistealueita ovat edelleen 1) köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2) julkisen talouden vakauttaminen sekä 3) kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Vaikka monet vanhan hallitusohjelman linjaukset ovat jo toteutuneet, jää tälle uudelle hallitukselle vielä monien tärkeiden hankkeiden loppuun saattaminen. Erityisesti keskeisten rakennepoliittisten uudistusten toimeenpano on työlistan kärjessä.

Uutta hallitusohjelmassa on hyvin vahva lisäpanostus kasvuun ja työllisyyteen. Taantuman jatkuessa kolmatta vuotta on tehtävä valinta: katsotaanko nyt kehitystä vierestä vai haetaanko uutta käännettä? Nyt on valittu aktiivinen vaihtoehto. Uusilla panostuksilla laitetaan pyörät pyörimään. Onneksi tämä viisaus on saamassa kannatusta laajemmaltikin niin meillä kuin muuallakin Euroopassa.

Sosialidemokraatit ovat todenneet koko vaalikauden ajan, että pelkillä leikkauksilla ei talouden suuntaa saada käännettyä. (Keskustan ryhmästä: Nyt se kääntyy!) Siksi jo edellinen hallitus teki useita työllisyyspaketteja. Siitä, mihin vastikään hyväksytyllä valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen työllisyyslisäbudjetilla jäätiin, jatketaan nyt valtiovarainministeri Antti Rinteen aloitteesta syntyneellä mittavalla työllisyyspaketilla. Tämän parempia myötäjäisiä ei niihin juhannushäihinkään voisi toivoa. (Timo Soini: Siinä on kaunis pari! — Naurua)

Uuden hallituksen ohjelma on uskottava ja vastuullinen. Samalla kun julkisen talouden vakaudesta pidetään huolta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä, elvytetään taloutta kestävällä tavalla. (Pentti Kettunen: Onko pari ollut tähän asti avoliitossa, nyt avioliitossa?)

Arvoisa puhemies! "Politiikka on tahdon asia" totesi Olof Palme 50 vuotta sitten. Nyt tätä tahtoa osoitti valtiovarainministeri Antti Rinne, jonka hahmotteleman kasvu- ja työllisyyspaketin vaikutukset eivät jää vain yksittäisiin valtion budjettivaroilla tehtäviin panostuksiin. Kokonaisuus pitää sisällään myös budjetin ja kehysten ulkopuolisten varojen käyttöä, kuntien panostuksia ja toivottavasti myös yksityistä pääomaa.

Hyvä esimerkki tällaisista toimista ovat kasvukeskusten joukkoliikennehankkeet, kuten Espoon Länsimetron jatko ja Tampereen kaupunkiraitiotie. Niillä saadaan monia kerrannaishyötyjä. Valtion rahoituksen ehtona olevat kaavoitus ja asuntorakentaminen merkitsevät lisää työpaikkoja. Samalla yhdyskuntarakenne tiivistyy, ja kansantalous sekä ilmasto kiittävät. Vuokra-asuntotuotannon lisääntyminen poistaa kasvun rajoitteita näillä seuduilla. Pyörät lähtevät pyörimään. Osana metropolialueen kehittymismahdollisuuksien vahvistamista on tärkeää, että metropolihallinnon valmistelun ja toimeenpanon on sovittu jatkuvan aiemmin linjatulla tavalla.

Kasvupaketti koostuu toimista, joilla parannetaan kotitalouksien ostovoimaa ja parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Samalla pannaan vauhtia esimerkiksi asunto- ja infrarakentamiseen. Koko maata hyödyttävän Pisara-ratahankkeen lisäksi budjettiriihestä on odotettavissa eri puolelle Suomea lisähankkeita jo ensi vuodelle.

Uutta luovaa ajattelua edustaa sosialidemokraateille tärkeä hallitusohjelman kirjaus selvityksestä valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin rakennuttajayhtiön, niin sanotun Remontti Oy:n, perustamisen mahdollisuudesta. Tämä mahdollistaisi kuntien kiinteistöjen kunnostamisen ja uudistamisen nopeammassa tahdissa ja samalla nykyistä kustannustehokkaammin ja laadukkaammin.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat pitäneet tärkeänä, että veropohjaa ei murenneta. Oikeudenmukaisuus edellyttää myös veronmaksukyvyn huomioimista. Niille, joilla on maksukykyä, ei ole mitään perusteita antaa verohuojennuksia samalla, kun monesta menoerästä joudutaan säästämään.

Hallitusohjelman veropäätökset jatkavat oikeudenmukaista linjaa. Tuloverotuksen inflaatiotarkistusten tekeminen kolmeen alimpaan tuloluokkaan on perusteltua kotitalouksien ostovoiman lisäämiseksi. Kahden suurimman tuloluokan osalta tällaista tarvetta ei ole. (Martti Korhonen: Se on totta!)

Myös lapsiperheille suunnattu tuntuva 70 miljoonan euron verohuojennus on oikeudenmukainen. Se korvaa pieni- ja keskituloisille lapsiperheille lapsilisäleikkauksen, kuten sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kehyspäätöksen yhteydessä edellytti. Lapsiperheiden verohuojennus lienee se hallitusohjelman lainaosuus, sillä se on lainattu SDP:n vaaliohjelmasta.

Työllisyysnäkökulmasta pidämme perusteltuna myös verohuojennuksen palauttamista yritysten edustuskulujen osalta. Tämä tukee erityisesti Lapin ja Itä-Suomen matkailualan työllisyyttä ja investointeja. (Markku Rossi: Siellä oli äsken toisinpäin!)

Arvoisa puhemies! Hallitus vahvistaa tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä pitämällä kiinni sovitusta oppivelvollisuusiän nostosta. Huolimatta aiemmista mittavista panostuksista ja toimenpiteistä koulupudokkaita on vuosittain tuhansia. Pelkällä peruskoulun päättötodistuksella on nykymaailmassa vaikea pärjätä. Siksi oppivelvollisuusiän pidentäminen yhdellä vuodella on välttämätöntä. Yksikin koulutuspolulta tippunut nuori on liikaa. Oppivelvollisuusiän nosto herättää aivan turhia pelkoja ja ennakkoluuloja. Se on järkevä ja kustannustehokas tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti niin yhteiskunnalle kuin nuorelle itselleenkin.

Arvoisa puhemies! Hallituksella on edessään vajaan vuoden työntäyteinen taival. Kun katsoo hallituksen rivistön intoa tarttua haasteisiin, niin vanhoihin kuin uusiinkin, voi olla luottavainen. Luvassa on tekoja, joilla Suomi käännetään uuteen nousuun. Ajan loppumisesta huolestuneille on muistutettava, että ei niistä juhannushäistäkään tarvita kuin yhdeksän kuukautta näkyvien tulosten aikaansaamiseksi. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan kiittää edellistä hallitusta ja erityisesti sen pääministeri Jyrki Kataista ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaista. Teidän työnne pohjalta on hyvä tämän hallituksen jatkaa. Lehti historian on kääntynyt, me uutta täytämme tässä ja nyt.

Timo Soini /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Uusi Alexander Stubbin hallitus perii edeltäjiltään velkaisen maan. Jyrki Kataisen ministerivuosina Suomi otti velkaa 47 miljardia euroa, noin 300 miljardia tapettua markkaa. Bruttokansantuote tallasi paikallaan, samoin työn tuottavuus. Työttömyys kasvoi, vaihtotase kääntyi miinukselle ja kokonaisveroaste nousi.

Nyt valtaan on astunut pätkä-, mini- ja odotushallitus, Stubbin tuulikaappihallitus: ovet käyvät molempiin suuntiin. Kokoomus esittelee ministeriaitiosta käsin vaalijoukkueensa, ja SDP:n rooli on toimia taputtajana ja heiluttaa huiskaa porvareille: tsemppiä, ui kovempaa! Ja kivaa oli, kun pääministeri keksi pätkäministereilleen lempinimet.

Arvoisa puhemies! Juhannuksen alla saimme kuulla, että uusi hallitus on kasannut yli miljardin kasvupaketin ilman kehysten rikkomista tai valtion omaisuuden myymistä. Melkoinen suoritus! Onko tämä mahdollista? Onko uudella hallituksella kyky luoda rahaa tyhjästä? Ei tietenkään. Kyse on luovasta, kreikkalaistyylisestä kirjanpidosta.

Hallitus julistaa verotuksen kevenevän sadoilla miljoonilla. Tarkemmin katsottuna näin ei kuitenkaan tapahdu. Hallitus on laskenut veronkevennykseksi myös tuloveron inflaatiotarkistuksen tekemisen, vaikka tämä ei ole verotuksen alentamista vaan sen pitämistä ennallaan. (Mauri Pekkarinen: Se on uutta matematiikkaa!) Mutta kuulkaahan nyt, hallitus: veronkorotusten tekemättä jättäminen ei ole verojen keventämistä.

Windfall-veron peruminen ei liioin kevennä verotusta nykytasosta, sillä vero ei ole vielä edes käytössä. Sinänsä hallitusta voi tästä ratkaisusta kiittää. Tämä on oikea päätös. Se on löytynyt perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista ja monen vuoden ajan. (Välihuutoja) Windfall-vero olisi heikentänyt suomalaisen teollisuuden investointihalukkuutta ja kilpailukykyä. Se olisi ollut paha lisärasite vaikeassa tilanteessa.

Toinen kirjanpitokikka: Hallitus unohtaa aktiivisesti, että sen kausi loppuu viimeistään ensi keväänä. Hallitus on härskisti laskenut omaksi ansiokseen myös seuraavan hallituskauden veronmuutokset ja lisäpanostukset. Kuinka te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte! Ettekö ole hoksanneet, että nykyisen ja seuraavan hallituskauden välissä on vaalit? Totta kai te sen tiedätte, koska joukkuekin on valittu sitä varten. Tämä on vaaliasennossa olevan hallituksen vaaleihin tekemä paperi, paperi, jossa valtionyhtiö Altia vaihdetaan Tampereen ratikkakiskoihin. Talouskasvua ratikkakiskoilla, ainutlaatuista maailmassa! Ja siitä Länsimetrosta: kyllähän se kansaneläkeläisen Timo Soinin vie ovelta ovelle, Kinaporiin kerhoon sitten, kun se joskus valmistuu. Pikkuisen suolarahoja kaikille!

Kun hallituksen luvuista putsataan kreikkalaisella kirjanpidolla tehdyt laskelmat, yli miljardin euron kasvupaketti kutistuu alle 150 miljoonaan. Siinä on se todellinen luku, ja siitäkin puolet tulee lapsilisäleikkauksen osittaisesta verohyvityksestä. Vasen käsi antaa, oikea ottaa. Hyvä, että järjetöntä lapsilisäleikkausta korjataan edes osittain. Tästä huolimatta lapsiperheiden tukea leikataan noin 70 miljoonalla eurolla vuodessa, kun otamme huomioon lapsilisien indeksijäädytyksen.

Arvoisa puhemies! Hyvät ehdotukset kehutaan ja huonot moititaan. Perussuomalaiset ei ymmärrä, miksi hallitus ei perunut päätöstä eläkkeiden indeksien leikkaamisesta. Tämä iskee perusturvan varassa eläviin. Ostovoima heikkenee ja elintaso laskee. Päätöksen perumista on vaatinut useaan otteeseen myös uusi valtiovarainministeri, tosin silloinen puheenjohtajaehdokas, Antti Rinne.

Suomessa on jo yli 300 000 työtöntä. Siitä huolimatta hallitus on päättänyt leikata työllisyysmäärärahoja. Meidän mielestämme työttömyyden torjuntaan olisi päinvastoin pitänyt panostaa enemmän ja erityisesti nuoriin ja yli 50-vuotiaisiin.

Olisimme myös toivoneet, että hallitus vihdoin ottaisi tosissaan lupa- ja valitusprosessien nopeuttamisen ja yksinkertaistamisen. Meillä jää järkeviä investointeja pahimmissa tapauksissa vuosiksi jumiin näihin prosesseihin. Miksi tämän asian korjaaminen on niin vaikeata?

Myös energiapolitiikan järkeistäminen jää seuraavalle hallitukselle. Te vain teette selvityksiä selvitysten perään, ja venäläinen kivihiilimoguli kerää politiikkanne hedelmät. Ohjelmastanne ei löydy kunnollisia satsauksia kotimaiseen energiaan, ja minkä takia ydinvoimasta ei mainita sanaakaan hallitusohjelmassa eikä sitä sanallakaan maininnut myöskään pääministeri äskeisessä puheessaan? Mikä on hallituksen kanta ydinvoimaan? Onko syy vaitonaisuuteen se, että tämä saattaisi säteillä hallituksen kokoonpanoon?

Kehut hallitus ansaitsee siitä, että julkisten palveluiden sähköistäminen etenee. Esimerkiksi Viro on saanut kansallisen sähköisen tunnistamisratkaisun tehtyä jo yli 10 vuotta sitten, mutta Suomessa asiaa vasta suunnitellaan. Myös uudistukset asuntorakentamisen vauhdittamiseksi ovat tervetulleita.

Arvoisa puhemies! Politiikasta puhuttaessa suomalaiset miettivät tällä hetkellä muun muassa seuraavia kysymyksiä: Säilyykö työpaikkani? Pääsenkö lääkäriin tai terveyskeskukseen, jos siihen on tarvetta? Riittääkö eläkkeeni? Jääkö kauppareissun jälkeen käteen lainkaan rahaa? Pystynkö maksamaan asuntolainani? Hallituksen tviittauksista ja piippauksista ei näihin kysymyksiin vastauksia saa. Suomi tarvitsee kipeästi satsauksia kasvuun ja työllisyyteen. Valitettavasti niitä ei hallitusohjelmasta löydy. Suomen suunnan on muututtava, eikä se muutu muuten kuin uusien vaalien kautta. Uusi hallitus linkuttaa jo alkumetreillä.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella teen seuraavan epälauseluottamusehdotuksen:

"Hallitus ei esitä ohjelmassaan riittäviä toimia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi, minkä vuoksi se ei nauti eduskunnan luottamusta."

Juha Sipilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen suurin uhka on surkea talouden tilanne, kasvava työttömyys ja osin siitäkin johtuva eriarvoistumisen kehitys. Hallitusohjelman tulisi vastata kysymykseen, kääntyykö Suomen suunta tällä ohjelmalla.

Arvoisa pääministeri, hallitusohjelmanne kolmas virke kuuluu näin: "Kataisen hallituksen ohjelma vaalikaudelle 2011—2015 ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa." Talouspolitiikan päätavoitteenne ovat siis samat kuin Kataisen hallituksella. Joudun kysymään, mitkä ovat ne päivitetyn hallitusohjelman toimet, joilla työttömyys puolitetaan reilusta 10 prosentista 5 prosenttiin, tai mitkä ovat ne keinot, joilla työllisyysaste nostetaan 72 prosenttiin. (Jouko Skinnari: Lue loppuun se!) Millä hallitusohjelman toimilla alijäämä puristetaan ensi vuonna teidän tavoitteenne mukaisesti melkein 8 miljardin alijäämästä 1,9 miljardiin euroon?

Onko hallitus tiedostanut itse itselleen asettamansa tavoitteet ja mitä niiden saavuttaminen vaatii? Hallitusohjelma ei anna eväitä tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavan 10 kuukauden aikana, vaikka ohjelmassa kerrotaan alkuperäisten tavoitteiden olevan edelleen voimassa. Yrittäjänä totuin siihen, että asetetut tavoitteet ovat selkeitä, niitä kohti ponnistellaan ja niitä mitataan. Talouden tasapainottamisessa rakenteellisilla uudistuksilla on tietysti suurin merkitys. Isot asiat eivät saa jäädä pienempien jalkoihin.

Arvoisa pääministeri, teidän tulisi joka aamu miettiä, mitä voitte tehdä sen eteen, että teollisuuden kilpailukyky paranee ja suomalaisille saadaan työtä, työurat jatkuvat, työtuntien määrä kansantaloudessa kasvaa, sote-uudistus saadaan maaliin, julkisen talouden tuottavuus paranee, turhasta byrokratiasta ja kansakunnan ketteryyttä haittaavasta normistosta luovutaan, ja miten varmistatte, että ketään suomalaista ei jätetä. (Ben Zyskowicz: Juuri näitä mietimme!)

Arvoisa puhemies! Sote- ja eläkeuudistus hallitusohjelmassa mainitaan, ja niitä keskustakin haluaa edistää. Hallitusohjelmassa kukkaron nyörejä löysätään yli miljardilla eurolla ottamalla lisää velkaa. Velaksi elämisen pelko ja ongelmien siirtäminen seuraavien sukupolvien maksettavaksi ja ratkottavaksi on yhtäkkiä tipotiessään. Miljardi jaettavaa syntyi nopeasti kohteisiin, joiden työllistävä vaikutus pitkällä tähtäimellä on olematon. Hallituksen toimintakulttuurissa palattiin ennen juhannusta vanhaan jakopolitiikkaan ja yhä kasvavan velanoton aikaan. Arvoisa pääministeri, tätäkö Suomi nyt kaipaa?

Miljardilla pitää saada enemmän muutosta ja pitkäaikaisia työpaikkoja aikaiseksi. (Jukka Gustafsson: Kyllähän ne homekoulutkin on korjattava!) Investointilistalla ei ollut esimerkiksi yhtään teollisuuden kilpailukykyä parantavaa infrahanketta. Nyt päätettiin rakentaa yhteen kaupunkiin kalliit ja vanhanaikaiset kiskot, kun samalla rahalla voitaisiin saada kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin biokaasuun tai sähköön perustuva puhdas joukkoliikenne. Pisara-radan vaihtoehtona pitäisi harkita Helsingin raideliikenteen ruuhkan purkamista laajentamalla ratapihaa. Metsäteollisuuden ja koko Suomen toimintaedellytyksille on tärkeää, että perustienpidon määrärahoista ei tingitä. Nyt hallitus käyttää moninkertaisesti perustienpidon rahoja kolmeen hankkeeseen, joista kaikista ei ole edes ehditty tekemään vaikuttavuusanalyysejä. Kuriositeettina mainittakoon, että Pisara-radan kustannusarvio on suurin piirtein samaa luokkaa kuin Jäämeren radan Suomen osalta, mikäli norjalaiset osallistuvat hankkeeseen.

Vaalivuoteen ajoitetut veronkevennykset eivät itse asiassa ole kevennyksiä, vaan aiemmin tehtyjen veronkiristysten osittaista perumista. Tällaisia paketteja on helppo tehdä: ensin leikataan, sitten palautetaan ja palautusta mainostetaan kasvupakettina. (Timo Soini: Kyllä!) Hallituksen toiminnan ennustamattomuus ja lyhytjänteisyys on erityisen ongelmallista yritystoiminnalle ja työllisyydelle.

Keskusta esitti hallitusneuvotteluihin 12 työtä luovaa ehdotusta, jotka olivat seuraavat: yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen, miljardiluokan kasvurahaston perustaminen, (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Valtion infra Oy:n perustaminen, ansiosidonnaisen päivärahan määräaikainen maksaminen yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle ja mahdollisuus maksaa työntekijän irtisanomiskorvaus alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen, ensimmäisen työntekijän palkkatuki, verkkotunnukset kaikille asioinnin helpottamiseksi, metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasojen palauttaminen vuoden 2012 tasolle — se käynnistäisi heti investointeja ja toisi työtä — väylämaksujen poistaminen teollisuuden kilpailukyvyn helpottamiseksi ja viimeisenä lapsilisäleikkausten peruminen ja sen rahoittamiseksi kotihoidon tuen kiintiöittämisen peruminen ja oppivelvollisuusiän nostamisen peruminen.

Tuoreet tutkimukset maailmalta osoittavat, että panostukset esi- ja perusopetukseen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. On laskettu, että lapsen varhainen tuki on jopa kuusi kertaa tehokkaampaa kuin myöhemmät korjaavat toimet.

Sukupolvenvaihdosongelman hallitus lupasi selvittää, kiitos siitä. Muita esityksiämme ei noteerattu. (Ben Zyskowicz: Tuohan ei pidä paikkaansa!)

Nyt kun velaksi elämistä on päätetty jatkaa suunniteltua pidempään, valtion mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen pienenevät koko ajan. Valtionvelan määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, ja omaisuutta on myyty syömävelan kasvun hillitsemiseksi. Pelivara pienenee koko ajan. Tämän vuoksi kaikkien lisätoimien uusien työpaikkojen synnyttämiseksi pitäisi olla erittäin tarkkaan mietittyjä ja rakenteita muuttavia.

Arvoisa puhemies! Tällä hallitusohjelmalla Suomea ei uudisteta eikä suunta muutu. Hallituksen päivitetystä ohjelmasta puuttuvat keinot talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma sisältää kauniita kirjauksia ja lupauksia erilaisista selvityksistä, kun olisi jo toimen aika. (Jouko Skinnari: No, mitä puhuja ite on mieltä?)

Tämän johdosta esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Paavo Arhinmäki /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin hallitus jatkaa kehysriihen linjaa, jonka vuoksi vasemmisto joutui lähtemään hallituksesta. Hallitus heikentää eläkeläisten, työttömien, opiskelijoiden ja monien muiden pienituloisten perusturvaa leikkaamalla indeksikorotuksesta noin kolme neljäsosaa pois. Lisäksi hallitus leikkaa lapsilisiä ja lääkkeiden Kela-korvauksia. Myös peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettua määrärahaa leikataan rajusti. (Martti Korhonen: Näin se menee!)

Arvoisa puhemies! Vasemmiston vaatimus on ollut koko ajan, että kotimaisesta kysynnästä pitää pitää huolta. Nyt myös pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmassa tähän vastataan osittain. Hallitusohjelmassa todetaan, että kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta. Verotuksen inflaatiotarkistus ei kuitenkaan koske pienituloisten, eläkeläisten, työttömien tai opiskelijoiden verotusta. Tälle ryhmälle hallitus tarjoilee keppiä porkkanan sijaan, vaikka, valtiovarainministeri Rinne, te lupasitte edellisellä kyselytunnilla sanatarkasti seuraavaa: "Indeksien osalta totean sen, että myös niistä on järkevää käydä keskustelua ja arvioida niitten vaikutuksia ja hakea semmoista mallia, jossa erityisesti pienituloiset ihmiset eivät kärsi tästä tilanteesta." Tämä lupaus on nyt, ministeri Rinne, syöty. (Eduskunnasta: Ei ole!) Hallitusohjelman mukaan indeksileikkaus jää voimaan. Se on täysin kohtuutonta pienituloisille ihmisille. Kun välttämättömyyksien, kuten lääkkeiden, asumisen ja ruuan, hinnat nousevat, tätä ei korvata.

Sen lisäksi, että päätös on epäoikeudenmukainen, on se myös talouspoliittisesti järjetön. Tässä taloudellisessa tilanteessa kotimaisen työllisyyden kannalta olisi ollut ennen muuta keskeistä pitää huolta pienituloisten ostovoimasta, he käyttävät nimittäin jokaisen sentin ja euron kotimaiseen kysyntään. Indeksileikkauksilla haetaan 150 miljoonan euron säästöä, mutta sen vaikutus ostovoimaan on reilut 300 miljoonaa euroa. Suurin hyötyjä indeksileikkauksesta ovat työeläkeyhtiöt. Mielenkiintoisen arvovalinnan hallitus on tehnyt siinä, että se pitää voimassa 150 miljoonan euron leikkauksen pienituloisten indeksiin mutta antaa samaan aikaan 130 miljoonan euron verohelpotuksen keskituloisille inflaatiotarkistuksella. Talouspoliittisesti olisi ollut järkevää tehdä täysimääräinen inflaatiotarkistus niin perusturvaan kuin ainakin kahteen alimpaan ansiotuloverotuksen tuloluokkaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei peru paljon kritisoitua lapsilisien leikkaamista, vaikka useamman hallituspuolueen puheenjohtaja tätä lupasi ennen hallitusneuvotteluja. Lapsiperheisiin kohdistuvaa 110 miljoonan euron lapsilisäleikkausta pehmennetään 70 miljoonan verovähennyksellä, joka hallitusohjelman mukaan pyritään kohdistamaan pienituloisille perheille. Hallitus ei tosin itsekään tiedä verovähennyksen mallia, mutta me toivomme, että hallitus pystyy rakentamaan oikeudenmukaisen ja selkeän mallin. Lapsilisän leikkaaminen ja leikkauksen osittainen paikkaaminen verovähennyksellä joka tapauksessa monimutkaistaa perheiden tukea. Pitää myös muistaa, että lapsivähennyksistä on aikoinaan luovuttu, koska ne suosivat hyvätuloisia perheitä suhteessa puhtaaseen lapsilisämalliin.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto on vaatinut vahvaa elvyttävää politiikkaa panostamalla rakentamiseen. Tähän pääministeri Stubbin hallitus näyttääkin vastaavan ohjelmallaan. Asuntorakentamiseen tulevat lisäpanostukset Valtion asuntorahastosta ovat tervetulleita.

Myös panostukset raideinvestointeihin ovat sekä työllisyyden että ympäristön kannalta oikeita painotuksia. Aiemmat kirjaukset Länsimetrosta, Pisara-radasta ja Tampereen raitiotiehankkeen tukemisesta vahvistuvat tässä hallitusohjelmassa. Mutta kun käy näitä liikennehankkeita tarkemmin läpi, huomaa, etteivät ne ole elvytystä tämän hetken vaikeaan työllisyystilanteeseen, ja itse asiassa myös niiden rahoitus on vielä täysin auki. Samaan aikaan kuitenkin kehyksessä ollaan leikkaamassa raiteiden ja teiden kunnossapitoa 100 miljoonalla eurolla joka vuosi ensi vuodesta eteenpäin. Eli itse asiassa liikennehankkeisiin osoitetut varat ja sitä kautta työllisyys heikkenevät ensi vuonna, eivät lisäänny. Raiteista ja tiestöstä pitää huolehtia alueellisesti, jotta voidaan turvata muun muassa raskaan teollisuuden kuljetukset raiteilla.

Myös homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten kunnostaminen olisi hyvää elvytystä, ja näitä hankkeita tulisi saada pikaisesti liikkeelle, ne parantaisivat työllisyyttä. Tähän hallitus ei kuitenkaan ole luvannut ohjelmassaan lisärahoitusta.

Sen sijaan windfall-vero poistetaan. Se ei luo uusia työpaikkoja tai investointeja, vaan se jaetaan todennäköisesti osinkoina vanhojen ydinvoimaloiden ja vesivoimaloiden omistajille.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelma ei korjaa kehysriihen pahimpia epäkohtia, joiden vuoksi vasemmisto joutui lähtemään pääministeri Kataisen hallituksesta. Alkuinnostuksen jälkeen myös julkisuudessa mainostettu 1,1 miljardin euron kasvupaketti jää paljolti ilmaan, ja hallitusohjelmassa on hyvin vähän nopealla aikataululla työllisyyttä ja kestävää talouskehitystä tukevia hankkeita. Tämänhän pääministeri Stubb avauspuheenvuorossaan myönsi sanomalla: "Ensi vuonna kasvupaketin meno- ja verovaikutukset ovat karkeasti 1,5 promillea suhteessa Suomen kansantuotantoon."

Arvoisa puhemies! Tämän perusteella esitän seuraavan epäluottamuslauseen: "Pääministeri Stubbin hallitus kohdistaa epäoikeudenmukaisesti leikkaukset eläkeläisiin, työttömiin, opiskelijoihin, lapsiperheisiin ja sairaisiin. Hallituksen elvytystoimet eivät myöskään anna Suomen talouden kipeästi kaipaamaa nopeaa piristysruisketta eivätkä vahvista työllisyyttä. Tällä perusteella eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kasvupaketti on oikeilla raiteilla. Vihreä eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus vauhdittaa Tampereen kaupunkiraitiotien, Pisara-radan ja Länsimetron jatkon toteutumista. Päätökset merkitsevät 340 miljoonan euron panostusta raideliikenteeseen seuraavien neljän vuoden aikana. Joukkoliikenteeseen investoiminen auttaa vähentämään ilmastopäästöjä, helpottaa ihmisten liikkumista ja vauhdittaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista.

Kasvupaketilla on taloudellisesti järkevää rahoittaa sellaisia hankkeita, jotka olisivat joka tapauksessa edessä ennemmin tai myöhemmin. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan raidehankkeet, kunhan kaupunkien kanssa saadaan sovittua kaavoituksesta. Raiteiden rakentaminen sinne, missä myös asuntopula on pahin, on järkevää — raiteiden rakentaminen vauhdittaa myös asuntorakentamista. Panostus raiteisiin lisää työpaikkoja rakennusalalla ja helpottaa pääkaupunkiseudun asuntopulaa. Asumisen kalleus on työttömyyden ohella kaikkein merkittävin kaupunkiköyhyyttä aiheuttava tekijä, joten asuntotuotannon vauhdittaminen suurten kaupunkien liikenneratkaisuilla on eriarvoisuuden vähentämisenkin näkökulmasta aivan välttämätöntä.

Myös homekoulujen korjaaminen lisää työpaikkoja ja lisää hyvinvointia. Eläkerahastot pitää saada mukaan homekoulujen korjaamiseen. Kiitämme eduskunnan tarkastusvaliokuntaa, joka on toistuvasti nostanut esiin välttämättömyyden vauhdittaa homekoulujen korjaamista.

Hallitus on sitoutunut rakenneuudistusten ja julkisen talouden vakauden toteuttamiseen sovitussa aikataulussa. Samalla hallitus vahvistaa lyhyen aikavälin kasvua kestävillä työllisyyttä lisäävillä investoinneilla. Näin edetään kirjaimellisesti oikeilla raiteilla. Vihreä eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen myös siihen, että hallitus on sitoutunut vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseen. Ilmastolaki on tästä vahva osoitus.

Odotamme paljon myös sovitusta laajasta selvityksestä kotimaisen uusiutuvan energian ja hajautetun energiantuotannon käyttöönottamiseksi. Suomen tulee tavoitella kokonaan kotimaisiin uusiutuviin perustuvaa energiataloutta. Suomen ei kannata maksaa fossiilisesta energiasta muille, kun se voi nojata kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, joka tuo samalla työtä Suomeen. On aika ymmärtää, että energiapolitiikka on mitä suurimmassa määrin työllisyyspolitiikkaa. Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa, sillä energiaomavaraisuus parantaa huoltovarmuutta. Vihreiden mielestä on järkevämpää valita mieluummin kotimainen hajautettu energia kuin venäläinen ydinenergia.

Neuvotteluissa sovittiin myös windfall-veron poistamisesta, mikä ei ollut vihreiden tavoitteissa. On kuitenkin myönnettävä, ettei veroa suunnitellussa muodossaan ole pidetty onnistuneena ympäristöverona. Vihreiden esityksestä neuvotteluissa sovittiin, että windfall-verolle haetaan vaihtoehtoinen ympäristö- tai kulutusvero, jolla saadaan kerättyä vastaava verokertymä. Vihreät kannattavat kaivos- tai uraaniveron käyttöönoton selvittämistä.

Arvoisa puhemies! Ihmiset tarvitsevat tulevaisuudenuskoa. Hallitusneuvotteluissa painotimme ympäristön kannalta kestäviä panostuksia, jotka luovat työtä ja hyvinvointia. Laadukas ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä on avain maamme uuteen nousuun. Siksi pidimme edelleen kiinni siitä, että korkeakouluihin ei tule lukukausimaksuja. Vihreiden ansiota on, että neuvotteluissa esiin tulleet esitykset lukukausimaksuista hylättiin ja koulutus säilyy kaikille maksuttomana. Esitimme myös, että yliopistojen perustutkimusta ja -opetusta tuetaan lisärahoituksella. Näkemyksemme mukaan lisärahoituksen tulisi olla ainakin 50 miljoonaa euroa.

Peruskoulutus on nimensä mukaisesti kaiken koulutuksen perusta. Peruskoulu on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka ja tae siitä, että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja päästä eteenpäin elämässä. Perusopetuksesta ei saa enää säästää. Vihreiden esityksestä neuvotteluissa sovittiin, että hallitus arvioi syksyn budjettiriihessä perusopetukseen tehtyjen leikkausten vaikutuksia ja vahvistaa toimia perusopetuksen laadun kehittämiseksi. Tulemme huolehtimaan, että budjettiriihessä käydään vakava keskustelu perusopetuksen vahvistamisesta. Jokaisella oppilaalla on oikeus tarvitsemaansa tukeen. Tavoitteena pitää olla oppimistulosten laskun ja oppimiserojen repeämisen pysäyttäminen. Meillä pitää olla kaukokatseisuutta tehdä vastuullisia päätöksiä perusopetuksen laadun ja tasa-arvoisuuden vahvistamiseksi, mikäli tutkimustulokset osoittavat vääränlaista kehitystä.

Oppivelvollisuuden pidentämistä koskeva uudistus on tärkeä toteuttaa siten, että tuki kohdistetaan eniten tukea tarvitseville: Meidän on autettava syrjäytymisvaarassa olevat nuoret peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin. Kun määrärahoista on niukkuutta, on heikoimpia autettava ensin.

Vihreiden edellyttämää oikeudenmukaista politiikkaa on lapsilisäleikkauksen kohtuullistaminen uusilla päätöksillä, jotka parantavat nimenomaan pienituloisten lapsiperheiden asemaa.

Äskettäin hyväksytty asumistukilaki paransi etenkin lapsiperheiden asumistukea ja oli vihreiden tavoitteiden mukainen. Myös päätös 70 miljoonan euron veronkevennyksistä pienituloisille lapsiperheille tasoittaa lapsilisäleikkausten vaikutusta. Lapsiperheiden verovähennys on toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja myös työelämän tasa-arvoa vahvistavalla tavalla. Tässä suhdannetilanteessa pidämme perusteltuna myös sitä, että pieni- ja keskituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotus ei vuonna 2015 kiristy.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että uusi hallitus sitoutuu työhön köyhyyden, eriarvoistumisen ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Hallitus jatkaa toimia työn ja sosiaaliturvan paremmaksi yhteensovittamiseksi. Vihreiden aloitteesta edistysaskeleita työn kannattavuuden parantamiseksi on viimeisen kolmen vuoden aikana otettu kiitettävästi, mutta pätkätyöntekijöiden, freelancereiden ja apurahan saajien asemassa on edelleen korjattavaa. Työttömyyden vähentäminen edellyttää, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan lainsäädännössä tasavertaisesti työn tekemisen muodosta riippumatta. Pätkätyöläiset ja muu prekariaatti ansaitsevat kaikkien poliittisten puolueiden huomion, sillä uudessa työssä on uuden kasvun mahdollisuus. Vihreiden esityksestä neuvotteluissa sovittiinkin, että hallitus tulee parantamaan itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien asemaa. (Puhemies koputtaa) Myös itsensä työllistäjillä on oikeus työttömyysturvaan ja eläketurvaan. Näiden aikaansaaminen edellyttää vastuullisten ministereiden ja hallituksen aktiivisuutta.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma on eteenpäin katsova ja uutta luova. Viimeiset täsmennykset tehtyihin linjauksiin tehdään syksyn budjettiriihessä. Vihreille on tärkeää, että eriarvoisuuden vähentäminen ja vastuullinen ympäristöpolitiikka kulkevat käsi kädessä. Siitä tulemme huolehtimaan myös syksyn neuvotteluissa.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Det finns ytterst litet spelrum i den finländska ekonomin. Därför är det av exceptionellt stor betydelse hur vi nu gör. Mot bakgrunden av att vår ekonomi ännu ett år till riskerar göra ett nollresultat har det ekonomiska svängrummet för regeringen varit försvinnande litet. Därför är det högst anmärkningsvärt att de i förra veckan förda regeringsförhandlingarna kunde resultera i nya rätt så betydande åtgärder för att stärka tillväxten och stimulera ekonomin.

Arvoisa puhemies! Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle kiistattomana lähtökohtana ohjelmaneuvotteluissa oli kiinni pitäminen Kataisen hallituksen lukkoon lyömistä kehyksistä. Olennaista uuden ohjelman kannalta on, että menokehyksistä pidetään kiinni. Tulopuolella sen sijaan finanssipolitiikan ohjaksia löysätään hiukan. Lykkäämällä velkakierteen katkaisemistavoitteita vuodella, vuoteen 2018, hallitus luo tilaa joillekin toimenpiteille, joilla halutaan luoda kasvua ja parantaa työllisyyttä.

Koska on aina rohkea toimenpide höllentää finanssipolitiikkaa valtionvelan kasvaessa, ruotsalainen eduskuntaryhmä asettaa selkeät ehdot. Ehtoina on, että hallitus toteuttaa hyvin päättäväisesti sovitut rakenneuudistukset. Meillä ei ole varaa epäonnistua sote-uudistuksessa, kuntien velvoitteita on suunnitelmallisesti purettava, ja me tarvitsemme monipuolisen toimenpidevalikoiman työurien pidentämiseksi.

Värderade talman! Det nya programmet erbjuder flera stimulansingredienser i sig som är bra. Den tidigare planen att frysa ned indexhöjningen av inkomstskatteskalorna för låg- och medelinkomsttagare genomförs inte 2015. Det betyder mer köpkraft för dessa breda inkomstgrupper. Det hoppas vi nu ska ha en gynnsam effekt på den inhemska konsumtionen och ska sporra till arbete.

Familjeavdraget är en markering av regeringen Stubb om att man vill backa upp barnfamiljer. Det handlar om familjepolitik med sociala förtecken. Att introducera det nya avdraget kostar omkring 70 miljoner euro. Familjeavdraget bör utformas så att det inte blir en jämställdhetsfälla eller en flitfälla för lågavlönade kvinnor eller personer som står utanför arbetsmarknaden. Det nya familjeavdraget ändrar inte heller på det faktum att barnbidraget fortfarande är ett universellt bidrag som riktas till barnet oavsett familjens inkomster. Det är skäl att understryka.

Arvoisa puhemies! Se, että on sovittu selvitettäväksi pikaisesti vaikuttavimmat keinot yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi, on myös oikein hyvä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on pitkään ajanut tätä asiaa. Sukupolvenvaihdokset koskevat luonnollisesti myös maatalousyrittäjiä. On myös välttämätöntä turvata pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta. Näin nämä voivat kasvaa, investoida ja kansainvälistyä. Päätös lisäpanostuksista keskisuuriin yrityksiin Finnveran kautta on myös oikein tervetullut.

Panostukset infrastruktuuriin ja asuntorakentamiseen ovat niin ikään hyviä. Tässä on syytä huomata, että on kyse selkeisiin ehtoihin kytketystä elvytyksestä. Ratahankkeet kuten Helsingin Pisara-rata, Espoon Länsimetro ja Tampereen kaupunkiraitiotie ovat sidoksissa maankäyttöön liittyviin ehtoihin. Kyse on loogisesta kokonaisuudesta: kuntia kannustetaan lisäämään tonttitarjontaa, ja valtio tulee vastaan asuntotuotannon ehtojen osalta, jotta myös alemmin palkatuissa palveluammateissa toimivilla olisi varaa asua ja elää pääkaupunkiseudulla.

Politiikassaan hallitus ei saa pelkästään keskittyä suurten taajamien tarpeisiin vaan myös hajaseutujen elämänehtoihin. Uusi hallitus on myös päättänyt selvittää valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin omistaman rakennuttajayhtiön perustamisen tarpeen. Tässä ryhmällämme on tiettyjä reunaehtoja. Ensinnäkin sellaisen yhtiön pitäisi toimia markkinaehtojen mukaan. Toiseksi on syytä painottaa, että ei voi olla valtion tehtävä tällaisen yhtiön kautta päättää kouluverkoston laajuudesta.

Windfall-verosta luopuminen merkitsee sitä, että 50 miljoonaa euroa on löydettävä muualta. Tämä ei saa kohdistua sektoreihin, joita on jo koeteltu raskaasti, kuten esimerkiksi maatalouteen. Edistysaskeleena on pidettävä sitä, että tuleva hallitus on sitoutunut ratifioimaan ILOn yleissopimuksen 169 saamelaisväestön oikeuksien turvaamiseksi.

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen välkomnar satsningen på universiteten. Varje euro som i dessa tider satsas på utbildning ger den bästa avkastningen. Enligt det nya regeringsprogrammet ska staten även utvidga språkbad i hela landet och stärka åtgärderna för att utveckla kvaliteten på den grundläggande utbildningen. Skrivningar om dessa projekt avgörs i samband med budgetförhandlingarna i augusti. Då bestäms även en annan fråga som svenska riksdagsgruppen har lyft fram, nämligen åtgärder för att förhindra att basvägnätet förfaller.

Det bör ytterligare poängteras att för att tillväxtprogrammet ska ge ett verkligt lyft behövs alla de strukturreformer som regeringen Katainen har enats om. Ingenting blir färdigt med formuleringar. Vi måste fatta att det behövs mycket målmedvetet arbete. Den nya regeringen ska inte tro att det blir någon lättsam sommarsegling till nästa val.

Vi vill redan nu höja ett varningens finger. Den politiska hösten får inte leda till att nästa års budget blir en valbudget med ökad låneupptagning som följd. Finlands position som ett land med högsta AAA-kreditvärdighet får inte äventyras. Det blir först dyrt. Ansvarstagande för framtiden kräver att vi inte mera ger avkall på regeringens centrala ekonomiska målsättningar. Överlag kan vi ändå vara mycket nöjda med den goda samarbetsanda som ligger till grund för det nya regeringsprogrammet.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on uuden edessä. Kun Kataisen hallitusta rakennettiin, talouden kasvuennusteet näyttivät synkiltä. Toimeen tartuttiin kunnianhimoisesti. (Mauri Pekkarinen: Miten meni?) — Nyt kolme vuotta myöhemmin, edustaja Pekkarinen, tiedämme todellisuuden olleen ennusteitakin synkempi. Moni yritys on viennin pysähtyessä menettänyt markkina-asemansa. Kilpailukyky ei yksinkertaisesti ole riittänyt kansainvälisille markkinoille pääsemiseen taloudellisesti heikkona aikana. Pitkittynyt taantuma ei ole voinut olla heijastumatta perheiden arkeen. Moni äiti ja isä on menettänyt työpaikkansa.

Värderade talman! Huvudlinjen inför senaste veckas förhandlingar var att budgetramarna måste hålla samt att tagna beslut gällande strukturreformerna verkställs. De tidigare tagna besluten och linjedragningarna måste helt enkelt förverkligas ifall Finland vill behålla sin kreditvärdighet på finansmarknaden samt i förlängningen även politisk trovärdighet i internationella sammanhang.

Arvoisa puhemies! Jos Kataisen hallituksen urakka oli mittava, ei haasteilta välty myöskään Stubbin hallitus. Valtiovarainministeriö julkisti minihallitusneuvottelujen alkupäivänä uuden kasvuennusteen, jonka mukaan talouskasvua on odotettavissa 0,2 prosenttia, kun luku vielä keväällä oli 0,5 prosenttia. Samaan aikaan julkisten menojen osuus suhteessa kokonaistuotantoon on parissa vuodessa noussut 10 prosenttiyksikköä ja on nyt yksi EU-maiden korkeimmista luvuista. Hallitusneuvottelujen päälinjauksena oli, että sovituista budjettikehyksistä pidetään kiinni ja että sovittu rakennepaketti toteutetaan. Luottoluokituksen säilyttäminen ja kestävyysvajeen selättäminen eivät salli lipsumista valitulta tieltä. On keskityttävä työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen ja vahvistettava yritysten rahoitusmahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Olen sanonut lukemattomia kertoja ennenkin, ja toistan sen jälleen kerran: avaimet uusien työpaikkojen luomiseen ja talouskasvun käynnistämiseen ovat yrityksissä. Siksi niiden rahoitusmahdollisuuksista on pidettävä huoli erityisesti taloutta koettelevana aikana. Kun vienti ei vedä ja työttömyys kasvaa, valtio voi ja sen tuleekin ottaa suurempaa vastuuta yritysrahoituksen turvaamisesta. Siksi olemme tyytyväisiä hallitusneuvotteluissa tehtyyn päätökseen laajentaa Finnveran mahdollisuuksia tarjota rahoitusta erilaisille ja erikokoisille yrityksille. Windfall-verosta luopuminen puolestaan parantaa teollisuuden toimintamahdollisuuksia. Hallitus myös kartoittaa eri yritysmuotojen kohtelua tavoitteenaan, että eri yritysmuodoilla on jatkossa samat mahdollisuudet menestyä.

Arvoisa puhemies! Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle pohditaan monissa pk-yrityksissä sukupolvenvaihdosta. Valtion kannalta on erittäin tärkeää, että yritykset jatkavat toimintaansa ja niitä kehitetään uudella tarmolla. On hyvä, että hallitus selvittää seuraavien kuukausien aikana, miten sukupolvenvaihdoksia parhaiten voidaan helpottaa. Maa- ja metsätalousyritysten kohdalla tämä on erityisen tärkeää, sillä Suomi tarvitsee jatkossakin elinvoimaisia, perheomisteisia maa- ja metsätalousyrityksiä. Maatalouden toimintaympäristö on tänä päivänä hyvin epävarma korkeiden kustannusten, tukipolitiikan sekä sääolosuhteiden muutosten vuoksi. Siksi meidän on lainsäädännön avulla tehtävä kaikki voitava kannustaaksemme niitä rohkeita nuoria, jotka haluavat ottaa tilan hoitaakseen.

Arvoisa puhemies! Parhaatkin toimet talouden eteen ovat turhia, jos emme panosta tulevaisuuteen. Kristillisdemokraattien mielestä parasta kasvupolitiikkaa on hyvä perhepolitiikka. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus nyt viimein ottaa käyttöön lapsiperheiden taloudellista tilannetta korjaavan verovähennysjärjestelmän. Esitys valmistellaan vielä ennen elokuun budjettiriihtä, ja se tehdään tulonjakovaikutusten suhteen oikeudenmukaisella tavalla. Osaltaan lapsivähennys paikkaa keväällä tehtyä päätöstä lapsilisäleikkauksesta. Kristillisdemokraateille on myös erittäin tärkeää, että hallitus on myös sitoutunut arvioimaan eri lainsäädäntöhankkeiden vaikutukset lapsiperheiden asemaan.

Arvoisa puhemies! Pieneksi hallituksen elvytyspakettia ei voi syyttää. Hallitus panostaa eri toimenpiteillä sekä infrarakentamiseen, ostovoimaan että yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Infrahankkeiden osalta olemme korostaneet huolellisen valmistelun merkitystä. Nyt tehdyt päätökset pääkaupunkiseudulle keskittyvistä suurista investoinneista Pisara-rataan ja Länsimetroon eivät saa tarkoittaa sitä, että muun Suomen liikenneinfrastruktuuri jää hoitamatta. Pidämmekin tärkeänä, että hallitus sitoutuu palaamaan maakuntien infrahankkeisiin huolellisen valmistelun pohjalta elokuun kehysriihessä.

Arvoisa puhemies! Velkasuhteen taittuminen tiettynä vuonna ei sinänsä pelasta Suomen taloutta, mutta asialla ei kuitenkaan voida leikkiä. Kestävyysvajeeseen on pakko puuttua ja rakenneuudistukset viedä onnistuneesti maaliin. Velka lankeaa aina jonkun maksettavaksi, ja tulevien sukupolvien kannalta nyt tehdyt ratkaisut ovat tärkeitä.

Sammanfattningsvis kan man säga att det ekonomiska läget inte ger den nya regeringen så stort spelutrymme, men i stället bör regeringen bestyrka tidigare tagna beslut samt verkställa sådan lagstiftning som berör strukturreformerna.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean, että nyt käsittelyssä oleva hallituksen toimintasuunnitelma loppukaudelle pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan ja tavoitteisiin. Tältä pohjalta kristillisdemokraatit jatkaa yhteistyötä hallituksessa Suomen perheiden aseman parantamiseksi ja yritysten nostamiseksi jälleen kasvu-uralle, ja vielä sellaisella lisäevästyksellä, että maakuntien infrahankkeiden rahoitus tulee selvittää budjettiriihen yhteydessä.

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Vastaan kahdessa osassa, joista ensimmäisessä yritän selittää sitä kokonaisuutta, jota lähdimme tässä paketissa tavoittelemaan, ja toiseksi vastaukset oppositiolle.

Se kokonaisuus, jossa me toimimme, ja tapa, jolla pyrimme tulkitsemaan hallitusohjelmaa on seuraava: Meidän isot infrastruktuurihankkeemme, joissa siis yhdistetään raiteet ja asuntojen rakentaminen, elävät ajassa, suhdanteessa. Ne ovat elvytystä ja toivottavasti saavat aikaan sekä lyhyen tähtäimen talouskasvua mutta laajempina infrastruktuurihankkeina myös pidemmän aikavälin talouskasvua. Tässä on myös selkeä psykologinen signaali siitä, että tässä suhdannetilanteessa ei voi seistä tumput suorina, vaan on myös tehtävä pitkällekin meneviä toimenpiteitä ja saatava sitä kautta sekä Suomi että Suomen talous nousuun.

Toinen kokonaisuus, jota me pyrimme tässä hallitusohjelmassa rakentamaan, on myöntää, että on tapahtunut virheitä, kaksi verotuspoliittista virhettä, joista ensimmäinen liittyi edustuskulujen verovähennyksiin. Se iski suhteettomasti palvelualaan, varsinkin Pohjois-Suomessa. Toinen esimerkki oli windfall-vero, jota sitä paitsi ei todennäköisesti olisi hyväksytty Euroopan unionin kilpailuviranomaisten toimesta. (Timo Soini: Sekin vielä!) Verotuspuolella me halusimme kokonaisuuden, jossa panostetaan sekä pieni- että keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin, ja laskennallisesti ensi vuodelle jokainen näistä tulee saamaan noin 100 euroa lisää kuluttamiseen. Voi olla, että joidenkin mielestä tämä paketti oli liian suuri. Voi olla, että se joidenkin mielestä oli liian pieni.

Yhtä kaikki, se taloudellinen tilanne, jossa me teimme tätä, oli erittäin vaikea. Kannattaa muistaa, että monen, mukaan lukien valtiovarainministeriön, arvion mukaan meidän bkt:n pitäisi olla tällä hetkellä 15 prosenttia korkeampi kuin se on. Tällaisilla ennusteilla elettiin vuonna 2008. Talouspolitiikka tehdään aina ajassa. Me olemme pyrkineet sopeuttamaan sitä neljään kertaan, ja tämä on tarkoittanut sopeuttamistoimia noin 7 miljardin euron edestä.

Oppositiolta neuvot: mielestäni oppositiolta tuli erinomaisia neuvoja, toki eri painotuspistein. Mutta millä tavalla me voimme yhtäältä pitää kiinni kehyksistä ja toisaalta saada kasvua aikaan? Silloin meidän piti hallituksessa katsoa tätä tasapainoa ja kokonaisuutta.

Otetaan esimerkki. Perussuomalaiset. Windfall-verotuksesta olitte samaa mieltä. Mielestämme teidän ajatuksenne lupaprosesseista tai sähköisistä palveluista ovat ilman muuta tarkastamisen arvoisia. Peräänkuuluttaisin kuitenkin siinä mielessä vastuullisempaa keskustelua, että heitot siitä, että Suomen hallitus tai Suomi hoitaa ja laskee talouttaan samalla tavalla kuin Kreikka, eivät ehkä minun mielestäni kuvasta tämän tilanteen vakavuutta. (Välihuutoja)

Keskustan puolelta: Itse asiassa puheenjohtaja Sipilän 12 ehdotuksesta voisi ehkä harkita, että löytyy jo tässä paketissa 6—7, jotka on toteutettu, toki hiukkasen eri nimikkeillä, hiukkasen vaihtelevalla tavalla. Meidän keinovalikoimamme on vain erilainen. Mutta, edustaja Sipilä, ehkä perusongelma tässä kuitenkin on se, että jos yhtäältä haukkuu tätä pakettia ja sen jälkeen ehdottaa miljardiluokan pakettia, niin se yhtälö ei oikein tahdo toimia. Tässä oikeastaan kysyisin: olisiko oppositio valmis ottamaan enemmän velkaa? Millä tavalla me saisimme esimerkiksi sen lapsilisän 110 miljoonan euron säästön kurottua umpeen? Entä väylämaksut ja kasvupaketti? Jättäisikö hoitamatta palkkaveron tai windfall-veron? Se on ollut tämän kokonaisuuden ongelma.

Se, mihin me pyrimme tässä, oli se, että me teimme paketin: (Puhemies koputtaa) jos talous ei lähde kasvuun, silloin tämä paketti on hyvä, taas jos se lähtee, niin ei tule ylikuumenemaan.

Viimeisenä huomiona, arvoisa puhemies: me otamme mielellämme vastaan neuvoja ja pyrimme sitten sopeuttamaan. Ja ehkä lopuksi edustaja Backmanille: en tiedä, olivatko nämä isot häät vai pienet häät, mutta tässä tilanteessa meidän mielestämme sopivat.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en oikein ymmärrä tätä infrasta käytävää keskustelua. Tässä täytyy nyt muistaa se, että täällä pohjana on Kataisen hallituksen tekemä liikennepoliittinen selonteko, jossa on lähes jokaiseen maakuntaan Suomessa hankkeita, joista monet ovat joko työn alla tai ovat käynnistymässä, lähtemässä liikkeelle.

Ne hankkeet, jotka nyt on tehty, on kohdistettu siihen, että saataisiin kohtuuhintaista asumista edistettyä siellä, missä työtä on tarjolla. Se on kyllä aivan varmasti koko Suomen etu, että näin voidaan toimia. Sen lisäksi on tietysti ihan perusteltua katsoa esimerkiksi perustienpidon rahoitusta budjettiriihessä. On selvä, että siellä on tarpeita myös maaseudun teille.

Ja mitä sitten tulee näihin yritysten kanssa tehtäviin hankkeisiin, mihin erityisesti edustaja Sipilä viittasi, aivan varmasti on tapauskohtaisesti järkevää niitä katsoa. Mutta se on selvää, että silloin, jos rataa rakennetaan yrityksen hankkeeseen, myös yritysten pitää olla siinä mukana, koska kyse on yhteisvastuullisesta hankkeesta.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin myönteisenä, että pääministerillä on psykologista pelisilmää, kuten hän itse kuvasi. Kun tilanteet muuttuvat, täytyy tehdä tarvittavat johtopäätökset ja myös uusia päätöksiä. Siinä mielessä tässä hallitusohjelmassa on tehty kasvuun ja työllisyyteen liittyen ne tarvittavat lisäpanostukset, joita nyt tarvitaan.

Tämän päivän keskustelun suurin uutinen ehkä tähän mennessä on se, että keskusta ilmoittaa ratainvestointien olevan vanhakantaista politiikkaa. Onko ymmärrettävä niin, että jos keskusta pääsisi päätöksentekijäksi, se peruisi nämä päätökset, mitä täällä tehtiin, koska edustaja Sipilä ainakin tuomitsi ne hyvin vanhakantaisina vääräksi politiikaksi, sekä Pisara-radan, Länsimetron että Tampereelle tehtävät investoinnit.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan ensiksi, pääministeri Stubb, kiitos siitä, että myös näette hyvää perussuomalaisten aikeissa, nimittäin pääministeri Katainen ei juuri koskaan nähnyt. Hän sanoi, että täällä on kansan syvien rivien porukkaa, jotka eivät ymmärrä asioita. Me ymmärrämme asioita ja me tulemme suoraan kansan syvistä riveistä. Aina oli jotain nälvimistä. Onneksi te olette toisella tavalla. (Hälinää)

Puhe on vaikuttavaa, koska sekä oikealta että vasemmalta yritetään lyödä.

Varsinainen kysymys, ensimmäinen: Kun te sanotte, että nämä raide- ja muut investoinnit, niin kun katson valtiovarainministeriön taulukkoa "Paketin suorat fiskaaliset vaikutukset valtiontalouteen", niin näiden investointien kohdalla teidän hallituskaudellanne ei mitään. Pisara-rata: vuodelle 2016 merkitty 100 miljoonaa. Länsimetron rahoitus Kivenlahteen: vuodelle 2017 merkitty 60 miljoonaa ja vuodelle 2018 180 miljoonaa. Jos nämä tulevat, eivät ne nyt (Puhemies koputtaa) teidän ansiotanne ainakaan ole.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustan lista on kustannusneutraali, ei lisää velkaa. Se ei lisää velkaa, jos me tässä kasvurahastossa myymme jonkun valtionyhtiön omistusta ja menemme toiseen, uuteen yhtiöön, jossa valtiota tarvitaan enemmän omistajana. Se ei lisää eurollakaan velkaa. (Hälinää)

Arvoisa pääministeri, teiltä jäi vastaamatta kysymykseen, että onko Kataisen hallitusohjelman talouspoliittiset päätavoitteet edelleenkin voimassa, sillä esimerkiksi todetaan, että alijäämä ei saa kasvaa yli 1 prosenttiyksikköön bkt:sta, mikä tarkoittaa tämän taulukon mukaan, että se olisi ensi vuonna noin 3 miljardia euroa yli tästä tavoitteesta. Tässä ohjelmassa ei mainita mitään säästökohteita 3 miljardin edestä. Tulevatko ne budjettineuvotteluun? Eduskunnan olisi syytä saada tietää se, että ovatko nämä tavoitteet voimassa (Puhemies koputtaa) vai eivätkö ne ole voimassa.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ensin rehellisyydestä pääministeri Stubbia, joka rehellisesti totesi sen, että ensi vuonna kasvupaketin meno- ja verovaikutukset ovat karkeasti 1,5 promillea suhteessa Suomen kokonaistuotantoon, eli pääministerin mielestä tällä paketilla ei ole kasvuvaikutuksia.

Ja isoin ongelma on se, että te ette korjannut sitä suurinta aukkoa, joka tulee kotimaiseen kysyntään. Tiedetään, että on yt-neuvotteluja, irtisanomisia palvelualalla, kaupan alalla. Te leikkaatte kaikkein pienituloisimpien indeksiä 150 miljoonalla ja teette sillä 300 miljoonan aukon ostovoimaan eli te leikkaatte heikoimmilta ja vielä heikennätte työllisyyttä.

Mutta sitten, kun täällä oli pitkä lista niistä hankkeista, joita budjettiriihessä hoidetaan jakamattomista varoista, niin kysyin valtiovarainministeriöstä arviota ensi vuoden jakamattomista varoista: se on 84 miljoonaa euroa. Jos ajatellaan, että eduskuntakin jotain vielä jakaa, niin puhutaan noin 50 miljoonasta eurosta. Silläkö te hoidatte koulut, yliopistot, tiet kuntoon, niin kuin tässä hallitusohjelmassa lukee ja niin kuin täällä puheenvuoroissa (Puhemies koputtaa) on sanottu?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä väitti ryhmäpuheessaan, että hallituksen esitys ei sisällä yhtään uutta esitystä, joka hyödyttäisi jollain tavalla teollisuuden tilannetta. Täytyy huomauttaa tähän, että Sipilän näkemys edustaa jokseenkin vanhanaikaista käsitystä siitä, miten uutta taloutta ja työpaikkoja luodaan, (Välihuutoja) jos ajatellaan sitä, millä tavalla esimerkiksi raideratkaisut hyödyttävät sitä, että saadaan suuriin kaupunkeihin kohtuuhintaisia asuntoja ja ihmiset voivat muuttaa sinne, missä työtä on tarjolla ja heillä on elämisen mahdollisuus. (Välihuutoja)

Edustaja Sipilä, myöskin haluaisin huomauttaa, että olette usein puhunut hyvin myönteiseen sävyyn pienyrittäjyyden tukemisesta. Tässä hallituksen uudessa ohjelmassa sitoudutaan siihen, että mikroyrittäjien asemaa parannetaan esimerkiksi sosiaaliturvan kautta. On totta nimittäin se, että suurin osa uusista työpaikoista syntyy nimenomaan pienyrityksiin, ja siinä mielessä myös (Puhemies koputtaa) sosiaaliturvan huomioiminen on erittäin tärkeää.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Talman! För svenska riksdagsgruppen var det svårt att godkänna att vissa av de centrala ekonomiska målsättningarna inte uppnås i den takt gruppen utgått från och också målmedvetet jobbat för. Programmet innehåller också positiva satsningar på villkoren för företagsamhet och bostadsproduktion, vilket har gjort det lättare för oss då vi har gjort den här bedömningen om programmet.

Puhemies! Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle ei ollut helppoa luopua aikataulusta joidenkin keskeisten talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mielestämme on siksi nyt äärimmäisen tärkeätä viedä keskeiset rakenneuudistukset kunnialla maaliin, jotta varmistamme, että seuraavalla hallituksella on järkeviä työkaluja käytettävissään.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Parasta nitroa opposition ahistukseen on, että oppositio lukisi hiukan tarkemmalla silmällä minihallitusohjelman tavoitteita. Nimittäin aivan kuin pääministeri Stubb totesi, tästä löytyy 6—7 kohtaa, jotka tähtäävät samaan päämäärään kuin keskustan 12 kohdan listalla olevat tavoitteet. Keskusta haluaisi minun ymmärtääkseni myydä enemmän valtionyhtiöitä kuin mitä hallitus nyt on sopinut. Kysyisin, että onko siinä mitään järkeä, että myytäisiin yhtiöitä, joiden osinkotuotto on korkeampi kuin mitä Suomi maksaa lainakorkoa valtion lainoistaan. Eikös tämä ole hämäystä, että yritetään myydä sellaista omaisuutta, joka oikeasti tuottaa, sen sijaan, että lainattaisiin halvemmalla korolla kuin osinkotuotto tuottaa valtiolle?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus korostaa monella suulla elvytys-, kasvu- ja työllisyyspakettia ja sen merkittävyyttä, mutta, pääministeri Stubb, te itse suhteutitte tämän paketin volyymin hyvin osuvalla ja kuvaavalla tavalla. Samaan aikaan te olette kuitenkin rakennepoliittisessa ohjelmassa vähentämässä työllisyysmäärärahoja 50 miljoonaa euroa vuodessa. Joka vuosi se on kertautuva pakkosäästö, ja työttömiä on samaan aikaan yli 300 000 henkeä. Eikö tämä esimerkki, yksinkertainen esimerkki osoita sen, että tämä teidän työllisyyspakettinne on suurelta osin bluffia, mutta tämä työllisyysmäärärahojen leikkaus ei ole? Se nimittäin kohdistuu suoraan työttömiin henkilöihin niin, että joka vuosi tuhannet ja tuhannet työttömät ihmiset jäävät ilman koulutus- ja työpaikkaa.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että hallitustunnustelut alkoivat muotovirheellä ja jopa perustuslain rikkomisella. Siinä nimittäin 61 §:ssä säädetään, että ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Nyt kuitenkin kaksi eduskuntaryhmää jätettiin kokonaan keskustelujen ulkopuolelle. Muutos 2011 on eduskuntaryhmärekisterissä oleva virallinen eduskuntaryhmä, samoin vasenryhmä, vaikka ne ovat syntyneet kesken vaalikauden.

Eduskunnan työjärjestyksen 51 §:n mukaan eduskuntaryhmän pienuudella on merkitys vain ryhmäpuheenvuorojen järjestykseen nähden. Pienten syrjintää ja perustuslain rikkomista ei voi mitenkään hyväksyä. Julistan hallitusneuvottelut muotovirheen takia mitättömiksi.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluaisin siirtää tätä keskustelua ilmasto- ja energiapolitiikkaan ja siirränkin, koska puhun siitä.

17. päivä kesäkuuta, elikkä ihan tuore, Pellervon taloustutkimus oli laskenut hintalapun tälle ilmastopolitiikalle, ja siellä muun muassa teollisuudelle pahimmoillaan voi tulla yli 2 miljardin kustannukset, kaupan alalle 600 miljoonan, kotitalouksille asumiskustannusten kautta 800—2 000 miljoonaa euroa ja liikkumisen kautta 360—720 miljoonaa euroa. Huolestuttavatko tällaiset summat hallitusta? Ja millä lailla hallitus ottaa nämä huomioon, koska tässä samassa tutkimuksessa Pasi Holm ja Markus Lahtinen toteavat: "Mikäli Euroopan talous lähtee nousemaan nopeammin, niin vastaavasti ilmastopolitiikan kasvua jarruttava vaikutus olisi voimakkaampi." Miten te reagoitte tähän?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti useammallakin suulla julkisuudessa on torjuttu tämän tutkimuksen tulokset. Siinähän ei huomioitu ollenkaan esimerkiksi sitä, mitä ilmastonmuutos maksaa. Monet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että mitä pidemmälle vitkutamme sitä, että tartumme tähän ilmastonmuutokseen, sitä kalliimmaksi se meille tulee. Toisekseen, siinä ei otettu lainkaan huomioon niitä etuja, joita esimerkiksi teknologian kehittäminen, cleantech-asiat tuovat ja joista Suomi voi aivan erityisesti hyötyä. Eli tämä oli erittäin yksipuolinen tutkimus, ja on tärkeätä tuoda nämä muut näkökohdat tässä rinnalla selkeästi esille.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Östman tässä kehotti lukemaan tarkasti tämän minihallitustiedonannon hallituksen ohjelmaksi, ja mitä liittyy tähän ilmastopolitiikkaan, niin minä olen huomannut, että vihreät nyt joko eivät ole lukeneet ja ministeri Niinistö ei ole lukenut tätä hallituksen ohjelmaa tai sitten ministeri Niinistö on vaihtanut mielipiteensä kokonaan suhteessa kotimaiseen energiaan ja turpeeseen. Sivulla 3 tässä ohjelmassa todetaan keskivaiheilla kappaleessa: "Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa etsitään ratkaisuja kotimaisten polttoaineiden hakkeen ja turpeen kilpailukyvyn turvaamiseksi suhteessa kivihiileen." Tämä on äärimmäisen tärkeä asia tietenkin, että me nostamme kotimaisen energian osuutta energiantuotannossa. 8 miljardia on miinuksella energiakauppatase. Ja kun, ministeri Niinistö, olette tämän kirjauksen tänne hyväksynyt, niin mitkä ovat ne konkreettiset keinot esimerkiksi nyt verotuksen ja tuen kautta, miten tämä asia laitetaan kuntoon, niin kuin tässä hallitusohjelmassa on kirjoitettu. (Puhemies koputtaa)

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini vähän naureskellen totesi, että hallitus tavoittelee kasvua ratikkakiskoilla, ja esitti, että se on ainutlaatuista. Päinvastoin, se on valtavirtaa. 30 viime vuoden aikana Euroopassa on otettu käyttöön 80 uutta ratikkajärjestelmää, ja parhaillaan niitä on vireillä 16 kappaletta eri puolilla Eurooppaa ja Euroopan ulkopuoliset hankkeet siihen päälle.

Minkä takia raideliikenteeseen investointi tukee myös taloutta ja kasvua? Monestakin syystä. Ensinnäkin sen takia, että tehokkaan raideliikenteen ansiosta voidaan kaavoittaa lisää asuntoja työntekijöille ja lisää toimitiloja yrityksille. Ratikan ansiosta voidaan sujuvoittaa liikennettä, millä on aivan suoria taloudellisia hyötyjä myös yrityksille, ja voidaan myös parantaa kaupunkiseutujen viihtyvyyttä.

Edustaja Lindström viittasi Metsäteollisuus ry:n rahoittamaan selvitykseen, jossa ei euronkaan vertaa oteta huomioon päästöjen vähentämisen taloudellisia hyötyjä ja jossa myös kuvitellaan, että teollisuus pysyy seuraavat 15 vuotta nykyisenlaisena (Puhemies koputtaa) lainkaan muuttumatta, mikä ei pidä paikkansa.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aikoinaan kun tehtiin metropäätös Espooseen, niin se jäykistettiin yhden kiskon varaan. Nyt Tampereella meinataan tehdä tämmöinen ratikkaratkaisu. Te joudutte sitä jatkuvasti subventoimaan verorahoilla ja investoinneilla.

Sitten toinen asia: Kun vihreät aina puhuvat kirkasotsaisesti rehellisyydestä ja avoimuudesta, miksi tässä ohjelmassa ei ole ydinvoimasta yhtään mitään. Miksi te haluatte, miksi windfall-vero olisi teille sopinut, vaikka pääministeri sanoi, että se on komissionkin vastainen, mikä minulle nyt ei sinänsä mikään este välttämättä ole? Se on nimittäin puhdasta päästötöntä energiaa vesivoimasta ja ydinvoimasta, ja tätä te sitten haluatte sortaa ja kivihiilellä ja koksia kattilaan -linjalla jatkaa. Täytyy kyllä sanoa, että kyllä hallituskipeys on suunnatonta, kun sanaa "ydinvoima" ei lue hallitusohjelmassa missään merkityksessä, ei edes kielteisessä merkityksessä.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vakava taloustilanne Suomessa olisi edellyttänyt ohjelmaa, jolla yrittäjyyden voimin talous käännetään nousuun, työpaikkoja syntyy ja eriarvoistuminen pysäytetään. Keskusta esitti työttömyysvälikysymyksessä 24 toimenpidettä hallitukselle, ja vielä viime metreillä toimme 12 ehdotusta hallitusneuvotteluihin käyttöönne. Mitä saimme? Yhden selvityksen, mutta sen lisäksi saimme vaaliohjelman, jossa kokoomus ja SDP jakavat retorisia hedelmiä omille kannattajilleen. SDP voi puhua elvytyksestä, vaikka anti on ensi vuonna täysi nolla. Kokoomus voi mainostaa veronkevennyksinä nyt tehtyjä veronkorotusten perumisia. Käytännössä Kataisen—Stubbin hallitus jatkaa sitä samaa linjaa, mihin olemme valitettavasti tällä vaalikaudella tottuneet: Sanat ja teot eivät kohtaa. Suomen suunta ei valitettavasti käänny, vaan kuten (Puhemies koputtaa) pääministeri äsken myönsi, tämä jää lähinnä psykologiseksi signaaliksi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen suunta ei varmasti käänny, sanoo edustaja Tiilikainen ja tarjoaa keskustan 12 kohdan julkilausumaa, jolla Suomen suunta sen enempää ei varmasti käänny. Suomen suunta kääntyy, kun vienti lähtee kunnolla vetämään. Joka tapauksessa meidän pitää samanaikaisesti tehdä toimia oman taloutemme kasvun vahvistamiseksi.

Joka toinen päivä keskusta tässä salissa torjuu säästöjä, joka toinen päivä moittii velkaantumisvauhdista. Tänään on ainakin lehdistötiedotteiden mukaan se päivä, jolloin hallitus taas toimii väärin, kun velka kasvaa.

Täällä on tarjottu ratkaisuksi Infra Oy:tä: otetaan lainaa, sijoitetaan infrahankkeisiin. Näin hallitus nyt itse asiassa tekee, mutta sehän ei tällä kertaa kelpaa.

Edustaja Sipilä sanoi, että tässä ei ole mitään kasvua pitkällä aikavälillä vahvistavia keinoja. Kyllä on. Asuntotuotanto siellä, missä on työvoimasta kysyntää, vahvistaa kasvua.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että nyt helpotetaan erityisesti pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden asemaa, ja sen lisäksi, että nyt satsataan todella kasvuun ja työllisyyteen tässä ja nyt, niin erityisen hyvää tässä hallitusohjelmassa on se, että sen veroratkaisut lisäävät oikeudenmukaisuutta, siis lisäävät sitä periaatetta, että kaikki osallistuvat talkoisiin maksukyvyn mukaan. Nyt ansiotuloverotukseen tehtävät inflaatiotarkistukset tarkoittavat sitä, että suurituloisten verotusta kiristetään ja pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään.

Arvoisa puhemies! Tiedän, että tässä salissa on sosialidemokraattien lisäksi ainakin yksi henkilö, joka on varmasti tyytyväinen tähän ratkaisuun, se on nimittäin keskustan edustaja Pekkarinen. Keskustan porvarihallituksen aikana hän vaati moneen kertaan rikkaiden verotuksen kiristämistä ja pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä eli lisää oikeudenmukaisuutta, mutta tulos oli täysin päinvastainen. Nyt tämä on tehty, oikeudenmukaisuutta on lisätty, ja olen varma, että edustaja Pekkarinen antaa tästä kiitoksia hallitukselle.

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämän työttömyyden kanssa me olemme todellakin erittäin vakavassa paikassa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa tuo tilanne on aika vaikea, kun nyt uusimpien lukujen mukaan työttömyys on siellä jo yli 11 prosenttia.

Arvoisa pääministeri, teidän hallituksenne panostaa raiteisiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Mutta kuten täälläkin jo eri sanoin on todettu, niin muuallakin Suomessa on elämää, ja autoilu on usein ainoa mahdollinen liikkumistapa asukkaille ja erittäin tarpeellinen yritystoiminnalle. Varsinais-Suomessa on jahkailtu tuota valtatie 8:aa jo vuosikausien ajan. Ja kun te tämän hallitusohjelmanne mukaisesti jatkossa sitten mietitte liikennehankkeiden osalta muutakin Suomea, niin tämä Turku—Pori-välin parantamisen vauhdittaminen olisi myönteisten työllisyysvaikutusten näkökulmasta erittäin tärkeää. Toivottavasti tälle löytyy nyt hallituksesta hieman enemmän tukea, kun siellä on uusi turkulaisministeri, joka ehkä ymmärtää autoilijaa enemmän kuin koko ajan siellä istunut turkulaisministeri.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä puheet ovat vähän niin kuin urheilumiehillä, urheiluihmisillä yleensä voi olla: jos ei itse jaksa juosta, niin ajatellaan, että seuraavaa osuutta hoiteleva kyllä jaksaa. Ja arvoisa pääministeri, näinhän te nyt tässä teette. Niillä toimilla, mihinkä te kerkeätte sitoutua näitten muutaman kuukauden aikana, ei todellakaan Suomen suunta käänny. Sitten te lataatte ison joukon sellaisia esityksiä, mitkä teidän mielestänne seuraavan hallituksen ja sitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä. Näin te teette tässä asiassa. Vaalit ovat välissä, niin kuin täällä äsken jo kerrottiin edustaja Soinin puheenvuoron yhteydessä. (Timo Soini: Hyvä puheenvuoro!) — Se oli ihan hyvä puheenvuoro, ihan totta. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Jos te otatte velkaa ja sitoudutte seuraavallakin vaalikaudella — oman kertomuksenne mukaan — lisävelanottoon ja jos te ihan aidosti käytätte sen uusien työpaikkojen synnyttämiseen, Suomen kilpailukyvyn parantamiseen, saatte ratkaisuja aikaiseksi, (Puhemies koputtaa) niin että ihmiset tekevät enemmän työtä, ja tuottavuutta parannetaan...

...niin siinä tapauksessa siitä jotain voi syntyä. Mutta näitä toimiahan te nyt ette tee.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pekkarisen vertaus oli kyllä aivan oiva: siinä, kun yksi juoksija väsähtää, toinen aloittaa. Niin kävi myös silloin, kun edellinen porvarihallitus lopetti. Ja Kataisen—Urpilaisen hallitus aloitti työn, jota nyt Stubbin ja Rinteen hallitus jatkaa. Nyt satsataan kasvuun ja työllisyyteen, nyt aidosti satsataan uusiin työpaikkoihin tässä ja nyt. Nyt valtio ei jää vierestä katsomaan, jos työttömyys kasvaa.

Mutta olennainen kysymys tässä nyt on, arvoisa edustaja Pekkarinen, hyväksyttekö te nyt tämän veroratkaisun, kannatatteko te edelleen sitä, että verotuksen oikeudenmukaisuutta lisätään. Te kannatitte sitä viime kaudella ollessanne keskustan porvarihallituksen ministeri, mutta teitte toisin. Nyt hallitus lisää verotuksen oikeudenmukaisuutta. Tuetteko te tätä linjaa vai ette?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai minä tuen kaikkia niitä toimia, joilla pienituloisten ihmisten verotusta kevennetään, joilla kansalaisten kulutusmahdollisuuksia tasataan. Rikkaat kuluttavat nyt liikaa. Te ette ole valmiita nyt ottamaan niiltä vähän enemmän, joilla vähän enemmän on. Keskustan vastalause lähti siitä, että niitten, joilla enemmän on, pitää osallistua ja tehdä tilaa sille, että pienituloisten ihmisten kulutusmahdollisuuksia parannetaan.

Mutta minä kysyn edustaja Lindtmanilta: miten te perustelette tätä teidän linjaanne, jolla kaikki ne satsaukset, mihinkä rahaa laitetaan sillä runsaalla miljardilla, kohdentuvat tämän pääkaupunkiseudun — ja Tampere siihen koukataan mukaan — infran kuntoon laittamiseen ja muun Suomen elinkeinoelämän, josta kasvua voi syntyä, tarpeet unohdetaan aivan täydellisesti? On vaikea muistaa, milloin on nähnyt hallitusta, jonka katse Suomessa suuntautuu niin suppealle alalle Suomesta kuin teidän katseenne (Puhemies koputtaa) nyt suuntautuu.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos edustaja Pekkarinen lukee tämän hallitusohjelman ja lukee sen, mitä nyt on päätetty, niin siellä lukee, että monia peruskorjausinvestointeja ympäri Suomen tullaan nyt aikaistamaan ja laittamaan käyntiin heti syksyllä. (Välihuutoja) Se ei voi olla, edustaja Pekkarinen, huono asia, että tehdään Pisara-ratainvestointi, joka hyödyttää myös junia, jotka tulevat Jyväskylästä Helsinkiin, ja joka edistää niiden täsmällisyyttä. Vastakkainasettelu investointien kanssa on vanhakantaista politiikkaa, edustaja Pekkarinen.

Mutta nyt kuultiin uutinen. Pekkarinen tukee siis tätä hallituksen verolinjaa, jossa rikkaiden verotusta kiristetään ja pienituloisten kevennetään eli oikeudenmukaisuutta lisätään. Voisitteko te nyt ylipuhua myös edustaja Sipilän, joka keväällä oli sitä mieltä, että Suomen lääke on 8 miljardin leikkaukset ja verotusta ei saa kiristää edes suurituloisten ja rikkaiden osalta?

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Henkilöverotuksesta — vielä kertaalleen: kaikki, mikä kohdistuu pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen, on ihan hyvästä, voisitte ottaa vähän niiltä, joilla vähän enemmän on. Sama koskee yritystoimintaa: te kiristätte pienten yritysten verotusta niillä ratkaisuilla, mitä te olette tähän saakka tehneet. Eikä tässäkään esityksessä, minkä nyt olette tänne tuoneet, ole esityksiä pienten yhtiöitten, yritysten verotuksen keventämiseksi.

Mitä tulee siihen infraan vielä, niin kyllä sen seikan markkinointi, että keskisuomalaisten tai savolaisten etu olisi nyt se, että pannaan tänne liki miljardi euroa pienelle alueelle sen infran kohentamiseen, nyt on kyllä sellaista viisautta, että se vaatii niin korkeata oppimäärää, että ainakaan tässä meidän ryhmässä ei sellaista ole. (Naurua) Teidän katseenne ei nyt vain kerta kaikkiaan näe Suomea muuten kuin tältä suppealta alueelta. Vihreitten ryhmänjohtaja sanoi sen suoraan: (Timo Soini: Kyllä!) että juuri sen takia tänne pitää nyt investoida, että saadaan muualta ihmiset tänne muuttamaan. (Puhemies koputtaa) Me olemme toista mieltä. Koko Suomesta on pidettävä huolta. Sen kasvun ja kehityksen edellytyksistä on pidettävä huolta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskusta siis vastustaa sitä, että panostetaan Länsimetroon, keskusta vastustaa sitä, että panostetaan Pisara-rataan. Miten tämä sitten vahvistaa kasvua? Se vahvistaa kasvua juuri siten, että näihin investointeihin hallitus, valtiovalta on valmis osallistumaan vain sillä edellytyksellä, että asianomaiset kunnat kaavoittavat ja rakennuttavat tänne lisää asuntoja. Kun me saamme tänne, missä on kova kysyntä asunnoista, lisää asuntoja, silloin saadaan asuntomarkkinat toimimaan paremmin, hinnat joustamaan ja vuokrat joustamaan. Se on erittäin tarpeellista työvoiman kysynnän ja kohtaannon kannalta, joka taas on tuiki välttämätöntä talouden kasvun vauhdittamiseksi.

Mitä muuten tulee tähän teidän kritiikkiinne: Te ehdotatte Infra Oy:tä, ideaa, että otetaan lainaa ja sijoitetaan infraan. Hallitus tekee nyt näin, sekään ei teille kelpaa.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä nyt tällaisesta vaikutukseltaan 1,5 promillen elvytyspaketista ollaan tekemässä puheissa ja näissä kirjauksissa aivan tällaista elvytysjytkyä. Sitähän se ei ole.

Nämä liikennehankkeet, joista tässä puhutaan, on hyväksytty eduskunnan yksimielisellä päätöksellä liikennepoliittisessa selonteossa, niin Tampereen raitiotieyhteyden tukeminen 30 prosentilla kuin Länsimetron tukeminen. Pisara-rataa suunnitellaan tämän eduskunnan budjettipäätöksillä parasta aikaa. Eivät ne ole mitään uusia päätöksiä. Ne ovat vanhojen päätösten vahvistamista, ja on ihan hyvä asia, että niihin on tässä ohjelmassa kiinnitetty huomiota.

Mutta varsinainen kukkanen on kyllä tämä homekoulujen korjaamisprojekti. Minä pelkään, että nekin suunnitelmat, joita tällä hetkellä eri kunnissa on koulujen korjaamiseksi, pysähtyvät, kun ryhdytään syksyllä miettimään, pitäisikö miettiä keinoa, jolla perustettaisiin jonkinlainen yhtiö, joka ryhtyy korjaamaan homekouluja. Kyllä tässä maassa (Puhemies koputtaa) yhtiöitä on tarpeeksi mutta ei ole resursseja niiden koulujen korjaamiseen.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Länsimetro, Tampereen raitiovaunu ja Pisara-rata ovat koko Suomen kannalta tarpeellisia ja hyödyllisiä investointeja. (Välihuutoja) Pääministeri Stubb ja kansanedustaja Oras Tynkkynen ovat sitä hyvin tässä keskustelussa avanneet. Kuten edustaja Uotila totesi, itse asiassa nämä ovat investointeja, joihin koko eduskunta on jo sitoutunut, ja nyt näitä investointeja vauhditetaan Stubbin hallituksen ohjelmassa. Toivoisin, ettei keskusta, ei puheenjohtaja Sipilä eikä esimerkiksi edustaja Pekkarinen, nyt ryhtyisi irtisanoutumaan näistä hyödyllisistä investoinneista, investoinneista, jotka vaikuttavat koko Suomen kasvun edellytyksiin, ja investoinneista, joiden vaikutusalueella asuu 1,5 miljoonaa suomalaista. Ihan hyviä ja tavallisia suomalaisia ne pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaallakin asuvat suomalaiset ovat.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ainakin se nyt on selvinnyt tässä keskustelussa, että hallitus haluaa ottaa lisää velkaa ja tiukinta talouspolitiikkaa noudattaa oppositio. (Ben Zyskowicz: Tänään! Mites huomenna?)

Mitä tulee 8 miljardiin, niin 8 miljardia on se alijäämä, jonka luemme tämän vuoden budjettikirjasta, ja se alijäämä meidän pitää jollakin järkevällä aikavälillä saada kiinni.

Jos miljardilla tehdään hankkeita, niin kyllä miljardilla saadaan aikaiseksi kaikkea mukavaa, jota ei voi vastustaa. Sen sijaan pienemmällä rahalla pystytään kyllä tekemään semmoista, joka uusii teollisuuden rakenteita ja parantaa vaihtotasetta. Esimerkiksi energiapolitiikassa täällä on kirjaus, että "hallitus laatii laajan selvityksen parlamentaarisen työn pohjalta energiasektorin politiikkavaihtoehtojen kehittämisestä". Eiköhän meillä ole jo tarpeeksi tästä asiasta tietoa.

Se, mitä me esitimme, on se, että metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasot palautetaan vuoden 2012 tasolle, (Puhemies koputtaa — Mauri Pekkarinen: Vanhasen hallituksen tasolle!) — Vanhasen hallituksen tasolle — ja sillä jo käynnistyvät monet investoinnit, jotka peruttiin tämän hallituksen päätöksen tultua voimaan.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä asuntorakentamisesta — olen ollut Espoon kaupunginvaltuutettu aika pitkään ja valtuuston puheenjohtajakin: kokoomus on aina, johdonmukaisesti, vastustanut rakentamattoman tonttimaan veron nostamista. Ja tämä olisi ollut se, jolla tätä olisi voitu tehdä jo vuosikausia, vuosikausia. Nyt te teette hallituksessa päätöksen, jonka voi oikeastaan tehdä Espoossa rakentamattoman tonttimaan osalta vain Espoon kaupunginvaltuusto. Mutta ei se tietenkään mikään ihme ole.

Sitten tästä metrosta sanon vain sen, että ensimmäiset rahat, vuosi 2017—2018, ne on ne, ja niitä rahoja ei ole missään, ne on siellä. Mutta tietysti vasemmistoliiton ministeri Kyllönenhän vei ne metrorahat, jotka te nyt palautitte vuodelle 2017.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Totesin juuri tuossa valtiovarainministerille, että tämä keskustelu on niin hyvä, että meiltähän lähtee työt alta, te hoidatte ne meidän puolesta.

Kolme huomiota:

Edustaja Sipilä ensin, te totesitte tuossa lopussa, että keskusta vetää tiukinta linjaa. Lyhyen matematiikan mukaan, jos lasketaan yhteen teidän pakettinne — maakunnan kehittämisrahaston palauttaminen, 38 miljoonaa; turpeen veronkorotus, 45 miljoonaa; perintö- ja lahjavero, 630 miljoonaa; investoinnin vapaa poisto, 20 miljoonaa; yrittäjyysvähennys, 40 miljoonaa; väylämaksut, 90 miljoonaa; lapsilisät, 110 miljoonaa — se on miljardi euroa. Se on miljardi euroa vuosittain. Minun mielestäni tämä ei vaikuta hirveän tiukalta talouspolitiikalta.

Toinen huomio, edustaja Arhinmäki: Ehkä ilmaisin itseni huonosti. Kun puhuin promillevaikutuksesta, niin suhteutin sen bruttokansantuotteeseen, mutta sehän on ilman muuta selvää, että tämäntyyppisen paketin elvytys- ja dynaamiset vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun ovat aivan toista luokkaa. (Mauri Pekkarinen: Milloin, milloinka?) Tämä on se paketti, jonka me pystymme tekemään ja pistämään eteenpäin.

Ja viimeinen, kolmas huomio edustaja Sipilälle: Kysyitte, onko Kataisen ohjelma edelleen voimassa. Kyllä on. Meidän tavoitteenamme on työllisyystilanteen parantaminen, työttömyyden alentaminen, alijäämän vähentäminen ja velkaantumisen taittaminen. Pääsemmekö tarkkaan lukumääräiseen tavoitteeseen? Nykyisten talousennusteiden valossa emme pääse. Eli hyviä tavoitteita, kyllä, onnistuimme pitämään kiinni kehyksistä ja velkaantumisen taittamisesta, mutta minkä takia me olemme tässä tilanteessa — omasta syystä? Ei välttämättä, mutta osittain, mutta suurin syy on kansainvälinen taloustilanne.

Ja edustaja Pekkariselle: lähden teidän kanssanne koska tahansa lenkille, olen kestävyysurheilija, ja kyllä me voimme kimpassa pitkälle päästä. (Mauri Pekkarinen: Samat sanat!)

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Haluan todeta sen, että tässä salikeskustelussa ei ole kovin vahvasti tullut esille se, mistä nämä meidän ongelmat johtuvat. Meillä on iso globaali taloudellinen murros käynnissä, joka on jatkunut 2000-luvun. Meillä on omat elinkeinoteollisuusrakenteen murrokset, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi meidän kotimaan tilanteeseen. Euroopan talous on ollut kriisissä pitkän aikaa. (Mauri Pekkarinen: Siis kaikilla muilla menee paremmin!) Tästä johtuen meillä on työttömyyttä paljon, tästä johtuen meidän talouskasvu on heikkoa, ja sitten vielä lisäksi päälle tämä väestön ikärakenteen muutos, johon pitää pystyä vastaamaan.

Tämä paketti, joka on rakennettu, on tasapainoinen, se on yhdessä rakennettu poliittinen paketti, joka ei ole suoraan minkään puolueen ohjelmasta. Minun mielestäni tässä onnistuttiin hyvin yhteensovittamaan erilaiset tavoitteet: lapsiperheiden asemaa parannettiin, pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ylläpidettiin, inflaatiotarkistusten painotus oli oikeanlaatuinen tässä suhteessa, lapsivähennys on valmisteilla, työtulo- ja perusvähennys hoitaa erityisen pienituloisia ihmisiä.

Ja voisi sanoa, että varsinkin tämän kasvu- ja työllisyyspaketin välineet ovat paljolti uusia, ja sen takia paljon on selvitettävää. Mutta tämän selvitystyön kautta budjettiriiheen mennessä tulee paljon sellaisia asioita, joita toivottavasti tämä eduskunta sitten voi kehua.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Voisi vähän verrata siihen, kun mietitään ilmastopolitiikkaa ja sitä kautta tehtäviä mahdollisuuksia Suomen taloudelle, että meillä ei olisi sitä teollisuutta alun perin Suomessa ollutkaan, jos 1900-luvun alussa olisi laskettu, että tähän teollisuuteen investointi on hirveän kallista, että pidetään kirveet ja sahat vaan käytössä. Sama pätee hevosista autoihin siirtymiseen. Jos arvioi vain investointikustannuksia, niin kyllähän niistä tulee lukua, mutta se luo talouteen uutta dynamiikkaa, kannattavuutta ja tuottavuutta, ja sitten me saamme niitä vientimarkkinoita meidän cleantech-teollisuudelle.

Eli tässä hallitusohjelmassa sitoudutaan EU:n energia- ja ilmastopaketin edistämiseen ja sitten kotimaisten ratkaisujen ilmastolain käyttöönottoon, energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen ja siltä pohjalta siihen, että me saamme Suomeen uutta työtä vähäpäästöisillä ratkaisuilla. Että nyt otetaan kustannustehokkaasti ja fiksusti. Tässä on myös laaja selvitys siitä, miten energiapolitiikassa voidaan olemassa olevan työn pohjalta ottaa käyttöön kotimaista hajautettua energiaa ja kotimaista uusiutuvaa energiaa. Hallitus on jo aiemmin linjannut, että kotimaisten polttoaineiden (Puhemies koputtaa) kannattavuutta pyritään parantamaan suhteessa kivihiileen, ja tämä linja jatkuu.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, en olisi uskonut, että teidänkin kanssanne tämä tahallisen väärinymmärryksen tie jatkuu. Kun puhutaan yritysten sukupolvenvaihdoksesta, me esitimme veroneutraalia, kustannusneutraalia vaihtoehtoa siinä, eli että se korvattaisiin toisilla veroilla.

Tässä 12 kohdan ohjelmassa me vaadimme asian selvittämistä, ja se ei kyllä maksa mielestämme mitään. Eli ottakaa sieltä listasta pois se 580 miljoonaa. Lapsilisistä 110 miljoonaa. Me esitimme vaihtoehdoksi, että perutaan oppivelvollisuusiän nostamispäätös ja perutaan kotihoidon tuen kiintiöittämisen päätös. Perheet osaavat kyllä itse päättää, kumpi lapsia hoitaa siellä kotona. Nämä ovat julkisen talouden näkökulmasta suurin piirtein yhtä suuri erä yhteensä kuin tämä lapsilisien leikkaaminen on.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutaman tiivistyksen haluan sanoa. Eli hallitus laskee veronkevennykseksi myös tuloveron inflaatiotarkastuksen tekemisen, vaikka tämä ei ole verotuksen alentamista, vaan sen pitämistä ennallaan. Verokorotusten tekemättä jättäminen ei ole verotuksen keventämistä.

Ja tämä on erinomainen paperi: valtiovarainministeriön "Paketin suorat fiskaaliset vaikutukset". Siirretään ansiotuloverotuksen inflaatio- ja ansiotarkistuksen jäädytys vuoteen 2016. Se täällä näkyy, vuonna 2015 130 miljoonaa, sen jälkeen ei näy. Ja täällä näkyy myös: ei penniäkään Pisaraan, ei euroakaan Länsimetroon, kunnes sitten joskus, jos se seuraava hallitus semmoisen budjetin tekee.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tätä keskustan korkeampaa oppimäärää on hieman vaikea nyt ymmärtää. Hallitus panostaa uuteen kasvuun, ja teidän argumenttinne on, että väärin sammutettu ja että nyörejä löystetään nyt liikaa. Vastineeksi te ehdotatte tätä listaa, joka alkaa miljardiluokan rahaston perustamisella ja jatkuu näillä muilla kustannuksia vaativilla toimilla. Uskotteko todella, että sillä, että kaikki saavat verkkotunnukset, sillä, että lapsilisäleikkaukset perutaan, perustetaan tämä Infra tai perutaan oppivelvollisuusiän nosto, syntyisi todellakin kustannusneutraali lopputulos? (Markku Rossi: Mitä jos perutaan nämä häät?) Onko tämä nyt sitä Sipilän kakkaralogiikkaa vai mistä tässä on kyse?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskusta tahallisesti ehkä myöskin aina unohtaa, että 8 miljardia oli se miinus, josta tämä hallitus aloitti, kiitos keskustan pääministerikauden. (Juha Sipilän välihuuto) — Niin juuri, mutta kiitos teidän. Jos oltaisiin vähän paremmalla mallilla päästy alkuun tällä hallituksella. (Välihuutoja)

Koulujen remontteihin äsken viitattiin ja todettiin, että kun valtiolla on ollut se määrä remonttien peruskorjauksiin. Se on ollut nyt muistaakseni 10 miljoonaa, ja juuri tästä syystä tarvitsemme uudenlaisen mallin, joka tulee kehyksen ulkopuolelta, niin että meillä on varaa huomattavasti enemmän kuin se yksi 10 miljoonaa satsata näihin kaikkiin peruskorjauksiin, ovat ne nyt sitten kouluja tai terveysasemia tai muita.

Tämä malli, niin kuin monet muutkin mallit nyt, jotka haetaan kehyksen ulkopuolelta, mahdollistaa paljon suuremman liikkumisen, tekemisen yritysten tukemisessa, asuntojen rakentamisessa, koulujen peruskorjauksessa, ja tästä syystä me saamme tätä kasvua yli miljardilla eteenpäin, toisin kuin (Puhemies koputtaa) täällä epäiltiin, että se on joku muutama sata miljoonaa. Se on nyt yli miljardi.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sekä edustaja Tynkkyselle että ministeri Niinistölle: PTT on tehnyt tämän tutkimuksen, joo, energia- ja ilmastopolitiikan kustannuspaineista tilauksesta teollisuudelle ja kotitalouksille, ja maksaja on Metsäteollisuus, aivan. Minä kyllä luotan tähän PTT:n ammattitaitoon. He varmasti osaavat sen tehdä. He ovat tuoneet tämän sen takia keskusteluun, että se toisi konkretiaa siihen hintaan, niihin taloudellisiin vaikutuksiin ja siihen suuruusluokkaan, mitä se ilmastopolitiikka maksaa. Ihan totta, se synnyttää uutta liiketoimintaa, se on aivan varma, ja se on positiivista, mutta epävarmaa on, kuinka paljon se synnyttää sitä Suomeen. Vihreä teknologia, cleantech, syntyy usein olemassa olevan tuotannon yhteyteen, ei ilmaan. Ja kun näin on, niin kysyn ministeri Rinteeltä: jos kustannukset nousevat, kuten PTT ennustaa, eikö synny uhka sen olemassa olevan teollisuuden siirtymisestä muualle?

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy nyt pikkasen puuttua tuohon edustaja Lindtmanin sanomaan verotuksen oikeudenmukaisuuteen. Totuushan on se, että kun inflaatiotarkistus tehdään ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen luokkaan, se hyödyntää myös nelos- ja vitosluokkaa. Kun huomioidaan kehyksissä tehdyt ratkaisut, niin ollaan siinä, mitä pääministeri omassa puheenvuorossaan sanoi, että verotus kevenee noin 100 eurolla niin pieni- kuin suurituloisilla. Eli te annatte nyt kyllä täysin väärää kuvaa siitä, että suurituloisten verotus kiristyy, pienituloisten helpottuu. Jos te ette tätä tiennyt, niin varmasti pirautus ihan sinne valtiovarainministeriön vero-osastolle kertoo tämän totuuden.

Toisaalta, kun katsoo tätä edestakaisin huopaamista eri verojen kanssa, mitä on tapahtunut, oli osinkoveroratkaisut, kotitalousvähennykset, innovaatiovähennykset, windfallit, niin kyllä se kertoo paljon myös siitä, että tämä kokonaisuus verotuksessa on teillä todella pahasti hukassa, niin kuin se on koko hallituksella.

Tuo, mitä kokoomus kertoo omassa ryhmäpuheenvuorossaan, (Puhemies koputtaa) että he ovat käyneet laajan yrittäjäkierroksen läpi: kyllä te olette ilmeisesti käyneet ja kuunnelleet, mutta sujuvasti (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) nyt te olette unohtaneet ne konkreettiset toimet, joilla sitä olisi parannettu.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle täytyy lukea täältä hallitusohjelman sivulta 4, että "hallitus päättää liikennehankkeiden aikaistamisesta ja laajuudesta kehyksen puitteissa syksyn budjettiriihessä". Tämähän koskee sitä, kun Kataisen hallitus teki muun muassa historiallisen mittavalla yhteisöveron kevennyksellä suuren työn Suomen kilpailukyvyn kohentamiseksi. Nyt on meidän aika sitten varmistaa, että sadosta tulee hyvä. On aivan selvää, että eri puolille maata suunnitellut metsäteollisuuden investoinnit, kaivosinvestoinnit eivät tule jäämään kiinni toimivien liikenneyhteyksien puutteesta. Miljardi-investoinnit ja niiden tuomat työpaikat ovat Suomeen tervetulleita, ja ei niitä varmastikaan päästetä menemään ohi, ja hallitus tulee niitä ohjelmansa mukaisesti edistämään, niin kuin siellä lukee, mutta edustaja Pekkarinen omissa puheenvuoroissaan kyllä taitavasti tämän kohdan sivuutti tästä keskustelusta, mutta se on sinne tarkkaan kirjattu näin.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole ikinä ymmärtänyt edustaja Soinin suurta inhoa metroa ja raideliikennettä kohtaan. Kun minä joka aamu tulen tänne töihin metrolla, niin aivan tavalliset duunarit siellä metrossa liikkuvat, mutta jostain syystä Soini on Espoossa järjestään sitä vastustanut ja muun muassa estänyt kohtuuhintaista asuntotuotantoa Espoossa. Mutta siinä edustaja Soini kritiikissään on oikeassa, että nämä hankkeet ovat, niin kuin ryhmäpuheessa sanoin, vasta myöhemmin. On hyvä, että ne on vahvistettu aikaisemmin, mutta ne eivät auta ensi vuonna.

Itse asiassa, kun katsotaan ensi vuoden liikennerahoja, hallitus kehysriihessä laittoi kasvupaketissa sinne 30 miljoonaa, ja nyt, vaikka käyttäisi teihin koko sen jakamattoman varauksen, mistä on luvattu käyttää myös kouluihin ja yliopistoihin, kun samaan aikaan leikataan 100 miljoonaa euroa pysyvästi, niin itse asiassa ne tierahat ovat miinuksen puolella. Sitä kautta en yhtään ihmettele, että tämän niin sanotun kasvupaketin vaikutukset ovat promillen luokkaa.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minä totean, että tässä koko paketissa on seitsemän tärkeätä kokonaisuutta. Tässä infrapaketissa, joka pitää sisällään Pisaran, Länsimetron ja Tampereen kaupunkiratikan ja sitten näitten maakuntien infrahankkeitten aikaistamisen, näitten hankkeitten käynnistäminen tapahtuu kuntien toimesta. Kun puhutaan esimerkiksi metrosta, se tarkoittaa käytännössä sitä, että se lähtee liikkeelle heti, saman tien, ja se valtion rahoitus tulee, niin kuin tässä tilanteessa on järkevää, jälkikäteen siihen mukaan.

Asuntopaketin vaikutus on merkittävä. Se tuottaa merkittävän määrän uusia asuntoja, myöskin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, kun yh-lainsäädäntöä lähdetään uudistamaan tässä tilanteessa. Tämä Remontti Oy on semmoinen, että sitä on vaikea tässä vaiheessa vielä kunnolla avata, koska sen valmistelutyö on käynnissä. Kaikkien näitten asioitten osalta valmistelutyö on sillä tavalla käynnissä, että voidaan lähteä liikkeelle, keskustelemaan budjettiriihessä oikeasti syvällisesti niistä jutuista.

Sitten minä totean sen vielä, että... Tai itse asiassa en totea enempää. (Naurua)

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne totesi, nyt on käynnissä rakennemuutos. Siis senpä takia tämä ohjelma, mikä on tähän laadittu, on rohkeutta ja uusia ideoita avaava. Me tarvitsemme infraa, me tarvitsemme asuntoja, jotta ihmiset pystyvät liikkumaan, jotta asuminen on kohtuuhintaista. Kaikki tämä työ tuo työtä ja myöskin vahvistaa ostovoimaa. Sen lisäksi, kun cleantechiin panostetaan, se avaa vientimarkkinoita, ja ratkaistaan myös näitä globaaleja ympäristökysymyksiä. Tässä toteutuu moni suuri asia meille suomalaisille. Mutta sekään ei ole vielä kaikki, vaan samalla panostetaan myös oppimiseen, rakennetaan uudenlaisia oppimisympäristöjä, mahdollistetaan se, että nuoret pääsevät joustavammin omaa opintopolkua pitkin koulutukseen ja sitä kautta työelämään.

Minun mielestäni hallitus on nyt neuvotellut erittäin hyvän ohjelman, ja todella toivon, että näinä viimeisinä kuukausina tällä vaalikaudella pistetään nämä päätökset toimeen ja saadaan Suomi uudenlaisen nousun alkuun, rakennetaan myönteisyyden kehä ja se alkaa sitten tuomaan hyvinvointia Suomelle ja suomalaisille.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös todeta, että Suomen talous on pohjamudissa työttömyyden ja velan kasvun myötä. Vientiteollisuus on vain muutamien suuryritysten varassa, ja samalla se on usein raaka-ainepainotteista. Nyt jos koskaan pitäisi näitä uusia tuotteita keksiä. Pitäisihän meillä viisautta olla, tietoa ja tutkimusta näille tuotteille, ja myös pitäisi ottaa tämä kotimainen energia käyttöön.

Tämä on myös hyvin keskittämispainotteista. Täällä on puhuttu Pisara- ja Tampereen ratahankkeesta. Maaseudun asioista ei ole kukaan hallituksen ministeri puhunut sanaakaan, kun tiedetään, että sielläkin pitäisi olla elämää ja yritysten toimintaedellytysten mahdollistamiseksi esimerkiksi tiestöjen pitäisi olla kunnossa. Eli tämä on kerta kaikkiaan unohdettu.

Ja sitten Suomeen on myös tulossa kahden kerroksen väkeä. Nyt jos koskaan pitäisi entistä enemmän paneutua niihin ihmisiin, jotka eivät ole syntyneet lusikka kädessä, (Puhemies koputtaa) niihin eläkeläisiin, (Jouko Skinnari: Harva syntyy!) joilla on 700—800 euroa kuussa, (Puhemies: Jaaha, arvoisa edustaja, aika taitaa olla täynnä!) ja samoin esimerkiksi huostaanottotapauksien vähentämiseen.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä ei ole puhuttu oikeastaan sanaakaan ulkopolitiikasta. Talouspolitiikkaan on keskitytty, ja se on ihan ymmärrettävää. Edustaja Backman vain taisi sanoa puheenvuorossaan, että linja jatkuu muuttumattomana, niin kuin se on Kataisenkin aikana ollut ja presidentti Niinistön aikana ollut, ja se on varmaan hyvä asia.

Pääministeri, olisi useampikin kysymys ulkopolitiikasta, mutta kysyn tällä kertaa oikeastaan vain yhdestä asiasta. 15. päivänä kesäkuutahan puolueellanne oli puoluekokous, useampanakin päivänä, mutta tuona päivänä puolue otti kantaa tähän Ottawan sopimukseen, että siitä pitäisi irtautua, siis irtautua maamiinojen hävittämisestä. Te sitten kerroitte omana kantananne, että te edistätte asiaa. Tämä verbi oli, että "edistätte" asiaa. (Ben Zyskowicz: Vastustatteko te?) — Saanko minä kysyä, edustaja Zyskowicz, vai enkö minä saa kysyä? — Nyt kysymys kuuluu: Oliko teillä, herra pääministeri, puhetta tästä asiasta hallitusneuvotteluissa, että voisitte "edistää" tätä asiaa, ja aiotteko te ryhtyä tässä asiassa käytännön toimiin? Jos aiotte ryhtyä, niin milloin aiotte ryhtyä toimiin?

Kerron teille tietona, että ne miinathan on (Puhemies koputtaa) melkein hävitetty jo.

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kuten talouspolitiikkaa, tehdään aina ajassa, ja minun mielestäni on hyvä, että olemme päässeet pois ehkä siitä vähän vanhanaikaisesta keskustelukulttuurista, joka meillä on vuosien saatossa ollut. Minun mielestäni on tärkeätä, että puolueen puheenjohtaja edistää puoluekokouksen päätöksiä.

Te kysyitte suoraan, (Seppo Kääriäinen: Mutta miten se menee eteenpäin?) edistinkö tätä yksittäistä kysymystä hallitusneuvotteluissa. Vastaus on, että ei. Keskustelimmeko tästä hallitusneuvotteluissa? Vastaus on, että ei. Olemmeko ryhtyneet jonkinnäköisiin toimenpiteisiin? Vastaus on, että ei.

Mutta jälleen kerran totean tähän ihan suoraan, että myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka elää ajassa ja se ei voi olla staattista ja sen takia kaikista kysymyksistä pitää voida keskustella. (Mauri Pekkarinen: Milloin aiotte tehdä jotakin?)

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa haluaisin vielä sen verran kysyä, että onko keskusta tässä Ottawan sopimusasiassa sitten kovasti eri mieltä kokoomuksen kanssa.

Mutta palatakseni tuohon hallituksen ohjelmaan vielä, niin minä olin erityisen ilahtunut siitä, että siellä vahvasti nousee suomalainen sivistys ja osaaminen. Tiedossa on se, että näin pieni maa kuin Suomi, me emme pärjää, emmekä kehity, emmekä mene eteenpäin, ellemme pidä huolta siitä, että suomalainen koulutusjärjestelmä on kunnossa ja että meillä on osaamista, sellaista osaamista, mikä kelpaa myöskin maailmalle.

Päätös suunnata elokuun budjettiriihessä 150 miljoonaa euroa lisää rahoitusta yliopistojen perusrahoitukseen on tärkeä suomalaiselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle. Jo pienillä panostuksilla me saamme aikaan uusia tutkimushankkeita ja tuotekehitystä siellä yliopistoissa. Se tuo sitten Suomeen uutta työtä ja toimeentuloa. Lisäksi on tulossa vauhdituksia opetuksen ja oppimisen digitaaliseen murrokseen ja pyritään muun muassa laajentamaan kielikylpykoulutusta koko Suomeen. Nämä ovat hienoja sivistyssatsauksia, (Puhemies koputtaa) jotka lisäävät tulevaisuuden uskoa.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on hyvä, että pääministeri Stubb tähän vastasi. Meidänkin puolueessamme on tapana, että puheenjohtaja noudattaa puoluekokouspäätöksiä, puolueohjelmia. Me emme alun perinkään olisi halunneet näitä miinoja, jotka ovat toimivia ja kustannustehokkaita, purkaa.

Toivon, että kun tulevaisuudessa teemme näitä satsauksia... Ne muuten eivät, nämä asevoimien satsaukset, jotka ovat välttämättömiä, maanpuolustusrahat — tässähän edustaja Kanervan johdolla on hyvä työryhmä — vielä näy. Vuodella 2017 ja 2018 ei vielä näy mitään, mutta aivan varmaa on, että sinne lisää tulee, jos se eduskunnan tahto, joka tässä työryhmässä on, toteutuu.

Ihan pikanttina yksityiskohtana vihreille: Greenpeace-pomo jäi kiinni turhista lennoista. Vähäpäästöisemmät kulkuneuvot eivät kelvanneet. Tällaista se käytäntö sitten rupeaa olemaan.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty urheilutermejä. Meillä on menossa nyt merkittävät jalkapallon MM-kisat, joita on luonnehdittu erittäin runsasmaalisiksi. Taitavaa peliä on ollut siellä. Tämä oli lyhyt laukaus, maali hallitusohjelmaneuvotteluihin, joissa nähdäkseni tehtiin monta kaunista maalia. (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) Useita niistä oli syöttämässä valtiovarainministeri Rinne. Nyt ei kilpailla siitä, kuka ne maalit sitten teki. (Kauko Tuupainen: Paitsiomaali!) Uskon, että koko hallitus onnistui tässä. (Välihuutoja)

Erityisesti nyt oppositio yrittää hälventää ensinnäkin tämän yli miljardin työllisyys- ja kasvupaketin. Ei tietystikään puolen vuoden aikana voida miljardia laittaa, vaan se tulee vuosien mittaan. (Välihuutoja) Samaten tämä lapsi- ja perhepolitiikka: minä pidän sitä myöskin maalina. Tässä eläkeindeksiasiassa osa meistä demareista oli pettyneitä, ettei siinä edetty, mutta (Puhemies koputtaa) varmaan jatkossa siinäkin vielä tapahtuu. Eli erinomaiset jalkapallokisat, erinomainen hallitusneuvottelu, hyvä näin. (Puhemies: Nyt taitaa olla aika täynnä.)

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus jatkaa sixpackin pohjalta. Tällä pätkähallituksen lyhytnäköisellä Kehä kolmosen sisään suuntautuvalla ohjelmalla hyvinvointi-Suomesta tehdään hyvinvoivien Suomi. Tätä pyritään täydentämään syksyllä tulevalla sote-ratkaisulla. Rata- ja metrohankinnat keskittyvät pääkaupunkiseudulle, muun Suomen tie-, rata- ja kehityshankkeet jäävä mopen osille. Miksi tämä hallitus haluaa yhä pakata kansalaisia tänne tukehtuvan Ruuhka-Suomen alueelle? Työttömien lapsiperheiden tulot eivät lisäänny veronkevennyksillä, koska he eivät veroja maksa, kun ovat työttömiä. Hyvinvoinnin luomisessa kannattaisi kehittää koko Suomea. Pätkähallitus ahmiikin jo seuraavan hallituksen eväät.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvoin on niin suuri ristiriita mielikuvan ja todellisuuden välillä kuin on tämän hallitusohjelman ja todellisuuden välillä. Harvoin kuulee tällaista. Ei Suomi lähde nousuun mielikuvilla ja hyvällä retoriikalla, vaikka sitäkin tarvitaan. Kataisen hallituksen ohjelman osalta oli ongelma siinä, että tekstiosa ja numero-osa olivat melkoisessa ristiriidassa keskenään. Tästä hallitusohjelmasta puuttuu vaikuttavuuden arviointi. Ei näillä toimenpiteillä Suomi nouse. Tässä todetaan sitten, että hallitusohjelmassa viedään loppuun Kataisen hallitusohjelman tavoitteet. Kysyn: Mitä te aiotte tehdä Kataisen hallituksen suurimmaksi rakenneuudistukseksi mainostaman kuntarakenneuudistuksen osalta, joka näiltä osin näyttää menneen melkoisesti metsään? Vieläkö ne tavoitteet ovat voimassa?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallitusohjelma on vaikuttava. Yksi esimerkki siitä on edustuskulujen verovähennysoikeuden palauttaminen. Siinä kyse oli noin 30 miljoonan euron paketista, joka olisi vaikuttanut suoraan matkailu- ja majoitustoiminnan yrityksiin, niissä oleviin työpaikkoihin ja muuhunkin yritysverotukseen. Edustaja Pekkarinen esitti, että pienyrittäjiä ei ole huomioitu tässä paketissa. Kyllä on, tässä yksi konkreettinen esimerkki siitä. Palvelualan työpaikat ovat tärkeitä tälle hallitukselle, ja niistä tämä hallitus kantaa huolta.

Sen sijaan edustaja Lintilä keskustasta oli oikeassa siinä, että kyllä kaikkien ansiotuloverotus tässä kevenee. Toki, kuten edustaja Lindtman totesi, progressio kasvaa sillä, että se 100 euroa on (Puhemies koputtaa) pienituloiselle enemmän kuin isotuloiselle. (Kari Uotila: On!)

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! I Katainens regeringsprogram gick Finland in för att vindkraft är ett alternativ för att åstadkomma ett hållbart samhälle. Den skulle anläggas på "de bästa och mest vindstarka områdena" i Finland, och dit hör enligt alla mätningar Åland. Det skulle ha varit bra med ett klargörande om den inhemska energin i dagens epistel.

I riket finns fortfarande ett stort motstånd mot vindkraft. På Åland finns inte något motstånd, tvärtom, och ändå händer ingenting.

Det började 2009. Justitieministeriet sade att det är möjligt att stödja vindkraften på Åland om viljan finns. Ålandsdelegationen har sagt samma sak, liksom grundlagsutskottet och justitiekanslern, men ännu år 2014 har inget besked lämnats.

Statsminister Katainen såg sig föranledd att själv ta ett ansvar för frågan, men utan resultat. Jag vill nu fråga statsminister Stubb om han som sin företrädare tänker ta ansvaret för den här frågan eller om han räknar med att frågan blir löst av den ansvarige fackministern inom en nära framtid.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Otan esille edustuskulujen verovähennysoikeuden palauttamisen. Se oli hyvä asia ja päätös Lapin työllisyyden kannalta. Yritysten verovähennysoikeuden poistamisella on ollut dramaattisia vaikutuksia kuluvana keväänä ja tuntuvat negatiiviset vaikutukset Lapin matkailukeskusten ohjelma- ja ravintolapalveluyrityksille, ja on hyvä, että hallitus on ottanut nämä matkailuyrittäjien viestit ahdingosta tosissaan eivätkä ne ole kaikuneet kuuroille korville. Vaikka tämä poukkoileva veropolitiikka ei ole kenenkään etu, pidän kuitenkin hyvänä sitä, että hallitus on valmis tunnustamaan virheensä ja myös tekemään tarvittaessa korjausliikkeitä.

Luonnollisesti pohjoisen ihmisenä olisin toivonut, että tähän kasvu- ja työllisyyspakettiin olisi leivottu sisään nämä Soklin rautatie- ja liikenneinvestoinnit, mutta toivon, että uusi kunta- ja liikenneministeri Risikko ottaa asiakseen ajaa tätä voimalla eteenpäin. Toivon myös, että tuossa budjettiriihessä elokuussa näitä liikennehankkeita myös sirotellaan eri puolille Suomea.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Monella taholla Senaatti-kiinteistöistä on tullut milteipä kirosana. Senaatti-kiinteistöillä on yhtäältä korkeat tuottotavoitteet, ja sen vuoksi vuokrataso on kohtuuton. Monella esimerkiksi valtion laitoksella ei ole mitään mahdollisuuksia irtaantua sieltä.

Nyt tässä ohjelmassa mainitaan, että hallitus käynnistää keskustelut Senaatti-kiinteistöjen osittain omistamien yliopistokiinteistöjen myymisestä yliopistoille tai muille mahdollisille ostajille. Onko yliopistosektorilla oikeasti edellytyksiä ostaa näitä kiinteistöjä? Yliopistosektorilta on rajusti supistettu rahaa, indeksejä on puolitettu, (Jukka Gustafsson: Joista osa tekee hyvää tulosta!) ja monessa yliopistossa on yt-neuvottelut käynnissä. Miten realistista tämmöinen on?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Uskon, että valtaosa suomalaisista odotti, että tässä hallituksen ohjelmassa löytyy konkreettisia keinoja, millä tavalla Suomeen luodaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä uusia työpaikkoja. (Ben Zyskowicz: Ja juuri näin kävi!) — Me tiedämme, edustaja Zyskowicz, että työpaikkojen syntyminen edellyttää investointeja, ja investointien edellytys on, että on ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Siksi tällainen poukkoilu eri asioissa — tänään päätetään tuota, huomenna se perutaan — ei lisää ennustettavuutta ja uskottavuutta. (Jukka Gustafsson: Eipäs liioitella nyt!)

Yksi keskeinen ja merkittävä asia, josta me keskustassa olemme kantaneet huolta, on ollut se, että ei voi olla oikein, että suomalainen pk-yrittäjä joutuu maksamaan rahasta korkoa monta prosenttia enemmän kuin muu suomalainen. Me olemme toivoneet ja toivoneet ja pyytäneet esityksiä, joilla sellaisia yrittäjiä voidaan auttaa, joidenka rahoituksen saatavuus on epävarmaa. Tämä on yksi (Puhemies koputtaa) keskeinen asia. Tähän olisimme toivoneet nopeita toimia.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yritysten rahoituksen saatavuus on erittäin tärkeä asia, ja siihen kyllä juuri tällä ohjelmalla ja jo aiemmin tehdyillä päätöksillä on pyritty. Varmaan on tarvetta edelleen parantaa, mutta se ongelma on kyllä havaittu, ja siihen on reagoitu.

Mutta on kyllä vaikea ymmärtää tätä näkökulmaa, joka tässä edellisessä puheenvuorossa tuli esille, koska jos katsotaan niitä uutisia, mitä esimerkiksi yt-neuvotteluista on tullut, niin ne ovat viime aikoina kohdistuneet hyvin voimakkaasti palvelualoille. Ja nimenomaan palvelualojen työllisyyteen ja sen edistämiseen (Paavo Arhinmäki: Ja sitten te leikkaatte indeksiä!) juuri tällä ohjelmalla tähdätään. Siellä on ostovoimaa tukevat veronkevennykset ja edustusmenojen verovähennyksen muuttaminen, jotka suoraan iskevät tähän palvelualojen asiaan.

Myöskin nämä paljon puhutut infrahankkeet, silloin kun niihin kytketään kohtuuhintainen asuinrakentaminen, edesauttavat ja helpottavat ihmisten työllistymistä, ja sehän on tärkeintä, että ihmisille löytyy töitä, ja uusien työpaikkojen ohella on tärkeää säilyttää olemassa olevia, ja siihen tällä pyritään.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalli sanoi, ettei ole pitkäjänteisyyttä, ja monissa opposition puheenvuoroissa valitetaan sitä, että mennään seuraavankin hallituksen vuosille. Sehän on sitä pitkäjänteisyyttä. (Naurua)

Ja minusta kannattaa onnitella hallitusta, sillä kyllähän se oli hyvä suoritus, kyllä se oli ainakin minulle juhannusyllätys, että Stubb, Rinne ja kumppanit pääsivät tähän ratkaisuun ennen juhannusta, ennen kuin seuraavana päivänä kokkoja sytyteltiin.

Ja se, mikä tässä on hyvä, on se, että tässä tullaan työllä, yrittämisellä, osaamisella ja ostovoimalla näihin ratkaisumalleihin. Jos miljardilla näin paljon saa aikaan, niin kuin täällä nyt näyttää (Mauri Pekkarinen: Vuonna 18!) — oppositiokin hädissään, Pekkarinenkin täällä taas tuo näitä omia näkökulmiaan — niin kyllähän tämä on hyvä suoritus.

Mutta yhdyn niihin, jotka lähtevät nyt siitä, että budjettineuvotteluissa näillä muilla ratkaisuilla muu maa — päinvastoin kuin keskusta aikanaan teki, tehän unohditte aluepolitiikan kokonaan (Hälinää) — tulee mukaan, (Puhemies koputtaa) ja siitä, että suomalainen elinkeinoelämä lähtee myös mukaan. Siinä tämä ydinvoimaratkaisu on yksi sellainen. Kotimainen osuus pitää turvata niin, että kotimainen teollisuus saa omakustannushintaan ydinvoimasähköä.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kataisen ministeri- ja pääministeripesti kesti seitsemän laihaa vuotta. Sinä aikana Suomen bkt eli elintasomme ei kasvanut lainkaan. Valtio velkaantui hirvittävästi, ja valtiontalous on rajusti alijäämäinen. Voidaan puhua jopa kataistrofista. Edellisen kerran yhtä huonoon jamaan maamme asiat ajettiin Holkerin sinipunahallituksen aikana. (Mauri Pekkarinen: Juuri niin!)

Pääministeri Stubb, vajaat neljä vuotta sitten Kreikan ensimmäisen apupaketin jälkeen sanoitte näin: "Nyt asiat ovat kunnossa niin Kreikassa kuin muissakin Euroopan maissa. Joka muuta väittää, on pölhöpopulisti." Suomalaisten on hyvä tietää, oletteko nyt pääministerinä edelleen samaa mieltä.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelua kuunnellessani olen yrittänyt miettiä, miten tätä hallitusohjelmaa voisi kiteyttää. Siinä on uutta kuorrutusta vanhan päälle. Siinä on vanhojen omien virheiden, Kataisen hallituksen virheiden, korjaamista. Siinä on lisää velkaa. Siinä on lisää keskittävää politiikkaa.

Haluan esittää kaksi kysymystä.

Arvoisa pääministeri: Mikä on suhteenne Suomen velkaantumiseen? (Ben Zyskowicz: Mikä on keskustan?) Mitä todella ajattelette siitä, että milloin Suomi lopettaa velaksi elämisen, lisävelan ottamisen?

Ja valtiovarainministeri Rinne: Hieman yllättäen te painotitte hyvin vahvasti ennen näitä hallitusneuvotteluita suomalaisten perheiden hyvinvoinnin merkitystä. Te lupasitte paljon, ja nyt, jos oikein ymmärrän, nuo lupaukset ovat konkretisoituneet lauseeksi 70 miljoonan euron pysyvästä veronkevennyksestä lapsiperheille. (Eduskunnasta: Porukka päättää!) Mitä te, valtiovarainministeri, tuolla kirjauksella olette nyt ajanut takaa ja oletteko itse tyytyväinen? (Puhemies koputtaa) Tälläkö kuitataan koko hallituskauden perhepoliittiset tekemättä jättämiset?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä edustaja Saarikon huoli valtion velkaantumisesta on suorastaan liikuttavaa. Kuten aikaisemmin sanoin: joka toinen päivä keskusta täällä torjuu säästöjä, joka toinen päivä, eli tänään, sitten kauhistellaan velkaantumista.

Tästä keskustan linjasta: Ei tarvitse pelkästään viitata tähän 12 kohdan ohjelmaan, joka on kuulemma kustannusneutraali. Esimerkiksi tämä turpeen käytön lisääminen on kustannusneutraalia, siitä olisi mukava kuulla energia-asioista vastaavan ministerin näkemys.

Mutta katsotaan näitä säästöjen torjumisia. Te olette torjuneet satojen miljoonien säästöt kuntien valtionosuuksiin. Te olette torjuneet koulupuolella, ammattikorkeakoulupuolella satojen miljoonien säästöt. Te olette torjuneet maatalouden säästöt. Te olette torjuneet tienpitoon tehdyt säästöt. Te olette torjuneet armeijalle tehdyt säästöt. Te olette torjuneet sisäministeriöön tehdyt säästöt. Nämä säästöjen torjumiset ovat varmasti osin olleet ihan perusteltuja, tietystä näkökulmasta. Mutta miten te tämän kaiken jälkeen kehtaatte tulla sanomaan, että nyt te olette huolissanne valtion velkaantumisesta?

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli kyllä yllätys, että tämä hallitus lisää velkaantumista, nimenomaan siksi, että kokoomuksesta vielä pari viikkoa sitten vannottiin, että lisää velkaa ei saa ottaa. (Mauri Pekkarinen: Zyskowicz!) Tämä puolue täällä oli todellakin silloin tosissaan siinä, että yhtään lisävelkaa ei oteta, ja tässä on tulos.

Tosiasia kuitenkin on, että tämä lisävelkaantuminen ei niin suuri ole, että tästä kenenkään kannattaa sinänsä pillastua. (Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Kuulitteko siellä?) Mutta kyllä pitäisi kahdesta edellytyksestä pitää kiinni.

Ensimmäinen on se, että se lisävelka kohdennetaan oikein, todellakin sillä tavalla, että saataisiin lisää työtä, kasvua ja toimeentuloa. Nythän näin ei tapahdu. Itse asiassa näistä raidehankkeista ainoastaan tämä sinänsä järkevä Espoon metron jatkaminen on sellainen, (Ben Zyskowicz: Kuulitteko, edustaja Pekkarinen?) joka tuo sitä työtä tässä nopealla aikataululla. Muut ovat enemmänkin sitten selvittelyä ja kuvittelua.

Toinen on sitten se, että tehdään ne rakenteelliset uudistukset, joihinka hallitus on sitoutunut, ja siitä ei kyllä tässä hallitusohjelmassa ole riittävästi takeita. Olen huolissani siitä, (Puhemies koputtaa) onko tästä hallituksesta tekemään ja toteuttamaan...

...se rakennepoliittinen ohjelma vai ei.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Velkaa on, rahaperäistä velkaa, mutta on myös inhimillistä velkaa. Ja se inhimillinen velka syntyy, jos me emme saa tähän maahan työpaikkoja. Sen takia hallitus on oman linjansa valinnut ja lähtee elvyttämään sekä näillä veroratkaisuilla että sitten investoinneilla.

Mutta kun on kuunnellut tätä keskustelua, niin tuntuu, että oppositiota vaivaa jotenkin Helsinki- tai ehkä oikeammin pääkaupunkikateus ja Tampereellekin ollaan kateellisia siinä sivussa, koska ne ovat niitä hankkeita, jotka tässä on mainittu. Mutta kannattaa muistaa, että esimerkiksi Uudellamaalla on lähes neljännes tämän maan työttömistä ja samaan aikaan Uudellamaalla on myös vaikeuksia saada työvoimaa (Välihuutoja) tiettyihin hyvinvoinnin kannalta keskeisiin palveluihin, ja siihen etsitään ratkaisua nimenomaan näiden infra- ja asumisratkaisujen yhteisellä sovittamisella.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä näiden minihallitusneuvottelujen lopputulemassa suurin ongelma on se, että näihin eläkkeisiin, sairauspäivärahoihin, opintorahoihin, työttömyyskorvauksiin ei tehdä sitä indeksikorotusta, koska se tulee vielä kertaantumaan. Ja totta kai on hyvä, että pienimpiin veroluokkiin ei tehdä sitä kiristystä, mutta kun se alkaa vasta 17 000 euroa vuodessa ansaitsevien osalta, sen alle jääviltä te kyllä leikkaatte. Kyllä minun mielestäni se on kaikkein suurin ongelma tässä hallituksen ohjelmassa, ja ihmettelen sosialidemokraatteja ja sitä, että ministeri Rinnekin — joka on jo poistunut — tällaisen on lähtenyt hyväksymään. Siihen olisi nimenomaan pitänyt puuttua. Totta kai se, että lapsilisiin tulee leikkaus, on erittäin huono asia. Ja sen lisäksi on ne koululuokat, eli niiden pienentämisestä myöskin leikataan. Kyllä te nyt kaikkein heikoimmassa...

...asemassa olevilta leikkaatte.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämän maan menestyminen riippuu täysin siitä, mikä on meidän osaamistasomme ja koulutustasomme, ja meidän koulutuksen perusta on täysin kunnossa, siinä ei ole mitään hätää. Mutta se pitää päivittää, opetusmenetelmät pitää päivittää, oppisisällöt päivittää, miettiä, minkälaista osaamista me tulevaisuudessa tarvitsemme. Ja sen takia meillä on erittäin hyvä hallitusohjelma, joka myöskin tähän tähtää ja jolla monipuolistetaan näitä asioita.

Mutta yksi sieltä puuttuu, ja se on opettajien täydennyskoulutusvelvoite. Se olisi syytä sinne kyllä vielä saada, koska se, mitä opettaja osaa, vaikuttaa myöskin siihen, mitä oppilaat ja opiskelijat osaavat. Harhainvestointeihin meillä ei ole varaa, ja siitä syystä eduskunta onkin tehnyt tämmöisen ponnen aikaisemmin, jossa todetaan, että "eduskunta edellyttää, että hallitus (Puhemies koputtaa) arvioi koulutusta koskevien uudistusten vaikutukset etukäteen monipuolisesti ja huolellisesti...

...ennen hallituksen esitysten antamista tai ennen muiden päätösten tekoa". Tätä varmasti hallitus noudattaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On nyt tärkeätä todeta, että kun tahtoa löytyy, niin löytyy myöskin rahaa ja keinoja puuttua tähän vakavaan työttömyys- ja talouskehitykseen ja sosiaaliseen kriisiin. Ja kyllä pitkän tähtäimen kilpailukyvyn kannalta on tärkeätä, että infra kytketään nimenomaan muun muassa vuokra-asuntotuotantoon ja työssäkäyntialueiden yhdyskuntakehitykseen.

Mutta haluan kyllä korostaa myöskin hallitusohjelman, siis myös voimassa olevan hallitusohjelman, linjaa, eli liikennehankkeet on sijoitettava talouden, työllisyyden, alueiden ja kansallisen kilpailukyvyn kehykseen. (Mauri Pekkarinen: Erittäin hyvä, aivan oikein!) Eli se tarkoittaa, että metsäteollisuuden ja vientiteollisuuden toimintaedellytykset on varmistettava, 25-tonniset radat on pantava kuntoon ja ratojen sähköistystä vietävä eteenpäin ja otettava vahvempi arktinen ote (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!) ja muun muassa Soklin kysymykset käytävä läpi. Meillä on myöskin niin kuin kansallinen momentum monissa asioissa, jotka voivat olla ehkä Tampereen kiskoja kiireempiä.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Puhemies! Kestävä kasvu voi perustua vain kannattavaan yksityisen sektorin liiketoimintaan, mikä tarkoittaa sitä, että meillä pitää olla yrityksiä, jotka haluavat työllistää ja investoida. Tämän kannalta on muutama keskeinen kysymys.

Ensimmäinen on se, että me pidämme huolta kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä. Toinen on se, että me edistämme elinkeinoelämän sisäistä uudistumista. Kolmas kysymys on se, että me ylläpidämme luottamusta kykyymme hoitaa vastuullisesti taloutta. Uskallan väittää, että tämän hallitusohjelman kaikkein keskeisin kasvua edistävä elementti liittyy nimenomaan siihen, että vahvistamme uskoa kykyyn hoitaa talouttamme vastuullisesti. Se, että sitoudumme kehyksiin, se, että sitoudumme rakennepakettiin, sopeutukseen ja velkaantumisen kääntämiseen, on tulevan kasvun kannalta kaikkein tärkein kysymys.

Arvoisa puhemies! Sitten lyhyesti muutamaan energiakysymykseen.

Edustaja Zyskowiczille: hintalappu on 50 miljoonaa. Se on se hintalappu, joka tällä turveveromuutoksella on.

Sitten edustaja Soini kyseli parikin kertaa ydinvoimasta. On totta, että sitä ei ole mainittu hallitusohjelmassa, mutta siitä huolimatta meillä on valtionhallinnossa vireillä kaksi hakemusta, joita edistetään ydinenergialain mukaisesti, sillä näyttää tällä hetkellä siltä, että ne tulisivat valtioneuvoston käsittelyyn elo—syyskuun taitteessa.

Edustaja Lindström kysyi parikin kertaa, olemmeko huolissamme EU:n energia- ja ilmastopaketin vaikutuksista. Vastaus on, että kyllä, mutta en yhtä huolissani kuin PTT. Pitää muistaa, että se on vain yksi arvio. Valtio teetti itse VTT:llä ja VATTilla toisen selvityksen, jossa päädyttiin huomattavan paljon maltillisempiin tuloksiin. Tämä on hallitusohjelmassa itse asiassa noteerattu. Hallitusohjelmassa todetaan, että EU:n energia- ja ilmastopaketin osalta Suomi on valmis hyväksymään tämän 40 prosentin päästövähennystavoitteen, mikäli sopeutumistaakka jaetaan jäsenvaltioiden kesken oikeudenmukaisesti. Tämä on olennainen tekijä, ja tämä liittyy nimenomaan päästökauppasektoriin, ei päästökauppasektorin sisäiseen taakanjakoon, mutta toisaalta myös siihen, että meidän pitää saada takeet siitä, että kotimaista biomassaa voidaan käyttää uusiutuvana ja päästöttömänä myös tulevaisuudessa.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Olen hirveän tyytyväinen siitä, että tässä hallitusohjelmassa on, kun katsotaan tätä sivumäärää, aika kova panostus myös tekstitasolla siihen — kaksi kolmasosaa sisältää sen ajatuksen toteuttamista — että kasvua luodaan myöskin osaamisen kautta. Siksi minä haluaisin kiinnittää kolmen edustajan puheenvuoroon vähän enemmän vielä huomiota.

Ensinnäkin edustaja Lipponen totesi, että tässä on juuri oikeat panostukset: panostukset osaamiseen mutta myöskin ict-puoleen. Minun täytyy kyllä sanoa, että tämä otsakekin mairittelee, koska juuri siitä on kysymys tulevaisuuden suhteen. On tärkeätä, että me näemme, että yksittäiset koulukorjauksiin tehtävät panostukset — niin kuin meillä nyt on esimerkiksi tämä 35 miljoonan potti — eivät riitä, vaan meidän pitäisi ottaa aivan uudenlainen linja, kun kouluja korjataan: ei korjata vain seiniä, vaan tehdään näistä kouluista sekä terveitä että myöskin uudenlaisia oppimisympäristöjä, innovatiivisia sellaisia, samalla rahalla.

Toisaalta olen hyvin tyytyväinen, että edustaja Sipilä otti digitaalisuuden ja siitä tulevat tuottavuushyödyt huomioon, ja koko yhteiskunnan digitalisoiminen ja palveluyhteiskunnan muuttaminen yhä digitaalisempaan suuntaan on yksi tapa luoda myöskin kasvua, ja siihen tässä ohjelmassa on erittäin merkittäviä panostuksia.

Toisaalta edustaja Grahn-Laasonen kiinnitti myös sivistykseen ja osaamiseen huomiota, ja minun pitää kyllä omalta osaltani todeta, että tällä paketilla kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että näitä meidän kaikkein nuorimpia ei pitäisi nyt jättää. On hirveän vakava uhka se, että osaamistaso on romuttumassa juuri peruskoululaisilla, ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota.

Mutta minun pitää sanoa kyllä edustaja Sipilälle vielä, kun hän otti tämän oppivelvollisuuden yhtenä säästövaihtoehtona esiin, että tuntuu tosi pahalta kuunnella tätä eduskunnan keskustelua, koska me olemme ihan kuin 1921-luvulla. Eli 1921 käytiin samantyyppistä keskustelua vaikeiden sotavuosien jälkeen — kannattaako oppivelvollisuutta pidentää, tehdä kuusivuotista oppivelvollisuutta — ja nyt sitten 70-luvun keskustelun jälkeen muistamme, että oppivelvollisuuden pidentäminen vuonna 68 oli järkevä teko. Nyt ollaan tilanteessa, jossa työurien pidentämiseksi (Puhemies koputtaa) ja syrjäytymiskehityksen välttämiseksi kannattaa pidentää oppivelvollisuutta.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Se, mikä tässä hallitusohjelmassa on hienoa, on se, että tässä on puhuttu eri asioista, jotka ovat tärkeitä: siitä, miten saadaan kasvua lyhyellä aikavälillä, miten luodaan elinkeinoelämään kilpailukykyä, miten saadaan asuntotarjontaa ja kohtuuhintaista asumista ja miten vähennetään päästöjä tehokkaasti.

Tämä raidepaketti on esimerkki siitä, että me yhdistimme näitä näkökulmia. Jos pääministeri toi esille sen, että valtiontalouden suora vaikutus julkiseen talouteen lyhyellä aikavälillä ei ole iso ensi vuonna, niin heti, kun tästä asuntorakentamiskokonaisuudesta, että kuntien kanssa tehdään sopimus, päästään ratkaisuun, nämä kolme hanketta käynnistävät ison vipuvarren siitä, että saadaan kohtuuhintaista asumista ihmisille sinne, missä on työtä tarjolla, ja saadaan työllisyyttäkin lisää ja niitten rakentamishankkeiden kautta työtä myös niille, jotka ovat jo nyt työttöminä. Meillä on isoja kannustinloukkuja pääkaupunkiseudulla esimerkiksi sen takia, että asumisen hinta on korkea, ja tämän pitäisi olla kaikille puolueille tärkeä asia hoitaa.

Nämä raidehankkeet myös lisäävät liikenteen sujuvuutta ja tuovat asemaseuduille palveluja, ja sen lisäksi ne vähentävät päästöjä. Eli kysymys on siis ilmastopolitiikan, kasvun, kohtuuhintaisen asumisen ja oikeudenmukaisen sosiaalipolitiikan sekä elinkeinoelämän edellytysten yhteensovittamisesta, ja tätä näkökulmaa tässä hallitusohjelmassa on laajemmin muuallakin.

Pari huomiota vielä muihin asioihin. Joku toi esille, että tässä ohjelmassa ei ole kirjausta ydinvoimasta. Elinkeinoministeri toi esille, miten lain mukaan olemassa olevia hakemuksia käsitellään, mutta tässä todetaan myös, että Kataisen hallituksen ohjelma on voimassa, sieltä se kirjaus löytyy. Voitte käydä sen sieltä tsekkaamassa.

Lisäksi tässä sovitaan, että selvitetään windfall-veron, joka on toteutuksessa osoittautunut hirveän hankalaksi saada komissiossakin hyväksyttyä, korvaamista ympäristö- tai kulutusverolla, ja valtiovarainministeri tässä lähtiessään sanoi, että on vakaa pyrkimys tuoda tällainen esitys budjettiriihessä käsittelyyn, jolloin parempi vero tulisi sitten ohjaamaan kulutusta kestävällä tavalla windfall-veron sijaan, joka on osoittautunut hyvin hankalaksi käytännössä ottaa käyttöön muun muassa johtuen komission arvioista sen kilpailuneutraliteettivaikutuksista. (Puhemies koputtaa)

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä täällä moitti, että vaikka hallitus on sitoutunut Kataisen hallituksen tavoitteeseen, niin kirjauksia työttömyysasteen alentamisesta 5 prosenttiin tai työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin ei ole. (Juha Sipilän välihuuto) Jos te olisitte lukenut huolellisesti tämän hallitusohjelman, niin olisitte keskittynyt siihen kohtaan, missä mainitaan yrittäjyyden edellytysten parantaminen, sillä sillä alennetaan työttömyyttä ja lisätään työllisyyttä.

Te yrittäjätaustaisena ihan varmasti ymmärrätte sen, että uudet yritykset syntyvät pk-sektorilla, joten luonnollisesti panostukset pk-sektorin kasvuun ja kansainvälistymiseen ovat täysin perusteltuja. Täällä on mainittuna rahoituksen saatavuuden pullonkaulojen poistaminen, kasvurahastojen riittävä koko ja EU-rakennerahastojen painopisteet pk-yritysten hankkeisiin.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli ansiokas kirjoitus suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymisestä Piilaaksossa. Jos olisitte lukenut sen, tunnustaisitte, että tämän hallituksen (Puhemies koputtaa) kirjaukset ovat aivan aiheelliset ja oikeat.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiteytettynä voidaan todeta, että hallitusohjelmassa näkyy selvästi työ ja oikeudenmukaisuus. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että hallitus kompensoi nyt lapsiperheille lapsilisäleikkaukset. Meillä on Suomessa tällä hetkellä noin 130 000 lasta ja nuorta, jotka asuvat pienituloisissa perheissä, ja heistä noin 30 000 lasta asuu todellisessa köyhyydessä, jossa arjen perustarpeetkaan eivät ole itsestäänselvyys. Tästä syystä on erittäin tärkeätä, että hallitus kohdentaa nyt verohelpotukset juuri näille perheille.

Työttömyys on suurin syy pienituloisuuteen tai köyhyyteen. Tästä syystä on myös ehdottoman tärkeää, että hallitus parantaa työllisyyttä, jotta työllisyyden kautta nämä lapsiperheitten vanhemmat pystyisivät parantamaan omaa toimeentuloaan. Tämän lisäksi on myös tärkeätä, että heille kohdennetaan ansiotuloverotuksen kautta pieni- ja keskituloisten inflaatiotarkistukset. Tämä tukee lapsiperheitä, mutta tämä tukee myös kaikkia pieni- ja keskituloisia perheitä.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri on poistunut. Haluaisin onnitella häntä. Hän on tässä varmastikin voittaja. Toki hänellä on viestijoukkueessaan kolme asuntoministeriä, kaksi entistä ja yksi nykyinen, ja panostukset asumiseen ovat aivan oikeita ja todellisia. Todellisuudessa tämä on kumminkin vasta alkuerä tällä sektorilla, koska näillä ratkaisuilla avataan vain päätä siitä, mistä olisi pitänyt lähteä jo ajat sitten liikkeelle. Meillä on edessä suuret ratkaisut.

Mutta täytyy muistaa, että vaikka minä helsinkiläisenä olen onnellinen näistä ratkaisuista, niin muuallakin maassa asutaan ja muuallakin maassa liikutaan. Tämä kannattaisi myöskin pääministerin huomioida tulevissa ratkaisuissa. Nämä ovat alkueriä. Teillä on edessänne välierät, ja loppukilpailusta ei ole vielä tietoakaan.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen murheissani siitä, että Kataisen—Stubbin hallituksen pääperiaate, ehkä keskeisin linjaus, on keskittämisen politiikka. Te löydätte kasvun vain siitä, että halutaan saada ihmiset muuttamaan isoihin kasvukeskuksiin, ja siellä sitten grynderit voittavat, kun rakennetaan lisää. Esimerkiksi Äänekosken biolaitokseen ei voi kuljettaa puuta Länsimetrolla tai Tampereen ratikalla, eikä liioin Pisara-ratakaan siinä auta. Olisin toivonut, että sitä kasvua nähtäisiin muuallakin Suomessa eikä vain suurissa kasvukeskuksissa. Ihan oikeasti väitän, että se olisi koko Suomen etu.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmarille: "...hallitus päättää liikennehankkeiden aikaistamisesta ja laajuudesta kehyksen puitteissa syksyn budjettiriihessä." Tämähän on selvästi kirjattu tänne. (Anne Kalmarin välihuuto) Ei näitä miljardihankkeita anneta mennä ohi. Se on aivan selvä.

Ja mielestäni tämä opposition viljelemä slogan siitä, että tämä paketti ei käännä Suomen suuntaa — ei varmasti tämä paketti vaan suomalainen työ kääntää Suomen suunnan. Kun vienti lähtee vetämään, niin silloin suunta kääntyy.

Mielestäni pääministeri sanoi viisaasti omassa puheenvuorossaan, että ei ole niin pientä tai suurta toimea, johon hallituksen ei kannattaisi tarttua. Eli kyllä tällä paketilla osaltaan tehdään sitä työtä, jolla Suomen suunta kääntyy, ja meidän jokaisen tulee siihen työhön nyt tarttua eikä vain valittaa sitä, että täältä puuttuu sitä tai tätä kirjausta, kun joka tapauksessa ollaan päätöksiä tekemässä niistä asioista.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on jonkin verran esiintynyt kritiikkiä näitten liikennehankkeitten maantieteellistä sijoittelua kohtaan. Haluan sanoa, että nämä hankkeet ovat järkeviä ja kannatettavia ja on hyvä, että niitä viedään eteenpäin, mutta samalla, kun täällä annetaan kuva, kuten edustaja Autto äsken, että syksyllä sitten palataan näihin kaikkiin muihin hankkeisiin, niin tässä nyt on tarpeen kyllä hieman siteerata tätä hallitusohjelmaa, sillä te unohdatte koko ajan täältä yhden sanan. Täällä lukee: "Samalla arvioidaan nopeasti käynnistettävät, työllisyyttä edistävät pienet elinkeinopoliittiset liikennehankkeet." Paino sanalla "pienet", jonka te jätätte koko ajan siteeraamatta. Ja ne ovat pieniä sen takia, että 100 miljoonaa euroa on niistetty pois sieltä ja mitään suurta ei voi käynnistää. Eli teidän pelivaranne todellisuudessa syksyllä on aika lähellä nollaa, ja niiden suurten tarpeiden suhteen, mitä on olemassa isoihin eri hankkeisiin Lapissa ja muuallakin, emme tule käytännössä syksyllä näkemään juuri mitään myönteisiä uutisia.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin muistuttaa edustaja Soinille, joka huolehti Länsimetron jatkon rahoituksesta, että valtionosuus, 240 miljoonaa euroa, on varattu kehyksiin. Länsimetron jatko on hyvä hanke koko pääkaupunkiseudulle ja myös koko Suomelle. Muutenkin kasvupaketti on erinomaisen hyvä, elvyttävä kokonaisuus. Pidän myös verotusratkaisuja perusteltuina. Lapsivähennys verotuksessa helpottaa vähävaraisten lapsiperheiden ahdinkoa.

Mutta kestävyysvaje on syvemmällä kuin mihin elvytys riittää. Pidänkin tärkeänä sitä, että pääministeri Stubb omassa puheenvuorossaan korosti rakennepoliittisen ohjelman eteenpäin viemistä. Se on hallituksen tärkeä, keskeinen työ tällä loppukaudella.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan kasvupaketista. Minusta tähän hallitusohjelmaan sisältyy myös inhimillinen kasvupaketti, jossa korjataan lapsilisäleikkausta 70 miljoonalla. Pidän tätä päätöstä erinomaisen hyvänä.

Tänään ei ole juurikaan puhuttu nuorisotakuusta, mutta tässä hallitusohjelmassa kirjataan nuorisotakuusta erittäin arvokkaasti, kun paneudutaan erityisesti kuntouttaviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Nämä ovat todella inhimillisen velan maksamista ja erittäin tärkeitä asioita.

Joku edustajakollegoista täällä kysyi, mitä tulee maaseudulle. Pidän arvokkaana kirjauksena sitä, että maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdokset selvitetään tarkasti, koska se on myös huoltovarmuuskysymys, että meillä on jatkossakin kotimaista ruokaa. (Välihuutoja) Tämä on meille tärkeää.

Viimeisenä totean, kun täällä on paljon puhuttu homekouluista, että on hyvä, että otetaan aikalisä ja pohditaan, korjaammeko vanhan pedagogiikan kouluja vai rakennammeko uusia, uuteen aikaan katsovia kouluja.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Gustafsson viljeli täällä aikaisemmin urheiluvertauksia jalkapallon MM-kisoista, mutta se oli aika lailla ontuva vertaus sen takia, että hallitus on yhtä kaukana realismista kuin Suomi jalkapallon MM-kisoista. Esimerkiksi otan kokoomuksen ryhmäpuheessa olleen esimerkin siitä, että yhteisöveron alentaminen, miljardin alentaminen, olisi vaikuttanut myönteisesti yritysten investointeihin Suomeen, ja otettiin muun muassa Stora Enson investoinnit esille. No, totuus on kuitenkin se, että Stora Enso on maksanut yhteisöveroa useana vuonna vähemmän kuin yksi suomalainen palkansaaja on maksanut veroja Suomeen. Jos muistan, niin vuonna 2010 Stora Enso -konserni maksoi yhteisöveroa 15 000 euroa — koko konserni koko Suomessa sinä aikana. Ja sitten te sanotte, että tämä yhteisöveron alentaminen on laukaissut investoinnit Suomeen. Kyllä teillä on valtava epärealismi näissä luuloissanne.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on hyvä, että hallitusohjelmassa on kirjaukset myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Onhan turvallisuus Euroopassa noussut takaisin valtioitten peruskysymykseksi. Suomen ulkopolitiikan tavoitteet eivät sinänsä ole muuttuneet, mutta kaikille on käynyt selväksi, että rauhaakin täytyy puolustaa. Euroopan turvallisuusjärjestelmä on joutunut Ukrainan tapahtumien myötä koetukselle. On hyvä, että Suomi on tässä yhteydessä korostanut kansainvälisen oikeuden noudattamisen välttämättömyyttä ja tukee neuvotteluratkaisua kriisissä.

Euroopan unioni on monelle suomalaiselle turvallisuus- ja rauhanyhteisö. Suurin osa unionin jäsenmaista on järjestänyt puolustuksensa Naton kautta. Naton ja EU:n sisällä on kuitenkin maaryhmittymiä, jotka keskustelevat keskenään turvallisuuspolitiikasta. Kysynkin pääministeriltä: näettekö mahdolliseksi sitä, että EU:n Natoon kuulumattomat jäsenmaat yhdessä (Puhemies koputtaa) keskustelisivat Euroopan unionin merkityksestä rauhaa puolustavana yhteisönä, ja voisiko Suomen hallitus olla aktiivinen tässä asiassa?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lisähallitusohjelma on minulle lapsiperheiden hallitusohjelma. Ei siksi, että siellä olisi monia lapsiperheitä koskevia linjauksia, vaan siksi, että siellä on yksi periaatteellisesti merkittävä linjaus: 70 miljoonan euron kohdennus pieni- ja keskituloisille lapsiperheille lapsilisäleikkauksen korjaamiseksi.

Perheissä, joissa lapsilisä säästetään pankkitilille odottamaan lapsen opiskeluaikoja, 9 euron vähennys ei tunnu missään. Ne perheet taas, joissa lapsilisä kuluu ruokaan eivätkä rahat tahdo riittää lasten harrastuksiin, 9 euron vähennys kaikille lapsiperheille tuntuu täysin epäreilulta. Ja sitä se toden totta olisi ollutkin ilman nyt sovittua 70 miljoonan euron erityistä kohdennusta pieni- ja keskituloisille lapsiperheille. Tämä kohdennus tulee siis aidosti tarpeeseen monelle lapsiperheelle, samalla se on myös oikeudenmukaisuusteko.

Arja  Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Stubb, kannoitte puheessanne huolta väestön ikääntymisen tuomasta kestävyysvajeesta. Sote-uudistukseen liittyvät lakiesitykset annetaan syksyllä. Perhepolitiikasta täällä on puhuttu jo paljon, joten kysyn jotakin vanhuksista ja ikääntyneistä ja heihin kohdistuneista säästöistä.

Rakennepaketissa kaikkein raskainta vuodehoitoa terveyskeskuksista puretaan ja supistetaan. Lupaatteko te, meidän pääministerimme, että sote-uudistuksen ja rakennepakettisäästöjen jälkeen ikääntyneet suomalaiset saavat edelleen lähipalvelut, he saavat avun ja auttavat kädet kotiinsa? Entäpä omaishoitajuus, johon liittyvä kehittämisohjelma annettiin maaliskuussa: huomioidaanko se tässä tulevassa sote-uudistuksessa? Ja entä ne verohelpotukset: milloin omaishoidon tuen, joka on nykyiselläänkin riittämätön ja liian pieni, verotus poistuu?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kataisen—Stubbin-hallitusohjelmassa sanotaan, että hallitus haluaa purkaa yritystoiminnan esteitä. Eilen uuden hallituksen nimityksen myötä tuli huolestuttava viesti. Silloin ministeri Niinistö totesi ja iloitsi siitä, että ministeriryhmä vaihtuu ja saadaan jarrumiehet pois kehityksen tieltä hallituksesta. Hän viittasi siihen, että on mukamas jarrutettu luonnonvarojen käyttöä ja sitä, millä tavoin niitä pystytään edistämään. Hän itse on tällä vaalikaudella, ja koko hallitus tällä vaalikaudella, lisännyt ympäristöhallinnon rasituksia yritystoiminnalle, kaikelle yritystoiminnalle, nostanut maksuja, käsittelyaikoja on jatkettu.

Pääministeri Stubb, voitteko te tässä ja nyt sanoa, että näitä lisärasituksia ei enää tule. Meillä odottaa miljardiluokalla, miljardisotalla, investointeja, jotka ovat viranomaisten päätöksistä kiinni, ja ministeri Niinistö halusi vielä panna yhden ruuvin lisää päälle. (Puhemies koputtaa) Täysin ristiriidassa siihen, mitä te, pääministeri, olette omassa ohjelmassanne sanonut. Voitteko te nyt luvata, että ministeri Niinistö puhui eilen omiaan?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Kyllä se toden totta on niin, että mielestäni tämä hallitusneuvottelu toi asumispuolen osalta kyllä ihan tasan tarkkaan niin innostavan ratkaisun kuin se edustaja Gustafssonin jalkapallopuhe täällä.

Nimittäin kyllä vaan on niin, että on iloinen asia, että olemme nyt saaneet paljon toimia aikaan. Me panostamme paljon asumiseen, jotta ihmiset saisivat kohtuuhintaisempia koteja, ja samalla myös työllisyys voittaa. Lähiökotien korjaaminen saa jatkoa. Lähiöitä on kaikkialla Suomessa, niitä koteja täytyy siellä korjata, näin pidämme huolta kansallisvarallisuudestamme. Uustuotantoon me panostamme uusin toimin. Me joudutamme asumisoikeusasuntojen rakentamista. Me parannamme mahdollisuuksia muuttaa toimistotiloja asumiskäyttöön vuokra-asunnoiksi. Olemme juuri laittamassa liikkeelle lausuntokierrokselle lyhyen korkotuen, ja pitkänkin korkotuen ehtoja ollaan jo parannettu ja katsotaan vielä jatkossa paremmaksi kuin tänä päivänä ovat. Nuorten asumista me helpotamme sillä, että parannamme asp-lainan ehtoja.

Eli meillä on monta konkreettista asiaa, hallitus on pistänyt isot kortit nyt pöytään. Olen usein sanonut, että ei tämä asuntopolitiikka pelkästään tietenkään hallituksen toimin parane vaan me tarvitsemme kaikki toimijat mukaan, me tarvitsemme yhteistyötä ja tupo-henkeä. Uskon, että niillä ratkaisuilla, mitä on taas tehty liittyen tähän viisaaseen yhdyskuntarakenteeseen, raideratkaisuihin niin pääkaupunkiseudulla kuin siellä Tampereellakin ja muuten, me edistämme viisasta yhdyskuntarakennetta, me edistämme asuntotuotantoa, rakennamme ihmisille koteja, ehkäisemme asuinalueiden syrjäytymistä.

Kaiken kaikkiaan tämä kokonaisuus on mielestäni iso ja merkittävä. Voisin sanoa, että naismuistiin en kyllä oikein muista, kuinka paljon hallituskaudella oltaisiinkin tehty aikaisemmin. Edellisestä kehysriihestä tähän kehysriiheen ja nyt tähän (Puhemies koputtaa) minihallitusneuvotteluun olemme kyllä saaneet paljon aikaan. Uskon, että se on tämän eduskunnan ihan yhteinen ilo, koska olemme niin paljon yhdessä huolta kantaneet näistä asioista.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Tämä oli ensimmäinen kerta, kun sain kunnian olla tässä roolissa tämäntyyppisessä debatissa, ja täytyy sanoa, että joko te olitte ystävällisiä tai kilttejä minua kohtaan tai sitten tuo meidän hallitusohjelmamme on aivan oikeasti erinomainen. Veikkaan, että ehkä vähän molempia.

Jäin itse pohtimaan, miten tämän keskustelun voi parhaiten vetää yhteen, ja totesin seuraavaa: Ehkä ensimmäinen on se, että ei meillä kenelläkään ole viisasten kiveä tai täyttä vastausta siihen, millä tavalla me saamme Suomen tällä hetkellä uuteen nousuun. Tämän tasapainon löytäminen on vaikeata. Joskus ollaan sitä mieltä, että me elvytämme liikaa, joskus sitä mieltä, että elvytämme liian vähän. Joskus ollaan sitä mieltä, että veroja korotetaan liikaa, joskus, että niitä lasketaan liikaa.

Mutta vähän optimistisesti voisin ehkä tulkita tätä keskustelua siten, että saimme melkoisen vahvan tuen niille infrahankkeille ja sentyyppiselle infrastruktuurin rakentamiselle, siis raide ja asunnot, joita me tässä hallitusohjelmassa esitimme. Voisi ehkä myös vetää sellaisen johtopäätöksen, että monet meidän veroratkaisuistamme saivat suhtkoht hyvän vastaanoton, eivät toki kaikki. Voi myös vetää sen johtopäätöksen, että jos me olisimme ottaneet huomioon kaikki ne eri hankkeet, jotka esitettiin tässä salissa tai vaikkapa hallitusneuvottelujen aikana, niin kyse olisi ollut monimiljardiluokan paketista, jota Suomen kansantalous, saati sitten valtiontalous ei varmaankaan olisi kestänyt. Miten me sitten etenemme tästä eteenpäin?

Arvoisa puhemies! Oikeastaan neljän vaiheen kautta.

Ensimmäinen on se, että tässä hallitusohjelmassa oli pysyttävä kehyksissä, oli saatava velkaantuminen taittumaan ja loppupelissä oli rakennettava sellainen aika innovatiivinenkin paketti, jossa lisättiin työllisyyttä ja talouskasvua.

Seuraava vaihe on viedä meidän suuret rakennehankkeemme maaliin eli niiden toteuttaminen. Sote-ratkaisu, kuntauudistus ja eläkepaketti: niissä on edettävä, koska niiden kansantaloudellinen merkitys on varmaankin suurempi kuin tämän hallitusohjelman tai kehyspäätösten yhteensä.

Kolmas vaihe meillä on budjettiriihi, ja sen merkitystä ei kannata vähätellä. En myöskään ehkä pitänyt siitä jakaumasta pääkaupunkiseutu vastaan muu Suomi. Olen aivan varma siitä, että me tulemme löytämään sentyyppisiä hankkeita, infrastruktuurihankkeita, jotka nimenomaan painottuvat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Ei ole kyse pienistä, vaan näiden suurempien hankkeiden, jotka nyt hoidettiin, kerrannaisvaikutukset ovat 4 miljardin luokkaa. Mutta ne hankkeet, jotka liittyvät esimerkiksi teihin, väyliin, ovat kokoluokaltaan erilaisia, eivät yhtään sen merkityksettömiä kuin muut.

Viimeisin, neljäs vaihe on tietysti se, että me pyrimme tuomaan lakialoitteita, jotka liittyvät sopeutukseen, jotka liittyvät veroihin, jotka liittyvät kuntauudistukseen ja jotka liittyvät soteen.

Aivan viimeisenä huomiona itselleni jäi sellainen kuva, että tästä on hyvä jatkaa. Kun me tämän paketin teimme, pitää kuitenkin pitää mielessä, että kaikki on pitkälti lähtenyt myös siitä, että kansainvälinen taloustilanne on heikko. Meidän on saatava meidän vientimme vetämään. Meidän on saatava investointeja Suomeen. Meidän on saatava enemmän kansainvälisiä pk-yrityksiä. Loppupelissä pitää myös muistaa se, että jos me haluamme tämän maan uuteen nousuun, sen tekee suomalainen työntekijä, sen tekee suomalainen yrittäjä ja sen tekee suomalainen yritys. Itse uskon, että kyllä tämä tästä, hitaasti hyvä tulee.

Uskon, että kun me olemme tässä salissa uudestaan, viimeistään vuonna 2017, keskustelemassa itsenäisen Suomen satavuotistaipaleesta, niin suurin osa niistä vaikeuksista, mitkä meillä on ollut pöydällä viimeisen seitsemän vuoden aikana, on selätetty. — Kiitos.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Varmistan, ovatko nämä kaksi debatin jälkeistä ryhmäpuheenvuoroa 5 vai 7 minuuttia. Minulla on se käsitys, että ne ovat 7 minuuttia.

Kiitos, arvoisa puhemies. — Tässä tilanteessa niin minun kuin ryhmätoverini, edustaja Yrttiahon on aika helppoa puhua syyllistymättä kuitenkaan jälkiviisauteen. Politiikassa väännetään usein kättä siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, mutta oikeassa oleminenkin on vaarallista, jos sen tekee kolme vuotta liian aikaisin. Nostan esiin kolme pointtia kolmen vuoden takaisesta keskustelusta:

Kun pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaa käsiteltiin tässä salissa, sanoin muun muassa seuraavaa: "Hallitusohjelman suhteen tein jo varhain arvion, että tuli ja vesi eivät ole yhteensovitettavissa. Kun hallitusohjelma hahmottui ja lopulta valmistui, niin käsitykseni vain vahvistui." Onko vasemmisto tuli vai vesi, en tiedä, mutta ainakaan se ei ole enää hallituksessa eikä ole moni muukaan ministeri. Kataisen hallituksesta on lähtenyt ennätysmäärä ministereitä. Vastuunkantoa kolme vuotta korostanut entinen pääministeri Katainen näytti itse esimerkkiä ja poistui Brysseliin.

Edelleen kerroin: "Hallitusohjelman perusongelma on edelleenkin siinä, että tekstiosa ja rahat eivät täsmää. Viimeistään syksyllä, kun hallitusohjelman talousluvut on saatu revittyä auki, muuttuu monen edustajan arvio siitä, mitä rahalla saa: onko toinen myynyt epäkuranttia tavaraa ja toinen ostanut väärällä rahalla." Jokainen voi nyt miettiä, ketä kokoomus juoksutti. Kukaan ei kulje niin pitkää matkaa kuin se, joka ei tiedä, mihin on menossa.

Ja kun sitä lunta on tullut tupaan aika ajoin kovastikin, niin muistutan vielä kolmen vuoden takaisesta taloustilanteen arvioinnista. Sanoin: "Eivätkä euromaiden tukeminen ja pysyvän vakausmekanismin luominen ole mitään kaukaisia, toisarvoisia asioita. Euroalueen varmuudella syvenevä ja laajeneva kriisi heijastuu heti hallitusohjelman talouspoliittisten voimalausekkeiden kautta politiikan sisältöön. Kun valtiontalous heikkenee, käynnistyy uusi vaihe leikkauksissa ja verojen korotuksissa. Silloin hallitusohjelman hyvät ja huonot puolet menevät aivan uuteen arviointiin." Tuossa puheessa ei ole tänäkään päivänä mitään hävettävää.

Erityisen vakavaksi Suomen tilanteen tekee se, ettei hallitus ole kertaakaan talousarvioitten, lisätalousarvioitten tai kehysratkaisujen yhteydessä kyennyt rehelliseen tilannearvioon taloustilanteesta. Jälkikäteen on sitten rukattu ennusteita realistisempaan eli huonompaan suuntaan. Aina voidaan talousoppeihin ja ideologioihin nojautuen keskustella, kuinka tähän tilanteeseen on ajauduttu ja kuinka tästä ahdingosta päästään pois. Mutta talousanalyysin tekeminen tässä hetkessä on siinä mielessä helppoa, että numerot ovat samat kaikille niin oikealla, keskellä kuin vasemmallakin. Rehellisen arvion tekeminen vaatii vain selkärankaa, ja sitä näyttää nyt puuttuvan.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmassa ilmoitetaan, että pääministeri Kataisen hallituksen ohjelma on edelleen voimassa — siis sellaisen hallituksen ohjelma, joka on epäonnistunut kaikissa keskeisissä tavoitteissa:

Työttömyys on kasvanut kesästä 2011 lähtien mukaan lukien nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, ja näillä ryhmillä pitäisi olla aivan erityinen asema työttömyyden torjunnassa jo työvoimapalvelulainkin mukaan.

Valtion velkaantuminen jatkuu, ja valtion taloudelliset sitoumukset kasvavat. Ja en turhaan ole perännyt sitä, miksi valtion budjettikirjasta on siivottu pois maininta 11 miljardin euron maksuvelvollisuudesta Euroopan vakausmekanismille. Vielä viime vuonna budjettikirjassa se kirjaus oli. Siellä todettiin yksiselitteisesti, että Suomi maksaa Euroopan vakausmekanismille 11 miljardia euroa vaadittaessa — siis vaadittaessa, eikä niin, että maksaa, jos jaksaa. Ja kun sille tielle on lähdetty, Euroopan vakausmekanismin jäseneksi, niin siltä tieltä ei helpolla käännytä takaisin.

Edelleen, kuntasektori on kaaostilassa, on lainvastaisella tavalla, sellaisella tavalla, että oikeuskanslerikin on huomauttanut useaan otteeseen ja antanut ihan päätöksen siitä, että kuntalakeja ja sosiaali- ja terveysuudistusta on valmisteltava niin, että eduskunnalla ja kuntien päättäjillä on käytössään kaikki keskeiset tiedot, kun ne tekevät omia päätöksiään. Ne ehdot eivät ole täyttyneet.

Teollisen tuotannon perusta murenee, ja kun äsken viittasin siihen, että harhaisesti väitetään yhteisöveron miljardiluokan alentamisen käynnistäneen oikein investointibuumin Suomeen, niin se ei kyllä pidä paikkansa. Ei sellainen kansainvälinen konserni tee investointipäätöksiään sellaisen veron alennuksen varaan, jota se ei ole maksanutkaan.

Ja edelleen, alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyy.

Tämä lista on lohduton, ja tällaiseen ohjelmaan ei kannata sitoutua. Esimerkiksi Kelan tutkijat ovat arvioineet, että kun peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella elävän tulo on noin 700 euroa kuukaudessa, ensi vuosi tuo siihen lisää 2 euroa 80 senttiä. Pienituloisten ostovoima laskee, sillä kansaneläke- ja työeläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan vain noin 0,4 prosenttia. Hinnat nousevat varmuudella enemmän kuin tuo lukema.

Pääministeri Stubbin keskeinen tavoite näyttää olevan seuraavissa eduskuntavaaleissa, että kokoomus säilyttäisi piikkipaikkansa. Kaikki muut tavoitteet ovat sille alisteisia. Sitä odotellessa tulee monelle työttömälle, eläkeläiselle ja pienipalkkaiselle yhtä kylmä kuin aiemmin keskustalle ja nyt sosialidemokraateille kokoomuksen kyydissä.

Arvoisa puhemies! Esitän seuraavaa: "Eduskunta toteaa, että hallitusohjelman seurauksena Suomen talouden keskeisiä ongelmia ei kyetä ratkaisemaan. Valtionvelka kasvaa, työttömyys pysyy korkeana, ja sekä alueellinen että sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyy. Tästä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Kataisen ministeriura on ollut Suomelle taloudellinen kataistrofi, jota voidaan verrata sisällissodan aikaan tai 1930-luvun suureen lamaan. Sen seitsemän vuoden aikana julkinen velka on kasvanut karmeasti ja tänä vuonna lisääntyy 7 miljardilla.

Nyt Stubbin pikahallitus on päättänyt jatkaa Kataisen hallituksen viitoittamalla tiellä tavoitteenaan avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Kauniit korulauseet verhoavat sen, että todellisuudessa uusi hallitus ei aio tehdä mitään raskaan sarjan toimia ongelmien ratkaisemiseksi vaan velaksi eläminen ja julkisen sektorin paisuttaminen tulevat jatkumaan. Velanoton lisäksi hallitus aikoo myydä valtion tuottavaa omaisuutta kuten Altian saadakseen käyttörahaa. Tämä on hyvin lyhytnäköistä kädestä suuhun -politiikkaa.

Hallitusohjelmassa luvataan kasvua, yrittäjyyttä, työpaikkoja ja hyvinvointia suomalaisille, mutta todellisuudessa hallituksella ei ole käytettävissään mitään keinoja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi, Suomen kilpailukyvyn ja vientiteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi tai kotimaisen kysynnän lisäämiseksi, koska hallitus ei edes suostu harkitsemaan eroamista Suomelle tuhoisasta yhteisvaluutta eurosta.

Sen sijaan hallitus jatkaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn alasajoa ilmastonmuutoksen torjuntahurmoksessa. Infrastruktuuri-investoinnit ovat periaatteessa myönteisiä asioita, mutta aivan liian suuri osa niiden tuomasta taloutta elvyttävästä vaikutuksesta tulee valumaan ulkomaille, ulkomaisen halpatyövoiman, ulkomaisten alihankkijoiden ja monikansallisten veroparatiisiyhtiöiden kautta.

Työpaikkojen lupaileminen suomalaisille on tyhjää puhetta, sillä hallitus ei aio tehdä mitään hillitäkseen ulkomailta Suomeen suuntautuvan halpatyövoiman virtaa, vaikka kyse olisi harmaasta, pimeästä tai jopa orjatyövoimasta. Samaan aikaan suomalaisia työttömiä syyllistetään siitä, että työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole. Ilmaisilla työharjoittelijoilla tehdään bisnestä ja työttömien ympärille on rakennettu koulutus- ja konsulttiyhtiöiden verkosto, joka elää muiden työttömyydestä.

Arvoisa puhemies! Minihallitusneuvottelut latistuivat tavanomaiseksi suurten konsensuspuolueiden väliseksi kädenväännöksi siitä, kuka saa tingittyä omalle eturyhmälleen pari euroa tai prosenttia lisää etuja. Poliittisesta korrektiudesta ja äänestäjien mielistelemisestä on tullut suurempi hyve kuin toden puhumisesta. Ihmisille on helpompi luvata kivoja asioita kuin kertoa, että nyt on pakko tehdä rajuja toimenpiteitä, jos meinataan vielä pystyssä pysyä.

Julkinen sektori on turvonnut jo niin suureksi, että se on jo poliittinen vaikuttaja. Suurista puolueista oikeastaan kaikki pyrkivät kalastelemaan julkisen sektorin työntekijöiden ääniä, joita on aivan liian paljon. Sen sijaan yksityisellä sektorilla työskenteleviä nettoveronmaksajia on Suomessa päivä päivältä vähemmän, ja tältä porukalta kupataan nyt irti kaikki mitä lähtee. Omassa talossaan asuva ja omalla autollaan työssä käyvä suomalainen on hallituksen viimeinen lypsylehmä, joka ei helposti pääse verottajaa karkuun.

Ohjelmaa lukiessa tulee suorastaan surulliseksi yksinyrittäjien puolesta. Aikaisemmin jo yksi hallituspuolueitten edustaja irvaili heitä luuseriyrittäjiksi. Nyt hallitus haluaa ottaa heiltä yrittäjän arvonimenkin pois ja kutsuu heitä halveksuen itsensä työllistäjiksi. On erinomaista, jos yksinyrittäjien asemaa parannetaan, mutta väheksyvällä asenteella se ei kuitenkaan onnistu. Yksinyrittäjiä on yli 60 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä. Heissä ja heidän toimintaedellytyksissään piilee valtava voimavara ja potentiaali, kun mietitään esimerkiksi työttömien kannustamista mukaan työelämään.

Arvoisa puhemies! Totuuden kertominen ei ole kovin suosittu toimintatapa politiikassa, mutta minulle se on aivan äärimmäisen tärkeää. Ja tärkeää on sekin, että eduskunta tekee kaikkensa ollakseen esimerkkinä lakien noudattamisessa mitättömiltäkin tuntuvissa muotoseikoissa. Kuten debatissa mainitsin, näyttää siltä, että tämä hallitus käynnistyi perustuslain rikkomisella. Perustuslakimme edellyttää eduskuntaryhmien keskustelua ennen hallitusneuvotteluiden käynnistämistä ja pääministerin valintaa. Kuitenkin tässä talossa työskentelee kaksi täysin virallista eduskuntaryhmää, joihin ei oltu minkäänlaisessa yhteydessä asian tiimoilta.

Minulle on nyt selitetty ja syötetty kaikenlaista soopaa siitä, mikä on eduskuntaryhmä ja milloin ja miten sen pitää olla muodostunut ja kuinka monta jäsentä siinä pitää muka olla ollakseen eduskuntaryhmä, mutta laki eduskuntaryhmistä on yksiselitteinen, ja perustuslaki puhuu vain eduskuntaryhmistä. Joku saattaa vielä vinkua vastaan, mutta täysin selvää tekstiä näistä asioista on kirjoittanut julkisoikeuden professori Ilkka Saraviita, joka on painottanut nimenomaan kaikkien eduskuntaryhmien osallistumista alkutunnusteluihin. Muutos 2011 ja vasenryhmä ovat todellakin ihan oikeita eduskuntaryhmiä.

Arvoisa puhemies! Pikahallituksen edessä olevat ongelmat ovat niin suuria, että konsensuspuolueilla ei ole rohkeutta eikä keinoja niiden ratkaisemiseen vaan edessä on väistämätön putous ja laillinenkin perusta on hatara. Sen perusteella esitän hallitukselle epäluottamusta.

Vaikeat ajat vaativat äärimmäisiä keinoja, sanoisin, suorastaan ääridemokraattisia keinoja. Paras tapa näiden ongelmien ratkaisemiseksi olisi suoran demokratian lisääminen sitovien kansanäänestysten kautta, jotta kansa pääsisi vihdoinkin tilaamaan sitä, mitä saa.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Työn, yrittäjyyden ja tulevaisuudenuskon hallitus: näin voisi lyhyesti kuvata tänään työnsä aloittaneen pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmaa. Uutta työtä, yrittäjyyttä ja tulevaisuudenuskoa tämä maa myös tällä hetkellä eniten kaipaa.

Viimeisen seitsemän vuoden aikana Suomi on elänyt vaikeaa taloudellista aikaa. Vaikeista suhdanneolosuhteista ja rakenteellisista ongelmista johtuen talouskasvumme on ollut parhaimmillaankin kituliasta, pahimmillaan jopa negatiivista. Taantuman kroonistuessa julkisen talouden uskottavuus on joutunut koetukselle. Samalla velkaantumiskierrettä suitsimaan suunnitellut rakenteelliset uudistukset ovat savolaisen urakan tapaan tekemättä vaille valmiita. Erityisesti kovasti odotetun sote-uudistuksen maaliin saattaminen on viivästynyt kuukausi kuukaudelta. On selvää, että tällä tiellä jatkaminen ei ole kovin kauan mahdollista, jos haluamme taata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Suomen suunta on käännettävä ja suomalaiset on saatava uskomaan uuteen nousuun seitsemän laihan vuoden jälkeen. Tässä tehtävässä Stubbin hallituksen ohjelma onnistuu olosuhteisiin nähden hyvin.

Arvoisa herra puhemies! Uutta työtä ja yrittäjyyttä Stubbin hallitus luo ennakkoluulottoman vero- ja yrityspolitiikan avulla. Tuloverotuksen indeksitarkistusten tekeminen kolmeen alimpaan tuloluokkaan vahvistaa talouskasvulle keskeistä kotimaista kysyntää. Se, että yritysten edustuskulujen 50 prosentin verovähennysoikeus palautetaan vuoden 2015 alusta, on piristysruiske monille hotelli- ja matkailualan yrittäjille. Windfall-verosta luopuminen on puolestaan kädenojennus energiasektorille työtä luovien uusien investointien toteuttamiseksi.

Silti omasta mielestäni kaikkein paras päätös hallitusohjelmassa on panostus pk-sektorin yrittäjyyteen. Hallitus kokoaa ensi vaalikaudelle yritystoiminnan edellytyksiä sekä eri yritysmuotojen kohtelua kartoittavan ehdotuksen. Samaan selvitykseen liittyy myös tavoite pk-yritysten sukupolvenvaihdosten vauhdittamisesta. On tietenkin selvää, että näiden selvitysten muuttaminen yritystoimintaa tukevaksi toimintaympäristöksi jää keväällä 2015 aloittavan hallituksen tehtäväksi. Olisikin hyvä, jos mahdollisimman moni täällä edustettuina olevista puolueista voisi sitoutua laaditun ohjelman toteuttamiseen riippumatta siitä, mitkä puolueet lopulta hallitukseen päätyvät.

Tulevaisuuden uskoa Stubbin hallitus luo panostamalla vakauteen. Monelle velkaiselle tärkeästä kolmen A:n luottoluokituksesta ei ole varaa lipsua. Siksi hallitus on sitoutunut edeltäjänsä tavoin tiukan talouskurin jatkamiseen. Keväällä sovitusta menokehityksestä pidetään päättäväisesti kiinni, mikä on tärkeää vakaan julkisen taloudenhoidon kannalta. Hallitus myös tehostaa viime vuonna sovitun rakennepaketin sekä keväällä raamitetun sote-ratkaisun saattamista maaliin.

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa hallitusohjelmaa on myös kritisoitu. Erityisesti hampaisiin ovat joutuneet siinä esitetyt liikenne- ja infrarakentamisen painopisteet. Hallitusta on syytetty pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen suosimisesta.

Minä en vielä tässä vaiheessa ihan näin jyrkkiä arvioita tekisi. Suomen kasvumahdollisuuksien maksimoimiseksi me tarvitsemme pääkaupunkiseudun, jossa liikenne ja logistiikka toimivat nykyistä paremmin. Siksi niin Pisara-radan kuin Länsimetron jatkeen kiirehtiminen tässä vaiheessa on perusteltua. Toisaalta hallitus on ohjelmassaan luvannut palata maakuntien liikennehankkeiden vauhdittamiseen tulevan budjettineuvottelun yhteydessä. Uskon ja luotan siihen, että tässä yhteydessä myös meille keskisuomalaisille tärkeät liikennehankkeet tullaan huomioimaan, jotta esimerkiksi Äänekosken 1,2 miljardin investointihanke saadaan maaliin.

Arvoisa herra puhemies! 10 kuukautta ei ole pitkä aika Suomen suunnan muuttamiseksi kohti uutta nousua. Se on kuitenkin mahdollista, jos asenne on kunnossa, ja nopealla analyysilla voitaneen sanoa, että uudella pääministerillä se tuntuu olevan kohdallaan.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! SDP:n kädenjälki ja tärkeät painotukset näkyvät minihallitusohjelmassa voimakkaasti. Hallitus jatkaa määrätietoista työtä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Erityisesti lapsiperheiden aseman parantamiseen tähtäävät toimet ovat satsaus tulevaisuuteen.

Eduskunnan käsittelyssä oleva minihallitusohjelma on siis nimeään merkittävämpi, voimakkaasti kasvua ja työllisyyttä tukeva sekä oikeudenmukaisuutta lisäävä paketti.

Hallitusohjelmassa linjataan, että pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä tuetaan vuositasolla 70 miljoonalla eurolla. Kun lapsilisän leikkaus on kokonaismäärältään 110 miljoonaa euroa, kohdentuvat lapsilisästä tehtävät säästöt vain hyvätuloisiin perheisiin. Pieni- ja keskituloisten perheiden lapsilisien leikkaukset pystytään kompensoimaan perheille kohdistettavalla erityisellä verovähennyksellä. Täysin tulottomien perheiden osalta taas toimeentulotuen määrä nousee vähennystä vastaavan summan. Hekään eivät joudu leikkauksen maksajiksi.

Pieni- ja keskituloisten asemaa kohennetaan myös tekemällä kolmeen alimpaan tuloluokkaan tuloverotuksen inflaatiotarkistukset, mikä poistaa suunnitellut veronkiristykset. Tällä on tarkoitus huolehtia erityisesti pienituloisten ostovoiman säilymisestä. Alimpiin tuloluokkiin ovat viime vuosina kohdistuneet voimakkaammin myös työpaikkojen menetykset, irtisanomiset ja lomautukset. Erityisesti siksi toimenpide on tärkeä signaali hallitukselta siitä, että se kantaa huolta pienituloisten asemasta ja myös osoittaa sen konkreettisin toimenpitein.

Tiukassa taloustilanteessa pienituloiset ovat myös niitä, jotka joka tapauksessa kuluttavat. Arkipäivän pyörittämiseen liittyviin menoihin — vuokriin, ruokaan ja liikkumiseen — menevät tulot pyörittävät samalla myös kansantaloutta. Suurituloiset taas alkavat taantumassa säästää, eivätkä heidän saamansa verohelpotukset siten auttaisi taloutta toipumaan.

Nämä hallituksen esittelemät verovähennystoimenpiteet ovat erittäin kannatettavia, mutta samalla on huolehdittava siitä, että niiden vaikutukset kohdistuvat oikein. Järjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, eikä se saa jättää ketään loukkuihin.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan yhä voimakkaasti siihen, ettei tällä loppuvaalikaudella heikennetä rakennemuutoksessa painivan teollisuuden toimintaedellytyksiä lisäkustannuksilla tai sääntelyllä. Tämä on tärkeää Suomelle. Vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön lisäksi teollisuus tarvitsee myös toimivat logistiikkayhteydet.

Tässä paketissa sovittiin liikennehankkeiden aikaistamisesta. On tärkeää, että hallitus on sitoutunut satsaamaan alueelle elintärkeisiin hankkeisiin. Varsinaiset päätökset hankkeiden rahoituksesta tehdään kuitenkin myöhemmin budjettiriihessä.

Itse edellytän, että valtatie 8:lta säästyneet 20 miljoonaa euroa kohdennetaan Kasitien peruskorjauksen jatkamiseen.

Hallitus puuttuu myös moniin nykytyöelämän haasteisiin. Jo rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittiin toimista nollatuntisopimusten käytön rajoittamiseksi, lisätuntien turvaamiseksi osa-aikaisille työntekijöille ja alipalkkauksen ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Nyt tätä tärkeää työtä jatketaan kolmikantaisessa valmistelussa.

Arvoisa puhemies! Ohjelmasta puuttuu kuitenkin yksi tärkeä asia, nimittäin täysimääräisenä toteutettavat indeksikorotukset, jotka olisivat helpottaneet erityisesti eläkeläisiä. Sen tavoitteen saavuttamisessa SDP ei nyt onnistunut. Se lieneekin monista tavoitteistamme ainoa, joka jäi toteutumatta. Viiden puolueen hallitusohjelmaksi tähän on siis oltava tyytyväinen.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi onnittelut uudelle pääministerille ja koko hallitukselle, te olette ottaneet suuren vastuun. Olette vastuussa Suomen kansalle lupaamistanne tavoitteista. Toivon teidän onnistuvan tehtävässänne Suomen kansan takia.

Edellisen hallituksen tavoitteista köyhyyden vähentäminen, työllisyyden, kestävän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja talouden vakauttaminen olivat päätavoitteita. Näissä hallitus ei ole onnistunut.

Nyt hallitus tekee työtä Suomi uuteen nousuun -ohjelmalla ja -paketilla. Paketti kattaa koko kehyskauden eli ulottuu vuoteen 2018 asti. Tämä pätkähallitus ei kuitenkaan voi sitoa tulevien hallitusten käsiä, vaikka antaa niin ymmärtää. Jos hallituksen ohjelma on toimiva ja tavoitteisiin päästään, antaa se toki hyvän pohjan tulevaisuudelle, jos työllisyys ja talouskasvu paranevat, mutta tämä paketti on jättänyt monta asiaa varjoonsa. Maakuntien kehittäminen on lapsipuolen asemassa, kunta- ja sote-uudistus painavat isona taakkana. Ellei näissä onnistuta, ei myöskään julkisen talouden menojen leikkaus onnistu.

Raideliikenteen panostukset tukevat työmatkaliikenteen siirtymistä raiteille enemmän kuin Suomen teollisuuden tarpeita. Onhan se hyvä, että vihreitä arvoja saadaan edistettyä. Suurempi tarve olisi kuitenkin luoda työpaikkoja ja parantaa teollisuuden infraa. On pidettävä huolta siitä, että jo tehdyt isot investointipäätökset eivät kärsi valtion tiemäärärahojen puutteesta.

Herra puhemies! Muun muassa huonokuntoisten homekoulujen tarpeisiin suunniteltu rakennuttajayhtiö kuulostaa mielenkiintoiselta sillä edellytyksellä, että se yhtiö pystyy vahvalla osaamisella toteuttamaan laadukkaita korjausurakoita, joissa erityisesti suomalaiset rakentajat saavat työtä. Rakennuttajayhtiön ehkä tärkein perustelu tulisi olla osaamisen kasvattaminen ja kotimaisen työvoiman käytön lisääminen. Osaamisen kasvattamisella on mahdollisuus saada aikaiseksi laadun lisäksi säästöjä urakoissa.

Tässä paketissa ympäristö- ja energiapolitiikan tarkastelu on jätetty varsin pienelle huomiolle. On siellä toki maininta: "Hallitus laatii laajan selvityksen parlamentaarisen työn pohjalta energiasektorin politiikkavaihtoehtojen edistämisessä. Painopiste on uusiutuvassa energiassa ja hajautetun energiantuotannon edistämisessä. Selvitystyön tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja vahvistaa energiaomavaraisuutta ilmastotavoitteet huomioiden." Ilmastopolitiikan kustannuksista ja saaduista ympäristöhyödyistä pitää voida keskustella. Kotimaista etua palvelevalla energiapolitiikalla pystyttäisiin luomaan niin työtä kuin parantamaan vaihtotasetta miljardeilla euroilla.

Olisiko julkisen talouden vakauttamisessa pitänyt ottaa kantaa myös Suomen ja Euroopan unionin välisten sopimusten sisältöön, maksuosuuksien uudelleen tarkasteluun tai nettohyödyn lisäämiseen, EU:n päätösten vaikutukset kun ovat usein suoraan suomalaisia yrityksiä rokottavia? Tämän vuoksi edunvalvontaan EU-tasolla on panostettava merkittävästi nykyistä paremmin. On oltava aidosti niissä pöydissä, joissa päätöksiä suunnitellaan, mieluiten jo silloin, kun se suunnitelma on pelkkä tyhjä paperi. Vain näin voimme edes teoriassa pyrkiä vaikuttamaan itseämme koskeviin asioihin.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen paketeissa työllisyys ja kasvu ovat keskeisellä sijalla, sanoina ainakin. Panee vaan oikeasti miettimään, kuinka tosissaan hallitus uskoo, että keinot ja käytettävissä olevat resurssit riittävät Suomen nostamiseksi todelliseen nousuun. Olemme niin monen ulkopuolisen vaikuttavan tekijän puristuksissa, että meidän omaehtoinen pelastumisemme vaatii maailmanlaajuisen nousukauden tai ainakin vahvan, Suomea hyödyntävän vientibuumin nousemisen.

Uusien toimialojen nousu ottaa aikaa. Meidän on pystyttävä leikkaamaan kustannuksiamme viisaasti niin, ettei sillä vahingoiteta yritysten kasvua. On aidosti tartuttava hallinnon menoihin. Hallinnosta on leikattava ja resurssit suunnattava palveluja tuottavien käsien palkkaukseen. Hallinnon leikkaaminen ei onnistu pelkästään ict:n käyttöönotolla, vaan siihen tarvitaan vahvaa asennemuutosta.

Suomi nousuun on oltava kansallinen tahtotila, jota kohden kaikki tekevät työtä yhdessä. Toivottavasti tämä hallitus pystyy johtamaan tämän tahtotilan toteutumista. Siinä työssä me perussuomalaiset voimme tukea hallitusta mutta emme vielä kuitenkaan niin paljoa, etten lopuksi toteaisi: kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ei ole kauan aikaa siitä, kun he olivat täällä kaikki: ministerit tuossa rivissä, media paikalla, suora lähetys täältä. Monet ministerit eivät kertaakaan suuta aukaisseet. Äsken puhui suurimman oppositioryhmän ryhmäjohtaja. Salissa, arvoisa puhemies, ei ole ensimmäistäkään ministeriä.

Tulen esittämään huomenna puhemiesneuvoston kokouksessa, jos sellainen vielä on, että kerta kaikkiaan tähän menettelytapaan täytyy saada muutos. Silloin ollaan paikalla, kun on media, mutta silloin kun käytetään minuuttia pitempiä, aitoja, hyviä, erinomaisia puheenvuoroja, kuten Lindström edellä, täällä ei ole paikalla ketään. Ei ole edes hallituksen virkamiehiä tuolla orrella tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Itse asiaan muutaman sanan, kommentin verran. Tämä näivettymiskierre, missä Suomi tällä hetkellä on, on kerta kaikkiaan katkaistava. Ei se ole vain seurausta siitä, että maailmalla jossakin menee vähän huonosti. Meillä menee huonommin kuin muualla Euroopan unionin alueella yhtä maata lukuun ottamatta ja melkein huonommin kuin juuri missään muussa maassa maailmassa, niin kuin IMF:n aika tuore raportti siitä selvästi kertoo.

Se, että tämän näivettymiskierteen katkaisemiseksi otettaisiin vaikka miljardimäärässä velkaa lisää, ei mielestäni ole mikään mahdoton ajatus, edellyttäen, että samalla kertaa sitoudutaan siihen, että jatkossa tehdään enemmän, kyetään tekemään tuottavammin ja tasataan tietä yrittäjyyden edellytyksille, ylipäänsä kasvun eväille. Markkinat osaavat diskontata sen, mitä huomisen hyväksi tehdään, sieltä huomisesta tähän päivään, ja ovat rauhallisia, mikäli tällaisia äsken sanottuja ratkaisuja tehdään. Nyt niitä ei kuitenkaan tehdä. Sanotaan, että myöhemmin syksyllä annetaan työelämään ja työurien jatkamiseen liittyviä lakiesityksiä. Tämä asia on vielä auki.

Tuottavuuden parantaminen: Tässä sanotaan, että pannaan muutama kymmenen miljoonaa euroa koulutukseen. Siitä pidetään isoa ääntä täällä. Samaan aikaan tämä hallitus tulee leikanneeksi koulutuksesta ja tutkimuksesta lähes kaksi miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Kuulitte aivan oikein: lähes kaksi miljardia euroa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kasvun eväitten yksi kohta ontuu erittäin vahvasti. Ontuu erittäin vahvasti.

Ei myöskään yrittäjyyden edellytysten tasoittamiseen kovin monta asiaa ole, vaikka edustaja Wallinheimo äsken tässä hyvin toiveikkaasti siitä puhui. Sitten kuitenkin, kun kuuntelin hänen puheensa loppuun asti, siinä lopulta päädyttiin siihen, että on päätetty selvittää näitä asioita. Mutta tekoja tässäkään ei oikeastaan vielä ole, paitsi ne edustuskulujen vähennykset, se nyt tässä tapahtuu, mutta oikeastaan muuta ei.

Hallitus kuitenkin nyt sitten investoi, tekee investointeja, tekee investointeja erityisesti infraan. Jos velkaa otetaan ja se velka johonkin käytetään, on erittäin tärkeätä, että se käytettäisiin tuotannollisiin investointeihin. Syömävelan ottaminen tilanteessa, jossa sekä julkinen että kansantalous ovat alijäämäisiä, on vaarallista puuhaa. Se pitäisi käyttää pääsääntöisesti nimenomaan investointien hyväksi. No, pienituloisten verotuksen keventäminen: ihan oikea toimenpide. Mutta muutoin investointeja, sellaisia, jotka luovat uutta tuotannollista perustaa, tarvittaisiin. Nyt pannaan infraan aika paljon, ja se, mihinkä tämä infrassa laitetaan, keskittyy todellakin ihan pienelle alueelle. Ei välttämättä tarvitse olla kaikkea sitä vastaan, mitä siellä sanotaan, vaikkapa Länsimetron jatkamisen suhteen, mutta se prioriteetti, millä nyt tässä toteutetaan näitä infrahankkeita, se kerta kaikkiaan on väärin. Tai onko elinkeinoministeri esimerkiksi sitä mieltä, etteikö vaikkapa Äänekosken investoinnin toteuttaminen edellyttäisi pikaisesti ja nopeita investointeja — tai Varkauden investoinnit tai tuonne Kymenlaaksoon suuntautuvat investoinnit? Nyt hallituksen ratkaisu infran osalta on tukea niitä elinkeinollisia hankkeita, jotka nimenomaan keskittyvät tähän eteläisempään Suomeen, eivät muuhun Suomeen.

Arvoisa puhemies! Tässä mielessä hallituksen silmät nähdä koko Suomi ovat ummessa. Toinen silmä, ja siitä vissi osa, katsoo eteenpäin, näkee siellä tämän eteläisemmän Suomen eikä ollenkaan koko Suomea.

Mitä yrittäjyyteen ja sen edellytyksiin vielä tulee: ei tämä hallitusohjelma yrittäjyyden pullonkauloja juurikaan poista. Täällä sanotaan, että Finnveran luototusedellytyksiä keskisuurille yrityksille parannetaan. Mitä ovat ne yritykset, jotka ovat työpaikkoja Suomeen tuoneet? Ne ovat pieniä yrityksiä. Keskisuuren yrityksen määrittely alkaa 50 työntekijästä, ja siitä eteenpäin, mutta valtaosa työpaikoista on syntynyt alle 50 työntekijöiden yrityksissä.

Kokoomuksen edustaja täällä sanoo, että hallitus tässä ohjelmassaan sanoo, että Euroopan unionin alueen rakennepolitiikan voimavaroja käytetään nyt yritystoimintaan. Joo, hallituksen neuvottelujen seurauksena nämä rahat leikkautuvat 30 prosentilla tämän vuoden ensimmäisestä päivästä lähtien ja heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien Pihtipudas ja Pariisi, kuulette ihan oikein, ovat yritystukien suhteen samassa alueessa, niin kuin Lontoon Citykin on. Mitä alueellista tasapuolisuutta, yritystoiminnan tasavertaista edellytystä tässä on? On niillä vähän erilaiset edellytykset, Pariisilla ja Pariisin seudulla kuin Pihtiputaalla, tässä mielessä selviytyä.

Arvoisa puhemies! Viimeinen kommenttini liittyy energiaan. Ministeri Vapaavuori kuitenkin aina yrittää jotenkin puolustella hallituksen ratkaisuja ja vähän niin kuin on vaivautunut siitä, että hallitus tällaisia ratkaisuja on tehnyt, mutta se rohkeus, millä ministeri Niinistö puolustaa näitä hiilenmustia ratkaisuja, se kyllä kerta kaikkiaan rohkeudessaan saa hiljenemään minutkin. Hän antaa ymmärtää, että tässä jotenkin toimitaan ihan oikein hiilen lisäkäyttöä vastaan ja niin pois päin, vaikka hallitus on omilla ratkaisuillaan avannut suorastaan hiilen vyörylle Suomeen tien. Tässä ei selvityksiä tarvita. Hallitus voi peruuttaa pahat tekonsa ja päätyä, palata siihen, mitä edellisen, Vanhasen hallituksen aikaan näiltä osin ratkaistiin ja päätettiin.

Arvoisa puhemies! Viisi minuuttia on kulunut, mistä syystä on ilo tässä vaiheessa, vihdoin viimein, kannattaa edustaja Sipilän täällä tekemää esitystä.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaa on muokattu neljän vuoden aikana useaan otteeseen. Monta ministeriä on tullut sisään ja ulos ja vaihtanut salkkua lennossa: ei kovin pitkäjänteistä politiikantekoa, vaikka päätökset ulottuvatkin pitkälle tulevaisuuteen. Sama trendi jatkuu, ja tämä viimeisin kokoomuksen ministerikierrätys on vertaansa vailla.

Kun vasemmistoliitto lähti keväällä hallituksesta, Paavo Arhinmäen ja Merja Kyllösen tilalle ei valittu uusia ministereitä muista hallituspuolueista. Heidän hoitamansa kulttuuri- ja liikenneasiat jaettiin entisille ministereille, koska hallituksen lyhyeksi loppukaudeksi ei kannattanut enää valita uusia ministereitä. Nyt kuitenkin Stubb nosti hallitukseen kolme uutta ministeriä, ensikertalaisia kaikki, ja sen lisäksi vielä kierrätti salkkuja ministeriltä toiselle. Uudet ministerit ehtivät istua palleillaan vain kymmenen kuukautta, ja täytyy toivottaa onnea ja menestystä ministereille asioihin perehtymiseen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Stubbin hallitus ei korjaa kehysriihen pahimpia epäkohtia, joiden takia vasemmisto joutui lähtemään hallituksesta huhtikuussa. Työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden perusturvaan kohdistuva indeksileikkaus pysyy voimassa. Myös lääkkeiden Kela-korvauksia leikataan. Peruskoulun luokkakokojen pienentämiseen ja kouluviihtyvyyden lisäämiseen tarkoitetusta erillismäärärahasta leikataan reilusti. Myös kovaa kohua herättänyt lapsilisäleikkaus pidetään voimassa, mutta sitä kompensoidaan lapsiperheille tulevalla verovähennyksellä. Malli on tarkoitus saada valmiiksi budjettiriiheen mennessä, ja silloin vasta nähdään, millainen ja miten oikeudenmukainen se on. Kustannusvaikutusten sanotaan olevan vuositasolla 70 miljoonaa euroa.

Lapsilisäleikkaus tarkoittaa 8 euron leikkausta per lapsi, ja sillä arveltiin saatavan noin 110 miljoonan euron säästöt. Heti kehysriihessä tehdyn ratkaisun jälkeen usealla suulla hallituksen pöydän ympärillä vaadittiin lapsilisäleikkauksen peruuttamista. Heti valintansa jälkeen myös pääministeri Stubb lupasi, että lapsilisien leikkaaminen palaa pöydälle. Näin se todella palasikin, ja minihallitusneuvotteluissa lapsilisää tarkasteltiin uudelleen. Lopputulos on vain paljon monimutkaisempi, ja nähtäväksi jää, kuinka oikeudenmukaiseksi se osoittautuu. Tässä vaiheessa sitä on vaikea arvioida, koska malli ei ole vielä valmis.

Arvoisa puhemies! Minihallitusneuvotteluissa päätettiin luopua vasemmiston ja vihreiden pitkään ajamasta ja alkuperäiseen hallitusohjelmaan kirjatusta windfall-verosta. Tämä oli huono päätös. Vanhoja ydinvoimaloita ja vesivoimaloita omistaville yhtiöille annettava lahja ei millään lailla kannusta työllistämään, vaan se valuu omistajien voittoihin. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan tämä aukko verotuloissa korvataan mahdollisesti ympäristö- ja kulutusveroilla. Siis tavalliset kuluttajat toisin sanoen maksavat suurten teollisuusyritysten omistajille tehtävän verohelpotuksen, mahdollisesti bensan tai sähkön hinnassa. Nähtäväksi jää.

Arvoisa puhemies! Minihallitusneuvotteluiden jälkeen erityisesti vihreät ovat jo ehtineet ilakoida sillä, että Suomi siirtyy raiteille. Oikeammin voisi todeta, että pääkaupunkiseutu siirtyy raiteille, sillä hallitusohjelman merkittävimmät liikennepanostukset koskevat juuri pääkaupunkiseutua. Nämä päätökset ovat kuitenkin ehdottomasti kannatettavia. Varsinaisesti raiteille siirryttiin jo Merja Kyllösen tultua liikenneministeriksi, koska Kyllösen ansiosta ensimmäistä kertaa Suomessa panostetaan enemmän raideliikenteeseen kuin kumipyöräliikenteeseen. Huomionarvoista on se, että kaikista näistä hankkeista on jo ollut aiemminkin kirjaukset. Rahaa vain ei ole ollut, vaan eipä ole nytkään.

Raiteiden ja teiden kunto heikkenee joka tapauksessa entisestään, sillä raide- ja tierahoista leikataan edelleen 100 miljoonaa euroa joka vuosi nykyisestä, jo nyt liian matalasta tasosta. VR-Yhtymä myös maksaa valtiovarainministeriön kehotuksesta valtiolle osinkoina 30,4 miljoonaa euroa. Alun perin tarkoitus oli, ettei osinkoa jaeta, sillä yhtiöllä on laaja investointiohjelma, jonka rahoitus olisi turvattava. Tästä kehityksestä onkin syytä olla huolissaan, kun raiderahoja leikataan jo kehyksestä ja vielä sen lisäksi otetaan osinkoja, kun raiteiden kunto pitäisi kuitenkin jollain konstilla turvata koko maan laajuisesti.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Arhinmäen epäluottamusesitystä.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreät päättivät jatkaa työtä hallituksessa ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta: Kolme isoa raidehanketta — Länsimetron jatko, Pisara-rata, Tampereen ratikka — sekä asuntorakentaminen parantavat työllisyyttä ja ympäristön tilaa. Vähävaraisia lapsiperheitä tuetaan verovähennyksellä. Itsensä työllistävien ja pienyrittäjien sosiaaliturvaa parannetaan. Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä edistetään. Energia- ja ilmastopolitiikassa on hajautetun pientuotannon lisäämisen vuoro. Uusiutuva kotimainen energia parantaa työllisyyttä koko maassa, ja samalla päästöt alenevat.

On järkevää, että kaupunkien raidehankkeet yhdistetään asuntopolitiikkaan. Asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä, ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle kaivataan enemmän sosiaalista ja kohtuuhintaista asunto- ja vuokra-asuntotuotantoa. Asialla on merkitystä sekä ihmisten hyvinvoinnille että metropolialueen kilpailukyvylle. On kuitenkin huolehdittava, että kun paikoin rakennetaan tiiviisti asemanseudut, arvokkaat viheralueet säästetään asukkaiden, eläinten ja kasvien keitaina. Pisara-rata on siitäkin erinomainen hanke, että se helpottaa valmistuessaan ruuhkia juna-asemalla ja näin junavuoroja voidaan lisätä kaikkialle Suomeen.

Päätös jatkaa Länsimetron rakentamista keskeytyksettä Matinkylästä Kivenlahteen on hyvä päätös. Rakentaminen mahdollistuu nyt, kun valtio sitoutuu maksamaan 30 prosenttia kustannuksista. Eduskunnassa tehty sinnikäs työ Länsimetron jatkon eteen kantaa nyt hedelmää. Asiantuntijat ovat pitäneet päätöstä taloutta elvyttävänä, sillä se tuo rakentajille töitä ja ihmisten liikkuminen helpottuu. Lisäksi rakentaminen kerralla valmiiksi on aina edullisempaa kuin pätkissä, puhumattakaan siitä, että hanke hyödyttää koko pääkaupunkiseutua, sen työmatkaliikennettä, asuntotuotantoa ja elinkeinoelämää yhdistäen koko pääkaupunkiseudun idästä lähteen. Liikenteen päästöt aiheuttavat viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja metron positiiviset ilmastovaikutukset ovat kiistattomat.

Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuusiän pidennys vuodella on herättänyt keskustelua. Tavoite on ottaa jokainen nuori talteen, ettei ketään syrjäytettäisi tai jätettäisi. Vaikka se nyt maksaa, maksaa se itsensä myöhemmin takaisin, jos nuoria saadaan pelastettua syrjäytymiseltä. On silti keskusteltu siitä, onko kunnilla varaa kustantaa kaikille nuorille ensimmäisen vuoden oppimateriaaleja lukioissa ja ammattikouluissa. Voisimmeko määrittää oppivelvollisuusiän noston sellaiseksi, että jokaiselle nuorelle taataan pääsy ainakin kymppiluokalle, että autetaan jatko-opintoihin niitä, joilla on vaikeinta? Yksi lisävuosi koulussa saattaa pitkällä tähtäimellä maksaa itsensä takaisin. Vaikutusarvioiden pitää aina sisältää myös yhteiskunnallisten ja sosiaalisten vaikutusten selvittämisen.

Verotuksen lapsivähennys helpottaa vähävaraisten lapsiperheiden ahdinkoa. Tämä oli välttämätön kompensaatio lapsilisäleikkaukselle. Toimeentulotukea saavien perheiden määrä on kasvanut huolestuttavasti, joten on entistäkin enemmän otettava käyttöön lapsiperheköyhyyttä vähentäviä toimia. Näihin kuuluu muun muassa osa-aikatyön edistäminen ja ennalta ehkäisevien kotipalvelujen laaja tarjonta perheille, jotka ovat vaarassa ajautua arjen kriiseihin. Aina eivät omat voimat riitä, ja yhteiskunnassa on oltava turvaverkko kaikkein heikompiosaisille.

On tärkeää, että koulutukseen tehdään panostuksia. Yliopistot saavat perusrahoitukseensa budjettiriihessä sovittavan lisämäärärahan, jolla autetaan perustutkimusta ja opetuksen järjestämistä. Vihreät ovat korostaneet, ettei peruskouluista voi enää säästää. Nyt sovittiin, että peruskoulujen rahoitusta arvioidaan budjettiriihessä uudestaan oppimiserojen kaventamiseksi ja oppimistulosten parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Uusi hallitusohjelma tuli täsmätoimineen tarpeeseen. Talousasiantuntijat ovat vahvistaneet kasvupaketin elvyttävän vaikutuksen. Tässä suhdannetilanteessa on myös perusteltua, ettei pieni- ja keskituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotus ensi vuonna kiristy. Mutta maamme talouden ongelmat ja kestävyysvaje ovat syvemmällä kuin mihin elvytys riittää. Näin ollen rakenteellisten uudistusten vieminen tuumasta toimeen on välttämätöntä. Tässä on uuden hallituksen suuri työsarka ja haaste.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Stubbin hallitus ja maan poliittinen eliitti taivaltavat yksimielisinä kohti eduskuntavaaleja, runoilija Otto Mannisen seuraavien säkeiden hengessä: "Yksi seuraa toisen perää, ei erimieltä herää, yks aate kaikki kerää, ka-kaa, ka-kaa, ka-kaa." Hallituksella on edessään vain kymmenen kuukauden pesti, mutta sen linjaukset ulottuvat seuraavalle hallituskaudelle aina vuoteen 2018, jolloin valtionvelan uskotaan taittuvan.

Hallitukset tulevat ja menevät, mutta talouden uusliberalismi, sisäisen devalvaation talouskuri on ja pysyy. Suomi nousuun, työllisyyttä ja kasvua -hallitusohjelma sivuuttaa Suomen keskeiset ongelmat ja uskoo jonkun muun ratkaisevan ne. Suomi on lamassa kaikilla mittareilla mitattuna. Työtä tekevien pienituloisten, työttömien ja eläkeläisten näkökulmasta johtavien hallituspuolueiden puheenjohtajien vaihdokset eivät ole muuttaneet politiikan peruslinjaa, väärää, taloutta näivettävää peruslinjaa.

Herra puhemies! Todellisen työllisyyden ja kasvun edistämisen sijasta uusi hallitus pitää kiinni Kataisen hallituksen sopimista leikkauksista, joilla heikennetään työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden perusturvaa. Sen lisäksi hallitus leikkaa Kela-korvauksia, ja aiempien leikkausten kanssa yhteen laskien päädytään jo yli 200 miljoonaan. Muun muassa eläkeläisten toimeentulon indeksileikkaukset jäävät pysyviksi, elinikäisiksi, ja niiden vaikutukset kertautuvat. Lapsilisien leikkaamisesta aiheutuvaa perheiden tuloerojen ja lapsiköyhyyden kasvua peitellään epämääräisiksi jäävillä verolupauksilla.

Edellisen valtiovarainministerin, Urpilaisen toive windfall-verosta luopumisesta toteutuu nyt hallituksen ohjelmassa, kun tavalliset kotitaloudet joutuvat maksamaan suurten teollisuusyritysten ja energiabisneksen veroedut. Windfall-verolla oli tarkoitus verottaa vesi-, ydin- ja tuulivoiman päästökaupassa saavutettuja voittoja.

Hallitusohjelmasta ei raideliikenteelle tehtävien panostusten lisäksi löydy paljoa lukuja tai konkreettisia toimenpiteitä. Yhteistä tahtotilaa vakuutetaan ohjelman jokaisessa kappaleessa. Se ei tiedä hyvää koko vasemmistolle ensi kevään vaaleja ajatellen. Homekouluihin ei löydy rahaa, mutta asian hoitamiseksi luvataan selvittää yhtiön ja rahaston perustamisen mahdollisuuksia.

Puhemies! Tässä taloustilanteessa julkisen vallan tulisi perustaa tuottavaa ja työllistävää omaa toimintaa tulojen saamiseksi yhteiskunnalle ja työllisyyden parantamiseksi. Julkisia investointeja tarvitaan energiatuotantoon, korjausrakentamiseen ja liikenneväylien parantamiseen. Valtionyhtiöitä on vahvistettava eikä myytävä. Suomalainen laivanrakennus on pelastettava tuuliajolta valtion sijoituksin.

Nopeimmat elvytysvaikutukset saadaan kuntien taloudellista asemaa kohentamalla. Jatkuvan peruspalvelujen leikkaamisen sijasta on korotettava kuntien valtionosuuksia ja nostettava sote-uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi perus- ja lähipalvelujen turvaaminen. Resurssit on hankittava muuttamalla verotusta esimerkiksi korottamalla pääomien verotusta, säätämällä pääomille kuntavero ja puuttumalla veroparatiisien käyttöön. Nyt tehtävät verohuojennukset menevät palkkatyöläisiltä kuntaverojen kiristyksiin.

Puhemies! Vasemmistoliiton lähdettyä hallituksesta politiikan suunta ei muutu odottamalla, puhumattakaan, että toinen jalka jätettäisiin hallitusoven väliin. Nyt tarvitaan määrätietoista irtiottoa kokoomuksen politiikasta ja radikaalia vastavoimien kokoamista. Työtä tekevät, työttömät, pienituloiset odottavat vasemmistolta ja ammattiyhdistysliikkeeltä käytännön toimia, oppositiopolitiikkaa, joka uskaltaa nojata talouskurin politiikasta kärsiviin pienituloisiin ja ammattiyhdistysliikkeen joukkovoimaan.

Kannatan edustaja Mustajärven tekemää epäluottamusesitystä ja toivotan sydämestäni kaikille hyvää kesää. (Timo Heinonen: Kiitos!)

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yritän käsitellä tätä semi-hallitusneuvottelutulosta sekä siitä näkökulmasta, että, sanotaanko, mitä positiivista siihen löytyy, mutta myöskin toisesta näkökulmasta, eli mitä selvästi voisi vielä kehittää ja kehitettävää. Ja toivon myöskin, että kaikki osapuolet, sekä oppositio että hallituksen edustajat, pyrkisivät löytämään sisällöllisesti sitä, mihinkä suuntaan asioita voisi viedä.

Ensinnäkin selkeitä hyviä asioita.

On hyvä asia, kun puhuttiin näistä liikenneinvestoinneista, että kun tehdään niitä, niin nämä raideinvestoinnit linkitetään asuntotuotantoon, eli se edellyttää, että vaaditaan myöskin paikallistasolla selkeitä toimia, joissa tulevat nämä kerrannaisvaikutukset myöskin mukaan. Eli pidän hyvänä tämäntyylisiä näkökulmia, että jos jotain investoidaan valtion toimesta, niin myöskin sitten vaaditaan muilta osapuolilta vastaavanlaisia panostuksia eikä vain odottamista, jolloin tulee lisää kasvua, lisää työllisyyttä, lisää työpaikkoja. Siinä suhteessa on hyvä.

Toinen hyvä asia on se, että nyt tunnustetaan, toivottavasti myöskin jatkossa, että ilman osaamista ja ilman koulutukseen satsaamista me emme kerta kaikkiaan Suomessa pärjää. Jos me jäämme myöskin siinä kyttäämään, niin ei tule mitään. Ja nythän luvattiin elokuun budjettiriihessä esimerkiksi yliopistopuolelle lisää rahoitusta ja tämän perusrahoituksen saamista vähän paremmalle tolalle — kylläkin kertaluontoisena kysymyksenä, mutta hyvä jo sekin, että mennään siinä eteenpäin.

Kolmantena luvataan kehittää osallistuvaa sosiaaliturvaa. Voisiko se jopa merkitä, että jokainen työpäivä olisi jatkossa kannustava? Kannattaisi mennä töihin. Minä talven aikana seurasin tiettyjä hankkeita, esimerkiksi tällaista kuin pop-up-kampanja, joka yritti tehdä sitä, että joku muu hoitaa byrokratian ja sitten itse tämä lyhytaikaisesti työllistyvä saa keskittyä siihen työntekoon eikä siihen byrokratian hakemiseen. Se osoittautui liian vaikeaksi. Edes ammattilaiset eivät pystyneet hoitamaan sitä taustalla. Kuulostaa aika uskomattomalta, että me olemme tehneet sellaisen byrokratian, että henkilö ei pysty tekemään lyhytaikaisia työsuhteita juuri ollenkaan tai hän menettää koko sosiaaliturvansa.

Hyvä puoli on myöskin siinä, että kunnille kerrotaan nyt vihdoinkin syksyllä, mistä tehtävistä voi luopua ja mitä velvoitteita puretaan, tai jos jotain tehtäviä annetaan, niin vastaavasti otetaan pois. Tämä on vain mielenkiintoinen kysymys sitten, mitä ne ovat, mutta vihdoinkin puhutaan myöskin siitä konkreettisesti, että miten saadaan näitä asioita hankkeille.

Tietynlaisena semituloksena voidaan sanoa, että alemmissa tuloluokissa tehdään inflaatiotarkistukset eli verotus ei nouse. No joo, alemmissa tuloluokissa tietysti näin yrittämiseen kannustamisen näkökulmasta: Onko se tavoite sellainen, että sitten, jos yrittää ja yrittää päästä myöskin korkeammille palkkatuloille, niin se ei ole kannustavaa. Ei kannata yrittää lisää. Onko se viesti, että selvästi nostetaan progressiota? Miksei se voinut mennä koko linjan myötä eteenpäin?

Toinen tietynlainen tulos, positiivinen tulos, oli tämä windfall-vero, mutta toisaalta siinä sanotaan, että ne verot hankitaan jostain muuta kautta takaisin, kulutusverona, sähköverona.

Sitten sanotaan, että yritetään järjestelmällisesti uusia keinoja parantaa Suomen kilpailukykyä. Siinä olen hiukan kriittinen, koska pitäisi miettiä sitä, mitä me olemme jo nyt ilmoittaneet — monia asioita, mitä voitaisiin tehdä. Kysymys olisi vaikka tulolähdejaon poistosta, kysymys olisi vaikka ensimmäisen vieraan työntekijän sivukustannusten alentamisesta radikaalisesti, henkilökohtaisesta konkurssista, riskin alentamisesta. Mitä vikaa näissä vanhoissa keinoissa on? Emme me tarvitse näitä selvityksiä enää, me tarvitsemme kokeiluja, tekoja. Ja uskotaan, että näillä olisi vaikutuksia. Sama on, kun puhutaan paljon cleantechistä, mutta paljonkos julkisista hankinnoista on aidosti sellaisia, jotka liittyvät cleantechiin.

Ja sitten vielä viimeisenä pointtina: Puhutaan näistä infrahankkeista. On myöskin olemassa paljon vaikka teollisuutta tukevia infrahankkeita, vaikka pohjoisessa Sokli ja nämä kysymykset, jotka olisivat aiheuttaneet 1,2 miljoonan euron investoinnit sinne, jos oltaisiin lähdetty viemään eteenpäin. Sellaiset tuotannolliset toiminnat täytyisi aina ottaa huomioon, joissa on voimakkaat kerrannaisvaikutukset.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Uusi hallitus jatkaa siitä, mihin edellinen jäi. Haasteet ovat edelleen samat: Suomi tarvitsee sekä talouspoliittista vakautta että kasvua — ja varsinkin työpaikkoja. Suomen tulevaisuuden ja sen julkisen talouden kannalta merkittävimpiä toimenpiteitä eli rakennepoliittisen ohjelman päätöksiä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta viedään eteenpäin entiseen malliin. Uudessa hallitusohjelmassa on kuitenkin kiitettävän paljon myös uutta.

Hallitus aikoo yhä edelleen edistää teollisuuden uudistumista. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuutta parannetaan myös edelleen, millä tavoin kiihdytetään ja kannustetaan niiden kasvua, parannetaan niiden työllistämisedellytyksiä ja samalla myös tuetaan niiden kansainvälistymistä. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia, sillä kuten tiedämme, suurin osa uusista työpaikoista syntyy nytkin nimenomaan pk-yrityksiin.

Kehysriihen kasvu- ja työllisyyspaketin rinnalle on puolestaan tulossa uusi asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskeva toimenpideohjelma. Esimerkiksi ihmisten kotien peruskorjaamiseen tulee 40 miljoonaa euroa lisätukea, asumisoikeusasuntojen rakentamista vauhditetaan ja asuntosäästämistä kannustetaan asp-lainan ehtoja parantamalla. Hallitus lupaa myös tukea pääkaupunkiseudun suuria infrastruktuurirakennushankkeita ja edistää alueen asuntotuotantoa. Näillä ja monilla muilla toimenpiteillä voidaan merkittävästi helpottaa asuntopulaa ja edesauttaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista. On tärkeää, että näihin talkoisiin saataisiin nyt myös kunnat aktiivisesti mukaan.

Niin ikään merkittäviä vaikutuksia on joukkoliikennehankkeilla, joihin valtio on nyt osallistumassa. Länsimetron jatkaminen Kivenlahteen poistaa esteitä sujuvalta liikkumiselta, kiihdyttää Espoon asuntotuotantoa ja lisää joukkoliikenteen käyttöä. Erityisen ilahduttava on hallituksen päätös tukea Tampereen kaupunkiraitiotien rakentamista. Nopeasti kasvavana kaupunkina Tampere tarvitsee kipeästi paremmin toimivaa joukkoliikennettä, ja raitiotie on tähän kustannustehokas, ekologinen ja liikennettä sujuvoittava ratkaisu.

Sosialidemokraateille on kautta linjan ollut tärkeää, että tiukasta taloustilanteesta aiheutuvat säästö- ja sopeutustoimet toteutetaan oikeudenmukaisesti. Siksi onkin erinomaista, että kehysriihessä tehtyjen päätösten lapsiperheille kohdistuvia yhteisvaikutuksia kompensoidaan nyt 70 miljoonan euron suuruisella veronkevennyksellä. Lisäksi samalla pidetään huolta siitä, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotus ei ensi vuonna kiristy. Paitsi että näillä toimenpiteillä pidetään huolta pienituloisista ja lapsiperheistä, ne myös auttavat ylläpitämään kotimaista kysyntää ja ostovoimaa.

Hallitus on nyt päättänyt lykätä alkoholilain kokonaisuudistusta, mutta ehkäisevän päihdetyön lainsäädännön kehittäminen jatkuu edelleen. Toivon, että uusi hallitus antaa nyt ehkäisevälle päihdetyölle vastaavasti suuremman painoarvon ja tuen sekä riittävät voimavarat, jotta työ voi olla todella vaikuttavaa. Uuden lain tulisi parantaa ehkäisevien palvelujen yhdenvertaista toteutumista, valtakunnallista ja alueellista koordinaatiota sekä hyviksi havaittujen menetelmien tehokkaampaa käyttöönottoa koko maassa.

Arvoisa puhemies! Uusi hallitusohjelma ei kerro pelkästään jatkuvuudesta, vaan se sisältää uusia määrätietoisia pyrkimyksiä saada talous kasvuun ja luoda uusia työpaikkoja. Parhaiten tässä onnistutaan tukemalla pk-yrityksiä ja uusia kasvualoja sekä jouduttamalla sellaisia investointeja, jotka on joka tapauksessa tehtävä. Samalla on jatkuvan säästämisen keskellä tuettava lapsiperheitä ja kotimaista kysyntää pieni- ja keskituloisten ostovoimasta huolehtimalla. Hallitusohjelma toteuttaa tätäkin tarkoitusta hyvin.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Puheet ovat puheita ja teot tekoja. Oppositio saa usein osakseen arvostelua suurista puheista, ja hallitus saa osakseen arvostelua suurista puheista ja pienistä teoista. Tekeminen on kuitenkin hallituksen käsissä, ja hallitusta kohtaan saa ja pitää esittää odotuksia teoista, jopa suurista teoista.

Työttömyyden edessä olemme tällä hetkellä erittäin vakavassa paikassa. Kataisen hallitus asetti tavoitteekseen hallitusohjelmassaan vuonna 2011 työllisyysasteen noston 72 prosenttiin ja työttömyyden alentamisen 5 prosenttiin. Tavoitteet ovat tänä päivänä hyvin kaukana. Tilastokeskuksen tänään julkaiseman katsauksen mukaan työttömyysaste on nyt 10,7 prosenttia ja työllisyysaste 68,9 prosenttia. Vallitsevissa olosuhteissa tehdyt päätökset ja toimet eivät ole olleet oikeita tai riittäviä.

Suomalaiset kuitenkin haluavat ja tarvitsevat lisää työtä ja työpaikkoja. Työnteko on meillä suomalaisilla edelleen arvossaan, koska kaikki hyvinvointi syntyy työstä. Tämä on ymmärretty Suomessa jo kauan, ja sen pohjalta olemme rakentaneet tämän pitkälle kehittyneen yhteiskunnan, joka tarjoaa asukkailleen laajoja hyvinvointipalveluja. Tämän takia meillä on jatkossakin pidettävä yllä työntekohalukkuutta ja veronmaksuhalukkuutta. Se saavutetaan oikeudenmukaiselta tuntuvalla verotuksella ja palkkauksella. Myös sillä, mihin suomalaisen palkansaajan selkänahasta revityt veroeurot käytetään, on suuri merkitys.

Hinnat kuitenkin vain nousevat, eivätkä rahat tahdo riittää. Kun tulot pysyvät entisellään, riittävät rahat siten aikaisempaa vähempään. Tämä on tutun kuuloista kritiikkiä, jota tilastotkin tukevat. Silti suomalaisten ostovoima heikkenee entisestään tänä ja ensi vuonna. Tämä johtuu muun muassa siitä, että hallitus on nostanut arvonlisäveroa ja kulutusveroja, jotka ovat niin sanottuja tasaveroja, ja niitä on nostettu SDP:n vaalilupauksista huolimatta. Ostovoimamme on tänä päivänä läntisen Euroopan heikoimpiin kuuluvia.

Suomessa on jo aika huomioida myös tavallinen palkansaaja. Hyvinvoinnin luojilla ei voi loputtomiin olla pelkkä maksajan rooli. Tehdystä työstä saatavalla korvauksella on kyettävä nauttimaan elämästä ja pystyttävä tekemään muitakin kuin elämisen kannalta pakollisia hankintoja. Huono ostovoima on monin osin seurausta korkeasta verotuksesta, joten meidän on tehtävä perusteellinen pohdinta siitä, mihin tässä maassa veroja kerätään ja miksi lähes maailman korkeimmalla verotuksella pitää valtion budjettia paikata vielä noin 7 miljardin euron velkarahalla joka vuosi.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi ei riitä pääministeri Stubbin hallituksen 10 kuukautta kestävä kausi, mutta kaikki hyvät keinot on otettava rohkeasti käyttöön.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Uuden, Alexander Stubbin hallituksen ohjelma on melkoista nahanluontia. Siellä on lukemattomia kohtia, joissa paikataan tai korjataan tai uudistetaan edellisen, Kataisen hallituksen toimenpiteitä.

Esimerkiksi yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta lukien elikkä ei toteuteta tätä aiemmin päätettyä uudistusta. Tämäkin, herra puhemies, on vain yksi esimerkki: Varoituksistamme huolimatta jääräpäisesti aloitettiin tuon uudistuksen toteuttaminen eli vietiin yrityksiltä mahdollisuus toteuttaa monia niitä toimenpiteitä, ei mitään edustuskulujen väärinkäyttöä — niin kuin se monesti ymmärretään vähän väärin — vaan kouluttamista, yritysten omien ja muiden kurssien täällä Suomessa pitämistä, ja aiheutettiin elinkeinotoiminnalle suurta vahinkoa. Monet näistä yrityksistä lähtivät hakemaan sitten palveluita, ravintolapalveluita, ruokapalveluja, ohjelmapalveluja, esimerkiksi Virosta. Tuosta varoitettiin. Kiitos hallitukselle, että se tältä osin on ikään kuin nöyrtynyt ja ottanut tämän asian uudelleen käsittelyyn ja nyt sitten ilmoittaa, että tuo asia peruutetaan.

Herra puhemies! Täällä on puhuttu paljon infrasta, liikennepolitiikasta. Kaiken kaikkiaan kyllä voi sanoa, että kun on puhuttu myös juhannushäistä, niin kaikkein viisainta olisi ollut, että nämä häät olisi peruutettu. Ainakin tällä hetkellä näissä hääjuhlissa on aika lailla väljähtynyt tunnelma. Miten sitten tämä kymmenen kuukauden hallituksen taival tulee kulkemaan, aika sen näyttää. Tasavallan presidentti toivotti hallitukselle onnea ja toivoo, että se on maksihallitus. Mielelläni näen, herra puhemies, millainen tuo maksimarket lopuksi tulee olemaan, kuinka paljon tuo hallitus kykenee Suomen taloutta korjaamaan, viemään sitä eteenpäin. Se on tietysti meidän yhteinen tahtomme, ja toivomme varmasti myös oppositiossa, että hallitus kykenee Suomen taloutta korjaamaan, parantamaan, viemään eteenpäin, koska se on kaikkien suomalaisten yhteinen etu. Tapahtuuko näin, se on tietysti sitten jo ihan toinen kysymys.

Hallitus näyttää ohjelmassaan jatkavan hyvin pitkälle keskittävää ohjelmaa, ja juuri näihin liikenneinvestointeihin on tänä päivänä keskustelussa viitattu hyvin monta kertaa. On sinänsä hienoa nähdä, että nyt sitten tunnistetaan ja tunnustetaan julkisesti ja laajaltikin, että liikenteellä ja liikenneinfralla, -investoinneilla on oikeasti ottaen merkitystä myös kansantalouden kehittymiselle, elinkeinoelämälle, kansainväliselle kilpailukyvylle, saavutettavuudelle ja hyvin monelle asialle. Tässä suhteessa tämä on hyvä asia. Mutta samalla kun todetaan se, mitä nämä investoinnit ovat, on todettu, että ne ovat Länsimetroa, ne ovat Pisara-hanketta, Tampereen ratikkaa. Kaikille löytyy varmasti oma puolustajansa, omat perusteensakin, mutta yhtä kaikki ne keskittävät Suomea. Voi vain todeta, että oikeastaan tämä Tallinnan tunneli tästä nyt sitten enää vain puuttuukaan.

On lähdettävä myös siitä, että kun hallitus budjettiriihessään ja eduskuntaan tuotavassa budjetissa käsittelee liikennehankkeita, niin sitten huomioidaan koko maata tasapuolisemmin. Mistä se rahoitetaan? Keskustan esitys on ollut, että perustetaan tuo useamman miljardin kokoinen Infra Oy, joka koostuu hyvin monesta kohteesta, jotta sillä pystytään rahoittamaan hankkeita.

Herra puhemies! On hyvä todeta myös tässä eduskunnan keskustelussa, että yhtä kaikki, kun nyt suitsutetaan siitä, mitä kaikkea hyvää tapahtuu ja toteutuu, haluan vain sen todeta, että esimerkiksi Itä-Suomessa, myös arvoisan varapuhemiehen kotialueella, Pohjois-Karjalassa, 60 bussivuoroa lakkautuu juuri näinä aikoina, samoin Etelä-Savon puolella ja Pohjois-Savon puolella 80 bussivuoroa. Se tarkoittaa sitä, että 380 000 matkan osalta matkantekomahdollisuus tältä osin loppuu — se on vuositilastosta haettu matkojen määrä Itä-Suomen kolmen maakunnan alueella yksistään. Siksi myös joukkoliikennepolitiikka on tärkeä asia, eikä siellä yksistään tyhjiä bussia ajeluteta. Hallitus on vaatinut, ainakin aiempi, ja sille ilmeisesti nykyisenkin hallituksen pohja rakentuu, että on haettava työtä myös kauempaa eikä ainoastaan siitä kotikunnasta tai hyvin läheltä. Miten ihmiset liikkuvat, jos julkinen liikennöinti loppuu, niin kuin tulee monia jopa kuntien välisiä liikenneyhteyksiä loppumaan? Nämä 200 liikennevuoroa, jotka kuvasin tässä, eivät ole mitään virtuaalivuoroja, vaan ne ovat ihan aitoja vuoroja. Kysyin tänään, ja parhaimmillaan niissä on voinut olla samassa vuorossa 50:kin matkustajaa — ei voi sanoa, että ne ovat tyhjiä busseja. Pienimmissä he sanoivat olleen 3 henkilöä, mutta se vaihteluväli on 10—20 yleensä.

Tämän haluan, puhemies, tähän loppuun todeta, että samalla kun kerrotaan hyvistä asioista, on pakko todeta, että on paljon heikkouksia. Mutta toivon, että hallitus kesän aikana haluaa löytää myös koko maata koskettavia ratkaisuja.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensimmäisenä vertailen vanhoja oppositiopuolueita keskenään ja totean, että luin kahteen kolmeen kertaan tuon kehysselonteosta tehdyn mietinnön ja vanhojen oppositiopuolueiden vastalauseet ja ihmettelin kovasti, että keskustan 37 lausumaan, jotka tässä kehysmietinnössä vastalauseessa ovat, ei sisälly vaatimusta indeksileikkausten korjaamisesta. Se ihmetyttää kovasti. Perussuomalaisilla tämä oli ja oli tänään myöskin puheenvuorossa. Elikkä keskusta ei ole huolissaan siitä, että sadoiltatuhansilta esimerkiksi työeläkettä saavilta leikataan noin kaksi kolmasosaa indeksikorotuksista pois. Sama tehdään työttömyysturvasta, sama tehdään opintotuesta ja muista päivärahoista, ja hyötyhän ei tule kunnille eikä valtioille kuin pieneltä osin — hyödyn keräävät työeläkeyhtiöt ja työttömyyskassat. Tällainen pistää kysymään, että eikö todella se syy, minkä takia vasemmistoliitto joutui lähtemään hallituksesta, se törkein vääryys kehyspäätöksessä, ollenkaan kiinnosta keskustaa.

Mutta sitten moitteita hallitukselle. Kyllä tähän hallitusohjelmaan liittyen edustaja Sipilä aivan oikein omassa puheenvuorossaan tänään totesi, että on pikkasen muunneltua totuutta, kun hallitusohjelmassa todetaan, että pidetään kiinni Kataisen hallituksen tavoitteista ja ne ovat voimassa. Näinhän ei voi olla. Tämä on eri hallitus ja eri hallitusohjelma, mutta näin ei pidä sanoa, koska on aivan luonnollista, että ajat sitten on jouduttu luopumaan 5 prosentin työttömyysasteen tavoittelusta, 72 prosentin työllisyysasteen tavoittelusta, 1 prosentin budjettialijäämätavoitteesta ja myöskin velkaantumisen kääntämisestä selkeään kasvuun kuluneella vaalikaudella. Olisi pitänyt rehellisesti todeta, että nämä ovat taakse jäänyttä elämää ja nyt tavoitteenasettelu on tehtävä pitemmällä aikavälillä, mikä on täysin järkevää ja realistista.

Täällä on paljon puhuttu näistä liikennehankkeista, ja on ihan oikein, että hallitus tekee elvyttäviä toimia asuntorakentamisen ja liikennehankkeiden osalta ja sitten myöskin pyrkii tällaisella yhtiöjärjestelyllä ja yhtiön muodostamisella home- ja muiden huonokuntoisten rakennusten korjaamiseen. Kuten tuossa debatissa totesin, niin minä jopa pelkään, että tällainen kohta saattaa jopa jäädyttää olemassa olevat suunnitelmat ja niiden toteutumisen, koska kun hallitusohjelmassa nyt haetaan tällaista yhtiötä, joka ryhtyisi yksityisen pääoman, kuntien ja valtion yhteistoimin tätä hanketta viemään eteenpäin, niin kyllä varmaan aika monessa kunnassa ainakin ryhdytään odottelemaan, että hetkinen, tuleekohan tästä mitään ja minkähänlainen yhtiö tästä tulee ja milloinkohan tämä yhtiö pystyy lähtemään toteuttamaan sitä työtä, jota pitäisi tehdä tässä ja nyt eri puolilla Suomea.

Näistä liikennehankkeista: Pisara-radan edistäminen, Länsimetro, samoin Tampereen raitiotie ovat erittäin tärkeitä, erittäin hyviä hankkeita, mutta niitä on turha kuorruttaa nyt siihen, että ne olisi keksitty nyt ja ne olisivat täysin jotakin uutta. On ihan hyvä, että näitä nyt vahvistetaan hallitusohjelman kirjauksilla, mutta esimerkiksi Pisara-rataahan jo toteutetaan, siihenhän on myönnetty eduskunnan päätöksellä budjetissa rahat, ja jos en nyt ihan väärin muista, niin olikohan nyt, edustaja Rantakangas, niin, että edes keskusta ei vaatinut Pisara-radan suunnitteluun myönnetyn rahoituksen poistamista silloin, kun päätettiin budjetista näiltä osin. Elikkä kyllä näille hankkeille on eduskunnan laaja tuki, ja kuten aiemmin totesin, liikennepoliittisessa selonteossa on todettu, että valtio osallistuu suurten kaupunkiseutujen raideliikenneratkaisujen rahoittamiseen pikaraitioteiden ja metron osalta 30 prosentilla ja kaupunkiratojen osalta 50 prosentilla. Tämä kaikki on lyöty kiinni jo liikennepoliittisessa selonteossa.

Se, että nyt kytketään asuntorakentaminen ja pyritään edistämään samalla kaavoitusta ja asuntotuotantoa, on ihan hyvä. Mutta kaikki, jotka ovat katsoneet esimerkiksi Länsimetron suunnitelmia jo vuosien ajan, näkevät, että jokaisen aseman seutu on täynnä niin, että joitakin jopa hirvittää ne pilvenpiirtäjämäiset rakennusmassat, joita sinne on sijoitettu. Totta kai raideliikenne on tähänkin asti suunniteltu niin, että sen varteen hyvin tehokkaasti myöskin asuntotuotantoa toteutetaan.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tänään on puhuttu paljon liikenteestä ja energiasta, niin kuin edustaja Uotila tuossa edellä, ja se on ihan perusteltua, koska liikenne ja energia ovat hyvin tärkeitä sekä talouden että ympäristön kannalta, ja kun tavoittelemme kestävää, vihreää kasvua, niin meidän liikennejärjestelmän ja energiatalouden rakentaminen uudelleen päästöttömäksi tarjoaa hienoja mahdollisuuksia.

Aika monessa puheenvuorossa on esiintynyt sellainen käsitys, että ikään kuin nyt hallitus houkuttelee ihmisiä muuttamaan etelän suuriin kaupunkeihin. Melkein niin kuin ministerit tuolla kiertäisivät kyliä ja koputtelisivat ovia ja sanoisivat, että voisitteko harkita nyt, että muuttaisitte vaikka Espooseen tai Tampereelle. Mutta näinhän se ei ole. Ei Helsinkiin eikä Tampereelle tarvitse ketään houkutella, vaan näihin suuriin kaupunkeihin pyrkii huomattava osa suomalaisista sen takia, että on työtä tarjolla tai on opiskelumahdollisuuksia tarjolla, tai muista syistä. Ja nyt tässä hallitusohjelmassa linjatuista liikenneinvestoinneista on se apu, että kun ihmiset joka tapauksessa haluavat näille kasvaville kaupunkiseuduille muuttaa, niin heille pystytään paremmin tarjoamaan kohtuuhintaista asumista, ja että ihmisten ei tarvitse muuttaa niin kauas työpaikasta tai ihmisten ei tarvitse muuttaa kohtuuttoman kalliisiin asuntoihin, kun saadaan tätä asuntotuotantoa vauhditettua.

Edustaja Kalmari sinänsä nokkelasti sanoi, että Länsimetro ei hyödytä Äänekosken biotehdasta, niin kuin ei hyödytäkään. Mutta ei se Soklin kaivosratakaan kyllä hyödytä Äänekosken biotehdasta. Jokaisella liikennehankkeella on se oma vaikutuksensa, ja nämä kaupunkiseutujen merkittävät henkilöliikennehankkeet auttavat muun muassa siinä, että työntekijät pystyvät paremmin liikkumaan työpaikkojen perässä.

Raideliikenneinvestoinnit ovat hyvin hyödyllisiä etelän suurilla kaupunkiseuduilla, niin kuin itsekin olen tässä edellä perustellut, mutta ovat ne raideliikenneinvestoinnit hyödyllisiä ja järkeviä myös muualla Suomessa. Allekirjoitankin ne puheenvuorot, joita tässä keskustelussa on käytetty ja jotka ovat peräänkuuluttaneet fiksuja investointeja raideliikenteeseen myös Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa ja näitten etelän suurten kaupunkien ulkopuolella. Budjettiriihi on yksi paikka tarkastella, voiko tällaisia investointeja myös vauhdittaa, ja itse toivon, että siihen tarjoutuu mahdollisuus.

Jos otan vain yhden esimerkin, miten aika pienilläkin rahasummilla voidaan sekä aluepoliittisesti että elinkeinopoliittisesti saada hyviä tuloksia aikaan: Kemi—Haaparanta-ratayhteys on aika lailla muuten valmis mutta kaipaa vielä sähköistämistä. Puhutaan alle 5 miljoonan euron investoinnista, ja mitä sillä rahasummalla saadaan? Sillä saadaan suora ratayhteys Suomesta Ruotsiin ja yhdellä junanvaihdolla aina Jäämerelle asti. Vertailun vuoksi, kun tässäkin salissa usein puhutaan kokonaan uusista ratahankkeista kohti Jäämerta Lapin halki, niitten hintalappu heiluu tuolla 3 miljardin euron hujakoilla. Tässä alle 5 miljoonalla eurolla voitaisiin saada suora ratayhteys Suomesta tässä tapauksessa Narvikiin, Norjaan. Siitä olisi, totta kai, valtavia hyötyjä elinkeinoelämälle, teollisuudelle, teollisuuden kuljetuksille. Siitä olisi valtavia hyötyjä matkailulle. Eli sille julkiselle investoinnille saataisiin huomattava hyöty montaa eri reittiä.

Palaan vielä edustaja Lindströmin erityisesti esille nostamaan Metsäteollisuus ry:n rahoittamaan selvitykseen, jossa arvioitiin EU:n ilmastotavoitteiden kustannuksia. Siinähän se perusongelma on se, että kuvitellaan, että Suomi pysähtyy tänään ja että teollisuus ei muutu eikä uudistu enää karvan vertaa seuraavaan puoleentoista vuosikymmeneen. Teollisuus kuluttaa tismalleen saman verran energiaa kuin tänään ja tismalleen samaa energiaa kuin tänään. Mutta jokainen teistä kollegoista, jotka kierrätte tutustumassa suomalaisiin tehtaisiin eri puolilla maata, tietää, että kun juttelee tehtaanjohtajan kanssa, jokainen tehtaanjohtaja kertoo teille, että he tekevät parhaansa, jotta siinä tehtaassa energiankäyttöä tehostettaisiin nykyisestä ja jotta siinä tehtaassa voitaisiin korvata fossiilisia tuontipolttoaineita kotimaisella uusiutuvalla energialla.

Tämähän on se meidän suomalaisen teollisuuden vahvuus, että meidän monessa suhteessa jo ennestäänkin tehokas ja vähäpäästöinen teollisuus hartiavoimin tekee töitä, jotta se olisi vieläkin energiatehokkaampi ja vähäpäästöisempi tulevaisuudessa. Ja mitä tästä seuraa? Siitä seuraa se, että vuoden 2030 suomalainen elinkeinoelämä on jälleen paljon parempi kuin se, minkä me nykyään näemme, ja sitä kautta päästövähennysten kustannukset jäävät merkittävästi alemmiksi kuin mitä tässä selvityksessä manataan. Ja, puhemies, siihen päälle vielä kaikki ne merkittävät taloudelliset hyödyt, joita suomalainen puhtaan teknologian teollisuus saa, kun koko Eurooppa vähentää päästöjä määrätietoisesti.

Thomas Blomqvist /r:

Ärade herr talman, arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tärkeimmän tavoitteen tulee olla, ja se onkin, valtiontalouden sopeuttaminen. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia, jotta kasvun ja työllisyyden edellytykset vahvistuvat. Tässä suhteessa siis tämä hallituksen työ jatkuu edellisen hallituksen jäljiltä.

Tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen laskuun sekä Suomen luottoluokituksen säilyminen nykyisellä tasolla. Tämä päämäärä ei ole muuttunut, vaikka hallitus on vaihtunut, ja hyvä niin. Tämä tavoite voidaan saavuttaa rakennepoliittisten toimien avulla, muun muassa pidentämällä työuria sekä alkupäästä että loppupäästä. Hallitusohjelmassa todetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen sitoutuneen sellaisen neuvotteluratkaisun löytämiseen eläkeuudistuksesta, joka pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta runsaan 1 prosenttiyksikköä ja nostaa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. Tämä onkin aivan välttämätöntä, jos haluamme pitkällä aikavälillä pitää meidän kansantaloutemme tasapainossa.

Herr talman! Det är också viktigt att man vidtar åtgärder som stärker Finlands konkurrenskraft. Exportindustrins verksamhetsförutsättningar förbättras. Likaså bör vi skapa förutsättningar för att köpkraften och efterfrågan på inhemska varor och tjänster ökar. Sysselsättningen bör främjas genom att få bort hinder för företagsverksamheten och genom att stöda en högklassig utbildning. I det här avseendet tycker jag att regeringsprogrammet lyfter fram de centrala målsättningarna på ett bra sätt. Endast genom mera arbete, en lönsam export och därmed tillväxt kan vi få balans i statsekonomin.

För att underlätta konjunkturläget mellan den inhemska efterfrågan, köpkraften och sysselsättningen understöder jag regeringsprogrammets förslag att för förvärvsinkomstbeskattningen göra justeringar som motsvarar inflationen för de tre lägsta inkomstklasserna år 2015 och förflytta frysningen fram till år 2016. Målet är att låg- och medelinkomsttagares beskattning inte skärps under år 2015.

Jag tycker ändå att det är viktigt att också i det här sammanhanget lyfta fram det att beskattningen av arbete och beskattningens progressivitet inte får vara för hård. Flitfällor måste undvikas, det ska alltid löna sig att jobba. Därför finns det orsak för regeringen att noggrant följa med den här situationen och vidta åtgärder för att avlägsna eventuella flitfällor om sådana upptäcks.

Herra puhemies! Suurin potentiaali uusien työpaikkojen synnylle ja talouskasvulle on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, aivan kuten hallitusohjelmassa todetaan. Yritysrahoituksen pullonkauloja pitää purkaa erityisesti pk-yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi. Kannattavat ja kasvavat yritykset luovat uusia työpaikkoja ja taloudellista kasvua ja hyvinvointia yhteiskuntaan. Olen iloinen siitä, että nyt selvitetään, miten perheyritysten sukupolvenvaihdoksia voidaan helpottaa.

Metsä on edelleen Suomen suurin luonnonvara ja voimavara, jota meidän pitää hyödyntää vielä paremmin kuin me nyt teemme. Mielestäni pitää kiinnittää erityistä huomiota biomassan energiakäytön kehittämiseen, kotimaisuutta on edistettävä ja ulkomaalaisen energian riippuvaisuutta on vähennettävä. Teollisuuden uusiutumisessa biotaloutta pitää erityisesti edistää. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta kiinnitetään huomiota erityisesti energiasta ja logistiikasta aiheutuviin kustannuksiin. Ratkaisuja pitää etsiä kotimaisten polttoaineiden, hakkeen ja turpeen, kilpailukyvyn turvaamiseksi suhteessa kivihiileen.

Ärade talman! I regeringsprogrammet finns det inskrivet att vi ska stöda och befrämja stora infrastrukturer i Helsingforsregionen. Jag vill betona att det är lika viktigt att vi även satsar på infrastrukturbyggande i andra områden, precis som det också står i regeringsprogrammet. Metropolområdet är stort, men jag vill också understryka att de östligaste och västligaste delarna av Nyland inte hör till metropolen men nog behöver satsningar i infrastruktur.

Jag ser det som speciellt viktigt att tidigarelägga centrala regionala trafikprojekt inom ramen för höstens budgetria. Små näringspolitiska trafikprojekt som gynnar sysselsättningen ska främjas och sättas snabbt igång, liksom basväghållningens behov ska prioriteras. Hangö—Hyvinge-banan är just ett sådant här projekt.

Till slut vill jag betona det som riksdagen redan i den trafikpolitiska redogörelsen slog fast, nämligen att vi i första hand ska satsa på att förbättra befintlig infrastruktur framom nya projekt.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Uuden hallitusohjelman keskiössä on työ ja uusien työpaikkojen luominen. Olemme kaikki varmasti samaa mieltä siitä, että Suomeen on saatava lisää työpaikkoja. Hallitusohjelmaan on kirjattu useita sekä yksityisten että julkisten investointien lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kasvu- ja työllisyyspaketti on kokonaisuudessaan miljardiluokkaa. Syksyn budjettiriihessä on pidettävä huolta, että julkiset investoinnit, muun muassa rakennusten peruskorjaus- ja tiehankkeet, jakautuvat eri puolille Suomea ja että jakamisessa huomioidaan erityisesti suuren työttömyyden alueet sekä tulevaisuuden kannalta tärkeät investoinnit. Myös homerakennusten korjaaminen on tulevaisuuteen investoimista, sillä näiden toimenpiteiden avulla estetään monien ihmisten sairastuminen.

Kotimaisen ostovoiman turvaamiseksi ja tuloerojen kaventamiseksi tuloverotuksen inflaatiotarkistukset tehdään kolmen alimman tuloluokan osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa veronkevennyksiä pienituloisille. Kuten kehysriihen yhteydessä sovittiin, lapsilisäleikkauksen tulonjakovaikutukset selvitettiin kevään aikana. Näiden selvitysten perusteella päätettiin nyt tukea pienituloisia lapsiperheitä verovähennyksin vuositasolla yhteensä 70 miljoonalla eurolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pieni- ja keskituloisilla perheillä lapsilisien leikkaukset kompensoituvat tällä päätöksellä. Veropäätösten tarkoitus on varmistaa, että tuloerojen kaventuminen jatkuu edelleen Suomessa. Tuloerot ovat kaventuneet Suomessa jo kahtena vuotena peräkkäin, ja nyt tehtyjen päätösten avulla tämä myönteinen kehitys jatkuu.

Kolmantena sosialidemokraateille tärkeänä asiana nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen jatkuu muun muassa oppivelvollisuusiän pidentämisen avulla. Oppivelvollisuusiän pidentämiseen käytetyt rahat tulevat maksamaan itse itsensä takaisin. Koko ikäluokan ohjaaminen peruskoulun jälkeisiin opintoihin takaa sen, ettei kukaan nuori lopetettuaan peruskoulun jää tyhjän päälle. Kysymys on tulevaisuuteen investoinnista, ei kuluerästä. Nuorisotakuun jatkotoimenpiteissä painotetaan lisäksi matalan kynnyksen palveluita, jotka lähtevät nuorten omista tarpeista. Yliopistoille suunnattu kertaluontoinen lisäys perusrahoitukseen on myönteinen signaali. Olisin toki toivonut myös ammattikorkeakoulujen huomioimista samassa yhteydessä.

Meille sosialidemokraateille tärkeä tavoite neuvotteluissa oli se, että nollatyösopimusten ja osa-aikaisten sekä alipalkattujen työntekijöiden asemaan tartutaan kolmikantaisesti. Nyt asia on kirjattu hallitusohjelmaan. Työelämän terveiden pelisääntöjen varmistaminen on työn tuottavuuden ja työurien pidentämisen kannalta välttämätöntä.

Arvoisa puhemies! Yksi asia hallitusohjelmassa jäi minua harmittamaan. Se on pienituloisten eläkeläisten asema. Vaikka edellä mainittu veroratkaisu osaltaan auttaa eläkeläisiäkin, tosiasia on, että kehysriihessä päätetty kansaneläkkeiden ja työeläkkeiden indeksikorotusten jäädyttäminen 0,4 prosenttiin johtaa eläkeläisten tulotasojen heikentymiseen, köyhyyden lisääntymiseen ja jopa siirtymiseen toimeentulotukiasiakkaiksi. Tämä ei koskaan ole toivottavaa kehitystä. Jatkossa tämän asian korjaamiseen on panostettava.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi sanon, etten unohda, että kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.

Tässä salissa tänä iltana on käsitelty montaa eri pikkuista nippeliasiaa, pieniä kymppejä sinne, kymppejä tänne. Velkaantumisen taittamiseen ja maan kasvuun saattamiseen täytyy nähdä iso kuva. Tämä iso kuva on se, miten meiltä rahavirrat virtaavat ulos, ja tämän virran katkaiseminen vähentää tietenkin velanottoa. Meillä on tällä hetkellä elintarvikekauppatase 3 miljardia miinuksella ja energiakauppatase 8 miljardia miinuksella eli yhteensä 11 miljardia jo pelkästään tästä.

Tähän voisi sanoa tällaisen kasvihuone-esimerkin, että jos meillä on hyvä kasvimaa pihassa mutta me emme kuitenkaan viljele sitä vaan ostamme porkkanat kaupasta ja ne ovat kalliita, niin maalaisjärki sanoo, että istutetaan porkkanat siihen omaan kasvimaahan ja ruvetaan käyttämään oman maan tuotteita. Tämä on lyhykäisyydessään ja ytimekkäästi sanottuna näin.

Aika on sen verran rajallinen, että keskityn vain oikeastaan yhteen mutta aika merkitykselliseen asiaan nimenomaan sen takia, että meidän pitää pystyä tätä energiaomavaraisuutta lisäämään, millä on iso merkitys sitten kansantaloudelle. Perussuomalaiset on esittänyt turpeen veron laskua vuoden 12 tasolle. Turpeen vero ja energiapuun tuotantotuki ovat sidoksissa toisiinsa, ja tämän takia nyt, kun hallitus aikoinaan korotti turpeen verotusta, myöskin puuenergian tuotantotuki laski ja kotimaisen energian kilpailukyky kivihiileen nähden tuontienergiana sitten menetettiin ja kivihiili on korvannut kotimaisen energian. Mitä hallituksen olisi pitänyt viimeistään tässä ohjelmassa tehdä, on, että laskee turpeen verotuksen sille vuoden 12 tasolle. Me olisimme sitä kautta saaneet nostettua merkittävästi energiaomavaraisuuttamme.

Tässä salikeskustelussa tänään Zyskowicz omaan humoristiseen tyyliinsä — lasken huumoriksi sen jo — kysyi ministeriltä, että jos näin toimittaisiin, turpeen vero laskettaisiin vuoden 2012 tasolle, niin mitä se tulisi maksamaan. Ministeri vastasi, että 50 miljoonaa. Sillä on tämmöinen kustannusvaikutus. Kumpikaan ei kertonut, vaikka tiesivät sen hyvin, että jos tällä veron laskulla saavutetaan se, että kivihiili korvautuu kotimaisella energialla — kivihiiltä tuotiin Suomeen 500 miljoonalla eurolla 2013, ja tässä kustannuserässä ei oteta nyt huomioon ollenkaan dynaamisia vaikutuksia — niin tämä 50 miljoonaa ei ole mitenkään kustannuserä, vaan tällä toimenpiteellä tämä hyöty on pelkästään 450 miljoonaa plus työllisyysvaikutukset ja kaikki muut dynaamiset vaikutukset.

Tämä on oikeastaan sitä vihreätä politiikkaa, ja minä olen aikaisemminkin kyllä todennut sen, että vihreä puolue on tämän maan kansantaloudelle kaikista vaarallisin puolue ja erityisen vaarallinen puolue se on hallituksessa.

Minä sain tänään 14.15 kansalaiskirjeen suoraan tänne saliin ja kysyin luvan, että voinko lukea sen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä oikeasti tuolla tämän kivitalon seinien ulkopuolella tapahtuu.

"Minä olen 27-vuotias maanviljelijän poika. Olen hyvin innostunut maanviljelyksestä ja metsänhoidosta, ja tieni onkin vienyt opiskelemaan Viikkiin maatalousekonomiaa, josta minun pitäisi valmistua vuoden päästä. Olemme tekemässä tänä kesänä isäni kanssa sukupolvenvaihdosta maatilalla, joka on ollut sukumme hallussa 1500-luvulta lähtien. Tilamme pinta-ala on 183 hehtaaria, josta 75 hehtaaria sijaitsee suolla. Suon kokonaispinta-ala on 105 hehtaaria. Suossa on Geologisen tutkimuskeskuksen vuonna 80 tehdyn raportin mukaan 5,4 miljoonaa kuutiota turvetta. Turpeen tämänhetkisen hintatason, 20 euroa kuutio, mukaan turpeen arvo nostettuna olisi 107,4 miljoonaa euroa. Tietenkin nostaminen maksaisi paljon, mutta työllistäminen ja valtiolle kertyvät verotulot olisivat varmasti huomattavat.

Tänään sain naapuriltamme soiton. Hänelle oli saapunut kirje, jonka mukaan koko suoalue tullaan mitä todennäköisimmin suojelemaan uudessa soidensuojeluohjelmassa. Soitin asiaa hoitavalle virkamiehelle, ja hän totesi, että todennäköisesti suo tullaan suojelemaan. Vaikka valitusmahdollisuuksia on tietenkin olemassa, ovat ne olemattomat. Lunastushinta suoalueelle on tietojeni mukaan 50 euroa hehtaarilta, joka tarkoittaisi 3 750 euroa. Mietin vain, että tässä tapauksessa ei täyty yksikään Suomen valtion itsellensä asettama tavoite.

Ensinnäkin, minulta aloittavalta yrittäjältä tullaan lunastamaan yli kolmannes tilan pinta-alasta jo ennen kuin kerkeän edes aloittaa.

Toiseksi, valtion tavoitteet kauppataseen parantamisesta eivät kohtaa millään lailla soidensuojeluohjelman kohdalla, koska turve korvautuu muualta tuotavalla kivihiilellä, jonka kulutus on ollut jo ennen tätäkin kasvussa.

Kolmanneksi, kun kaikilta puolilta mainostetaan hymyssä suin, kuinka nuoria pitäisi kannustaa yrittäjyyteen, eikä siihen luoda minkäänlaisia kannusteita vaan lyödään jo ensimetreillä polvet rikki, niin mitä järkeä tässä enää on? Onko todella niin, että on järkevämpää rajoittaa yrittämisen mahdollisuudet nollaan (Puhemies koputtaa) ja passittaa nuoret suoraan työttömyyskortistoon, vai olisiko järkevämpää miettiä, mistä se raha oikeasti Suomeen tulee? Ei minun mielestäni sillä, että ostamme vastaavaa tuotetta ulkomailta, kun voisimme tuottaa energiaa kotimaassakin."

Tämä antaa aika hyvän kuvan siitä, mitä oikeasti tuolla kivitalon seinien ulkopuolella tehdään ja minkälaista politiikkaa tässä talossa tehdään. Tähän on oikeasti saatava muutos.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Tänään käytyyn hallitusohjelmakeskusteluun ajattelin tässä puheenvuorossani tuoda kolme pointtia, kuten uudella pääministerilläkin on tapana.

Ensimmäinen pointti on se, että tässä salissa yksikään puolue vasemmistoliiton lisäksi ei ole kantanut huolta näistä indeksileikkauksista, jotka osuivat kaikista pienituloisimpiin ja joita ei peruttu näissä minihallitusneuvotteluissa. Eli Suomen kaikista pienituloisimpien ja vähäosaisimpien huolenpito on näyttänyt jäävän uuden opposition huoleksi, koska ainoana puolueena olemme tänään sen perään peräänkuuluttaneet ja nähneet sen erityisen tärkeänä asiana ja epäoikeudenmukaisena päätöksenä.

Toinen pointti tähän keskusteluun on se, että tämä suuri kasvupaketti, joka ensi alkuun, kun minäkin tiedotustilaisuuden katsoin, vaikutti siltä, että "vau, tuo kyllä nyt tarvittiin Suomen talouden piristysruiskeeksi", on kyllä tämän päivän keskustelussa kuihtunut aika mitättömäksi. Kaikista merkityksellisintä on minusta se, että pääministeri Stubb omassa puheessaan sanoi seuraavaa: "On kuitenkin tärkeää, ettei kasvupaketin mittasuhteista synny väärää käsitystä. Ensi vuonna kasvupaketin meno- ja verovaikutukset ovat karkeasti 1,5 promillea suhteessa Suomen kokonaistuotantoon. Kyse on merkittävästä positiivisesta signaalista, mutta se ei siis yksin olennaisesti muuta Suomen talouskehityksen suurta kuvaa." Eli pääministeri itse puheessaan tässä salissa todisti juuri samaa kuin mekin: tämä on suurelta osin tyhjän päällä, rahoitus puuttuu, jää seuraavien hallituksien huoleksi, ja välittömät vaikutukset ovat hyvin vähäiset.

Kolmas pointti on se, että kun näistä liikennehankkeista, jotka suuntautuvat muualle kuin pääkaupunkiseudulle tai Tampereelle, on kannettu huolta, niin kuten debatissa sanoin, odotukset siitä, että nyt sitten syksyn budjettiriihessä tapahtuisi jotakin merkittävää ja mullistavaa, ovat kyllä kovin toiveikkaita, sillä tässä samaisessa ohjelmassa sanotaan seuraavaa: "Muun kuin Helsingin seudun infrastruktuurirakentamisen osalta hallitus päättää liikennehankkeiden aikaistamisen laajuudesta kehyksen puitteissa syksyn budjettiriihessä. Samalla arvioidaan nopeasti käynnistettävät, työllisyyttä edistävät pienet elinkeinopoliittiset liikennehankkeet sekä perustienpidon tarpeet." Eli kehyksen puitteissa ja pienet hankkeet. Ja kun sieltä kehyksestä on niistetty ne rahat jo kehysriihessä pois, 100 miljoonaa, niin ei sinne kyllä semmoista liikkumavaraa tule jäämään, jolla esimerkiksi Pohjois-Suomen suuria perusteollisuuden ja kaivosteollisuuden liikennehankkeita syksyllä käynnistettäisiin. Eli niihin puheisiin, joissa toiveikkaana sanotaan, että kyllä sitten syksyllä tapahtuu, suhtaudun hieman epäilevästi.

Pohjois-Pohjanmaalla teimme myös omia linjauksia minihallitusneuvotteluihin, ja haluan muutamista asioista muistuttaa, koska näyttää siltä, että ilmeisesti ne meidän linjauksemme tuolla maakuntahallituksessa on hukattu täällä Helsingissä, koska mikään niistä ei ole päässyt tähän Stubbin hallitusohjelmapaperiin. Esitimme välttämättömiä liikennehankkeita: valtatie 22:n rahoittamista, Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-ratahankkeen toteuttamista ja myös käynnissä olevan Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen suunniteltua toteuttamista vuoteen 2017 mennessä. Esitimme myös toiveen, että tärkein hanke, valtatie 4 Oulu—Kemi sekä Jyväskylä—Oulu, nostetaan kiireellisien luokkaan. Sen lisäksi muistutimme logistiikkatuesta, jota yritykset pohjoisessa tarvitsevat, ja halusimme myös muistuttaa Laajakaista kaikille -hankkeen rahoittamisesta, että se on Pohjois-Suomelle erittäin tärkeä, jotta sinne voidaan yritystoimintaa joka puolelle rakentaa. Muistutimme myös Pyhäjärven Laguna-hankkeen tärkeydestä Pohjois-Suomen kehittämiselle ja keskeneräisten vesihuoltohankkeiden valtion rahoitusta myös esitimme toiveenamme. Lopuksi muistutimme opiskelupaikkojen riittävästä määrästä ja lukiokoulutuksesta koko maakunnan alueella.

Nämä Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus yksimielisesti lähetti tuonne minihallitusneuvotteluihin evästykseksi, ja halusin ne tuoda tässä esille, koska mitään näistä meidän linjaamistamme tärkeistä asioista, yksimielisesti maakuntahallituksen linjaamista asioista, en löytänyt tuosta Stubbin hallitusohjelmapaperista. Toivon, että jatkossa näitä voidaan kuitenkin edistää.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Jo Kataisen hallituksen vaalikaudelle asettamat tavoitteethan ovat erityisesti julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun aikaansaaminen, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, ja nyt tässä Stubbin hallitusohjelmassa selkeästi on eväitä näiden asioiden eteenpäinviemiseksi, koska ilman näiden tavoitteiden toteutumista ja niissä onnistumista se viimeinen ja hyvin tärkeä tavoite, köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, ei ole mahdollista, jos ei meillä valtion ja julkisen talouden vakautta löydetä.

Kaikki tiedämme, että velkaa meillä on aivan riittävästi ja valitettavasti vieläkin velaksi elämme ja sen takia kaikissa kehysriihissä ja tulevissa budjettineuvotteluissakin on tehtävä tiukkoja ratkaisuja, jotta kestävä talous ja julkisen talouden vakaus löytyisivät. Siinä mielessä edustaja Kalliorinteelle on pakko vastata, että on se kyllä niin, että kaikki joutuvat osallistumaan näihin talkoisiin, ja aivan kuten tiedätte, tämä hallitus, tai oikeastaan edellinen hallitus, on jo tehnyt päätökset perusturvan parantamisesta, vähimmäisetuuksien korottamisesta, toimeentulotuen perusosan korottamisesta, yksinhuoltajien toimeentulotuen korottamisesta sekä asumistukeen tehtävistä parannuksista. Että on niitä toimenpiteitä onneksi olemassa, ja tämä hallitusohjelma on vain yksi osa, joka nyt tätä talouden vakautta vie eteenpäin.

No, on kuitenkin pakko todeta se, että hyvin merkittävä osa tästä hallitusohjelmasta on, arvoisa puhemies, kuntatalouden vakauttaminen ja sitä kautta kuntien tehtävien vähentäminen ja velvoitteiden purkaminen. Sille on laskettu myös kestävyysvajeen osalta miljardin euron kokonaisuus. Toivon, että nyt tämä hallitus todellakin saa uutta puhtia uudesta kokoonpanosta ja uudesta pääministeristä niin, että toteutuu tämä kirjaus, että syysistuntokaudella saamme eteemme riittävät esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta. Tämä on hyvin olennainen asia kuntien näkökulmasta kuntapäättäjien tällä hetkellä pohtiessa jo tulevia kehyksiä omalle kuntataloudelleen seuraavalle vuodelle, ja sen takia nämä päätökset tarvitaan, jotta siellä pystytään sitten pitkäjänteisemmin reagoimaan ja saamaan sitten kuntienkin taloutta tasapainoon.

On myös hyvin tärkeätä se, että hallitus todella pidättäytyy uusista kuntien menoja lisäävistä tehtävistä, niin kuin se on kirjannutkin. Tässä on tiukka vahtimisen paikka myös tällä salilla, että näin todellakin sitten toteutuu eikä siitä lipsuta.

Kasvua ja yrittäjyyttä ja työpaikkoja ja hyvinvointia suomalaisille tämä paketti myös osaltaan lupaa. Siinä mielessä kaikki tällaiset positiiviset signaalit, mitä ansiotuloverotuksen keventämisen osalta on tässä kirjattuna, sekä yritysten edustusmenojen osalta 50 prosentin vähennyskelpoisuus — on hyvä, että näitä virheitä, mitä edellinen hallitus teki, nyt sitten osaltaan korjataan.

Samoin yrityksiltä on tullut selkeää viestiä, että varsinkaan Finnveran rahoitus ei toimi eikä tue pk-yritysten, keskisuurten yritysten kehittymistä ja niiden kasvua ja kansainvälistymistä. Tässä kohtaa on hyvä, että tätä väljennetään. Hyvä viesti on myös sitten maakuntaliitoille tämä rakennerahastokauden erityinen painopiste juuri pk-yritysten suuntaan.

Sitten haluan tuoda esille myös sen, että olen tosi iloinen järjestökentän puolesta, kun täällä todetaan, että käynnistetään lainsäädäntöhanke, jonka myötä rahankeräykset vapautetaan nykyisenkaltaisesta lupamenettelystä vastaamaan nykypäivän toimintaympäristöä, eli viedään eteenpäin jo täällä aloitettua rahankeräyslainsäädännön uudistamista. Toivon ja pyydänkin, että hallitus todellakin ottaa mukaan sitten tähän valmisteluun järjestökentän, koska on tärkeää, että se ruohonjuuritason arkinen toiminta on todellakin tiedossa valmistelijoilla eikä mennä liikaa ministeriöiden viranhaltijoiden näkemysten mukaisesti.

Eräs asia, joka itseäni huolettaa, on opetusministeriön toiminta. Tänne on kirjattu hyvin ihmisten osaamisen ja teknologian hyödyntäminen, mutta toivoisin tulevissa valmisteluissa erityisesti avoimuutta. Lukiolainsäädäntöä luvataan viedä eteenpäin, sen tuntijakoa, ja aika pimennossa meitä edustajia pidetään valmistelun osalta. Siinä mielessä uuden pääministerin uudenlaisen poliittisen otteen avoimuuden ja läpinäkyvyyden ja uudenlaisen poliittisen kulttuurin osalta toivoisin leviävän sitten koko hallituksen kenttään. — Kiitoksia.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun jostakin asiasta puhutaan, niin silloin jostakin muusta asiasta vaietaan. Tänään tämän päivän keskustelun kuluessa moneen kertaan on lausuttu sanat "Pisara-rata", "Tampereen raitiotie", "Länsimetro", mutta silloin ei ole puhuttu investoinneista Itä- ja Pohjois-Suomeen. Ne loistavat poissaolollaan hallitusohjelmassa. On välttämätöntä, kenties, että pääkaupunkiseutua kehitetään, mutta sitä ei saa tehdä muun maan kustannuksella imemällä elämän edellytyksiä laajasta maastamme, harvaan asusta maastamme. On äärimmäisen tärkeää, että ihmisille mahdollistetaan elämän edellytykset asuinpaikasta riippumatta.

Tosiasiat tunnustetaan. Yhtäältä tunnustetaan tietysti oppositiossakin, vastuullisessa oppositiossa, että eletään taloudellisesti tiukkoja aikoja. Valitettavasti tuota ikivanhaa foinikialaista keksintöä, rahaa, ei riitä joka kohteeseen. Kaikkea hyvää ei voida toteuttaa. Mutta yhtä lailla hallituksen piirissä tunnustetaan esimerkiksi se tosiasia, että meidän tiestömme rapautuu. Tunnustetaan se tosiasia, että homekoulut ja muut homerakennukset ovat tikittävä aikapommi. Jos näitä tällaisia asioita, niihin reagointia, lykätään vuodesta toiseen, kenties seuraavalle vuosikymmenelle, kustannukset tulevat olemaan paitsi taloudellisesti myös inhimillisellä tasolla suorastaan hirvittävät.

On pakko sanoa, että Stubbin hallituksen hallitusohjelma on varsin paradoksaalinen. Se on samanaikaisesti paniikinomainen ja mielistelevä, paniikinomainen ja mielistelevä, ja sillä yritetään pyristellä vaaleihin asti. Kasvupaketissa punaisena lankana on kaikille kaikkea -linja, joka lopulta osoittautuu hyvin köykäiseksi ollen lopulta ei kenellekään mitään -linja.

Olisi ollut rohkeutta perua lapsilisien leikkauspäätös. Tätä kompensoimaan kaavailtu lapsiperheiden verovähennysjärjestelmä on paitsi kosmetiikkaa toisaalta myös vain verohallinnon virkailijoita työllistävää toimintaa. Se, miten oikeudenmukaisesti tämä verovähennysjärjestelmä kohdistuu, on todellakin hämärän peitossa. Kun kaikin tavoinhan yleensä pyritään yksinkertaistamaan, niin tämä vähennysjärjestelmä ei tällaista yksinkertaistamista ole.

Me perussuomalaiset katsomme asiaa oppositiosta käsin. Jos vielä menemme kolmen vuoden taakse: se oli äärimmäisen kipeää jäädä oppositioon. Kansa antoi meille luottamuksen. Oli paljon välttämättömiä asioita, joihin haluttiin ja halutaan edelleen kipeästi korjausta. Perussuomalaisten paikka olisi ollut ilman muuta hallituksessa, mutta se prosessi, jota en lähde tässä enää kertaamaan, vei puolueemme oppositioon. Niin kuin muistamme puolueemme puheenjohtajan koskettavalla tavalla ilmaisemat sanat: kun itsensä pettää, mitä jää jäljelle? Mutta perussuomalaiset ovat pystyneet palvelemaan isänmaata myös oppositiosta käsin. Jatkuvasti esimerkiksi varjobudjetissamme olleista asioista on hallitus ottanut onkeensa. Yhtä lailla esimerkiksi tämä windfall-verosta perääntyminen: siitä perussuomalaiset ovat pitäneet ääntä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Stubb kokosi itselleen vaalijoukkueen. Olisin toivonut, että hän olisi koonnut itselleen Suomen pelastamisjoukkueen. Kolme vuotta olemme turhaan odottaneet täällä niitä toimia, joita olisi pitänyt tehdä Suomen nostamiseksi tästä suosta, mutta olemme menneet koko ajan alaspäin. Mitkään Kataisen hallitusohjelman kirjaukset, jotka nyt ovat mukana Kataisen—Stubbin hallitusohjelman kirjauksissa, eivät ole toteutuneet. Työttömyyteen ei ole saatu taittumista, vaan työttömyys kasvaa niin, että meillä on 400 000 työtöntä eikä todellakaan lähestytä 5:tä prosenttia vaan 10:tä prosenttia. Emme ole saaneet valtionvelkaa taittumaan. Päinvastoin julkinen velka on yli 60 prosenttia bkt:stä, ja se on huolestuttavaa. Emme ole saaneet valtiontalouden alijäämää muuttumaan hallituksen toivomalla tavalla eli alijäämää alle 1 prosenttiin. Kuitenkin nämä tavoitteet pidettiin yllä. Mitään keinoja tämä hallitus ei tee niin, että tässä loppuajassa voisimme niihin tavoitteisiin päästä. Tämä on huolestuttavaa.

Yhtä huolestuttavaa on se, että tämä hallitus teki vaaliohjelman ja jakoi vanhanaikaisesti sulle—mulle-politiikalla etenkin sille porukalle, mistä suurin osa kansanedustajista näissä hallituspuolueissa on, eli suuriin keskuksiin ja pääkaupunkiseudulle, niin että vain rippeitä on odotettavissa joillekin muille alueille.

Sen lisäksi olen huolissani jojopolitiikasta, mitä tämä hallitusohjelma toi mukanaan. Kataisen—Stubbin hallituksen politiikalle on ollut leimaa-antavaa tämä soutaminen ja huopaaminen. Se lähti siitä, että nuorisolta leikattiin, ja sitten kun ymmärrettiin, mitä kauheuksia se saa aikaan, nuorisotakuun nimissä osa näistä rahoista palautettiin esimerkiksi oppisopimukseen ja moniin muihin nuoria koskettaviin toimiin. Samoin tehtiin kotitalousvähennyksen kanssa. On lukuisat veropäätökset, jotka koskettavat pienyrittäjiä. Ja nyt tuli tämä lapsilisäpäätös, mutta tämäkin virhe korjataan toisella virheellä: annetaan 70 miljoonan huojennus, joka ei välttämättä kohdistu kaikista pienituloisimpiin, vähän veroa maksaviin lapsiperheisiin lainkaan, tai se on erittäin vaikea sinne kohdentaa. Olisin todella toivonut, että tässä oltaisiin voitu perua tämä rujo lapsilisäleikkaus eikä korjattu virhettä toisella virheellä.

Mutta ylipäätään tämä jojopolitiikka, miten tämä lisää sitä uskottavuutta, mitä ministeri Stubb omassa puheessaan yritti hakea? Hän puhui pitkäjänteisyydestä ja luotettavuudesta. Mielestäni tämä on kaikkea muuta kuin sitä. Miten voimme olla varmoja siitä, että rakennepaketin toimista, jotka viime syksynä luvattiin hoitaa, siitä työlistasta, edes tärkeimmät osiot toteutuisivat? Voimmeko luottaa siihen, että kunnille tulee miljardin säästöt, joita edellinen ministeri Virkkunen lupasi joulukuuksi, jotka hän sen jälkeen lupasi toukokuuksi ja joita nyt luvataan ensi syksyksi? Voimmeko olla varmoja siitä, että kuntiin tulee miljardin säästöt?

Tämän hallituksen perhepolitiikka on kylmää. Siihen palaan sitten myöhemmissä puheenvuoroissa pitkin syksyä.

Mutta eräs asia, mikä minua myös kylmää, on se, että tämä hallitus ei näe kasvun eväitä maakunnissa. Se ei maininnut sanallakaan ruokaa, suomalaista puhdasta ruokaa, ja hyvin sivumalkaisesti esimerkiksi energiapolitiikkaan viittasi. Siihen vastataan pelkillä selvityksillä, kun me kyllä tiedämme jo, mitä pitäisi tehdä. Pitäisi tehdä ne tarvittavat veromuutokset, joilla kotimainen polttoaine saataisiin aina ykköspolttoaineeksi ulkomaisen kivihiilen sijaan. Eli ei lisää selvityksiä vaan toimia — niitä keskusta olisi odottanut.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan ensiksi kommentoida edustaja Kalmarin puheenvuoroa, kun hän sanoi, että tämä hallitus ei tue lapsiperheitä. Päinvastoin, tämä hallitus on ottanut nyt lapsiperheet keskiöön paremmin kuin pitkään aikaan edelliset hallitukset, ja sitä kautta tämä hallitus tukee lapsiperheitä niin verohuojennusten kautta kuin myös työllisyyden kautta ja pyrkii poistamaan eriarvoisuutta ja poistamaan lapsiperheköyhyyttä. Tästä syystä hämmästelen, että keskusta ei tue pienituloisten verohuojennuksia, jotka on kohdennettu lapsiperheisiin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman otsikko kertoo jo olennaisen: Suomi uuteen nousuun kasvulla ja työllisyydellä. Ohjelmassa painottuvat niin oikeudenmukaisuus kuin työ ja kasvu. Hallitus satsaa monilla eri toimilla työllisyyden ja kasvun parantamiseen, mikä on erittäin hyvä asia. Ei ole olemassa yksinkertaista taikatemppua, joka luo työpaikkoja, vaan uudet työpaikat edellyttävät elinkeinorakenteen uusiutumista ja panostuksia osaamiseen.

Kasvua pitää vahvistaa monipuolisesti sekä pitkällä tähtäimellä että suhdanteiden vaatimusten mukaan. Pitää tukea ihmisten osaamista ja luovuutta, vahvistaa vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, lisätä ostovoimaa ja kotimaista kysyntää, purkaa yritystoiminnan esteitä ja edistää työllisyyttä. Päätöksenteon pitää olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Hallitus luo tällä ohjelmallaan luottamusta tulevaan ja kannustaa uusiin avauksiin ja investointeihin. Kestävä hyvinvointi edellyttää vahvaa julkista taloutta. Siksi on tärkeää, että rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteitä valmistellaan ja toteutetaan aiemmin sovitulla tavalla. Erityisesti painotan sote-uudistuksen onnistumista. Meidän on saatava sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet kuntoon niin, että voimme aidosti parantaa perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuutta. Näin voimme kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja.

On tärkeää, että palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Se ei tarkoita samaa kuin niin sanottu valinnanvapaus, joka voi jättää ihmiset tekemään vaikeita, omaa terveyttään koskevia päätöksiä yksin ja jopa omilla rahoillaan. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa palveluiden tarjoamista asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Talouden kestävyyden näkökulmasta on myös tärkeää ja välttämätöntä, että vahvistetaan ennalta ehkäiseviä palveluja kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimissa ja edistetään terveyttä kaikessa politiikassa.

Arvoisa puhemies! Kehysriihessä sovitun kasvu- ja työllisyyspaketin lisäksi hallitusohjelma tukee kasvua ja työllisyyttä nyt monin eri toimin, joiden kokonaisuus vipuvaikuttimineen on miljardiluokkaa. Suurin potentiaali uusien työpaikkojen synnylle ja talouskasvulle on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siksi on hyvä, että hallitus suuntaa niihin eri toimia esimerkiksi rahoituksen pullonkaulojen purkamiseksi ja kansainvälistymisen tukemiseksi.

Energiapolitiikan osalta on tärkeää, että rakennamme vähähiilistä yhteiskuntaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian ja tällä hallituskaudella hyväksyttävän ilmastolain avulla. Lisäksi on tarkoitus laatia laaja parlamentaarinen selvitys energiasektorin politiikkavaihtoehtojen kehittämisestä. Painopisteenä on uusiutuva energia ja hajautettu energiatuotanto. Selvitys on tärkeä, jotta kilpailukykymme ja ilmastotavoitteet voidaan paremmin sovittaa yhteen ja lisäksi sitoutua pitkäjänteiseen tulevaisuusorientoituneeseen energiapolitiikkaan.

Osana kasvupakettia käynnistetään myös asuntojen ja infran rakentamista koskeva toimenpideohjelma. Liikennehankkeisiin satsataan pitkäjänteisesti sitomalla niitä maankäyttöön ja asuntorakentamiseen. On myös tärkeää, että hallitusohjelmassa erikseen mainittujen suunnitelmien lisäksi syksyn budjettiriihessä vauhditetaan tärkeitä liikennehankkeita eri puolilla Suomea, kuten valtatie 6:n rakentamista Kaakkois-Suomessa.

Esimerkki rohkeista uusista avauksista on valtion, kuntien ja yksityisen sektorin omistaman rakennuttajayhtiön perustaminen. Yhtiö toimisi rakennuttajana, kun kuntien huonokuntoisia kiinteistöjä, etenkin homekouluja, korjataan ja korvataan uudistusrakentamisella. Hallitusohjelmaan on kirjattu tässä vaiheessa yhtiön perustamisen tarpeen ja edellytysten selvittäminen, mutta uskon, että selvityksestä tulemme vielä edistymään varsinaiseen toimintaan ja työpaikkoihin, jotta koululaisten ja kouluhenkilökunnan työskentelyolot saadaan asialliseen kuntoon.

Tässä yhteydessä haluan vielä muistuttaa, että meillä on valitettavasti myös suuri joukko sairaalakiinteistöjä, päiväkoteja ja vanhusten palvelutaloja, joissa on vastaavanlaisia homeongelmia kuin kouluissa. Tältä osin meidän on erityisen vahvasti kiinnitettävä huomiota näiden kaikkien homekiinteistöjen peruskorjaukseen ja vaadittava parempaa rakentamisen laatua, ettei meille synny enää lisää uusia, jo rakentamisesta alkaen sairaita homekiinteistöjä. (Puhemies koputtaa)

Työ ja oikeudenmukaisuus näkyy hallitusohjelmassa. Kasvun ja työllisyyden tukemisessa tärkeässä osassa on kotimaisen kysynnän ja ostovoiman vahvistaminen.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kataisen hallituksen perussävel oli keskittymiskehitystä tukeva hallitusohjelma ja käytännön toimet, mutta nyt kun lukee ja on kuullut Alexander Stubbin hallituksen ohjelman, niin täytyy sanoa, että kyllä tämä uusi hallitusohjelma menee tässä tavoitteessa vielä paljon pidemmälle ja paljon nopeammin keskittämiskehitystä yllyttäen, kiihdyttäen ja Suomen sisäistä rakennetta muuttaen. Valitettavasti näin. Kun katsoo liikenneverkoston kehittämishankkeita, asuntopolitiikan linjauksia ja niin edelleen, niin todella vauhti tulee kiihtymään ja Suomen kokonaisedun kannalta huolestuttavaan ja huonoon suuntaan.

Jos katsotaan pohjoisen näkökulmasta, niin tämä ei ole täysi yllätys, kun hallituksen riveistä ei löydy yhtään ministeriä Pohjois-Suomesta. Se kertoo siitä, että jokainen ministeri ja ministeriksi pyrkivä on katsonut vain omaa seutuaan ja yhteiskunnan kokonaisetu on jäänyt huomiotta. Käy niin, että miljoonalle suomalaiselle rakennettavien hankkeitten maksumiehiksi joutuvat ne yli neljä miljoonaa muuta suomalaista, tasavertaista suomalaista, jotka eivät pääse hyötymään näistä nyt päätetyistä investointipanoksista.

Hallitus olisi voinut toimia toisinkin. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on monia isoja hankkeita, joita olisi voinut edistää.

Esimerkiksi omistajapolitiikkaa ja omistajaohjausta käyttäen olisi voitu edellyttää, että Fortum tulee Pyhäjoen ydinvoimahankkeen Fennovoiman osakkaaksi, jolloin olisi pystytty nostamaan myöskin kotimaista omistajuutta tässä hankkeessa nopeammin ja hanke olisi saatu nopeammin liikkeelle.

Toisaalta olisi voitu kirjata selkeä myönteinen kanta Pyhäjärven Laguna-hankkeelle. Nyt on käymässä niin, että hallitus ajaa tässä sammutetuin lyhdyin. Ministerit kyllä näyttivät lupailevan ennen kokoomuksen puoluekokousta, että tätä hanketta viedään eteenpäin, mutta ei täällä hallitusohjelmassa ole yhtään mainintaa, ja sama on kyllä tuonne SDP:nkin suuntaan sanottava. Kysymys olisi merkittävästä hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksesta, joka tulisi Suomeen, jos meillä olisi vain valmiutta lähteä tähän hankkeeseen mukaan, totta kai omillakin panoksilla, mutta valtavan paljon Suomen etua hyödyntäen.

Sitten tuolla Kemin suunnalla on Vapon biojalostamohanke, joka on nyt jäissä. Hallitus olisi voinut kirjata ohjelmaan, että Vapoa pääomitetaan, jolloin mahdollistetaan suurempi riskinotto ja tämän merkittävän hankkeen toteutuminen, joka olisi mahdollistanut myöskin EU:n demonstraatiotuen saamisen. Miljoonan kuutiometrin puunkäyttölisäys olisi ollut tärkeä koko Pohjois-Suomelle. Työllisyysvaikutukset ja aluetaloudelliset vaikutukset olisivat olleet merkittävät. Vastaavalla tavalla, niin kuin täällä on todettu, turpeen verotuksen palauttaminen 2012 tasolle, Vanhasen hallituksen tasolle, ja myös metsäenergiatuen palauttaminen samaiselle tasolle olisi merkinnyt tuhansia uusia työpaikkoja Suomeen ja nopealla aikataululla.

Liikennepolitiikasta pitää myös sanoa se, että kyllä perustienpidon määrärahojen kohtelu on äärettömän surullista. 100 miljoonaa leikataan, ja kun ennestäänkin siellä on erittäin paljon korjausvelkaa, niin tämä kysymys on jäämässä, tämäkin, tulevan hallituksen — siis uuden, ei nyt Stubbin hallituksen vaan seuraavan hallituksen — ratkaistavaksi.

Yksityisteitten osalta pitää sanoa se, että kilometrimäärässä suurin tieverkosto, 350 000 kilometriä, saa käytännössä 2 miljoonaa euroa kunnostusrahaa valtion budjetista — 2 miljoonaa euroa, vaikka se on hiusverkostona myöskin elinkeinoelämän, raaka-ainehuollon ja asumisen, loma-asumisen kannalta äärettömän tärkeä verkosto.

Täällä on jossain puheenvuorossa todettu, että liikennepoliittinen selonteko on taustalla ollut. Niin on ollut, mutta keskusta jätti tähän selontekoon vastalauseen. Me emme hyväksyneet sitä keskittämislinjaa, mitä siihenkin eräiltä osin ainakin sisältyi. Me edellytämme sitä, että koko maan liikenneverkostoa kohdellaan tasapuolisesti, tasapainoisesti ja myöskin maaseudun ja maakuntien perusedellytykset, jotka liittyvät liikenteeseen, hoidetaan nykyistä paremmin.

Täällä on myös todettu, että hallituksen linjauksissa pienyritysten verotus jätettiin heikompaan asemaan. Se on valitettavaa, koska suurin osa uusista työpaikoista syntyy nimenomaan pienyrittäjyyden kautta. Pienyrittäjyys pitäisi nostaa paljon arvostetumpaan, myöskin taloudellisesti kannustavampaan asemaan kuin mitä tällä hetkellä on olemassa.

Arvoisa puhemies! Tässä pintaraapaisu tämän Stubbin hallituksen heikkouksiin. Niihin, valitettavasti ja hyvä toisaalta niin, joudutaan palaamaan vielä tässä tulevien kymmenen kuukauden aikana.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Yhdyn aiemmin esitettyihin kiitoksiin suhteellisen hyvästä hallitusohjelmasta. Huoli velkaantumisesta ja talouden haasteista ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään, ja siksi onkin erittäin tärkeää, että pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa esitetyt tavoitteet ja tehdyt päätökset saatetaan pääministeri Stubbin ohjelman myötä loppuun. Rakennepoliittiset uudistukset ovat aivan ehdottomia. Muutaman yksityiskohdan haluan nostaa esiin.

Erityisen tyytyväinen olen hallitusohjelmassa edistettäviin liikennehankkeisiin. Länsimetron jatke ja Pisara-rata turvaavat pääkaupunkiseudun kasvun edellytykset ja avittavat uusia mahdollisuuksia asuntotuotantoon. Näiden liikennehankkeiden kehittäminen näkyy useiden vuosien ajan myönteisenä niin maamme kilpailukyvylle kuin kansalaisten asuinoloille. Tällä on suoraan vahva vaikutus myös talouden piristymiselle.

Pisara-radan selvitystyö on käynnissä. Pidän hanketta välttämättömänä koko Suomen raideliikenteen kehittämiseksi. Ruuhkautunut Helsingin ja Pasilan välinen rataosuus kumuloituu takkuilevaksi raideliikenteeksi valtakunnallisesti. Selvitysten mukaan Pisara-rataan investoitu raha palautuukin puolitoistakertaisena takaisin.

Länsimetrolle ja Pisara-radalle luvatut rahoitukset edellyttävät, että Espoo ja Helsinki sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Budjettiriiheen mennessä tiedämme tarkalleen, kuinka paljon tämä sopimus edellyttää vuodessa uusia asuntoja, mutta kuten päivän uutisoinnista saatoimme lukea, uskoo Espoo, että se voi nostaa nykyisen 2 500 asunnon vuotuisen tavoitteensa 3 000 asuntoon vuodessa. Jopa 70 000 uutta asukasta on mahdollista asuttaa välillä Matinkylä—Kivenlahti, ja jo nyt ovat Länsimetron ensivaiheen varrella merkittävät asuntorakentamisurakat käynnissä.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, mihin haluan kiinnittää huomiota, on panostukset koulutukseen. Ne osoittavat uuden hallituksen kykyä kauaskantoisiin ratkaisuihin. Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan panostaminen on Suomen kaltaiselle osaamiseen pohjautuvalle yhteiskunnalle peruskivi. Näitä nyt tehtyjä päätöksiä ovat muun muassa toimet perusopetuksen laadun parantamiseksi sekä yliopistojen perusrahoitukseen tuleva kertaluontoinen lisäys.

Uskon koulutuksen ja osaamispääoman voimaan. Myös toimenpiteet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, ennen kaikkea ennalta ehkäisevät sellaiset, ovat ensiarvoisen tärkeitä. Silti epäilen, onko oppivelvollisuusiän pidentäminen se oikea ja tehokkain keino. Aiemmin sovitun mukaisesti tämä on tarkoitus toteuttaa siten, etteivät kustannukset ylitä 15:tä miljoonaa euroa. Toivon hallitukselta vielä harkintaa: onko tämä todella mahdollista toteuttaa näissä raameissa laadukkaasti, kattavasti ja oikein kohdentaen?

Varhaiskasvatuslain uudistamista pidän myönteisenä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt lainsäädäntö esiopetuksen velvoittavuudesta. Toisin sanoen jokaisen kuusivuotiaan olisi osallistuttava esiopetukseen. Käytännössä tämä tarkoittanee oppivelvollisuusiän aikaistamista.

Myös toista astetta ollaan uudistamassa niin rahoituksen, rakenteen kuin lukion puolelta myös tuntijaon osalta. Jo useampaan otteeseen aiemminkin esillä ollut erikoislukioiden asema on varmistettava tässä yhteydessä parhaimmalla tavalla, jotta Suomella on myös jatkossa eri alojen huippuosaamista. Erikoislukiojärjestelmän romuttaminen tai sen toiminnan vaarantaminen muun muassa rahoituksen myötä ei olisi kauaskantoista.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä esittää kiitosta myös siitä, että hallitus jatkaa yrittäjyyden edellytysten kehittämistä. Sukupolvenvaihdosten helpottamisen selvitystyö on erittäin tärkeä, sillä tällä hetkellä meillä on yli 70 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näitä työpaikkoja ja niiden luomaa hyvinvointia meillä ei ole varaa menettää. Itsensä työllistävien työlainsäädännöllisen aseman ja sosiaaliturvan kehittämistä pidän erittäin tärkeänä. Tervetullutta on myös huomion kiinnittäminen eri yritysmuotojen kohteluun.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa maamme tarvitsee vahvan ja osaavan hallituksen, joka pystyy nousemaan puoluepolitiikan yläpuolelle olemaan koko Suomen hallitus. Tällä hallituksella on lyhyt aika näyttää kyntensä. On varmaan tehtävä työtä yötä päivää ja viikonloputkin, ja siltikin voivat tavoitteet jäädä haaveiksi.

Vaikka hallitus ilmoittaa paketin ulottuvan koko kehyskauteen, mitataan tämän hallituksen saavutukset vain ja ainoastaan sen toiminta-aikana. Jos hallitus ei saa Suomi-laivaa kääntymään tämän paketin opeilla, ei voida kuvitella, että seuraava hallitus kunnioittaa näitä kehyksiä. Jos lääke on tehoton, on etsittävä tehokkaammat lääkkeet.

Hallitusta ei voida myöskään pitää mitenkään koko kansan hallituksena, niin hyvin se on unohtanut maaseudun edun ja ihmisen. Esimerkiksi ratainvestoinnit kohdentuvat vain suurten kaupunkien hyväksi ja palvelevat lähinnä työmatkaliikennettä. Koko maassa tieverkon kunto vaatisi huomattavia lisäpanostuksia, ja Lapin kaivoshankkeille esimerkiksi ratainvestoinnit ovat lähes elinehto.

Hallitus tähtää kasvuun ja työllisyyteen: Suomi nousuun. Hallituksen ohjelmassa monet asiat ovat kannatettavia. Tulee kyllä ajatus, että on tehty tilkkutäkki, jolla myös paikataan edellisen hallituksen virheitä tai tekemättä jättämisiä.

Vaikuttavuutta saavutetaan keskittämisellä ja keskittymisellä. On osattava valita pari tärkeää toimenpidettä, jotka tuottaisivat suurimman kansantaloudellisen hyödyn ja työpaikkojen lisäyksen. Valtionyhtiöiden myynti on kaksiteräinen miekka: myydäänkö oikeaan aikaan, oikealla hinnalla ja oikeita yhtiöitä?

Edelliset hallitukset ovat lähes poikkeuksetta tehneet virheitä, isoja virheitä, kuten Kemiran myynnin alihinnalla. Ostajien käsiä on vaikea sitoa, mutta aina voidaan ostajia velvoittaa investoimaan Suomeen ja kehittämään toimintoja Suomessa. Kauppakirjaan voidaan kirjoittaa paljon lisäehtoja, jotka on täytettävä. Ostaja ei ole oikea, ellei kohtuullisiin, Suomen etua turvaaviin ehtoihin pysty sitoutumaan. Jos kauppaa valtion omistamilla yhtiöillä käydään, olisi kauppaehtojen oltava pitkälle tulevaisuutta turvaavia.

Suomea kehitetään dataliikennekeskukseksi, hyvä visio, ja siihen Suomella on mahdollisuuksia. Suomen olisi pystyttävä vaikuttamaan dataliikennekeskuksena myös tietoturvallisuuteen. On vaara, että kun tänne houkutellaan kansainvälisiä sijoittajia, Suomi ampuu yli omissa hankkeissaan. Ihmisten ja heidän tekemistensä valvonta on jo nyt laajaa, ja valvonta on yksityisyyden suuri uhka. Isoveli valvoo -mentaliteetti voi laajentua sote-uudistuksen yhteydessä, jos Suomi haluaa olla mallimaa ja toteuttaa laajasti etäpalveluita. Ihmisten kohtaamisessa ja hoitamisessa inhimillisyyden tulee olla tehokkuuden vaatimuksia tärkeämpi. Kyttäämisellä hallinneet valtiot ovat ennenkin tulleet tiensä päähän.

Työllisyyden hoidossa on työpaikkojen luomisen lisäksi haasteena pätkätyöt ja nollasopimukset. Niihin hallitus on puuttumassa. Se on hyvä asia. Itsensä työllistäminen on monella alalla ainut vaihtoehto, ja silloin näiden henkilöiden sosiaali- ja eläketurvan tulee olla vastaavalla tasolla kuin työntekijöidenkin on. Sama koskee pienyrittäjiä. Erityisesti yrityksen lopettamistilanteessa yrittäjä joutuu pitkiksi ajoiksi tyhjän päälle ja monimutkaisen byrokratian rattaisiin. Tähän on puututtava. Yrittäjyys ei voi olla kiinnostava vaihtoehto, jos se eriarvoistaa ihmiset lähtökohtaisesti.

Arvoisa puhemies! Yliopistojen rahoitusratkaisussa tulisi panostaa tehokkuuden lisäksi vahvasti yritysten ja yhteiskunnan saamaan hyötyyn. Valtion rahoituksen vastineeksi yliopistojen pitäisi entistä enemmän toimia oman alueensa ja toimialansa kehitysvetureina, jotka hyödyntävät opiskelijoiden ja tutkijoiden panosta alan ja alueen kehittämisessä suunnitelmallisesti. Meidän pitäisi ottaa oppia niin Yhdysvaltain kuin Saksankin toimintamalleista. Työelämän ja oppilaitosten välinen vuorovaikutus tulisi tehdä kiinteäksi. Myös oppisopimusjärjestelmää tulisi kehittää edelleen. Sillä on kiistattomia etuja, ja sen asema kouluttautumisväylänä tulisi turvata aina yliopistoon asti.

Kuntien asema on kautta Suomen vaikea. Suomi on jakautumassa edelleen pärjääviin ja heikommin pärjääviin niin yksilöiden kuin alueidenkin kautta asiaa tarkasteltuna. Tämän hallituksen lupaukset alueille eivät ole kannustavia. Rahanjaossa maaseutu nyt hävisi. Äänestäjät ovat isoissa keskuksissa. Hallitus tarjoaa auttavan kätensä sinne, missä on suurimmat äänestäjämäärät. Tämä on sitä pelin politiikkaa. Itse pelaisin vähän toisenlaista peliä ja toisenlaisilla keinoilla.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä valtioneuvoston tiedonanto minihallituksen ohjelmasta otsikolla Suomi uuteen nousuun. Ja sitä todella tarvitaan: kasvua ja työllisyyttä. Hallitusohjelman linjaukset ovat tervetulleita. Siinä esitetään todellakin talouskasvua, ja työpaikkoja tarvitaan.

Uusi hallitus jatkaa Kataisen hallituksen linjauksilla. Hallituksen painopistealueita ovat köyhyyden, eriarvoisuuden, syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Ennen kaikkea keskityn tässä nyt tähän kestävään talouskasvuun ja työllisyyden ja myös osin kilpailukyvynkin vahvistamiseen.

Hallitusohjelmassa on haastetta ja tavoitteita kerrakseen. Mutta jos ei ole selkeitä tavoitteita, ei voi saavuttaa asetettua tavoitetilaa.

Arvoisa puhemies! Rakennepoliittisen ohjelman toteuttaminen on myös tärkeää viedä eteenpäin. Dynaamisempi yhteiskunta tuottaa paremmin ja säästää kustannuskehityksessä. Julkinen talous on saatava kestävälle uralle ja velkasuhde laskuun. Olemassa olevat panostukset tulisi käyttää suuriin vaikuttaviin hankkeisiin, millä luodaan teollisuuden toimintaedellytyksiä vahvemmiksi ja turvataan sen olemassaolo.

Valtion omaisuuden myyntituloja tulee käyttää tuottavasti työllisyyden ja talouskasvun aikaansaamiseksi. On edellisen hallituksen esityksestä esimerkiksi Destian myynti toteutunut, ja olisi paikallaan siitä saatu tulo siirtää maa- ja rautatieinvestointeihin, ja kaiken kaikkiaan valtion omaisuuden myynnistä saatavilla euroilla tulisi saada vaikuttavuutta ja arvioida tämä vaikutus hyvinkin merkittävästi.

Täällä on tänä päivänä puhuttu hyvin paljon tästä liikennepoliittisesta selonteosta ja sen hankkeista. On varmaan paikallaan muistuttaa siitä, että jo kehysneuvotteluissa on pyritty turvaamaan liikennepoliittisen selonteon toteutuminen, minkä eduskunta silloin aikoinaan on hyväksynyt, ja nyt vielä näissä minihallitusneuvotteluissa on vahvistettu tätä ajatusta. Tosin on muistettava myös se, että hallituksella on elokuussa budjettiriihi, ja siinä tulee tarkempi erittely.

Kehysneuvotteluissa nousi esille myös vt 6:n kunnostaminen, ja tämä on muistaakseni liikennepoliittisessa selonteossa niin sanotussa kakkoskorissa, mutta sen merkitys on teollisuudelle suuri, ennen kaikkea jos ajatellaan Äänekosken bioenergiatuotannon aloittamista. Toisaalta on sitten muistettava myös se, että jos tämä Äänekosken hanke toteutuu, niin täytyy raaka-ainetarpeen saanti turvata tehtaalle, ja se tarkoittaa silloin myös rautatieinvestointeja Pohjois-Suomeen päin. Ja myös kaikkiin kaivoshankkeisiin, jotka ovat lähdössä liikkeelle, on rautatieyhteydet turvattava ja otettava pitkä tähtäin arktisen alueen liikennesuunnitelmissa. Kaiken kaikkiaan näen tämänhetkisen budjettineuvottelutilanteen erittäin merkittävänä avauksena liikennepoliittisen selonteon toteutumiselle.

Nopeasti saatavia hankkeita — tai niitten vaikutus näkyisi työllisyytenä ja kasvuna — olisi bioenergiapuolella, ja se työllistäisi koko valtakunnan alueella. Ennen kaikkea kasvuhakuisten yritysten rahoitus olisi turvattava niin sanotun kuolemanlaakson yli. Meillä on aloittaneita yrityksiä, joilla on hyvät hankkeet, ja pitäisi saada tuotanto päälle ja investoinnit ja sitä kautta vahvennettua rahoitusta. Ennen kaikkea Pohjois-Suomen matkailun ja Kainuunkin matkailun näkövinkkelistä yritysten verovähennysoikeuden palauttaminen on todella tervetullut. Se työllistää matkailualalla. Myös turpeen veronalennus toisi työtä Pohjois-Suomeen.

Nostan vielä esille Oulun syväväylähankkeen. Sillä olisi todella suuri merkitys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sahateollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. — Kiitoksia.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen käytti täällä tuossa ennen puolta kuutta hyvän puheenvuoron siitä, että tässä tiedonantokeskustelussa hallituksen ministeriaitio tyhjeni, kun tiedotusvälineet lähtivät, ja ministerit jättivät kuulematta merkittävän osan täällä pidettävistä puheenvuoroista. Mielestäni tämä kuvaa hyvin hallituksen pintapuolista suhtautumista eduskunnan käsittelyyn sen jälkeen, kun televisioitu aika päättyy.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin hallitusohjelma on rakennettu hiekalle, vaikka myrskyvaroitus on annettu. Näin voi todeta erityisesti siksi, että ohjelma nojaa vahvasti pääministeri Kataisen 2011—2015 hallitusohjelman tavoitteisiin. Siinä ohjelmatavoitteiksi määriteltiin, että työttömyys saataisiin alennettua 10 prosentista 5 prosenttiin, työllisyysaste nostettua 67 prosentista 72 prosenttiin ja budjetin alijäämätavoite painettua alas 8 miljardista alle 2 miljardiin euroon.

Kun vastauksia tämä Kataisen ohjelma ei näihin antanut, ei sitä voi uskoa myöskään Stubbin hallituksen ohjelmasta, eli ohjelma on siltäkin osin tyhjän päällä. Pikemminkin tätä hallituksen ohjelmaa voidaan pitää hallituspuolueiden yhteisenä vaaliohjelmana, keskittävänä ohjelmana, joka satsaa kaupunkeihin ja erityisesti hallituspuolueiden kannattaja-aluekeskuksiin. Tästä ohjelmasta puuttuu paljon käytännön toimenpiteitä, ja se sisältää runsaasti erilaisia kommentteja siitä, että "selvitetään budjettiriiheen mennessä", "esitys annetaan syksyllä" ja sitten lukuisemman kerran että "käynnistetään selvitys". Näillä selvityksillä ja lupauksilla ei Suomea tulla saamaan nousuun.

Tässä hallitusohjelmassa puhutaan paljon siitä, että Suomen kilpailukykyä tullaan kasvattamaan, mutta Euroopan komissio julkaisi ensi vuoden kasvuennusteet, ja valitettavasti Suomi oli kolmanneksi viimeisin maa kasvuennusteissa. Meidän jälkeemme jäivät ainoastaan Kroatia ja Malta. Tässä Stubbin hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus etsii järjestelmällisesti keinoja Suomen kilpailukyvyn kasvattamiseen, viennin vahvistamiseen ja ostovoiman lisäämiseen. Mielestäni lupaprosessien vauhdittaminen olisi yksi selkeä keino siihen, että Suomen kilpailukykyä voitaisiin vahvistaa, ja se heijastuisi myöskin viennin kehitykseen. Käytännössähän on niin, että ympäristöministeriö on se ministeriö, joka laittaa jarrua monien hankkeiden eteenpäin menolle.

On selvää, että meillä on merkittävät mahdollisuudet kasvulle ja työllisyyden parantamiseen erityisesti pk-sektorilla, mutta sen osalta voi valitettavasti todeta sen, että hallituksen toimet pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan kehittämiseen ovat todella pienet. Hallitus lähtee tässä ohjelmassa vasta kokoamaan ensi vaalikaudelle tähtäävää yritystoiminnan ja kasvun edellytysten kartoitusta, eli se on äärimmäisen ympäripyöreästi todettu tässä hallitusohjelmassa. Eli tällä hallituskaudella tämän osalta ei tule mitään tapahtumaan.

Ohjelmassa puhutaan paljon biotaloudesta ja cleantechistä. Kotimainen energia olisi erityisesti sellainen, jossa tätä biotaloutta voitaisiin edistää. Kun turpeen verotuksen ja pienpuun energiatuen tasoksi otettaisiin vuoden 2012 taso, niin sillä voitaisiin luoda jo toistakymmentätuhatta työpaikkaa. On syytä muistaa, että viime vuonna Suomeen tuotiin kivihiiltä 0,5 miljardilla eurolla ja kivihiilen tuonti kasvoi 37 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Samanaikaisesti meidän omat luonnonvaramme jäivät hyödyntämättä.

Yritysrahoituksen osalta pullonkaulojen purku on yhtenä tavoitteena. Sen osalta täytyy todeta se, että meidän pankit ovat kyllä keskeisessä osassa siinä, että näitä pullonkauloja voitaisiin purkaa. Monissa yhteyksissä on täälläkin vedottu Finnveraan, mutta kyllä Finnvera on oman tonttinsa hoitanut varsin hyvin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä sen, että viime viikolla tässä samassa salissa hyväksyttiin toinen lisätalousarvio, joka sisälsi muun muassa Altian myynnin, (Puhemies koputtaa) ja täytyy todeta, että nyt kun sitä ryhdytään laittamaan käytäntöön, niin todella otetaan iso riski siinä, tuleeko meidän merkittävä yrityksemme kehittymään vai hiipuuko se kokonaan.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ennalta on käyty keskustelu siitä, onko tehty hallitusohjelma mini vai ei, minihallitusohjelma. Se ei ole sitä ainakaan kasvu- ja työllisyyspaketin osalta. Yli miljardin satsaus nopeasti sekä pidemmällä ajalla vaikuttaviin toimiin oli neuvottelujen paras ja suurin osa, etenkin kun se sisälsi myös uutta ajattelua peruskorjaukseen ja rakentamiseen perustettavan yhtiön muodossa, johonka neuvotellaan mukaan valtion lisäksi myös kuntia ja yksityistä puolta.

Valitettavasti talouden pyörät eivät ole lähteneet toivotusti liikkeelle viime vuosina, minkä vuoksi VM:n kasvuennuste on 0,2 prosenttia tälle vuodelle. Erityisesti tästä syystä on tärkeätä tehdä mittava satsaus nyt työpaikkojen luomiseksi, ja tämä on mahdollista siis kehyksen ulkopuolelta. Ilahduttavia ensimmäisiä uutisia kuitenkin jo pienestä kasvusta on teollisuuden tilausten kasvu alkuvuodelta. Velkaantuminen jatkuu siis yhä, ja tavoite sen taittamisesta siirtyy muutamalla vuodella. Tämä ei kuitenkaan heiluta talouden isoa kuvaa merkittävästi.

Valitettavasti koskaan eivät kaikki tavoitteet toteudu ihan niin kuin juuri itse haluaisi tai oman puolueen puolelta haluttaisiin. Näin myös tässä tapauksessa, vaikkapa eläke- tai työttömyysturvaindeksien uudelleentarkastelun osalta. Pitää kuitenkin muistaa, että helpotuksia tuli verotuksen kautta kehysriihessä perus- ja työtulovähennysten korotuksilla sekä nyt tässä kohden kolmen alimman veroluokan inflaatiotarkistuksen täysimääräisellä tekemisellä. Nämä kaikki veropäätökset lisäävät progressiota ja kaventavat näin tuloeroja. Veroja maksetaan siis maksukyvyn mukaan entistä enemmän.

Hienoa tässä oli myös se, että pienituloisimpien lapsiperheiden tilanteeseen puututtiin kompensoiden lapsilisäleikkauksia kohdennetulla lapsivähennyksellä. Täällä on kysytty, miten se toteutetaan. Yksi esimerkki on se, että se voidaan tehdä perus- tai työtulovähennykseen lisäten, oma lapsikorotus. Näin se kohdentuisi juuri niihin pienempituloisiin perheisiin. Nämä kaikki verotusmuutokset lisäävät myös ostovoimaa ja ylläpitävät näin työllisyyttä sekä kaupan että palveluiden puolella.

On kuitenkin haaste ja on tunnistettava se rehellisesti, että näillä keinoin myöskin valtion tulot vähenevät yli 200 miljoonaa euroa vuodessa, kun erilaiset vähennykset ja inflaatiotarkistukset tehdään, kun vielä kansalaisiin suoraan vaikuttavien muutosten lisäksi peruttiin windfall, joka oli jämähtänyt komission käsittelyyn, joka oli teollisuudelle vaikea ja kipeä kysymys. Toisaalta palvelutyöpaikkoihin vaikuttava edustuskuluvähennys on merkittävä summa, ja nyt kun elokuun budjettiriiheen valmistaudutaan, niin pitää huolehtia siitä, että tämä summa ei ole se, mistä keskustellaan, kun mietitään tulevaisuutta, vuotta 2015 ja siitä eteenpäin. Me emme suostu siihen, että nämä ovat lisäleikkausten perusteena, vaan ennemminkin siihen, että nyt tämä kasvupaketti nostaa tätä kasvua niin paljon, että saadaan lisäverotuloja, minkä jälkeen ei näitä leikkauksia tarvitse edes miettiä.

Ohjelmassa todetaan myös samalla, ehkäpä jopa julistuksenomaisesti, sanoisin, tietenkin, että kaikkia rakennepoliittisia toimia viedään eteenpäin. Näistähän tärkeimpänä ovat sote, joka tälläkin hetkellä taitaa olla neuvotteluissa, oppivelvollisuuden jatkaminen, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen sekä eläkeuudistus, joka on tällä hetkellä työmarkkinaparttien neuvottelupöydässä eläköitymisiän nostamiseksi. Mitään uusia rakennepoliittisia avauksia ei tähän ohjelmaan sisällytetty, vaan tärkeätä on nyt seuraavan kymmenen kuukauden aikana huolehtia, että nämä kaikki ovat valmiit, kun seuraava eduskunta aloittaa.

Ehkä yksi uusi, nyt entistä vahvemmin nostettu tulevaisuuden asia on tässä digitalisoitumisen edistäminen. Se vaatii meiltä kaikilta ajattelussa muutosta niin uudenlaisten palveluiden osalta, uudenlaisen infran rakentamisen osalta kuin uudenlaisen oppimis- ja opetusmateriaalin tuottamisena ja ohjaamisena. Näistä päästään hyvin eteenpäin ja pikkusen katsotaan myöskin pidemmälle tulevaisuuteen.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jyrki Kataisen alkuperäisestä hallituskokoonpanosta on nyt vuoden tosiasiallisesti toimitusministeriönä operoivassa Alexander Stubbin kabinetissa jäljellä enää kahdeksan ministeriä. Kataisen hallituksen fantastisen Suomi-uudistuksen epäonnistuminen niin sote-, talous- kuin EU-rintamilla sai monet ministerit lähtemään rintamakarkureiksi leveämmän leivän ääreen Eurooppaan tai muualle. Näin he jättivät Suomi-laivan uppoamaan yhä vakavammaksi paisuvan velkavuoren sekä eurojäsenyyspakkopaidan ahdistamana ja ulkoistivat vastuun isänmaan pelastamisesta muille.

Herra puhemies! Suomi on ollut vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä lähtien kokonaisvaltaisessa kansantalouden kriisissä. Vuosittainen bruttokansantuote on laskenut vuosina 2009, 2012 ja 2013, emmekä ole vieläkään saavuttaneet ennen tätä lamakautta vallinnutta bruttokansantuotteen tasoa. Julkisyhteisöjen velan määrä on kaksinkertaistunut 100 miljardiin euroon viimeisten 5 vuoden aikana, ja velan osuus bruttokansantuotteesta tulee rikkomaan tänä vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin rajan. Niin sanottua talouskurisopimusta rikomme tulkinnasta riippuen myös. Myös valtiontalouden ylijäämä on vaihtunut pysyväksi alijäämäksi, jolloin valtiomme kyky tulevaisuudessa selviytyä kasvavista sosiaali- ja terveydenhoito- ja eläkevelvoitteista on vaakalaudalla. Suomen vaihtotaseen vajoaminen kroonisesti alijäämäiseksi sekä kotimaisen kulutuskysynnän surkastuminen varmistavat lisäksi sen, että pikaista helpotusta maamme elintason syöksykierteeseen ei ole näköpiirissä.

Stubbin hallituksen ohjelmasta ei ole löydettävissä minkäänlaisia aitoja reseptejä suomalaisen elämänmuodon nostamiseksi uuteen nousuun. Hallitus on sitä vastoin lukittautunut Kataisen hallituksen väärin kohdistettuihin leikkauksiin sekä konsensushenkisesti vesitettyihin reformeihin. Sen sijaan, että Stubbin hallitus leikkaisi tuntuvasti kehitysavun Kankkulan kaivoon syydettäviä satoja miljoonia euroja tai yhteiskunnan varoja nielevää ja veronmaksuhalukkuutta vähentävää maahanmuuttobisnestä, se aikoo leikata suomalaisten perheiden lapsilisiä kymmenillä miljoonilla euroilla. Hallituksen työuranpidennyskaavailut taas ovat täysi farssi, jossa kolmikantasirkus jatkaa turhien selvitysten ja loputtomien kompromissien esittämistä, samalla kun Suomen kansa haluaisi työtä, jotta se pystyisi kustantamaan jokapäiväisen elämisensä. Suomi on kuin keitettävä rapu, joka nauttii lämmöstä niin kauan kuin voi, kunnes huomaa, että on jo liian myöhäistä tehdä muuta.

Herra puhemies! Suomen uusi nousu vaatii kokonaisvaltaisen kansallisen käännöksen tekemistä jokaisella politiikan lohkolla. Se edellyttää kaikesta turhasta hyysäyksestä ja hössöttämisestä luopumista maamme yhteiskuntapolitiikassa. Suomen rajat on vihdoinkin laitettava kiinni niiltä ulkomaalaisilta, jotka haluavat tulla tänne vain nauttimaan maamme kantamista hedelmistä antamatta mitään siitä vastineeksi. Törkeisiin rikoksiin syyllistyneet taas on pantava täysimittaisesti täyttämään rikosvastuunsa yleisen yhteiskunnallisen moraalin nostamiseksi. Verovähennysten varsin epäoikeudenmukaisen ja tehottomankin viidakon ja kaikille jaettavan universaalin tukemisen sijaan tarvitaan järjestelmään selkeyttä ja tukien kohdennusta sekä vaikuttavuutta. Myös päätöksentekojärjestelmän tulee olla selkeä, ja vastuulliset on voitava kullakin tasolla vaivatta paikantaa. Muuten kansan tahto ei voi toteutua ja kansasta tulee matkustajia omassa maassaan.

Arvoisa herra puhemies! Pöhöttynyt valtion- ja kunnanhallinto tarvitsee pikaista trimmausta, jotta hupenevia verovaroja voitaisiin kohdistaa aidosti julkisen palvelutuotannon tehostamiseen erityisesti vähempiosaisten kansalaisten turvaksi.

Elinkeinosektorimme tarvitsee uutta vitaliteettia, jota voitaisiin saada uudistamalla työehtosopimusjärjestelmää tavalla, jossa painotetaan paikallisia olosuhteita ja yrityksen kannattavuutta siten, että siellä, missä menee hyvin, palkansaajat pääsevät myös osingoille ja siellä, missä huonommin, se huomioidaan myös palkkaratkaisuja tehtäessä.

Verotuksella taas pitäisi ohjata kansaa parempien elintapojen piiriin verottamalla ankarammin terveydelle haitallisia ruokia ja juomia sen sijaan, että vouhotetaan päästöistä samaan aikaan, kun Kiina tekee ja tupruttaa. Tarvitsemme kotimaista energiaa.

Turhista verotuista ja väärin kohdistetuista innovaatiohankkeista on lisäksi päästävä eroon. Sileäkätisten pörssipelureiden ja kultalusikka suussa syntyneiden suurperijöiden etujen maksimoinnin sijasta suomalaisen työläisen käteenjäävän palkan osuuden kasvattamisen ja elinkustannusten alentamisen tulisi olla johtoajatuksena kaikissa suuremmissa veropoliittisissa reformeissa tulevaisuudessa.

On tehtävä niin syvälle käyvä uudistus suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa, että tuottava työllisyys saadaan vaikka väkisin nousuun. Vain tämänkaltaisen yhteisöllisen suomalaiskansallisen reformin myötä voimme välttää Suomen vajoamisen elintasoltaan ja kulttuuriltaan Euroopan pohjasakkaan.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskusta on jo aiemmin esitellyt omat näkemyksensä tarvittavista toimenpiteistä hallitusohjelmaan, joten nyt ainoastaan muutama hajahuomio tästä ohjelmasta.

Hallitusohjelman tavoitteethan ovat samat kuin edeltävässä hallitusohjelmassa, eikä mitään merkittäviä uusia konkreettisia toimenpiteitä ohjelma juurikaan nyt sisällä. Taitaa olla käytännössä niin, että tuossa kuudessa hallitusohjelmasivussa tällaisia konkreettisia todellisia toimenpiteitä on 7—8 esitystä, joista neljä jo päätettyjen veronkorotusten perumisia ja loput toimia, joilla ehkä hieman saadaan aikaan kotimaisen kysynnän lisääntymistä, ja tästä kokonaisuudesta sitten hallitus käyttää nimitystä kasvupaketti. Yleisesti ottaen ongelmat siirretään seuraaville vaalikausille. Ennen kaikkea hallitusohjelma ja toimet hallituksen ympärillä ja sisällä tähtäävät tuleviin eduskuntavaaleihin ja niissä pärjäämiseen, eivät Suomen ongelmien hoitamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tämäkään hallitus ei kykene lunastamaan annettuja työllisyys- ja talouslupauksia.

Mutta toivottavasti tämän hallituksen aikana nyt päästään eteenpäin muun muassa opposition ja hallituspuolueitten yhteistyönä tehdyssä sote-ratkaisussa, joka käytännössä mahdollistaa miljardisäästöt ja turvaa sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Samalla olisi myös löydyttävä vastaus siihen, milloin oleellisen tärkeä sote-rahoituksen uudistamistyö oikein alkaa. Sitäkin tässä on jouduttu odottelemaan kunta- ja sote-sotkujen keskellä. Myönteistä sote-ratkaisussa oli myös se, että sen myötä erityisesti kokoomuksen ajama suurkunta- ja kuntien pakkoliitoslinja kaatui, mutta muutoin kuntasektorilla on isoja kysymysmerkkejä.

Tänään päätetyn valtionosuusuudistuksen myötä syntyvien talousvaikutusten, kuntien lisääntyvien tehtävien ja velvoitteitten sekä Kataisen hallituksen tekemien mittavien valtionosuusleikkausten myötä valtion ja kuntien välinen rahoitusvastuuperiaate on tulevina vuosina vakavasti uhattuna. Tämä hallituksen on syytä ottaa tosissaan muun muassa ensi vuoden talousarviota tehdessään. Sinällään tähän uuteen neuvottelutulokseen hallitusohjelmasta on kirjattu kuntien rahoitusaseman tasapainottamiseen kovat tavoitteet. Käytännössä tosin ne ovat sellaisia tavoitteita, jotka ovat ristiriidassa jo tehtyjen muiden päätösten kanssa, eli käytännössä rahoitusaseman tasapainottamistavoite ei toteudu.

Arvoisa puhemies! Tämä maa kehittyy vain koko voimallaan. Sillä, miten kykenemme hyödyntämään laajan maan kaikkia resursseja ja osaamista, sillä, miten kykenemme kehittämään maan kaikkia alueita, ratkaistaan koko laajan Suomen tulevaisuus ilman minkäänlaista vastakkainasettelua. Kataisen hallituksen saldo koko Suomen kehittämisessä on erittäin huono. Aluekehityksen voimavaroja heikennettiin systemaattisesti, alueelliseen tasapainoon vaikuttavia inframäärärahoja vähennettiin rajusti, koulutusta keskitettiin, joukkoliikennettä karsitaan, biotalous laiminlyötiin ja niin edelleen ja niin edelleen — eli käytännössä alueitten tasa-arvo ja alueellinen tasapaino unohdettiin. Valitettavasti minä en näe mitään muutosta tässä suhteessa tämän uuden hallitusohjelman sisällön osalta. Päinvastoin tämä linja näyttää monin paikoin jopa keskittävämmältä kuin Kataisen hallituksen. Kova linjaus on muun muassa isot liikenneinfrahankkeet Etelä-Suomeen, Helsinkiin ja Tampereelle, kun samaan aikaan koko maan perusväylänpidosta karsitaan, eli maakuntien väylänpitoinvestointeja ja väylien ylläpitorahoitusta karsitaan. On aivan välttämätöntä, että hallitus palaa talouslinjauksissaan koko maan perusväylänpidon rahoitukseen, vaikkakin kehyksiä tässä talossa nyt naulattiin kiinni joku aika taaksepäin ja mitään merkittäviä rahoitusvaroja näihin perusväylänpidon ylläpitohankkeisiin ei juurikaan ole.

Hallitusohjelma sanoo, että edellisen hallituksen tavoitteet ovat edelleen voimassa maa- ja metsätalouden osalta. Kataisen kokoomusvetoista hallitusta on jouduttu kritisoimaan koko ajan siitä, ettei se noudattanut hallitusohjelmaansa. Hallitusohjelmahan totesi, että ruokasektori on tulevaisuuden kasvuala, ja monin kohdin on todettu, kuinka maatalouden kannattavuus ja kilpailukyky tulee turvata, mutta tälle keskeisimmälle tuontia korvaavalle kotimarkkinasektorille on kohdistettu koko ajan uusia leikkauksia, jota myötä kotimaisen ruuantuotannon kannattavuus on heikentynyt koko ajan. Ja kaiken huipuksi suomalaisille maatiloille konkretisoituu vielä erityisen merkittävät tulonalennukset syksyllä 2015 eli muutama kuukausi vaalien jälkeen. Iso kysymys onkin, jatkaako tänään nimitetty hallitus edeltäjänsä linjalla maa- ja metsätalouden osalta. Valitettavasti vastaus on se, että näyttää jatkavan. Näin ei valitettavasti voi jatkua.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin ensi vuoden huhtikuuhun ulottuvan hallitusohjelman erinomainen tavoite on saada Suomi kasvun ja työllisyyden lisäämisen kautta uuteen nousuun. Nostan ohjelmasta esiin muutaman yksityiskohdan.

Ensinnäkin, on todella hyvä, että kuntatalouden arvioidusta alijäämästä on sovittu katettavaksi vuonna 2017 puolet kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä ja puolet kuntien omilla toimilla. Mielestäni on erittäin huolestuttavaa, että esimerkiksi valtiovarainministeriön arvioiden mukaan Suomen julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta ylittää todennäköisesti jo vuonna 2015 maagisen 60 prosentin rajan, joka on määritelty Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksessa. Minusta tämä on sellainen hälytysmerkki, jota ei voi jättää huomiotta. On todella tärkeää, että hallitus nyt pidättäytyy uusien kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden säätämisestä.

Vähintään yhtä tärkeänä pidän sitä, että kuntien tehtäviä karsitaan. Näitä toimenpiteitä säästöliekillä elävät kunnat todella nyt odottavat, koska vielä keväällä näiden sääntöjen ja säästöjen hakemisessa oltiin vasta puolitiessä eikä tehtävien karsiminen tuntunut sujuvan millään. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen puolella on monia sellaisia tehtäväkokonaisuuksia, joissa on aivan liian tarkasti määritelty esimerkiksi henkilömäärät, joita kunnalla tulee olla, taikka toimintatavat, joilla jokin asia pitää hoitaa. Kun kunnat joutuvat tekemään säästöjä, ne ovat sidottuja näihin määräyksiin eikä niillä ole mahdollisuuksia hakea uusia luovia ratkaisuja ilman, että ne rikkovat lakia.

Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä hallitusohjelman tavoite on se, että työuria pidennetään puoli vuotta alkupäästä ja puolitoista vuotta loppupäästä. On aivan selvää, että kun keskimääräinen elinikä nousee, on myös eläkeiän seurattava samaa kehitystä. Samalla meidän on kuitenkin muistettava se reaalimaailma, jonka piirissä tavalliset ihmiset elävät. Silloin kun yrityksissä on yt:t päällä, niin kyllä se on yleensä se yli viisikymppinen mies tai nainen, joka saa lähteä, vaikka haluaisi tehdä töitä. Miten siinä sitten pidennät omaa työuraasi, jos halua ja kykyjä on mutta ei töitä, joita saisi tehdä?

Toinen ongelma on mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt, joiden määrä on viime vuosina vain kasvanut. Vuonna 2013 työeläkejärjestelmästä sai työkyvyttömyyseläkettä 182 500 henkilöä. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurin syy on ollut mielenterveyden häiriöt, joiden osuus oli 40 prosenttia. Jostain syystä työterveydenhuolto, joka muilta osin toimii erittäin hyvin, ei meillä Suomessa ole vieläkään kyennyt vastaamaan tähän ongelmaan. Esimerkiksi masennuspotilaat saavat edelleen vain pillereitä ja pitkän sairausloman, vaikka heidät kannattaisi saada työelämään edes osa-aikaisesti mahdollisimman pian. Tämä vaatii meiltä ennen muuta asennemuutosta.

Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että hallitusohjelmaan on otettu myös muutamia sellaisia infrahankkeita, jotka suoraan luovat edellytyksiä yrityksille satsata uusiin työpaikkoihin ja talouden kasvuun. Ihmettelen tänään debatissa kuultuja puheenvuoroja, joissa on haluttu rakentaa jonkinlaista vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun ja maakuntien välille siitä, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) mitkä alueet ovat saaneet rahoitusta ja mitkä eivät. Pitää muistaa, että metropolialue, joka rahaa nyt tässä paketissa sai, kuitenkin tuottaa jo nyt kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta ja alue vain kasvaa ja työllistää lisää ihmisiä koko ajan. Esimerkiksi Espoo on viime vuosina maksanut vuosittain 200 miljoonaa euroa tukea valtionosuuksina muualla Suomessa oleviin kuntiin omista verotuloistaan. (Elsi Kataisen välihuuto) On siis muiden kuntien etu, että näitä rakennushankkeita tuetaan ja verotulot kasvavat. Erityisen hyvänä pidän sitä, että valtiolla on nyt valmius sitoutua osallistumiseen Länsimetron rakentamiseen Kivenlahteen saakka 240 miljoonalla eurolla, koska tällä voidaan saada mukaan erittäin mittavat, jopa 4—5 miljardin euron yksityiset investoinnit.

Arvoisa puhemies! Pidän myös erittäin hyvänä, että teollisuuden uudistumisen keskiöön on nostettu nimenomaan biotalous, cleantech ja digitaalinen liiketoiminta. Nämä vastaavat nimenomaan tulevaisuuden keskeisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kaupungistumiseen ja väestönkasvuun. Esimerkiksi digitaalinen liiketoiminta on meille mahdollisuus, jota emme ole vielä osanneet hyödyntää, ja ulkomaankauppamme on edelleen hyvin teollisuustuotevetoinen.

Otan tähän loppuun vielä yhden esimerkin, jossa saisimme helposti lisätuloja, jos saisimme oman lainsäädäntömme vastaamaan nykyaikaa. Kyse on musiikintekijöistä ja muista luovan alan toimijoista, jotka voivat esimerkiksi Ruotsissa tulouttaa jo nyt omat tekijänoikeustulonsa suoraan määräysvallassaan olevalle yritykselle, mutta näin ei voida tehdä meillä. Lainmuutos mahdollistaisi musiikintekijöiden investoimisen kasvuun, uusien ihmisten palkkaamiseen sekä tulojen tasaamiseen nykyistä oikeudenmukaisemmin eri vuosien kesken.

Arvoisa puhemies! Uudesta kasvustahan tässä hallitusohjelmassa nimenomaan oli kyse.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Aloitteleva hallitus sitoutuu pääministeri Kataisen hallituksen yhdessä oppositiopuolueiden kanssa tekemään linjaukseen, jonka mukaisesti suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvataan toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Kansallisella ja sote-alueiden ohjauksella varmistetaan, että uudistukselle asetettu tavoite kestävyysvajeen supistamisesta saavutetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisen parlamentaarista selvitystyötä jatketaan. Toivottavaa on kuitenkin, ettei kaikkia valtiontalouden säästöjä tehdä sosiaali- ja terveydenhuoltoa alas ajamalla.

Hallitus haluaa pidentää työuria sekä alku- että loppupäästä puolitoista vuotta eli yhteensä kolme vuotta. Työurien kesto ei ole kiinni ylärajasta, vaan siitä, että useimmat ihmiset eivät ole työkykyisiä saavuttaakseen edes nykyistä eläkeikää. Ylärajan nostaminen ei auta. Miksei hallitus panosta enemmän siihen, että työntekijät jatkossa saisivat tehdä työtään terveinä eläkkeelle siirtymiseen saakka? Erityisesti huolta tulisi kiinnittää nuorten työllistymiseen. Uusien työpaikkojen syntyminen elinkeinorakenteen murroksessa hävinneiden tilalle edellyttää elinkeinorakenteen uusiutumista ja panostuksia koulutukseen ja osaamiseen.

Hallituksen tulee etsiä uusia keinoja Suomen kilpailukyvyn parantamiseen. Siksi hallituksen tulisi suunnata yritysrahoituksestaan entistä suurempi osa pienyrityksiin, joilla on markkinakelpoisia tuotteita tai jo pitkälle kehitetty tuoteidea, jolle on markkinoilla selvää kysyntää jopa kansainvälisesti. Aiemmin rahoitus on suuntautunut liiaksi jo tunnettuihin suuryrityksiin, joissa yritys- ja innovaatiotuilla ei ole saatu huomattavaa tuottavuuslisää ja kasvavaa kilpailukykyä kansainvälistyville markkinoille.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lupaamat veronkevennykset pienituloisten lapsiperheiden verotukseen on tervetullut tavoite. Toivottavasti hallitus kykenee ottamaan huomioon erikseen myös työttömyydestä kärsivät lapsiperheet. Hallituksen tulee huolehtia, että pieni- ja keskituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotus ei vuonna 2015 kiristy nyt kaavailtujen verohelpotusten seurauksena.

Omaishoitajien laajeneva joukko hallitukselta on päässyt kokonaan unohtumaan. Verohelpotusten kaavailuissa olisikin pitänyt säätää omaishoitajien palkkiot kokonaan verovapaiksi, koska niiden taso on kovin alhainen yleensä mpärivuorokautiseen hoitovastuuseen verrattuna. Mahdollisesta verovapaudesta huolimatta omaishoitajien palkkioista pitää kertyä omaishoitajille eläkettä, jotta he aikanaan saavat eläkettä eikä heidän toimeentulonsa vaarannu omaishoitajuuden takia.

Arvoisa puhemies! Pääministerin uskottavuudelle ei ole eduksi, että hänen suurimmat tavoitteensa näyttävät keskittyneen ainoastaan oman puolueen tavoitteiden pikaiseen toteuttamiseen. Toistaiseksi vielä käyttöön ottamattoman windfall-veron poistaminen on erinomainen osoitus perussuomalaisten pitkäaikaisen tavoitteen toteutumisesta. Hienoa, että tässä vaiheessa hallituksen virhe vihdoin myönnetään ja se on korjattu. Vastaavaa toimintaa odottaisin hallitukselta myös monella muulla yhteiskunnan osa-alueella. Positiivista on myös se, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisessa ollaan vihdoin pääsemässä vauhtiin. Kuntatalouden alijäämä on katettava ja turhia tehtäviä karsittava. Kunnat eivät kestä enää ainuttakaan turhaa lakisääteistä lisätehtävää.

Arvoisa puhemies! Koulutuspoliittiset toimet ovat avainasemassa, jos Suomi halutaan nousuun. Biotaloutta kehittämällä voidaan tulevaisuudessa pienentää maamme suurta tuontienergialaskua. Cleantech on viime aikoina ollut tulevan tuottavuuden taikasana, johon niin useat vannovat. Cleantechin soveltaminen ja siihen liittyvä tuotekehitys vaativat koulutusta, osaamista ja onnistunutta kansainvälistä kauppaa. Aikaa voi kulua kymmeniä vuosia, ennen kuin siitä on valtiontalouden menojen kattamiseen.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin uusiohallituksen ohjelma vaalikauden viimeisille kuukausille on sidottu edeltäjänsä ohjelmaan. Tämä asiahan mainitaan ensimmäisenä hallitusohjelman neuvottelutuloksessa. Kataisen hallituksen rakennepoliittiset päätökset ja kehyslinjaukset siis ovat voimassa. Ne eivät ole kääntäneet Suomen suuntaa, joten sitä ei ole syytä odottaa tältäkään hallitukselta. Uusi hallitusohjelma korkeintaan laastaroi vanhaa, leikkaa sieltä, liimaa täältä, ja lopuksi palautetaan jo kertaalleen leikattu kasvupaketin nimissä. Suuret rakenteelliset hankkeet, kunta- ja sote-uudistukset tai eläkeuudistus, eivät ole edenneet. Ongelmat ja niiden kustannukset siirtyvät seuraaville hallituksille.

Suomen suurin haaste on vakava taloustilanne, kasvava työttömyys, viennin nihkeys ja kiihtyvä velkaantuminen. Kataisen hallituksella oli tavoitteenaan alentaa työttömyysprosentti 5:een, taittaa velkaantuminen ja pienentää alijäämää. Työttömyyden vähentäminen vaatii kasvun keinoja, yrittäjyyden tukemista. Siihen keskusta esitti useita keinoja juuri ennen hallitusneuvotteluja. Pääministeri Stubbin hallitus ja hallitusohjelma ei näitä keinoja ottanut huomioon eikä käyttöön. Sen sijaan tuloverotusta kevennetään 410 miljoonalla eurolla hyvänä tavoitteenaan lisätä keskituloisten ostovoimaa. Toteutustapa ei kuitenkaan keskituloisten ostovoimaa lisää, mutta siirtää velkaantumisen taittamisen tavoitetta entistä pidemmälle tulevaisuuteen.

Työelämästämme poistuu jo nyt enemmän ihmisiä eläkkeelle kuin nuoria tulee tilalle. Tätä tulee kestämään aina noin vuoteen 2040 saakka. Se, jos mikä, köyhdyttää talouttamme, ellemme saa eri tavoin työn määrää kasvatettua. Työttömyys on ennallaan, mutta työvoiman määrä supistui 14 000 ihmisellä vuoden takaiseen verrattuna. Siinä on jo syitä pyrkiä suurempaan syntyvyyteen. Perhepolitiikan merkitys olisikin jo ymmärrettävä laaja-alaisena ja pitkävaikutteisena kansakunnan menestyksen kannalta.

Arvoisa puhemies! Entistä oikeistolaisempi Stubbin Suomi voi tarkoittaa vaarallisia asioita sosiaaliturvalle, yhteiskunnan turvaverkolle kaikkein heikoimpien avuksi. Uusi hallitusohjelma osoitti aavistukset todeksi. Etenkin lapsiperheille kyyti on Kataisen hallituksessa ollut kylmää. Lapsilisien indeksikorotukset on tällä vaalikaudella jäädytetty, lapsilisiä on leikattu, perheiltä on viety valinnanvapaus pienten lasten kotihoidon tuen kiintiöittämisellä.

Tuore valtiovarainministeri Rinne vaati ja on vaatinut pitkin aikoja lapsilisien leikkausten perumista, mutta toisin kävi. SDP näyttää olevan tyytyväinen uuteen hallitusohjelmaan, joka ei peru leikkauksia eikä kotihoidon tuen kiintiöittämistä. Soutaminen ja huopaaminen jatkui, kun lapsilisien 110 miljoonan euron leikkauksia nyt kompensoidaan pienituloisille lapsiperheille lapsivähennyksen myötä.

Uusi hallitus jatkaa edeltäjiensä linjalla myös koulutuksen alhaisen arvostuksen suhteen. Kallis ja turha oppivelvollisuusiän pidentäminen aiotaan laittaa toteen, vaikka se ei ole ratkaisu nuorten syrjäytymisen ongelmaan. Hinta oppivelvollisuuden pidentämisestä vuodella on suuri, eikä kaavailtu rahasumma siihen riitä. Yksi lisävuosi oppilaitoksessa kirjoilla ei syrjäytymisvaarassa oleville nuorille riitä. Mitä tapahtuu sen vuoden jälkeen?

Arvoisa puhemies! Ihmetellä täytyy erityisesti kuntia koskevia merkintöjä hallitusohjelmassa — tai paremminkin niiden puutetta. Kuntauudistus oli Kataisen hallituksen kärkihanke, mutta Stubbin hallitusohjelma tätä ei enää mainitsekaan. Kuntatalous on huonossa jamassa. Kataisen hallitus asetti tavoitteekseen kuroa puolet alijäämästä vähentämällä miljardilla kuntien velvoitteita ja antamalla toisen miljardin kuntien itse karsittavaksi. Tätä uusi hallitus lupaa jatkaa. Ongelma on vain siinä, että Kataisen hallitus ei kyennyt miljardin tehtäväleikkauksiin, hädin tuskin kolmannekseen siitä. Pitkäaikaistyöttömien tilanteesta, oppivelvollisuusiän nostosta ja pienten lasten kotihoidon tuen rajoittamisesta kertyy kunnille valtavia uusia laskuja.

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että myöskään tämä uusiohallitus ei arvosta luonnonvarojamme eikä sieltä saatavia panoksia muun muassa vientiin, mikä metsäsektorinkin osalta on kuitenkin edelleen 20 prosenttia koko viennin osuudesta. Sen sijaan investoinnit muun muassa liikenteestä ovat keskittyneet etelään, mikä myös vahvistaa ajatusta siitä, että kyseessä on vaalihallitusohjelma.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Minun verenpaineeni nousi, kun luin Stubbin hallituksen vaaliohjelman vai hallitusohjelman vai minkä ohjelman, sitä en oikein osaa vielä itsekään sanoa, mutta on käsittämätöntä, että Stubbin hallituksen maantieteellinen näkemys kilpailukykyisestä Suomesta rajoittuu Tampereen eteläpuolisiin osiin. On käsittämätöntä, että nykyinen hallitus haluaa pakata koko Suomen metrojen, ratikoiden ja ratojen varrelle. Onko kyse väestönsiirrosta, vai mitä työtä ja toimeliaisuutta täällä etelässä on niin paljon, että näin suuret satsaukset vain ja ainoastaan Etelä-Suomeen laitetaan?

On harmillista, että me joudumme käymään tätä pohjoinen—etelä-keskustelua, mutta kun valtioneuvostossa ei istu Pietarsaaren pohjoispuolelta olevaa ministeriä, niin tämä hallitus näyttää linjan, minne satsataan ja mitä satsataan. Se on hyvin valitettavaa. Pohjoisen mahdollisuudet jäävät nyt käyttämättä. Arktisuus mainitaan vain ja kuitataan ainoastaan yhden merikaapelin avulla, sillä, että sitä selvitetään.

Arktisuutta on paljon muutakin. Pohjoisen luonnonvarat sijaitsevat siis Pohjois- ja Itä-Suomessa. Matkailusta on uusia työpaikkoja luvassa, kaivannaisteollisuus, kotimainen energia ja ruuantuotanto, perusteollisuus, kaikki nämä sijaitsevat Kehä kolmosen ulkopuolella. Meillä ei ole varaa olla käyttämättä rikkaita luonnonvaroja ja jalostamatta niitä tuotteita ja vientituotteita ulkomaille. On käsittämätöntä, että hallitusohjelma ei sisältänyt uusia investointeja, ei infrahankkeita, ei minkäänlaisia uusia työkaluja nostamaan Pohjois-Suomen mahdollisuuksia esille. Tästä olen äärimmäisen pettynyt. Nyt varmasti ministerit lähtevät käymään katsomassa näitä pohjoisen ihmeitä — mutta ainoastaan katselemalla, tutkimalla ja tekemällä erilaisia selvityksiä työllisyyttä ei saada parannettua Kehä kolmosen ulkopuolella.

Arvoisa puhemies! Suuret liikennehankkeet yli liikennepoliittisen selonteon ovat puhututtaneet tänään. Tampereen ratikka on yksi suurimmista ylilyönneistä. Meillä ei ole varaa tässä tilanteessa — kun valtionvelka on lähes 100 miljardia euroa ja joka vuosi sitä otetaan 8 miljardin euron verran — näin mittaviin ja isoihin uusiin investointeihin. Nykyisestäkin tien-, radan- ja väylänpidon rahoituksesta karsitaan, ja kyllä minä sanon, että olisimme olleet pienistäkin miljoonista innoissamme, kun uusien väylähankkeiden sijaan nykyisestä infrasta pidettäisiin huolta.

Tarvitsemme kipeästi rahaa perusväylänpitoon, ja sen 100 miljoonan euron korotuskin olisi tullut tarpeisiin. Meidän valtatiemme pohjoisessakin alkavat rapistua niin, ettei ole enää kyse vain siitä, että päällystetäänkö vai ei. Kaksoisraide Oulu—Seinäjoki odottaa sekin vielä päätöstään, ei sekään ole vielä valmis. Nyt on luvattu tässä hallitusohjelmassa aikaistaa liikennehankkeita — aikaistaa liikennehankkeita! — liikennepoliittisen selonteon myötä, ja niitä minä tulen nyt sitten vaatimaan, niitä muutamia miljoonia, jotka meille on tämän hallituksen rippeistä jätetty tuonne pohjoiseen.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin salissa on väitetty, liikennepoliittista selontekoa ei hyväksytty eduskunnassa yksimielisesti. Keskustan eduskuntaryhmästä liikenneryhmämme jätti vastalauseen tähän selontekoon. Erityisesti me vastustimme hallituksen näkemystä yhdyskuntarakenteen kehittymisestä, ja tämä on konkreettinen esitys, mihin nyt olemme päätyneet, että keskitetään ratojen varsiin ihmisiä. Länsimetron jatketta ei ollut ollenkaan suunnitelmissa, ja Pisara-radasta oli ainoastaan maininta, että toteutussuunnitelmaa tai suunnitelmaa edistetään ja sitä selvitetään. Nämä ovat siis yli liikennepoliittisen selonteon, ja tästä kantaa vastuuta tämä hallitus, mutta rahoituksesta valitettavasti seuraavat hallitukset.

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti sanon, että rakenneuudistuksista, energiaratkaisuista ja lapsi- ja perhepolitiikasta jäi paljon sanomatta tässä hallitusohjelmassa, ja näissä nimenomaan on paljon tekemistä tämän vaalikauden lopun aikana.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Nykyinen viiden puolueen hallituspohja on kantanut vastuuta vaikeissa oloissa. Maailmanlaajuinen finanssikriisi oli hallituksen alkuaikoihin mennessä muuttunut euroalueen velkakriisiksi. Tärkeimmät markkinamme olivat laman kourissa. Vaikka pahin on ehkä takana, kasvu euroalueella on aneemista. Tämän taakan päälle on tullut Venäjän talouden taantuma. Vaikka Venäjä ei merkitykseltään rinnastu euroalueeseen, se on kuitenkin tärkeä markkina. Monelle alueelle ja toimialalle Venäjän hiipuva kysyntä on suoranainen hätätila.

Uuden hallitusohjelman laatiminen on näissä oloissa ollut haastavaa ja sopimuksen aikaansaaminen lyhyessä ajassa saavutus sinänsä. Hallitusohjelmatyössä ei kuitenkaan pidä jakaa palkintoja nopeudesta vaan tuloksesta. Tuloksenkaan suhteen ei ole suurempaa moitteen sijaa. Edeltäjän ohjelman ja edeltäjän päätösten päälinjoista on pidetty kiinni, kun aihetta on ollut. Muutokset ovat olleet muutoksia parempaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Keväällä tehty kehyspäätös aiheutti keskustelua erityisesti lapsiperheiden asemasta. Keskustelussa esitettiin opposition taholta kohtuutontakin kritiikkiä. Onhan niin, että jos menoja pitää säästää, on säästöt jonnekin kohdennettava. Uskottavia vaihtoehtoja ei juurikaan oppositiosta esitetty. On silti paikallaan muistaa, että hallitus itsekin myönsi tarpeen tarkastella ja korjata säästöpäätöksiä, mikäli niiden tulonjakovaikutukset olisivat epäoikeudenmukaisia.

Nyt aikaansaatuun sopimukseen sisältyvä päätös valmistella lapsiperheiden verovähennys on tervetullut osa hallitusohjelmaa. Sosialidemokraatit esittivät jo vaaliohjelmassa 2011 lapsiperheiden verotukseen kohdennettavaa keventämistä. Asiaa vei pontevasti eteenpäin myös puheenjohtaja Antti Rinne. Saavutettu tulos ei kuitenkaan ole SDP:n voitto vaan voitto lapsiperheille.

Hallitusohjelmaan sisältyy sekä periaatteessa että käytännössä tärkeä päätös pysäyttää verotuksen kiristyminen pieni- ja keskituloisilla. Inflaatiotarkistusten tekeminen tavallisten palkansaajien valtionverotukseen on muutos oikeaan suuntaan. On selvää, että valtio on tarvinnut lisää verotuloja välttääkseen sen, että julkista taloutta sopeutetaan pelkästään menoja leikkaamalla. Mutta tavallisten perheiden verotuksen kiristyminen on käynnistänyt kielteisten kerrannaisvaikutusten ketjun kotimaisessa kysynnässä. Etenkin kaupan ala on kokenut kovia, kun rakennemuutoksen ohella on pitänyt sopeutua kilpailuun heikkenevän ostovoiman oloissa. Toivottavasti kaupan alan väen vähentämistä voidaan nyt harkita uudestaan ja pitemmällä aikajänteellä.

Arvoisa puhemies! Pohjoissuomalaisena kiinnitän erityistä huomiota ohjelman kirjauksiin energiasta ja logistiikasta. Polttoturpeen kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa kivihiileen on ollut huolestuttavaa. Olemme jättäneet kotimaisen vaihtoehdon pitkälti käyttämättä ja samalla kuormittaneet ilmastoa hiilipäästöillä. Ohjelman lupaus etsiä ratkaisuja polttoturpeen ja hakkeen kilpailukyvyn turvaamiseksi antaa odottaa hyviä tuloksia niin työllisyyden kuin kauppataseenkin kannalta. Myös päätös selvittää logistiikan kustannuksia on tärkeä koko Suomelle mutta erityisesti sen harvempaan asutuille alueille. Maassamme on paljon käyttämättömiä voimavaroja.

Monella alalla pullonkaula markkinoille pääsylle on juuri pitkissä kulkuyhteyksissä. On tarpeen panostaa maanlaajuiseen ja kattavaan väylästöön. Varsinkin Pohjois-Suomessa meillä on vahva lista aloittamista vaille valmiista hankkeista. Lisäksi on tarpeen tunnistaa, että logistiikan kehittäminen on muutakin kuin teiden ja ratojen rakentamista. Tarvitaan teknologian älykästä soveltamista, jotta tuotteet tehdään, varastoidaan ja toimitetaan oikea-aikaisesti asiakkaille. Logistiikkaratkaisuissa on myös muistettava palveluiden kasvava merkitys silloinkin, kun toiminnan ytimessä on tavaroiden tuottaminen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelma on kannatettava, ja hallitus ansaitsee eduskunnan luottamuksen.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vain vajaat 10 kuukautta aikaa. Tämän uuden hallituksen ohjelma on selkeästi vain vaaleja varten tehty. Käsittelyssä olevasta ohjelmasta puuttuvat numeromääräiset mittarit. Siinä ei myöskään kerrota, milloin tavoitteiden saavuttamisesta tehtäisiin väliaikaraportointi. Se on melkoisen ympäripyöreä kokonaisuus.

Arvoisa puhemies! Uuden pääministerin ja uuden valtiovarainministerin kevään aikana vaalipuheissaan esittämät kannanotot antoivat toivoa lapsiperheille siitä, että kevään kehysriihessä tehty 110 miljoonan lapsilisäleikkaus peruttaisiin. Näin ei tapahtunut. Lapsiperheiden tukemiseksi valmistellaan kuitenkin verovähennysjärjestelmään muutosta, jolla tuota järjetöntä leikkausta edes vähän yritetään korjata. Konkreettista esitystä tästä ei vielä ole, joten nähtäväksi jää, miten tämä käytännössä toteutetaan.

Arvoisa puhemies! SDP sai pitää ohjelmassa lempilapsensa: oppivelvollisuusiän noston. Tätä asiaa ovat lukuisat asiantuntijat ja päähallituspuolue kokoomuksenkin edustajat kritisoineet. Jos uusi valtiovarainministeri Rinne olisi paikalla, olisin kysynyt, miten hallitus aikoo varmistaa, että oppivelvollisuusiän nosto pystytään toteuttamaan vain 15 miljoonalla eurolla, sillä osa asiantuntijoista on veikannut kustannuksien nousevan jopa 100 miljoonaan euroon. Jos huomataan, että 15 miljoonaa euroa ei tämän uudistuksen toteuttamiseen riitä, niin perutaanko uudistus? Ja jos se perutaan vain osittain, niin miltä osin se perutaan ja missä vaiheessa jarrua painetaan, vauhtisokeus kun voi usein yllättää uudet kuljettajat? Jos kuvitelmat omista taidoista ja vauhti ovat liian suuret, voi edessä olla törmäys, jossa vaarassa eivät ole ainoastaan kovaa ajavat vaan myös muut tiellä liikkujat. Entä mihin perustuu se ajatus, että jos perusopetuksessa nuorta ei ole opiskelu kiinnostanut, niin se kiinnostaisi enemmän, kun pakkoa tulee vuosi lisää? Mieluummin panostaisin syrjäytymisen estämisessä esimerkiksi mestari—kisälli-malliin tai oppisopimuskoulutukseen, näillä toimilla kun on jo syrjäytyneitä nuoria saatu takaisin yhteiskunnan rattaita pyörittämään.

Arvoisa puhemies! Työ ja työllisyys ovat perussuomalaisille tärkeitä peruspilareita. Perussuomalaiset ovat varjobudjeteissaan useaan kertaan esittäneet teollisuutta rasittavasta windfall-verosta luopumista. EU:n komissiokaan ei veroa hyväksynyt, joten nyt hallitus otti onkeensa ja päätti luopua siitä. Yritykset saavat kuitenkin edelleen olla varpaillaan, sillä tässä ohjelmassa väläytettiin jo tämän veron tuoton korvaamista uusilla ympäristö- tai kulutusveroilla.

Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa oli tämän vuoden toukokuun lopussa yli 22 000 työtöntä työnhakijaa eli lähes 12 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Työttömistä työnhakijoista lomautettuja oli lähes 33 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Hämeessä yli 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli Hämeessä lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Nämä luvut ovat hälyttäviä ja kaukana hallituksen tavoitteista. Maakunnat odottavatkin hallitukselta tositoimia eivätkä vain kauniita korulauseita.

Arvoisa puhemies! Tänään täällä salissa ei ole juuri kuultu, miten hallitus aikoo parantaa pienituloisen eläkeläisen ostovoimaa. Köyhyysraja on hieman yli 1 000 euroa kuukaudessa. Tällaisista tuloista moni eläkeläinen näkee vain päiväunta. Ansio- ja inflaatiotarkistukset eivät tuo helpotusta perusturvan varassa elävien ostovoimaan. Indeksien jäädyttämisen seurauksena heidän ostovoimansa laskee. Köyhyys ja sitä kautta turvattomuus sekä huoli huomisesta lisääntyvät entisestään. On muistettava, että indeksijäädytys heijastuu eläkkeen tulotasoon koko eliniän. Kun ja jos indeksijäädytyksen jälkeen palataan indeksitarkistuksiin, on eläkkeen lähtötaso alhaisempi.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen on jankuttanut vastuunkannosta viimeiset kolme vuotta. Mitä se on ollut? Ministeriaitiossa on käynyt melkoinen turbulenssi. Alkuperäisistä 19 ministeristä on jäljellä 7, joista alkuperäisellä ministerimandaatilla taittaa työskennellä enää 5. Vastuunkanto ei ole ollut erityisen muodikasta.

Nyt maanantaina uusi pääministeri Stubb teki uusimmat ministerimuutokset. Kansalaisilta tulleen palautteen mukaan näyttää siltä, että tälläkään hallituksella ei ole kansan luottamusta. Ilmassa leijuukin vahvasti mielikuva, että tämä on kumileimasinhallitus, jossa ammattitaitoiset virkamiehet leikkivät ministerimarioneteilla.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomella on perinteisen vientiteollisuutemme rakennemuutoksen lisäksi toinen merkittävä haaste. Olemme rakentaneet vuosien varrella sinänsä hyvän hyvinvointiyhteiskunnan, mutta samalla olemme kuitenkin luoneet järjestelmän, joka on johtanut yhä useamman työtä vailla olevan laskemaan ja miettimään, kannattaako varsinkaan lyhytaikaista tai osa-aikaista työtä ottaa vastaan. Liian usein kuulee sekä työnantajilta että nyt myös viranomaisilta kertomuksia siitä, kuinka työtön työnhakija kertoo, ettei häntä tämä työpaikka sinänsä tosissaan kiinnostakaan, mutta kun tänne piti te-keskuksen määräyksestä tulla työhaastatteluun. Tuttu on myös kertomus siitä, kuinka työnhakija kertoo yrittäjälle, että tämän verran minä saan tukea tekemättä mitään, pystytkö parempaan.

Syyttää ei voi kuitenkaan näitä kansalaisia. Pääsyyllinen on järjestelmämme, jota tulisi tältä osin radikaalisti muuttaa niin, ettei kenenkään tarvitsisi koskaan miettiä, onko työn ottaminen taloudellisesti järkevää. Tämä rakennemuutos on vielä tekemättä, suunnittelematta ja aloittamatta. Valitettavasti liian monelta suomalaiselta puuttuu kunnianhimo ja menestymisen nälkä tällä hetkellä. Emme ole samalla tavalla valmiita ponnistelemaan paremman elämämme puolesta kuin aikaisemmat sukupolvet, jotka Suomen hyvinvoinnin ovat rakentaneet.

Pääministeri Stubbin hallitus on suomalaisille tässä mielessä huono esimerkki. Se menee sieltä, missä aita on matalin. Se antaa suomalaisille kuvan, että mitään todellisia uudistuksia ei tarvitse tehdä, mitään vaikeita ponnistuksia ei tarvitse tehdä, kunhan odotellaan ja otetaan lisää velkaa. Tästä hyvä esimerkki on se, että Stubbin hallitus ei vaivautunut edes päivittämään Kataisen hallituksen epärealistisia tavoitteita, vaan toteaa, että Kataisen hallituksen ohjelma vaalikaudelle 2011—2015 ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa.

Kataisen hallituksen keskeinen tavoitehan oli toteuttaa koko maan laajuinen kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluita lukuun ottamatta. Kataisen hallitusohjelma nojasi vahvoihin peruskuntiin ja vastuukuntamalliin. Pääministeri Katainen totesi Talouselämä-lehdessä 20. tammikuuta 2012 sanatarkasti seuraavaa: "Kuntauudistus on hallituksen ehdottomasti tärkein rakenneuudistus." Katainen vakuuttaa, että hallitus vie kuntaremontin läpi, todeten seuraavaa: "Kuntia on noin satakunta, kun hallitus lopettaa." Hän muistuttaa, ettei kuntien lukumäärä ole uudistuksen oleellisin asia, vaan säästöt, joita remontin pitäisi tuoda.

Olisikohan tavoitteita kannattanut edes hieman Stubbin hallituksen päivittää? Mutta kun ei ole edes sen vertaa kunnianhimoa Suomen suunnan kääntämiseksi, niin sitä ei sitten ole. Mennään sieltä, missä aita on matalin, ei vaivauduta edes päivittämään tavoitteita realistisiksi. Tällä hetkellä Kataisen hallituksen lopettaessa kuntia ei ole 100, kuten hän ennusti. Kuntia ei ole 150:tä, ei edes 200:aa, vaan niitä on 320. Tavoitteisiin pääseminen on teknisestikin täysin mahdotonta Stubbin hallitukselta. Kataisen hallituksen tärkein rakenneuudistus, kuntarakenneuudistus, on täysin epäonnistunut, eikä siihen pysty Stubbin hallitus mitään.

Jos pääministeri olisi täällä, kysyisin, kuinka aiotte tavoitteen saavuttaa ja kuinka paljon säästöjä tästä kuntarakenneuudistuksesta todella tulee. Mutta pääministeri ei ole täällä, eikä ole valtiovarainministerikään täällä. Kun televisiokamerat lähtivät, lähtivät ministerit. Näin paljon uudet ministerimme arvostavat kansanvaltaa ja lainsäätäjää. Vain harva edustaja sai debatissa kerrottua näkemyksensä hallituksen ohjelmaan. Olisin odottanut, että kun hallitusohjelmaa käsitellään vain kerran eduskunnassa, olisi pääministeriäkin edes hieman kiinnostanut kansanedustajien näkemykset.

Arvoisa puhemies! Hallitukselta ei onnistunut kuntakartan uudelleenpiirtäminen. Kun katsoo hallituksen investointiohjelmaa, näyttää käynnissä olevan yritys piirtää Suomen kartta uudestaan. Stubbin hallituksen kartassa Suomi alkaa Helsingistä ja päättyy Tampereelle. Muulle Suomelle hallitus kääntää selkää.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Uuden hallituksen ohjelma onnistuu siinä, mitä monesti aikaisemmin on pidetty mahdottomana yhdistelmänä. Se nimittäin pitää kiinni jo sovitusta kehyksestä mutta samalla panostaa kasvuun ja työllisyyteen. Suomi on rämpinyt taantumassa jo useamman vuoden, on osittain elvytetty, osittain leikattu. Nyt alkavan kasvun kynnyksellä valtio antaa tälle orastavalle kasvulle kunnon sysäyksen eteenpäin. Kun valtiontalouden pyörien pyörintä saadaan kiihtymään ja kasvukäyrät nousuun, saadaan samalla taitettua valtion velkaantuminen, kasvun kun oletetaan luovan uusia työpaikkoja, ja niitä me todella tarvitsemme.

Kaikkia hallituksen toimia leimaa oikeudenmukaisuus. Edellisen hallituksen tekemä kategorinen lapsilisien leikkaus ei ollut meidän sosialidemokraattien mieleen, ja siksi onkin erittäin hyvä, että uuden hallituksen ohjelmaan sisältyy lapsivähennyksen toteuttaminen verotuksessa. Tämä tulee kompensoimaan lapsilisäleikkauksen aiheuttamaa menetystä. SDP:llä oli lapsivähennyksen toteuttaminen tavoitteena jo eduskuntavaalien 2011 alla, ja siksikin se kuulostaa erittäin hyvältä.

Toinen merkittävä ja oikeudenmukaisuutta lisäävä uudistus on alimpien tuloluokkien verotuksen tarkistaminen. Pieni- ja keskituloiset käyttävät kaiken saamansa rahan elämiseen eli kulutukseen, ja ostovoiman pienikin kasvattaminen on omiaan vauhdittamaan talouden rattaiden pyörimistä.

Arvoisa puhemies! Yritysten edustuskulujen verovähennysoikeuden palauttaminen on myös meille eteläsavolaisille tärkeä päätös. Maakunnassamme on paljon pieniä ja keskisuuria matkailualan yrityksiä, jotka työllistävät etenkin kesäkausina paljon palvelualan ammattilaisia. Toisten yritysten käyttämät palvelut ovat näille matkailuyrittäjille elintärkeitä, ja siksi on paikallaan kehua sitä, että hallitus on huomannut tehneensä virheen ja on nyt valmis korjaamaan sen.

Uutena ajatuksena hallitusohjelmassa on erillisen rakennuttajayhtiön perustaminen, jonka tarkoituksena on olla rakennuttajana kunnille sellaisissa hankkeissa, joissa huonokuntoisia kiinteistöjä korjataan tai korvataan uudisrakennuksilla. Yhtiö omistaisi rakennettavat kohteet ja vuokraisi ne pitkäaikaisilla sopimuksilla kunnille. Tämäkin tulee tarpeeseen, ja mallin yksityiskohdat tarkentuvat elokuun budjettiriihessä.

Budjettiriiheen on sovittu jätettäväksi myös liikennehankkeiden aikaistaminen. Jokaisessa maakunnassa on paljon tarpeita ja toiveita, myös meillä Etelä-Savossa. Viitostien peruskorjauksen jatkaminen Mikkelistä Juvalle odottaa tekijäänsä, ja pienempiä tiehankkeita on joka puolella maakuntaa valmiina aloitukseen. Savonlinnan syväväylän siirto on koko Etelä-Savon ja Järvi-Suomen kannalta välttämätön toimenpide.

Arvoisa puhemies! Työ on tälläkin hallituksella kuitenkin vielä kesken niin kauan kuin rakennepaketissa ja Kataisen hallituksessa päätetyt asiat ovat vaiheessa. Sote-uudistuksella on kaikkien eduskuntapuolueiden tuki, ja sen toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla varmistaa kansalaisille laadukkaat palvelut joka puolella Suomea.

Samalla tavalla on hallituksessa yhteisesti ja yksimielisesti päätetty osana rakennepoliittista pakettia, että jatkamme oppivelvollisuutta kaikkien nuorten osalta yhdellä vuodella. Kyse on paitsi nuorten syrjäytymisen ehkäisystä myös siitä, että saamme paremmin nuoria aikuisia työllistymään. Pelkällä peruskoulun todistuksella ei näinä päivinä enää tahdo töitä saada, ja siksi on otettava kaikki keinot käyttöön, jotta jokaisella työikäisellä olisi ammatti.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Uusi valtiovarainministeri Antti Rinne puhui ennen puheenjohtajakisaansa, että metsäteiden ja alempiasteisten teiden korjauksia pitäisi nyt tehdä elvytysmielessä, mutta uudessa hallitusohjelmassa ei myönnetä euron euroa minkäännäköisille teille. Sen sijaan kaikki liikenneinvestoinnit on sijoitettu eteläiseen Suomeen, pääkaupunkiseudun Pisara-lähijunarataan, Länsimetroon ja Tampereen raitiovaunuun.

Haluaisinkin sanoa arvon hallitukselle, että rahaa liikennehankkeisiin tarvittaisiin kipeästi muuallekin kuin vain Etelä-Suomeen. Tiestömme rapistuu käsiin, mutta hallitus joko ei halua myöntää rahaa liikenneinfraan tai sitten ei kykene vaikuttamaan asiaan.

Haluan edelleenkin muistuttaa, että naapurimaamme Ruotsi käyttää liikenneinvestointeihin vuositasolla noin 2 miljardia euroa. Mikä siinä oikein on, että Suomen hallitusta ei liikenneinvestoinnit kiinnosta?

Arvoisa puhemies! Mutta on hallitusohjelmassa jotain positiivistakin. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotus ei kiristy vuonna 2015, lapsilisien leikkausta kompensoidaan verovähennyksellä, yritysten edustusmenojen 50 prosentin verovähennyskelpoisuus palautetaan ja windfall-vero peruutetaan, mutta näiden puolestahan perussuomalaiset ovat jo aiemmin puhuneet omassa varjobudjetissaan.

Sen sijaan erittäin negatiivista on se, että hallitus kajoaa eläkkeiden indeksikorotuksiin. Indeksikorotukset tehdään 0,4 prosentin suuruisina, kun korotustaso muuten olisi jo noin 1,2—1,6 prosenttia. Säästöjen on arvioitu olevan noin 80—90 miljoonaa eli vähän. Säästöjen negatiiviset vaikutukset sen sijaan ovat mittavat. Suomessa on noin 1,3 miljoonaa eläkkeensaajaa, ja heistä noin 220 000 kuuluu pienituloisiin. 75 vuotta täyttäneistä peräti joka neljäs on pienituloinen. Eläkeläisten ostovoima heikkenee, mikä on erittäin tuomittavaa.

Arvoisa puhemies! Tänä vakavan työttömyyden aikana hallituksen pitäisi tehdä kaikki voitava työllisyyden ja kasvun lisäämiseksi. Sitä ei mielestäni ole se, että edellisessä kehysriihessä päätetty työllisyysmäärärahojen leikkaus pysyy voimassa ja suoritetaan noin 55 miljoonan euron suuruisena. Tämän lisäksi hallituksen tulisi purkaa turhaa byrokratiaa työllisyysmäärärahojen ympäriltä, jotta yritysten olisi helpompaa hakea niitä. Nyt tilanne on sellainen, että määrärahoja ei välttämättä osata tai viitsitä hakea niiden monimutkaisuuden vuoksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tulisi myös erityisesti kiinnittää huomiota suomalaisten ostovoimaan. Keväällä sen arvioitiin heikkenevän ensi vuonna 1,1 prosentilla eli noin 300 euron verran. Tämä on näinä taloudellisina aikoina erittäin vahingollista yritysten kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Työllisyysasteen nostamiseksi toivotaan hallitukselta toimenpiteitä etenkin yrittäjyyden tukemisessa.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Suomessa on vähän yli 300 000 yritystä, joista alle kymmenen hengen mikroyrityksiä on noin 250 000 elikkä 93,4 prosenttia. Vuosina 2001—2012 yksityisen sektorin työpaikat ovat syntyneet lähes pelkästään näihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Tammikuusta maaliskuuhun haettiin konkurssiin yli 900 yritystä Suomessa. Jos tämä trendi jatkuu, pääsemme uuteen ennätykseen konkurssien määrässä. Tämä koskee niin maanviljelijää, suutaria, kampaajaa kuin rakentajaakin. Ruotsissa konkurssien määrä on vähenemään päin. Kasvuhakuisille yrityksille pitäisi antaa parempi mahdollisuus työllistää. Hallituksen toimet juuri pienten yritysten mahdollisuuteen jatkaa toimintaa ovat olleet jo kauan vain suunnittelutasolla ja neuvottelupöydissä. Hallituksen näin hidas toiminta johtaa taatusti konkurssiennätykseen.

Hallitus leikkaa eläkeindeksiä, työttömyysturvaa ja työllisyysmäärärahoja. Perusväylänpitoa lyödään laimin olan takaa. Rahat menevät pääosin kolmeen suureen hankkeeseen Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle. Ajan aina kotiin mennessä Kasitietä ja ilokseni olen huomannut, että siellä Maskun—Nousiaisten suunnalla ovat jo tietyöt alkaneet. Toivottavaa on, että Kasitien korjaus todella saadaan päätökseen joskus, ja rahat siihen löytyvät varmasti.

Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat mittavia. 15 miljoonan varaus oppivelvollisuuden pidentämiseksi vuodella on utopiaa. Hintalappu on paljon suurempi. Ja sanomattakin on selvää, että varhainen tuki lapselle on se tehokkain tapa puuttua mahdollisiin ongelmiin teini-iässä.

Arvoisa puhemies! Jotakin hyvääkin on löydettävissä hallitusohjelmasta. Lapsilisäleikkausta korjataan osittain, mutta lapsiperheiden tukea leikataan silti 70 miljoonaa euroa, kun lapsilisien indeksijäädytys otetaan huomioon. Jo perussuomalaisten varjobudjetissa esiintynyt windfall-veron poisto on huomioitu, siitä plussaa. Windfall-vero peruutetaan. Julkisten palvelujen sähköistäminen etenee, siitä myös plussaa. Joitakin uudistuksia asuinrakentamisen vauhdittamiseksi tehdään, ja siitäkin tulee pieni plussa.

Mutta Suomi tarvitsee kipeästi oikeita tekoja ja päätöksiä, joilla saadaan kasvua ja todellisia työpaikkoja, ei tempputyöllistämistä ja ihmisten nöyryyttämistä. Pienituloisten ostovoiman lopullinen kampittaminen on suuri virhe. Hallitusohjelman sisältö ei riitä alkuunkaan Suomen nostamiseksi ahdingosta uuteen nousuun.

Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Soinin esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle. — Kiitos.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tänään on arvioitu pääministeri Stubbin hallitusohjelmaa, ja voi ainakin näin sanoa, että esitystyyli oli paljon rennompi pääministeriltä, valtiovarainministerikään ei ole oikeastaan hullumpi henkilö esiintymään verrattuna edellisen hallituksen vetäjiin. Mutta ei tämä pelkkä fiilis riitä, pelkästään se ei kovin pitkälle vie, jos eivät asiasisällöt ole sitten sen mukaisia, että me saisimme Suomen talouden nousuun.

Pääministeri otti muutaman pointin esille — kolmella pointilla mentiin jälleen — eli isot infrahankkeet, virheiden korjauksen ja sitten rakenneuudistukset. Puutun näistä muutamiin.

Aivan loistavaa, että lähdetään tunnustamaan omia virheitä, se on hyvä lähtökohta. Siinä mielessä oli ihan pöyristyttävä jo tämä edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen. Jo aiemmin tiedettiin yritystoiminnan osalta, mikä sen vaikutus on pohjoisen ja myös maatilamatkailutoiminnan osalta — noin tuhannen työpaikan menetyksen uhka oli ihan selkeä — ja siitä varmaan jo määrättyä vahinkoa tulikin.

Mutta kuitenkin tässä ovat nämä peruselementit, mitä on itse toivonut niin lisätalousarvioilta kuin tältä uudelta ohjelmaltakin, niitä pääasioita, millä saataisiin Suomeen esimerkiksi uusia työpaikkoja, noin 10 000 työpaikkaa saataisiin hyvin helposti.

Mutta kivihiilenmusta energiapolitiikka jatkuu Suomessa edelleen. Ei haluttu vielä muuttaa, tehdä tekoja sen eteen, että olisi muutettu turpeen verotusta ja autettu metsähakkeen tukea. Minuun ovat useat metsäkoneyrittäjät ottaneet yhteyttä, myös turveyrittäjät, että kannattako näitä koneita enää pitää vai pistetäänkö nämä myyntiin, kun ei katsota pienyritystoimintaa Suomessa positiivisesti metsähakkeen eikä turpeenkaan osalta vaan ostetaan mieluummin ulkolaista kivihiiltä. Vähän olen toppuutellut ja sanonut, että tuskinpa siihen muutoksia tulee ennen eduskuntavaaleja, siellä voitte vaikuttaa näihin linjauksiin suoraan, että tehdään tekoja eikä tehdä pelkkiä selvityksiä.

Maatalouden osuus jäi aika heikolle tässä hallitusohjelmassa. Siellä taitaa olla ainoastaan "mukaan lukien maa- ja metsätalous" kohdassa, jossa on sukupolvenvaihdosasiat esillä. Edellisessä hallitusohjelmassa oli sentään viisi selkeätä sivua, missä toivottiin kaikkea hyvää maataloudelle ja maaseutuyrittäjyydelle ja metsätaloudelle, oli hyviä tavoitteita. Mutta jos on nyt sitten näin, että tämä Kataisen hallituksen ohjelma on edelleen voimassa, niin toivoisin näihinkin maatalouden, maaseudun asioihin ainakin vahvempaa otetta, että edes joku ajatus niistä toteutuisi, mitä sinne on kirjoitettu. Mutta tuntuu, että maatalouden ja metsätalouden osalta ei kovin paljon villoja saada siltäkään puolelta.

Pienyrittäjyyden osuudesta oli tässä sentään todettu, että pienyrittäjät ja pk-sektori ovat mahdollisesti Suomen parhaimpia työllistäjiä jatkossa, ja se tunnustetaan, eli potentiaali uusien työpaikkojen synnylle ja talouskasvulle on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tätähän me keskustassa olemme yrittäneet jauhaa kolme vuotta täällä, että katsokaa nyt myös pienyritysten eteen ja heidän toimintojensa eteen. Mutta mitä hallitus on tehnyt? Puhutaan oikeudenmukaisesta verotuksesta, mutta ei se ainakaan yritystoiminnan osalta ole toteutunut. Hallitus kevensi vahvasti osakeyhtiöiden verotusta ja pudotti sen noin 20 prosenttiin, mutta samalla nostettiin pääomaveroa noin 33 prosenttiin. Eli hallituksen aikana on veroero erilaisten yhtiömuotojen välillä kasvanut yli 10 prosenttia, se on tällä hetkellä 13 prosenttia. Miten se innostaa sitten pienyrityksiä, toiminimiä, maatalousyrittäjiä ja metsäyrittäjiä lähtemään yrittämään? Mikä se oikea viesti on näitten hienojen sanojen takana?

Sitten vielä tämä, kun on paljon taputeltu käsiä, että tulee ratikka ja raidetta. Itse olen sieltä Tampereen ja Pirkanmaan alueelta. Näen, että Tampere tarvitsee julkisen liikenteen kehittämisen, mutta kun kävin tuolla Göteborgissa katsomassa, siellä on ratikka ja siellä on tunneli ja seuraava askel, mikä siellä tehdään, on induktiolatautuva bussi-metroliikenne eli semmoinen bussikaista, mikä imaisee suoraan siitä tienpinnasta virran akkuihin, ja jatketaan jälleen. Eli mielestäni on aivan vanhanaikainen rakenne tämmöinen ratikkaratkaisu. Voitaisiin paljon edullisemmin tehdä muilla ratkaisuilla tämä joukkoliikenne. Joukkoliikennettä tulee kyllä edelleen silti kehittää.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Edustaja Pekkarinen esitti ennen kuutta, että velkaa voitaisiin ottaa miljardeja lisää. Kyllä minusta tämä velkaantumistahti on niin hurjaa, että se pitäisi mieluumminkin saada taittumaan.

Keskusta on esittänyt tässä keskustelussa myös lukuisia yhtälöitä, jotka eivät toimi. Miten voimme yhtä aikaa velkaantua vähemmän, mutta silti lisätä menoja ja vähentää tuloja lähes miljardilla eurolla vuodessa? Keskusta on todennut täällä tänään, että asioita ei saisi selvittää, mutta seuraavassa lauseessa vaatinut, että perintöveron poistoa pitää selvittää. Moititaan, että hallitus keventää palkansaajien ja eläkeläisten verotusta, mutta samalla kehutaan seuraavassa lauseessa, että se on hyvä ratkaisu. Tämä tuntuu varsin erikoiselta.

Pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelma tekee panostuksia liikenneinfraan: panostetaan metroon, panostetaan Tampereen raideliikenteeseen, panostetaan Pisara-rataan, joka hyödyttää koko Suomea — niin pääkaupunkiseutua kuin muutakin Suomea — ja jota täällä on arvosteltu. Olen hämmästynyt siitä, että oppositiojohtaja, edustaja Sipilä, piti raideliikennettä jollain tavalla menneen talven lumena. Pidän arvokkaana myös sitä, että raideliikennettä kehitetään ja Riihimäki—Hämeenlinna-pääradan peruskorjaus, saneeraus ja lisäraiderakentaminen saadaan vihdoin liikkeelle. Toivottavasti ministeri Risikko on siinä aktiivinen ja vie asian nyt maaliin.

Tässä pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelmassa on panostuksia koulutukseen, joita pitää tervehtiä tyytyväisyydellä, sekä panostuksia raideliikenteen lisäksi myös perusväylänpitoon. Meidän teiden korjausvelka on lähes 2 miljardia, ja ei niitä tälläkään korjata. Me tarvitsemme siinä minun mielestäni yli hallitus—oppositiorajan tehtävää yhteistä sopimusta, jossa nämä pienemmät valtion tiet otetaan yhteiseksi kärkihankkeeksi ja laitetaan ne kuntoon esimerkiksi kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Tässä hallitusohjelmassa on merkittävä kasvupaketti, jota on täällä tänään kiitelty, kuten myös verotuksen ratkaisuja niin, että pieni- ja keskituloisten verotus ei ensi vuonna kiristy. Toki huono asia on se, että progressio tiukkenee, ja progression tiukkeneminen tarkoittaa aina sitä, että työnteko ei kaikissa tilanteissa enää olekaan kannattavaa.

Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkaukset kompensoidaan lapsiperheiden verovähennyksellä, joka valmistellaan tämän vuoden aikana. Pidän myönteisenä myös sitä, että windfall-verosta luovutaan. Se on erittäin järkevä ratkaisu. Sen sijaan oppivelvollisuuden pidentäminen on virhe. Meidän ei pitäisi tässä taloustilanteessa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät johda siihen tärkeimpään lopputulokseen. Meidän kannattaisi tuo 15 miljoonaa ohjata niihin noin 5 000 nuoreen vuosittain, jotka ovat syrjäytymisuhan alla. Eivät kaikkien lapset tarvitse välttämättä ilmaisia koulukuljetuksia, ilmaista asumista, ilmaisia kirjoja toisella asteella lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Se olisi toki hieno tavoite, jos siihen rahaa olisi — tällä hetkellä valitettavasti ei ole.

Onneksi tässä Alexander Stubbin hallitusohjelmassa on kirjattu, että oppivelvollisuuden pidentäminen ei voi rasittaa julkista taloutta enempää kuin 15 miljoonaa, eli siellä on tehty nyt tuo taustalukko siihen. Eli näitä menoja ei voida myöskään ohjata kunnille, vaan se on kokonaisuus — julkisen talouden rasite 15 miljoonaa — ja sillä ei pystytä tekemään kuin se, mitä kokoomus on esittänyt, eli auttaa näitä, jotka ovat syrjäytymisuhan alla.

Arvoisa puhemies! Sote-uudistus on yksi tärkeimpiä uudistuksia koko Suomen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Siinä meidän on onnistuttava. Täytyy antaa kiitosta myös keskustalle ja perussuomalaisille, kuten myös vasemmiston oppositioryhmälle, siitä, että he ovat olleet osaltaan viemässä eteenpäin tätä sote-uudistusta. Olen vakuuttunut, että ministeri Räty tekee tässä hyvää työtä ja vie tämän uudistuksen maaliin niin, että meidän rahamme tulevat tulevaisuudessa riittämään ja pystymme myös turvaamaan hyvän ja tasalaatuisen hoidon asuinpaikasta riippumatta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Pidän tärkeänä, että perintöverosta luopuminen on suomalainen yksi kärkitavoite. Siirtyminen luovutusvoittoveroon on järkevää tehdä ensi keväänä hallitusneuvottelujen yhteydessä. Näin turvataan yritysten, maatilojen ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja toisaalta sitten taataan myös se, että tuon luovutusvoittoveron kautta, Ruotsin mallin tapaan, itse asiassa lopulta suomalainen yhteiskunta on voittajana. Perintövero tällä hetkellä estää yritysten sukupolvenvaihdoksia, ja monessa muussakin mielessä se on epäoikeudenmukainen ja toiminnaltaan vanhentunut vero. Pidän siitä luopumista erittäin tärkeänä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin hallitusohjelma jatkaa Kataisen hallituksen viitoittamalla tiellä. Kataisen hallitus ei saanut Suomen taloutta nousuun. Pääministeripuolueeksikin kutsutun kokoomuksen hallituskaudella maamme kokonaistuotanto on laskenut, julkinen velka kasvanut, kokonaisveroaste noussut sietämättömän korkeaksi ja työttömyys pahentunut ennennäkemättömällä tavalla. Kataisen hallituksen jättämä perintö ei ole häävi.

Tavoitteet työttömyyden alentamisesta, työllisyysasteen nostamisesta ja alijäämän pienentämisestä ovat kaukana toteutumisesta. Talouskasvu on Kataisen kaudella ollut harvinaista herkkua. Ripeää on ollut ainoastaan julkisen velan kasvu. Julkinen velka on kasvu-uralla, ja sen odotetaan ensi vuonna ylittävän 60 prosentin kriittisen kynnysarvon suhteessa bkt:hen. Talousasiantuntijat kyseenalaistavat hallitusohjelman arvion valtionvelan taittamisesta vuoteen 2018 mennessä. Valtiontalouden velan kääntäminen laskuun kehyskauden loppuun mennessä vaikuttaa kovin optimistiselta tilanteessa, jossa sanottavaa talouskasvua ei ole näköpiirissä ainakaan lähivuosina.

Arvoisa puhemies! Suomen talouden keskeinen haaste on kilpailukyvyn ja kasvun palauttaminen. Uuden hallitusohjelman työllisyyspaketti ei tarjoa ratkaisua Suomen talousongelmiin. Huolestuttavaa on, että Suomi on menettänyt EU:n jäsenvaltioista nopeimmin vientimarkkinaosuuksiaan vuosina 2007—2012. Tilanteeseen on saatava muutos. Vienti on saatava vetämään. Teollisuuden kilpailukyvystä on huolehdittava. Kasvun ja työpaikkojen luominen on Suomen nousun elinehto. Viime vuosina uudet yksityisen sektorin työpaikat ovat syntyneet lähes pelkästään pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittäjyyden kynnystä on madallettava ja ihmisiä rohkaistava toimeliaisuuteen.

Stubbin hallitus tunnustaa sen tosiasian, että potentiaali uusien työpaikkojen synnylle ja talouskasvulle on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Hallitusohjelmassa luvataan kauniisti selvittää yritystoiminnan ja yritysten kasvun edellytyksiä, mutta selkeät toimenpiteet yrittäjyyteen kannustamiseksi puuttuvat. Hallitusohjelmaan ei esimerkiksi tullut mainintaa Suomen Yrittäjien ajamasta ja keskustan kannattamasta henkilöyhtiöille, elinkeinonharjoittajille ja maa- ja metsätalouden harjoittajille suunnattavasta yrittäjävähennyksestä.

Supistuva yksityinen sektori ja pienenevä vientiteollisuus eivät kykene kannattamaan nykyisen kokoista julkista sektoria. Yksityisen sektorin kokoa tulee kasvattaa. Tämä tapahtuu yrittäjyyttä, investointeja ja riskinottoa eri keinoin edistämällä. Uusia yrittäjiä tarvitaan kymmeniätuhansia lisää. Tätä edistäisi osaltaan yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Pääomamarkkinoita on kehitettävä, työmarkkinoiden joustoja on lisättävä, vientisektorin tulee määrittää palkankorotusten taso.

Hallituksen poukkoileva veropolitiikka näyttää jatkuvan. Windfall-vero poistettiin ja yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus palautettiin. On tietysti hyvä peruuttaa vanhat virheelliset päätökset, mutta halpahintaista on, jos hallitus yrittää ottaa tästä itselleen glooriaa.

Hallitus suuntaa elvyttävät infrastruktuuri-investoinnit pääkaupunkiseudun raidehankkeille. Stubbin hallitus jatkaa edeltäjänsä keskittävää politiikkaa. Rapistuvaa tieverkostoa koskevat päätökset hallitus lykkäsi tehtäväksi vasta syksyn budjettiriihessä. Teiden heikkenevä kunto on kuitenkin todellinen ongelma. Etenkin alemman tieverkon kunto on huono, ja monet sillat ovat korjauksen tarpeessa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmakirjaukset ovat valtaosin ympäripyöreitä. Esimerkiksi biotalous pysyy hallituksen painopistealueena, mutta konkreettiset toimenpiteet biotaloushankkeiden vauhdittamiseksi puuttuvat tyystin hallitusohjelmasta. Samaa linjaa jatkaa kirjaus, jonka mukaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä erillisessä lämmön tuotannossa etsitään ratkaisuja kotimaisten polttoaineiden, hakkeen ja turpeen, kilpailukyvyn turvaamiseksi suhteessa kivihiileen. Hallitusohjelmaan olisi tarvittu konkreettinen kirjaus siitä, että metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasot palautetaan vuoden 2012 tasolle. Energiapolitiikassa on edistettävä voimallisesti kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Uusiutuvien kotimaisten energialähteiden täysimääräinen hyödyntäminen luo edellytyksiä kasvaville liiketoimintamahdollisuuksille ja sitä kautta uusille työpaikoille.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Stubb linjasi puoluekokouspuheessaan, että hänen hallituksensa on toteutushallitus. Nyt kun katselee tätä hallitusohjelmaa, niin tulee väistämättä mieleen ajatus, että hallitus onkin selvittäjähallitus. Selvityksiä tehdään tosi paljon, ja osa niistä on tietysti ihan positiivisiakin, ennen kaikkea se, että hallitus on luvannut selvittää pikaisesti kasvun ja työllisyyden kannalta vaikuttavat keinot yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi, mukaan lukien maa- ja metsätalousyritykset. Tämähän on ihan hyvä kysymys. En tiedä, miksi maatalousyritykset on tähän kirjattu. Siellä ilmeisesti kovin paljon muutostarvetta ei liene, mutta sinänsä hyvä. Mutta selvityksillä Suomi ei nouse. Me tarvitsemme oikeasti päätöksiä, ratkaisuja sen eteen, että työttömyystilanne korjaantuisi ja kasvua saataisiin aikaan.

Täällä hallitusohjelmassa on selkeästi kerrottu, että selvitetään asioita mutta etsitään myös ratkaisuja. Onko tämä hallitus etsijähallitus, kun jo ehkä koko sali tietää, miten esimerkiksi kotimaisen polttoaineen, hakkeen ja turpeen, kilpailukyky voitaisiin turvata? Siitä täällä on puhuttu moneen kertaan. Ei tarvitse muuta kuin palauttaa tämä vero 2012 tasolle, niin tämä asia korjautuisi ja suhteessa kivihiileen päästäisiin oikeaan suuntaan.

Mutta yritysten näkökulmasta tästä hallitusohjelmasta ei löydy juuri lainkaan yritysten investointeja vauhdittavia esityksiä, ja tämä on erittäin huolestuttava asia. Täällä toki todetaan näin, että hallitus etsii uusia keinoja, joilla voidaan purkaa yritystoiminnan esteitä. No, jo Kataisen hallitusohjelmaan oli kirjattu lause, että hallinnollista taakkaa kevennetään yritysten osalta. Tavoite oli hyvä, mutta yhtään ei ole tapahtunut. Tulos on puhdas nolla. Yhtään hallinnollista kevennystä yritysten toiminnan osalta hallitus ei ole saanut aikaiseksi, ja me olemme nostaneet esiin keskustassa monia hyviä asioita: Luvitusjärjestelmän nopeuttaminen, yksi hyvin keskeinen asia. Byrokratian karsiminen laajasti tällä yrityssektorilla parantaisi yritysten kilpailukykyä. Me olemme nostaneet esille myös yrittäjävähennyksen, joka olisi todella tarpeen henkilöyrityksille, mutta tämäkin on jäänyt nyt toteuttamatta.

Lyhyesti voisi sanoa, että keskittäminen jatkuu. Muun muassa liikennehankkeitten osalta on nähtävissä, että itäiseen Suomeen tässä hallitusohjelmakirjauksessa ei ole yhtään liikennehanketta. Jos kehysten mukaan mennään, niin ei siellä enää rahaa ole oikein syksyllä budjetissa osoittaa mitään, ellei kehyksiä avata tai revitä auki. Eli tilanne on erittäin huolestuttava. En tiedä, mihinkä hallitus sitten oikeasti tähtää, kun suurin osa Suomea jätetään oman onnensa nojaan. On muistettava kuitenkin, että perustienpidon osalta määrärahoja on jo edellinen hallitus leikannut, ja tarvetta varmasti olisi vauhdittaa myös perustienpidon hankkeita eteenpäin ympäri Suomea, mutta näyttää siltä, että näin ei tule sitten tapahtumaan.

Erityisen hämmentävää minusta on se, kun täällä todetaan myös, että selvitetään rakennuttajayhtiön perustaminen toteuttamaan homekoulujen rakentamista. Onko nyt niin, että halutaan uusi Senaatti kakkonen vai mikä? Yhtiöitä on Suomessa vaikka kuinka paljon. Tämä yhtiön perustaminen on todennäköisesti ollut sosialidemokraattien vaatimus. Miten se pääomitetaan? Kaikki on auki.

Jotenkin tuntuu siltä, että tämä asuntopolitiikka poukkolehtii reunasta toiseen. Kohtuuhintaisista asunnoista on puhuttu nyt yli kolme vuotta, mitään ei ole normien purun suhteen tehty. On paljon asioita: väestönsuojaratkaisut odottavat vielä todellista ratkaisua, vaikka se edelliseen hallitusohjelmaan oli kirjoitettu. Eli jotenkin tuntuu siltä, että kohtuuhintaisia asuntoja ei tule pelkästään sillä, jos asuntoministeri ilmoittaa kyselytunnilla, että rakentaminen tapahtuu sitten jatkossa pressujen sisällä. Se ei varmasti kustannuksia merkittävästi alenna.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelmalla turvataan vastuullisen taloudenpidon jatkuvuus ja myös rakenteellisten uudistusten jatkuvuus. Samalla otetaan myös uusia askeleita Suomen uudelle nousulle.

Tampereen ratikkahanke on tärkeä paitsi sujuvan liikenteen ja elämäntavan myös koko kaupunkiseudun vetovoiman ja maankäytön edistämiseksi. Hallitusohjelmassa Tampereen ratikalle on luvattu rahoitus. Nyt on seudun kuntien paikka osoittaa riittävää kaavoituksen vauhdittamista ja asuntorakentamisen lisäämistä, jotta ratikasta saadaan kaikki mahdollinen hyöty irti ja sijoittaminen hankkeeseen kannattaa. On valitettavaa, että keskusta puheenjohtaja Sipilän johdolla on asettunut vastustamaan tätä Tampereen seudun kannalta todella tärkeää ja tamperelaisten ja koko Pirkanmaan toivomaa hanketta.

Arvoisa puhemies! Suomen vastuullinen taloudenhoidon linja jatkuu, jotta Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa ja jotta luottoluokituksemme ei laske. Pidän velkaantumisen taittamista tärkeänä. Aiemmin sovittuja valtiontalouden kehyksiä ei rikota. Ensiarvoisen tärkeää on, että sovittujen rakenneuudistusten edistäminen jatkuu kestävyysvajeen kattamiseksi. Ensinnäkin, hallitus antaa syksyllä eduskunnalle esityksen kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta kuntatalouden kestävyyden vahvistamiseksi. Toiseksi, sote-palvelu-uudistus tehdään, jotta keskeiset palvelut turvataan laadukkaasti myös tulevaisuudessa. Kolmanneksi, työuria pidentävän eläkeuudistuksen on yllettävä tavoitteisiinsa.

Arvoisa puhemies! Ohjelmaan sisältyy myös uusia, talouskasvua ja talouden dynamiikkaa vahvistavia päätöksiä. Suomen ja suomalaisen työn kilpailukykyä on vahvistettava. Kokoomus toimii suotuisan liiketoimintaympäristön luomiseksi kaiken kokoisille yrityksille ja positiivisen ilmapiirin aikaansaamiseksi. Viimeisen vuosikymmenen aikana lähes kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Yrittäjyyden edellytysten parantaminen on siis parasta työllisyyspolitiikkaa.

Kataisen hallituksen toteuttama yhteisöveron merkittävä kevennys on esimerkki positiivisesta signaalista, joka on jo alkanut tuottaa tulosta. Eduskuntaryhmämme on myös kuullut yrittäjiä ja sitoutunut sen perusteella yrittäjyyden esteiden poistamiseen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen. Lisäksi jo tehtyjä päätöksiä on osattu arvioida uudelleen. Yritysten edustuskulujen vähennyskelpoisuus palautetaan, mikä on merkittävää palvelualojen työllisyydelle.

Arvoisa puhemies! Toivo syntyy kannustavuudesta. Työn, yrittämisen ja toimeliaisuuden on aina oltava kannattavaa. Ansiotuloverotuksessa ja sosiaaliturvan uudistamisessa otetaan askelia työn kannustavuuden lisäämiseksi.

Osaaminen on suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvointimme perusta. Perustutkimuksen ja innovaatioiden kehityksen vahvistamiseksi Kataisen hallitus päätti pääomittaa yliopistoja 150 miljoonalla eurolla. Osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseksi hallitus tekee lisäksi kertaluonteisen lisäyksen yliopistojen perusrahoitukseen.

Tehtyjen ratkaisujen pohjalta on mahdollista synnyttää uutta työtä ja hyvinvointia suomalaisille. Kokoomus on sitoutunut siihen, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös jatkossa. Siksi olemme valmiit tekemään tarvittavat vaikeatkin ratkaisut. Vain työllä ja teoilla kannustetaan Suomi uuteen nousuun.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Niin on tämäkin minihallitusohjelma varsin hapan. Kun me tiedämme sen tosiasian, että työttömänä olevista ihmisistä asuu Helsingin seudun, pääkaupunkiseudun ja Tampereen ulkopuolella kolme neljäsosaa, niin näitä ihmisiä ei auta pätkän vertaa se, että rakennetaan Pisara-rata tai rakennetaan metroa tai hoidetaan Tampereen infra kuntoon.

Näitä ihmisiä auttaisi sen sijaan se, että esimerkiksi Pohjanmaalla laitettaisiin Kauhajoki—Isojoki-tie kuntoon, joka on tällä hetkellä niin huono, että rekat kaatuvat siinä sen takia, että tien reunat eivät pidä. Se tekee sen, että sillä alueella olevat yritykset, joilla on isoja autoja — siellä on puutavara-autoja ja siellä on peruna-autoja — eivät kohta pysty liikennöimään eivätkä viemään tavaraa sieltä pois. Näitä ihmisiä auttaisi myöskin se, että Kaskisten rata laitettaisiin kuntoon Seinäjoelta Kaskisiin. Kaskisissa on syväsatama, ja tämän sataman toiminta on nyt todella vaarassa sen takia, että Kaskisten rataa ei saada kunnostettua. Se olisi ehdottoman tärkeä asia Pohjanmaalle, kuin myös Kasitien kunnossapito. Se on tie, joka tuo tavaraa Vaasan satamaan, joka on yksi vientisatamistamme. Tänne tarvittaisiin myöskin rahaa, ei pelkästään pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle.

Tässä ohjelmassa luvattiin verohelpotuksia sellaisille ihmisille, jotka tienaavat yli 16 000 euroa vuodessa, ei niille, jotka tienaavat vähemmän. Tämä on alin veroluokka. Nimittäin 16 300 ja siitä 24 000:een tienaavia ihmisiä kutsutaan tässä maassa pienituloisiksi. 24 000—40 000 tienaavia ihmisiä puolestaan kutsutaan keskituloisiksi. Siitä huolimatta tämä hallitusohjelma tuo verohuojennuksia pieni- ja keskituloisille, joihin tässä lasketaan mukaan myös ihmiset, jotka tienaavat 40 000—71 000 vuodessa. Haluaisin kysyä pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä, mikä on sitten se suurituloinen tässä maassa, jos 71 000 tienaava ihminen ei ole suurituloinen. Haluaisin myös tietää, mikä on se euromäärä, minkä he tulevat hyötymään näistä veromuutoksista, joita nyt tullaan tekemään.

Tänä päivänä on hehkutettu sitä, että pienituloiset saavat 100 euroa vuodessa. Sanoipa kokoomuksesta vielä joku, että 100 euroa on huomattavasti enemmän pienituloiselle kuin suurituloiselle. Ihmeellistä politiikkaa, koska minun mielestäni maitolitra maksaa aivan saman verran pienituloiselle kuin suurituloisellekin. Se, joka on köyhä, ei saa satasella sen enempää kuin Nallekaan. Täsmälleen saman verran samasta kaupasta voidaan ostaa.

Se, mitä tässä ei ollut lainkaan, mikä on varsin kummallinen asia: ei puhuta mitään sotesta, ei puhuta kuntauudistuksesta. Me tiedämme sen verran, että sote-uudistus on menossa siihen suuntaan, että siellä olisi yksisuuntainen rahoitusmalli, mutta mistä ne rahat otetaan? Sitä ei ole tullut työryhmältä, eikä sitä näköjään tule tältä hallitukseltakaan.

Sen lisäksi tässä ei myöskään puututa millään tavalla maahanmuuton kustannuksiin eikä siihen, että me maksamme työttömyyskorvauksia maan rajojen ulkopuolelle yli 300 miljoonaa euroa joka vuosi tai että maksamme 10 miljoonaa euroa joka ikinen vuosi lapsilisiä ja kotihoidon tukia sellaisille ihmisille, jotka eivät ole koskaan Suomessa käyneetkään.

Mutta toki tässä hyvääkin on. Yksi hyvä asia on se, että sähköiset tunnistautumiset tulevat nyt mahdolliseksi myös sellaisille ihmisille, joilla ei ole luottotietoja. Näin ainakin ymmärsin. Mutta tässä on lantin toisella puolella se, että nyt kun sähköiset tunnisteet ovat kunnossa, niin oletetaan, että ihmiset hoitavat laskunsa ja maksunsa sähköisesti. Muun muassa Vaasan kaupungissa on tullut nyt tilanne, että kun enää ei ole suoraveloitusta, ilmoitetaan ihmisille, että tontin vuokrat peritään vain sähköisillä laskuilla, ja vanhoilla ihmisillä ei ole koneita. Sain juuri kirjeen eilen, missä 77-vuotias rouva kertoi, että heille on ilmoitettu, että laskut tulevat enää sähköisesti. Hän ei osaa käyttää kuin huonosti tietokonetta, ja hänen miehensä ei osaa käyttää lainkaan. Jos nyt käy niin, että tämä rouvaparka sattuu olemaan sairaalahoidossa silloin, kun tuo sähköinen lasku tulee, että hän ei sitä huomaa, niin se lasku jää silloin maksamatta, koska paperiversiota ei tule. Me taas tiedämme, että maksamaton lasku on Suomessa yhtä kuin lumipallo. Se kasvaa koko ajan, ja se kasvaa hyvin nopeasti korkoineen ja kuluineen suuremmaksi kuin mitä tuo varsinainen laskun pääomasumma on ollut.

Näihin asioihin pitää myöskin puuttua, ja nämä asiat pitää pitää mielessä. Meidän on otettava huomioon myös ne kaikkein vähäosaisimmat tässä maassa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomessa emme elä toistemme paitoja pesemällä, ja uusi hallitusohjelma on toisten vaatteiden pesemistä. Ohjelman kehittämisasiat ovat Suomen tilanne huomioiden kosmeettisia.

Ohjelmasta puuttuu Suomen tilanteen toteaminen. Suomen talous on suossa. Vähintä olisi ollut, että se todettaisiin edes ohjelman tiedonannossa. Ihmisille annetaan mielikuva hyvästä, nousevasta kehityksestä, jonka avaimet ovat tässä paketissa. Pidän yleensä hyvänä sitä, että asiat esitetään positiivisesti ja kannustavasti, mutta tässä tilanteessa olisi ollut kyllä järkevää se, että tuodaan esille realiteetit ja tunnustetaan, mikä todellinen tilanne tällä hetkellä on.

Mitään olennaista ei ole muutettu Kataisen ohjelmaan. Kuitenkin Suomen tilanne on vain pahentunut tässä viimeisten vuosien aikana. Tässä olisi pitänyt olla jotakin oikeasti merkittävää kasvua tuovaa asiaa. Toisten vaatteiden peseminen ei nyt tosiaankaan ole lääke Suomen pelastamiseksi.

Ohjelman merkittävimmät päätökset ovat Länsimetro, Pisara-rata ja Tampereen raideliikenne. Näitä perustellaan sillä, että kaupunkien lisääntyvä ihmismäärä saadaan asutettua ja ihmiset voisivat kulkea töissä, saadaan kohtuuhintaisia asuntoja ja työntekijät liikkumaan kaupunkeihin keskitettäviin ja keskitettyihin töihin. Ensin siis rakennetaan kallis rata, sitten kalliit uudet asunnot ja sitten siirretään muka muuttohalukkaat muun Suomen asukkaat tai ulkomaalaiset tekemään näitä töitä kaupunkeihin, töitä, jotka on syystä tai toisesta keskitetty kaupunkeihin. Tämä hallitusohjelma on ennen kaikkea keskittämisohjelma.

Eiköhän tämä keskittämispolitiikka saisi jo loppua? Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa tämmöiseen. Meidän tulee käyttää rahat eri puolilla Suomea olevien voimavarojen hyödyntämiseen. Eri puolilla Suomea on valtavat metsävarat. "Puusta sata uutta tuotetta" oli tulevaisuusvaliokunnan mietintö. Se kertoo näistä mahdollisuuksista. Meillä on eri puolilla Suomea kaivannaiset ja niiden jalostaminen, luonnontuotteet, maassamme kasvavat puhtaat elintarvikkeet, matkailu, arktisuus, ilmasto, hiljaisuus, hajautettu energiantuotanto.

Lisäksi Suomen kehittämisessä tulisi huomioida se totuus, että eri puolilla Suomea toimivissa yrityksissä ja työpaikoissa ovat työntekijät motivoituneempia, tuloksekkaampia, pysyvämpiä, koulutettuja, aluesidonnaisia: voimavara, joka on kokonaan jätetty huomioimatta. Töitä ja ennen kaikkea Suomen kokonaistaloutta kasvattavaa työtä olisi todella paljon eri puolilla Suomea. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus tarttua tähän asiaan, mutta ei.

Eri puolilla Suomea on paljon hyvää, valmista asuntokantaa. Asuntojen lähellä on palvelut, koulut, puhdas luonto, mielekäs suomalainen ympäristö. Koko Suomessa on vielä hyvin toimivat kulkuyhteydet ja nettiyhteydet, mutta kaikki nämä halutaan rakentaa uudelleen suurempiin kaupunkeihin. Nyt ihmiset ahdetaan väkisin asutuskeskuksiin ja tarpeelliset rahat Suomen talouden kehittämiseen käytetään toisten paitojen pesemiseen ja toimintojen entistä suurempaan, teennäiseen keskittämiseen. Eikö tämä kaupunkihallitus näe koko Suomea, Suomen todellista tulevaisuutta ja mahdollisuuksia?

Arvoisa puhemies! Toisena asiana: Hallitusohjelman lopussa on, että ILOn yleissopimus 169 ratifioidaan syksyn aikana edellyttäen, että hallituksessa on saavutettu saamelaismääritelmästä yksimielisyys. On hieno asia, että saamelaisuutta pidetään arvossa ja se huomioidaan Suomen päätöksenteossa.

Erityisesti saamelaisten asuttamalla alueella on erittäin tärkeää, että he voivat vaikuttaa erityisesti alueen valtionmaiden käyttöön. Kyse on yleensä perinteisistä saamelaiskulttuuriin kuuluvista elinkeinoista, kuten porotaloudesta, metsästyksestä, luonnonvarojen keräämisestä, kalastuksesta ja näihin liittyvistä asioista, sekä nykymuotoisista saamelaiskulttuuriin liittyvistä asioista, kuten matkailusta.

Ongelman muodostaa kuitenkin se, ketkä ovat saamelaisia ja millä alueella he vaikuttavat, ketä tulee kuulla ja mistä alueista on kysymys näistä asioista päätettäessä. Toivottavasti saamme tälle asialle aikaiseksi kehittävän ratkaisun eikä tämä asia riitauta enempää ihmisiä. Meitä Lapissa on liian vähän. Tarvitsemme kaikki voimavarat saamelaisen kielen ja kulttuurin kehittämiseksi.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubb on profiloitunut poliitikkona, joka puhuu suoraan ja avoimesti, jolla on selkeät pointit asioihin ja joka tuo ne selkeästi esille. Pidän itse tämäntyyppisestä kommunikoinnista, arvostan sitä erityisesti poliitikossa. On erittäin tärkeää, että kansalaiset saavat rehellisen ja avoimen tiedon siitä, mitä poliitikko oikein ajaa toiminnassaan takaa.

Avoimuus ja rohkeus — juuri näillä sanoilla pääministeri kuvasi hallitusohjelmaa sitä esitellessään. Hallitusohjelma ei jätä epäselväksi sitä, että uusi pääministeri toimii juuri näin. Nimittäin milloinkaan ennen ei yksikään hallitus ole suunnannut kaikkia merkittävimpiä investointejaan maantieteellisesti ajatellen yhtä suppealle alueelle, pelkästään Tampereen eteläpuoliselle alueelle. Näin on tapahtunut Stubbin hallituksen ensimmäisessä ohjelmassa. Ymmärrän pääministeriä, hän on Etelä-Suomen poika. Hän on Etelä-Suomessa vahvan puolueen johtaja. Hän toimii oman alueensa, omien äänestäjiensä edun mukaisesti.

Tämän ohjelman tavoitteet ovat avoimet ja selkeät: väestön siirto Tampereen eteläpuoliselle alueelle, lisää väkeä pohjoisesta, idästä, lisää maahanmuuttajia tälle alueelle. Hallitus toimii avoimesti, se ei salaa näitä tavoitteitaan. Jokainen, joka tuon investointiohjelman lukee, ymmärtää, mistä on kysymys. Tänne rakennetaan liikenneväyliä ja tänne investoidaan niitten liikenneväylien ympäristöön uusia asuntoja kymmenilletuhansille, mutta ei vain kymmenilletuhansille vaan aivan varmasti sadoilletuhansille, uusille ihmisille. Tämä on selkeä hallituksen avoin tavoite. Se lähtee siitä, puhuttaessa taloudellisesta kasvusta, että juuri näin toimittaessa pannaan liikkeelle Suomessa myös taloudellista kasvua. Sopii kuitenkin kysyä, mitä nämä sadattuhannet ihmiset täällä tekevät, mistä saadaan sitä tuottavaa työtä, jolla lisätään kansantuotetta Suomenmaassa.

On tiedossa, että kokoomuksella on pitkään jo ollut, myös pääministeri Kataisen aikana, tavoitteena keskittää Suomea. Tutustuin vaalikaudella 2003—2007 Jere Lahteen, joka oli kokoomuksen eduskuntaryhmässä tämä vuorineuvos ja joka oli toteuttanut omassa organisaatiossaan SOK:ssa keskittämispolitiikan. Hän aivan avoimesti kertoi, että näin tulee Suomessa tehdä, muuten Suomi ei tule menestymään. Hän oli Kataisen hyvin läheinen oppi-isä. Tämä oli myös sen aikaisen politiikan taustalla. Mutta Kataisen aikana, hän kun oli maaseudun miehiä lähtökohtaisesti, tämä toiminta pysyi ikään kuin verhon takana. Nyt toiminta on avointa, ja tuloksena on hallitusohjelma, jonka olemme tänä päivänä täällä eduskunnassa kuulleet pääministerin esittävän ja josta olemme keskustelleet.

On käsittämätöntä, miten SDP, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit voivat tämän hallitusohjelman hyväksyä. On käsittämätöntä, että he suostuvat kokoomuksen apupuolueiksi, niin kuin tässä hallitusohjelman laatimisessa on tapahtunut. Se kaikki muu kuorrutus, mikä siellä on, joitakin lapsilisäleikkausten korjauksia verotuksen kautta, on vain kuorrutusta verrattuna siihen, mikä tämän hallitusohjelman iso linja on. Se täytyisi jokaisen nähdä.

Nämä miljardiluokan liikenneinvestoinnit tänne Etelä-Suomen alueelle ovat sitä luokkaa, että me voisimme miettiä, mitä muita tuottavia investointeja näillä miljardeilla voitaisiin saada aikaan. Lapin näkövinkkelistä nostan edelleen esiin esimerkiksi Yaran ja valtion yhteishankkeena liikkeelle pantavan Soklin. Se edellyttää liikenneinvestointeja mutta ei läheskään näin mittamassa määrin kuin nämä Etelä-Suomeen nyt tehtävät investoinnit. Kolarin radan (Puhemies koputtaa) sähköistys olisi ensi askel Jäämeren yhteyteen lännen puolelta, jos siihen joskus päädyttäisiin. Pisara-radan mittasuhteet ovat sellaisia, että voidaan aivan hyvin kysyä, (Puhemies koputtaa) olisiko ollut järkevämpää käyttää se summa yhteyden rakentamiseen Jäämerelle ja niin edelleen. Ruotsi ja Norja ovat valinneet pohjoisen, investoivat sinne, luovat sitä kautta kasvua omaan talouteensa, katsovat arktisia mahdollisuuksia ihan vakavasti. Suomi on valinnut toisin, se on kääntänyt lopullisesti tämän hallituksen ohjelmassa selän pohjoiselle, oikeastaan koko Suomelle, lukuun ottamatta tuota Tampereen linjaa.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että politiikka on tullut avoimeksi. On hyvä, että Alexander Stubb on paljastanut tässä korttinsa, toimii avoimesti. Tähän ei saada muutosta mitenkään muutoin kuin kokoamalla myöskin vaihtoehtoinen vaalijoukkue tälle hallitukselle. Suomen Keskustan tulee se tehdä, se on ainoa mahdollisuus muuttaa tämän politiikan suunta seuraavien vaalien jälkeen.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma valmistui ripeällä tahdilla, ja se sai kansalaisilta kiitosta. Toivotaan, että nämä hallitusohjelmaan sisältyvät hyvät tavoitteet myös toteutettaisiin ripeästi. Meillä on kuitenkin maan talous ongelmissa, ja suurin kysymys liittyykin siihen, kuinka hyvin ohjelma tukee tavoitetta selättää valtiontalouden velka vuoteen 2018 mennessä tai ainakin kääntää se laskusuuntaan.

Tämä hallitusohjelma satsaa suuriin investointeihin, joiden tarkoitus on tuoda työtä ja verotuloja Suomeen. Hallitus panostaa isoihin raidehankkeisiin, joiden edellytyksenä on tonttitarjonnan lisääminen pääkaupunkiseudulla. On aivan aiheellista kysyä, riittävätkö rahat myös sitten pienempiin hankkeisiin. Näitä täytyy tietenkin nostaa esille sitten syksyn budjettiriihessä.

Hallitus panostaa asuntotuotantoon, mikä onkin hyvä asia pääkaupunkiseudun asuntopulan helpottamiseksi. Mieluisa investointihanke on nyt tämä, työnimellä, Remontti Oy:n perustaminen homekoulujen ja homerakennusten korjausta varten. Tarkastusvaliokunnan vahva viesti homekoulujen korjaamiseksi on nyt kuultu, ja näiden sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaaminen maksaa kyllä itsensä takaisin terveinä lapsina ja yleensäkin ihmisten parantuneena terveytenä. Muistuttelen tässä myös rakennusvalvonnan tärkeydestä homeongelmien ehkäisyssä.

On viisasta sekä energiapoliittisesti, taloudellisesti että työllisyyden kannalta, että tämä hallitus ei ottanut hätiköidysti kantaa hataralla pohjalla makaavaan ydinvoimakysymykseen. Se olisi ollut myös Kataisen hallitusohjelman kirjausten vastaista. Ja tämän hallituksen ja tulevankin hallituksen tulee laittaa kaikki voimavarat kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon. Nämä uusiutuvat energialähteet sisältävät maatalouden tuottaman bioenergian, hakkeen, biokaasun ja jo käytössä olevan vesivoiman ja auringon ja jätteiden hyötykäytön.

Tulevaisuuden työpaikat syntyvät puhtaan teknologian kehittämiselle. Tällä puhtaalla teknologialla on kysyntää maailman suurissa kaupungeissa, kun ne yrittävät vähentää ilmastolle haitallisia päästöjä ja kun ne yrittävät hävittää ihmisten ja eläinten tuottamia jätteitä ja taata asukkailleen puhtaan veden saannin.

Jos tätä hallitusohjelmaa katsoo ympäristön näkökulmasta, ympäristösilmälasein, sisältää se monia hyviä asioita. Raideinvestoinnit, biotalous, cleantech sekä 40 prosentin päästövähennystavoitteen hyväksyminen EU:ssa, mikäli sopeutumistaakka jaetaan oikeudenmukaisesti jäsenmaiden kesken, ovat kaikki hyviä tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastolaki antaa uuden työkalun eri hallinnonaloille arvioida toimintojaan ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta.

On viisasta kirjata hallitusohjelmaan, että Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. On hyvä, jos nämä tulevat myös osaksi Team Finland -konseptia.

Näiden viisaiden tavoitteiden, joita Suomi on asettanut ulkopolitiikalleen, valossa onkin suorastaan kauhistuttavaa kuunnella sellaista puhetta, mitä valitettavasti tänään edustaja Saarakkala puhui, että Suomen tulisi sulkea rajansa maailman kaikkein hädänalaisimmilta ihmisiltä. Nämähän ovat useasti niitä kiintiöpakolaisia, ja Suomella on 750 se pakolaiskiintiö. He ovat juuri niitä haavoittuvimpia ihmispoloja vailla suojaa ja turvaa, usein vanhempansa menettäneitä lapsia, yksinhuoltajaäitejä, sotien uhreja ja niitä ihmisiä, joilla ei ole yhtään, yhtään mitään. Mietinkin, kuinka inhimillinen olisi näiden poliitikkojen yhteiskunta — onneksi heitä on harvoja, mutta kuitenkin — jotka sulkevat silmänsä maailman kaikkein kurjimmilta ja haluavat irrottaa Suomen kansainvälisistä sopimuksista, jotka perustuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Ihmisoikeudet ovat universaaleja oikeuksia, eikä niiden rikkomista voi hyväksyä kotimaassa eikä ulkomailla.

Arvoisa puhemies! Alkaa aika loppua kesken, ja taidankin varata vielä toisen lyhyen puheenvuoron tuolta paikalta. — Kiitos.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Keskityn vielä perheiden, lasten ja nuorten tilanteeseen.

Kevään kehysriihen yhteydessä tehty noin 8,4 prosentin leikkaus lapsilisään on puhuttanut ihmisiä paljon. Tuolloin pöydällä oli vain huonoja vaihtoehtoja, joista hallituspuolueiden kompromissina valittiin tasainen leikkaus. Tuolloin demarit kuitenkin edellyttivät, että leikkauksen vaikutuksia on arvioitava kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa tehtävä korjaavia toimenpiteitä syksyn budjetissa.

Siksi onkin hyvä, että verotuksen lapsivähennyksen avulla nyt kohdennetaan 70 miljoonan euron helpotus pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden verotukseen. Näin lapsilisäleikkauksien vaikutusta voidaan kompensoida. Nyt on tärkeää, että verovähennykseen löydetään malli, joka kohdistaa sen mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden tilanteesta keskustelu on kulminoitunut voimakkaasti lapsilisään ja perheiden toimeentuloon. Tämä on erittäin ymmärrettävää etenkin pienituloisten perheiden osalta, koska jokaisella eurolla on tärkeä merkitys päivittäisen arjen pyörittämisessä.

Me tiedämme myös, että lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavat perhepalveluiden saatavuus ja laatu. Miten neuvolapalvelut, päivähoito, kotihoito ja muut palvelut ovat perheiden saatavilla, ja minkälaista palvelu on laadultaan? Kokevatko perheet, että he saavat tarvittavan tuen perhepalveluista? Meidän on panostettava varhaiseen tukeen ja palveluiden kehittämiseen. Laadukkaisiin palveluihin satsaaminen on kustannustehokasta ja järkevää politiikkaa. Siksi on tärkeää, että hallitusohjelmaan on kirjattu sekä varhaiskasvatuslain että sosiaalihuoltolain valmistelun jatkuminen suunnitellun mukaisesti.

Meidän tulee tukea paremmin myös pieni- ja keskituloisia perheitä. Varhaiskasvatusmaksujen uudelleenarviointi olisi yksi hyvä vaihtoehto tähän. Tämä tukisi myös työllisyyttä. Varhaiskasvatuksen maksuihin pitää mielestäni löytää nykyistä parempi ratkaisu, sillä nyt maksut ovat täysimääräiset jo pienituloisiksi luettavilla perheillä ja indeksikorotukset nostavat maksuja taas elokuun alussa.

Me tiedämme myös, että korkeilla päivähoitomaksuilla on merkitystä naisten työllisyydelle, eli tässäkin tarvitaan laajempaa rakennepoliittista näkökulmaa.

Myönteistä on, että lasten ja perheiden kannalta tärkeitä palveluita on jo aiemmin tällä vaalikaudella parannettu monin tavoin. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan elokuussa. Silloin perusopetuksen lisäksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaat saavat oikeuden psykologi- ja kuraattoripalveluihin sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Lisäksi esiopetus tulee velvoittavaksi ensi vuoden alusta, ja oppivelvollisuusiän pidentäminen koskemaan toisen asteen ensimmäistä vuotta toteutetaan aiemmin sovitulla tavalla.

Näillä kaikilla toimilla pyritään tukemaan lasta ja nuorta ja antamaan hänelle mahdollisimman hyvä kasvu ja tuki elämään. On ehdottoman tärkeää, että hallitus pitää jatkossakin lapsiperheiden palvelut tiukasti asialistalla.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus jatkaa yhtenä painopisteenään työtä köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hallitusohjelmaan on erityisesti kirjattu, että lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa arvioidaan perheiden, erityisesti lapsiperheiden, asemaa. Tämä on tärkeä linjaus. Toivon, että lapsiperheiden köyhyyteen kiinnitetään erityistä huomiota ja otetaan tavoitteeksi lapsiperheiden köyhyyden hävittäminen Suomesta. Meidän tulee asettaa tavoitteeksi nollatoleranssi lapsiperheköyhyydelle. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta lapsiperheköyhyys saadaan poistettua Suomesta.

Kuten jo totesin aikaisemmin, Suomessa on tällä hetkellä noin 130 000 lasta, jotka asuvat pienituloisessa perheessä, ja heistä noin 30 000 lasta asuu köyhyydessä, jossa elämän perustarpeet eivät ole itsestäänselvyyksiä. Kyse on ruuasta, vaatetuksesta ja harrastuksista eli aivan normaaleista jokapäiväisistä lasten ja nuorten perustarpeista. Lapsiperheiden köyhyys on ongelma, joka voi vaikuttaa monin tavoin lasten elämään. Pienituloisuuden ja köyhyyden taustalla on usein työttömyys.

Tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että panostamme työllisyyteen. Työ on paras tae poistaa myös lapsiperheiden köyhyyttä. Samanaikaisesti meidän on panostettava työelämän sisältöihin sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Me tarvitsemme työpaikkoja, mutta tarvitsemme myös joustavuutta ja tukea perheen ja työelämän yhteensovittamiseen. Vanhempien työelämäosallisuutta pitää myös vahvistaa monella eri tavalla. Mielestäni etenkin äitien työllistämiseksi tulee kehittää nykyistä yksilöllisempiä toimia, koulutusta ja täydennyskoulutusta. Myös yksinhuoltajien hankalat tilanteet työn ja lasten hoitamisen järjestämiseksi pitää huomioida nykyistä paremmin.

Tähän työhön me tarvitsemme mukaan myös työmarkkinajärjestöt. Olen vakuuttunut, että huomioimalla paremmin perheiden erilaiset elämäntilanteet mahdollistamme yhdessä parempaa elämänlaatua ja jaksamista, mutta myös työelämän kannalta parempaa työhyvinvointia ja sitä kautta työhön parempaa tuottavuutta. Eli tästä hyötyvät kaikki.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Investointiohjelmallaan pääministeri Stubbin hallitus yrittää piirtää Suomen karttaa uudestaan. Tässä kartassa Suomi alkaa Helsingistä ja päättyy Tampereelle. Muulle Suomelle käännetään selkää. Tällainen kuva, valitettavasti, tästä hallitusohjelmasta tulee. Tätä tosiasiaa eivät muuta miksikään ne täällä debatissakin kuullut puheenvuorot, joissa pyritään selittämään, että kyllä sitten syksyllä budjettiriihessä tulee joitakin murusia myös muualle Suomeen: kun saadaan täällä ratikka ja metro kulkemaan, niin kyllä niitä kipinöitä lentää sitten vähän ympärillekin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan sisältyy kyllä kaksi sinänsä myönteistä linjausta: edustuskulujen osittaisen verovähennysoikeuden palauttaminen ja lapsivähennys verotukseen.

Tämä edustuskulujen verovähennysoikeushan poistettiin tämän vuoden alusta, ja seuraukset ovat olleet etenkin Lapin tunturikeskuksissa erittäin huonot työllisyyden ja matkailuelinkeinojen myynnin näkökulmasta. Paikka paikoin yritysmyynti on laskenut jopa 30 prosenttia, mikä on heijastunut suoraan alueen työllisyyteen, ja sen takia on toki viisasta, että hallitus tämän huonon päätöksensä nyt korjaa.

Sitten mitä tulee lapsivähennykseen, niin joutuu toki ihmettelemään, miksi lapsilisää piti yleensäkään leikata 110 miljoonaa euroa, kun nyt kerta löytyy sitten 70 miljoonaa euroa lapsivähennyksiin. Toki voidaan niinkin sanoa, että lapsivähennys voidaan kohdistaa aika hyvin, jos se oikealla tavalla valmistellaan, mutta olen erittäin huolissani siitä, että kun puhutaan, että vain pienituloisiin lapsiperheisiin tulee lapsivähennys, niin teknisesti tämän rakentaminen saattaa tulla erittäin hankalaksi, koska ajatuksena lienee se, että vähennys tehtäisiin valtionverotukseen, ja aivan pienituloisethan eivät valtionveroa maksakaan. Taitaa olla niin, että noin 10 000—15 000 euron tuloista aletaan vasta maksaa valtionveroa, sitä ennen maksetaan kunnallisveroa, joten tässä joudutaan rakentamaan aika hankala systeemi.

Sitten tärkeämpi näkökulma on vielä se, että eivät itse asiassa pelkästään pienituloiset lapsiperheet ole taloudellisissa vaikeuksissa tänä päivänä vaan myös ne lapsiperheet, jotka ovat keskituloisia. Erityisesti siellä keskituloisissa lapsiperheissä monilapsiset perheet ja yhden tulonsaajan perheet ovat erittäin hankalassa taloudellisessa tilanteessa tänä päivänä. Kaikki hallituksen päättämät säästötoimenpiteet kohdistuvat sinänsä yhtä lailla lapsiperheisiin ja, voi sanoa, monelta osin erityisesti lapsiperheisiin niin kuin muihinkin talouksiin. Ja nämä perheet, jotka sinänsä pyrkivät työllään elättämään perheensä ja ovat ehkä tuloluokassaan sillä tasolla, että maksavat täydet päivähoitomaksut ja eivät saa yhteiskunnan tukia, ovat joutuneet aika tiukkaan tilanteeseen. Sen takia lapsivähennys, jos ja kun sitä nyt lähdetään voimaan saattamaan, pitäisi suunnitella niin, että se tulisi kattamaan myös keskituloiset lapsiperheet ja siinä huomioitaisiin asia niin, että monilapsiset perheet saisivat luonnollisesti vähentää enemmän kuin yksi- tai kaksilapsiset perheet.

Arvoisa puhemies! Lopussa haluan nostaa esiin hallitusohjelman viimeisen virkkeen, joka koskee ILO 169 -sopimuksen ratifioimista. Hallitushan toteaa ohjelmassaan, että ILOn yleissopimus ratifioidaan syksyn aikana edellyttäen, että hallituksessa on saavutettu saamelaismääritelmästä yhteisymmärrys. Kirjaus on lappilaisten ja, voisi sanoa, saamelaistenkin näkökulmasta siinä mielessä outo, että ratifioinnin edellytyksenä on hallituksen sisäinen sopu, ei se, että saamelaismääritelmä olisi asiasisällön kannalta järkevä ja hyväksyttävä. Ei lappilaisia ja saamelaisia ihmisiä niinkään kiinnosta se, pääseekö määritelmästä hallitus yhteisymmärrykseen. Heitä kiinnostaa se, onko tämä saamelaismääritelmä kestävällä tavalla määritelty eli keitä viime kädessä saamelaismääritelmä koskee, ketkä pääsevät vaaliluetteloon.

Ratkaistavana on myös muita keskeisiä ongelmia, jotka ovat olleet tähän saakka ILO-sopimuksen ratifioinnin esteenä, muun muassa saamelaisten omistus- ja hallintaoikeus perinteisesti asumiinsa maihin ja sopimuksen vaikutus näihin asioihin, (Puhemies koputtaa) joista säädetään ILO-sopimuksen 14 artiklassa. Saamelaiskäräjälakia ollaan parhaillaan uudistamassa, (Puhemies koputtaa) ja työryhmä esittää muutoksia saamelaismääritelmään. Tämä määritelmä, joka lakiluonnoksessa on, veisi selvästi huonompaan suuntaan saamelaismääritelmää ja vaaliluetteloon hyväksymistä. Tämä kohtelisi väärin niitä henkilöitä, jotka todistettavasti polveutuvat saamelaisista mutta ovat menettäneet kielensä. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että ILO-sopimuksen ratifioinnilla ei ole mitään erityistä kiirettä. Koko sopimuksen ratifioinnin tarvekin on kyseenalaistettu. Tärkeintä on, että marssijärjestys on oikea ja ongelmakohdat ratkaistaan kestävällä tavalla. Eduskuntaan on tuotava yhtä aikaa sopimuksen ratifioinnin kanssa kaikki ne lait, joihin sopimuksella on tai voi olla vaikutusta.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Kataisen—Stubbin hallitusohjelmilta odotettiin paljon enemmän kuin miten ne todellisuudessa ja käytännössä ovat toimineet ja mitä ne ovat tuottaneet.

Päähallituspuolueet kokoomus ja SDP tunnistivat, kun tiedettiin, että hallitus ja pääministeri vaihtuvat, sen, että ne toimenpiteet, joita Kataisen hallitusohjelmassa oli, eivät läheskään kaikilta osin ole toteutuneet. Päällimmäisenä siellä oli velkasuhteen taittaminen, erittäin isot yhteiskunnalliset uudistukset, rakenneuudistukset, joita haluttiin eteenpäin viedä. Talous haluttiin saada kasvu-uralle, työllisyys saada kasvu-uralle. Kaikki nämä keskeiset tavoitteet jäivät toteuttamatta.

Siksi olisi edellytetty ja kaikki edellyttivät, että nyt uudessa ohjelmassa, jota pääministeri Stubbin johdolla koottiin, olisi otettu toisenlainen asento Suomen uudistamiseksi, talouden uudistamiseksi, työllisyyden uudistamiseksi ja meidän kilpailukykymme vahvistamiseksi. Valitettavasti tuo hallitusohjelma tuottaa tältä osin pettymyksen. Siinä on yhtä hienoja kirjauksia kuin Kataisenkin hallitusohjelmassa, mutta se räikeä ristiriita toteutuksen ja budjettien välillä suhteessa hallitusohjelmaan on silmiinpistävä. Ja niin se on valitettavasti nytkin. Erittäin moni asia jää selvittelyjen varaan, kun olisi tarvittu ja kun meidän pitää tällä hetkellä nähdä käytännön toimenpiteiden tarve, nopea tarve. Me olemme riittävällä tavalla selvitelleet usean vuoden ajan erilaisia asioita. Nyt on toimenpiteiden aika.

Hallituksella on tietysti muutama kuukausi aikaa tehdä tuo työ, mutta tällä otteella, jota me tänään tässä keskustelussa olemme esittelyssä kuulleet, en usko, että näin tulee tapahtumaan. Siihen ei keskusta usko. Siksi olemme tarjonneet monia erilaisia asioita, joita vaihtoehtoina olisi voitu lähteä viemään eteenpäin. Valitettavasti ne eivät vain kelvanneet. Tarvitaan johdonmukaisuutta, tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja tarvitaan ennustettavuutta. Muuten eivät investoinnit ja sitä kautta talouden kohentuminen liikkeelle lähde.

Yksi selkeä asia, joka tästä hallitusohjelmasta on luettavissa, on keskittämisen vahvistaminen edelleenkin. Ihmettelen, miksi hallitus ei luota koko Suomen voimavaroihin ja siihen, että kaikkien suomalaisten työ on arvokasta ja kaikkien suomalaisten työllä on merkittävä osuus meidän taloutemme kohentamisessa.

Kaikkein eniten tuo keskittäminen näkyy siinä, että nyt merkittävät hankkeet, joita liikkeelle laitetaan, nekin vasta tulevaisuudessa, keskittyvät muutamaan keskukseen tässä maassa — muutamaan keskukseen tässä maassa. Keskusta ei sinänsä vastusta Pisara-rataa eikä Länsimetroa, ei lainkaan, mutta se vastustaa sitä, että muualle ei osoiteta välttämättömiä, vaikkapa infraparannusvaroja ja toimenpiteitä, joita me kaikki tiedämme siellä tarvittavan. Meidän perusinframme rapautuu, ja siihen meillä ei ole varaa. Se on yksi merkittävimpiä kilpailukykytekijöitä, joita Suomella on, ja siitä meidän pitää huolta pitää ja huolta kantaa. Nyt näin ei tapahdu.

Puhemies! Sen sijaan keskusta vastustaa sitä, että valtio osallistuu Tampereen raitiovaunuliikenteen kehittämiseen. Miksi vastustamme sitä? Siksi, että näemme, että jos yhteiskunnan laittamia rahoja, jotka ovat kokonaisuudessaan noin 0,5 miljardin luokaa, vastaava summa laitettaisiin esimerkiksi biokaasutuotannon kehittämiseen ja uuden teknologian valmistamiseen ja sitä kautta oman kotimaisen polttoainetuotannon edistämiseen, meidän koko julkinen liikenteemme voisi toimia biokaasuvetoisesti. Silloin me saisimme kansantaloudelle merkittävästi paljon suuremmat hyödyt kuin Tampereen, yksittäisen kaupungin, raitioliikenteen massiivisesta rakentamisesta, ja sen lisäksi me saisimme paljon suuremmat ympäristöhyödyt aikaiseksi. Mutta tätä ei haluta nähdä, ja ihmettelen suuresti, miksi näin on.

Puhemies! Lopuksi. Eilisen päivän uutinen numero yksi, joka itseäni hätkähdytti, oli se, että ympäristöministeri Ville Niinistö totesi, että hallituskoalitio ja ministerijoukko, joka nyt valitaan, on hyvä ja saatiin jarrumiehet pois hallituksesta. Hän viittasi siihen, että nyt pystytään tekemään sellaista ympäristöpolitiikkaa, jota Suomi tarvitsee.

Herra puhemies! Tämä Suomi ei tarvitse yhtään uutta ympäristösäädöstä, ei yhtään uutta ympäristölakia, vaan nykyisten jouhevampaa noudattamista ja toimintatapoja. Meillä täytyy olla elinkeinopolitiikka yhtenä merkittävänä osana, ei ainoastaan yksisilmäinen ympäristöpolitiikka vaan elinkeinopolitiikka ja näiden yhdistelmä. Me emme sillä tule toimeen, (Puhemies koputtaa) että me kaikki suojelemme, että me kaikille asetamme esteitä ja hallinto vain meillä paisuu. Me tarvitsemme käytännön toimenpiteitä, jotta me saamme ne myönteiset ilmastovaikutukset aikaan ja myönteiset kauppa- ja vaihtotasevaikutukset aikaiseksi.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi tuossa vähän aikaisemmin puhui keskituloisista lapsiperheistä. Haluaisin todellakin tietää, mikä on keskustan keskitulo. Me tiedämme tämän päivän jälkeen, mikä on SDP:n keskitulo ja mikä on kokoomuksen keskitulo. Minä ymmärrän varsin hyvin, että pääministeri Stubbin mielestä 71 000 vuodessa tienaavat ovat keskituloisia elleivät jopa pienituloisia, mutta ihmettelen suuresti, kuinka valtiovarainministeri Antti Rinne on samaa mieltä, että keskituloisia ovat ihmiset, jotka tienaavat 70 000 euroa vuodessa. Täällä on hehkutettu sitä, kuinka pieni- ja keskituloisten verotusta tullaan keventämään, ja se tarkoittaa sitä, että sellaisten ihmisten, jotka tienaavat 16 300—71 000 ja muutaman satasen päälle, kohdalla verotusta tullaan keventämään. Tämä on kummallinen asia.

Onhan tässä muutakin kummallista. Esimerkiksi SDP ollessaan nyt hallituksessa on ollut mukana leikkaamassa lapsilisiä. Se ei sinänsä ole SDP:lle uusi asia. Nimittäin, kuten muistamme, 90-luvun puolessavälissä taisi olla Lipposen kakkonen, joka leikkasi lapsilisiä 30 markalla jokaiselta lapselta ja tasasi lapsikorotukset 200 markkaan. Sen jälkeen lapsilisiin ei tässä maassa ole korottavasti koskettu. Päinvastoin indeksileikkauksia on tullut, ja näyttää siltä, että ainakin tämän hallituksen toimesta niitä tullaan edelleenkin tekemään. Indeksitarkistuksia sen sijaan saattaa olla vaikea tehdä, koska pääministeri ei edes tiedä, mitä se sana tarkoittaa.

Rakenteellisia uudistuksia voitaisiin sen sijaan tehdä kaikkein pienituloisimmille eli toimeentulotuella eläville. Heidän kohdallaan esimerkiksi S-bonusrahat, joita tulee, kun käytetään bonuskorttia, kilahtavat sinne tilille, kun siinä pitää olla tili, jotta voi käyttää niitä rahoja. Tänä päivänä sosiaalitoimistot haluavat tietää, kuinka paljon S-bonusrahaa tulee, ja se vähennetään toimeentulotuesta. Samaten aikuisten, ei kotona asuvien lasten tulot lasketaan vanhempien tuloihin mukaan, jos vanhemmat tarvitsisivat toimeentulotukea. Ja päinvastoin: jos aikuinen lapsi ei asu kotona ja tarvitsisi toimeentulotukea, hänen pitää toimittaa vanhempiensa tiliotteet ja tulotiedot sosiaalitoimistolle, joka sitten päättää, maksetaanko täysi-ikäiselle ihmiselle toimeentulotukea vai ei. Tämä on aika lailla kummallista. Esimerkiksi: jos vaikkapa lapsesi saa toimeentulotukea ja haluat lähettää hänelle 20 euroa syntymäpäivälahjaksi, kun kaveri täyttää vaikka 30 vuotta tai ehkä 27 vuotta, niin jos se menee sille tilille, josta tiliote toimitetaan sosiaalitoimistoon, niin se 20 euroa vähennetään sitten siitä toimeentulotuesta. Näin ei toimi osuuskauppaväki, näin toimivat Suomen päättäjät. Tähän asiaan olisi hyvä saada myös muutos.

Tämä hallitusohjelma loistaa sillä, että se unohtaa ihmisen ja se keskittää isoille alueille kaiken. Nyt pitäisi muistaa, että Suomessa on ihmisiä myöskin kasvualueiden ulkopuolella, myöskin pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja myöskin Tampereen ulkopuolella ja myöskin sinne olisi syytä siirtää varoja. Sinne olisi syytä antaa sen verran elämisen edellytyksiä, että meidän maaseutumme pysyisi asuttuna. Ei ole mitään järkeä siinä, vaikka rakennamme minkälaisia Pisara-ratoja ja suoria ratoja ja teitä kohti Helsinkiä: eivät ne kaikki tänne sovi. Viisi ja puoli miljoonaa ihmistä — eivät kaikki tälle alueelle sovi. Meidän on pakko asua myöskin tuolla periferiassa, ja myöskin periferia pitää pitää elävänä, ja se pitää pitää toimivana.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä tässä lopuksi esittää kannatukseni edustaja Soinin esittämälle epäluottamuslauseelle. Vai oliko se epälauseluottamus? Joka tapauksessa sille.

Kyllä.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Luen myös hallitusohjelman viimeisen virkkeen: "ILO:n yleissopimus 169 ratifioidaan syksyn aikana edellyttäen, että hallituksessa on saavutettu saamelaismääritelmästä yhteisymmärrys." Tässä ei puhuta mitään, millä sisällöllä aiotaan tämä sopimus ratifioida. Sen tiedämme kaikki, että saamelaismääritelmästä käydään kädenvääntöä Lapissa. Erityisesti pohjoisilla alueilla on laajasti käsitys siitä, että saamelaismääritelmää tulisi niin sanotusti avartaa, niin että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voidaan hyväksyä myös niitä, jotka todella itseidentifikaation kautta tahtovat sinne kuulua. Erityisesti tämä koskee inarinsaamelaisia ja metsäsaamelaisia. On erittäin vaikea arvioida, kuinka suuresta ihmisjoukosta on kysymys, mutta periaatteessa olennaisesta asiasta on kysymys juuri tämän saamelaismääritelmän kohdalla.

Hallitus näyttää antavan ymmärtää eri yhteyksissä, sen ministerit antavat ymmärtää, että tämän ratifiointikysymyksen osalta on edistytty. Mitään merkkejä minusta ei siihen suuntaan tosiasiassa kuitenkaan ole, vaan hallitus näyttää pyrkivän vääntämään tästä asiasta poliittisen ratkaisun, aivan niin kuin tämä hallitusohjelman lause, joka koskee ILO-sopimuksen ratifiointia, kuvailee.

Olen itse esittänyt, että ennen kuin tämä ratifiointi voidaan tehdä, on tehtävä tuolla saamelaisalueella niin sanottu olosuhdeanalyysi, mutta oikeusministeriö ei ole tähän millään tavalla tarttunut vaan ajaa härkäpäisesti tämän ILOn sopimuksen ratifiointia. On selvää, että jos tämä ratifioidaan tässä tilanteessa, paneutumatta syvällisesti tilanteeseen ja katsomatta saamelaismääritelmää uudelleen, sillä synnytetään vain uusia ristiriitoja ja alueelle tulee sellainen ongelma, että siellä saamelaiskäräjien lausunto esimerkiksi kaikista elinkeinopoliittisista hankkeista on paljon painavampi kuin paikallisten kuntien lausunto. Sitä oikeustilaa itse en voi tässä maassa kyllä hyväksyä enkä ymmärtää.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tulin kuitenkin tänne pönttöön, jos puhe jatkuu hieman pitempään kuin sen minuutin.

Tässä ovat lappilaisedustajat hienosti ja hyvin puhuneet tästä ILO-sopimuksen ratifiointiprosessin monimutkaisuudesta ja siitä, että se ei ole suinkaan helppo asia. Sillä tavalla se on tässä hallitusohjelmassakin tietysti poikkeuksellinen kohta, että siinä on kysymys ihmisen identiteetistä. Nähdäkseni ILO-sopimuksen henki on se, että se kunnioittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta, eikä identiteettiä oikein voi ulkoa käsin määritellä. Siinä mielessä on ihan hyvä, että tämä kirjaus on suhteellisen väljä, ja nähdäkseni se kyllä edellyttää erittäin syvällistä työskentelyä ja pohdintaa. Ennen kaikkea sen pohdinnan ja työskentelyn täytyy tapahtua saamelaisvetoisesti, näin näkisin, ja sen yhteisymmärryksen täytyy löytyä saamelaisten kesken. Mutta vielä painotan tätä, että on tärkeää kunnioittaa sitä, että ihminen saa itse määritellä identiteettinsä.

Haluaisin, puhemies, vielä sanoa, että meille kaikille on tietysti helpottavaa tietää, että nyt lapsilisän ikävä leikkaus hyvitetään perheille verovähennyksellä.

Itse opettajana tervehdin tietysti ilolla kaikkia koulutukseen kohdennettuja uudistuksia ja parannuksia. Se raja on nyt tullut vastaan, leikkauksia koulutussektorille ei enää kaivata. Sen sijaan nämä hallitusohjelmaan kirjatut asiat — yliopiston perusrahoituksen lisäys, perusopetuksen laadun kehittäminen, koulutuksen eriarvoisuuden vähentäminen, koulutuksen pilviväylän kehittäminen — ovat hyviä asioita. Ja tietysti tämä lukukausimaksujen poisjättö on hyvä asia. Koulutuksen maksuttomuus on Suomelle sellainen itseisarvo ja todella arvokas asia meidän yhteiskunnassamme.

Meillä on tällä hetkellä iso tarve täydennyskouluttaa opettajia, ja siihen tulisi kyllä löytää rahat. Sen sisällytän tuohon koulutuksen laadun varmistamiseen ja kehittämiseen, että siihen kuuluu tämä opettajien täydennyskoulutus. Siihen kuuluu myöskin sukupuolitietoinen kasvatus ja koulutus sillä tavalla, että meidän täytyy arvostaa tyttöjä ja poikia, erilaisia tyttöjä ja poikia, ja katsoa heitä lapsina, joille taataan sitten parhaat edellytykset päästä parhaimpaansa ja oppia omalla tavallaan. Elikkä tämmöinen erilaisten oppijoitten tunnustaminen ja tunnistaminen on erittäin tärkeää. Kieliin täytyy satsata, matemaattisiin taitoihin täytyy satsata ja moniin muihin niihin taitoihin, mitä nyky-yhteiskunta vaatii.

Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa työtä köyhyyden ja syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Meillä kansanedustajilla on mahdollisuus tarkastella maatamme näistä näkökulmista täältä Helsingistä ja maan eri osista käsin. On tärkeää, että pidämme huolen siitä, että maamme asukkaita kohdellaan samanarvoisesti riippumatta siitä, missä ihminen elää. Siksi on tärkeää, että syksyn budjettiriihessä katse käännetään muualle maahan ja kiinnitetään tietoisesti huomiota muualle maahan, olipa kyse sitten liikennehankkeista tai lukioverkon tiivistämisestä tai tutkimus- ja kehityshankkeista.

Itse näen pohjoissuomalaisena tärkeänä, että varmistamme yliopistojen ja korkeakoulujen rahoituksen eri puolilla maata. Pidän erittäin tärkeänä, että Suomi sitoutuisi Lagunan hiukkastutkimushankkeeseen.

Vanhana kemiläisenä näen erittäin tärkeänä myös sen, että pidämme yllä ja hyvässä kunnossa rautatieyhteyttä Eurooppaan ja varmistamme Kemi—Tornio-rautatien sähköistämisen. Se on ainoa maayhteys rautateitse Eurooppaan.

On tärkeää, että nuoremme eri puolilla maata saavat käydä koulua lähellä ja saavat tilaisuuden hakeutua haastaviin asiantuntijatehtäviin.

On tärkeää, että pidämme huolen ruuan tuotannosta eri puolilla maata ja että pysäytämme eriarvoistumisen maan eri osien välillä, kaupunkien sisällä ja asuinalueiden välillä.

Sanni Grahn-Laasonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä vaikeassa ajassa Suomi tarvitsee nyt tulevaisuudenuskoa. Pääministeri Alexander Stubbin uusi hallitus on asettanut ohjelmansa päätavoitteeksi kasvun ja työllisyyden lisäämisen. Ohjelman ytimessä on, että julkinen talous saatetaan kestävälle pohjalle.

Suomen teollisuus elää rakennemurrosta, ja kansainvälinen talous- ja toimintaympäristö on yhtä epävarmuutta. Samaan aikaan maamme ikääntyy Euroopassa ennätysvauhtia. Jollei rakenteita muuteta, työssä käyvien veroilla ei enää jatkossa pystytä ylläpitämään hyvinvointivaltion kaikkia nykyisiä palveluita. Tämän hallituksen on kyettävä tiukkoihin päätöksiin, tai saamme heittää hyvästit pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnallemme.

Politiikan syksystä on tulossa kesätauon jälkeen kiireinen, sillä ensi vuoden budjetin lisäksi valmiiksi täytyy saada kaikki se lainsäädäntö, mistä on sovittu kehysriihessä ja rakennepoliittisessa ohjelmassa sekä nyt vielä hallitusohjelmassa.

Julkisen talouden sopeuttamisesta ja Suomen uudistamisesta ei ole varaa lipsua. Johdonmukainen, järkevä talouspolitiikka ja riittävät rakenteelliset uudistukset takaavat, että valtion velanhoitokulut pysyvät maltillisina. Tavoitteena on Suomen luottoluokituksen säilyminen nykyisellä tasolla, jotta yritykset ja kotitaloudet voivat jatkossakin saada kohtuuhintaista lainaa. Uskottava talouspolitiikka tarkoittaa, että sovituista valtiontalouden kehyksistä pidetään kiinni ja velkasuhde käännetään laskuun.

Kestävyysvajetta on kurottava umpeen myös eläkeuudistuksella. Työurien pidentäminen alku-, keski- ja loppuvaiheesta edistää kilpailukykyä ja työllisyyttä. Eläkeuudistus ei saa jäädä torsoksi. Tässä työmarkkinajärjestöillä on suuri vastuu, vastuu itse asiassa myös tulevien sukupolvien Suomesta.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut siihen, ettei kuntien menoja lisätä ilman, että vastaavalla määrällä karsitaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Samoin teollisuudelle on annettu lupaus, ettei sääntelytaakkaa ja velvoitteita lisätä. Näistä periaatepäätöksistä on pidettävä ensi syksynäkin kiinni. Normitalkoot pitää saada konkreettisesti vauhtiin.

Vaikka sääntelyn purkamisesta on ollut paljon puhetta, riittävän rohkeat teot vielä puuttuvat. Hallituksen esityksen kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta tulee olla riittävän laaja. Me emme saa jättää perinnöksi velkaantunutta Suomea, joka ei kyennyt tarvittaviin uudistuksiin. Tästä tasavallan presidentti antoi tänään hallitukselle erinomaiset evästykset.

Arvoisa puhemies! Nyt työnsä aloittava hallitus on erityisen yrittäjämyönteinen, mikä ilahduttaa kovasti. Hallitusohjelmassa otettiin huomioon erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten huoli kilpailukyvystään ja suomalaisesta yrittäjien toimintaympäristöstä. Yritysten edustuskulujen verovähennysoikeuden palauttaminen on ilouutinen matkailulle ja ravintolatoiminnalle.

Myös yksinyrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantaminen helpottaa yrittäjän riskinottoa. Syksyn 2014 aikana laaditaan myös selvitys maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymisestä pienten yritysten osalta, mikä helpottaisi pienten yritysten maksuliikennettä. Myös yritysrahoituksen saantia sujuvoitetaan. Lisäksi hallitus on luvannut pikaisesti selvittää kasvun ja työllisyyden kannalta vaikuttavimmat keinot yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.

Kasvun voi luoda vain yrittäjä yhdessä työntekijöidensä kanssa, mutta se edellyttää, että toimintaympäristö on kunnossa ja kilpailukykyinen. Nyt on löydettävä keinot myös palkkaamisen kynnyksen madaltamiseksi, sillä Suomeen tarvitaan kipeästi uutta työtä.

Arvoisa puhemies! Pysyvää kasvua on vaikea saada aikaan kertaluontoisilla tukitoimilla. Tämän vuoksi hallituksen on toteutettava laajat rakenteelliset uudistukset, purettava sääntelyä ja huolehdittava verotuksen osalta, että maamme on jatkossakin kilpailukykyinen.

Kokoomukselle on tärkeää, että työn tekeminen on aina kannattavaa. Ansiotuloverotuksen indeksitarkastukset kolmeen alimpaan tuloluokkaan ja lapsiperheille suunnattava ylimääräinen tuloverovähennys parantavat ostovoimaa. Kotimaisen kysynnän kasvu on toivottu piristysruiske nykyisessä taloustilanteessa.

Arvoisa puhemies! Suomen menestyminen jatkossakin on kiinni suomalaisesta osaamisesta. Tiukan taloudenpidon keskellä on pidettävä huoli siitä, että Suomi on jatkossakin sivistynyt ja osaava maa. Ilman näitä peruselementtejä, sivistystä ja osaamista, Suomi ei kehity eikä mene eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Stubbin hallituksen ohjelma osoittaa sen neuvottelijoilta vastuullisuutta ja oikeanlaista, voisi jopa sanoa, uudenlaista tiimihenkeä. Isänmaan kannalta tärkeät päätökset tehdään nyt, jotta meillä on antaa tuleville sukupolville lupaus siitä, että Suomi on jatkossakin hyvinvointivaltio ja hyvä maa asua kaikille suomalaisille. Me emme saa jättää perinnöksi velkaantunutta Suomea, joka ei kyennyt rohkeisiin uudistuksiin.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan palata vielä tähän ILO 169 -sopimukseen, johon hallitusohjelman viimeinen virke viittaa, ja sen ratifiointiin.

Tässä edellä edustaja Haapanen mielestäni erittäin hyvin totesi, jos oikein ymmärsin, että tärkeintä tässä saamelaismääritelmässä on se, mitä kukin ihminen itse tuntee ja miksi hän itsensä identifioi, että pitääkö hän itseään saamelaisena. Itse näen kyllä, että asia on juuri näin. Tässä ongelma onkin se, että se saamelaiskäräjälain muutos tai uudistus, joka on nyt ollut lausuntokierroksella, lähtee siitä, että tämä ei olisikaan se kaikista keskeisin kriteeri. Siinä nimittäin linjataan niin, että itseään saamelaisena pitävää henkilöä, joka täyttäisi myös kaikki objektiivisetkin kriteerit saamelaisuuden suhteen, ei välttämättä hyväksyttäisi tähän saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Tämä olisi vääryys monia itseään saamelaisina pitäviä kohtaan. Hallituksen lausunnolle lähettämässä lakiesityksessä ryhmähyväksyntää korostetaan, siis sitä, että on olemassa joku porukka, joka sitten määrittelee, että vaikka täyttäisitkin nämä objektiiviset kriteerit, niin oletko kuitenkaan saamelainen. Tämä on mielestäni ongelma ja pahimmillaan mahdollistaa myös mielivallan käytön siinä, kenet hyväksytään vaaliluetteloon ja ketä ei. Näinhän ei saisi koskaan olla. Tämä on myös aika tärkeä ihmisoikeuskysymys.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lyhyesti todeta edustaja Tolppaselle, joka näyttää jo lähteneen mutta joka otti esille kysymyksen, ketä pidetään keskituloisena, kun nostin esille sen, että tämän lapsivähennyksen pitää koskea laajasti kaikkia lapsiperheitä: Keskitulohan Suomessa on viime vuonna ollut noin 3 100 euroa, mutta on hyvä todellakin se huomioida, että varsinkin yhden tulonsaajan perheissä ja monilapsisissa perheissä, vaikka toisella tulonsaajalla olisikin suuremmat tulot, ollaan erittäin tiukoilla. Heitä juuri tämä lapsilisien leikkaus koskee kaikista eniten, nimenomaan monilapsisia perheitä. Vaikkapa viiden lapsen perheessä se leikkaus ei ole todellakaan 8 tai 9 euroa, vaan se on 58 euroa kuukaudessa. Siksi vähennys pitää ulottaa aika laajalle.

Sanni Grahn-Laasonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään vielä päivällä, kun kuuntelin debattikeskustelua, jäi mieleeni se, kun keskusta esitteli toimia — puhuttiin 24:kin erilaisesta työllisyystoimesta — valtiontalouden tasapainottamiseksi. Kun kävin ne esitykset tuossa vielä läpi, tulin siihen tulokseen, että ne laskelmat niistä menovaikutuksista ovat miljardiluokkaa. Vaikka nämä toimet ovat selkeästikin hyviä ja niissä on monia sellaisia, mistä varmastikin voitaisiin keskustellakin, niin samaan aikaan on kuitenkin mielestäni vastuutonta puhua siitä, että oltaisiin sitten velkaantumista taittamassa.

Sen sijaan perussuomalaisten talouslinjasta en tänään saanut oikein selvää, onko sitä ja minkälainen se on ja minkä verran he ovat valmiita esimerkiksi näitä sopeutuksia tekemään.

Edustaja Markus Lohelle vielä toteaisin, kun hän mainitsi näistä lapsiperheiden etuuksista ja lapsilisäleikkauksista, että itse kuitenkin ajattelen niin, että vastuullinen talouden hoitaminen on sitä, että pidetään valtiontaloudesta huolta. Ja tästä näkökulmasta se, että pystymme turvaamaan palvelut myös tuleville sukupolville, on vastuullisinta mahdollista politiikkaa, joka ohittaa sen, että valitettavasti kertaluonteisia leikkauksia on jouduttu tekemään myös lapsiperheiden etuuksiin.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näistä lapsilisäleikkauksista: Nehän eivät ole kertaluontoisia leikkauksia, ne toistuvat joka vuosi. Joka vuosi lapsiperheet saavat vähemmän lapsilisää, kun se leikkaus tehdään. Se on pysyvä leikkaus.

Ja toiseksi: Jos hallitus olisi ollut erittäin huolissaan valtiontalouden tilanteesta, niin eihän se olisi nyt löytänyt 70:tä miljoonaa lisää. Kun leikattiin ekana lapsilisää 110 miljoonaa, nyt ollaan tuomassa lapsivähennys 70 miljoonaa, niin puhutaan erotuksessa jo niin pienestä summasta, että jos arvovalinta olisi ollut se, että lapsiperheitten lapsilisää ei leikata, niin se olisi pystytty toteuttamaan, siinä on enää niin pieni ero näissä kahdessa, sanotaan, lapsiperheisiin kohdistuvassa erässä.

Mitä tulee sitten keskustan linjaan laajemmin, näihin laskelmiin, mitä tuossa edustaja esitteli edellä, että miljardiluokkaa, niin varmasti siellä on laskettu nyt mukaan niitäkin perintö- ja lahjaveron poistamiseen liittyviä kustannuksia, joista me omassa ohjelmassamme toteamme, että se pitää tehdä kustannusneutraalisti niin, että jostakin muusta on löydettävä ne tulot, eikä sitä voi laskea siinä mielessä, se on noin 600 miljoonaa euroa, jos me siitä luovumme. Emme me suoraan esitä, että tästä pitää luopua nuin vaan, vaan ne tulot on löydettävä jostakin muualta, jos siitä luovutaan.

Se on tärkeintä tässä, että pitää selvittää, miten me voimme helpottaa niitä sukupolvenvaihdostilanteita, joissa vielä tällä hetkellä, huolimatta erittäin toimivasta ja hyvästä huojennusjärjestelmästä, syntyy pullonkauloja verotuksessa. Ja ne ovat tietynlaiset perheyritykset, joissa siirtyvä omistusosuus on alle 10 prosenttia, ja toinen ongelma on puhtaat metsätilat: niissä ei huojennusta voida, nykyistä huojennusta, saada.

Mitä tulee näihin muihin esityksiimme, niin useimmat niistä ovat aika lailla kustannusneutraaleja, muun muassa lapsilisän leikkaukset. Me olemme esittäneet neljä erilaista vaihtoehtoa, joilla tämä voitaisiin korvata.

Sanni  Grahn-Laasonen /kok:

Haluaisin vielä, arvoisa puhemies, edustaja Lohelle huomauttaa, että hallituksen ohjelmastahan löytyy nimenomaan kirjaus tästä yritysten sukupolvenvaihdosten vauhdittamisesta tai sen selvittämisestä, mitkä ovat ne kaikkein vaikuttavimmat keinot. Eli eikö tässä tilanteessa hallitus ansaitsisi nyt kiitoksen siitä, että se tarttuu toimeen, ja samoin, eikö pitäisi olla kiitollinen siitä, että jos koette, että lapsilisäleikkaus tulisi kompensoida lapsiperheille tai korvata jollain tavalla, niin eikö se, että nyt on tämä verovähennys lapsiperheille tulossa, ole pelkästään hyvä asia?

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä, voin antaa kiitoksen hallitukselle siitä, että on syytä selvittää nämä sukupolvenvaihdokseen liittyvät perintö- ja lahjaverolain sudenkuopat. Tästä olemme hallituksen kanssa ihan samaa mieltä. Mutta tällöin ei tule laskea myöskään meidän esitykseemme mitään 600 miljoonan menoerää ja sanoa, että siellä keskustan esityksessä on miljardin menolisäykset. Tämä antaa väärän kuvan puhtaasti siitä.

Mitä tulee lapsilisiin, keskusta olisi perunut lapsilisäleikkaukset. Me emme vastusta lapsivähennyksiä, mutta lapsilisiä ei tulisi leikata. Me olemme esittäneet muun muassa tupakkaveron korotusta, joka on kaikkialla muualla täällä salissa hyväksytty, mutta ei SDP:n riveissä. Mielestämme se olisi paljon oikeudenmukaisempi. Ei tässä taloudellisessa tilanteessakaan välttämättä tarvitse lähteä nimenomaan kurittamaan lapsiperheitä, joihin kohdistuvat kaikki hallituksen menoleikkaukset myös samalla tavalla kuin muihinkin talouksiin.