10) Hallituksen esitys laiksi kadun ja eräiden yleisten
alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Laki kadun ja yleisten alueiden kunnossa-
ja puhtaanapidosta on muuten hyvä, mutta siihen liittyy juuri
tämä maksuongelma, josta puhuin ensimmäisen
käsittelyn yhteydessä. Eli kun kunta itse ottaa,
nimenomaan ottaa hoitaakseen kunnossapitotehtäviä,
niin se tuo myös maksuvelvoitteen muun muassa asuintalotonttien
omistajille ja haltijoille. Tämä velvoite tulee,
vaikka edellä mainitut haluaisivat säilyttää kunnossapidon
itsellään, eli tämä on se ongelma.
Kunnallahan on oikeus ottaa nämä tehtävät
tämän lain mukaan itselleen, ja silloin tulee
maksuvelvoite.
Arvoisa puhemies! Kun vuonna 1992 siirryttiin katumaksuista
kiinteistöveroon, niin silloin kyllä luvattiin,
että katumaksuja ei enää peritä,
ja nyt tällä lailla ollaan jälleen palaamassa
näihin katumaksuihin. Jalkakäytävät
kuuluvat katualueeseen, ja kyllä varmasti kaikilla oli
se käsitys, että näihin katumaksuihin
ei enää palata, kun tuli kiinteistövero.
Siis tämä uusi maksu on vuonna 1992 luvattua periaatetta
vastaan. On selvää, että jos laki nyt
hyväksytään esitetyssä muodossaan, niin
silloin monet asuintalotonttien omistajat tai haltijat joutuvat
maksamaan kiinteistöveron lisäksi tätä uutta
katumaksua eli maksut heräävät jälleen
eloon.
Pitää myös muistaa, että maksujen
perintä aiheuttaa paljon uutta turhaa byrokratiaa ja sitoo paljon
kuntien vähäisiä voimavaroja. Näitä voimavaroja
voitaisiin paljon, paljon paremmin käyttää hyödyksi
kuin tähän katumaksujen perintään.
Arvoisa puhemies! Kun en saanut esitystäni läpi
maksujen poistamisesta asuintalotonttien omistajilta ja haltijoilta,
niin ehdotan nyt, että koko lakiehdotus hylätään.
Siltä varalta, että ehdotukseni ei mene läpi,
ehdotan myös lausumaa, jolla valtio saadaan mukaan niihin
kustannuksiin, jotka aiheutuvat kuntien itselleen ottamista tontin
omistajien kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä.
Arvoisa puhemies! Kuntien heikko taloustilanne mielestäni
jo edellyttää sitä, että valtio
on saatava mukaan näihin syntyviin kustannuksiin. Lausumalle
ehdotankin tässä ympäristövaliokunnan
mietinnön 8/2005 vastalauseen 2 mukaista muotoa.
Tämä lausumaehdotukseni pehmentäisi merkittävästi
näitä maksuja, jotka lankeavat näille
tonttien omistajille tai haltijoille.
Heikki A. Ollila /kok:
Herra puhemies! Hallituksen esitys on itse perusasialtaan hyvä ja
kannatettava, siksi se menikin valiokunnassa suhteellisen pienin
muutoksin läpi. Pääosin laki katujen
kunnossapidosta käsittelee ja järjestelee kunnan
ja tontinomistajien välistä vastuuta katujen hoidossa.
Näiltä osin se on aivan oikein ja hyväksyttävä.
Mutta tähän lakiin on kuitenkin liitetty tuohon järjestelyyn
kuulumaton asia eli ehdotus kadun käytöstä teknisiin
töihin perittävästä maksusta. Siitä siellä on
pykälät, ja sitä vastaan osa oppositiosta äänesti
ensimmäisessä käsittelyssä.
Sinne se kuitenkin jäi. Koska kuitenkin laki on muilta osin
hyväksyttävä, olen valmis äänestämään
sen voimaantulon puolesta.
Mitä sitten tulee ed. Valppaan täällä esittämään
lausumaan, kannatan ed. Valppaan tekemää lausumaehdotusta.
Vaikka ei se nyt, täytyy sanoa, täysin virtaviivainen
eikä välttämättä ihan täysin
sen logiikan mukainen olekaan, jolla itse tätä lakia
tarkastelen, niin tilanne kuitenkin on nyt se, että jokainen
viesti, joka kuntatalouden puolesta annetaan, jokainen hätähuuto
tarvitaan tällä hetkellä terveydenhuollon,
opetuksen, päivähoidon, vanhustenhuollon puolesta.
Ja koska hallitus on kovakorvainen ja nuo palvelut ovat kuntatalouden
kriisin myötä vaarassa, niin ehkä tätäkin
kautta sitten eduskunnan lausumana olisi hyvä niitä terveisiä kuntatalouden
puolesta hallituspuolueille jättää.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Ensinnä kannatan ed. Valppaan tekemää hylkäysehdotusta
sekä myöskin ponsiehdotusta.
Mutta lisäksi halusin todeta, että mitään
lisäkustannuksia asumiseen ei enää pitäisi
tulla, sillä asuminen on Suomessa muutoinkin tavattoman kallista
ja tämä tulee osaltaan nostamaan entisestään
asumiskustannuksia.
Toiseksi haluan todeta, että autoille kyllä yhteiskunta
rakentaa, valtio ja kunnat rakentavat valtaväylät.
Siellä voivat ajaa 100 000 euron arvoiset mersut
kyllä ilman lisämaksuja, mutta sitten kun rakennetaan
jalkakäytävä, jolla rollaattorilla mummu
menee tai lykätään lastenvaunuja, niin
sen rakentamisesta ja ylläpidosta pitää maksaa
tontin omistajan erikseen maksu. Mielestäni nämä ovat
samanarvoisia kulkuväyliä. Näin ollen
periaatteellisesti on täysin väärin,
että jalkakäytävistä pidetään
tämmöinen maksu ja kuitenkaan ajoväylistä ei
onneksi tarvitse maksaa sitä maksua. Näin ollen
kannatan tätä ed. Valppaan tekemää hylkäysehdotusta
ja näen, että tässä olisi ennen
kaikkea valtiovallan tultava vastaan ja otettava myöskin
se vastuu jalkakäytävien hoidosta, mikä on
yleisten katujen ja teiden hoidosta valtiolla tänä päivänä,
elikkä tulisi lisätä yleisiin valtionosuuksiin
jalkakäytävien kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset.
Näin ollen näen tarpeelliseksi, että tämä ponsi
hyväksytään, jos ei tämä lakiesitys
tule hylättyä.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Olen itse aina ihmetellyt tätä maksupolitiikkaa, mikä liittyy
katuihin. Se on varmaan jäänyt jostain hyvin kaukaisilta
ajoilta silloin, kun hevosilla ajeltiin teillä ja kaduilla,
ja tuon tyyppistä vaatimusta ei ollut niin kuin tällä hetkellä tiestön
ja katujen kunnosta vaaditaan. Se jäänne on näköjään
jäänyt suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kyllä minä sen sortin sosialisti olen, jotta
minusta tämä pitää hoitaa sillä tavalla,
että nämä tiet ja kadut ovat yhteiskunnan
hoidossa. Se ei ole minusta hirveän isoa sosialismia, vaikka
näin hoidettaisiinkin se. Mutta tarvitaan yhdenvertaisuus
kulkemiseen niin, ettei se tekisi ylimääräistä kustannusta.
Niin kuin ed. Kuoppa edellä totesi, asumiseen ei pitäisi
enää lisätä rasitteita. Samaten
se olisi semmoinen julkikuva, kohtuullisen hyvä. Vaikka
tässä Helsingin alueella, kun aikaisemmin asuin
Töölössä, niin jonain aamuna,
kun lunta on satanut, maisema on aika hassun näköistä.
Jos joku ulkolainen olisi kulkenut, hän olisi kysynyt,
minkä takia tässä tuo kohta on tukossa
ja tuossa on auki tuo pätkä, aika hassun näköinen
olotila. Tällähän pyritään
samaan, että kunta ottaa sen hoitoonsa, mutta se laskuttaa
näitä kiinteistönomistajia.
Minusta tämän pitäisi mennä niin
pitkälle jatkossa, jotta kadut ja nämä tiet
hoidetaan yhteiskunnan varoin ja sillä sipuli ja rahat
kerätään vaikka korkeampina veroina.
Sen takia minä olen tämän ed. Valppaan
ponnen kannalla tässä. Voi olla, jos satun äänestämään
vaikka tämän hylkäysesityksen puolesta — katsotaan
huomenna sitten.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
varmasti aivan oikein ja aiheestakin kannettu huolta niistä lisämaksuista, joita
kiinteistöille ja sen kautta asukkaille tulee.
Liikenne- ja viestintävaliokuntahan antoi tästä lausunnon
ympäristövaliokunnalle ja kiinnitti erityistä huomiota
näihin 14 b §:n mukaisiin maksuihin. Laki antaa
kunnille mahdollisuuden periä maksuja kaduilla ja yleisillä alueilla
tehtävistä töistä. Totta kai
tämä ennen muuta koskee tietoliikenteen ja tietotekniikan
yrityksiä, teleyrityksethän siellä kadulla
paljon rakentavat. Asiantuntijakuulemisessa kyllä näitä maksuja
pidettiin selkeinä haittamaksuina ja sen kautta koko telemarkkinakehitystä haittaavina
maksuina ja kehityksenä. On selvää ja
hyvä muistaakin, että teleyrityksillä on
jo nyt viestintämarkkinalain ja maankäyttö-
ja rakennuslain mukaan velvollisuus korvata kiinteistönomistajalle
ja -haltijalle, useimmiten kunnalle, haitta ja vahinko, jonka on näytetty
aiheutuneen telekaapeleita koskevasta rakennus- tai muusta vastaavasta
työstä.
Lausunnonantajavaliokunnan huomiota kiinnitettiinkin siihen,
että uusi ja kunkin kunnan päätettävissä oleva
maksu saattaa aiheuttaa vuosittain jopa sadan miljoonan euron kustannukset suomalaisille
telealan yrityksille, ja näin ollen ainahan se on viime
kädessä viestintäpalveluiden käyttäjille
tuleva lisämaksu. Totta kai valiokunta kantaa tällöin
huolta siitä, että jos meillä on hyvin
kunnianhimoinen kansallinen tavoite toteuttaa laajakaistastrategia
ja sen tarkoitus on kehittää Suomesta johtava
tietoyhteiskuntamaa ja se taas perustuu nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin, niin
on tavattoman valitettavaa, jos tämä kehitys tavalla
tai toisella vaarantuu siitä, että tulee kustannustekijöitä näihin
hankkeisiin lisää.
On aina hyvä muistaa, että vaikka nämä ovat poliittisia
tavoitteita, niin kuitenkin laajakaistamarkkinat kehittyvät
aina markkinaehtoisesti ja markkinavetoisesti ja laajakaistastrategian
toteutuminen onnistuu viime kädessä sen mukaan,
miten kuluttajat näitä tulevat hankkimaan. Jokainen
lisäeuro, mikä tulee loppuhintaan, vaikuttaa myöskin
levinneisyyteen.
Tämä 30 vuorokauden määräaika
on myös jossain määrin ongelmallinen.
Minusta oli erittäin hyvä, että tätä nyt
sitten valiokuntatyössä ja -käsittelyssä lyhennettiin
merkittävälläkin tavalla. Varmasti olisi
ollut vieläkin enemmän lyhentämistarvetta,
jos mietitään sitä asiaa puhtaasti teleyritysten
toiminnan kannalta. On aivan selvä asia, että peruspalveluihin
rinnastettavat telepalvelut täytyy voida hoitaa hyvin nopeankin ilmoitusmenettelyn
puitteissa, ja siksi olin vähän hämmästynyt
siitä, kun minulle on kerrottu, että nimenomaan
ympäristöministeri oli tässä asiassa niin
tiukkana eikä katsonut, että tässä asiassa
hallituksen puolelta olisi ollut liikkumavaraa.
Arvoisa puhemies! Minusta oli tärkeätä,
että tässäkin käsittelyssä näitä liikenne-
ja viestintävaliokunnan lausunnon keskeisiä elementtejä tuon
vielä tähän keskusteluun esiin.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Todellakin valiokunnan puheenjohtaja Laukkanen kiinnitti
sinänsä tärkeisiin asioihin huomiota. Valiokunta
lyhensi tämän ajan 21 vuorokauteen. Toisaalta
valiokunta totesi, että laajakaistastrategia, tämä kansallinen
strategia, ei vaarannu tämän lainsäädännön
vuoksi. Kunnat edelleenkään tuskin tekevät
itselleen kiusaa ottamalla aiheetta maksuja, jos laajakaistaa tai
muuta televiestintää rakennetaan katuverkkoon.
Mitä tulee näihin ed. Valppaan esittämiin
näkökulmiin, joita ed. Kuoppa kannatti, niin yhdyn niihin
sikäli, että maksut saattavat tulla käytännöksi
asuinkiinteistöjen kohdalla ja kuntien huono taloudellinen
tilanne ajaa niitä siihen eli siirrytään
jatkuvasti verotuksesta enemmän maksuihin, mikä on
epädemokraattisinta. Samalla myöskin valtionveroa
vähennetään ja helpotetaan, kun taas
kunnan maksut nousevat ja kasvavat. Tämä on huono
kehitys.
Mutta kannattaako tätä koko lakikokonaisuutta
hylätä, tästä kyllä olen
eri mieltä. Tämä kuitenkin velvoittaa
kuntia tekemään ne lumityöt ja puhtaanapidon
siellä, missä nyt ei niin tapahdu. Esimerkkinä valiokunnassa
oli kotkalainen tapaus, nimittäin niin, että kotkalaisen
vanhainkodin, palvelutalokokonaisuuden, lähistöllä on
vuosia ollut tällainen tilanne, jossa ei ole jalkakäytävää pidetty
kunnossa talvisin, ja vanhempi väki on sitten siellä joutunut
seikkailemaan ajotiellä ja näin ollen tämä tilanne
on ollut kestämätön. Nyt tämän
lain jälkeen näin ei enää voi
olla. Kunnan on otettava vastuu, josta kaupunki tähän
saakka on kieltäytynyt.
Keskustelu päättyy.