Täysistunnon pöytäkirja 72/2006 vp

PTK 72/2006 vp

72. TORSTAINA 15. KESÄKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Huoltoriitojen käsittely tuomioistuimissa

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Huoltoriidoista vastikään väitelleen Maija Auvisen väistökirjasta selviää, että tuomioistuimilla pitäisi olla huoltoriidoissa käytössään psykologi taikka muu lasten asiantuntija. Jos näin olisi, voitaisiin tuomioistuimissa päästä nykyistä useammin sopuratkaisuihin. Psykologia käytetään avuksi huoltoriidoissa muun muassa Norjassa, jossa tulokset tässä asiassa ovat erittäin hyvät. Yli kymmenesosa riidoista on pitkiä ja vaikeita, ja niissä lapset tarvitsevat terapiaa selvitäkseen. Kysynkin:

Ollaanko meillä Suomessa kehittämässä tuomioistuinten toimintaa tähän suuntaan, jotta huoltoriidat eivät olisi niin vaurioittavia kuin nyt ovat?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä on useammankin ministerin toimialaan kuuluvaa, mutta meillähän on menossa lastensuojelulain kokonaisuudistus, ja siinä nimenomaan otetaan huomioon nämä huoltajuusriidat lapsen näkökulmasta, jotta voidaan tätä prosessia lastensuojelullisin menetelmin toimien tehdä jollakin tavalla hallittavammaksi kuin nykyisin. Tämä työhän on meillä siinä vaiheessa, että se tulee ulos vielä tällä vaalikaudella ja eduskunta pääsee tätä kyllä käsittelemään.

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa rouva puhemies! Näitä hankkeita on tehty nimenomaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, niin kuin ministeri Hyssälä kertoi. Tuomioistuinlaitoksen puolella on toisaalta sitten kehitetty erilaisia menettelytapoja myös tämän kaltaisten asioiden hoitamiseksi, esimerkiksi juuri käyttöön otettavat sovittelumenetelmät ja tällaiset asiat, jotka sopivat erinomaisesti tämän kaltaisiin erimielisyyksiin ja riitoihin. Näitä menetelmiä koko ajan kehitämme.

Aila Paloniemi /kesk:

Puhemies! Tuomioistuimet tarvitsevat yksityiskohtaisempaa tietoa lapsen kuulemisesta kuin nykyään esitetään. Sosiaalitoimen selvitystä tarvitaan erityisesti riidoissa, joissa perheillä on psykososiaalisia ongelmia, mielenterveysongelmia taikka päihderiippuvuutta. Sosiaalitoimessa on pulaa resursseista, ja siksi huoltoriidat pitkittyvät osassa maata. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ruuhkia voitaisiin purkaa?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä pitää olla näiden tapauksien ensisijaisia. Näin sitten olemme päätyneet siihen, että tällainen niin sanottu sosiaalitakuu, jossa lastensuojeluun tulee myöskin aikarajat, täytyy ottaa käyttöön. Tästä meillä on valmistelu menossa, koska eivät kyllä nämä lasten näkökulmasta voi odottaa eikä niitä voi pitkittää vaan ne ovat ensisijaisia.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! On selvää, että huoltajuuskriisien tai -riitojen yhteydessä tarvitaan asiantuntijaa myös lastensuojelun ja psykologian puolelta, usein myös lääketieteen, valitettavasti, kun asiat ovat menneet niin pitkälle. Haluan kysyä muutamaa seikkaa.

Ensinnäkin huoltajuusriitoihin liittyy myös tapaamisongelmia, ja oikeuslaitos melkein päivittäin tekee päätöksiä tuetusta tai valvotusta tapaamisesta siitä huolimatta, että meillä ei ole tässä maassa määritelmää siitä, kenen toimesta nämä tapaamispaikat tulisi ylläpitää ja minkä tasoisina.

Toiseksi haluan tiedustella sitä, mikä liittyy täällä aiemmin käytyyn keskusteluun, tulevaan lastensuojelulakiin, vammaispalvelulakiin jne. Jotta nämä lait toteutuisivat, nyt kun se Tasausrahastokin purettiin — Turun kohdalla se tarkoitti 5:tä miljoonaa euroa pois lastensuojelun avohuollosta — aiotteko korvamerkitä, (Puhemies koputtaa) ministeri Hyssälä, rahaa, kuten vappupuheessa lupasitte, kuten asiantuntijat ovat vaatineet? Kumpi on tärkeämpää, (Puhemies: Minuutti!) kuntien itsehallinto vai lastensuojelu ja peruspalvelut?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tästä järjestelmästähän ei otettu yhtään pois rahaa. Siellähän on se sama rahamäärä. Eihän järjestelmästä millään tavalla otettu pois rahaa, ei. (Välihuutoja) Edustajat hyvin tietävät, miten tässä toimittiin.

Mutta mitä tulee tähän muuhun, oikeuspuoleen, niin varmasti oikeusministeri on tähän parempi vastaamaan.

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Siihen seikkaan, millä tavalla lapsen etu näissä oikeudenkäynneissä otetaan huomioon esimerkiksi juuri sosiaalityöntekijöiden, psykologien avulla tai muuten, voin vaan sen sanoa, että meillä on tässä tavattoman paljon tekemistä ja juuri näissä sovittelukäytännöissä, jotka nyt otamme käyttöön, on tähän puoleen kiinnitetty huomiota erittäin vankasti. Mutta tämä on resurssiskysymys.

Tämä ei suoraan liity nyt nimenomaan tähän ed. Paloniemen tai ed. Puiston esittämään kysymykseen, mutta eilen luovutettiin meille mietintö siitä, millä tavalla voidaan lapsen elatusapuasiat tässä maassa yhdenmukaistaa, millä tavalla voidaan ennakoida elatusapujen määräytymisperustaa, koska tämä asia on ollut myös erittäin suurena riidan kohteena ja epäkohtana ja omalta osaltaan kuormittanut meidän oikeuslaitosta. Minä uskon, että kun tämän saamme aikaan lausuntokierroksen jälkeen ja sosiaali- ja terveysministeriö lähettää tästä yhdenmukaiset, selkeät ohjeet, jotka perustuvat erilaisiin kaavoihin, tämä asia tulee huomattavasti parempaan tilanteeseen missä nyt ollaan.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Puisto oli täysin oikeassa. Lastensuojelun tasausrahaston lopettaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että se raha menee kunnan isoon kukkaroon eikä sitä käytetä välttämättä lastensuojeluun. Me tiedämme kyllä kaikki, jotka olimme tekemässä tätä Tasausrahastoa, että se oli silloin tarpeen, ja ihmettelen tätä ratkaisua. Mutta kysymykseni kuuluu seuraavasti:

Kun huoltoriidat monesti alkavat jo siitä, että pois muuttanut puoliso ei tee muuttoilmoitusta, vaikka muuttaa käytännössä perheen luota pois, silloin ei saada edes koko asiaa kunnolla vireille. Voi mennä pitkiä aikoja, ennen kuin asia hoituu kuntoon. Aiotaanko tälle tehdä jotakin, että pois muuttanut puoliso voidaan todeta muuttaneeksi virallisestikin pois, jos hän ei itse tee muuttoilmoitusta?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Tästä yksityiskohdasta en tiedä. En osaa sanoa, mitä tälle konkreettisesti tehdään, mutta kyllä minä sitä pidän lähtökohtana, että jos on molemmat vanhemmat tai huoltovelvolliset olemassa, molemmat tavalla tai toisella saatetaan vastuuseen.

Viittaan vielä tähän eilen luovutettuun työryhmän mietintöön ja siinä erittäin käytännön läheisiin ja käytännöllisiin laskentamalleihin siitä, millä tavalla eri asemassa olevat lapsen huoltajuudesta vastuussa olevat henkilöt joutuvat kantamaan tätä vastuuta ja mikä on esimerkiksi juuri elatusapujen määräytymisen perusteena. Minusta tämä jo indikoi sitä, että näiden huoltajien olosuhteet — varat, tulot, asema — joudutaan selvittämään erittäin tarkasti. Siinä on tarkat kaavat, ja tämä tarkoittaa sitä, että se huoltaja etsitään — minä lähden siitä — tavalla tai toisella.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.