Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Raportti suomalaisen vanhustenhoidon tilasta
ja kehittämisehdotuksista on valmistunut. Kuten tässä salissa
on aikaisemminkin tänä keväänä keskusteltu,
suomalaisessa vanhustenhoidossa on paljon parantamisen varaa.
Millä tavalla hallitus aikoo nyt reagoida tämän
raportin tuloksiin? Mihin toimenpiteisiin ryhdytään
esimerkiksi vanhustenhoidon erikoislääkärien
koulutuksen osalta?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Olemme välittömästi
käynnistäneet toimenpiteet ja olemme jo sopineet
tällaisesta seminaarista tai kuulemistilaisuudesta, jossa keskeiset
sidosryhmät, professori Kivelä ja ministeriön
asiantuntijat ovat mukana ja tehdään tällainen
yhteinen suunnitelma siitä, miten tässä asiassa
edetään. Professori Kivelä on tehnyt
ihan hyvää työtä ja todellakin
tehnyt näitä kehittämisehdotuksia ennen
kaikkea koulutuksen ja vanhusten lääkehoidon ja
vanhusten masennuksen osalta, ja näistä hänellä oli
toimeksianto, ja pidämme niitä ehdotuksia kyllä hyvinä.
Lähdemme sitten tämän kuulemistilaisuuden,
seminaarin, jälkeen sitten katsomaan, miten etenemme.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Olisin mielelläni kuullut ministeriltä hieman tarkemman vastauksen,
miten
vanhustenhoidon
erikoislääkäreiden
koulutuksessa aiotaan edetä ja mikä olisi mahdollisimman
nopea aikataulu. Lisäksi olisin mielelläni kuullut
ministerin mainitseman masennuksen ehkäisyn ja myös
lääkehaittojen ehkäisyn osalta, millä tavalla
pystyttäisiin toimimaan mahdollisimman nopeasti.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Koulutuksesta meillä vastaa opetusministeriö,
ja yhteistyössä haluamme nyt sitten katsoa, kun
raportti on aivan tuore, ja sitten etenemme sen myötä,
kun katsomme ja analysoimme sitä sitten yhteisvoimin. Kuten
sanottu, niin meillä on sovittu jo tämä tilaisuus.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Sirkka-Liisa Kivelän asiantuntijaraportin
vanhustenhoidosta julkistamistilaisuuden piti olla eilen, mutta
ministeriö perui sen kuitenkin viime hetkellä.
Selvisi, että raportin sisältö ei ollut
se, mitä ministeriö oli tilannut. Kuten Kivelä sanoo,
hän ei ole voinut 30 vuoden tutkijauran jälkeen
lähteä valehtelemaan, että Suomen vanhustenhuolto
voi hyvin. Kysyn:
Miksi Kivelän, joka on arvostettu erikoisalaa hyvin
tunteva ihminen, raporttia ei julkaistu? Onko tämä yleinen
tapa, että ministeriö ohjaa tutkimusten tekijöitä siinä,
mitä he voivat raportteihinsa kirjoittaa ja mitä eivät?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä väärää tietoa.
Me julkaisimme sanasta sanaan heti raportin, kun se oli ilmestynyt,
ja se pantiin nettiin kaikkien saataville. Ja samaan aikaan laitoimme
myöskin tiedotuksen meiltä ministeriöstä tästä ja
sovimme tästä tavasta, miten etenemme sidosryhmien
kautta. Ei millään tavalla ole pyritty mitenkään
tätä estämään, päinvastoin
kaikkien saatavilla sanasta sanaan netissä on tämä raportti.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, onko sekin sitten
väärää tietoa, ja se on hyvä sitten
tässä selvittää, kun nyt lehdistössä on
ollut, että ehkä jo selvitystyön aikana
on pyritty ministeriön taholta ohjeistamaan ehkä sillä tavalla,
mitä selvityshenkilö itse ei olisi halunnut, vaan
hän on halunnut tehdä hyvin vahvaa ja vankkaa
tutkimuspohjaista selvitysraporttia ja kuitenkin ehkä kokenut,että ihan
kaikkea sitä hän ei saa tehdä.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Täysin yhteisymmärryksessä professori
Kivelän kanssa on asetettu ohjausryhmä, joka ventiloi
tätä tutkimusta, jossa myöskin oli Suomen
vanhustenhuollon asiantuntijoita. Ehkä siinä ryhmässä on
sitten käyty keskustelua, mutta itse ministerinä tai
minun tietämäni mukaan en ainakaan ole pyrkinyt
millään tavalla estämään. Päinvastoin
olen asettanut hänet selvityshenkilöksi, ja on
hyvä, että hän on tehnyt tämän
raporttinsa ja on saatu uutta tietoa ja lähdetään
sitten etenemään. Kaikki tieto on saatavissa netissä tälläkin
hetkellä, sanasta sanaan.
Arja Alho /sd:
Arvoisa puhemies! Selvitysnainen Kivelä sanoi, että hän
ei voi vaieta, koska hän on nähnyt tämän
valtavan alamäen, joka on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen
aikana. Tilannehan on sellainen, että enemmän
on hoidettu valtiontaloutta kuin julkista taloutta, ja julkiseen
talouteen kuuluu myöskin se, että kunnilla on
resursseja hoitaa asioita.
Aiotaanko nyt tulevassa budjettiriihessä tehdä jotakin
asialle niin, että niitä hoitavia käsiä saataisiin
sinne Koukkuniemeen ja jonnekin muuallekin, missä on pula
kertakaikkisesti hoitajista, ja aiotaanko tätä avohoitopainotteisuutta jatkaa niin,
että ihmiset jäävät
itse asiassa heitteille?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Selostin aika laajasti ministeriön
toimenpiteitä silloin, kun kävimme välikysymyskeskustelua
tästä. Meillä on menossa paljon kehittämishankkeita,
ja hetkessä ei mikään valmistu. Me tarvitsemme
uutta koulutusta, hyvin monenlaisia uusiakin ammatteja tai uuttakin osaamista
sinne. Tätä osaamista vuosikymmenten ajan täytyy
todellakin nyt eteenkinpäin miettiä. Se ei ole
kovin helppo eikä nopea tie. Myöskin professori
Kivelä on kouluttanut jo itse useampia lääkärisukupolvia
ja on varmasti hyvä kouluttaja, mutta ei kovin hyvin ole
sitten esimerkiksi lääkehoito vielä hanskassa
lääkäreillä, kun näitä raportin
mainitsemia epäkohtia on näin paljon.
Maija Perho /kok:
Arvoisa puhemies! Kysyn kolmea asiaa. Tilastot osoittavat, että vanhusten
kotipalvelut eivät ole kehittyneet lainkaan siinä tahdissa
kuin tarve edellyttää. Toinen kysymys on omaishoidon
asema, josta vastikään tuli raportti, jossa käy
ilmi, että tässäkin asiassa on valitettavasti
menty ojasta allikkoon. Kolmas kysymys liittyy vanhusten lääkehoitoon
ja tähän seurantaan, joka ilmenee tästä raportista.
Milloin me saamme tämän e-reseptin, jonka kautta
voimme seurata vanhusten lääkitystä ja
sitä, että heitä ei ylilääkitä saatikka
sitten anneta lääkkeitä sen takia, että hoitavia
käsiä ei ole riittävästi?
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
Arvoisa rouva puhemies! Tähän e-reseptiin.
Sitä sosiaali- ja terveysministeriössä paraikaa
valmistellaan ja viedään eteenpäin. Kuten
ed. Perho totesi, siitä tulee kyllä todella hyvä seurantakeino
meillä monien lääkehoitojen osalta ja
erityisesti ikäihmisten, vanhusten lääkehoitojen osalta.
Toinen asiakokonaisuus, jolla on parannettu vanhusten lääkehoitoa,
liittyy lääkkeiden jakeluun. Eduskuntahan hyväksyi
nyt juuri, että tämä lääkejakelu
tuli korvattavuuden piiriin eli siitä saa kela-korvausta.
Tähän lääkejakeluun erityisesti
pitääkin kiinnittää huomiota,
mutta yhtä lailla myös lääkäreiden
koulutukseen, jotta he lääkkeitä määrätessään
ymmärtävät käydä läpi vanhusten
kohdalla erityisesti näitä yhteisvaikutuksia ja
käydä koko sen iäkkään
ihmisen lääkityksen lävitse.
Monia keinoja on kehitetty, myös käypähoitosuosituksia
jne. lääkehoidoissa, mutta nämä teknisetkin
keinot tulevat paljon helpottamaan tilannetta.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän erinomaisen
hyvin, että selvityksiä ja ohjelmia valmistuu
ja rakentuu, ja pitkältihän ne varmasti rakentuvat
siihen, kuinka ratkaistaan laitoskysymys ja se raja-alue siinä välillä.
Mutta kysyisin nyt hallituksen ministeriltä, oletteko
te yhtään miettinyt sitä, kuinka mahdollistetaan
ja tuetaan kotona asumista mahdollisimman pitkään,
koska jokainen meistä haluaisi, ainakin minä vielä haluaisin,
vanhana, virkeänä ukkona kepin kanssa kävellä kotona
ja tuntea niin, että minusta pidetään
huolta ja mahdollisimman kauan. Onko tähän mitään
suunnitelmaa olemassa?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tässä vastausta myöskin
ed. Perholle: Meillä on useita tämmöisiä kotihoitoon,
kotipalveluun liittyviä hankkeita, plus sitten meillähän
on lainsäädäntöäkin
muutettu, meillä on kokeilulaki, jossa voidaan huomattavasti
joustavammin henkilöstön näkökulmasta kotihoitoa
tehdä. Mutta kysyjät ovat aivan oikeassa, että meidän
lähivuosien suuren painopistealueemme pitää olla
kotihoidossa, kotiin annettavissa palveluissa, koska todellakin,
kuten ed. Lahtela haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään,
niin näin haluavat Suomen ikäihmisetkin. Tähän
me tarvitsemme paljon enemmän vieläkin panostusta
kuin nyt on tehty.
Meillä on useita ohjelmia esimerkiksi toimintakyvyn
parantamiseksi, jotta vanhukset, joilla on hyvä toimintakyky,
selviytyisivät kotona. Tässä on yhteistyötä tehty
erilaisten järjestöjen kanssa, ja myöskin
tätä työtä jatkamme. Meillä on
"Voimaa vanhuuteen" ja muita ohjelmia paljon, joista on hyviä tuloksia.
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Ongelmat on nyt vihdoinkin kirjattu, ne ovat
olleet kyllä tiedossa aika pitkään, mutta
nyt ne on kirjattu, ja vastuu nyt jatkotoimista on tällä hallituksella, siitä ei
päästä mihinkään. Kysyn,
ministeri Hyssälä:
Lupaatteko te, että te taistelette kaikin voimin myöskin
budjettiriihessä niin, että ratkaisut saadaan
aikaiseksi jo tämän hallituksen aikana? Eli lisää rahaa.
On aivan turhaa perustaa uusia työryhmiä miettimään
niitä ratkaisuja ja ongelmia, ne ovat tiedossa kaikki,
nyt tarvitaan vaan toimia. Lupaatteko, että teidän
hallituksenne ja te taistelette niin, että budjettiin saadaan
lisärahat niin, että vanhustenhuoltoa päästään
reippaasti korjaamaan tämän hallituksen aikana?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Verrattuna siihen aikaan, jolloin ed. Ojalan
puolue oli hallituksessa, me olemme todella lisänneet paljon
jo. (Hälinää) En sano, että kaikki
on tehty, mutta elämme aivan toista aikakautta palvelujen
osalta. Meillä on kehittämishankkeisiin laitettu
sosiaali- ja terveydenhuollossa 50 miljoonaa euroa nyt vuodessa, yhteensä 200
miljoonaa euroa. Heti eivät tulokset näy, tämä on
pitkäjänteistä työtä,
eivätkä näongelmat ole syntyneet kaikki
tämän hallituksen aikana vaan myöskin
edellisen hallituksen aikana, jossa ed. Ojalan puolue oli mukana.
Mutta todellakin on syytä kehittää.
Ja tämä ei ole yhden puolueen eikä yhden
hallituksen asia, vaan tämä on hyvin pitkäjänteistä työtä,
ennen kuin me olemme kouluttaneet uusia lääkärisukupolvia,
uusia hoitajasukupolvia. Koko ajan tehdään, ed.
Ojala tätä työtä, koko ajan
tehdään. (Välihuutoja) Meillä on
sata vanhustenhuollon kehittämishanketta menossa. Siis
ei niitä hankkeita pysty tekemään, jos
niitä ei koko maassa ole, joka puolella. (Puhemies koputtaa)
Todellakin tässä on aivan hyvin paljon menossa,
mutta me tarvitsemme edelleen toimenpiteitä, siitä olemme
varmasti kaikki yhtä mieltä. (Hälinää)
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Pyydän edustajia rauhoittumaan, ministeri Kalliomäellä vastauspuheenvuoro.
Opetusministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Mikä minä olen rauhoittamaan eduskuntaa!
(Naurua)
Tässä oli parissakin puheenvuorossa kysymys tähän
liittyvästä koulutuksesta, ja myöskin
ministeri Hyssälä pariin otteeseen viittasi siihen. Kysymys
koulutuksen puolella on siitä, kun katsoin selvitysmiehen
esityksiä, että ne ovat minusta ihan pääsääntöisesti
oikean suuntaisia esityksiä, mutta palvelujärjestelmän
pitää ensiksi sopeutua tähän
näkymään, ja siltäkin osin,
kun priorisoidaan selvitysmiehen esityksiä, varmaan päästään
eteenpäin suhteellisen ripeästi. Esimerkiksi geriatrian
puolella meillä on tällä hetkellä kyllä ylitarjontaakin
koulutetuista lääkäreistä, eli palvelujärjestelmä ei
ole päässyt vielä sille tasolle kuin
pitäisi.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Vanhusasia on tärkeä asia,
ja ministeri ansiokkaasti on tuonut esiin, että on erilaisia
ohjelmia, selvityksiä, oliko niitä toistasataa
vai mitä. Tämä on tietysti hyvä asia,
että näin tehdään, mutta vaarana
on sitten, että kun tuodaan joku hyvä esitys,
niin se ei toimikaan käytännössä.
Tyypillinen esimerkki on omaishoito, joka koskettaa myös
vanhuksia. Laki saatiin, kehuttiin, ministeri on kehunut monessa
haastattelussa, että nyt on asiat kunnossa. Kävikin
niin, että kunnat sanoivat kaikki sopimukset irti eikä niitä tehdäkään enää,
kun tuli se pieni korotus sinne.
Kysyisin, arvoisa puhemies, ministeriltä: Yritättekö nyt
sitten panostaa lainsäädännön
tasoon sillä tavoin, ettei käy niin kuin omaishoidon
osalta kävi. Siellä on moni vanhus nyt ilman omaishoitajaa
juuri tämän lain johdosta.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Kannattaisi edustajien tutustua näihin
hankkeisiin, ne eivät ole irrallaan käytännöstä nämä vanhustenhuollon
kehittämishankkeet. Niitä tehdään
erilaisissa hoitolaitoksissa, kunnissa, nimenomaan siellä osastoilla,
katsotaan työnjakoa ja tehdään erilaisia
asioita. Työntekijät ovat hyvin sitoutuneita näihin,
mutta tarvitaan hanke, jota joku johtaa, joka evaluoidaan, katsotaan,
miten se toimii ja miten parhaat käytännöt
otetaan käyttöön.
Omaishoidon tilanne ei tosiaankaan johdu tästä laista,
ed. Vistbacka, se, että kaikki kunnat eivät ole
noudattaneet lain henkeä tai säädöksiä. Me
suhtaudumme vakavasti näihin puutteisiin. Meillä on
monella rintamalla etenemistä tässä. Koulutamme
kuntien johtoa, olemme yhteistyössä Kuntaliiton
kanssa, teemme Stakesin kanssa tässä yhteistyötä ja
myöskin ministeriössä suhtaudumme erittäin
vakavasti siihen, että omaishoito ei toimi niin kuin lain
henki edellyttää. Tässä on myöskin
kuntapäättäjillä suuri vastuu.
Tässä on vastuu valtuustoilla ja kunnilla, kaikilla
meillä, ei pelkästään tällä lailla,
jota käytetään siis keppihevosena huonontamaan omaishoitoa.
Tuula Väätäinen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä tähän
koulutukseen, vaikka olenkin ministeri Kalliomäen kanssa
samaa mieltä siitä, että toimintatavat
ja työolosuhteet ovat semmoisia, joissa täytyy
muutoksia tapahtua. Professori Kivelä kritisoi sosiaali-
ja terveydenhuollon peruskoulutuksen puutteita erityisesti vanhustenhuollon
osalta, ja se koskee kyllä koko henkilökuntaa.
Tässä suhteessa kysynkin, onko ministeri Kalliomäki
ehtinyt tutustua tähän osaan tästä selvitystyöstä,
joka minusta oleellisesti puuttuu siihen, kuinka hoitohenkilökunnalla
olisi alun perin jo valmiuksia vanhustenhuollon tehtäviin.
Opetusministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Lääkäreitten peruskoulutuksen
puolellakin kyllä koulutusjärjestelmällä on
valmius, kuten kattavasti koskien koko tätä palvelujärjestelmää, hyvin
nopeasti reagoida tarpeeseen, mutta kysymys on tietysti palvelujärjestelmän
kehityksestä ja muutoksesta siellä. Ennakolta
ei voi lähteä koulutusjärjestelmää kehittämään
tavalla, josta ei tiedetä, mihinkä se vastaa,
vaan ensiksi pitää mennä palvelujärjestelmän
puolella eteenpäin.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Ministerille tulee antaa tunnustus
siitä, että olette onnistunut selvitysmiesten
valinnassa. Ongelmana vain on käytännössä ollut
se, että näitä hyviä, konkreettisia
esityksiä ei ole toteutettu. Esimerkiksi omaishoidon selvitysmies
Elli Aaltonen vuonna 2004 antoi monia konkreettisia ehdotuksia,
joita ei valitettavasti ole toteutettu. Hän muun muassa
ehdotti, että vuoden 2007 alusta omaishoidon tuen hallinnointi
siirrettäisiin Kansaneläkelaitokselle. Nyt kysyn:
Aiotteko toteuttaa tämän edellisen selvitysmiehen,
Elli Aaltosen, ehdotukset, ja aiotteko toteuttaa selvitysmies Kivelän
ehdotukset ennen muuta vanhustenhoitolain luomisesta ja sitten vielä tärkeämmän
vanhuspalveluiden rahoituksen turvaamisesta?
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuen maksatuksen osalta nythän
kunnat tekevät sen päätöksen.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä näitä kokonaisuuksia
on käyty läpi, mitä voitaisiin siirtää valtiolle
tai Kelalle kuntien toiminnoista. Tämän omaishoidon
tuen osalta on päädytty siihen, että sen
kuuluisi olla kuntien valikoimassa siitä syystä,
että siellä on myös palvelujen järjestäminen.
Siitä saattaisi syntyä myös vääränlaisia
kannustinvaikutuksia: voitaisiin siis sitten siirtää tukia
Kelan maksettavaksi ja jättää palveluja
retuperälle, mutta näitä asioita pitää tietysti
pohtia ihan avoimesti ja niitä hyötyjä ja
haittoja. Mikäänhän ei vielä valmista
ole.
Mutta Kelan puolella on olemassa eläkkeensaajien hoitotuki,
jota myös voidaan hakea silloin, kun on kysymys paljon
hoitoa tarvitsevasta eläkkeensaajasta. Tätä tukimuotoa
käyttääkin tällä hetkellä lähes
200 000 ruokakuntaa, kansalaista. Tämä on
(Puhemies koputtaa) sellainen tukimuoto, josta ehkä enemmän
pitäisi myös ihmisten vain tietää,
että sitä voi hakea.
Ed. Timo Seppälä merkitään
läsnä olevaksi.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Meitä seniorikansalaisia on
1,4 miljoonaa. Onneksi suurin osa meistä on aika hyväkuntoisia.
Tarvitsemme jonkin verran lääkehoitoa ja leikkauksia
jne., mutta sitten kun olemme 80-, 85- tai jopa 100-vuotiaita, 100-vuotiaita Suomessa
on jo 300, emme parhaimmalla tahdollakaan kaikki pysty olemaan kotona,
ei edes ed. Seppo Lahtela. (Naurua)
Eli mitä rouva ministeri ajattelee, minkälaisia asumispalveluja
näille todella iäkkäille henkilöille
pitäisi järjestää?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Minä olen useamman vuoden nyt kiertänyt
erittäin monissa kunnissa katsomassa vanhusten palvelujärjestelmiä.
Minun täytyy sanoa, että monissa kunnissa on äärettömän
upeita ratkaisuja. Esimerkiksi dementiahoidon osalta, palvelutalojen
osalta, on hyvin monipuolisia ratkaisuja, vanhainkoteja, kaikkia
näitä.
Minä uskon, että tulevaisuuden palvelujärjestelmä koostuu
hyvin monenlaisista järjestöjen, yksityisten,
kuntien palvelujärjestelmistä. Varmasti tarvitaan
uutta ajattelua, mitä tulee tietotekniikkaan, tietoteknisiä välineitä,
uutta ajattelua, mitä tulee näihin ikääntyvien
voimavaroihin ja varmasti tähän henkilöstön
koulutukseen. Eli on hyvin monenlaista uutta, juuri niitä asioita, mitä professori
Kivelä raportissaan esittää. Kyllä näitä kaikkia
tarvitaan tässä jatkotyössä.