Lauri Kähkönen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorukainen muuttaa toiselle paikkakunnalle suorittamaan lukiota harrastuksensa vuoksi. Asuntona vuokrayksiö. Hän suorittaa ylioppilastutkinnon, ja edessä on asevelvollisuuden suorittaminen. Vuokrasopimusta hän ei halua irtisanoa asevelvollisuuden suorittamisen vuoksi, sillä hän jää varusmiespalveluksen jälkeen samalle paikkakunnalle opiskelemaan ja asunnot ovat niin sanotusti kiven alla. Hän laittaa sotilasavustuksen vireille asunnon vuokran maksamisen vuoksi. Kelan hylkäävä päätös on hänelle yllätys. Varusmiehellä ei saa olla omaisuutta käytännössä lainkaan. Kyseisen varusmiehen vanhemmista toinen kuoli jo ennen kuin poika siirtyi lukioon toiselle paikkakunnalle. Poika sai perinnön, muistaakseni noin 7 000 euroa. Toki osa rahoista meni lukioaikana elämiseen ja vuokraan, mutta suurin osa tästä rahamäärästä oli tarkoitettu lukion jälkeisiin opintoihin. Kelan päätös asumiskustannuksiin anotusta sotilasavustuksesta oli siis kielteinen. Niinpä nuorukainen maksoi kuukausittain säästöistään yksiön vuokran suorittaessaan varusmiespalvelustaan.

Edellä kuvasin keskeisen sisällön puhelusta, jonka sain viime syksynä pojan elossa olevalta vanhemmalta. Nuoren oli käytettävä varusmiespalvelusta suorittaessaan muutaman tuhannen euron säästöistään suurin osa opiskelija-asunnon vuokran maksamiseen. Mielestäni tilanne oli tämän nuoren kohdalta kohtuuton. Otin yhteyttä Kansaneläkelaitokseen, jossa todettiin, että lain soveltaminen tältä osin on ollut hyvin ongelmallista ja että laki vaatisi korjausta. Myös Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat käyneet neuvotteluja useampaan otteeseen tämän lain soveltamisesta, sen lain muuttamisesta, mutta tähän saakka tuloksetta.

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessani ehdotan, että sotilasavustusta hakevan tai tämän perheenjäsenen varat eivät vaikuttaisi sotilasavustuksen myöntämiseen tai määrään. Sotilasavustusta maksetaan vuosittain reilulle 11 000 varusmiehelle tai hänen perheelleen. Tavallisesti avustusta myönnetään asumiskustannuksiin. Sotilasavustuslain 11 §:ssä säädetään sotilasavustuksista päätettäessä huomioon otettavista tuloista ja varoista. Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan sotilasavustuksen saamiseen ja määrään eivät vaikuta sellaiset varat, jotka eivät ole käytettävissä avustusta myönnettäessä, olosuhteisiin nähden pienehköt säästöt, omassa käytössä oleva asunto tai jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi tarpeelliset työvälineet.

Edellä kerrotut säännökset varojen huomioon ottamisesta ovat varsin tulkinnanvaraiset, ja Kansaneläkelaitoksen sekä muutoksenhakuviranomaisten tulkinnat säännöksistä ovatkin johtaneet joissakin tapauksissa kohtuuttomiin tilanteisiin. Tilanne on kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta epätyydyttävä, toistan: kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta epätyydyttävä. Asevelvollisuuslain mukaan on jokainen Suomen mies asevelvollinen. Kyse on siis miesten kansalaisvelvollisuudesta. Naisilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen palvelukseen, ja miehillä on mahdollisuus osallistua siviilipalvelukseen. Kaikissa näissä tilanteissa on mahdollisuus hakea sotilasavustuslain mukaista avustusta. On tärkeää, että asevelvollisuuden, siviilipalveluksen tai vapaaehtoisen palveluksen suorittaminen ei johda palvelukseen osallistujan tai tämän perheen taloudellisiin vaikeuksiin.

Tilanteen selkeyttämiseksi Kansaneläkelaitos on antanut paikallistoimistoille uudet tulkintaohjeet, joita on noudatettu tämän vuoden alusta. Ohjeen mukaan säästöjä pidetään pienehköinä, ellei asevelvollisen ja avustukseen oikeutettujen omaisten säästöjen yhteismäärä ylitä vähentämisen jälkeen noin 3 000:ta euroa perheenjäsentä kohden. On hyvä, että uudet tulkintaohjeet on annettu, mutta tästä huolimatta asia pitää saada myös kirjattua lakiin, jotta epäselviltä ja kohtuuttomilta tilanteilta jatkossa varmemmin vältytään. Todettakoon, että kyseinen nuori, josta puheenvuoroni alussa kerroin, alkoi saada sotilasavustusta helmikuun alusta tämän vuoden puolella uuden tulkintaohjeen ansiosta. Kuitenkin hänellä tämä asevelvollisuus oli jo niin sanotusti loppusuoralla; kuitenkin parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Arvoisa puhemies! Toki tässä lakiesityksessäni oleva ehdotus, että varallisuus ei vaikuttaisi sotilasavustuksen saantiin, on pieneltä osin ongelmallinen. Tarkoitan tällä sitä, että pienelle ryhmälle varusmiehistä ei tuota todellisuudessa mitään ongelmaa esimerkiksi asunnon vuokran maksaminen omasta lompakosta, mutta suurimmalle osalle todella tämä nykyinen tilanne on kohtuuton. Edelleen tällä hetkellä mielestäni oikeudenmukaisuus ei toteudu siinäkään suhteessa, että jos varusmiehellä on merkittävä osakesalkku tai esimerkiksi merkittävästi metsäomaisuutta, sotilasavustusta harkittaessa huomioidaan vain sen vuoden, kuluvan vuoden, arvioitu tuotto, mutta niin kuin tässä esimerkissä, josta kerroin, säästöt huomioidaan kokonaisuudessaan.

Kutsuntavaiheessa nuorille kerrotaan etuusjärjestelmästä, mutta käsittääkseni nuoret elävät, suurin osa heistä, ajatuksissaan vain muutamia viikkoja eteenpäin, ajatukset tässä ja nyt. Asepalvelus on useimmiten heillä tästä kyseessä olevasta kutsuntatilaisuudesta vasta noin puolentoista vuoden kuluttua, ja informaatio, jota heille tosiaan annetaan näissä kutsuntatilaisuuksissa, ei ole mennyt perille tai sitten se on unohtunut, kun ollaan tässä asevelvollisuuden aloittamistilanteessa. Niinpä sitten näitä ikäviä yllätyksiä tulee, kun kielteinen päätös sotilasavustuksesta on kädessä. Tietysti tässäkin tilanteessa, jonka kuvasin, nuori henkilö olisi voinut hieman aiemmin ne säästöt nostaa pois ja sitä kautta tosiaan olisi välttynyt tältä kielteiseltä päätökseltä.

Tiedotusta on joka tapauksessa lisättävä, ja tiedän myös, että nyt joillakin paikkakunnilla Kelan edustajakin on tulossa jatkossa kutsuntatilaisuuksiin, mutta kaikesta huolimatta tämä laki todella kaipaa remonttia, ja se on todettu tosiaan useaan otteeseen, kun olen myös Kansaneläkelaitokseen ollut yhteydessä. Tietysti mitä pikimmin toivoisin sitä, että tällä kirjeellä, ohjeistuksella, tätä määrää kuitenkin korotettaisiin, joka tällä hetkellä on 3 000 euroa. Toivottavasti jollakin aikavälillä myös tätä lakia voidaan muuttaa.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Ed. Kähkösen ynnä muiden lakialoite koskee sotilasavustuslain epäkohtaa, joka mitä ilmeisimmin kaipaa korjausta. Kuten ed. Kähkönen perusteli, on välttämätöntä selkeyttää ja lisätä oikeudenmukaisuutta näissä tilanteissa, joita hän nuorten varusmiesten kohdalla kuvasi.

Myös se, että lainsäädännön pitäisi tuossa nuoren ihmisen herkässä vaiheessa kohdella kaikkia yhdenvertaisesti ja tulisi olla jo ennakkoon tiedossa, saako avustusta vai ei, edellyttäisi selkeyttämistä sekä lainsäädännön osalta että myös tiedottamisen osalta. Ed. Kähkönenhän totesi, että kutsuntoihin ovat nyt tulossa myös Kelan edustajat. Ilmeisesti tämä korjaa niitä puutteita, joita tiedottamisessa on ollut.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä asia tulisi valiokunnassa tutkia ja erityisesti tietysti valtioneuvoston piirissä katsoa, milloin ja millä aikataululla tähän epäkohtaan kyettäisiin tuomaan korjaus ja onko mitään muita vastaavan tyyppisiä korjausta odottavia sotilasavustuslain epäkohtia.