Lauri Kähkönen /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nuorukainen muuttaa toiselle paikkakunnalle
suorittamaan lukiota harrastuksensa vuoksi. Asuntona vuokrayksiö.
Hän suorittaa ylioppilastutkinnon, ja edessä on
asevelvollisuuden suorittaminen. Vuokrasopimusta hän ei
halua irtisanoa asevelvollisuuden suorittamisen vuoksi, sillä hän
jää varusmiespalveluksen jälkeen samalle
paikkakunnalle opiskelemaan ja asunnot ovat niin sanotusti kiven
alla. Hän laittaa sotilasavustuksen vireille asunnon vuokran
maksamisen vuoksi. Kelan hylkäävä päätös
on hänelle yllätys. Varusmiehellä ei
saa olla omaisuutta käytännössä lainkaan.
Kyseisen varusmiehen vanhemmista toinen kuoli jo ennen kuin poika
siirtyi lukioon toiselle paikkakunnalle. Poika sai perinnön,
muistaakseni noin 7 000 euroa. Toki osa rahoista meni lukioaikana
elämiseen ja vuokraan, mutta suurin osa tästä rahamäärästä oli
tarkoitettu lukion jälkeisiin opintoihin. Kelan päätös
asumiskustannuksiin anotusta sotilasavustuksesta oli siis kielteinen.
Niinpä nuorukainen maksoi kuukausittain säästöistään yksiön
vuokran suorittaessaan varusmiespalvelustaan.
Edellä kuvasin keskeisen sisällön
puhelusta, jonka sain viime syksynä pojan elossa olevalta vanhemmalta.
Nuoren oli käytettävä varusmiespalvelusta
suorittaessaan muutaman tuhannen euron säästöistään
suurin osa opiskelija-asunnon vuokran maksamiseen. Mielestäni
tilanne oli tämän nuoren kohdalta kohtuuton. Otin
yhteyttä Kansaneläkelaitokseen, jossa todettiin,
että lain soveltaminen tältä osin on
ollut hyvin ongelmallista ja että laki vaatisi korjausta.
Myös Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat
käyneet neuvotteluja useampaan otteeseen tämän
lain soveltamisesta, sen lain muuttamisesta, mutta tähän saakka
tuloksetta.
Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessani
ehdotan, että sotilasavustusta hakevan tai tämän perheenjäsenen
varat eivät vaikuttaisi sotilasavustuksen myöntämiseen
tai määrään. Sotilasavustusta
maksetaan vuosittain reilulle 11 000 varusmiehelle tai
hänen perheelleen. Tavallisesti avustusta myönnetään
asumiskustannuksiin. Sotilasavustuslain 11 §:ssä säädetään
sotilasavustuksista päätettäessä huomioon
otettavista tuloista ja varoista. Kyseisen pykälän
2 momentin mukaan sotilasavustuksen saamiseen ja määrään
eivät vaikuta sellaiset varat, jotka eivät ole
käytettävissä avustusta myönnettäessä,
olosuhteisiin nähden pienehköt säästöt,
omassa käytössä oleva asunto tai jatkuvan
toimeentulon turvaamiseksi tarpeelliset työvälineet.
Edellä kerrotut säännökset
varojen huomioon ottamisesta ovat varsin tulkinnanvaraiset, ja Kansaneläkelaitoksen
sekä muutoksenhakuviranomaisten tulkinnat säännöksistä ovatkin
johtaneet joissakin tapauksissa kohtuuttomiin tilanteisiin. Tilanne
on kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta epätyydyttävä,
toistan: kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta epätyydyttävä. Asevelvollisuuslain
mukaan on jokainen Suomen mies asevelvollinen. Kyse on siis miesten kansalaisvelvollisuudesta.
Naisilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen palvelukseen,
ja miehillä on mahdollisuus osallistua siviilipalvelukseen.
Kaikissa näissä tilanteissa on mahdollisuus hakea
sotilasavustuslain mukaista avustusta. On tärkeää,
että asevelvollisuuden, siviilipalveluksen tai vapaaehtoisen
palveluksen suorittaminen ei johda palvelukseen osallistujan tai
tämän perheen taloudellisiin vaikeuksiin.
Tilanteen selkeyttämiseksi Kansaneläkelaitos on
antanut paikallistoimistoille uudet tulkintaohjeet, joita on noudatettu
tämän vuoden alusta. Ohjeen mukaan säästöjä pidetään
pienehköinä, ellei asevelvollisen ja avustukseen
oikeutettujen omaisten säästöjen yhteismäärä ylitä vähentämisen
jälkeen noin 3 000:ta euroa perheenjäsentä kohden.
On hyvä, että uudet tulkintaohjeet on annettu,
mutta tästä huolimatta asia pitää saada myös
kirjattua lakiin, jotta epäselviltä ja kohtuuttomilta
tilanteilta jatkossa varmemmin vältytään.
Todettakoon, että kyseinen nuori, josta puheenvuoroni alussa
kerroin, alkoi saada sotilasavustusta helmikuun alusta tämän
vuoden puolella uuden tulkintaohjeen ansiosta. Kuitenkin hänellä tämä asevelvollisuus
oli jo niin sanotusti loppusuoralla; kuitenkin parempi myöhään
kuin ei milloinkaan.
Arvoisa puhemies! Toki tässä lakiesityksessäni
oleva ehdotus, että varallisuus ei vaikuttaisi sotilasavustuksen
saantiin, on pieneltä osin ongelmallinen. Tarkoitan tällä sitä,
että pienelle ryhmälle varusmiehistä ei
tuota todellisuudessa mitään ongelmaa esimerkiksi
asunnon vuokran maksaminen omasta lompakosta, mutta suurimmalle
osalle todella tämä nykyinen tilanne on kohtuuton.
Edelleen tällä hetkellä mielestäni
oikeudenmukaisuus ei toteudu siinäkään
suhteessa, että jos varusmiehellä on merkittävä osakesalkku
tai esimerkiksi merkittävästi metsäomaisuutta,
sotilasavustusta harkittaessa huomioidaan vain sen vuoden, kuluvan
vuoden, arvioitu tuotto, mutta niin kuin tässä esimerkissä,
josta kerroin, säästöt huomioidaan kokonaisuudessaan.
Kutsuntavaiheessa nuorille kerrotaan etuusjärjestelmästä,
mutta käsittääkseni nuoret elävät, suurin
osa heistä, ajatuksissaan vain muutamia viikkoja eteenpäin,
ajatukset tässä ja nyt. Asepalvelus on useimmiten
heillä tästä kyseessä olevasta
kutsuntatilaisuudesta vasta noin puolentoista vuoden kuluttua, ja
informaatio, jota heille tosiaan annetaan näissä kutsuntatilaisuuksissa,
ei ole mennyt perille tai sitten se on unohtunut, kun ollaan tässä asevelvollisuuden
aloittamistilanteessa. Niinpä sitten näitä ikäviä yllätyksiä tulee,
kun kielteinen päätös sotilasavustuksesta
on kädessä. Tietysti tässäkin
tilanteessa, jonka kuvasin, nuori henkilö olisi voinut
hieman aiemmin ne säästöt nostaa pois
ja sitä kautta tosiaan olisi välttynyt tältä kielteiseltä päätökseltä.
Tiedotusta on joka tapauksessa lisättävä,
ja tiedän myös, että nyt joillakin paikkakunnilla Kelan
edustajakin on tulossa jatkossa kutsuntatilaisuuksiin, mutta kaikesta
huolimatta tämä laki todella kaipaa remonttia,
ja se on todettu tosiaan useaan otteeseen, kun olen myös
Kansaneläkelaitokseen ollut yhteydessä. Tietysti
mitä pikimmin toivoisin sitä, että tällä kirjeellä,
ohjeistuksella, tätä määrää kuitenkin
korotettaisiin, joka tällä hetkellä on
3 000 euroa. Toivottavasti jollakin aikavälillä myös
tätä lakia voidaan muuttaa.
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Ed. Kähkösen ynnä muiden
lakialoite koskee sotilasavustuslain epäkohtaa, joka mitä ilmeisimmin kaipaa
korjausta. Kuten ed. Kähkönen perusteli, on välttämätöntä selkeyttää ja
lisätä oikeudenmukaisuutta näissä tilanteissa,
joita hän nuorten varusmiesten kohdalla kuvasi.
Myös se, että lainsäädännön
pitäisi tuossa nuoren ihmisen herkässä vaiheessa
kohdella kaikkia yhdenvertaisesti ja tulisi olla jo ennakkoon tiedossa,
saako avustusta vai ei, edellyttäisi selkeyttämistä sekä lainsäädännön
osalta että myös tiedottamisen osalta. Ed. Kähkönenhän
totesi, että kutsuntoihin ovat nyt tulossa myös
Kelan edustajat. Ilmeisesti tämä korjaa niitä puutteita,
joita tiedottamisessa on ollut.
Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä asia
tulisi valiokunnassa tutkia ja erityisesti tietysti valtioneuvoston
piirissä katsoa, milloin ja millä aikataululla
tähän epäkohtaan kyettäisiin
tuomaan korjaus ja onko mitään muita vastaavan
tyyppisiä korjausta odottavia sotilasavustuslain epäkohtia.
Keskustelu päättyy.