Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Jos sopii, niin esittelen sekä kolmannen että neljännen lisätalousarvioehdotuksen samalla kertaa, koska ne liittyvät olennaisesti toisiinsa.

Kolmas lisätalousarvio käsittelee vain yhtä asiaa, elikkä hallinnonalojen menoihin esitetään 139,5 miljoonan euron lisäystä, ja tämä tulee siis kohdistettavaksi Finnair Oyj:n osakkeiden uusmerkintään. Näin ollen kolmas lisätalousarvio on saman euromäärän verran alijäämäinen, ja tuo alijäämä sitten katetaan neljännellä lisätalousarviolla. Kyseessä on siis Finnair Oyj:n toiminnan uusinvestoinnista tuleva tarve, ja valtio katsoo tärkeäksi olla nykyisellä omistusosuudellaan Finnairissa mukana, ja näin ollen osakemerkinnät ovat välttämättömiä.

Herra puhemies! Neljäs lisätalousarvio perustuu siihen positiiviseen tosiasiaan, että tälle vuodelle tehty budjetti oli rakennettu huomattavan paljon maltillisemman talouskasvuennusteen varaan. Nyt näyttää siltä, että kaikki ennakot, sekä silloisten budjetin rakentajien että myös talouskasvua ennustavien laitosten arviot, tämän vuoden talouskehityksestä ovat reilusti suurempia. Ennakoimme siis noin 4,5 prosentin bkt-kasvua. Tämä on pelkästään vaan positiivista kuultavaa.

Samaan aikaan tietysti hyvästä talouskasvusta saamme oheishyötyjä, jotka käytännössä tarkoittavat verotulokertymän merkittävää kasvua. Näin ollen neljäs lisätalousarvio pääsääntöisesti muodostuu kolmesta keskeisestä elementistä, siis tulopuolen osalta. Verotulojen kasvu on yksi suuri, valtion omistusosuuden vähentäminen elikkä omaisuustulojen saaminen, kun on myyty omaisuutta, on toinen suuri, ja sitten tietyt menokohdat, niiden menoarviot, ovat pienentyneet.

Lisätalousarvio on 1,468 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja valtaosaltaan tällä ylijäämällä vähennetään valtionvelkaa. Miksi vähennetään valtionvelkaa? No, siitä yksinkertaisesta syystä, että nykyisen kaltaiset poikkeuksellisen hyvän talouskasvun hedelmät kannattaa käyttää samalla tavalla kuin ne ovat tulleet. Elikkä tilapäiset tulot kannattaa käyttää sitten sellaisiin kohteisiin, joista ei synny pysyvää menolisäystä. Velanmaksun kiihdyttäminen ja näin ollen valtionvelan määrän pienentäminen on olennaista tulevaisuuspolitiikkaa, ja tällä varaudumme siihen, että väestö ikääntyy, ja varaudumme siihen, mitä kaikki ennusteet tällä hetkellä osoittavat, että meidän talouskasvumme hiipuu ensi vuonna ja 2009—2010 selkeästi muun muassa väestön ikääntymiskehityksestä ja maailmantalouden muutoksista johtuen. Näin ollen on täysin oikein ja välttämätöntä, että valtionvelkaa maksetaan nyt pois, kun sitä on varaa maksaa. Muutaman vuoden päästä, jos ennusteet pitävät paikkansa, näin ei ole mahdollista enää tehdä.

Vuonna 2007 valtionvelkaa lyhennetään yhteensä noin 2,7 miljardia euroa ja velan määräksi vuoden 2007 lopussa arvioidaan 56 miljardia euroa, josta siis velanhoitokustannukset ovat kutakuinkin tämmöisen 2,4 miljardin luokkaa, ja meidän bruttokansantuoteosuutemme velassa painuu 31,5 prosenttiin, joka on kansainvälisesti verrattuna varsin alhainen summa. Mutta kun kaikki tiedämme, että Suomi kohtaa ikääntymisen muutokset ensimmäisenä, niin näin tietysti on välttämätöntä ollakin.

Työttömyyden aleneminen on sitten yksi merkittävä tekijä, joka vähentää budjettimäärärahojen tarvetta. Tästä kaikki olemme varmasti tyytyväisiä. Elikkä työttömyyden alentumisesta johtuvat menosäästöt ovat varsin merkittäviä.

Jos katsotaan näitä verotulokertymiä, niin verojen ja veronluonteisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi aiemmin budjetoidusta nettomääräisesti reilulla 800 miljoonalla eurolla. Tuloverojen osuus on noin 710 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on myös parempia verokertymiä muissa veromuodoissa. Muun muassa varainsiirtoverotuloarviota korotetaan 140 miljoonalla eurolla. Sen sijaan perintö- ja lahjaveron ja autoveron tuottoa joudumme alentamaan hyvin tiedetyistä syistä, mutta uskomme, että nämä verokertymät taas kohenevat ensi vuoden aikana johtuen budjettiin tehtävistä ja tehdyistä veromuutoksista autoveron ja perintöveron kohdalla. Arviota osakemyyntituloista korotetaan 470 miljoonalla eurolla yhteensä 890 miljoonaan euroon toteutuneiden osakemyyntien perusteella.

Jos katsotaan sitten, mitä on täällä menopuolella.

Influenssapandemiaan varaudutaan ostamalla rokotteita. Tähän menee 37 miljoonaa euroa. Viranomaisverkkoon ja erityisesti liikenneturvallisuuteen satsataan enemmän. Liikenneturvallisuuden parantamiseen koulumatkoille ja tasoristeyksiin varataan yhteensä 5 miljoonaa euroa, josta perustienpidon osuus on 2,5 miljoonaa ja perusradanpidon 2,5 miljoonaa euroa. Vastaavalla tavalla liikenneturvallisuutta parannetaan poliisille suunnatun noin miljoonan euron kautta, jolla summalla poliisin liikennevalvontaa voidaan tehostaa tai oikeastaan tarkkuusalkometrejä voidaan hankkia lisää, jotta liikenneturvallisuutta voidaan tätä kautta parantaa. Yhtä lailla sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon varaudutaan ja maanpuolustusta vahvistetaan erillisillä määrärahoilla. Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan operaatioihin on arvioitu tarvittavan 5 miljoonaa euroa lisää, ja sitten on Hawk Mk 66 -koneiden hankinta, josta on aiemmin tehty päätös. Sen lasku osittain lankeaa myös tähän neljänteen lisätalousarvioon.

Yhtä lailla uusia kohteita on nimenomaan yritystoiminnan vahvistamisessa. Finnvera Oyj:lle, Aloitusrahasto Vera Oy:lle ja Teollisuussijoitukselle myönnetään merkittävästi uusia määrärahoja, jotta nämä tahot pystyvät investoimaan ja sitä kautta luomaan uusia työpaikkoja, koska vain tätä kautta pystymme kantamaan vastuuta tulevaisuudesta.

Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin lisätään 3,5 miljoonaa euroa, samaten ensi vuonna Ranskassa vietettävän Suomen kulttuurikauden tarpeisiin miljoona euroa. Ja sitten lähinnä tuonne Itä- ja Pohjois-Suomeen suunnattavia: petoeläinvahinkojen korvaamiseen on ehdotettu lisättäväksi 800 000 euroa, lukuisia muitakin asioita, mutta ehkä tämä riittää esittelyksi tällä erää.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Muutama sana muista valtionyhtiöistä, kun kolmannen lisätalousarvion ainoa asia oli Finnairin valtionomistuksen lisääminen.

Ensimmäiseksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että tässä neljännessä lisätalousarviossa on 2 miljoonaa euroa lisää rahaa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen, siis 2 miljoonaa euroa. Ei ole kahtakaan viikkoa siitä, kun hallitus olisi ihan oikeasti voinut vaikuttaa puuntuotannon kestävyyteen puuttumalla omistajaohjauksella Stora Enson päätökseen lopettaa kannattava sellutehdas Kemijärvellä. Valtiovallalla, siis hallituksen ministereillä ja varsinkin pääministeri Vanhasella ja puolustusministeri Häkämiehellä, olisi ollut mahdollisuus estää Kemijärven tehtaan lakkauttaminen. He eivät sitä halunneet tehdä, koska palvovat markkinavoimia. Ei Wallenbergin dynastia omia miehiään turhaan marssita yhtiön hallitukseen. Valtiolla näyttää olevan toisin.

Porvarihallitus osoitti toimettomuudella, että se ei edes yritä käyttää omistaja- ja äänivaltaansa niissä yhtiöissä, joissa se voisi sen tehdä. Päinvastoin, meillä on eduskunnan käsittelyssä hallituksen esitys laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Esitys pahimmillaan vaarantaa esimerkiksi Rautaruukin, Kemiran ja Outokummun tulevaisuuden. Mikäli olisi ollut teknisesti mahdollista, olisin tehnyt esityksen, jossa koko tuo "ennakoimaton" verotulotuotto, yli 800 miljoonaa euroa, olisi käytetty valtion osaomistuksen lisäämiseen muun muassa Stora Ensossa. Sen sijaan tein lisätalousarvioaloitteen 10 miljoonan euron kohdentamisesta harkinnanvaraiseen avustukseen Lapin kriisikunnille ja Kemijärven kaupungille.

Helsingin Sanomissa 30.10. tänä vuonna nykyinen ministeri Mari Kiviniemi ja entinen kuntaministeri Hannes Manninen vaativat Lapin kunnille roimaa lisärahoitusta, jopa 100 miljoonaa euroa. He puhuivat valtionosuusuudistuksesta, mutta se tulee auttamatta myöhään. Vaikeassa tilanteessa elävät kunnat tarvitsevat apua heti. En tiedä, tuliko Lapin kuntien vaikea taloudellinen tilanne yllätyksenä ministeri Kiviniemelle, mutta ilmeisesti se tuli yllätyksenä entiselle ministeri Manniselle, kun hän kesällä totesi, että Lapin kuntien talousvaikeudet ovat yllättäneet hänet. Sinälläänhän tämä yllätys tukee tekemääni määrärahaesitystä, koska koko lisätalousarvion tekeminenhän perustuu sille, että sillä katetaan yllättäviä menoja, ja tämän lausuman mukaan myöskin nämä kuntatalouden vaikeudet ja tarvittava lisärahoitus ovat yllättäviä menoja.

Arvoisa puhemies! Täytyy kysyä, onko eduskunnalla edes aitoa mahdollisuutta tehdä valtion talousarvio pitävältä pohjalta, kun toistuvasti — ja väitän, että täysin harkiten — verotulotuotto arvioidaan alakanttiin. Näin halutaan padota oikeutettujakin menoesityksiä ja sitten kesken vuoden, niin kuin nyt, 1,5 miljardin euron vara suunnataan valtionvelan lyhentämiseen. Siinä, että arvio valtion verotulotuotosta heittää näin paljon, ei ole ylpeilemistä kenelläkään, ei kyllä valtiovarainministerilläkään.

Lisätalousarvion perustelut kertovat siitä, että taloudellisessa kehityksessä on paljon myös riskitekijöitä. Ensinnäkin kuluttajahinnat ja asumiskustannukset nousevat, kotitaloudet velkaantuvat ja työllisyys on kasvanut eniten palvelu- ja rakennusaloilla, joilta ne nyt syntyvät työpaikat myös katoavat nopeimmin, jos ja kun se lama iskee. Jos perusteltuja tulonsiirtoja ei kyetä tekemään pitkän nousukauden aikana, ei niitä kyllä tehdä lamassakaan. Kyllä niiden aika olisi nyt. Nyt taloudellinen liikkumavara syödään ceausescumaisella tavalla lyhentämällä valtionvelkaa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vanhasen toinen hallitus on istunut puoli vuotta ja on hyvin väsyneen oloinen, eikä tämä lisätalousarvio, tarkoitan nyt lähinnä tätä neljättä, osoita mitään kunnon elpymisen merkkejä hallitukselta. Hallitus ei ole havainnut, että suomalainen yhteiskunta on tänä päivänä pahoinvointiyhteiskunta varsin monien mittarien osoittamalla tavalla. Hallituksen ote lipsuu EU-politiikassa, teollisuuspolitiikassa, työmarkkinapolitiikassa ja kuntapolitiikassa hyvin vakavalla tavalla. (Ed. Soinin välihuuto) — Ed. Soini, EU-politiikka on maatalouspolitiikkaa, ja siellä kaikkein räikeimmin näkyy tämä talonpojan linja, mitä tänä päivänä ajetaan. (Ed. Soini: Missä EU, siellä ongelma!)

Nämä isot kysymykset osoittavat todella sitä, että hallituksen ote on lipsunut. Se on monissa pääkirjoituksissa ja muissa viesteissä näkynyt selvästi, ja ne eivät varmasti ole virheellisiä tietoja. On syytä kannustaa hallitusta parempiin saavutuksiin. Nyt on suuri into lyhentää valtionvelkaa. Sinänsä se on paikallaan, mutta sen lyhentämisen määrä on täysin epäsuhteessa siihen, mikä on tilanne esimerkiksi monien perheitten kohdalla.

Äsken talousvaliokunnassa käsittelimme pikalainayritysten toimintaa tässä yhteiskunnassa ja saimme kuulla, että meillä on noin viisikymmentä pikalainayhtiötä, jotka jakavat ryöstöpolitiikkaa harjoittaen pikalainoja vaikeuksissa oleville suomalaisille. Näitä vaikeuksissa olevia ihmisiä on todella meillä paljon, mutta minkäänlaista otetta ei hallituksella tähän kysymykseen näytä olevan. Korot noissa pikalainoissa ovat huippuluokkaa. Hädänalaiset ihmiset joutuvat niitä maksamaan. Monella on syy alkoholi ja hallituksen alkoholipolitiikkakin siellä taustalla, myös suoranainen köyhyys, josta meillä edelleen kärsitään, vaikka pieniä parannuksia on tullut. Yksinhuoltajaperheet, työttömät, sairaat, eläkeläiset, opiskelijat ovat noiden pikalainojen varassa ja elävät todella huolestuttavan kärjistyvää elämää päivästä toiseen. Tähän asiaan pitäisi pikaisesti puuttua, mutta toimenpiteet viipyvät. On asetettu työryhmä miettimään tätä kysymystä, sillä on vuosi aikaa miettiä, ja sen jälkeen menee vielä pitkään, ennen kuin saadaan mitään aikaiseksi, jos hallituksen toimenpiteitä odotellaan. Mutta eduskunta voi tietysti tehdä aloitteitten pohjalta nopeampaa työtä.

Puhemies! Valtiovarainministeri äsken mainitsi nämä velan lyhennys- ja muut tiedot, eli tänä vuonna lyhennetään noin 2,7 miljardia euroa velkaa ja päästään jo lähelle 30 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta eli varsin hyviin lukuihin siihen nähden. Voisiko tehdä niin, arvoisa valtiovarainministeri, että lyhennettäisiinkin vain esimerkiksi 2,5 miljardia euroa velkaa ja tuo parisataa miljoonaa käytettäisiin näiden polttavien ongelmien ratkaisemiseen, jotka meillä on, jotka esimerkiksi terveydenhuoltoalalla ja myös näiden mainitsemieni erityisryhmien sosiaaliturvan osalta ja heidän toimeentulonsa perusedellytysten kannalta olisivat kiireellisiä? Eikö näin voitaisi tehdä? Mielestäni hyvin voitaisiin pikkuisen tinkiä velan lyhennyksestä tässä tilanteessa ja ottaa asiat pöydälle ja ratkaista näitä pahoja ongelmia. Ymmärrän sen, että maatalouden ongelmat hoidetaan Brysselistä ja me olemme juoksupoikia, mutta meillä on sosiaali- ja veropolitiikassa päätösvalta tässä salissa, ja vetoan, että eduskunta nyt puuttuu tähän ja muuttaa tätä esitystä.

Meillä kristillisdemokraattisella eduskuntaryhmällä on määrärahaesitys lisätalousarvioon liittyen, että 100 miljoonaa euroa valtionvelan lyhennyksestä tingittäisiin ja se käytettäisiin kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseen tämän loppuvuoden aikana. Ensi vuonna tarvitaan toki aivan uusia lukuja. Meillä ei ole missään tapauksessa syytä päästää terveydenhuoltoa siihen tilanteeseen, mihin se on nyt menossa. Valtiolla on tässä perimmäinen vastuu jo perustuslainkin nojalla, ja sitä on eduskunnan nyt peräänkuulutettava.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Päinvastoin kuin oppositio ponnettomasti on kertonut, että hallitus on väsynyt, uskallan sanoa, että hallitus on pirteä ja toteuttaa omaa politiikkaansa, joka näkyy hienosti muun muassa veropolitiikan linjauksena, uusimpana näistä autoverotuksen uudistamisesitys, joka on tulossa eduskuntaan ja tulee tarkoittamaan käytännössä sitä, että me sekä vastaamme ilmastonmuutokseen että myös olemme edistämässä kotimaisen autokannan uudistumista. Se on hyvä esitys hallitukselta ja on suorassa linjassa veropolitiikan kanssa, joka monella tapaa on tukemassa meidän taloudellista kehitystämme. Veropolitiikka on keskeinen ratkaisu silloin, kun halutaan turvata kansantalouden kehitys tulevaisuudessakin, ja tässä mielessä kyllä hallitus on sekä hallitusohjelman, jo tehtyjen päätösten että tulevien päätösten kautta näyttänyt sen, että se hallitsee sanansa mukaisesti ja toteuttaa sitä, kuten alussa sanoin, varsin pirteällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioiden tarkoitus on täydentää varsinaista talousarviota. Siinä mielessä tämä niin sanottu kolmas lisätalousarvio, jolla parannetaan kansallisen lentoyhtiömme edellytyksiä osakepääoman myötä osallistumalla siihen liki 140 miljoonalla eurolla, on ehdottomasti kohdallaan oleva asia. Kun Finnair Oyj on käytännössä lisännyt kansainvälistä osuuttaan Aasian markkinoilla, toivon mukaan tuosta hyödystä myös kotimaan lentoliikenne tulevaisuudessa niin hyötyy, että me pystymme kansainvälisen lentoliikenteen tulojenkin kautta omalta osaltamme turvaamaan myös kotimaista lentoliikennettä myös niillä pienemmillä kentillä, joilla tuo kannattavuus ei välttämättä ole aina niin suurta.

Lisätalousarviossa, nimenomaan neljännessä lisätalousarviossa, keskeisin lähtökohta on, että syntynyt ylijäämä käytetään valtionvelan lyhentämiseen. Se on ikuisuuskysymys tietystikin, tulisiko valtionvelkaa lyhentää vai ei. Mutta kuten ed. Kankaanniemikin tuntee hyvin niiltä ajoilta, jolloin hän itse ministerinä oli kokemassa tuon valtionvelan syntymisen, niin siitä on eroonkin päästävä. Näin ollen kyllä eduskunnan vastuu on katsoa, että me emme jätä tuleville polville tuota velkataakkaa liikaa. Sitä on nytkin jo maksettavaksi. Nyt tuo 2,7 miljardin euron lyhennys tänä vuonna on itse asiassa tulevaisuuspolitiikkaa. On helppo tietysti sanoa, itsekin voin vaatia moneen kohtaan lisää rahoitusta, mutta kaiken kaikkiaan tässä pitää nähdä niin sanotusti metsä puilta (Eduskunnasta: Kumpaa mieltä puhuja on?) elikkä katsoa se, että valtionvelan lyhentäminen on tulevaisuuspolitiikkaa ja sillä niinä aikoina, jolloinka valtiontalouden tai muun yleisen taloudellisen kehityksen vuoksi on heikommat ajat, valtiolla on sitten mahdollisuus olla panostamassa niihin tarpeisiin, mitä sitten valtiontalouden suunnalta tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Totta kai 2,5 miljoonaa perustienpitoon lisäyksenä tai saman verran perusradanpitoon ovat pieniä asioita, mutta pienilläkin summilla saadaan paljon aikaan. Esimerkiksi Pohjois-Savon liiton panostuksilla olemme omalta osaltamme olleet 7 miljoonan euron kohdentamisella — aluekehitysrahaa, josta puolet tuli kansallisena vastinrahana — poistamassa Kuopion ja Suonenjoen välillä olevat tasoristeykset, kuusi kappaletta, ja tekemässä muutakin työtä. Siinä esimerkki, miten pienilläkin rahoilla voidaan aikaansaada aika paljon. Osuus jatkuu vielä toivon mukaan pitkälti koko tuon Savon radan kohdalla, ja valtiovallan on oltava aktiivinen ja tultava näihin mukaan.

Eduskunnalla on mahdollisuus olla myös lisäämässä, katsomassa, mikä meidän liikkumavaramme lisätalousarvion kohdalla on, ja pidän myönteisenä, että hallitus nuo momentit on avannut, koska on selvää, että tuolla infrapuolella meillä on kohentamisen sijaa liiankin paljon. Se on jäänyt jo yhteisenä perintönä muun muassa Matti Vanhasen ykköshallituksen ja sitä edeltävien Lipposen ykkös- ja kakkoshallitusten ajoilta. Tässä suhteessa tätä korjaamisvelkaa meillä on paljon maksettavana, ja eduskunnan yhteinen vastuu tässä toki on taustalla.

Arvoisa puhemies! On myönteistä, että me olemme talouskehityksen tämän kaltaisen vaiheen myötä voineet rakentaa lisätalousarviot kolmosen ja nelosen ja varsinaisen talousarvion kautta katsoa, miten vuosi 2008 kulkee eteenpäin. Kansantalouden mittakaavassa meillä on monia uhkaavia pilviäkin taivaanrannassa. Hallituksen on puututtava niihin kuten muun muassa metsäteollisuuden ongelmiin nopealla tempolla, kuten on myös tapahtunut. Hallitus on tässä suhteessa näyttänyt sen, että se pystyy reagoimaan hyvin nopealla aikataululla, ja tässä mielessä kyllä edelleenkin haluan puheeni päättää siihen, että Vanhasen kakkoshallitus kokonaisuudessaan, sinivihreä hallitus, toimii pirteästi ja kansakunnan kannalta oikealla tavalla.

Sanna  Lauslahti  /kok:

Arvoisa puhemies! Jatketaan ed. Rossin tulevaisuuslinjaa. Suomi Oy:llä on velkaa, ja sitä on paljon. Sitä on enemmän kuin meidän yhden vuoden tulot ovat. (Ed. Jaakonsaaren välihuuto) — Suhteessa bruttokansantuotteeseen, kuten oppositio sieltä huutaa, velan määrä on kylläkin alentunut. Tämän vuoden lopussa sen arvioidaan olevan reilut 30 prosenttia. Hyvä, mutta sehän johtuu pääosin siitä, että bruttokansantuote on kasvanut. Mutta, huom., velan vähättelijät oppositiosta usein sortuvat siihen, että vertaillaan sitä bruttokansantuotetta velkaan. Tosiasia on kuitenkin se, että bruttokansantuote ei tule valtion kirstuun. Siten sillä ei voida maksaa velkoja.

Velat ovat syntyneet 1990-luvun laman aikana, eikä niitä ole saatu riittävästi lyhennettyä. Tässä katse kohdistuu vasemmalle puolelle. Ennen lamaa Suomen valtionvelka oli alle 10 miljardia, mutta vuosikymmenen aikana se paisui pahimmillaan 70 miljardiin. Tässä katson jälleen kerran sinne vasemmalle puolelle. Koko 2000-luvun meillä on ollut hyvä talouskasvu ja velkaa on maksettu. Sitä on kuitenkin vielä 56 miljardia.

Elämme hyviä aikoja. Tästä voimme olla onnellisia. Suomessa päästiin viime vuonna yli 5 prosentin talouskasvuun, ja tällekin vuodelle Suomen Pankki ennustaa yli 4 prosentin vauhtia. Näin hyvät kasvuluvut ovat suhteellisen harvinaisia länsimaissa kehittyneissä talouksissa. On selvää, ettei kasvu voi jatkua ikuisesti keskimääräistä nopeampana. Suomen Pankki arvioikin, että talouskasvu hidastuu maltillisesti. Luottamus talouteen on korkealla, hyvä. Yritysten tilauskanta on hyvä. Kuluttajat uskovat taloutensa vahvistumisen parantuvan työllisyystilanteen ja palkankorotusten myötä.

Mustia pilviä kuitenkin on taivaanrannassa. Tuoreella palkkaratkaisulla on raotettu ovea inflaation nousulle. Inflaatiota tulevat nostamaan lisäksi energian hinta ja ennen kaikkea työvoimapula seuraavina vuosina. Ennen EU:ta meillä oli aivan erilainen tilanne. Meillä oli yksi väline käytettävissä kilpailukykymme vahvistamiseksi, ja se oli valuuttakurssi. Tänä päivänä sitä keinoa ei ole. Mikäli maailmantalouden, varsinkin kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden, epävarmuudet realisoituvat, on vaarana, että Suomikin joutuu laskukierteeseen mukaan. Tätä tietenkään emme voi toivoa. Mutta sinänsä ongelmana on se, että olemme antaneet kustannusten mennä nyt nousukierteeseen palkkaratkaisujen ja kohoavan inflaation vuoksi.

Vahva taloustilanne näkyy valtion verotulojen kasvuna, hyvä, ja menopaineiden laskuna, kun esimerkiksi työttömyysmenot ovat alentuneet. Monet poliittiset päättäjät tuntuvat ajattelevan, että nyt laitetaan rahat menemään, kukkaronnyörit ovat löyhässä. Toivon kuitenkin, että tähän ei sorruttaisi. Matalasuhdanteessa tulisi olla varaa tehdä elvyttävää talouspolitiikkaa. Julkisen talouden ongelma on vain se, että kun matalasuhdanne tulee, niin silloin sitä rahaa on vähiten, tulot ovat matalimmillaan ja menot ovat korkeimmillaan. Juuri tämän vuoksi hyvinä aikoina meidän tuleekin kerryttää ylijäämää viivan alle. Vastuuta kantava hallitus huolehtii myös tulevista vuosista.

Vuoden viimeisessä lisätalousarviossa tarkistettiin verotulojen kertymä ja sinivihreä hallitus sopi loppuvuoden menoista. Lisätalousarvio on lähes 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Osa tästä ylijäämästä kohdennetaan esimerkiksi liikenneturvallisuuteen. Lisäksi kuntien harkinnanvaraisia avustuksia lisätään ja tulevaisuutta rakennetaan Finnveran ja Suomen Teollisuussijoituksen määrärahoja nostamalla. Nämä toivoakseni näkyvät myöskin työpaikkoina. Tänä vuonna velkoja lyhennetään 2,7 miljardia. Siten syntyy reilun 100 miljoonan euron säästö vuosittaisiin korkomenoihin. Tämä merkittävä säästö on käytettävissä parempiin, suomalaisten hyvinvointia lisääviin kohteisiin. Lisäksi sukupolvien välinen tasa-arvo vaatii säästämistä. Onhan lapsillemme tulossa maksettavaksi korkeammat eläkemaksutkin kuin meillä nyt.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Suomi on todella vauraampi kuin koskaan, ja valtiontalous on ennätyksellisen ylijäämäinen Euroopan mittakaavassa. Tämä on tietysti johdonmukaisen työn, edellisen hallituksen työllisyys- ja talouskehitystä tukevan linjan, seurausta.

Täällä on puututtu lisätalousarvioiden käyttöön, ja tältä osin on, erityisesti eduskunnan budjettivallan näkökulmasta, kyllä huomautettava siitä selvästä vuosia jatkuneesta linjauksesta, jossa tulot, valtion tulot, on systemaattisesti aliarvioitu, noin 2 prosentin luokkaa, kun siitä myynti ym. liikkuvat erät on poistettu. Tämä on aika olennaista eduskunnan budjettivallan kaventamista, ja tämä on systemaattisesti sitten valtiovarainministeriön tapa kuitata ne nimenomaan valtionvelan ekstralyhennyksinä. Valtionvelkahan on painumassa 32 prosenttiin bkt:stä, samaan aikaan kun meillä on ehdottomasti hyvinvointivaltion perustan osalta vakavaa murenemista havaittavissa.

Voin sanoa, että se on tahdon asia, miten herra valtiovarainministerin lisätalousarvioesityksiä käytetään. Teidän ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessänne keväällä te teknisen lisätalousarvioesityksen osana esititte 100 miljoonaa euroa Maatilatalouden kehittämisrahastoon ekstrarahaa. Se ei ollut mikään tekninen lisäys, vaan se oli tahdon asia. Te halusitte osoittaa 100 miljoonaa euroa Maatilatalouden kehittämisrahastoon 15 miljoonan euron määrärahan päälle. Se on hyvä suhteuttaa siihen esitykseen, mitä te esitätte ensi vuonna nimenomaan kuntasektorin palkkojen nousun hyvitykseen. 350 miljoonan euron tarpeesta te esitätte 150 miljoonaa euroa. Siinä on tahdon asia.

Tämä on varsin vakava asia sen takia, että meillä on näköpiirissä, että hallituksen ajelehtiminen muun muassa metsäteollisuuden ja metsäpolitiikan osalta on heikentämässä meidän lähivuosien talous- ja työllisyyskehitystämme ja alueellista kehitystämme erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen osalta. Tästä todettakoon, että olemme kesäkuusta lähtien sosialidemokraattien taholta peränneet hallitukselta toimia Wto-neuvottelujen rinnalla suorien yhteyksien rakentamiseksi Venäjän viranomaisiin, jotta puuhuolto- ja puutullikysymystä voitaisiin ratkaista ja solmuja aukaista. Nyt näyttää vasta, että aivan viime viikkoina hallitus on pohtimassa metsäpoliittisia yhteistyöryhmäjärjestelyjä, joita pääministeri Lipponen 2002—2004 huipputasolla järjesti. Tämä tulee säteilemään monella tavalla vakavasti myöskin talouden tulevaan pohjaan.

On vakavasti sosialidemokraattien taholta esitettävä, että hallituspuolueet olisivat valmiita valtiovarainvaliokunnassa nyt jo lisäbudjetin avoimien kohtien osalta liikkumaan, jotta voitaisiin käyttää tätä tarpeettoman ylisuurta velan lyhennystä arjen kipupisteiden korjaamiseen siltä osin kuin se nyt on mahdollista. Tässä yhteydessä on mainittava, että sosialidemokraatit jo kehyslinjauksessa painottivat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen vahvistamista vanhustenhuollon, terveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon vaikean rahoitustilanteen paremmaksi turvaamiseksi ja kansalaisten tasavertaisuuden vahvistamiseksi muun muassa omaishoidossa ja henkilökunnan riittävyyden varmistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tähän liittyy myöskin henkilöstön palkkaus- ja työolosuhteiden varmistaminen, jotta kilpailukykyisyys tällä puolella myöskin turvataan. Edelleen tässä on vakavasti nähtävissä, että hallituksen ajelehtiminen myös työmarkkinapolitiikassa on murentamassa julkisen terveydenhuollon perustaa. Yksityistämispaineita lähes ideologisella ristiretkellä hoidetaan tässä sivussa.

Herra puhemies! Myös toinen asia, joka on kasvun ja tulevan kehityksen kannalta tärkeä: liikenteen määrärahat. Ilman Suomen kilpailukykyä kehittävää, työllisyyttä edistävää ja alueellista kehitystä tukevaa liikennepolitiikkaa emme myöskään pysty etenemään. Tältä osin perustienpidon, perusradanpidon ja joukkoliikenteen määrärahojen korottaminen on välttämätöntä, ja hallituksen on luovuttava jo päätettyjen hankkeiden lykkäämisestä ja jatkettava rautateiden sähköistämistä. Mainittakoon, että Itä-Suomen osalta hallituksen liikennepoliittiset urotyöt ovat siinä, että edellisen hallituksen päättämä Viitostien hanke on lykätty kahdella vuodella, Savonlinnan liikennejärjestelyt ilmeisesti peräti vuoteen 2010. Tällä tavalla vastataan hyvässä valtiontalouden tilanteessa alueellisen kehityksen ja työllisyyden tarpeisiin.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Valtiovarainministeri esittelyssään puhui tulevaisuudesta, ja se oli minusta hyvä sana, ja sitä minäkin odottaisin, ehkä myös siksi, että olen samaa sukupolvea ja minusta ne puheet, että parinkymmenen vuoden päästä ollaan eläkkeellä, eivät koske meitä kaikkia, ja meidän täytyy kantaa vastuutamme tulevaisuudesta. Mutta siihen se sitten jäikin. Kovin erilainen on minun uskoni siihen, millä me rakennamme hyvää tulevaisuutta. Ei vaalien alla puhuttu, kun puhuimme tämän ajan kovimmista haasteista — ei puhunut kokoomus, ei puhunut kokoomuksen puheenjohtajakaan — siitä, että tulevaisuutta rakennetaan maksamalla valtionvelkaa kaikilla liikkuvilla rahoilla nopeasti pois. Oli aivan eri puheet, mitkä ovat tämän yhteiskunnan ja tämän ajan haasteita meillä. Me puhuimme julkisen terveydenhuollon palvelutarpeista, me puhuimme vanhustenhoidon tämän hetken palvelutarpeista.

Viime hallituskausilla on toteutettu terveyspoliittista ohjelmaa, sosiaalipoliittinen ohjelma lähti käyntiin, missä saavutettiin hyviä tuloksia. Tätä työtä pitäisi jatkaa. Olen suruissani, että sosialidemokraatit eivät ole sitä jatkamassa. Näkisin sen tarpeen, että hallituksen pitäisi ottaa todellinen vastuu siitä, miten tänä päivänä, miten huomenna, miten tulevaisuudessa me vastaamme näistä julkisen puolen palveluista.

Nyt jos yritän kaventaa keskustelua lisätalousarvioon, niin me tiedämme kuntapäättäjinä, monet meistä — ja kaikkia meitä koskettaa julkinen talous, niin myös kuntatalous — että tämän vuoden lopun osalta sovitut palkkaratkaisut heikentävät kuntien vuosikatetta 220 miljoonaa euroa, siis yli ennakoidun tarpeen, ja siinä on jo verotulot huomioitu. Joka neljäs kunta suunnittelee verojen korottamista ensi vuodelle. Ei meillä ihan hirveän hyvin mene, enkä minä näkisi, että vain nopea velanmaksu on tulevaisuuspolitiikkaa, ei ollenkaan näin. (Ed. Zyskowiczin välihuuto) — Ei, vaan päinvastoin, ed. Zyskowicz, emme vastusta palkankorotuksia, vaan me kantaisimme vastuuta ja haluaisimme valtion tästä 1,4 miljardin ylijäämän budjetista osoittavan osan myös rakenteisiin, jotka turvaisivat tulevaisuuden terveydenhuollon Suomessa. Ed. Zyskowicz, meillä on lähiviikkoina kriisi edessä, jos me emme mitään rahallista ratkaisua halua löytää asiaan, joka on jopa hengenvaarallinen. — Meillä on nyt pitkällä ja määrätietoisella politiikalla, kiitos edellisen hallituksen ja toivottavasti myös tämän hallituksen jatkon, luotu kestävää liikkumavaraa, joka on suurempi kuin on ennakoitukaan. Politiikka on purrut siis paremmin, työllisyys on pureutunut paremmin. Meillä ovat verotulot kasvaneet, ja tämä osoittaa, näin suuri ylijäämä, että meillä on liikkumavaraa. Meidän on luotava kestävät rakenteet julkiselle puolelle. Ne uhkaavat nyt murentua. Ei ole tulevaisuuspolitiikkaa vain lyhentää valtionvelkaa niin paljon kuin rahaa löytyy.

Arvoisa puhemies! Kyllä minä yhdestä asiasta annan hallitukselle ihan vilpittömän kiitoksen. Olen saanut tehdä talousarvioaloitteita jo useana vuonna samasta asiasta — tuntee itsensä kokeneeksi kansanedustajaksi, kun ei tarvitse kuin päivämäärä vaihtaa: Merten talosta ja Merenkurkun saamisesta maailman luonnonperintöluetteloon Unescon listalle. Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde maailmanperintösopimuksessa saa tässä lisätalousarviossa 0,6 miljoonaa euroa, jotta sinne saadaan sitten asianmukaiset opastukset ainutlaatuisesta luontoympäristöstä, miltä luonto näyttää, kun se maa nousee merestä, ja siihen liittyviin hankkeisiin. Siitä suuri kiitos. Se on maailman mittakaavassa mielenkiintoinen ja erityisesti siinä Vaasan saaristossa sitten näkyvissä.

Toinen pieni hyvä lisä oli Motivalle osoitettu materiaalitehokkuushanke, joka näin lisätalousarviossa sitten löytyi, mutta toisaalta hallitus voisi sitten antaa eduskunnan nostaa varsinaisessa talousarviossa ensi vuodelle myös Motivan osuutta. Se on erittäin kinkkinen asia. Kun puhumme ilmastopolitiikasta, täällä vain annetaan raippaa, ei ollenkaan katsota sitä, miten voisi neuvonnan kautta ihmisille antaa mahdollisuutta, ja Motivalta on leikattu toimimäärärahoja hyvin paljon.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahti käytti täällä puheenvuoron, jossa hän muisteli sitä, kuka mahdollisesti oli vastuussa silloin, kun tehtiin se velka, jota nyt lyhennetään. Ed. Lauslahti, se oli Esko Ahon hallitus viisikuudesosalta siitä määrästä, jota nyt lyhennetään. Ja siellä eivät olleet vihreät, siellä eivät olleet vasemmistopuolueet, siellä olivat porvaripuolueet.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erinomainen puheenvuoro ed. Pulliaiselta. Olette rehellinen kansanedustaja, minusta se kannattaa tuoda tässä salissa esille.

Tämän lisätalousarvion isoin poliittinen ja moraalinen kysymys liittyy tähän valtionvelkaan. Tilannehan on todellisuudessa se, että Suomi on kolmen parhaimman valtion joukossa Euroopassa, mitä tulee valtionvelan tasoon, ja se on minusta vanhuksille, sairaille kunnissa, jotka tarvitsevat apua, kylmää kyytiä, kun ei osoiteta valtionosuuksiin riittävästi rahaa. Se on arvovalinta. Minä kysyn arvon ministereiltä: Missä on hallituksen omatunto? Minä ajattelin, että vihreät nyt olisivat olleet sitä kantamassa, mutta ainoa rohkea vihreä on täällä ed. Pulliainen, joka on jonkinmoisessa oppositiossa tätä porvaripolitiikkaa kohtaan. (Puhemies: 1 minuutti!) Muut loistavat poissaolollaan. Missä on keskustan omatunto? Kaikki rahat pannaan valtionvelan lyhennykseen. Ed. Kankaanniemi sanoi aivan oikein, että (Puhemies: Ed. Gustafsson, aika!) 100—200 miljoonaa pitäisi laittaa kuntien palveluihin, jotta hoitajien palkat, terveydenhoito ja muut saataisiin kuntoon.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jos tulkinta on se, että olennaista tulevaisuuspolitiikkaa on velan maksu ja rikkaiden verohelpotukset, niin kyllä se on julmaa kyytiä todella tälle muulle kansanosalle, jota enemmistö tässä maassa on. Kyllä teidän, ministeri Katainen, pitäisi tietää, että tulevaisuutta rakennetaan luomalla edellytyksiä. Nyt te viette niitä edellytyksiä terveydenhoidon puolelta, te viette liikennejärjestelyjen puolelta, te ette tee mitään aluepolitiikan osalta, teidän kuntatalouden romahtamispisteenne on jo saavutettu, se ei enää ole haussa. Kyllä tämä nyt kovaa kyytiä todella on. Minusta onnettomintahan tässä on, että teidän politiikkanne sisältö on tämmöistä lapatossumaista politiikkaa, ei tehdä mitään; levitellään käsiä ja maksetaan velkaa. Teiltä puuttuu innovaatio, teiltä puuttuu tulevaisuudennäkemys, teiltä puuttuu tahto. Minä olen todella pettynyt tämän hallituksen aikaansaamisiin.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä Suomen lamaan ajoi jo Ahon hallitusta edeltänyt hallitus politiikallaan, se on ihan selvä asia. Sitä hoidettiin sen jälkeen ja hoidetaan vieläkin.

Herra puhemies! Tässä saattoi tulla se käsitys minun puheenvuorostani ja näistä välihuudoista, että kristillisdemokraatit vastustavat velan lyhentämistä. Se ei pidä paikkaansa. Me olemme 2,5 miljardia euroa valmiit maksamaan velan lyhennystä tänä vuonna, mutta 2,7:ää miljardia emme ole. 200 miljoonaa haluamme käyttää niihin polttaviin tarpeisiin, joita yhteiskunnassa on ja jotka ovat varmasti nyt ministerilläkin tiedossa.

Ministeri Kataiselta kysyisin: Minkälaiset ohjeet te olette antanut alivaltiosihteeri Hetemäelle näihin Tehy-neuvotteluihin ja tähän sovittelulautakunnan työhön?

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todellakin kaksi tapaa tehdä tulevaisuuspolitiikkaa. Toinen on velanmaksu, jotta tuleville sukupolville ei jää turhan suurta laskua, ja toinen on investoida tulevaisuuteen eli luoda tulevan kasvun edellytyksiä. Tämä on ollut iso ideologinen ristiriita aikaisemminkin. Muistan, miten Lipposen ykköshallituksen aikana se oli ministeri Kalliomäki, joka kovan väännön jälkeen sai aikaan sen, että myös velkaa lyhennettiin, mutta panostettiin erittäin paljon tutkimus- ja tuotekehittelyyn, ja sen 10 vuoden panostuksen hedelmiä on viime vuosina nautittu. Ja näin pitäisi tehdä nytkin entistä enemmän, panostaa, investoida tulevaisuuteen, yliopistojen perusrahoitukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn ja ennen kaikkea tähän terveydenhuollon palvelujen turvaamiseen, koska kyllä nyt vaikuttaa siltä — minä en koskaan ole uskonut mihinkään salaliittoteorioihin (Puhemies: 1 minuutti!) — että tämä nykyinen kehitys saattaa johtaa laajamittaiseen yksityistämiseen ja erittäin hankalaan terveydenhuollon tilaan. Tästä minä olen todella huolestunut. Nyt tähän kehitykseen olisi mahdollista saada stoppi.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on otollinen aika valtionvelan lyhentämiseen ja oikeastaan viimeisiäkin hetkiä siihen. Me puhumme siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Kyllä minä haluan sen, että myös tulevat hallitukset pystyvät rakentamaan tulevaisuutta ja tulevat eduskunnatkin. Vähän kuulostaa siltä, niin kuin oppositiossa olisi paljon edustajia, jotka eivät meinaa enää jatkossa olla eduskunnassa, koska haluaisivat kaikki rahat käyttöön nyt. (Ed. Gustafsson: Ei kukaan semmoista ole esittänyt!) Mikäli me emme leikkaa valtion lainaa tällä hetkellä, niin tulevat eduskunnat joutuvat leikkaamaan kyllä budjeteissa sitten erittäin kovalla kädellä, koska tämä meidän ikääntymisemme on sitä tahtia eteenpäin menossa, että meidän kulumme tulevat lisääntymään siinä määrin, että se tapa, jolla me pystymme kattamaan näitä menoeriä, tulee sieltä, että me pystymme valtionvelan korkoja vähentämään. Ja mikäli me emme sitä nyt tee, sitä eivät kyllä jälkisukupolvet tule meille anteeksi antamaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa ja myös julkisessa keskustelussa oppositio on syyllistänyt hallitusta ja erityisesti kokoomusta tästä terveydenhoitoalan työtaistelu-uhasta, aivan kuin hoitajat ilman kokoomusta eivät olisi tienneet, että ovat palkkakuopassa, ja lähteneet, aivan oikein, ajamaan palkkansa kohentamista.

Tässä tilanteessa, missä nyt olemme, on tärkeätä se, että annetaan kaikki tuki sille sovittelutoiminnalle, joka on meneillään, ja nyt ei ole oikea aika kiinnittää huomiota mihinkään pakkolakiin. On löydettävä ratkaisu, jolla estetään näiden irtisanoutumisten toteutuminen. Tämä edellyttää vastaantuloa tietysti molemmilta osapuolilta, ja on voitava suoraan sanoa, että se edellyttää sellaista sovitteluratkaisua, joka on myös tyydyttävä Tehyn kannalta eli Tehyn hyväksyttävissä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Muutamaan tämmöiseen rakenteelliseen asiaan ajattelin puuttua.

Ed. Rajamäki kritisoi hyvin kovalla tavalla eduskunnan budjettivallan kaventamista tavalla, josta on tietysti tässä talossa puhuttu aiemminkin ja paljon, eli että valtiovarainministeriö, kukin ministeri, tässä tapauksessa siis ministeri Heinäluoma, olisi tietoisesti huijannut eduskuntaa esittäessään sellaisen budjetin tälle vuodelle, joka perustuu vääriin kasvuolettamuksiin ja joka perustuu vääriin palkankorotusarvioihin. Minä en usko lainkaan, että edeltäjäni, ministeri Heinäluoma, teki tahallaan väärän verotuloarvion. Hän teki varmasti oikeanlaisen arvion. Siihen aikaan, kun hän ja edellinen hallitus teki budjettia, yleisesti arvioitiin tämän vuoden kasvuksi 3 prosenttia. Siihen aikaan edellinen hallitus, muun muassa Rajamäki, ennakoi, että palkkatulot kasvavat 3,5 prosenttia, ja siihen aikaan edellinen hallitus ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ennakoi, että yksityisen kulutuksen arvo kasvaa noin 5 prosenttia.

Mutta totuus onkin toisenlainen. Talous kasvaakin paremmin, 4,5 prosenttia, palkkatulot 5,5 prosenttia, yksityisen kulutuksen arvo 6,5 prosenttia. Tästä tulee tämä kasvava tuloarvio. Tätä ei voinut edellinen hallitus ennakoida, emmekä me teitä silloin syyttäneet siitä. Otetaan nyt nämä tulot vaan vastaan. Elikkä verotuloennusteiden paraneminen johtuu (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) talouskasvun perusasioiden muuttumisesta, ja siitä tässä on itse asiassa ollut kysymys, ei mistään tahallisista vuosia kestävistä huijauksista. Jos ollaan sitä mieltä, että verotulot on ennakoitu väärin, niin sittenhän tulevan vuoden talousarvioon pitää jokaisen esittää parempi arvio bkt-kasvusta, mikä siis lähtökohtaisesti tarkoittaa, että se poikkeaa kaikkien ekonomistien ja kaikkien taloudellisten tutkimuslaitosten esittämistä arvioista. Tästä tämä johtuu.

Mitä tulee sitten valtionvelan lyhentämiseen, minusta ed. Jaakonsaari puhui aivan oikein. Näen asian samalla tavalla, elikkä täytyy pystyä vähentämään valtionvelkaa, mutta toisaalta täytyy myös pystyä investoimaan tulevaisuuteen. Tällöin puhutaan nyt vaikkapa liikenneinfrahankkeista, joihin ensi vuonna ja seuraavana vuonna investoidaan enempi rahaa kuin useana vuotena yhteensä. Aivan yhtä lailla yliopistojen toimintamäärärahat lisääntyvät, ja erityisesti perusopetuksen ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt kohdennetaan perusopetuksen vahvistamiseen. Nämä kaikki ovat esimerkkejä tulevaisuuteen investoinnista. Tai se, että kauppa- ja teollisuusministeriön, tulevan työ- ja elinkeinoministeriön, hallinnonaloille tässä lisäbudjetissa osoitetaan muun muassa Finnveraan, Aloitusrahasto Veraan ja Teollisuussijoitukseen uusia määrärahoja, jotta voimme investoida uusiin. (Ed. Gustafsson: 30 miljoonaa puuttuu yliopistoilta!) Nämä kaikki siis tulevat jo tehdyn budjettiesityksen päälle.

Tästä velanmaksusta: Nyt kauhistellaan tätä 2,7 miljardin summaa. Minusta se on aivan oikea. Edellinen hallitus teki myös varsin rapsakkaan velanmaksuohjelman: 3,7 miljardia vuonna 2005, ja silloin se ei ymmärtääkseni ollut ongelma, ei se ainakaan silloiselle oppositiolle, ainakaan osalle oppositiota, ollut ongelma, mutta ei se ollut silloiselle hallituksellekaan. Sitten 1,4 miljardia vuonna 2006 ja nyt 2,7. Tämä johtuu siitä, että talous kasvaa, ja silloin pitää lyhentää velkaa.

Kun täällä jotkut häiriintyvät siitä, että meidän velkamme on vähän päälle 30 prosenttia bruttokansantuotteesta, niin siitä ongelmasta me takuuvarmasti pääsemme tulevien vuosien aikana, ei valitettavasti sen takia, että meidän velanmaksumme olisi niin kiivasta, vaan siitä syystä, että talouskasvu tulee hidastumaan. Jos tämä nyt häiritsee jotakin, että meidän velkamme suhde bkt:hen on liian alhainen, niin tästä me pääsemme kyllä valitettavasti sen takia, että kasvu tulee hiipumaan. Me taistelemme kaikkemme sen puolesta, ettei näin kävisi, että pääsisimme kaikkia ennusteita vahvempaan talouskasvuun, mutta kaikki ennusteet viittaavat siihen, että työ on niin kovaa, että joka tapauksessa näin ollen velan suhde bruttokansantuotteeseen tulee kasvamaan.

Ne, jotka ovat tiukimmin palkansaajan asialla, esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitos, ovat todenneet, että ihanteellinen tapaus olisi se, että valtionvelassa päästäisiin lamaa edeltävälle tasolle. Elikkä vuonna 1990 bkt-osuus velassa oli 10 prosenttia, mikä tarkoitti käytännössä 10 miljardia euroa, nyt meillä on siis 56 miljardia euroa.

Eli tässä, herra puhemies, joitakin arvioita tästä kokonaisuudesta. Tiedän, että aina on parantamisen varaa, aina on puutteita, mutta tässäkin keskustelussa on nyt aika paljon esitetty sen kaltaisia menolisäyksiä, jotka eivät ole kertaluontoisia, vaan siirrettäisiin erinäinen määrä rahaa pysyviin menolisäyksiin, niin kuin täällä yhdessä puheenvuorossa todettiin, että kun on korkeasuhdanne, niin on aika tehdä pysyviä menolisäyksiä, koska laskusuhdanteessa niitä ei voida tehdä. Mielenkiintoinen ajatuslogiikka, mutta mitenhän me tulemme toimeen niitten pysyvien menolisäysten kanssa laskusuhdanteessa, jos nytkin näyttää olevan tiukkaa?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä minä nyt peräisin ministeri Kataiselta vähän suhteellisuudentajua. Tämä terveydenhuollon uhkaava kriisi on käsillä, ja te puhutte vain 2,7 miljardin eli 2 700 miljoonan euron vuosittaisesta velan lyhennyksestä. (Ed. Zyskowicz: Sanokaa vielä markoissa!) Jos siitä pieni summa — minä vain, ed. Zyskowicz, haluan selvittää sen summan suuruutta — eli jos pieni osa tästä, jos muutama sata miljoonaa laitettaisiin sairaanhoitajien palkkoihin ja kuntien valtionosuuksiin niin, että kunnat pystyvät selviytymään työnantajavelvollisuuksistaan, niin ei tarvitsisi täällä käytävillä supista ja pohtia sitä, mitä tapahtuu, kun hallitus antaa lakiesityksen, jolla kielletään sairaanhoitajien irtisanoutuminen. Se on aivan ennenkuulumatonta. Eihän sellaista meidän perustuslakiemme ja kansalaisten perusoikeuksien aikana voi mitenkään kuvitella, että lähdetään säätämään lakia, jolla saadaan ihmisten perusoikeudet poljettua, kun toinen vaihtoehto on olemassa. Ja se on se, (Puhemies: 1 minuutti!) että tätä velan lyhennystä vähän pienennetään ja käytetään ne rahat järkevästi kuntien hyväksi ja kansalaisten hyväksi.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtion budjetin tulojen aliarvioimisesta keskusteltiin erittäin voimakkaasti 1990-luvun loppupuolella. Silloin oli valtiovarainministerinä nykyisen valtiovarainministerin kanssa hyvin tuntemamme Niinistö. Silloin eduskunnan budjettivallasta todella selkeästi otatettiin ja oli myöskin sellaista halua, että eduskunnan muutoksia ja pienkorjauksia arjen kipupisteisiin todella ei ylipäänsä hyväksytty. Nyt viime vuosina valtiovarainvaliokunnan selvityksen mukaan ovat pienentyneet alle 2 prosenttiin nämä poikkeamat, ja joka tapauksessa tämä on hyvin tärkeä asia tiedostaa. Kysymys on siitä, että Suomen hyvinvointivaltion ja myös sisäisen turvallisuuden kannalta on erittäin tärkeätä, että panostetaan julkisen terveydenhuollon ja tulevan kilpailukyvyn tukemiseen ja muun muassa syrjäytymisen vastaisiin toimiin, joissa on erittäin suuria haasteita. Valtionvelan korkoa suurempi hyöty tälle suomalaiselle yhteiskunnalle ja pärjäämiselle tulee siitä, että me reagoimme nyt eikä huomenna näihin kysymyksiin.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tunnistin olevani se eräskin puhuja, joka kyseenalaisti sen, että tämä 1,5 miljardia käytetään nyt velan lyhentämiseen. Minä nimenomaan sanoin, että jos perusteltuja tulonsiirtoja ei kyetä tekemään pitkän nousukauden aikana, niin tehdäänkö niitä sitten laman aikana. Siihen te ette ole vastannut millään lailla. Minäpä kysyn nyt ihan suoraan: Korotatteko te sitten laman aikana — lama on tulossa — työttömyysturvaa, jota ei ole korotettu kahdeksaan vuoteen? Huolehditteko te siitä, että toimeentuloturvalla elävien lapsiperheitten tilanne paranee, koska he eivät hyödy mitään lapsilisien korottamisesta tällä hetkellä? Tai oletteko valmis vakauttamaan valtio—kunta-suhdetta edes kertaluonteisella harkinnanvaraisella tuella, jotta ne pahimmassa tilanteessa elävät kunnat pääsevät kuiville?

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten Soini tukisi nyt voimakkaasti kokoomusta siinä, että saisitte toteutettua vaalilupauksenne terveydenhoitohenkilökunnalle. Maa laskee jo päiviä katastrofiin. Ja nyt kun meille on näytetty, että kolmatta miljardia on rahaa, niin miten voidaan sanoa, että 300:aa miljoonaa ei ole 150 miljoonan lisäksi muka olemassa? Eiväthän tämmöiseen matematiikkaan usko edes EU-analyytikot. Meillä on kriisi päällä. Nyt jos te olisitte, herra valtiovarainministeri, sanonut, että tästä pistetään muutama sata miljoonaa ja ratkaistaan terveydenhuollon ongelma, olisitte kriisin ratkaisija ettekä sen aiheuttaja.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Soini ja perussuomalaisetkin ovat vastuussa itse asiassa tästä valtionvelasta, joka kyllä todella, kuten ed. Pulliainen sanoi, otettiin Esko Ahon hallituksen aikaan, (Vasemmalta: Ed. Rossi, älkää höpiskö!) mutta oli luotu se pohja jo Holkerin hallituksen ajoilta, ja se taloudellinen tilanne kehittyi päälle jo 90-luvun alussa. Suomen oli pakko ottaa velkaa. Jos tuota velkaa ei olisi otettu, niin suomalainen kansantalous olisi huomattavasti huonommassa kunnossa. Silloinen oppositio vaati kylläkin, että pitää elvyttää vielä enemmän, eli olisi pitänyt ottaa vielä enemmän velkaa. Onneksi Suomi ei saanut sitä, vaikka valtiovarainministeri Viinanen kävi melkein polvet ruvella Japanista asti rahaa hakemassa. Onneksi sitä ei saatu enempää, näin on pakko todeta tänä päivänä. Nyt sitä pitää lyhentää, koska lyhentäminen edelleenkin kestää tälläkin tahdilla suurin piirtein 50 vuotta eteenpäin. Ja se on kyllä tulevaisuuspolitiikkaa, jolla rakennetaan Suomen tulevaisuutta: keventämällä meidän velkataakkaamme me voimme käyttää sitä niihin tarpeisiin, joita ed. Gustafssonkin peräsi keskustalta kysellen hallituksen omaatuntoa. Me tarvitsemme rahaa terveydenhuoltoon ja sosiaalipuolelle.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soinille: Nythän sitä pelivaraa juuri luodaan tuleville vuosille. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Kahden viikon päästä!) Tässäkin puhutaan 100 miljoonan potista seuraavalle vuodelle. Mitä se on sitten tulevaisuudessa? Samoin jos me lähdemme katsomaan sitä, tehdäänkö tulevaisuuspolitiikkaa; juuri tässä sitä tulevaisuuspolitiikkaa luodaan. Kyse on ennen kaikkea siitä, millaisen perinnön me jätämme seuraavalle eduskunnalle. Nyt on aika tehdä ratkaisevia toimenpiteitä ja varautumista. Meillä on paljon tehtävää myöskin julkisen sektorin palvelujen tehokkuudessa ja yleensä tehokkuudessa. Sieltä löytyy lisää rahaa myöskin terveydenhuoltoon. Eli näen myöskin, että kunnilla on paljon tehtävää oman tehokkuuden parantamisessa, niin myös valtiolla, jolla tuottavuusohjelmat ovat avainasemassa. Sieltä sitä rahaa löytyy lisää myöskin näihin elämälle tärkeisiin palveluihin.

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni ihan oikeasti on aika irvokasta, että tässä salissa käydään nyt keskustelua, jossa toisaalla muistetaan Holkerin hallituksen tekosia ja toisaalta sanotaan, että nyt on otollinen aika maksaa velkaa takaisin samaan aikaan, kun tiedämme, mitkä akuutit tarpeet on kuntakentällä terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa. Jos todellakin meillä on tänä vuonna varaa maksaa velkaa yli 2,6 miljardia takaisin ja samaan aikaan meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa pistää aivan olennaisia rahoja kuntatalouteen, kuntien palkkojen maksuun, kuntien palveluihin, niin kyllä tämä nyt irvokkaalta tuntuu. Ei tämä voi olla tämmöinen mekanistinen liukuhihnajuttu, että nyt kun tulee ylijäämää kiitos hyvän talouskehityksen, kiitos hyvän työllisyyskehityksen, joka viime kaudella luotiin, niin kuitataan se saaduksi ja pistetään sitten velanmaksuun. Kyllä pitää pystyä tekemään arvovalintoja ja pitää pystyä käyttämään järkeä tämän mekanistisen liukuhihnalinjan lisäksi. Nyt järjen käyttö, arvoisa hallitus, arvoisa ministeri Katainen, olisi enemmän kuin tarpeen. Minä todella vetoan teihin, että nyt tästä potista liikenisivät ne tarvittavat rahat.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun on tässä salissa kuunnellut hallituksen aitiosta valtiovarainministereitten puheita, viimeiset seitsemän vuotta sieltä on aina tähän aikaan vuodesta ennustettu, että ensi vuonna tulee maailmanloppu. Vielä ei ole tullut, toivottavasti ei tulekaan. Velanhoito-ohjelmissa ollaan etuajassa. Hyvä niin, iloitaan siitä. Kun ylijäämä oli arvioitu 150 miljoonaan, arviointivirhe on lähes 20-kertainen verrattuna siihen alkuperäiseen arvioon.

Nyt on kysymys siitä, kun meillä on akuutti tilanne, akuutteja tarpeita, että joku pieni siivu käytettäisiin tästä mittavirheestä, joka koskee vain ylijäämää, joka siis on arvioitu lähes 3 miljardilla pieleen. Kuntia on tuettava erityisesti terveydenhuollon ja vanhustenhuollon osalta. Ja kiinnitän huomiota siihen, että vastikään viime viikolla Metsäteollisuuden puolesta puhunut Anne Brunila totesi lehtihaastattelussa, arvoisa ministeri Katainen, että meidän liikenneinfraverkkomme (Puhemies: Minuutti!) ylläpitovelka on 1 400 miljoonaa euroa, siis 1,4 miljardia, herra Zyskowicz.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kun on kuunnellut vasemmiston talouspoliittisia näkemyksiä, niin saa olla tyytyväinen, että vasemmisto ei ole enää hallituksessa. Miten me tulisimme toimeen, jos emme olisi ottaneet Esko Ahon aikana velkaa? (Ed. Erkki Virtanen: Huomattavasti paremmin!) Miten olisi käynyt julkisten palvelujen? Ne olisivat ajautuneet alas. Sitähän ed. Pulliainen tarkoitti, että ei olisi otettu velkaa julkisiin palveluihin. Hyvä on. Näillä velkarahoilla maksettiin STS-pankin, demarien pankin, menot. (Ed. Saarinen: Se oli pieni pankki!) — Se oli pieni pankki. — Silloin maksettiin monen muunkin vasemmiston omistaman pääomalinnakkeen menot, jotta eivät ihmiset menneet konkurssiin. Kyllä olen tyytyväinen siihen, että maksetaan velkaa. Katsokaa omaa talouttanne. Oletteko te veloissa suuta päätä myöten?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Herra valtiovarainministeri, yksistään tuloveron tuotto ylittää odotuksen 700 miljoonalla eurolla. (Ed. Zyskowicz: Ne ovat niitä veronalennusten dynaamisia vaikutuksia!) On todella kovaa tulokehitystä valtion suuntaan nyt. 300—400 miljoonaa euroa valtiolta kunnille hoitajien palkkaratkaisun avittamiseen on nyt pelkästään poliittisen tahdon kysymys, pelkästään, ja te ette tästä asiasta suostu näköjään sanomaan sanaakaan.

Minulla on semmoinen tunne, että te olette nyt vetäytynyt johonkin norsunluutorniin puhuskelemaan jostakin valtionvelan lyhentämisen maailmanennätyshaaveesta. Nyt todellisuudessa tilanne kärjistyy äärimmilleen, ja jos tämän hallituksen homma tämmöisenä jatkuu, niin sen sijaan, että te ehtisitte velan lyhentää maailmanennätysvauhtia, niin tämän hallituksen elinikä lyhenee. Ette te nyt ole oikein ajan tasalla. Pitää alkaa puhua siitä, mikä on tilanne. Kyllä se on ihan hyvä, että rahaa on nyt käytössä, mutta käytetään nyt sitä tähän kysymykseen, joka on päällä, (Puhemies: 1 minuutti!) ja estetään terveydenhuollon katastrofi porukalla.

Minna  Sirnö  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on harvinaisen ketterä laatimaan ihmisoikeuksia polkevia pakkotyölakeja, mutta näköjään kohtuullisen hidasliikkeinen poistamaan muun muassa lapsiköyhyyttä. Kysymys nimittäin kuuluu: Kenen tulevaisuutta tämä hallitus rakentaa, Westendin miljonäärien kakaroitten vai niitten joka kahdeksannen suomalaisen lapsen, jotka elävät alle köyhyysrajan, vai niiden 3 500 lapsiperheen, jotka pelkästään Helsingissä hakevat sen jokapäiväisen leipänsä Pelastusarmeijan leipäjonoista?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on erittäin eriytynyt, ja muun muassa verotulojen kasvu käytännössä hyvin monessa kunnassa on plus miinus nolla, mutta sitten löytyy tietysti kuntia, joissa se on ollut erittäin voimakasta. Menojen kasvu on tämän vuoden loppupuolella ollut ennakoitua suurempaa, saati sitten ensi vuoden puolella, ja haasteet, niin kuin näissä puheenvuoroissa on todettu, ovat erityisen suuria sosiaali- ja terveyspuolella. Tästä ylijäämästä, joka nyt ollaan käyttämässä velan lyhennykseen, aivan hyvin osa riittäisi tähän velan lyhennykseen ja osa käytettäisiin kuntien resurssien vahvistamiseen. Haasteet tämänpäiväisestä kasvavat vielä olennaisesti ensi vuoden puolella.

Ja mitä tulee tähän infraan panostamiseen, (Puhemies: 1 minuutti!) liikenneturvallisuuteen, niin myös korvausinvestointeihin, ratoihin, perustienpitoon pitäisi huomattavasti enemmän kohdentaa rahaa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän Tehyn tilanteeseen, niin nythän sovittelulautakunta on koolla ja sieltä odotetaan ratkaisua, ja se on se ensisijainen tavoite, että asia tulee sitä kautta hoidettua.

Mitä sitten tulee valtionvelkaan, niin täällä ei ole ollenkaan puhuttu siitä, miten meidän väestön ikärakenne tulee kehittymään. Silloin kun yksityinen ihminen menee ottamaan lainaa pankista, siellä kyllä arvioidaan se, mikä on maksukyky. Mutta täällä ei ole ollenkaan keskusteltu siitä, että joka vuosi 10 000—15 000 ihmistä enemmän siirtyy eläkkeelle kuin tulee uusia työelämään. Maksajia on huomattavasti vähemmän.

Se, että nyt on mennyt näin hyvin kuin on mennyt, johtuu nimenomaan siitä, että työllisyys on kehittynyt myönteisesti, ja se heijastuu monella tavalla positiivisesti valtiontalouteen. Kyllä meidän pitää kantaa vastuuta myös siitä, miten tulevat sukupolvet pärjäävät ja miten sen ikäluokan, joka vielä on työelämässä, vanhuus tullaan hoitamaan 10—15 vuoden päästä. Ja sitä vastuunkantoa juuri nyt tehdään.

Matti Ahde  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan yhteen yksityiskohtaan, johon ministeri Katainen puuttui, ja se on infra, joka on tulevaisuuden investointia ja jonka korkotuotot todennäköisesti ovat korkeammat kuin velanhoitokustannukset tänä päivänä. Ja se, missä eduskunta on toivonut neljä vuotta hallitukselta toimia, on perustienpidon ja perusradanpidon määrärahat. Ne pienenevät. Se on metsäteollisuudelle, suomalaiselle elinkeinotoiminnalle ja aluepolitiikalle kohtalokasta.

Hyvä, että edellinen hallitus päätti uusista liikenneinvestointihankkeista ja niitä toteutetaan, mutta se ei riitä. Me koko ajan varastamme nyt tätä kansallisvarallisuutta, syömme sitä. Sen takia hallitus olisi tässäkin tilanteessa voinut tähän perustienpitoon ja perusradanpitoon laittaa jonkun osan tästä rahasta.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Siitä, mitä ed. Ahde totesi, voisi jatkaa: Kun täällä on puhuttu sijoituksesta tulevaisuuteen, niin minun mielestäni se olisi sijoitus tulevaisuuteen, jos perustienpitoon olisi lisätty hieman ja myöskin perusradanpitoon eli siten, että metsäteollisuuden puuhuoltoa olisi voitu turvata.

On tietysti aivan oikein, että puhutaan kertamenosta kevyen liikenteen väylien turvallisuutta parantaviin hankkeisiin, mutta kun sillat eivät kestä määrätyn painoisia rekkoja taikka kun meillä on määrättyjä, rataosuuksia on yli 300 kilometriä tällä hetkellä, joilla akselipainoa on rajoitettu, niin on aika käsittämätöntä, ettei näihin osoiteta rahoja sitten suoraan, vaikka kertamenoina, niin kuin näihin muutamiin hankkeisiin täällä on ihan oikein osoitettu eli tasoristeysten poistamiseen. Eikö nämäkin kertamenot olisi voinut ottaa huomioon ja lisätä?

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tukea tuota ed. Satosen erittäin järkevää puheenvuoroa, jonka hän esitti Tehyn palkkaneuvottelutilanteesta. Ei mielestäni ole ollenkaan järkevää, että valtio nyt löisi jonkun rahamäärän tiskiin ja alkaisi tässä vaiheessa heilua, kun sovittelulautakunta tekee työtään ja työnantajat ja Tehy etsivät yhteistä mallia, yhteistä ratkaisua tähän tilanteeseen. (Ed. Gustafsson: Katainen lupasi tammikuussa!)

Valtionvelan osalta on erittäin järkevä lähtökohta, että käytetään nimenomaan ylimääräistä, ennakoitua parempaa verotulojen kertymää tähän velanmaksuun eikä nyt synnytetä mitään pysyviä menoeriä. Niiden paikka on sitten tuossa varsinaisessa talousarviossa. Ennen kaikkea nyt on järkevä käyttää rahat näihin äkillisiin tarpeisiin ja kertaluonteisiin menoihin, mutta ennen kaikkea maksaa ylijäämällä valtionvelkaa ja varautua näin tulevaisuuteen.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvostamani puhemies! Ministeri Katainen, näyttää todella siltä, että teidän sanavarastostanne on pudonnut kokonaan sosiaali- ja terveydenhuolto, erityisesti julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen ongelmat. Siksi kysyn, kun keskustelitte siellä peräkammarissa siitä, että tässäkin lisätalousarviossa lyhennetään valtionvelkaa siinä mittasuhteessa, mitä nyt olette esittänyt, kävittekö edes puolella sanalla keskustelua siitä, että valtionosuuksia voitaisiin nostaa, niin että kunnat selviytyisivät näistä ongelmista, mitkä nyt ovat tänäkin päivänä tulleet esille, ja erityisesti tietysti sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen tulevaisuuspolitiikka on sitä, että mietitään, miten vakavasti sairaita ihmisiä viedään ulkomaille hoitoon terveydenhuollon työtaistelun aikana. Se on teidän tulevaisuuspolitiikkaanne, joka tuntuu täysin järjettömältä. Sen sijaan tässä lisätalousarviossa on suurin puute se, ettei osoiteta uutta rahoitusta terveydenhuollon palkkaukseen kunnille. Mieluummin hoidettaisiin tämä kriisi heti, koska se kumminkin pitää ratkaista. Ei se sillä ratkea, että vakavasti sairaita ihmisiä kärrättäisiin ulkomaille hoitoon. Se ratkeaa vain sillä, että terveydenhuoltopuolelle kunnille annetaan rahaa, jolla maksetaan terveydenhuollon palkankorotukset. Se on se oikea ratkaisu. Sitä me odotamme, ja sitä odottaa koko Suomen kansa. Vastuu on tässä hallituksella eikä Tehyllä.

Esa Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysehän on tässä siitä, maksetaanko velkaa vai investoidaanko, ja siinähän on kyse siitä, jotta lasketaan, kumpi on edullisempi. Tilannehan voisi olla niinkinpäin, jotta otetaan velkaa ja investoidaan, kun katsotaan, että se on järkevä asia. Tässä tapauksessa, kun miettii vaikka tätä tieinfraa, niin tässä on hyviä puheenvuoroja käytetty siitä, jotta sillä puolella meillä on vajausta, ja tällä hetkellä pitäisi satsata sille puolelle ilman muuta, koska se on investointi ja se on järkevä investointi.

Toinen on sitten tämä Tehyn tilanne. Voisi vaikka verrata tätä hallitusta miinaharavaan, jotta tämä kyllä löytää kaikki miinat, se jää siihen killumaan sen miinan päälle. Se on itse sen rakentanut, mutta se ei osaa sitä purkaa, ja nyt pitäisi olla tässä se purkuvaihe päällä.

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on historiallista. Nimittäin minä en ole pyytänyt vastauspuheenvuoroa, mutta ... (Ed. Lahtela: Mutta käytä se!)

... mutta minä voin kyllä käyttää tässä puheenvuoron. Nimittäin kyllähän tässä keskustelussa koko ajan tulee ilmi se tosiasia, että ministeri Katainen voisi nyt ... [Ed. Gustafsson vie puhujalle paperin ja pyytää lukemaan siitä sitaatin.] — No, selvä. — Eli täällä siis kuulemma ed. Zyskowicz on kysynyt, missä tämä kokoomuksen lupaus on, ja se löytyy osoitteesta www.kokoomus.fi. Täällä on todettu ministeri Kataisen suulla: "Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason." Tässä se lupaus nyt on. (Ed. Lahtela: Selkeätä tekstiä!) Se on www.kokoomus.fi (Puhemies: 1 minuutti!) Tässä se on.

Claes  Andersson  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos olisi taipuvainen vainoharhaisuuteen, voisi ajatella, että oikeistohallituksella on ideologisia motiiveja ajaa alas julkinen terveydenhoito, koska silloin myös yksityinen puoli nopeasti lihoo ja silloin saavutetaan tietty ideologinen päämäärä. Mutta koska ei ole taipumusta vainoharhaisuuteen, täytyy vain ihmetellä tätä hallituksen politiikkaa, jolla se vaarantaa koko terveydenhuoltoa ja myöskin omaa olemassaoloa ja kuitenkin on valmis maksamaan tämmöisiä miljardeja velanhoitoon. Se on täysin käsittämätöntä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on näköjään kokoomukselle syntynyt aivan uusi vaalilause: "Se petetään, mikä luvataan."

Mutta minua tietysti kiinnostaa nyt eräs asia, kun tässä on puhuttu tästä lainan takaisinmaksusta ja vastuusta tuleville sukupolville. Valtionvelkahan on tätä nykyä aika suuressa määrin kotimaista. Se on otettu eläkevakuutusyhtiöiltä. Kenelle siis velkaa oikeasti lyhennetään? Eläkeläisille, jotka tulevat näistä rahastoista saamaan tulevia eläkkeitään. Jos sitä maksua nyt lykätään, niin kenen etu itse asiassa paranee? Tulevana eläkeläisenä ja niitten rahastojen käyttäjänä ihan mielelläni hieman annan heikentää omaa tulevaisuuttani sillä tavoin, että niitä ei makseta nyt, vaan käytetään ne esimerkiksi hoitajien palkankorotuksiin.

Kun täällä on puhuttu siitä, että julkisen sektorin tilanne paranee tulevaisuudessa, kun lainoja maksetaan, niin voi olla, (Puhemies: 1 minuutti!) että valtion tilanne paranee, mutta vastaavasti kuntien velkamäärät kasvavat, ja ne heikentävät nimenomaan palveluja.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, te peräänkuulutitte tulevaisuutta ja oleellisen huomioimista. Jos näin teemme, niin meidän pitäisi nimenomaan katsoa, mitä terveydenhuollon ja -hoidon tulevaisuudelle tapahtuu. Se tulee romahtamaan, jos Tehyn lakko syntyy, ja tässä on tilanne, jossa istuva hallitus pystyy puuttumaan tilanteeseen antamalla nimenomaan taloudelliset edellytykset niin, että Tehyn oikeutetut vaatimukset tulevat täytettyä, ja tämä lisäbudjetti jo sisältäisi niin paljon tuloja, että tähän on mahdollisuus.

En itsekään usko salaliittoteoriaan, niin kuin ei ed. Anderssonkaan, ja tämä on varmasti vain erehdys, johon te, valtiovarainministeri, nyt olette lankeamassa. Jos nimittäin tämä lakko syntyy, niin todella julkinen terveydenhoito romahtaa ja yksityistäminen etenee.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös minä tähän tulevaisuuteen viittaisin, niin kuin täällä kokoomuksen edustajat ovat kertoneet, että valtiontaloudella menee erittäin hyvin, vähän niin kuin rehvastellaan ja kerrotaan, että se pitää sijoittaa tulevaisuuteen eikä nyt tähän päivään. Minun mielestäni 140 000 köyhää lasta on Suomessa, ja kerrotaan, että peruskoulun jälkeen heillä ei ole mahdollisuutta jatkaa koulua. Sinne voisi nyt näille köyhille perheille osoittaa tuloja lisää, että ne pystyisivät tällaiset perusasiat hoitamaan. Suomessa saa noin 200 000 kotitaloutta toimeentulotukea.

Näistä sairaanhoitajien palkankorotuksista: Se oli kokoomuksen vaalilupaus, niin kuin täällä on todettu nyt ihan konkreettisesti. Te lupasitte 500 euroa, nyt te kerrotte, että miljarditolkulla ovat budjetit ylijäämäisiä, ja te ette suostu sitä 400—500:aa miljoonaa (Puhemies: 1 minuutti!) antamaan hoitajille. Nyt vaarannatte suomalaisten lasten tulevaisuuden ja terveyden.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun täällä puhutaan investoinneista, niin kyllä on nähtävä niin, että terveydenhuoltoon, perheiden hyvinvointiin ja esimerkiksi koulutukseen panostaminen on investointia tulevaisuuteen mitä vahvimmassa määrin. Tänä päivänä ja tästä eteenpäin sen tekevät kunnat velkarahalla tai kiristämällä verotusta, joka monissa kunnissa on jo varsin korkea. Toinen vaihtoehto on se, että valtio hieman luopuu velkansa lyhentämisestä ja investoi kuntien kautta näitten järjestelmien pysyvyyteen, ylläpitoon, perheiden hyvinvointiin, terveydenhuollon turvaamiseen, koulutukseen, ja tämä on samanlaista investointia kuin esimerkiksi perustienpito, johon todella tarvitaan myös lisää panostuksia.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessahan on sijoitettu tulevaisuuteen erittäin paljon, ja sen takia Suomi on tällä hetkellä kaikissa kansainvälisissä mittauksissa huipulla, mutta ne ovat eilisen päätöksiä ja tämän päivän päätökset näkyvät kymmenen vuoden kuluttua, siis mitä tapahtuu kymmenen vuoden kuluttua. Sen takia velalla ei minusta pidä pelotella. Velaton Suomi voisi olla kasvoton ja kasvuton ja innovaatioton Suomi, eikä ikääntymiselläkään pidä pelotella, ed. Satonen. Suomi on erittäin hyvin pystynyt pidentämään ihmisten työuria, meillä syntyvyys nousee, joten sekään ei ole semmoinen mörkö kuin on monta kertaa annettu ymmärtää. Mörkö on se, että juuri ikääntymisen uhkan takia terveydenhuolto ei pysty vastaamaan niihin haasteisiin, mihin sen pitäisi pystyä. Minä luulen, että moni täällä istuva kyllä tulee sen omin nahkoin kokemaan, että juuri terveydenhuolto on se, joka on se akilleenkantapää tässä ikääntymiskeskustelussa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edellinen hallitus lyhensi valtionvelkaa 3,7 miljardia euroa vuonna 2005 ja 1,4 miljardia euroa vuonna 2006. Arvoisat vasemmistolaiset, jos olisi teidän logiikallanne näitä asioita ajateltu, niin pitää kysyä: Miksi SDP ei laittanut näitä vastaavia rahoja silloin esimerkiksi kuntien valtionosuuksiin? Miksi? Ja toinen kysymys: Jos näitä ei olisi siis teidän logiikallanne käytetty silloin valtionvelan lyhennykseen, niin nehän olisivat nyt sitten kovasti käytettävissä näihin hyviin tarkoituksiin, mitä vaaditte. (Ed. Saarinen: Teillä on valta nyt!)

Hoitajien työtaistelu-uhasta olen samaa mieltä, että se on pyrittävä kaikin voimin estämään. Se edellyttää sellaista sovintoa, joka on molempien osapuolten, myös Tehyn, hyväksyttävissä, ja hallitus on pyrkinyt tätä sovintoa edistämään muun muassa asettamalla tämän puheena olevan sovittelulautakunnan.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vain 21,3 miljoonaa on menossa perusterveydenhuollon ja vanhustenhoidon palvelutason parantamiseen ensi vuonna, niin kuin tuossa välikysymyskeskustelussa jo tuli ilmi. On hämäystä uskotella, että tämä raha millään tavoin riittää paikkaamaan niitä puutteita, joita tällä hetkellä vanhustenhoidossa ja terveydenhoidossa löytyy. Kylmä tosiasia on, että hallitus ei käytännössä panosta vanhustenhuollon ja terveydenhuollon palvelutason parantamiseen, saati sitten tämän palkkauksen merkittävään edistämiseen. Valtiolla on, niin kuin lisätalousarviossa on luettavissa, nyt varaa panostaa terveydenhuoltoon ja lisätä henkilöstöä ja myös mahdollistaa palkankorotuksia.

Vähän ihmettelin sitä, miksi hallitus omilla toimillaan pyrkii nyt tämän sovittelulautakunnan toimia ikään kuin häiritsemään asettamalla tällaisia pakkouhkia. Voi sanoa, että sen tehtävänä ehkä olisi keskittyä tämän terveydenhuollon kriisin estämiseen (Puhemies: Minuutti!) eikä haittaamaan sitä erityislakeja laatimalla.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On yksi asia, josta me olemme yhtä mieltä: valtionvelkaa tulee lyhentää. Sitten meidän erimielisyytemme koskee vain sitä, kuinka paljon. Sitä tämä erimielisyys koskee, kuinka paljon. Mitä iloa meille on siitä, jos meidän terveydenhoitomme romahtaa sen kriisin tuloksena, jota hallitus on tänään toimillaan pahentanut? Mitä iloa on ylpeillä sillä, että velka lyhenee, jos terveydenhuolto romahtaa? Sitä teidän pitäisi nyt miettiä ja ottaa oma vastuu, koska se, mitä me tänään olemme täällä saaneet tietää, kertoo, että hallituksella on kaikki mahdollisuudet tulla vastaan ja vahvistaa kuntataloutta, joka toimii niin terveydenhuollon kuin vanhustenhoidon kuin muidenkin palveluiden hyväksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuon saman logiikan mukaan, mitä ed. Heinäluoma totesi, voi kysyä, mitä iloa on siitä, että meidän terveydenhuollossamme ja kunnissa on edelleen ongelmia, kun te 2005 maksoitte 3,7 miljardia euroa velkaa pois. Eivät ne ongelmat nyt ole tällä välillä syntyneet, ne ovat syntyneet pitkän aikavälin tuloksena. Miksi te ette korjanneet sitä, jos tästä oli kysymys?

Mutta, arvoisa puhemies, niillä talousopeilla, joita täällä on esitelty, ei kyllä yksikään suomalainen kotitalous pärjäisi. Meillä olisi ylivelkaantuneita perheitä maa täynnä, jos näitten oppien mukaan toimisimme, tai yksikään yritys ei pysyisi pystyssä näillä talousopeilla. Mutta ihan vaan sitä olen tässä miettinyt, minkä takia poliitikkojen pitäisi toimia niin paljon tyhmemmin kuin tavallinen suomalainen kotitalous, joka maksaa velkansa pois, jottei tarvitse maksaa korkokustannuksia, jotta voi elää velattomasti ja investoida omaan tulevaisuuteen. (Välihuutoja)

Meillä on vielä pitkä matka velattomuuteen. En tiedä, päästäänkö siihen koskaan, mutta olen samaa mieltä kuin Palkansaajien tutkimuslaitoksen Jaakko Kiander: Ihanteellinen osuus voisi olla se, että pääsisimme lamaa edeltävälle tasolle, koska silloin me voisimme, niin kuin jokainen tietää, käyttää säästyvät korkokustannukset hyvinvointiin, vaikkapa terveydenhuoltoon, ikäihmisten palvelujen parantamiseen, koulutukseen. Elikkä meillä olisi omia rahoja eikä vieraita rahoja käyttää näihin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Heinäluomalle haluan todeta, että hallitus omilla toimillaan pyrkii nimenomaan sovintoa aikaansaamaan, on asettanut tämän sovittelulautakunnan, ja nyt edellytetään sellaista sovintoesitystä, joka on molempien osapuolten, niin kuntatyönantajan kuin Tehynkin, hyväksyttävissä. On aivan selvää, että tässä tilanteessa kaikki voimat ja ponnistukset pitää keskittää tämän sovinnon edistämiseen ja aikaansaamiseen. Nyt ei ole oikea aika kiinnittää huomiota mihinkään poikkeuslakeihin. Yleisellä tasolla, totta kai, on selvää, että hallituksella pitää olla takataskussaan erilaisia keinoja erilaisten katastrofien ehkäisemiseksi, mutta tässä tilanteessa tietysti hallitus keskittyy sovinnon edistämiseen ja aikaansaamiseen, koska tämän työtaistelu-uhan toteutuminen (Puhemies: Minuutti!) merkitsisi todellista vaaraa ihmisten hengelle ja terveydelle. Sen takia se on estettävä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä kerran, arvoisa ministeri: Me olemme yhtä mieltä siitä, että valtionvelkaa lyhennetään. Kysymys on vaan, kuinka paljon. Ei kai tämä nyt ole niin, että te olette saanut jonkin valaistuksen yhdestä ainoasta luvusta, joka on se oikea, ja muu on vastuuttomuutta, kun kaiken lisäksi se, mitä me tänään olemme kuulleet, kertoo, että ennustevirheet pelkästään liikkuvat miljardiluokassa, siis 1,5—2 miljardia lisätuloja. Suomi on tänään 20 miljardia rikkaampi kuin neljä vuotta sitten, ja me olemme esittämässä, että siitä osa voitaisiin käyttää niihin välttämättömiin terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tarpeisiin, joista tekin puhuitte ennen vaaleja, mutta joille te nyt ette tee yhtään mitään. Ennen vaaleja te ette julistanut, että teidän ohjenuoranne on ainoastaan tämä velan lyhennys ja kaikki muu saa jäädä siitä syrjään. Olisi ollut rehtiä kertoa tämä ennen vaaleja.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki vertaukset ontuvat, ja niin tuntuu tekevän tämä valtiovarainministerin perhevertauskin. Ei missään perheessä mietiskellä olohuoneessa, paljonkohan tässä tätä talovelkaa nyt lyhennellään, jos sauna palaa. Nyt ollaan tässä tilanteessa. Tässä tulee valtaisa räjähdys, jos ei tässä ruveta toimenpiteisiin tämän terveydenhuoltoalan selkkauksen vuoksi. Te mietiskelette vaan siellä tuvassa, paljonkohan maksaisi velkaa, ja keinuskelette siinä kaikessa rauhassa, ja sauna palaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä on ilmeisesti syntynyt semmoinen näköharha, että ikään kuin tämä neljäs lisätalousarvio vuodelle 2007 olisi se, jossa ratkaistaan kaikki tulevien vuosien haasteet ja ongelmat, ja ikään kuin ei olisi mitään tehty. Meitä on itse asiassa kritisoitu — ei tosin, voi sanoa "kiitos", ei opposition taholta, mutta, sanotaan, muiden talousasiantuntijoiden taholta, pikkasen jopa ulkomailta, ja se minua nyt huolestuttaa eniten — siitä, että valtion menoja tälle kehyskaudelle on lisätty niinkin paljon kuin on tehty. Mutta se, miksi me olemme lisänneet niitä niinkin paljon kuin on tehty, vastoin vaikkapa nyt komission tai muiden arvioita, lähtee siitä, että me haluamme näillä toimenpiteillä keskimääräisesti arvioidun kasvun prosenttiyksikön suuremmaksi. Jos siinä onnistumme, me pystymme varautumaan kestävällä tavalla tulevaisuuteen. Jos emme onnistu, niin sitten ollaan tietysti hankalammassa tilanteessa ja joudumme tasapainottamaan taloutta myöhemmin. Mutta että ikään kuin mitään ei tehtäisi, niin ettei nyt kellekään vaan jää sitä väärää kuvaa, todennäköisesti ei kellekään ajattelevalle ihmiselle jääkään, mutta halusin nyt tämän vielä todeta, että menot tälle kehyskaudelle ylittyvät merkittävästi siitä, mitä edellinen hallitus teki, ja kuitenkin haluamme pitää vastuullisen linjan siinä, että maksamme velkaa ja toimimme niin kuin ihan tavallinen suomalainen ihminen omassa kotitaloudessaan tekee.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan aiheesta käydään eri vaalikausien aikaan keskustelua siitä, että jos kansantalous kehittyy niin tai näin, miten julkisten menojen pitää siinä tilanteessa kehittyä, mikä oikeus on erilaisilla väestöryhmillä siihen kansantulon kakun kasvuun, joka kulloinkin tapahtuu. Kun tätä keskustelua tässä äsken vähän aikaa kuuli, jäi sellainen käsitys, että nyt kun talous todella on hyvin kasvanut ja vielä näyttää tämän vuoden aikaankin kasvavan hyvin ja kohtuullisesti vielä ensi vuonnakin, ei mitään todellakaan merkittävää antia siitä hyvästä kakun kasvusta seuraisi. Minä vielä muistutan mieleen, että ensi vuoden budjettiesitys, mikä on täällä hallituksen ja eduskunnan käsittelyssä tällä hetkellä, nostaa valtion menoja 40,51 miljardista 45,080 miljardiin euroon.

Minä olen ollut kohta 30 vuotta tässä talossa; kertaakaan ennen kertaheitolla valtion menoja ei ole yhden budjettivuoden aikaan lisätty niin paljon kuin tällä kertaa tehdään. Väite siitä, että kun kakku on nyt kasvanut, siitä ei jaettaisi erilaisiin yhteiskunnallisiin hyviin, ainakaan se nyt ei pidä paikkaansa. Sitä voidaan aina kysyä, ovatko ne painopisteet, onko se, mihinkä nyt valtio osallistuu, oikein verrattuna johonkin toiseen tarpeeseen. Siinä voi olla eri mieltä, mutta poliittisesti väite siitä, että nyt siitä kakun kasvusta ei huomioitaisi tärkeitä yhteiskunnallisia menoja, sen halusin tulla sanomaan, että se nyt ainakaan ei pidä kyllä paikkaansa.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 30 vuotta tätä on katseltu, mutta nyt on tapahtunut, arvoisa ministeri, niin, että valtion budjetin osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut merkittävästi 90-luvun puolivälistä lähtien ja se putoaa edelleen. Eli näilläkin korotuksilla valtion budjetin osuus koko kansantaloudessa pienenee. Se on fakta, se on sitä uusliberalismia Suomessa. Se ei alkanut eilen, se alkoi 90-luvulla, mutta se jatkuu edelleen. Eli jos lähdettäisiin todellisista resursseista, mitä tässä maassa on, niin täältä voidaan poistaa köyhyys ihan varmasti ja nyt tässä tilanteessa voidaan tehdä se, että hoitajien palkkoihin laitetaan rahaa niin, että tämä katastrofi estetään. Sitähän te kierrätte, tätä perusasiaa, joka tässä keskustelussa on ydin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun olen aina arvostanut ed. Tennilän hyvää argumentointia ja sitä, että hän tavallisesti jaksaa katsoa nokkaansa pitemmälle vähän tulevaan, meidän lapsiimme, meidän lapsenlapsiimme — meillä molemmilla on niitä, ed. Tennilä — kannattaa meidän muistaa, että jo vuonna 2020 — te ja minä silloin olemme jo yli 65-vuoden iässä — meitä silloin yli 65-vuotiaita on lähes puoli miljoonaa ihmistä enemmän kuin tällä hetkellä, 435 000 ihmistä enemmän kuin tällä hetkellä, jo muutaman vuoden päästä, 12 vuoden päästä, ja työiässä olevia on 130 000 ihmistä vähemmän kuin tällä hetkellä. Tästä käytännössä seuraa se, että jos me aiomme hoitaa myös ne velvoitteet, mitä meillä on suhteessa meidän jälkeläisiimme, niin kyllä silloin, kun menee hyvin, pitää olla edellytyksiä lyhentää lainaa ja varautua siihen pahempaan, siihen tulevaan, joka näyttäytyy muun muassa niissä luvuissa, mitä minä äsken tässä kerroin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan edelleenkin sanoa sinne vasemmalle, että kun te nyt moititte tätä valtionvelan lyhennystä ja lyhentämisen tahtia, niin miksi, demarit, itse ollessanne hallituksessa käytitte jopa suurempia summia vuosittain velan lyhentämiseen. Miksi ette käyttäneet niitä kaikkeen siihen hyvään, johon nyt esitätte näitä rahoja käytettävän?

Toinen kysymys: Jos te ette olisi niitä käyttäneet silloin valtionvelan lyhentämiseen, niin eikö voitaisi ajatella, että ne rahat olisivat nyt käytettävissä kaikkeen siihen hyvään, mitä vaaditte? Minä en ole tätä mieltä, mutta teidän logiikallanne päästään tällaisiin johtopäätöksiin.

Mitä sitten tulee tähän työtaisteluun, on aivan outoa ajatella, että kertaluontoisilla hyvillä verotuloilla voitaisiin esimerkiksi hoitajien palkkoja hoitaa. Tarkoittavatko ed. Tennilä ja kumppanit sitä, että sitten kun verotulot pienenevät, niin hoitajien palkkoja vastaavasti alennetaan? Tuskin kukaan sitä tarkoittaa. Se, miten tässä päästään sovintoon, on se, että nyt kaikki tuki tälle sovittelulle ja sieltä on tultava esitys, joka on molempien osapuolten, niin kuntatyönantajan kuin Tehynkin, hyväksyttävissä.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Väestön ikääntyminen, johon ministeri Pekkarinen kiinnitti aivan oikein huomiota, tarkoittaa kolmea suurta haastetta: Meidän pitää saada työurat pitenemään, syntyvyys nousemaan — molemmissa on tapahtunut erittäin paljon myönteistä — mutta ennen kaikkea täytyy investoida tulevaisuuteen. Se on ehdottoman välttämätöntä, ja tässä on kyllä ollut kokoomuksen kanssa sosialidemokraateilla ideologisia ristiriitoja sen takia, että kymmenen vuotta sitten Lipposen ykköshallituksessa pystyttiin sekä velkaa lyhentämään että investoimaan tulevaisuuteen. Niistä hedelmistä nautitaan nyt. Näin pitää tehdä nytkin. (Ed. Zyskowicz: Näin tehdään nytkin!) Vielä korostan sitä, mikä meidän mielestämme on todella vaikea asia nyt: Ikääntyvien ihmisten elämänlaadun suurin haaste on tämä terveydenhuolto, ja siihen pitää olla enemmän investointeja ja näitten akuuttien kriisien ratkaisemista, mistä olen samaa mieltä ed. Zyskowiczin kanssa, että kaikki tuki sovittelulautakunnalle. (Puhemies: Minuutti!) Mutta pitää pystyä myös puhumaan terveydenhuollosta yleisemmin irrotettuna tästä Tehy-kiistasta, ja siihen ei panosteta nyt ollenkaan tarpeeksi.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Zyskowiczille: Eivät sosialidemokraatit silloin aikanaan antaneet sellaisia lupauksia, joita te olette ennen vaaleja antaneet ja joista me nyt koetamme saada vaa’an tasapainoon niin, että me kannatamme sitä, että te voisitte lunastaa vaalilupauksenne, ja me annamme sille tuen, ajatelkaa. Me vastasimme viime vaaleissa siitä politiikasta, mitä tehtiin, ja te tulette vastaamaan sitten aikanaan seuraavissa vaaleissa. Tulokset tiedetään, mihin se johti, kun me teimme niitä päätöksiä, joita te äsken väläyttelitte. Teillä on nyt valta, ja te voitte jopa, jos niin haluatte, korjata niitä virheitä, joita teidän mielestänne meidän virheellinen politiikkamme on aiheuttanut viime vaalikaudella ja sitä ennenkin, niin kuin täällä on menty aika pitkälle historiaan. Teillä on nyt valta ja vastuu, ja me arvioimme ja arvostelemme sitä, eikä voi sanoa, etteikö olisi rahaa hoitaa hommia, etenkin tällaisia (Puhemies: Minuutti!) pienoisluokassa olevia asioita. Olkaa hyvä, hoitakaa ja ennen kaikkea pitäkää lupauksistanne kiinni.

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä en kyllä ymmärrä sitä, miksi tässä salissa täytyy samat asiat toistaa moneen kertaan. Täällähän muun muassa ed. Heinäluoma sanoi äsken kahdessa puheenvuorossaan, kahdessa, että kellään ei ole mitään sitä vastaan, että velkaa maksetaan pois, se on välttämätöntä. Se on meidänkin mielestämme ihan hyvä ja oikea asia, mutta nyt puhutaan suuruusluokasta. Jos te ihan voitte vakavissanne kirkkain silmin tällä hetkellä väittää, arvoisat hallituspuolueet, että meillä ei, niin kuin ed. Tennilä sanoi, mikään sauna tällä hetkellä pala, kaikki on aivan hyvin, rahaa ei mihinkään tarvita, niin siitä vaan väittäkää. Mutta varmasti tosiasia on se, että normaalissakin elämässä sitä velanmaksua vähän säädellään sitten sen mukaan, jos tulee niitä akuutteja tarpeita. Joskus tulee vaikeita tilanteita elämässä. Silloin pitää vähän vähentää sitä lainanlyhennystä jnp. Eli tätä suunnitelmallisuutta minä tähän nyt kaiken kaikkiaan kaipaisin.

Te puhuitte täällä kovin hienosti, että nyt ollaan investoimassa kaikkeen ja paljon menoja lisätään jnp. Ministeri Katainen viittasi muun muassa yliopistoihin. (Puhemies: Minuutti!) Oletteko viime aikoina keskustellut yliopistoväen kanssa? Siellä menevät budjetit miinukselle.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai myös meitä, jotka olemme vielä työelämässä, itse asiassa parhaassa iässä työelämässä, kai viisikymppisiä vuonna 2020, huolestuttaa, mikä on valtion tilanne ja talous silloin. Mutta minulla on se käsitys, että me emme jaksa kantaa sitä työtaakkaa, jos meillä ei ole enää turvanamme lapsillemme hoitopaikkoja, sairastuneille sairaanhoitopaikkoja, omille vanhemmillemme, ministeri Pekkarisen ikäluokalle, hoivarakennepalveluja. Se on minusta tärkeä tulevaisuudenkysymys, että nämä rakenteet, julkisen puolenkin rakenteet, ovat kunnossa. Sen on meille mahdollistanut malli, että meillä on koko kansa tässä mukana. Ei nyt voida päästää tässä ikääntymiskehityksessäkään Suomea jakautumaan putoajiin ja menestyjiin. Meidän kokonaisvaltainen kehityksemme on perustunut siihen, että kaikki pelaa laajan peruskoulutuksen pohjalta (Puhemies: Minuutti!) huippuyliopistoon asti, mutta se vaatii tukea ja järkevää rakennetta.

Timo  Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Saarinen puhui totta. Sosialidemokraatit viime kaudella poistivat varallisuusveron ja maksoivat siitä ison vaalitappion, niin kuin pitikin. Uskon kyllä, että tässä nyt kokoomuksella tulee opetuksen paikka. Kyllä minäkin istuin ihmisten olohuoneissa vaalipaneeleissa, ja kyllä yleinen henki vaalitaistelun alla oli, että tulee hoitajien palkkoihin korjausta. (Ed. Zyskowicz: Kuten tuleekin!) Ja kun nyt Soini tukee voimakkaasti kokoomusta, niin on se kyllä ihmeellistä, ettei tuki kelpaa. Siis kyllä joku 300—400 miljoonaa tarvitaan ja se on välttämätöntä. Kysymys on julkisen terveydenhoidon tilasta ja sitten irtisanomisista vielä: Jos 500 Nokian insinööriä irtisanoutuisi ja menisi Ericssonille, niin ei kukaan paheksuisi insinöörejä, vaan sanottaisiin, että maksakaa nyt, Nokia, enemmän, (Puhemies: Minuutti!) jotta saatte nämä. Ja sama analogia on hoitajien palkoissa. He tekevät suuren uhrauksen (Puhemies: Aika!) jättämällä työpaikkansa, ja ei sitä pidä paheksua.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Jaakonsaari sanoi, että silloin kymmenisen vuotta sitten velkaa lyhennettiin yhtäältä, mutta panostettiin hyvinvointipalveluihin ja tulevaisuuteen tulonsiirtojen kautta toisaalta. Juuri näin tälläkin hetkellä tehdään. Yhtäältä lyhennetään valtionvelkaa, toisaalta, kuten ministeri Pekkarinenkin täällä osoitti, erittäin tuntuvia panostuksia hyvinvointipalveluihin ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin tehdään tällä vaalikaudella. Muistutan vain mieleen esimerkiksi eläkkeiden korottamisen, opintotuen korottamisen ja monien perhepoliittisten etuisuuksien korottamisen. Samalla kunnille ollaan suuntaamassa lisävoimavaroja, indeksitarkistukset sataprosenttisena, ei pakkolainaa jne., jotka kunnat käyttävät muun muassa opetukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon jne. Eli näin toimitaan.

Mitä sitten tulee ajankohtaiseen työtaistelu-uhkaan, niin sanon vielä kerran sen, että nyt on annettava tuki tälle sovittelulle, jolta odotamme kaikki, myös hallitus, ratkaisua, joka on molempien osapuolten hyväksyttävissä. Ja mitä tulee kokoomuksen ennen vaaleja (Puhemies: Minuutti!) esittämiin ajatuksiin, niin kyllä hoitajat tiesivät olevansa palkkakuopassa ilman meitäkin ja me ajoimme heille korkeampia korotuksia, tuntuvia palkankorotuksia, ja ajamme vieläkin.

Henna Virkkunen /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni nämä molemmat lisätalousarviot on hyvin järkevästi rakennettu siinä mielessä, että näissä todella ylimääräiset verotulot käytetään tuohon velanmaksuun ja lisäksi käytetään tuloja äkillisiin tarpeisiin ja tällaisiin kertaluontoisiin menoihin. On aivan oikein, että sitten pysyväisluontoisten menojen ja tulonsiirtojen paikka on tuossa varsinaisessa talousarviossa sekä sitten jo hallituksen kehyksessä sinänsä, jossa näitä asioita on linjattu.

Täällä on viitattu siihen, että nyt ei pitäisi velkaa maksaa näin paljon, vaan pitäisi varautua tässä tulevaisuuteen lisäämällä käyttömenoja ja lisäämällä investointeja. Mutta kyllä itse olen sillä linjalla, että nyt kun kuitenkin suuri osa suomalaisista on lähivuosina eläköitymässä, kannattaa velkaa nyt maksaa, kun siihen on tätä liikkumavaraa tullut ennakoitua parempien verotulojen muodossa, koska on erittäin haasteellinen ajatus se, että me pienemmät ikäluokat pystyisimme merkittävässä määrin lyhentämään velkaa samaan aikaan, kun eläkkeellä olevien määrä on huomattavan suuri. Siihen ei tämä syntyvyyden suuri lisääntyminenkään toisi apua, koska seuraavaan 30 vuoteen kuitenkaan lapset eivät olisi työelämässä täysipainoisesti, vaan päinvastoin meillä olisi silloin nämä päivähoidon ja koulutuksen kulut yhtä aikaa, kun kulut suurista ikäluokista ja niiden tuomista terveydenhuollon paineista ovat myös työikäisten maksettavana. Eli siinä mielessä kyllä nyt on aika lyhentää tätä valtionvelkaa ja näin saada liikkumavaraa sinne tulevaisuuteen, koska näinhän säästetään muun muassa korkomenoja ja nämä velat eivät rasita sitten tulevia, pienempiä ikäluokkia, tulevia sukupolvia.

Hyvin mielenkiintoinen on tämä keskustelu, mitä tässä muutamat vasemmistopuolen kansanedustajat ovat käynnistäneet tästä terveydenhuollon ideologisesta puolesta. Kuulin ensimmäisen kerran, kun ed. Tuomioja tätä sosialidemokraattien tällaisessa aateseminaarissa reilu viikko sitten Jyväskylässä esitti, että kyse olisi todella nyt terveydenhuollon tilanteessa siitä, että kokoomuksen tavoitteena olisi ajaa kriisin kautta terveydenhuolto yksityissektorille. Täällä edustajat Claes Andersson ja Tiusanen muun muassa ovat viljelleet tätä samaa uhkakuvaa. Tämä on hyvin mielenkiintoista. Sinänsähän nykyään kyllä tunnistan sen, että puolueilla on vaikeuksia siinä, että näitä ideologisia eroja ei niin välttämättä löydy puolueiden välillä yhtä jyrkkinä, mutta tällaisten ideologisten näköalojen esittely on kyllä aivan käsittämätöntä. Vaikka samalla, kun esittäjät kertovat tästä, he itsekin toteavat, että tämä olisi vainoharhaista esittää näin, he kuitenkin toistelevat tällaista. Lisäksihän se ei kyllä olisi myöskään linjassa sen tavoitteen kanssa, mikä kokoomuksella oli, että saamme nostettua terveydenhuoltoalaa palkkakuopasta ja kaiken kaikkiaan naisvaltaisia aloja, koska juuri julkaistiin tilasto, jonka mukaisesti itse asiassa julkisella puolella terveydenhuoltoalan henkilöstö tienaa paremmin kuin yksityisellä puolella. (Ed. Tiusanen: Enemmän ylitöitä, yötöitä!) Mutta sinänsä yksityinen terveydenhuolto kyllä tukee erinomaisesti myös julkista terveydenhuoltoa. Ne ovat toisiaan täydentäviä järjestelmiä, eikä siihen nyt sinänsä tämä lisätalousarvio ole tuomassa mitään muutosta.

Kuntatalouden osalta täällä muun muassa ed. Kumpula-Natri esitti, että nämä palkkaratkaisut heikentävät merkittävästi nyt kuntataloutta. Kyllä itse uskon, että kunnat ovat varautuneet myös siihen, että palkkoja täytyy korottaa, ja näin vastuulliset kunnat ovat tietysti tehneetkin, että ovat talousarvioissaan varautuneet siihen, että palkat tulevat nousemaan. Eivät kunnatkaan luota siihen, että tulevaisuudessa kaikki nämä tärkeät tehtävät voitaisiin tehdä ilman osaavaa työvoimaa.

Muutamia tällaisia kertaluonteisia asioita, mitkä tässä lisätalousarviossa on esitetty, haluan täältä nostaa vielä esiin. Mielestäni on erittäin hyvä, että tähän perustien- ja perusradanpitoon ohjataan tämä 5 miljoonaa euroa, jolla voidaan parantaa erityisesti koulumatkojen turvallisuutta ja tasoristeysten turvallisuutta. Tämä 5 miljoonaa euroakin on erittäin tervetullut raha. Tiedämme, että ensi vuodelle muun muassa puukuljetusten turvaamiseen on osoitettu tämä ylimääräinen 20 miljoonaa euroa, ja sillä saadaan myös näillä vähän alempiasteisemmilla tieverkoilla kyllä jo paljon hyvää aikaan. Hyvä on myös se, että poliisitoimelle myönnetään tämä miljoona euroa liikenneturvallisuuden edistämiseen tässä neljännessä lisätalousarviossa. Ja tulevaisuuden investointien osalta olen erityisen iloinen tästä Finnveran ja Suomen Teollisuussijoituksen määrärahojen nostamisesta, jolla voidaan luoda uusia työpaikkoja, tukea yritysten investointeja, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä. Hyvää on myös tämä pieni määräraha rakennusten energiatehokkuuden parantamisen tutkimukseen, koska lähivuosina tässä on meillä isot haasteet. On hyvä, että nyt tätä aihepiiriä tutkitaan, jotta pystytään sitten oikealla tavalla ja tehokkaasti kohdentamaan nuo energiatehokkuuden määrärahat.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Paljon keskustelua aiheuttanut neljäs lisätalousarvio on vahvan talouden lisätalousarvio. Pääpaino on valtionvelan lyhentämisellä, ja näin kuuluu ollakin. Vastuullinen taloudenhoito edellyttää sitä, että hyvinä aikoina maksetaan velkaa pois. Samalla vapautetaan turhia korkomenoja parempaan käyttöön. Vuosittaiset korkomenot ovat 2,4 miljardia euroa. Velan lyhennyksen aiheuttama korkosäästö tulee olemaan 100 miljoonaa euroa, ja tällä varmasti on tulevaisuudessa hyvää käyttöä.

Viime aikoina on paljon puhuttanut valtion omistajapolitiikka pörssiyhtiöissä. Kolmannessa lisätalousarviossa kiinnittää huomiota valtion varautuminen Finnair Oyj:n osakkeiden uusimerkintään 139,5 miljoonalla eurolla. Finnair Oyj on valtionenemmistöinen yhtiö, ja tarkoitus on se sellaisena säilyttää. Tämä on hyvä asia. Kysymys omistajan äänivallasta kiinnostaa myös Finnairin osalta. Nyt suunniteltu osakkeiden uusmerkintä johtuu kaukoliikennelaivaston uudistusohjelmasta. Yhtiö satsaa huomattavasti kaukoliikenteeseen, varsinkin jatkuvasti kasvavaan Aasian liikenteeseen. On hyvä kehittää liiketoimintaa siellä, missä siitä saadaan tuottoa.

Kuitenkin kun kyseessä on valtionenemmistöinen yhtiö, toivoisi myös jonkinlaista sananvaltaa kansallisella tasolla. Jatkuvasti yritetään kehittää keinoja aluekehitykseen, mutta valtionenemmistöiseltä yhtiöltä ei tukea voida odottaa. Muun muassa Lapin matkailun perusedellytys on saavutettavuus. On totta, että osakekursseihin ja osakkeiden hintaan vaikuttaa liiketaloudellinen kannattavuus, mutta jonkin asteista vastaantuloa toivoisi valtionenemmistöiseltä yhtiöltä. Kohtuutonta on, että esimerkiksi Lapin maakunta kehittää voimakkaasti myös valtion tuella matkailuelinkeinoansa ja toisaalta valtionenemmistöinen lentoyhtiö jarruttaa matkailuelinkeinon kehittämistä. Kesämatkailun nousu edellyttää maakunnan saavutettavuuden takaamista myös lentoteitse.

Lentoliikenne on erittäin kilpailtu ala ja varsin haavoittuvainen. Maailmanpolitiikan tapahtumat ja erilaiset epidemiat voivat hetkessä muuttaa matkustajavirtojen suuntaa. Olisi hyvä turvata kotimaan liikenne, koska tapahtumat oman maan sisällä ovat hallittavissa paremmin. Kotimaanmatkailu ei ole toisarvoinen asia varsinkaan aluepoliittiselta kannalta, ja lentojen edes normaali hinnoittelu tukisi elinkeinoa. Omistajapolitiikalla tulisi voida ajaa kansallisiakin etuja valtionenemmistöisessä yhtiössä, jollaisena se on syytä myös säilyttää.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on tehty monia määrärahan lisäyksiä. Yksi tärkeimmistä on kuntien harkinnanvaraisten rahoitusavustusten lisäys 3,5 miljoonalla eurolla. Monien Lapin kuntien heikko taloudellinen tilanne ei enää ole niiden omaa vikaa. Kaikki mahdollinen on tehty, mutta jatkossa valtion apu on tarpeen, jotta mahdollistetaan näiden kuntien elinvoima. Pohjoisen aluetta koskettaa myös petoeläinvahinkojen korvaamiseen myönnetty lisämääräraha. Parasta apua olisi kuitenkin kartoittaa tehokkaammin petoeläinkannat ja niiden haittavaikutukset elinkeinoille ja paikallisille ihmisille. Liika on liikaa myös petoeläimissä. (Eduskunnasta: Salametsästys pois!)

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan lisätalousarviot noudattavat hallitusohjelman linjauksia järkevästä taloudenhoidosta. Kuitenkin aluepoliittisiin toimenpiteisiin tulee panostaa, jotta tämän vaalikauden aikana saadaan aluekehityksen saralla näkyviä tuloksia aikaan.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tähän, mihinkä ed. Zyskowicz tuossa viimeisessä puheenvuorossaan puuttui, eli siihen, miten kunnilla on kovin paljon rahaa tällä hetkellä hyvinvointipalveluihin. Se ei ainakaan Kouvolassa, Kuusankoskella, Haminassa, Kotkassa eikä Anjalankoskella, nuo lähikunnat mainitakseni, pidä lainkaan paikkaansa. Joka paikassa säästetään, vähennetään, heikennetään nimenomaan terveydenhoitoa. Nyt jos Tehyn lakko tulee vielä tähän päälle, niin on aivan selvää, että se vaikuttaa julkisen terveydenhoidon tulevaisuuteen erittäin vakavasti ja samalla tämän seurauksena ja tämän jälkeen ja tästä riippuen sitten ihmisten julkinen terveydenhoito heikkenee ja neuvolat, vanhustenhoito myös kärsivät, kun täällä tulevaisuuden tähyäjät ovat peräänkuuluttaneet niiden tarvetta. Mutta samalla sitten yksityisen terveyspalvelujärjestelmän liiketoiminta tulee kasvamaan. Sille emme voi mitään. Se ei riipu mistään paranoidiasta, vaan se on looginen seuraus.

Arvoisa puhemies! Sen takia on erittäin tärkeätä, että tämä eduskunta pystyisi tekemään muutakin kuin sen, mihinkä STT:n uusin uutinen viittaili: "Eduskunta varautuu siihen, että Tehyn työtaisteluun puututtaisiin lailla." Asian käsittely alkaisi jo ylimääräisenä istuntona perjantaina ja olisi maanantaina päätöksessä. Näin lukee siis STT:n viimeisessä uutisessa, joka on tullut meidän kommunikaattoreihimme juuri näinä hetkinä, jotenka ei tämä ole mitään asiallista eduskunnan toimintaa. Toivottavasti STT on väärässä tässä asiassa. Mitä eduskunnan pitäisi tehdä? Jo tämän lisätalousarvion yhteydessä osoittaa tahtoa siihen, että nimenomaan, aivan kuten kansanedustajaehdokas Katainen lupasi helmikuussa 2007, eduskunta vastaa siltä osin oman budjettivaltansa kautta sairaanhoitajien oikeutettuihin vaatimuksiin, jotka ylittävät keskimääräisen yleisen ansiotason. Nämä korotukset tulisivat valtiovallan, yhteiskunnan tukena.

Niin kuin me tiedämme ed. Paajasen kanssa, Kaakkois-Suomen kunnat elävät todella huonossa taloudellisessa tilanteessa ja Stora Enso -ratkaisut heikentävät sitä entisestään myös Imatralla, Lappeenrannan suunnassa. Tässä tilanteessa valtiovallan pitää kuntataloutta tukea nimenomaan kohdistetusti sairaanhoitajien, Tehyn henkilöstön palkkauksessa. Se ei tietysti jatkossa riitä. Me tarvitsemme tätä tukea myös Superin jäsenille, yleensä kaikille niille, jotka työskentelevät terveydenhoidon palveluksessa, lukuun ottamatta lääkäreitä, joidenka palkkataso on aivan riittävä. Näin ollen tämä on ihan keskeinen asia. Se ei ole mikä tahansa asia, vaan se on tämän yhteiskunnan polttavin kysymys. Ed. Tennilä sanoi, että sauna palaa. Sanoisin, että olohuone ja makuuhuone palavat myös, ainakin ne ovat kytemässä. Ollaan todellakin kovassa tilanteessa.

Sitten edelleenkin tämä terveydenhoito, jossa mennään yksityiseen suuntaukseen: se menee juuri sinne, mistä Yhdysvalloissa esimerkiksi yritetään tulla pois. Sen takia Michael Mooren elokuvan Sicko pitäisikin olla meille, eduskunnalle, pakollinen elokuva, kun silloisen puhemiehen Paavo Lipposen aloitteesta aloitettiin nämä elokuvissa käynnit. Todellakin ehdotan, että Michael Moore olisi jo vaikkapa helmikuun alussa kaikkien katsottavana ja todellakin näkisimme, mihinkä Yhdysvalloissa on päästy tällä yksityistämisellä.

Sitten tähän neljänteen lisätalousarvioon: Totean, että ympäristökysymyksissä siellä on muutama ihan hyvä asia, nimenomaan öljyntorjuntavalmiuden lisäämisessä, ja mitä tulee tuohon maa- ja metsätalousministeriön petovahinkojen korvaamisen lisäämiseen, niin lähtisin siitä, että toivon mukaan tämä lisäys, mikä siellä on, vähentää salametsästystä ja petovihaa ja tällä tavalla päästäisiin pois siitä varsin huonosta tilanteesta, että sekä Pohjois- että Itä-Suomessa varsin paljon salametsästetään.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnä täytyy todeta, että se STT:n viimeistä edellinen uutinen toivoo, että sovittelulautakunta saisi työnsä päätökseen ja Tehyn työtaistelu voitaisiin välttää. Tämä on aivan oikein, ja siihen täytyy myös tässä salissa pyrkiä. (Ed. Arhinmäki: Pätäkkää peliin!). Mutta meidän vastuullisten kansanedustajien on myös varauduttava siihen, että ryhdymme toimenpiteisiin, mikäli ihmishenkiä on vaarassa, kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin. (Ed. Tiusanen: Siihen on taloudelliset mahdollisuudet!)

Arvoisa puhemies! Tämän sinivihreän tulevaisuuteen suuntautuvan hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että julkisen talouden kestävyyteen voidaan luottaa. Julkista taloutta tulee hoitaa niin, ettei synny yllättäviä tarpeita verojen korottamiseen tai julkisten menojen leikkaamiseen. Tälle hallitus luo pohjan vastuullisella meno- ja veropolitiikalla. Tämä nyt käsittelyssä oleva neljäs lisätalousarvio tekee juuri tätä vastuullisesti. Valtionvelkaa lyhentämällä varaudutaan tulevaan hitaamman talouskasvun aikaan sekä varaudutaan ikääntymisen ja terveydenhuollon kasvavien palvelutarpeiden aiheuttamiin menoihin.

Maamme talouskasvu on ollut jo usean vuoden ajan erittäin nopeaa. Viime vuonna talouskasvu oli yli 5 prosenttia, ja tällekin vuodelle on ennustettu yli 4 prosentin vauhtia. Näin kovat kasvuluvut ovat pitkällä tähtäimellä varsin poikkeuksellisia, eikä meno voi jatkua samanlaisena ikuisesti. Suomen Pankki on arvioinut talouskasvun vuonna 2009 olevan noin 2,5 prosenttia. Vahva taloustilanne on kasvattanut valtion verotuloja. Verotulojen arvioitua parempi tuotto on hyvän taloustilanteen aikana käytettävä huonompiin aikoihin varautumiseen eikä pysyväisluontoisten menojen synnyttämiseen. Jos valtiolla ei olisi velkaa, olisi rahastoitava, mutta kun velkaakin yhä on, on sitä lyhennettävä. Se on vastuullista talouspolitiikkaa.

Tämän vuoden lopussa valtionvelkaa arvioidaan olevan 56 miljardia. Tästä velasta maksamme joka vuosi 2,4 miljardin euron korkomenot. Se on lähes 6 prosenttia koko budjetin loppusummasta. Se on yhtä paljon kuin esimerkiksi koko puolustusministeriön budjetti. Velan lyhentäminen vuosittain esimerkiksi 2 miljardilla pienentää pitkällä aikavälillä korkomenoja noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tuo säästö on käytettävissä paljon parempiin kohteisiin, joita täällä tänäänkin on lueteltu. Tämän lisäbudjetin lainanlyhennyksillä pienennetään valtion korkomenoja jo ensi vuonna yli 60 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Olen tässä talossa, jotta voin olla tekemässä vastuullista talouspolitiikkaa. Haluan jättää Suomen parempaan kuntoon täältä lähtiessäni kuin se oli tänne tullessani. Vastuullisella talouspolitiikalla maksamme myös velkaamme hyvinvointiyhteiskuntaa rakentamassa olleille sukupolville. Turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Tämän perinnön voimme jättää myös lapsillemme ja lastenlapsillemme. Vastuullisella talouspolitiikalla rakennamme entistä parempaa Suomea.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti sekä kolmanteen lisäbudjettiin että neljänteen lisäbudjettiin.

Ensinnäkin tuon kolmannen lisäbudjetin ainoasta asiasta elikkä uudismerkinnästä Finnairin osakeantiin 139,5 miljoonaa euroa. Sehän on osoitus siitä, että hallitus harjoittaa aktiivista politiikkaa. Jos se on valmis myymään, niin se on myöskin valmis sijoittamaan, ja se on ihan oikein. Tässä tapauksessa, arvoisat puhemiehet — enemmältikin näyttää olevan paikalla — on tietysti mielenkiintoista se, millä tavalla tässä itse asiassa tulee käymään. Nimittäin toinen merkittävä omistaja sattuu olemaan tämä islantilainen rahoittajakonsortio, ja siellä taitaa olla matti kukkarossa tai lähestulkoon sinnepäin noin likvidin valuutan osalta, niin että on hyvin mielenkiintoista nähdä, mitenkä tässä koko hommassa käy. Suomi joka tapauksessa on äärimmäisen sympaattinen ja empaattinen valtio. Se ostaa hienoja uusia koneita ja vie ne Kaukoitään kaukoitäläisten kiikuttamiseksi paikasta toiseen, niin että heidän ei tarvitse investoida tämmöisiin härveleihin mitään, niin että kunhan nyt maksavat sellaisen alematkahinnan ja siinä kaikki. Näinhän todella ristoreipas maailman valtio, toimija toimii. Sehän on ihan oikein.

Sitten, arvoisa puhemies — nyt onkin yksi paikalla — tästä neljännestä lisäbudjetista.

Ed. Lauslahti ansaitsee kiitoksen siitä, että hän viritti tavallaan tietämättään keskustelun aivan olennaiseen asiaan, joka liittyy tähän neljänteen lisäbudjettiin, nimittäin siihen kohtaan, joka kertoo siitä, että verotulokertymä tältä vuodelta ylittyy arvion mukaan 812 miljoonaa euroa. Tämähän on hyvin mielenkiintoinen luku. Se on erittäin mielenkiintoinen luku nimittäin siinä katsannossa, että ed. Lauslahti kiinnitti huomiota siihen velanottoon 90-luvun alkupuolella ja aivan oikein, niin kuin edustajat Rossi ja Kankaanniemi täällä huomauttivat, sehän taas perustui Harri Holkerin hallituksen aikaisiin toimenpiteisiin, jotka synnyttivät sitten tämmöisen ylikuumentuneen tilanteen ja kasinopelikauden jälkeen velanoton huomattavan tarpeen.

Se, mikä tässä on se Kern des Pudels, villakoiran ydin, on, että vastaavassa tilanteessa 80-luvun lopussa tämä 812 miljoonaa euroa markoiksi muutettuna oli aivan kokonaan toista luokkaa, kun se oli täällä salissa, siis juuri sellaisessa pitkään kestäneen ylisuhdanteen huippuvaiheessa. Jos järjestelmä sinänsä on kunnossa, että valtio ja julkinen talous pystyy ottamaan itselleen, mitä sille kuuluu, niin se määrä, se ylimääräinen kertymä valtion kassaan, on aivan kokonaan toista luokkaa. Mihinkä siis nämä rahat? Sama tilannehan on nyt siis, aivan paralleeli tilanne. Mistä tämä johtuu? Se johtuu vaan siitä vanhasta tutusta: harmaa talous ja talousrikollisuus ovat vieneet niin merkittävän osan. Nythän on yleisesti todettu, että se on vähintään tämän vuoden osalta menetyksiä 2 miljardia euroa. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että se, minkä pitäisi olla 2,8 miljardia, onkin 800 miljoonaa nyt. Siis toisin sanoen tässä liikutaan aivan oikeissa asioissa ja nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että nyt lyhennetään sitä, mitä edelliset edustajapolvet ovat saaneet toimillaan aikaiseksi, ja sitä ed. Kataja kutsui äsken juuri vastuulliseksi kansanedustajatoimeliaisuudeksi. Niinhän se tietenkin on, että jos on varaa, niin näin pitää juuri tehdä. Hallitus tekee tässä suhteessa aivan oikeaan osuneen ratkaisun.

Arvoisa puhemies! Sitten kiinnitän minäkin yhteen yksityiskohtaan huomiota, ja se on tämä 800 000 euroa petovahinkojen korvaamiseen. Se oli nyt erittäin tarpeellinen juttu. Nimittäin jos tätä määrärahaa nyt tässä tilanteessa ei olisi tulemassa, niin se merkitsisi kyllä poronhoitoalueella varsin monen kotitalouden, ei voi oikein konkurssiin mennä, mutta varattomuuteen ajautumista, elikkä kysymys on siitä, että suurpedot ovat ottaneet oman ravinto-osuutensa porokarjoista ja valtio on sitoutunut sen laskun maksamaan, ja nyt jos ei tätä rahaa olisi, niin tätä laskua ei voitaisi maksaa tämän vuoden puolella vaan ensi vuonna niin kuin tavallaan väärän vuoden rahoista. Nyt, arvoisa puhemies, on aivan oikein, että se rahamäärä on täällä, niin että tämän vuoden puolella voidaan nämä laskut maksaa.

Mutta se, mikä tässä nyt on surullista, on se, että suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvauslakia koskevaa hallituksen esitystä ole vieläkään tullut, elikkä kun piti poistaa se omavastuuosuus, niin sitä ei nyt kerta kaikkiaan ole tänne tullut. Se on synkkä pikkuruinen yksityiskohta tämän hallituksen välitilinpäätössaldossa.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, huomautus ed. Karvolle siitä, että meillä ei olisi suurpetokantojen seurantajärjestelmää. Se on Suomessa parempi kuin millään muulla maapallon alueella, ylivoimaisesti paras.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Talouskehityksemme on viime vuosina ollut hyvä, ja talouskasvu jatkuu vahvana tänäkin vuonna. Kasvuarviot liikkuvat yli 4 prosentissa, ja ensi vuodellekin arvioidaan noin 3,5 prosentin kasvua. Epävarmuustekijänä on tietysti Yhdysvaltojen mahdollisesti heikkenevä talouskehitys ja sen heijastusvaikutukset Eurooppaan ja Suomeenkin.

Mutta joka tapauksessa tämä meidän hyvä talouskasvumme on heijastunut myönteisesti työllisyyteen. Tämä hyvä kehitys näkyy täälläkin lisäbudjetti neljässä lisääntyvinä verotuloina ja työttömyydestä aiheutuvien menojen vähenemisenä. Muun muassa työttömyysturvamenoja vähennetään yli 80 miljoonaa euroa, työmarkkinatukimenoja 30 miljoonaa euroa ja aikuiskoulutustukea 6 miljoonaa euroa, tuntuvia vähennyksiä siis.

Tästä taloutemme hyvästä tilasta ei nykyhallitus kuitenkaan voi ottaa sulkia hattuunsa. Kyllä perusta vahvalle talouskehitykselle luotiin edellisten hallitusten aikana, ja tilannetta on myös auttanut pitkään jatkunut noususuhdanne. Mielestäni porvarihallituksen suuri haaste onkin siinä, että se ei tärvele saamaansa hyvää perintöä. Vaikka taloudessa meneekin nyt hyvin, niin me emme voi tuudittautua siihen, että näin tulee jatkumaan. Talouden riskit ovat selvästi lisääntyneet. Mielestäni tällä hetkellä taloutemme uhkat liittyvät inflaation voimistumiseen, pahenevaan työvoimapulaan, kotitalouksien velkaantumiseen, asumisen kalleuteen sekä kuntatalouden epävarmuuteen.

Ensi vuoden osalta inflaatioennusteet liikkuvat runsaassa 3 prosentissa. Historiallisesti tämä ei tunnu korkealta tasolta, mutta kun tätä verrataan viime vuosien alle 2 prosentin tasoon, niin muutos on suuri. Ensi vuoden budjetissa hallitus on alkoholi-, energia- ja polttoaineverojen korotuksilla lisäämässä inflaatiopaineita 0,5—0,6 prosenttiyksikköä eli melko tuntuvasti. Vaikka korotukset ympäristö- ja terveyspoliittisista syistä olisivatkin perusteltuja, niin tähän tilanteeseen ne sopivat äärettömän huonosti. On myös se riski, että inflaatio kiihtyy ennustettua nopeammin, kun yritykset ryhtyvät siirtämään kustannusten nousua hintoihin. Tästä on ollut jo selviä viitteitä monilla aloilla.

Miksi on syytä varoitella inflaatiosta? Kyse on mitä suurimmassa määrin Suomen kilpailukyvystä. Jos inflaatiovauhtimme nousee selkeästi yli kilpailijamaidemme tason, niin se on varma tapa rapauttaa omaa kilpailukykyämme. Kilpailukyvyn heikkeneminen näkyy hyvin nopeasti myös työllisyyden heikkenemisenä. Metsäteollisuutemme on hyvä esimerkki, siellä on tehty ja ollaan tekemässä todella kovia sopeutustoimia. Niistä olemme täälläkin viime aikoina puhuneet ja keskustelleet. Nämä toimenpiteet joutuvat monet työntekijät maksamaan työpaikoillaan.

Metsäteollisuuden tilanne onkin hyvin haasteellinen, ja myös hallituksen pitää ottaa tämä tilanne tosissaan. Onhan metsä kuitenkin tärkein raaka-aineemme. Mielestäni hallituksen on osaltaan pidettävä huolta niin metsäteollisuuden kuin muunkin yritystoiminnan kilpailuedellytyksistä. Metsäteollisuuden osalta keskeisiä tekijöitä ovat erityisesti puun hinta ja saatavuus, energiansaanti kilpailukykyiseen hintaan sekä kunnossa olevat kuljetusreitit.

Ymmärrän sen, että korkeasuhdanteen aikana pyritään velkataakkaa keventämään ja näin saamaan pysyvää pelivaraa muille tarpeellisille menoille, mutta se ei saa tapahtua siten, että me emme kanna mitään huolta tulevaisuudestamme. Me tarvitsemme tulevaisuuteen tähtääviä ja kilpailukykyämme turvaavia investointeja sekä peruspalvelujen laatutason kohentamista. Meillä on tarvetta ja myös varaa panostaa terveydenhuoltoonkin enemmän.

Valitettavasti vaan näyttää siltä, että tiukkojen kehyksien vankina oleva hallitus ei näitä panostuksia varsinaisen tulo- ja menoarvion puitteissa tee. Niinpä nytkin käsittelyssä olevat lisäbudjetit olisivat oiva paikka tehdä sekä kertaluonteisia että kohdennettuja panostuksia. Niitä tarvitaan erityisesti liikenneverkon parantamiseen, elinkeinoelämän murroksen edellyttämään koulutuksen ja tutkimuksen tehostamiseen sekä peruspalvelujen laatutason kohentamiseen.

Palaan vielä edellä mainitsemiini metsäteollisuuden kilpailuedellytyksiin. Raaka-aineen hintojen ohella energia- ja kuljetuskustannukset näyttelevät oleellista osaa. Puun saannin osalta puutulliasian ratkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta hallitus voi tehdä paljon myös teollisuuden kuljetus- ja energiakustannusten alentamiseksi.

Lisäbudjetissa hallitus esittää joitakin pieniä lisäyksiä tiestön ja ratojen perusparantamiseen. Tässä asiassa hallituksen pitäisi kuitenkin tehdä selkeä muutos ja osoittaa huomattavasti suurempia panostuksia sekä teihin että ratoihin. Kyse on todellakin yritystemme kilpailukyvystä. Esimerkiksi metsäteollisuudelle on äärettömän tärkeää, että kuljetuksessa käytettävien tärkeimpien ratayhteyksien akselipainot nostetaan pikaisesti 25 tonniin. Yhtenä esimerkkinä mainitsen Jämsänjokilaakso—Rauma-välin, mikä on tärkeä metsäteollisuuden kuljetusreitti. Akselipainojen korottaminen on yksi konkreettinen tapa huolehtia yritystemme ja erityisesti metsäteollisuuden kilpailukyvystä. Kuljetuskustannuksissa saavutettu säästö voi olla juuri se marginaali, joka osaltaan turvaa metsäteollisuuden kilpailuedellytyksiä Suomessa.

Energiansaanti on myös tärkeää. Se on erityisen tärkeää niille yhtiöille, joilla ei ole omaa energiatuotantoa tai osuutta voimayhtiöissä. Minulla on valitettavasti se käsitys, että meidän tämänhetkinen investointitukitasomme energiahankkeissa on aivan liian alhainen eli se kaipaisi myöskin kohennusta.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana otan esille työllisyysperusteiset investointituet. On mielenkiintoista, että tässä lisäbudjetissa valtuutetaan hallitus tekemään sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin 39 miljoonan euron osalta. Minä en millään jaksa ymmärtää sitä logiikkaa, että loppuvuodesta 2007 tarpeen tunnustetaan olevan lähes 40 miljoonaa euroa, mutta sitten ensi vuoden budjettiin työllisyysperusteisiin investointitukiin on varattu 8 miljoonaa euroa. En tiedä, mihin se tarve sitten yhtäkkiä muuttuu. Toivon, että hallitus tältä osin täydennyksessään korjaa tämän asian.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Valtiovarainministeri Katainen on perustellut niukkaa linjaansa kuntia kohtaan sillä, että pysyviä menoja ei voida kertaluontoisilla tuloilla kattaa. Tämän hallituksen ensimmäisessä lisätalousarviossa, siis toisessa lisätalousarviossa, joka annettiin ennen juhannusta kesäkuussa, oli tuloveron kasvu 336 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä varsinaisessa budjetissa oli arvioitu. Arvonlisäverotulojen kasvuksi oli lisätty 146 miljoonaa euroa. Eli lähes 500 miljoonaa euroa enemmän olivat tulot kasvaneet kuin mitä vuodenvaihteessa arvioitiin, kun varsinainen budjetti hyväksyttiin. Tässä tämän vuoden neljännessä lisätalousarviossa tuloverojen kasvu on 710 miljoonaa euroa vielä lisää verrattuna aikaisempaan lisätalousarvioon, ja näin ollen yhteensä tuloverot kasvoivat 1 046 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä varsinaisessa budjetissa arvioitiin.

Minun mielestäni tuloveron kasvu jos mikä on pysyväisluontoista verotulojen kasvua ja yleensäkin valtion rahoitusta, joka kaikista varmimmin säilyy siellä. Vain suurtyöttömyys voi tuloveron määrää olennaisesti muuttaa. Näin ollen ne perustelut, että näissä lisäbudjeteissa verotulojen lisäystä ei voida käyttää pysyväisluontoisiin menoihin, eivät minun mielestäni pidä kyllä paikkaansa. Tätä taustaa vasten on täysin käsittämätöntä se, että valtiovalta ei ole ollut valmis lisäämään kuntien valtionosuuksia niin, että kunnat selviytyisivät nyt tehdyistä palkkaratkaisuista ja tulevasta terveydenhuollon alan palkkaratkaisusta.

Tässä on aika huolestuttavia tietoja tullut STT:n taholta: valtio suunnittelee, hallitus suunnittelee, erilaisia lakonmurtokeinoja, pakkolakeja ja muuta, millä tämä ongelma ratkaistaisiin. Se voidaan ehkä kerran tällaisella tavalla ratkaista, mutta mitään pysyvää ratkaisua sillä ei saavuteta. Päinvastoin, se tulee entistä enemmän ja entistä kalliimmaksi vielä, sillä sairaanhoitajien palkathan eivät sillä nouse, vaan siellä todella tarvitaan lisäkorotuksia ja kunnille tarvitaan rahaa, millä ne maksetaan. Tässä lisäbudjetissa, herra valtiovarainministeri, tuloveron kasvu on, kuten jo totesin, 710 miljoonaa euroa, ja edellisessä lisäbudjetissa se oli 336 miljoonaa euroa, joten mielestäni nämä pysyväisluontoiset tulot olisivat mahdollistaneet tämän toisenlaisen ratkaisun tekemisen. Ja nyt tosiaan mietitään keinoja, miten voitaisiin murtaa tämä mahdollinen työtaistelu, sen sijaan, että haettaisiin kaikin keinoin ratkaisuja siihen, miten tätä kriisiä ei pääse syntymään, sillä se on katastrofi koko terveydenhuollolle.

Muistutan mieleen, että edellisellä hallituskaudellahan hallitus yritti Rajavartiolaitoksen työselkkauksen aikana vähän vastaavanlaista tapausta ja silloin se ei onnistunut, ja minun mielestäni myöskään tämä suunnitelma ei voi tulla onnistumaan, vaan päinvastoin se entisestään vain kiristää tilannetta työmarkkinoilla.

Hallitus esittää kuntien harkinnanvaraisiin valtionosuuksiin tässä lisätalousarviossa 3,5:tä miljoonaa euroa. Vuonna 2005 kuntien harkinnanvaraisiin oli 40 miljoonaa euroa, 2006 niihin oli 28,5 miljoonaa euroa ja tämän vuoden varsinaisessa budjetissa vain 14,5 miljoonaa euroa. Jo silloin tiedettiin, että tämä on täysin riittämätön ja myöskin tämä 3,5 miljoonaa euroa on täysin riittämätön summa korjaamaan niitten vaikeuksissa olevien kuntien asemaa, jotka tätä lisätukea tarvitsisivat. Tähän tarvittaisiin huomattavasti enemmän. Ja kun otetaan tosiaan nämä palkkaratkaisut huomioon, niin sitäkin taustaa vasten kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuksia tulisi tuntuvasti enempi lisätä.

Muutama sana valtion omistajaohjauksesta valtion yrityksissä. Mielestäni valtion omistajaohjausta ei käytännössä ole. Markkinavoimat ohjaavat täysin valtion yrityksiä, joissa valtio on mukana, tai sitten valtion omistajaohjaus on täysin kyvytöntä. Jos kannattavia yksiköitä, jotka tuottavat konsernille voittoja kymmeniä miljoonia euroja, ollaan lakkauttamassa, niin silloin ei voida puhua enää mistään valtion omistajaohjauksesta, lähinnä se on heitteillejättöä. Valtion pääoma jätetään heitteille ja annetaan yksityisten markkinavoimien tehdä, mitä haluavat. Jos yksityinen omistaja omistaa noin 35 prosenttia, niin kuin valtio omistaa yli 30 prosenttia yhdessä Kelan kanssa Stora Enson päätösvallasta, äänivallasta, niin se varmasti sanoo, mitä siellä tehdään, eikä jää sivustakuuntelijaksi ja kuunteluoppilaaksi siinä yrityksessä. Mutta näyttää siltä, että valtio on kuunteluoppilas kaikissa yrityksissä, missä sillä ei ole suoraa enemmistöä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama asia tähän lisätalousarviokeskusteluun.

Ensimmäisenä kuntatalous, jossa sosiaali- ja terveystoimialan turvaamiseksi ei täältä kyllä paljon euroja liikene, kun tiedetään, että jo tämän vuoden palkkaratkaisut kolmen kuukauden osalta aiheuttavat monille kunnille aika suuria ongelmia. Olisin siis halunnut nähdä, että tässä lisätalousarviossa olisi jotenkin turvattu kuntien palveluiden järjestämisen mahdollisuutta jo tämän vuoden osalta, mutta ei niin, kuin on ajateltu ensi vuodelle, mikä muun muassa tarkoittaa Kotkan osalta miinusmerkkistä valtionavustusta sivistystoimen puolelle, kun omarahoitusosuus kasvaa kohtuuttoman paljon verrattuna siihen, kylläkin kasvavaan summaan, valtionosuuteen, jotenka maksamme yli 200 000 euroa enemmän siitä, että järjestämme koulutusta.

Toinen osa on näistä Stora Ensoon liittyvistä irtisanomisista. On erittäin hyvä, että hallitus toimi nopeasti tässä laastarointivaiheessa elikkä kehitti niitä keinoja, jotka on toteutettu muun muassa Perloksen ja Voikkaan tehtaan osalta ja on todettu hyviksi. Sinänsä mielenkiintoinen yksityiskohta on se, kuinka työvoimapoliittiset investointituet nyt tuntuvat toimivilta, kun niitä on peräänkuulutettu tästä salista pitkin syksyä ja työministerin vastaus on ollut, että niillä ei ole mitään työvoimapoliittista merkitystä. Nyt ne koetaan hyvänä keinona tähän kohtaan niillä alueilla, joilla on 10 prosentin työttömyys ollut jatkuvasti, jotenka näille rahoille olisi ollut tarvetta jo aiemmin. Hyvä, jos niitä saadaan sinne nyt. Se, onko 15 miljoonan kokonaissatsaus riittävä vai ei, on sitten eri asia.

Mitä olisin odottanut innovatiiviselta hallitukselta, olisi se, että olisi ollut joitain muita ratkaisuja kuin nämä, mitkä on jo aiemminkin tehty ja aiemminkin hyväksi koettu. Olisiko jotakin uutta, erityisesti siihen kohtaan, kun puhutaan siitä, miten olisi voitu tämä tilanne välttää, joitakin keinoja siihen, jotakin uutta, millä tätä tilannetta olisi voitu helpottaa ennen kuin se kriisiytyi, tästä en ole kuullut nyt mitään. Ja vielä tämän aamun uutisista sain tiedon, että ylimääräistä yhtiökokousta ei edes harkita esitettäväksi. Tämä tarkoittaa näille alueen kunnille aikamoista takaiskua ja sen pienenkin toivon kipinän, jota siellä alueella muun muassa perjantaina käydessäni oli, romuttamista. Näin tämä vaikuttaa myöskin tähän ensi vuoden talousarvioon, mutta olisin toivonut, että siihen olisi voitu vaikuttaa jo tämän vuoden osalta.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! I regeringens tilläggsbudget finns flera anslag som har betydelse för miljövården i vårt land. Det största tilläggsanslaget gäller byggandet av ett kombinationsfartyg som är utrustat för bekämpning av olje- och kemikalieolyckor och som också skall fungera vintertid. Regeringen föreslår att 13 miljoner euro reserveras som ett tillägg till de 35 miljoner som regeringen redan tidigare reserverat för ändamålet.

Tässä on kysymys erittäin tärkeästä hankkeesta öljyntorjuntavalmiuden parantamiseksi Suomenlahdella. Monitoimimurtajan hankintaprosessi alkoi jo edellisen hallituksen kautena, ja tärkeätä on, että tässä monitoimimurtajahankkeessa päästään nopeasti eteenpäin. Öljyntorjuntakapasiteetti Suomenlahdella on viime vuosien aikana parantunut, mutta öljynkuljetusten räjähdysmäinen kasvu vaatii tulevaisuudessa vielä vahvaa lisäpanostusta. Olemme ympäristövaliokunnassa saaneet kuulla, että rahoitustarpeet öljyntorjuntavalmiuden parantamiseksi ovat 100—150 miljoonan euron luokkaa vuoteen 2015 mennessä. Tähän hallituksen on syytä varautua jo nyt.

I den fjärde tilläggsbudgeten reserveras också ett mindre anslag på 1,2 miljoner för att rederiverkets farledsservice och oljebekämpningsfartygs bekämpningsberedskap kan upprätthållas. I tilläggsbudgeten finns också anslag för att motverka klimatförändringen.

Ett mindre anslag reserveras för att förbättra tillgången på bakgrundsberäkningar i anslutning till byggnaders energiförbrukning och målsättningen är att minska på energiåtgången i byggandet och i byggnader. Eftersom energiförbrukningen i byggnader uppgår till 30 procent är alla åtgärder på det här området viktiga och välkomna.

Pengar reserveras också för inrättandet av en central för rådgivning och service som har med materialanvändning att göra i anslutning till Motiva.

Ympäristövaliokunta on talousarviokäsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että Motivan toimintaedellytykset on turvattava jatkossa. Hallitus esittää materiaalitehokkuuden neuvonta- ja palvelutoiminnan aloittamista Motivan yhteyteen, ja tämä on positiivinen asia. Myös rahoitus tähän on hoidettava kuntoon. Motivan asiantuntemus ja rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on mielestäni tärkeä.

Jag vill ännu nämna två viktiga anslag som regeringen nu riktar finansiering till inom miljöområdet. Havsforskningsinstitutet som utför värdefull forskning och uppföljning av Östersjön beviljas pengar för anskaffning av analys- och mätinstrument. Havsforskningsinstitutets arbete är mycket viktigt med tanke på att lösa de miljöproblem som hotar Östersjön, både övergödningen och forskningen kring miljögifters effekter och uppföljningen av vad nya arter i Östersjön betyder för hela Östersjöns ekologi. Det är alltså viktigt att Havsforskningsinstutet har tillräckliga resurser för de uppdrag det har.

Sist men inte minst vill jag lyfta fram anslaget som riktas till att starta och utveckla verksamheten i Kvarken som ett av Unescos världsarvsområden. Unescos världsarvskommitte upptog 2006 Kvarkens landhöjningsskärgård på världsarvslistan som Finlands första naturarvsobjekt. Det är vår moraliska skyldighet i Finland att se till att servicen på området planeras så att miljövärdena består i framtiden och att nödvändig serviceutrustning finns. Vi kan vara stolta över att ett naturarvsmål i Finland upptagits på Unescos världsarvslista.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on aiemmin puhuttu paljon ja kannettu huolta Itämeren tilasta, aivan aiheesta. On tänään myöskin puhuttu investoinneista tulevaisuuteen. Tästä neljännestä lisätalousarviosta löytyy hyvä investointi, erinomainen investointi, tarpeellinen investointi tulevaisuuteen, ja se on tuo öljyntorjunta-alus, monitoimialus, jolle nyt varataan lisärahoitusta 13 miljoonaa euroa. Tällä rahoituksella tuo rakentaminen pääseekin alkuun, ja voi vielä mainita, että rakentaminen tulee tapahtumaan Uudessakaupungissa rakennemuutosalueella, pitkäaikaisella rakennemuutosalueella, ja tämä tuo paitsi tätä kaivattua öljyntorjunta-alusten rakentamisen osaamista myös mittavia työpaikkoja tuolle pienelle kaupungille. Eli siinä mielessäkin voi tervehtiä kyllä tätä päätöstä ilolla.

Toki, aivan kuten täällä ed. Gestrin toi edellä esille, öljyntorjuntaan panostaminen jatkossa vaatii ympäristövaliokunnalle asiantuntijalausuntoina esitettyjen arvioiden mukaan jopa 100—150 miljoonaa euroa uutta panostusta. Eli tässä mielessä nämä haasteet kyllä tulevat jatkumaan, mutta on erinomainen asia, että tässä lisätalousarvioesityksessä päästään puusta pidemmälle.

Kiinnittäisin myöskin huomiota siihen, että toinen Itämeren suojeluun vaikuttava asia, joskin mittaluokaltaan pienempi, on nuo viemäröinti- ja vesihuoltohankkeet, jotka saavat tässä lisätalousarviossa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta hieman lisärahoitusta. Näissä kuitenkin jatkossa tulee sekä ympäristöministeriön puolella siirtoviemärien osalta että näissä vesihuoltotöissä varautua huomattavasti nykyistä suurempaan rahoitukseen. Tarvetta tulee olemaan. Siihen meitä johdattaa tuo haja-asutusalueiden vesihuollosta ja viemäröinnistä sekä jätevesien käsittelystä annettu lainsäädäntö.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Näiden lisäbudjettien yhteydessä on käyty aikaisemmin tässä salissa keskustelua siitä, tulisiko valtionvelkaa lyhentää tässä yhteydessä vähemmän kuin hallitus esittää ja olisiko näin käteenjäävistä varoista sitten ratkaisua tähän ajankohtaiseen työtaistelu-uhkaan, joka tällä hetkellä terveydenhuoltoomme kohdistuu. Luulen, että tämä tematiikka tuli aika hyvin valotetuksi debatissa, jota tästä aiheesta käytiin, mutta haluan kuitenkin tähän asiakokonaisuuteen, tähän ajankohtaiseen työtaistelu-uhkaan, esittää muutaman näkökohdan vielä tässä keskustelun lopuksi.

Tätä ajankohtaista terveydenhuollon työtaistelu-uhkaa on tänäänkin ja varsinkin julkisessa keskustelussa kovasti työnnetty hallituksen ja erityisesti kokoomuksen syyksi ja kokoomuksesta johtuvaksi. Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma kirjoitti Demari-lehdessä eilen seuraavaa: "Terveydenhuollon palkkaneuvotteluissa hallitus niittää pitkälti sitä satoa, mitä se itse omalla ja hallituspuolueiden toiminnalla ennen vaaleja on saanut aikaan." Tämän kaltaiset ajatukset, tällaiset selitykset, että olisi hallituspuolueiden tai erityisesti kokoomuksen syytä tai ansiota se, että terveydenhuollon henkilöstöä edustava Tehy on jättänyt tällaisen työtaistelu-uhan, tämän päivän tilanteessa ovat tietysti täysin perusteettomia. Ei Tehy eivätkä tehyläiset ole tarvinneet kokoomusta kertomaan heille, että he ovat palkkakuopassa. Sen he ovat toki tienneet itsekin ja meitä paremmin, eikä tämä epäsuhta heidän työnsä vaativuuden ja heidän palkkojensa välillä ole syntynyt esimerkiksi vaaleja edeltäneiden kuukausien aikana, vaan on paljon pidempää perua.

Pidempää perua ovat myös ne paineet, mitkä Tehyn piirissä ovat olleet tilanteen korjaamiseksi. Niinpä kun vuonna 2002 tähän maahan tehtiin tulopoliittista kokonaisratkaisua, jo tuossa yhteydessä Tehyn hallitus esitti valtuustolle, että Tehy jättäytyisi tuon tuporatkaisun ulkopuolelle. Tehyn valtuusto tiukan äänestyksen jälkeen äänin 34—29 vasta päätti mennä tuohon tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun mukaan.

Tällä haluan siis sanoa, että nämä paineet ovat kertyneet vuosien saatossa ja niitä ei ole kokoomus ollut nostamassa. Sen sijaan kokoomus on noteerannut sen ongelman ja epäkohdan, mikä liittyy siihen, että Tehyllä ja monilla muillakin kunnallisen sektorin naisvaltaisilla aloilla tuo palkkaus ja työn vaativuus eivät vastaa toisiaan, ja olemme lähteneet ajamaan tähän tilanteeseen korjausta. Olemme tässä mielessä kyllä sekaantuneet työmarkkinatilanteeseen ja hyvä niin. Näin on saatu näille naisvaltaisille aloille tuntuvammat korotukset, ja toivomme tietysti, että tämä Tehynkin asia ratkeaa ilman työtaistelua.

Jos katsotaan, missä tällä hetkellä mennään, niin hallitus on todellakin asettanut sovittelulautakunnan, ja nyt on annettava kaikki tuki tälle sovittelulautakunnalle ja toivottava ja itse asiassa edellytettävä ratkaisua, joka on molempien osapuolten, niin kuntatyönantajan kuin Tehynkin, hyväksyttävissä. Tämä joukkoirtisanoutuminen olisi seurauksiltaan niin vakava uhka ihmisten hengelle ja terveydelle, että kaikki on tehtävä, jotta se voidaan estää ja sovinto aikaansaada.

Herra puhemies! Tänään on noussut keskusteluun eräänlainen pakottava lainsäädäntö, jolla rajattaisiin näitä työtaistelun vaikutuksia. Hallituksella pitää olla takataskussaan kaikki keinot, joilla voidaan estää uhka ihmisten terveydelle ja hengelle ja sen syntyminen, mutta pidän itse tätä keskustelua ennenaikaisena. Kun tänään STT on välittänyt uutisen, että eduskunta varautuu jo ylimääräisiin istuntoihin esimerkiksi ensi maanantaina, niin haluaisin, herra puhemies, tässä yhteydessä korostaa, että nämä ovat mielestäni ennenaikaisia uutisia tai ratkaisuja, ja nyt on todellakin kaikki voimat keskitettävä siihen, miten sovinto saadaan aikaiseksi sovittelulautakunnan työn pohjalta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Zyskowiczille puheenvuorosta. Siinä oli pari näkökohtaa, joihin haluaisin kiinnittää huomiota.

Ensinnäkin, kun ed. Zyskowicz kävi läpi tätä edellisen tupokauden tilannetta ja prosessia, niin häneltä unohtui tästä kuvauksesta eräs hyvin merkittävä yksityiskohta, nimittäin se, että kun Tehy lähti sitten tupoon mukaan, niin siihen tupoon oli ekstrana, ed. Zyskowicz, kuunnelkaa, (Ed. Zyskowicz: Kyllä!) ylimääräisenä lisätty niin sanottu palkkaohjelma, 3,9 prosenttia. Ja tarkoitus silloin oli, kun se kuntatyönantajavaltuuskunnassa rakennettiin, että sitä palkkaohjelmaa jatketaan seuraavalla työmarkkinakierroksella, olkoon sen laatu sitten mikä tahansa. Mutta tähdennän, ed. Zyskowicz, sitä, että tämä palkkaohjelma tuli päälle tupon, ja se mahdollisti, tosin äänestyspäätöksellä, Tehylle sen, että Tehy sen ratkaisun silloin hyväksyi.

Arvoisa puhemies! Sitten tämä toinen asia, tämä pakottava lainsäädäntö. Jos minä olen ymmärtänyt oikein tämän tilanteen, niin nämä sairaanhoitajat ovat joko virka- tai työsuhteessa, pääasiassa työsuhteisia suhteessa työnantajaansa. Se tarkoittaa silloin käytännössä sitä, että jos työsuhteiset pakotetaan työhön, niin perustuslain mukaisesti täytyy säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä asianomainen laki, joka on myöskin sitten kiireelliseksi julistettava. Eiköhän se, ed. Zyskowicz, ole näin? Tässä katsannossa olette aivan oikeassa siinä, että tämmöisen pakottavan lainsäädännön suhteen täytyy olla erittäin varovainen, jos sellaista ruvetaan valmistelemaankaan. Kun vaaditte sovittelulautakunnalle työrauhaa, niin pitäisi antaa se työrauha niitten, jotka nyt tätä ovat operoimassa, ehdottomasti sovittelulautakunnalle, kun sellainen instrumentti on kuitenkin varattu näitä tilanteita varten.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten edellisessä puheenvuorossani sanoin, hallituksella pitää olla tarvittaessa käytössä keinot, joilla voidaan kaikissa olosuhteissa potilasturvallisuus taata ja estää se uhka ihmisten hengelle ja terveydelle, joka saattaisi syntyä, jos tämä työtaistelu-uhka toteutuisi siinä laajuudessa ja rajoittamattomana, kuin on nyt uhka olemassa.

Kun ed. Pulliainen kysyi tällaisen pakottavan lainsäädännön säätämisjärjestyksestä, niin haluan nimenomaan olla tällaisia asioita pohtimatta. Lähden siitä, että vaikka hallituksella ja eduskunnalla on oma vastuunsa kaikissa olosuhteissa toimia potilasturvallisuuden takaamiseksi, niin meidän tässä tilanteessa, tänään ja nyt, on annettava kaikki tukemme tälle sovittelutyölle. Nyt ei ole oikea aika kiinnittää huomiota näihin poikkeuksellisen lainsäädännön suomiin mahdollisuuksiin tai niiden välttämättömyyteen. Nyt on edellytettävä, että sovittelulautakunnasta löytyy sellainen ratkaisu, joka on molempien osapuolten, niin kuntatyönantajan kuin Tehynkin, hyväksyttävissä, ja tätä kautta saadaan ratkaisu tähän kiistaan.

On aivan selvää, että nyt käyty palkkakierros tulee kunnille kalliiksi, ja se tulee edellyttämään jatkossa kunnilta sellaisia uudistuksia palvelujen rakenteessa ja myös kuntarakenteessa, joissa näihin haasteisiin, jotka kalliista palkkaratkaisusta aiheutuvat, vastataan.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olemme perusasioista ihan samaa mieltä ed. Zyskowiczin kanssa, ei siinä ole mitään. Mutta silloin, kun viritetään tällainen keskustelu, tietysti täytyy ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Jos se on spekulaatiota, niin se on sitten spekulaatiota, se on sitten sitä, mutta joka tapauksessa pitää aukaista se, mistä tässä voisi olla kysymys.

Sitten, arvoisa puhemies, hyvin tärkeä asia, erittäin tärkeä asia, ed. Zyskowicz, ja se on se, että nyt ei ole tupoa, nyt ei ole keskitettyä ratkaisua, nyt ei ole edes yleistä linjaa. Tässä on kysymys vain rahasta.