Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat, nyt on erinomainen mahdollisuus puhua kahdesta isosta nyt tulevasta uudistuksesta: vuotuisesta ajoneuvoverosta ja henkilöautojen hankintaverosta.

Mutta haluaisin laajentaa perspektiiviä nyt oikeastaan koko liikenneverotuksen uudistamiseen, joka on siinä mielessä ajankohtainen aihe, että vähintäänkin yksi asia on paraikaa eduskunnan käsittelyssä ja kaksi on valmistelussa ja tulevien vuosien agendalla, eli näiden kahden nyt keskustelussa ja käsittelyssä olevan verouudistuksen rinnalla varmasti aiemmin budjettiin esitetty energiaverojen korotus, nimenomaan liikennepolttonesteiden verojen korotus, tulee aivan uuteen valoon.

Meillä on siis tarkoitus uudistaa autoverotusta, hankintaverotusta, siten, että hiilidioksidipäästöt ratkaisevat verotuksen tason. Tämä on hyvin elegantti, eurooppalaisessa laajuudessaan poikkeuksellisen positiivinen tapa uudistaa autoverotusta. Vastaavanlaista logiikkaa on käytetty myös muissa maissa, mutta ei aivan samalla tavalla. Niissä maissa, joissa autovero on porrastettu hiilidioksidipäästöjen mukaan, on otettu ikään kuin asteikot käyttöön ja ne ovat porrasteisia, eivät lineaarisia niin kuin Suomessa. Tämä on johtanut siihen, että ihmiset monesti ostavat auton tämän verohaitarin yläpäästä elikkä käytännössä halvimmalla verolla saastuttavimman vaihtoehdon. Suomessa tämä ehkäistään sillä, että meillä on lineaarinen autovero, joka tulee hiilidioksidipäästöjen mukaan. Käytännön elämässä autot, joiden päästöt ovat 220 grammaa kilometrille, ovat se taitekohta. Sitä saastuttavammat saavat osakseen korkeamman verotuksen kuin tänä päivänä ja sitä vähemmän päästävät puolestaan matalamman veron kuin tänä päivänä.

Tällä on merkitystä luonnollisesti myös käytettyjen autojen hintoihin. Ne tulevat ajan myötä halpenemaan, siis hinta tulee putoamaan varsin nopeastikin itse asiassa, ja näin ollen uskon, että pääsemme aika nopealla aikajänteellä siihen kehitykseen, että autokanta Suomessa uudistuu, meillä on entistä enemmän ympäristöystävällisempiä autoja ja myös liikenneturvallisuuden kannalta parempia autoja. Meillä on edelleenkin puoli miljoonaa autoa ilman katalysaattoria, ja toivomme, että tämä autokanta pystyisi uudistumaan mahdollisimman rivakkaa vauhtia. Jo nyt on nähty merkittäviä hintojen alennuksia erityisesti vähäpäästöisissä autoissa, mikä tänä päivänä tarkoittaa monessa tapauksessa dieselautoja, hybridiautoja, mutta myös vähäpäästöisiä bensa-autoja.

Me teimme tämän lakiesityksen tietoisesti siten, että se ei ole teknologiariippuvainen. Meidän naapurimaassamme Ruotsissa subventoidaan liikenteen verotusta nimenomaan teknologiariippuvaisesti ja tässä ollaan jatkuvasti suossa, koska teknologia kehittyy. Diesel polttoaineena ei sinänsä ole mitenkään ympäristöystävällinen. Jokaisesta litrasta tulee 2,6 kiloa hiilidioksidipäästöjä, kun taas bensiinistä tulee 2,3 kiloa hiilidioksidipäästöjä, joten diesel ei sinänsä ole ympäristöystävällisempi, mutta moottoriteknologian tehokkuuden ansiosta yhdellä diesellitralla pääsee pitemmälle kuin bensalitralla vielä tänä päivänä, ja näin ollen dieselit tällä hetkellä ovat ympäristöystävällisempiä. Näin ollen ne autot pääsääntöisesti sitten hyötyvät tästä verouudistuksesta. Ja merkittävä osa autoista kohtaa veronkorotuksen, eli uskomme, että tällä on nimenomaan tätä käyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta.

Vuotuinen ajoneuvovero niin ikään porrastetaan hiilidioksidipäästöjen mukaan, ei niin kuin nyt, mikä tarkoittaa, että vanhoilla autoilla vuotuinen käyttömaksu on 79 euron tietämillä ja uudemmilla autoilla noin 127—128 euroa. Hintahaitari tulee vaihtelemaan 20 euron ja 605,90 euron välillä. Tämä esitys on tulo- ja menoarviossa neutraali, tehty tietoisesti sellaiseksi, eli taitekohta on tässä 180 gramman auto, eli sitä enemmän päästävät joutuvat maksamaan nykyistä suuremman käyttömaksun ja sitä vähemmän päästävät nykyistä pienemmän.

Tässä nämä kaksi lakiesitystä. Kuten tuossa alussa totesin, energiaverojen korotus tulee nyt, ja nimenomaan polttonesteiden korotus, uuteen valoon. Eli meidän tarkoituksemme ei ole missään nimessä lisätä kilometrejä, koska vain ajettu kilometri aiheuttaa päästöjä. Nyt kun me pääsemme, toivon mukaan, näitten lakiesitysten mukaan puhtaampaan autokantaan, niin on olennaista, etteivät kilometrit kasva, ja sen takia oli järkevää ja perusteltua korottaa polttonesteiden verotusta.

Toinen keskeinen päätös, joka nyt tehtiin tässä samassa yhteydessä, on suurten kaupunkien joukkoliikennetuen aikaistaminen vuodelle 2009. Tämä käytännössä tarkoittaa Turkua, Tamperetta ja Pääkaupunkiseutua ja nimenomaan työmatkaliikennettä, joka tapahtuu kaupunkien välillä ja ympäristökuntien välillä, elikkä seutuliikenteeseen on tarkoitus tämä joukkoliikennetuki ulottaa, jotta niillä seuduilla, joissa jo tällä hetkellä on parhaiten toimiva joukkoliikenne, pystyttäisiin pääsemään parempaan joukkoliikenteen käyttöön ja näin ollen estämään automäärän kasvu suurissa kaupunkikeskuksissa, joissa julkinen liikenne on aito vaihtoehto.

Jos katsotaan alueellisia vaikutuksia vuotuiseen käyttömaksuun, niin suurimmat maksunkorotukset tulevat Pääkaupunkiseudulle, koska sillä alueella on myös suurimmat ja eniten päästävimmät autot, eli joissakin arvioissa on esitetty, että Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaat kärsisivät johtuen heidän autokannastaan, mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Vielä yksi tähän liittyvä uudistus, josta ei ole vielä päätöksiä muuta kuin valmistelupäätös, on se, että tulevan vuoden aikana valtiovarainministeriössä selvitetään mahdollisuutta porrastaa polttoaineverotusta ympäristöystävällisyyden mukaan, elikkä etsimme aidot biopolttonesteet, sellaiset, joitten CO₂-taso ja muut hiukkaspäästötasot ovat positiivisia, ja etsimme mahdollisuutta porrastaa näiden verotusta siten, että kannustaisimme tämän kaltaisten polttoaineiden käyttöön ja myös niiden tuottamiseen. En osaa sanoa, onnistuuko tämä, koska sitä ei ole missään tehty aikaisemmin, mutta me etsimme sitä vaihtoehtoa, että aidot, oikeasti ympäristöystävälliset polttonesteet voisivat olla ehkä huokeamman verotuksen piirissä.

No, joitakin yhteiskunnallisia vaikutuksia, herra puhemies, tähän loppuun.

Jotkut ovat kysyneet, miten käy suurten lapsiperheiden, jos autojen hinnat kallistuvat. Tosiasia on se, että monet automerkit voivat tarjota tämmöisiä suuria tila-autoja, joitten hinta myös pienestä kulutuksesta johtuen halventuu elikkä hinta tippuu, eli tässä suhteessa ainakin kuljetuskapasiteetin kannalta ajateltuna asia on kohtuullisen hyvin.

Mitä tämä tarkoittaa suuri- ja pienituloisten kohdalla? No, käytännössä suurituloisimmilla taitaa olla eniten päästöjä aiheuttavat autot, eli siitä jokainen voi vetää johtopäätöksiä. Toisaalta käytettyjen autojen hinta halpenee, joten henkilöt, joilla on mahdollisuus vaihtaa auto vaikkapa tämän siirtymäajan sisällä, kun tämä käyttömaksu tulee voimaan vasta 2010, voivat ostaa vähempipäästöisen, pienen auton, jolloin heillä myös käyttökustannukset ovat edullisempia, koska kulutus on pienempää. Toisaalta käyttömaksu on siis asetettu 180 gramman tasolle ja se on se kaikkein yleisin tällä hetkellä käytössä oleva, se on se keskiarvo henkilöautojen päästöissä, ja näin ollen valtaosa suomalaisista tähän kategoriaan jo nyt sopii.

Eli käyttömaksu tulee jatkossa nousemaan käytännössä paljon kuluttavissa, kalliissa autoissa. Niiden autojen kohdalla, joista meillä ei ole käytössä päästötietoja, käytännössä ennen vuotta 2001 rekisteröityjen henkilöautojen kohdalla, käyttömaksu peritään ominaispainon mukaan, ja siinä on samanlainen hintahaitari. Käytännössä niille, joilla autoilu nielee suhteellisesti suurimman osuuden tuloista eli siis joilla on pienet tulot ja eniten henkilöautoilua, pääsääntöisesti tämä uudistus on positiivinen, koska he ensiksikin voivat vaihtaa autonsa halvempaan, vähäpäästöisempään, vähemmän syövään autoon ja toisaalta myös vuotuinen käyttömaksu tulee olemaan näiden autojen kohdalla edullisempi.

Arvoisa puhemies! Tässä on siis aika suuresta liikenneverotuspaketista kysymys, nimenomaan sinivihreästä, ympäristöystävällisestä liikenneverotuksesta. Euroopan tasolla sekä auto- että ajoneuvoverouudistukset ovat moderneja, mutta sitten kun niihin yhdistetään vielä energiaveroratkaisut, suurten kaupunkien joukkoliikennetuki ja biopolttoaineiden verojen selvittäminen ja mahdollisesti siitä aiheutuvat positiiviset toimenpiteet, niin Suomi kertaheitolla hyppää tulevaisuuden sarjaan myös liikenteen verotuksessa. (Ed. Zyskowicz: Oikein hyvä uudistus!)

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa herra puhemies! Minusta se on merkittävä askel, että Suomessa nyt aletaan ensimmäistä kertaa todella verottaa autoissa sitä, kuinka paljon ne saastuttavat. Tämä on ihan oikea linja, ja siitä pitää kiittää, tästä periaatteesta, hallitusta, joka tämän on tuonut.

Mutta täytyy nyt, kun koko viikonloppu on juhlittu autojen hintojen laskua ja täällä on ylistetty tätä niin suurena ympäristötekona, pienimuotoinen ilonpilaaja kyllä olla. Täytyy ihan näin kadunmiehenä kyseenalaistaa se, mikä ympäristöteko se on, jos 80 prosenttia autoista on niitä, joiden hinta laskee. Mikä ympäristöystävällinen auto on sellainen auto, joka kuluttaa 9,4 litraa 100 kilometrillä? Tämä on se iso kysymys tässä näin, miten voi olla näin.

Tässä pyritään siihen, että kannustetaan hankkimaan uusia autoja. Jos 80 prosenttia meidän autoistamme on sellaisia, että niiden hinta laskee, niin miten se voi olla ympäristöteko? Nimittäin ei uuden auton hankkiminen lähtökohtaisesti ole ympäristöteko. Normaalin henkilöauton tuottamiseen kuluu hiilidioksidipäästöjä noin 3 tonnia (Ed. Pulliainen: Liian vaatimaton luku!) — No, tämä on semmoinen keskimääräinen arvio, jonka olen saanut. — Jos verrataan sitä vanhalla autolla ajamiseen, vähän tietysti riippuen, minkälaisia matkoja ajaa, mutta esimerkiksi jos ajaa 15 000 kilometriä vuodessa, se tarkoittaa, että seitsemän vuotta voi ajaa vanhalla autolla, joka saastuttaa enemmän kuin uusi, ennen kuin saadaan edes kiinni tämä, mikä on mennyt uuden auton tekemiseen.

Tässä nyt on kysymys siitä, kun suurin osa autojen hinnoista laskee, se tarkoittaa sitä, että autoja tullaan hankkimaan lisää. Osa käyttää tämän toki siihen, että hankkii vähäpäästöisemmän auton, osa siihen, että hankkii vähän isomman auton; nyt on varaa hankkia vähän parempi auto. Nyt tämä onkin se iso kysymys, lisääntyykö itse asiassa tällä meidän autokantamme. Ja väitän, että tulee lisääntymään. Ne vanhat autot jäävät perheen kakkos-, kolmoisautoiksi, niiden käyttö tulee lisääntymään. Eli tämän ympäristövaikutus itse asiassa on negatiivinen.

Ministeri Katainen, jos tämä lineaarinen taulukko, jota te kuvasitte, olisi ollut jyrkempi, alkanut alemmalta tasolta, silloin tällä olisi aidosti ympäristövaikutus. Nythän se, kuten sanoitte, alkaa 220 grammasta kilometriä kohti. EU:n tavoite vuonna 2012 on 120 grammaa keskimäärin. 180 grammaa on vanhoilla autoilla. Miksi uusilla autoilla se on 220 grammaa? Eikö olisi voitu lähteä edes 180 grammasta? Ehkä kohtuullinen olisi ollut se EU:n keskiarvo, noin 160 grammaa, tässä vaiheessa, jos tavoite on, että vuonna 2012 autojen päästöt ovat 120 grammaa kilometriä kohti.

Tämä on se iso kysymys. Silloin tämä olisi oikeasti ympäristöverotusta parhaimmillaan, jos lähtötaso olisi huomattavasti matalampi ja tämä lineaarinen käyrä olisi jyrkempi. Silloin se ohjaisi todella ostamaan, kun hankkii uuden auton, aidosti ympäristöystävällisiä autoja. Nyt tämä ohjastaa hankkimaan uusia autoja. Tämä itse asiassa ei ole hehkutettu ympäristöveropaketti niinkään, vaan tämä on yleinen autoveron laskemispaketti.

Kyllä minä uskon, että se kokoomuksen, keskustan, Rkp:n kannattajia tyydyttää, mutta sitä minä ihmettelen, miksi vihreät ovat lähteneet tähän mukaan. Miten tämä voi olla vihreätä ympäristöpolitiikkaa, se, että me lisäämme autojen määrää ja itse asiassa lisäämme autojen käytön määrää? Me tarvitsisimme samalla periaatteella mutta tiukemmilla rajoituksilla tämän lainsäädännön ja samaan aikaan selviä panostuksia siihen, miten rajoitetaan sitä, että uusilla autoilla ei kuljeta niin paljon.

Se on hyvä, että lopulta aletaan isojen kaupunkien joukkoliikennettä tukea, mutta miksi ei jo ensi vuonna? Ja miksi vain 10 miljoonalla eikä 25 miljoonalla, mitä liikenneministeriö esittää? Nyt tarvittaisiin ruuhkamaksuja, tiemaksuja sinne, missä kaikkein eniten on liikennettä, Pääkaupunkiseudulle, isoimpiin kaupunkeihin, isommille moottoriteille. Nyt tarvitaan panostuksia joukkoliikenteeseen myös sillä tavalla, että junaliput ovat kohtuuhintaisia, että on oikeasti kannattavaa mennä junalla Ouluun tai Tampereelle eikä mennä omalla autolla. Onhan tilanne aivan käsittämätön tällä hetkellä, että halvemmaksi melkein tulee yksin ajaa omalla autolla Tampereelle kuin mennä sinne junalla.

Tämän tyyppisiä ratkaisuja, isoja ratkaisuja tarvitaan. Silloin me tekisimme oikeasti merkittävää ympäristöpolitiikkaa. Nyt minä kyllä väitän, että tässä verotuksessa periaate on oikea mutta lopputulos on se, että ilmastonmuutoksesta puhumisen varjolla ja ympäristöstä puhumisen varjolla itse asiassa tehdään vain laaja autoverojen alentaminen. Se totta kai suurta joukkoa ihmisiä ilahduttaa, kun saa halvemmalla uuden auton, mutta jos me otamme vakavasti ilmastonmuutoksen ja sitä vastaan toimimisen ja taistelemisen, silloin tarvitaan todellisia ympäristöratkaisuja. Silloin tarvitaan matalampia päästörajoja, joista tämä lähtee liikkeelle, silloin tarvitaan jyrkempää lineaarista viivaa.

Tämän vuoksi en voi yhtyä siihen suureen hymistelyyn ja iloon, jota tämä esitys on saanut aikaan, ja hehkutukseen, että tämä on merkittävimpiä ympäristötekoja, koska itse asiassa todennäköisesti tämän vaikutus tulee olemaan juuri päinvastainen, ei rajusti mutta kuitenkin pieneltä osin: autoilu lisääntyy, päästöt lisääntyvät, eivät vähene, niin kuin pitäisi ympäristöverotuksen tarkoituksen olla.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt tässä kohtaa, kun ed. Arhinmäki oikeutetusti toi esille juuri tämän, että ministeri Katainen sanoi, että tämä on laaja liikenneveron uudistus. Näin on. Tässä on paljon hyvää, mutta se puuttuva elementti on tämä joukkoliikenneosio, mikä tulee vasta vuonna 2009. Miksi hallitus ei halua tuoda sitä joukkoliikenne-elementtiä tähän samaan keskusteluun samaan aikaan, jolloinka kokonaisvaikutukset kyetään katsomaan paljon tarkoituksenmukaisemmin kuin nyt?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä me voimme keskustella siitä joukkoliikennetuesta. Sen takia toin tässä sen esille, että se on yksi osa ja oikeastaan se on merkittävä osa suurissa kaupungeissa tai kaupunkiseuduilla, missä joukkoliikenne on jo kehittynyt hyvin. Se on todellinen vaihtoehto yksityisautoiluille. Käytännössä joukkoliikenteen parantaminen ja toisaalta polttonesteiden vero ovat ne keinot, joilla pystytään CO₂-päästöjä kaupunkiseuduilla ja tietysti muuallakin kaikkein tehokkaimmin rajaamaan. Olennaista on se, että autokanta uusiutuu. Ei se, että autokanta uusiutuu, itsessään vielä tee mitään, vaan olennaista on se, kuinka paljon niillä ajetaan. Tietysti sekin, mitä vähemmän CO₂-päästöjä uusista, kehittyneistä autoista tulee, jo osaltaan auttaa. Tämä on nyt osa kokonaisuutta.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä pitää olla aika taitava, että löytää sellaisia moitteita, mitä ed. Arhinmäki tästä laista löysi. Kyllä tämä laki aivan varmasti tulee johtamaan siihen, että me saamme parempia autoja ja autovero tulee kohtuullisemmaksi. Tulin ihan tunti pari sitten maasta, mihin tällainen laki ehdottomasti tarvittaisiin. Tämä tulee johtamaan siihen, että päästöt ovat selvästi pienempiä, mutta en minä usko missään nimessä, että autoilu lisääntyisi tämän lain takia.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei siihen tarvita mitään erityistä taitoa löytää näitä kohtia ja ottaa esiin. Siihen tarvitaan vain sitä, että juttelee vaikkapa taksikuskien kanssa, jotka naureskelivat sille, että jos 80 prosenttia autojen hinnoista laskee, niin ei se nyt mikään ympäristöteko ole, kun tietää, kuinka paljon pelkästään päästöjä tulee uusien autojen valmistamisesta. Kysymys on siitä, että jos meidän päästörajamme on 220 grammaa kilometrillä, EU:n tavoite on 120 grammaa kilometrillä, siis puolet siitä, mikä nyt on se raja, josta alkaa nousta, niin kyllähän siitä helposti ymmärtää, ettei tämä todellisuudessa tule leikkaamaan alkuunkaan autojen päästöjä siinä, missä toivotaan. Jos haluttaisiin todella vähäpäästöisiä autoja suosia, niin silloin tason pitäisi lähteä huomattavasti matalammalta, edes sieltä 160 grammasta kilometriä kohti, joka on tällä hetkellä EU:n keskitaso.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on hieman toisen näköinen näkökulma näihin asioihin. Suomessa on Kreikan jälkeen toiseksi vanhin autokanta Euroopassa ja siellä on paljon ilman katalysaattoria olevia autoja. Nyt kun vihdoin ja viimein on mahdollisuus ostaa parempia autoja, missä on pienempi kulutus, ja kun näitä puhdistuslaitteita jo on niissä autoissa, niin kyllä tämä tuo vääjäämättä ympäristöongelmia. Sanoisin näin, että nyt alkaa olla tavallisellakin duunarilla mahdollisuus ostaa vähän parempi auto eikä tarvitse aina niillä muitten jäämillä ajella. Saksasta ja muualta tuodaan sitten tänne ne autot, jotka eivät siellä kelpaa.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minun täytyy näistä vasemmistoliiton kahdesta kannasta asettua tukemaan ed. Kankaan puheenvuoroa. Siinä hän minusta hyvin rehellisesti toi esille sen, että kyllä tällä todella on merkittävää vaikutusta siihen, minkälaisilla autoilla suomalaiset tulevat ajamaan. Ja kun siirrytään puhtaampiin ja vähemmän saastuttaviin autoihin, niin onhan se ilman muuta myöskin ympäristönsuojelun näkökulmasta tärkeä asia. Ei sitä käy kiistäminen. Kyllä minun täytyy todella ihmetellä, että jos ed. Arhinmäki on taksitolpalla tämän teoriansa rakennellut, niin täytyy kyllä ehkä hieman syvällisempää pohdiskelua tuollaisten väitteitten tueksi esittää. (Ed. Kallis: Minulle taksikuski kehui kovasti!) — Joo. Ei tämmöisillä perusteilla minusta kannata vesittää näitä tämän autoveron kokonaisuudistuksen myöskin ympäristönsuojelullisia tavoitteita.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täytyy hämmästellä samoin ed. Arhinmäen näkemystä. Jos minä näytän tätä kalenteria ed. Arhinmäelle ja totean, että tämä on musta, niin minä uskon, että te väitätte, että se onkin mustavalkoinen, kun siellä sivussa on valkoinen kynä. Kyllä hallitus on tehnyt erinomaisen esityksen, ja tätä esitystä tässä Suomenmaassa on odotettu kauan. Tätä on 20 vuotta varmasti jahdattu.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti selvää, että on hyvä, että on lähdetty päästöperusteiseen autoveroon. Mutta tuo 220 grammaa hiilidioksidia kilometriä kohti on aivan selvästi liian iso luku. Se olisi pitänyt aloittaa 190 grammasta kilometriä kohti. Mielestäni tämä onkin sellainen asia, joka on nyt eduskunnan käsissä, ja meidän pitää täällä pystyä muuttamaan se näin, että se on 190 grammaa hiilidioksidia kilometriä kohden. Toisaalta on myös tärkeätä huomata tuo, minkä ed. Arhinmäki sanoi, että tämä tulee lisäämään autokauppaa. Siitä ei ole mitään epäselvyyttä. Biopolttoaineiden kohdalla pitäisi katsoa niitten biodiversiteettivaikutukset. Indonesiassa hakataan miljoona hehtaaria vuodessa metsää nimenomaan öljypalmun tieltä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onnittelut siitä maineesta, jonka tämä laki sai ympäristölakina, mutta kun sitä hieman rapsuttaa, niin ei se nyt aivan sellainen ole. Minä kävin katsomassa oman autoni tilanteen, kun siinä on tilaa tosiaan seitsemälle, ja senkin hankintavero menee sen alle. Se on vain 177 grammaa, niin että ei nyt ihan perhesyistäkään voida perustella tätä näin korkeata tasoa, jossa se kääntyy laskuun. Se 220 grammaa on hirveä määrä. Minä en ymmärrä sitä, jos halutaan tehdä edullisempia autoja, houkuttelevia niistä halvemmista, että jopa nelivetomaastureita, joita ed. Cronberg jossain vaiheessa kaipaili, myös suositaan. Tietenkin on mukavaa, että se vielä vähäpäästöisempi on parempi. Mutta kyllä tästä puuttuvat semmoisen ympäristö-, ilmastoratkaisun elementit sitä kautta, että tämä tehtiin tämä taitekohta hyvin korkealle. Tämä ennustelee sitä, että kun EU-komissio menee eteenpäin, me joudumme katsomaan tätä tilannetta uudelleen ja sitten meillä on siihen nähden vanhakantaista. On hyvä, että tätä ei tehty teknologiasitovaksi, mutta ei tämä myöskään kannata aivan uusimpaan teknologiaan siirtymistä. Se olisi sopinut Suomen maineelle minusta hyvin, kun uudistus kerta tehtiin.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on mielestäni ihan oikein nostettu vasemmiston puolelta tämä huoli siitä, riittääkö tämä niitten ympäristövaikutusten saamiseksi, mitä halutaan. Mutta silti pitää muistaa, että on maailmanlaajuisessa mittakaavassa erittäin edistyksellinen ratkaisu, että me siirrymme suoraan hiilidioksidipäästöihin pohjautuvaan sekä ajoneuvoverotukseen että autoverotukseen. Kun autoverotukseen siirrytään nyt vielä aikaisemmin, niin tässä on ihmisillä muutama vuosi aikaa reagoida ja hankkia se uusi auto, koska meillä on vanhentunut autokanta. Mutta samalla pitää jatkossa, niin kuin hallitus aivan oikein kiinnittää huomiota, seurata sitä, miten tämä uudistus vaikuttaa autoistumiseen, ja tähän voidaan jatkossa puuttua. Mehän olemme puhuneet siitä, että siirrytään ostamisen verottamisesta enemmän kuluttamisen verottamiseen. Siinä mielessä tämä on johdonmukaista politiikkaa. Tässä on nyt hyväksytty se, että tulee pieni alennus kokonaisuudessaan mutta se painottuu oikein ympäristöasioihin. Sen lisäksi pitää tehdä kaikkia niitä hyviä panostuksia raideinvestointi- ja muihin asioihin, mitä ed. Arhinmäki toi esille.

Arto Satonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä se olennainen viesti ja se, mikä varmaan tulee tapahtumaan, on se, että kuluttaja valitsee vähäpäästöisemmän auton. Se on jo aika suuri saavutus ja tulee tämän kautta tapahtumaan. Toinen asia, josta ei ole vielä puhuttu juuri lainkaan, on kysymys tästä turvallisuudesta. Ympäristön ohella on myöskin kyse turvallisuudesta. Kun autokanta saadaan uudistettua, uudet autot ovat paljon turvallisempia kuin vanhat ja saadaan myöskin sitä kautta merkittävää lisähyötyä. Tässä yhdistyy monta hyvää asiaa keskenään.

Miapetra Kumpula-Natri  /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä on hyvän suuntainen autoveroesitys ja, niin kuin tässä äskeisessä keskustelussa tuli esiin, pitkään odotettu. On hyvä, että se on tullut esille. Meillä on talossa sisällä käsittelyssä toinenkin laki polttoaineiden verotuksesta, jonka käsittelyn yhteydessä on paljon kaivattu tätä, jotta me voisimme joskus puhua kokonaisuudesta, mikä on se kuluttajan kokonaisuus, mikä on ilmastotaseen kokonaisuus meidän tulevista liikennepäästöistä, ja tämä antaa nyt eväitä siihen.

Valitettavasti, kun polttonesteiden verotuspaketti esiteltiin, joukkoliikennettä ei ollut muistettu siinä arvioida ollenkaan. Se oli sanottu, että kuljetussektorille siitä tulee 80 miljoonaa euroa arviolta lisämaksua. Joukkoliikenteestä siinä ei ollut sanaakaan. Sen takia, kun olimme käsitelleet tätä polttonesteiden veroa, sanoimme, että tämä olisi pitänyt saada yhtä aikaa sisään. Nyt se jotenkuten huonosti ehtii, mutta ei tämä ihan vielä ratkaisua anna siltä kannalta, mikä olisi paras mahdollinen. Annan hallitukselle tunnustusta: tämä on hyvä, mutta tämä ei ole paras mahdollinen. Ihan rohkeasti siitäkin näkökulmasta, että tulen itse Pohjanmaalta, jossa valittavissa ei joukkoliikennettä useinkaan ole ja autoja on pakko hankkia, ja kun pitkiä matkoja ajetaan, niin turvallisuussyistä ei aivan pienin käy, niin kuin se käy kaupunkikeskusta-ajoon, niin silti tästä olisi voinut myös ilmastopäästöjen suhteen tehdä hieman oikeudenmukaisemman, jos me ajattelemme niitä hankintoja, jotka tehdään, mitä se tarkoittaa tulevaisuudessa, ja sitten sitä, miten on mahdollisuus ilmastopäästöjä ottaa huomioon.

Isona kysymyksenä itselleni herää, että tässä ei puututa dieselin raippaveroksi kutsuttuun vuotuiseen käyttövoimaveroon vielä ollenkaan ja silti äsken mainitsemassani polttonesteiden verotuksessa dieselin verotusta ehdotetaan korkeammaksi kuin bensiinin polttoaineveroa. Tässä, vaikka nyt ajattelee, että kokonaisuudessa henkilöautoliikenteessä näin saattaisi käydä, niin suuri murheeni kohdistuu joukkoliikenteeseen, jonka puolella nimenomaan dieselin käyttö on suurta. Meillä on Linja-autoliiton tietoja saatavillamme, joista näemme, että bussiyrityksen kustannuksista polttoaineiden osuus on lähes 20 prosenttia. Se, että dieselin hankintahinnassa tulee jotakin helpotusta, ei vielä auta bussiyrityksiä paineissa nostaa lippujen hintoja, mikä sitten edelleen heikentää joukkoliikenteen mahdollisuuksia.

On kaunista ja monen kaupungin mielestä tärkeää ja varmaan kokonaisuuden kannalta tärkeää puhua joukkoliikennetuesta, mutta jos se tehdään mallilla, niin se osuu vain muutamaan suureen kaupunkiin. Hyvä niin, että niissä, joissa on mahdollisuus, tehdään jotain, mutta itse vaadin siihen keskusteluun rinnalle myös junaliikenteen mahdollisuuksia, raideliikenteen mahdollisuuksia, eikä sitten vain ihan kaupunkiseudulle vaan aivan selkeästi sen, kannattaako eri puolilta Suomea liikkua toisiin kaupunkeihin junalla vai sitten ostaa se vähäpäästöinen auto. Sellainen harhahan ainakin kaikille, joita kiinnostaa ilmastopolitiikka, tässä on vaarana tulla. Sen voimme todeta jokainen, että vähäpäästöisen auton hankinta olisi ympäristöteko ja loisi sitten itsellekin tämmöisen ekoteon tunnelman. Kyllä sen tunnelman pitäisi tulla vasta silloin, kun astuu junan kyytiin tai edes bussin kyytiin. Pientä huonoa omaatuntoa voi kyllä kantaa autoilusta ainakin, jos se on turhaa.

Joukkoliikennekysymyksissä tämän alueelliset vaikutukset ovat hyvin hyvin oleellisia, koska Pääkaupunkiseudulla pitäisi pystyä tekemään enemmän kuin joillain muilla seuduilla, koska täällä asumistiheys on sellainen, että se mahdollistaisi monenlaista. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten valtiovarainministerin puolue on käsitellyt esimerkiksi ruuhkien vähentämistä Pääkaupunkiseudulla. Ne ovat saastuttavia, rasittavia ja myös sitten kaikella lailla ilmastoakin rasittavia, ei vain mieltä. Luimme kyllä pormestarin, puoluetoverin, kannanoton valtiovarainministerille, että ei missään nimessä hän halua Helsinkiin maksuja mutta ehkä jonkinlaista ajatustenvaihtoa kannattaisi sitten käydä Tukholman kanssa, jotta katsottaisiin myös näitä vaihtoehtoja, miten siellä mentäisiin.

Bussiliikenteen puolelta on kuultu hätähuuto, että tämä autoverouudistus saattaa romahtaa. Näyttöä on siitä, että viime veronalennuksessa vuonna 2003 kävi tämmöinen joukkoliikenteen dramaattinen aleneminen. Sen jälkeen on saatu matkustajamääriä vähän nousemaan, ja nyt on samanlainen uhka. Pieni uudistus jostain joukkoliikenteen suurten kaupunkien tuesta pitäisi ehdottomasti ottaa tähän rinnalle. En ymmärrä, että sitä aikaistettiin vain vuosi mutta ei ensi vuodelle. Mahdollisuuksiahan on busseille myös antaa erilaisia verohelpotuksia. Meillä on malli, jossa raideliikenteelle annetaan verohelpotusta. Meillä on malli, jossa maatiloilla käytettäville polttoaineille annetaan verohelpotusta, ja vielä arvonlisäverossakin 8 prosenttia matkalipun hinnoissa on Euroopan korkeimpia tasoja. Toivoisin, että tässä saataisiin aidosti pikatoimia, millä joukkoliikenne saataisiin kannattavaksi. SDP on saanut laskelmat ja pitänyt esillä, mutta ei ole ottanut hallitukselle vielä vastakaikua.

On idea siitä, että lähdettäisiin esimerkiksi alle 16-vuotiaiden ilmaisesta joukkoliikenteestä. On ollut mielenkiintoista keskustella, miten siihen suhtautuvat nuoret itse. He tietävät, että heillä ei ole edes ajokorttia, että se ei olisi suoraan vaihtoehto päästä pois autosta. Mutta he itse näkevät, miten heistäkin voisi kasvaa julkisen liikenteen käyttäjiä. Tämä on mielenkiintoista. Itse olen kyllä tässä keskustelussa aina nostanut senkin esiin, että ehkä tärkeämpää olisi antaa ilmainen joukkoliikenne keski-ikäisille miehille, sillä näin se tutkimusten mukaan on, että kaikkein huonoiten joukkoliikenteen valitsevat keski-ikäiset miehet. He mielellään ottavat sen perheen auton, ja saattaa olla, että nainen lähtee sitten bussilla töihin. Tämmöinenkin kokeilu voisi vaikka autottomana päivänä Suomessa olla, että annetaankin keski-ikäisten miesten ilmainen joukkoliikennekäyttöoikeus.

Ihan loppuun haluan vielä lyhyesti käydä läpi tämän ajatuksen siitä, mikä on oikea taso. Euroopassa on puhuttu 120 gramman kilometripäästötavoitteesta. Parlamentissa siitä oli äänestys, jossa oikeistoryhmät lykkäsivät tavoitetta kauemmaksi ja nostivat sitä 5 grammalla. Toiset halusivat pitää siitä kiinni, koska autoteollisuuden kanssa on yhteistyössä sitä valmisteltu. Se on ollut vähän nihkeämpää kuin olisi pitänyt olla. Meillä tämä tavoitteellisuus nyt jäi kokonaan tässä lakiesityksessä kovin intohimottomaksi, ja kun puhutaan siitä, miten perheillä myös on sitten mahdollisuus vähän suurempaan kuin ihan pikkuautoon, niin tarkastelin wagon-mallia ja tosiaan jopa seitsemänpaikkaisia malleja, jotka nyt varmasti isonkin perheen tavoitteet ja tarpeet tyydyttävät, ja jopa ne jäävät näiden nykyisten keskiarvojen alle, kun katsoo uusia autoja. Jostain lehdestä luinkin, että vain ministeriautot ja urheiluautot ovat niitä, jotka kallistuvat. Se on minusta vähän intohimoton taho. Hyvä niin, jos haluaa katsoa vain autojen verotustasoa, mutta se ilmiasu, mikä tälle annettiin ympäristöverotuksena, ei kyllä ollut aivan rehellinen, joskin sitten hyvä suunta mutta liian vähän — ei siis väärin sammutettu mutta liian vähän sammutettu.

Henna Virkkunen /kok:

Arvoisa puhemies! Nämä molemmat hallituksen ehdotukset ovat erittäin hyviä, ja nyt kaiken kaikkiaan liikenteen osalta on syntymässä tällainen erittäin tervetullut paketti, missä pystytään monin eri toimin ohjaamaan kuluttajia siihen suuntaan, että he voivat valita vähäpäästöisemmän auton ja myös miettiä tarkemmin niitä omia ajokilometrejään. Meillähän todella eduskunnassa on jo sisällä tämä polttoaineiden korotukseen liittyvä ehdotus, mutta yksin sen vaikutukset ajokilometreihin on arvioitu sellaisiksi, että sillä ei tule kovinkaan merkittäviä vaikutuksia sinänsä yksin olemaan. Mutta nyt kun tähän tulevat yhdistettynä lisäksi autoveroon ja ajoneuvoveroon liittyvät muutokset, jotka porrastuvat nyt hiilidioksidipäästöjen mukaisesti, niin näistä yhdessä syntyy kyllä erittäin hyvä kokonaisuus.

On aivan perusteltua, että autovero sinänsä kokonaisuutena hiukan laskee Suomessa, koska, kuten täällä on huomiota kiinnitetty, meidän autokantamme on kyllä tavattoman vanhaa. Ne muutokset, joita tehdään, ja ne valinnat, joita tehdään juuri siinä auton hankintavaiheessa, ovat kyllä ympäristön kannalta tärkeitä, koska keskimäärin kaiketi tuollainen henkilöauto on sitten liikenteessä noin 20 vuotta ja niillä hankinnoilla, jotka tehdään, on hyvin pitkäaikainen vaikutus sitten kaiken kaikkiaan päästöihin.

Huomattavaa on, että vaikka laki katalysaattoreista tuli voimaan ja katalysaattoriajoneuvot otettiin käyttöön vuonna 90, niin edelleen neljännes henkilöautokannastamme on sellaista, jossa ei ole katalysaattoria. Siinä mielessä näistähän aiheutuu kyllä muitakin kuin hiilidioksidipäästöjä eli kaiken kaikkiaan erilaisia pienhiukkasia tulee tähän hengitysilmaan silloin, kun tämä tekniikka on tällaista vanhaa, joten on perusteltua, että autokantaa uudistetaan. On arvioitu myös, että diesel-autojen määrä tulee Suomessa lisääntymään. Siihen on hyvät mahdollisuudet. Meillähän on nyt autokannasta vain noin 13 prosenttia, henkilöautoista, dieselkäyttöisiä. Tällä hetkellä uusista autoista noin kolmannes on dieselautoja, joita myydään, ja kaiketi ihannetilanne Suomessa olisi, että noin puolet ja puolet olisi diesel- ja bensiiniautoja. Sinänsähän diesel ei ole erityisesti ympäristöystävällisempää kuin bensiini, mutta se on kuitenkin tehokkaampaa ja sitä kuluu vähemmän, joten sitä kautta tulee se ympäristöhyöty, ja erityisesti silloin, kun päästään näihin Euro 5 -tyypin moottoreihin ja tekniikkaan, niin silloin myös pienhiukkasten osuus vähenee.

Erittäin tervetullut on myös tuo valtiovarainministerin pohdiskelu siitä, että myös polttoaineiden verotus voitaisiin jatkossa porrastaa aitojen ympäristövaikutusten mukaan. Tämä on kyllä myös hyvin haastava tilanne. Kuten tiedämme, tämä biopolttoainehuuma kaiken kaikkiaan ei ole johtanut välttämättä hyviin tuloksiin ja niillä biopolttoaineilla, joita tällä hetkellä käytetään hyvinkin ympäristöystävällisinä, maailmanlaajuisesti ei ole kovinkaan ympäristöystävälliset vaikutukset vaan päinvastoin ne saattavat kiihdyttää ilmastonmuutosta, joten tässä kannattaa olla kyllä erittäin tarkkana, että päästään sellaiseen muutokseen, joka on aidosti ympäristön kannalta hyvä.

Erittäin hyvä on myös tämä, että hallitus päätti samalla aikaistaa tätä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemista niin, että se tulee nyt voimaan jo vuoden 2009 alusta, ja tuo, mitä valtiovarainministeri tässä esitti, että se tulisi nimenomaan seutuliikenteeseen näille suurimmille kaupunkiseuduille, on hyvä asia, koska Suomessa tämä henkilöautomäärä on jo yllättävän suuri. Tuhatta henkeä kohti on 475 henkilöautoa, mikä on kyllä mielestäni jo varsin paljon. Erityisesti se näkyy kaupunkiseuduilla siinä mielessä, että kun tämä yhdyskuntarakenne on hajautunut ja kuljetaan sieltä vähän sivummasta kaupunkeihin töihin, niin tämä henkilöautomäärä rupeaa olemaan varsin suuri. Uskon, että jos kaupunkiseuduilla tehdään vertailua, missä kunnissa on eniten henkilöautoja per asukas, niin se on nimenomaan näissä kehyskunnissa. Jyväskylän seudulla tehtiin tämmöinen vertailu, ja se kyllä osoittaa, että juuri näillä seuduilla ja alueilla, missä ei ole järjestettyä joukkoliikennettä, on erittäin paljon henkilöautoja silloin myös.

Tässä mielessä nyt, kun Paras-hankkeenkin puitteissa on pyritty nyt tiivistämään tätä kaupunkiseutujen yhteistä yhdyskuntarakenteen suunnittelua, siihen on tärkeätä ottaa yhdeksi osaksi asuminen — tai siinähän olikin jo tämä asumisen, liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen — mutta myös se, että tuettaisiin myös tätä ajatusta kaupunkiseudulla, että siellä suunniteltaisiin joukkoliikennestrategiaa yhteisesti ja asuinalueita sillä lailla, että joukkoliikenne saataisiin toimivammaksi. Koska sillä on merkittävät vaikutukset kaiken kaikkiaan ilmastoon ja liikenteeseen, niin aiheuttaahan se myös sen, että ei tarvitse rakentaa niin paljon infraa ja pysäköintitaloja silloin näihin kaupunkeihin ja työpaikka-alueille, kun voidaan joukkoliikenteellä hoitaa osa tästä liikenteestä.

Sitten vielä ehkä muutamia näitten veroehdotusten hyviä puolia. Tästä autoverotuksesta on todella esitetty, että tämä jollakin tavalla olisi nyt sitten suurille perheille ongelmallinen. Kuluttajilta ja kansalaisilta on tullut tällaista pelkoa, mutta aivan kuten valtiovarainministeri totesi, niin kyllä näissä varsin suurissakin autoissa, nimenomaan tila-autoissa, on valittavissa sellaisia malleja, joiden vero päinvastoin alenee tämän uudistuksen seurauksena, koska tämä vero tulee nimenomaan ei koon vaan hiilidioksidipäästöjen perusteella jatkossa.

Erityisen tärkeää on myös edelleen kiinnittää huomiota tähän taloudelliseen ajotapaan, mitä oli täällä käytykin läpi ajoneuvoverolain muuttamisen osalta, että tätä projektia jatketaan autokouluissa. Jo tällä hetkellä osa opetuksesta liittyy tähän, että pyritään ohjaamaan taloudelliseen ajotapaan, jolla voidaan jopa 10 prosenttia vähentää polttoaineen kulutusta. Yhtä tärkeää ja vielä tärkeämpää on tietysti saada tämmöistä täydennyskoulutusta jo liikenteessä oleville kuljettajille.

Mutta erityisesti vielä sitten se osuus, mitä muutoin jään tähän edelleen kaipaamaan, on tämä ammattimaisen liikenteen osuus ja kuljetusyritysten osuus sinänsä. Itse toivoisin, että hallitus löytäisi keinon siihen, että voitaisiin esimerkiksi tukea tällä investointituella näitä kuljetusyrittäjiä, jotka siirtyvät suoraan tähän Euro 5 -tyypin mukaiseen moottoriin, koska se on huomattavasti ympäristöystävällisempi tekniikka ja hankintahinnaltaan kuitenkin nämä kuorma-autot ovat kalliimpia kuin esimerkiksi Euro 4 -tyyppiset. Monissa EU:n jäsenmaissa on jo menty siihen, että on myönnetty investointitukea siihen, että siirrytään suoraan seuraavan sukupolven tekniikkaan myös kuorma-autojen osalta. Se olisi minusta tervetullut myös Suomessa.

Kaiken kaikkiaan tämä on nyt erittäin hyvä paketti, joka hallitukselta on tullut tähän, että saadaan myös näitä liikenteen päästöjä vähennettyä. Kaiken kaikkiaanhan 23 prosenttia näistä hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä, ja koska nämä eivät ole päästökaupan alaista toimintaa, niin silloin tällä verotuksella on suuri ohjaava merkitys, ja on erittäin hyvä, että se on toteutettu nimenomaan hiilidioksidipäästöperusteisesti ja kohdistuu ensimmäisenä tähän autokantaan ja auton hankinnan verotukseen, koska sillä on hyvin pitkäaikaiset vaikutukset sitten tulevaisuudessa.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nobelin rauhanpalkinto jaettiin tuossa vastikään Al Gorelle elokuvasta Epämiellyttävä totuus, ja näyttää siltä, että totuuden tuominen on epämiellyttävää ilmastoasioissa myös täällä eduskunnassa. Sellainen primitiivireaktio tuli siitä, että nosti esille tämän ongelman ja ne EU:n tavoitteet.

Nyt hallituksen esityksessä, kuten sanoin, on ihan oikein, että päästöjä verotetaan, mutta tässä tuotiin ilmi ihan kuin me vastustaisimme uusia, vähemmän päästäviä autoja. Mutta jos citymaasturi on ympäristöauto, niin mikä sitten on epäympäristöauto? Jos 220 grammaa kilometrillä tulee hallituksen mielestä ei-saastuttavasta autosta ja EU:n tavoite on 120 grammaa kilometriltä, niin tämä kertoo sen, että tarvitaan niitä, jotka täällä kertovat sen epämiellyttävän totuuden eli sen, että varsin kevyet ovat nämä ympäristölliset tavoitteet olleet tässä laissa.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Herra valtiovarainministerin esittelypuheenvuoro oli poliittisesti äärimmäisen taitava. Kun ed. Virkkunen käytti yli 20 erittäin-sanaa äskeisessä puheenvuorossaan, niin minä täältä sanon, että melkein tekisi mieli sanoa, että herra valtiovarainministerin äskeinen puhe oli erittäin, erittäin, erittäin taitava, koska suurin piirtein kaikki sanavalinnat olivat sellaisia, että ne sinänsä pitävät paikkansa, mutta siinä kontekstissa, mihin se viesti laitetaan, onkin sitten vähän arvioinnin sijaa.

Arvoisa puhemies! Arvoisa puhemies oli valtiovarainministerinä, kun edellisen kerran tämä keskustelu käytiin tässä salissa. Kävimme myös silloisen herra valtiovarainministerin kanssa juuri sellaisen keskustelun, jolla valtiovarainministeri aloitti äskeisen esittelypuheenvuoronsa, elikkä mikä olisi se tapa, millä pystyttäisiin pääsemään sellaiseen järjestelmään, että olisi mahdollisimman vähän saastuttavaa tämä autoliikenne. Silloin todettiin se, että kun saataisiin valtiovarainministeriön virkamies Kuitunen innostumaan tästä hankkeesta, niin toivoa saattaisi elää maailmankaikkeudessa.

No, silloin se ei niillä voimavaroilla lähtenyt oikein liikenteeseen, mutta nyt on erittäin hyvä — nyt käytän ed. Virkkusen ilmaisua, kun se tarttui tuossa mieleeni juuri, että kaikki on erittäin-luokassa — se, että itse järjestelmä, siis ominaishiilidioksidipäästöpitoisuuteen perustuva järjestelmä, saadaan jollakin hinnalla sisään. Tällä kertaa se hinta on suuri, mutta olisiko olemassa menettelytapa, jolla se hinta olisi alhaisempi, sitä en tiedä, koska sen pitää tässä mahdollisuuksien taiteessa eli politiikassa olla läpimenevä ja hyväksyttävissä oleva sillä tahtotilataustalla, minkä kansa on vaaleissa valinnut.

Juuri tällaista järjestelmää olemme ajaneet pitkän aikavälin järjestelmäksi. Tämän taustalla on myöskin ollut se rakenteellinen ongelma, että kysymys on paitsi hiilidioksidipäästöistä myöskin loppuvien raakaöljyvarantojen käytöstä, ja silloin tietysti, mitä tehokkaampia ja mitä vähemmän tuhlaavia nämä ajoneuvot ovat, sen parempi se kaikkien kannalta joka suhteessa on.

Edelleen lähtökohtana on ollut se, että meillä on ollut Euroopan yhteisön piirissä keskimäärin ottaen toiseksi vanhin autokanta. Elikkä vain Kreikka on ollut siinä tilastossa meidän jäljessämme. Tämä on tarkoittanut sitä, että ei kysymys ole vain niistä päästöistä, joista me nyt keskustelemme, vaan myöskin niistä haitallisista muista päästöistä, ja niistä meidän on jollakin hinnalla päästävä eroon. Elikkä siis näissä katsannoissa on hyvä, että tämä uuden järjestelmän sisäänajolakipaketti, kahden lain paketti, on saatu nyt tähän tilaan ja vaiheeseen. Tämä niin kuin yleisellä tasolla. Kun täällä ed. Arhinmäki kysyi, miksi vihreät ovat tässä mukana, niin tässä se syy on vaan.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, aivan toinen asia on se, onko sana "eko" myönteisenä asiana käytettävissä tähän tarkoitukseen hyvällä omallatunnolla. No, se ei kyllä välittömästi sitä ole, eli kyllä eko on tässä nyt, kun järjestelmähyvyydet jätetään ulkopuolelle, väärä homma.

Ed. Arhinmäki sai runsaasti arvostelua ja suorastaan pilkkaa ed. Kalliksen ja eräitten muitten taholta siitä, että hän tuli kertoneeksi sen, paljonko hiilidioksidipäästöjä keskimäärin syntyy, kun auto saadaan aikaiseksi, ja erikoisesti, jos siinä autossa on alumiinisia osia, niin silloin niitä päästöjä todella tulee paljon. Hän käytti lukua 3 tonnia hiilidioksidia; minun käyttämäni lähteet ovat opettaneet minulle, että 5:tä tonnia pitäisi tässä suhteessa käyttää vertailulukuna. Jos on oikeampi se 5 tonnia, niin sehän tarkoittaa sitä, että jos 30 kilometriä ajetaan tuolla uudella autolla päivässä, niin kulutusta pitäisi sillä, siis sen uuden auton hankkimisella, vähentää 4 litraa taikka käytännössä noin puolet olettaen, että autolla tullaan ajamaan 300 000 kilometriä sen elinaikana. Tässä on se ekopuolen lähtötilanne, jossa kuitenkin arkipäivän realismi on, että se autokanta on nyt se kussakin maassa, mikä se sattuu historiallisesti olemaan siinä arviointitilanteessa. Siis tämä koskee nyt tätä hyvyyden arviointia ja sillä lailla.

No, autokauppiaathan ilmoittivat heti välittömästi, onko tässä mahdollisuus saada ekotulos, jälleen siis myönteisesti arvioiden. No, se ilmoitus oli, että "ei", he aikovat dumpata vanhat vaihtoautot autokaupoista pois vuodenvaihteeseen mennessä. Heti välittömästi 10 prosenttia hinnat laskivat ja laskenevat edelleen vuoden loppuun mennessä niin, että vanhat autot on myyty pois. No, mitä tämä merkitsee käytännössä? Sehän merkitsee juuri sitä, mitä ed. Arhinmäki sanoi, että toinen ja kolmas auto ilmestyvät huusholliin. Näin se vaan valitettavasti on. Ja se psykologinen syy on se, että kun jokaisella on odotus siitä, minkä arvoinen se minun vanha kotteroni on vaihdossa, niin jos se arvo laskee yhtäkkiä voimakkaasti, niin silloin käy niin, että, no, olkoot sitten vaihtamatta, olkoot sitten myymättä, jääkööt huusholliin, ja silloin se merkitsee ajamista. (Ed. Lahtela: Vanhasta pitää ottaa kaikki irti!) — Niinhän se on. Ed. Lahtela sen tietää, joka ottaa kaikista vanhoista kaiken irti, senhän me tiedämme eduskuntakeskusteluista vuosien varrelta.

Ja sitten tämän tarjouksen kattavuus, 80 prosenttia autoista, on poliittinen valinta. Jos olisi ekoteko tämä operaatio noin välittömästi arvioiden, niin sen luvun pitäisi olla aivan kokonaan muuta. Ja aivan oikein, niin kuin tässä positiivisena asiana arvoisa valtiovarainministeri esitteli, citymaasturitkin ja tila-autot mahtuvat nyt alennuksen piiriin johtuen siitä, että lestadiolaisperheet ottivat yhteyttä ja sanoivat, että kun noita mukuloita on aikamoinen kaarti, niin pitäisi saada kaikki mukaan, meitä sorsitaan nyt tästä omasta ekoteosta. Silloin ollaan tässä tilanteessa, että pitää saada heidätkin tähän peliin mukaan, ja heidät on nyt sitten ostettu mukaan.

Elikkä siis toisin sanoen tämäkin homma on ilmeisesti poliittisesti ainut mahdollisena ollut vaihtoehto, ja sitten vielä se raja, 9,4 litraa kulutusta satasella, on kyllä huikea määrä subventoitavaksi bensan määräksi, tai dieselpolttoaineen kulutuksen tapauksessa vähemmän kuitenkin johtuen näistä suhteista. Elikkä siis toisin sanoen tämän veron välitön ohjausvaikutus on aika minimaalinen. Tekisi mieli käyttää ed. Virkkusen ilmaisua, erittäin minimaalinen, mutta en nyt kuitenkaan käytä, vaikka mieleen tuli.

Elikkä tämä on se homma. Mitä tässä jää käyttöön? Tässä jää käyttöön juuri se, että energian elikkä polttonesteen verotusasia tulee arvoon arvaamattomaan, ja sitten, arvoisa valtiovarainministeri, erityiseen arvoon tulee nyt tämä joukkoliikennetuki. Se tulee uskomattomaan arvoon. Yrittäkää, arvoisa ministeri, miettiä vielä kaksi taikka kuusi kertaa sitä, että se raha tulee käyttöön ensi vuoden alusta lukien. Esimerkiksi joku Oulun kaupunki on aivan surkeassa tilassa. Jostakin käsittämättömästä syystä joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kaupunkialueella, kun väkiluku menee ylöspäin, ruvenneet menemään alaspäin. Jos siihen pohjalaiseen perusviritykseen hujautetaan tämä autoveroale, niin siinä tehdään ne ratkaisut lähimpien viikkojen aikana, nyt tehdään jo tilaukset ensi vuoden puolelle ja tehdään kaikki ratkaisut niin, että tämä on kyllä ympäristöpoliittinen katastrofi. Pitää muistaa, että esimerkiksi Oulun kaupunki on keskikaupungin ilman osalta ollut yksi niitä saastuneimpia kaupunkeja, josta jopa on muutettu joskus maailmassa pois, nyt ei ihan viime aikoina. Elikkä tässä katsannossa pyydän, että arvoisa ministeri vielä miettii tätä joukkoliikennetukea.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: Käytiinkö tästä keskustelua hallituksen sisällä tai onko teillä itsellänne ollut pohdintaa siitä, mikä tämä oikea taso olisi tämän ympäristöpainotuksen suhteen, kun tuntuvat korkeilta ne luvut?

Ja sitten rehellisyyden nimissä, jos tuli tiukkaankin puhuttua, niin kyllähän tämä valmistelu on ollut pitkällistä, kaikki kunnia, että saitte sen loppuun vietyä.

Minulla on tässä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen puolitoista vuotta vanha haastattelu, jonka otsikko on "Autovero porrastettava päästöjen mukaan". Kiitos, että se on nyt toteutettu ja tehty. Sen takia sitä on hyvin vaikea ehkä kokonaisuudessaan kritisoida, koska meidän omat mallimme, esimerkiksi SDP:n mallit, ovat saman suuntaisia. Mutta tämä taso nyt kiinnostaa kovasti. Käytiinkö siinä hallituspuolueiden välillä kovaa vääntöä tai joillain muilla tahoilla, vai oliko helppo ratkaisu löytää näin korkea taso? Mikä sitä vaati?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä malli keksittiin 2,5 kuukautta sitten ja se on valmistettu sen jälkeen. Sen takia eivät sen paremmin ed. Pulliaisen pilkkaamat lestadiolaisperheet kuin ketkään muutkaan ole voineet olla yhteydessä, koska ei ole ollut kenenkään tiedossa tämä malli, mutta pidin hyvänä sitä, että myös 3+-lapsiperheet voisivat saada 180 grammaa päästävän tila-auton. Katsoimme, että myös tämän kaltaiset asiat tulevat otettua huomioon.

Mutta tästä CO₂-tasosta: Minä uskon, että tämän lain ohjaava vaikutus menee vähän toisella tavalla, koska vähäpäästöisempien autojen hinnat ja verotus tulevat laskemaan reippaammin. Elikkä ihmiset lähtevät vähäpäästöisimmän ja sitä kautta edullisimman perään, eivät niinkään sitä ylärajaa tavoittelemaan. Näyttää siltä, että eri merkeissä, eri kokoluokan autoissa on variaatiota hyvin paljon. Nyt myös autokauppiaitten mielestä markkinaosuudet ruvetaan jakamaan aivan uudella tavalla, ja oletan, että myös vähäpäästöisyydestä tulee se myyntituote. Elikkä tämä yläraja ei ole se, jota tavoitellaan, vaan pikemminkin alaraja ja sen mukana huokeammat hinnat.

Täällä mainittiin aiemmassa puheenvuorossa, olisiko ollut ed. Kumpula-Natri, tästä dieselverosta. Se on luonteeltaan tasapainovero, jolla kompensoidaan dieselpolttoaineen alempaa verotasoa. Mikäli se halutaan joskus poistaa, sehän voidaan joskus poistaa, mutta samalla täytyy tehdä päätös siitä, että dieselpolttonesteen vero nostetaan samalle tasolle kuin bensiinin, koska muussa tapauksessa siinä ei ole mitään logiikkaa. Tämä vaatii tietysti mittavat kompensaatiot ...

... sekä raskaalle liikenteelle että sitten mahdollisesti julkiselle liikenteelle.

Esa  Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen tuossa kuvasi sitä tilannetta, mitä hän olisi toivonut, että tämä ekoteko tulisi tehdyksi. Siksi huusin, että vanhasta pitää ottaa kaikki irti. Nimittäin minusta kaikkein hurjin ajatushan olisi se, jotta jos on tämmöinen vähän käytetty vanha auto, mikä saattaa olla 20 vuotta vanhakin, mutta pappa on ajanut sillä muutama tuhat kilometriä, sen päästöt ovat kaikkien normien mukaiset, mitkä tällä hetkellä sallitaan, niin nyt jos odotettaisiin sitä, että nämä vanhat, kunnossa olevat autot pitäisi ykskaks vaihtaa uusiin ja viedä sulattamoon ja tehdä niistä uusia, jotka vievät hirveästi energiaa, niin semmoista ajattelua minä en toivoisi missään tapauksessa, vaan vanhasta pitää ottaa kaikki irti, jos se on kunnossa oleva ja tikissään, pitää ajaa sillä loppuun asti, ja semmoista on ekoteko.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niinhän se olisi, mutta niin ei nyt tehdä. Johtuu osittain jälleen yhteiskunnallisesta tilanteesta. Itä- ja Pohjois-Suomessa on sellaisia tilanteita, että ekotekoon ei ole edes aineellisia edellytyksiä eikä finanssiedellytyksiä, mutta siellä tehdään sillä tavalla, että painon mukaan tulee tämä autoverolaki — eikös se niin ollut suurin piirtein — elikkä silloin se on otettu huomioon tässä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minun mielestäni Suomessa autoista otetaan kohtuullisen hyvin kaikki irti, jos katsotaan, minkälainen meidän autokantamme tällä hetkellä on. Meillä on Euroopan kovimmat olosuhteet: teitä suolataan, sääolosuhteet muuttuvat pakkasesta loskaan ja taas toisinpäin. Kyllä autot ovat varsin kovilla, ja on hyvä, että jotain tehdään myös sen eteen, että autokantaa saadaan uudemmaksi. Vaikea on uskoa sitä, että 2 000—5 000 euron suuruinen auton hinnanalennus tuplaisi meidän autokantamme niin, että kun ihminen lähtee vaihtamaan autoa uudempaan autoon, niin hän jättäisi tämän vanhan auton kotipihaansa.

Vielä nopeasti haluan kyllä todeta ed. Pulliaiselle: Minun mielestäni kyllä isoakin perhettä on hyvä suosia siinä vaiheessa, kun he valitsevat perheensä autoksi maaseudulla esimerkiksi vähäpäästöisen, nykytekniikkaa käyttävän auton. Sieltä löytyy erittäin hyviä ja ympäristöystävällisiä malleja.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niinhän teidän puolueenne juuri nyt tekee ja on saanut meidät kaikki muut mukaan siihen.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos oikein ymmärsin, niin ainakin tämän esityksen esittelytilaisuudessa vihreiden ministeri tätä kehui ja kiitteli kovasti ja on ollut asiaa valmistelemassa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun lähdetään katsomaan ihan tavallisen ihmisen näkökulmasta tätä autoverotuksen uudistamista, niin mielestäni tässä on erittäin hyväsuuntainen linja. Perheillä, useimmilla perheillä, on hyvin vähän rahaa. Otetaan se tavallinen pappa, joka ajelee sillä vanhalla autollansa, joka saattaa ehkä syödä aika paljon sitä bensaa, ja otetaan bensan korkea hinta, joka tulevaisuudessa tulee olemaan vielä korkeampi, niin tässä me annamme mahdollisuuden myöskin sille kadun papalle ostaa se uusi auto ja saada se halpa pienipäästöinen auto, joka ei syö paljon bensaa. Samoin me tuomme mahdollisuuden niille vähävaraisille perheille ostaa se pienipäästöinen auto, joka on halpa ja syö vähän bensaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan juuri näinhän tässä tehdään. Hallitus, sinivihreä hallitus, niin kuin valtiovarainministeri kehaisi, tekee juuri niin kuin te halusitte. Mutta ekoteko siitä ei tule millään, vaikka kuinka yrittäisitte vääntää.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei se autokanta ihan napsauttamalla näillä alennuksilla uusiudu, mutta varmaan nopeutuu se kannan uusiutuminen. Samoin, kun täällä puhutaan isoista maastureista, eivät ne Golf- ja Corolla-miehet ostele nelivetomaastureita, vaikka nämä hinnanmuutoksetkin tulevat, kyllä ne niissä kokoluokissa pysyvät. Ne ovat cronbergit ja hänen kaltaisensa, jotka ajavat isoilla maastureilla ja niillä tuloilla, mutta kyllä se tämä tavallinen Golf- ja Corolla-mies niitä entisen kokoluokan autoja ostaa jatkossakin.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Vi kan äntligen säga att vi miljöklassificerar bilar. De föreslagna ändringarna kommer att förnya bilparken som i Finland är skamligt gammal i en snabbare takt än nu. De kommer att bidra till att ny miljövänligare teknik tas i bruk. Beskattningen av bilismen har inverkan på koldioxidutsläppen och det kan vi också läsa rakt ur regeringens proposition.

Biltrafiken står för 20 procent av koldioxidutsläppen och enbart privatbilismen släpper ut 7 miljoner ton koldioxid. Genom att styra beskattningen så att bilar med större utsläpp kostar mera och beskattas hårdare kan man säga att lagarna har en miljöstyrande funktion.

Nyt kun eduskunta saa käsiteltäväkseen samanaikaisesti autoverolain ja ajoneuvoverolain ja kun laki polttoaineen valmisteverosta on jo täällä talossa, sillä on mahdollisuus tutkia, miten ajamisen verotusta parhaimmalla tavalla uudistetaan, jotta ihmiset motivoituisivat vaihtamaan autonsa uusimpiin, vähäpäästöisempiin automalleihin.

Erityisesti dieselautojen ympäristövaikutus vähenee huomattavasti pienhiukkaspäästöjen ja typpipäästöjen osalta uusissa autoissa. Dieselauton hiilidioksidipäästöt ovat noin 20 prosenttia pienemmät bensiiniautoon verrattuna. Liikenteen typpipäästöillä on myös rehevöittävä vaikutus Itämereen. Uusissa autoissa on katalysaattoreita, jotka puhdistavat typpipäästöt pakokaasuista.

Alla sätt är bra utom de dåliga. Att inte köra alls är det miljövänligaste alternativet och jag tror att det var det riksdagsledamot Pulliainen också var ute efter i den här ekoteko-diskussionen.

Miljöstyrningen genom beskattning av bilismen löser inte alla trafikens miljöproblem, det är bara ett sätt att äntligen reagera på realiteten att vi kör mycket, ofta är beroende av bilar, och att det är nödvändigt att regeringen befrämjar en snabb övergång till bilar som förorenar mindre.

Klart är att regeringen också bör befrämja och stöda en fungerande kollektivtrafik både på landsbygden, i glesbygden och städer och specifikt kanske i stora städer som inte har fått det här stödet hittills. Lätta trafikleder för cyklister och fotgängare behövs och en övergång från landsvägstransporter till transporter på räls och det här också av trafiksäkerhetsskäl.

Miljöklassificering av bilar genom beskattningen får inte innebära att vi fråntar oss ansvaret att understöda möjligheter för människor att leva utan bil. Men utgångspunkten i det lagförslag vi nu behandlar är den rätta.

Ympäristön kannalta on edelleen toivottavaa ja tavoiteltavaa panostaa joukkoliikenteen toimivuuteen. Auton ympäristöperusteinen verottaminen on kauan kaivattu lakimuutos. Jo edellisen hallituksen hallitusohjelmassa puhuttiin ekologisesta verouudistuksesta, mutta asia ei silloin edennyt. Näillä lakimuutoksilla Suomen autoverotus uudistuu ja paranee huomattavasti.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainministeri Katainen alusti, suomalaiseen autoverojärjestelmään tehdään täysremontti, joka on edistyksellinen, jopa erittäin edistyksellinen, sanoisin. Tämän uudistuksen seurauksena yli 80 prosenttia myynnissä olevista uusista autoista tulee tähänastista edullisemmaksi. Ensi vuoden alusta lähtien suomalaisilla on siis varaa ajaa uudemmilla ja ennen kaikkea nykyistä vähäpäästöisemmillä ja myös liikenneturvallisemmilla autoilla.

Jouduin hetki sitten pohtimaan kuullun ymmärtämistäni, kun ed. Arhinmäki käänsi tämän hyvän hallituksen esityksen täysin negatiiviseksi, mutta se jääköön siihen.

Jatkossa suomalainen kuluttaja ei siis hyödy autonsa vähäpäästöisyydestä pelkästään vuotuisen ajoneuvoveron maksun yhteydessä kuten pääsääntöisesti muissa Euroopan maissa, vaan säästöä syntyy tuhansia euroja jo heti autokaupassa, mikäli valinta osuu vähäpäästöiseen autoon. Tilastothan kertovat, että 20 suosituimman automallin joukossa ovat lähestulkoon kaikki vähäpäästöiseen kategoriaan kuuluvia.

Kokoomus asetti vaalien alla tavoitteekseen auto- ja ajoneuvoverotuksen ajantasaistamisen. Sittemmin myös hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite, jonka mukaan liikenteen verotusta kehitetään päästöjen vähentämiseksi, energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi hallitusohjelmassa sovittiin, että tavoitteidemme mukaisesti auto- ja ajoneuvoveron muutoksilla pyritään ohjaamaan kuluttajia valitsemaan vähän polttoainetta kuluttavia ajoneuvoja.

Nyt annettu hallituksen esitys toteuttaa hallitusohjelman kirjauksen. Esityksessä porrastetaan sekä vuotuinen ajoneuvovero että varsinainen auton hankinnan yhteydessä kannettava autovero ilmastonmuutokseen vaikuttavien hiilidioksidipäästöjen mukaan. Periaate on, että mitä pienemmät päästöt, sitä pienempi vero. Tämä on mielestäni varsin kannatettava periaate.

Tällä hetkellä auton kuluttajahinnasta autoveron osuus on keskimäärin noin 26 prosenttia. Jatkossa verotaso alenee keskimäärin noin yhdellä kuudesosalla. Päästöistä riippuen joidenkin autojen kohdalla veron osuus kuitenkin jopa puolittuu. Käytännössä hinnat laskevat yli 80 prosentissa uusista autoista ja uusi autovero tulee siis päästöistä riippuen olemaan noin 10—40 prosenttia auton kuluttajahinnasta nykyisen 26 prosentin sijaan.

No, mitä tämä kaikki tarkoittaa tavallisen autoilijan näkökulmasta? Tämä tarkoittaa vähäpäästöisempiä, turvallisempia, uudempia ja parempia autoja tavallisille suomalaisille. Juuri tämänhän ed. Kangas äskettäin todisti.

Konkreettisena esimerkkinä siitä, kuinka uusi autoverolaki tulee kohtelemaan vähäpäästöisiä autoja, mainittakoon vaikkapa Toyota Yaris 1,4 Diesel. Tämän auton hiilidioksidipäästöt ovat noin 120 grammaa tämänhetkisten uusien autojen keskiarvojen ollessa 180 grammaa. Eli veron osuus Toyota Yariksen kuluttajahinnoissa laskee jatkossa noin 10 prosenttia, ja se tarkoittaa kuluttajan kukkarossa tuhansien eurojen säästöjä.

Suurimpia hiilidioksidipäästöjen aiheuttajia ovat kotitaloudet, teollisuus ja liikenne. Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa kaikkiaan 12 prosenttia, joten yksityisautoilun osuutta päästöjen tuottajana ei voi siis väheksyä.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää myös hallitusta siitä, että suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki otetaan käyttöön jo vuodesta 2009 alkaen. Kotikuntani Lieto, joka on Turun kehyskunta, on valitettavasti kunnostautunut erittäin autovaltaisena kuntana, ja meiltä Turun kehyskunnista on useimmista vain kymmenen kilometriä Turun Kauppatorille, joten joukkoliikennetuki tulee hyvinkin kovaan tarpeeseen.

Lopuksi haluaisin yhtyä ed. Virkkusen ehdotukseen siitä, että kuljetusyrittäjille annetaan investointitukea, kun he siirtyvät Euro 5 -moottoreihin.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä autoverouudistus oli pitkään ja hartaasti odotettu tapahtuma. Kuulimme viime viikon lopulla myönteisen uutisen: Autoverojärjestelmään tehdään täydellinen remontti. Sekä vuotuista ajoneuvoveroa että varsinaista auton hankinnan yhteydessä kannettavaa autoveroa uudistetaan Matti ja Maija Autoilijan kukkaron kannalta hyvään suuntaan.

Ympäristöpainotuksesta johtuen verouudistus on kokonaisuutena katsoen uraauurtava ja moderni eikä se löydä vertaistaan monestakaan muusta maasta. Tästä meidän on syytä olla ylpeitä. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut vähentämään yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjä, ja kyseessä oleva uudistus toteuttaa tämän sitoumuksen erinomaisesti. Valtio pyrkii suoraan käskemisen sijasta ohjaamaan ja kannustamaan kansalaisia toimimaan verouudistuksen myötä halutulla tavalla, ja tässä se näkemykseni mukaan onnistuu mainiosti.

Kuluttajat pystyvät uudistuksen ansiosta entistä paremmin vaikuttamaan autoilusta aiheutuviin kuluihin omien valintojensa kautta. Valitsemalla vähäpäästöisen ajoneuvon pystyy säästämään joka vuosi vuotuisen ajoneuvoveron maksun yhteydessä. Tämän ohella säästöjä saattaa syntyä jopa tuhansia euroja heti kaupanteon yhteydessä, kiitos myös tästä autoveron muutoksen. Toisin sanoen uudistus lyö sananmukaisesti kaksi kärpästä yhdellä iskulla: kun kuluttaja tekee oman taloutensa kannalta myönteisen ratkaisun, hyötyy siitä myös ympäristö. Pidän tärkeänä sitä, että autoverouudistuksen ansiosta esimerkiksi vähän polttoainetta kuluttavat hybridiautot tulevat tavallisen kuluttajan ulottuville. Tällaisten sekä polttoainetta että sähköenergiaa hyödyntävien kulkupelien suosio on kasvanut Ruotsissa, ja kysynnän arvioidaan lisääntyvän myös meillä Suomessa, kiitos autoverouudistuksen.

Henkilöautoliikenne muodostaa Suomen hiilidioksidipäästöistä kaikkiaan noin 12 prosenttia. Tuon osuuden merkitystä ei ole syytä vähätellä, ja uskonkin, että hallituksen esittämä autoveron kokonaisuudistus vaikuttaa henkilöautojen muodostamaan osuuteen päästöistä laskevalla tavalla. Viime vuonna teillämme liikkuvien henkilöautojen keski-ikä oli 10,5 vuotta. Romuttamolle henkilöautot kulkeutuvat reilun 18 vuoden taipaleen jälkeen.

Arvoisa herra puhemies! Pidän valtiovarainministeri Kataisen esille nostamaa liikenneturvallisuuden parantumista autoverouudistuksen myötä erittäin merkittävänä asiana. Autoveron uudistaminen merkitsee sitä, että autokantamme keski-ikä laskee vähitellen. Teillämme liikkuu uudistuksen ansiosta vastaisuudessa liikenneturvallisuuden kannalta yhä parempia autoja. Uudet autot ovat turvallisempia käyttäjille itselleen, mutta ne ovat turvallisempia myös muille tiellä liikkujille. Vanhoissa autoissa turvallisuuspuutteet kulkevat valitettavasti käsi kädessä ympäristöhaittojen kanssa. Myös noista ministeri Kataisen mainitsemista 0,5 miljoonasta autosta ilman katalysaattoria on nyt mahdollista päästä tämän uudistuksen avulla eroon.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykset autoverotuksen uudistamiseksi ovat oikean suuntaisia. On hyvä asia, että vero määräytyy sen mukaan, mitkä ovat auton päästöt. Oikeaan suuntaan ollaan menossa, mutta ongelmiakin on. Hallituksen pitää huolehtia siitä, että lakimuutokset eivät aseta joukkoliikennettä kohtuuttomaan tilanteeseen. Ainakin Linja-autoliitto on ilmaissut huolensa tästä asiasta. Siellä pelätään, että lakimuutos tarkoittaa monella paikkakunnalla joukkoliikenteen alasajoa. Joukkoliikenteen kilpailukykyä heikentää sekä dieselin hinnannousu että henkilöautojen määrän lisääntyminen. Hallitukselta vaaditaan nyt nopeita ratkaisuja joukkoliikenteen tueksi. Tarvitaan selkeitä porkkanoita, että ihmiset valitsevat joukkoliikenteen oman auton sijaan aina kun se vaan on mahdollista, tarvitaan kannustimia. Dieselveron kiristäminen tulee näkymään joukkoliikenteen hinnoissa, mikä saa monen ihmisen harkitsemaan omaan autoon siirtymistä. Hintakilpailu saattaa olla joillakin paikkakunnilla joukkoliikenteelle kohtalonkysymys. Hallituksen tehtävänä on miettiä, miten pelastaa joukkoliikenne ja sen kilpailukyky. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi joukkoliikennettä suosivilla verohelpotuksilla. Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea aiotaan aikaistaa vuoteen 2009, mutta se ei riitä; tarvitaan nopeampia ja koko maata koskevia toimia.

Haluan vielä muistuttaa, että Suomessa on paljon ihmisiä, joille oman auton käyttäminen on pakon sanelema asia: välimatkat ovat pitkiä, eikä joukkoliikenne ole vaihtoehto. Pitää muistaa, että meillä on myös esimerkiksi vammaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat välttämättä omaa autoa asioittensa hoitamiseen. Yhteiskunta tukee tällä hetkellä vammaisia henkilöitä auton hankinnassa verotuksen keinoin. On esitetty, että verohelpotuksen sijaan siirryttäisiin sosiaalitoimen kautta myönnettävään suoraan auton hankinnan tukeen, mikä voisikin olla nykyistä parempi vaihtoehto. Olisin toivonut, että hallitus olisi muuttanut autoverolakia myös siltä osin, niin että vammaisilla ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet hankkia auto. Monelle se on ainoa keino liikkua työpaikan ja kodin välillä.

Täällä paljon puhuttiin autoveron halpenemisesta ja siitä, mihinkä se johtaa. Minun mielestäni se johtaa siihen, että liikenteeseen tulee aina parempia, uudempia ja vähäpäästöisempiä autoja, missä on erilaiset katalysaattorit ja muut puhdistuslaitteet. Suomessa on Kreikan jälkeen vanhin autokanta Euroopassa, ja mikä kaikista surullisinta, tänne pitkin Eurooppaa haalitaan sellaisia autoja, joilla ei saa muissa maissa enää ajaa päästöjen takia. No, se on pakko monenkin hakea sieltä, kun ei pysty näillä hinnoilla ostamaan. Ja vielä tähän myös se, että uudet autot ovat turvallisempia liikenteessä. Kun noin 400 henkeä kuolee keskimäärin aina Suomessa liikenteessä vuosittain, se on kaikki liikaa.

Eli tämä on kyllä hyvän suuntainen lakialoite ja tätä pitää kannattaa.

Paavo Arhinmäki  /vas:

Arvoisa puhemies! Minäkin kannatan lain periaatetta siitä, että päästöt määrittävät autoveron. Mutta se, miltä tasolta se lähtee, että 80 prosenttia autoista halpenee tämän esityksen jälkeen, että citymaasturit ovat ekoautoja tämän esityksen jälkeen, se on se, jota olemme täällä kritisoineet.

Kysymys on siitä, että jos haluaisimme todella ohjata pienipäästöisiin autoihin, niin silloin pitäisi lähteä alemmalta tasolta. Silloin kyllä duunarikin saisi sen halvan auton tarvittaessa, mutta silloin se olisi aidosti pienipäästöinen. Silloin päästäisiin lähemmäksi niitä tavoitteita, joita EU on asettanut. Kun täällä on nyt kovasti kehuttu tätä 220 gramman rajaa, eli 9,4 litraa kilometriltä, niin kun tavoite on EU:ssa 120 grammaa kilometriltä eli puolet tästä, mikä nyt on vielä hallituksen esityksessä ympäristöystävällisen ekocitymaasturin raja, niin tämä on se kritiikin kohde. Ja sitä eivät tunnu selvästikään erityisesti kaikki kokoomuksen puhujat ymmärtävän, että ei tässä kritisoida sitä, että tulee uusia autoja pelkästään, vaan sitä, että tässä niin valtava osa autoista yhtäkkiä tuleekin jollain tavalla ekoautoiksi. Ed. Tennilä, vanha Ladakin on tästä eteenpäin varsinainen ekoauto, kun sillä ajaa. Se varmaan 5 litraa 100 kilometrillä vaan kuluttaa ja sitä kautta tuottaa päästöjä. Tämä on se iso ongelma tässä näin.

Sen vuoksi pitäisi nyt löytyä niitä aidosti ympäristöstä välittäviä ihmisiä eduskunnassa, jotka tekevät niitä muutoksia, että lasketaan tämä raja, mistä tämä lähtee eteenpäin, alemmaksi ja siitä lineaarisesta viivasta tehdään jyrkempi. Silloin päästään kohti EU:n tavoitetta, 120:tä grammaa kilometriä kohti. Silloin päästään kohti sitä tavoitetta, että aidosti vähennetään autojen aiheuttamia päästöjä.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt heitetty epäilyksiä siitä, kannattavatko vihreät tätä esitystä vai eivätkö kannata. Totean vain, että kyllä vihreät ovat erittäin iloisia siitä, että olemme menossa tähän porrastuksen suuntaan. Se on meille ollut tärkeä tavoite pitkän aikaa. Toki voin myöntää sen, että päästöjen vähentämisen kannalta olisi ehkä ollut parempi, että porrastus olisi tehty ilman näin mittavaa alennusta. Mutta täytyy todeta, että tässä ollaan myös menossa parempaan suuntaan sen suhteen, että voidaan seurata tiiviimmin ja tarkemmin päästöjen tilanteen kehittymistä ja myös sitä, lisääntyykö autoistuminen, ja vihreät ovat kyllä valmiita sitten katsomaan tilannetta uudelleen ja ryhtymään tarvittaessa lisätoimenpiteisiin, mikäli autoistuminen ja päästöt kehittyvät huonompaan suuntaan. Mutta tämä esitys on askel oikeampaan suuntaan.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! "Tällä päätöksellä maamme siirtyy ympäristöpainotuksen myötä autoverotuksen takapajulasta Euroopan eturiviin." Näin totesi tänään käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä heti tuoreeltaan Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pentti Rantala Ilta-Sanomissa. Se kertoo tämän esityksen syvimmän olemuksen. Esitys on erittäin merkittävä, ja sillä tulee olemaan myönteiset vaikutukset autokantamme uudistumisessa entistä turvallisemmaksi ja entistä ympäristöystävällisemmäksi. Taitaa olla suurin epämiellyttävä totuus osalle oppositiosta myöntää tämän esityksen nappiin osuminen ja ympäristön ja autokannan kannalta merkittävä vaikutus.

Nyt annettu hallituksen esitys toteuttaa hallitusohjelman hyviä kirjauksia. Esityksessä porrastetaan sekä vuotuinen ajoneuvovero että varsinainen auton hankinnan yhteydessä kannettava autovero ilmastonmuutokseen vaikuttavien hiilidioksidipäästöjen mukaan. Periaate on, että mitä pienemmät päästöt, sitä pienempi vero, niin kuin ed. Virolainen tuossa äsken painotti.

Ministeri Kataisen esittelemä autoverouudistus on, arvoisat kollegat, Euroopan laajuisestikin lähes ainutlaatuinen. Vastaavanlainen hiilidioksiditekijät huomioiva autoverojärjestelmä on käytössä toistaiseksi vain muutamassa muussa maassa koko maailmassa. Maamme on siis jatkossa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä Euroopassa, ja hyvä, että maamme haluaa jälleen olla Euroopassa edelläkävijä ja myös uudistusten suunnannäyttäjä.

Jatkossa suomalainen kuluttaja ei hyödy autonsa vähäpäästöisyydestä pelkästään vuotuisen ajoneuvoveron maksun yhteydessä, kuten pääsääntöisesti muissa Euroopan maissa, vaan säästöä syntyy tuhansia euroja jo heti autokaupassa, mikäli valinta osuu siis vähäpäästöiseen ajoneuvoon. Vuotuista ajoneuvoveroa eli käyttömaksua koskeva uudistus on valtiontalouden kannalta lopulta kustannusneutraali, mutta nyt vero sidotaan ainakin minun mielestäni järkevästi päästöihin ja autoilija, jonka auto tupruttaa siis vähiten, maksaa myös tulevaisuudessa vähiten. Eikö tämä ole, ed. Arhinmäki, ihan hyvä periaate?

Uudistuksen jälkeen vuotuinen käyttömaksu voi olla vain jopa alle 20 euroa ja ylimmillään 600 euroa. Se tulee asettumaan tavallisissa autoissa noin 50 euron ja 250 euron väliin. Asteikon ääripäähän eli tuonne 20 euron päähän jäävät vain täysin päästöttömät ajoneuvot, ja vastaavasti vanhempaan tekniikkaan perustuvat raskaat autot jäävät sitten tuonne 600 euron kovimman verotuksen päähän, toiseen ääripäähän.

Uudistuksen myötä paljon polttoainetta kuluttavien henkilöautojen autovero ja ajoneuvovero siis nousevat nykyisestä, mutta on myös hyvä muistaa, että kookkaista autoista on kuitenkin mahdollisuus valita vähemmän polttoainetta kuluttava malli tarvitsematta tinkiä kuitenkaan tuosta kuljetuskyvystä, eli tämä vastaukseksi niille, jotka ovat väittäneet, että tämä kohtelee kohtalokkaasti tai ainakin kovakouraisesti perheitä. Esimerkiksi tila-autoissa, joissa on kuljettajan lisäksi paikka seitsemälle matkustajalle, on useissa automerkeissä mahdollisuus valita polttoainetehokas vaihtoehto. Esimerkkinä kaivoin tuossa päivällä esille Volkswagen Touranin dieselmallin, jonka vuotuinen käyttömaksu tulee olemaan 100 euroa, ja bensakäyttöisellä se tulee olemaan 146 euroa, eli tässä suositaan dieselautoa, ja vastaavasti ostettaessa saman mallin dieselmalli vero laskee 3 400 euroa ja bensamallinkin yli 900 euroa, siis tuo ostohinta.

Arvoisa puhemies! Toivon kuitenkin, että asian käsittelyssä ja tulevaisuudessa tämän esityksen vaikutuksia seurataan ja katsotaan, mitä vaikutuksia sillä on muun muassa tuontiautoihin, joita vielä tänä päivänäkin varsin paljon maahamme tuodaan. Tuontiautojen verotus on sitten oma lukunsa. Sekin olisi syytä saattaa sellaiseen kuntoon, että valitukset eivät työllistäisi meidän viranomaisiamme kohtuuttomasti.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En yhtään epäile sitä, etteikö Autoliitto olisi kehunut tätä esitystä. Siitä ei varmaan ole mitään epäselvyyttä täällä salissa eikä epäselvyyttä siitä, että ne, jotka haluavat halvempia autoja, ovat tyytyväisiä. Siitäkään ei ole mitään epäselvyyttä. Se epämiellyttävä totuus, jonka olemme halunneet tuoda ja raaputtaa vähän pintaa, on se, että kun tätä on mainostettu ennen muuta ekotekona, niin tämä ei nyt ihan tällä esityksellä pidä paikkaansa. Jos todella vähäpäästöiset autot olisivat ne, joiden hinnat olisivat halvenneet, mutta esimerkiksi citymaasturit olisivat kallistuneet, silloin tämä olisi ollut ehkä ekolakikin.

Minä Autoliiton sijaan viittaan esimerkiksi Luontoliittoon, Greenpeaceen, Maan ystäviin, ympäristöjärjestöihin, jotka ovat suhtautuneet nimenomaan kriittisesti siihen, onko tämä tosiasiassa ympäristölaki, ja tästähän se meidän erimielisyytemme on, ei niinkään siitä, onko Autoliitto tyytyväinen ja ovatko ne tyytyväisiä, jotka haluavat halvempia autoja. Siitä on yksimielisyys. Ne varmasti ovat hyvinkin tyytyväisiä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sumuvuoren ja ed. Heinosen puheenvuorojen johdosta haluan kiinnittää huomiota siihen yksityiskohtaan, johonka kannattaisi kaikkien, myöskin hallituspuolueitten kansanedustajien, kiinnittää jatkossa huomiota, että se suuri historiallisuus on siinä uudessa järjestelmässä, aivan niin kuin ed. Heinonen sanoi. Se on se, ja kysymys, kun se väline on kerran hankittu nyt tai sitä ollaan hankkimassa — eduskunta ei ole vielä lopullista sanaansa sanonut — sen jälkeen on, kuinka sitä välinettä käytetään. Ekomerkkiä tällä sovellutusratkaisulla ei kyllä millään saa aikaiseksi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen tuossa puhui asiaa just edellä niin kuin aina. Kyllähän jos näistä päästörajoista puhutaan, mitä tänne on asetettu: Täällä sanotaan näin, että autovero nousisi joillakin henkilöautoilla. Jos katsotaan henkilöautoja, joiden kulutus on 9,4 litraa 100 kilometriltä, nehän ovat tosi bensasyöppöjä, tai sitten dieselissä kulutus on yli 8,5 litraa. Elikkä sitten tietysti, jos on pienempi, niin se alenee, jolloin nämä rajat ovat tosi isot, kun miettii näitä autoja. Tässä pitää olla tosi iso citymaasturi, joka vie 8,5 litraa dieselpolttoainetta. En tiedä, paljonko se koneen tilavuus on, mutta 3 000, jotain tämmöistä, kuutiosenttimetriä. Se kuvastaa sitä, jotta tämä on hyvä esitys sinällään, tässähän on monta hyvää puolta. Mutta jos puhutaan siitä ekologisuudesta, niin siinä tämä esitys ei pidä paikkaansa.

Mutta sinällään se, että tässä nyt Suomen autokanta uudistuu, on hyvä asia. Meillähän on sillä tavalla, niin kuin täällä on todettu, vanha autokanta, ja sen syynä on ollut kallis verokohtelu. Sen takia on tuotu näitä vanhoja autoja tuolta muista maista, vaikka meillä niitä omia on ihan riittävästi olemassa. Mutta olen yhä edelleen sitä mieltä, niin kuin tuossa vastauspuheenvuorossanikin, että nekin vanhat kyllä kannattaa käyttää sillä tavalla tarkkaan, jos tuolla maaseudulla tarvitaan ajaa. Vanhat papat ja mummot asuvat siellä ja käyvät apteekkiostoksilla ja kaupalla, eikä heillä toisaalta ole varaa ostaa sitä uutta autoa, koska joka tapauksessa hankintahinta on pienellä eläkkeellä tai pienillä tuloilla, muillakin tuloilla, vaikka tätä autoveroa lasketaankin, vielä niin kallis, että ei kannata semmoista hankkia, ja toisaalta, onko siinä mitään järkeäkään? Jos ajetaan muutama tuhat kilometriä vuodessa, niin siinä ei tämä maailma pelastu eikä tuhoudu. Sinällään kun katsoo tätä kokonaisuutena, niin pikkuhiljaa autokanta tulee uudistumaan, ja se on hyvä asia. Mikäs ihmeen hätä tässä sinällään on?

Toisaalta kun täällä on kannettu huolta siitä, hankitaanko nyt toinen tai kolmas auto, niin kyllä minä olen sitä mieltä, että yksi ihminen ajaa vain yhdellä autolla kerrallaan. Vaikka niitä olisi viisi autoa siellä pihassa, niin ainakin liikkeessä on ja tien päällä yhdellä saa ajaa yksi ihminen, ja sillä sipuli. Ja useimmiten vielä, kun katsoo tätä keski-ikäistä porukkaa tai vanhempaakin porukkaa vielä suuremmalla syyllä, niin kuinka moni turhan takia niistä ajaa? Kyllä he lähtevät ajamaan sen tarpeen takia, kun heillä on joku asia. Tai sitten on se nuorempi porukka, alle kaksikymppisiä just kortin saaneita tai siinä kieppeissä, jota muut asiat kiinnostavat enemmän kuin jotkut ammatilliset asiat, niin sekin on asiaa. Nimittäin meidän peruskouluissamme oppilaita tarvitaan ja tämmöinen parisuhteen luominen on erittäin tärkeä tehtävä siinä mielessä. Sallittakoon myös vähän semmoinen ralliajo tuolla, koska se edistää meidän kansantalouttamme ja meidän eläkkeidemme maksajia. (Ed. Pulliainen: Ja lisää biodiversiteettiä!) — Joo, ja senkään takia en pitäisi sitä hirveän isona syntinä, eikä pidä syyllistää näitä peräkammarien poikia, jos he sattuvat vahingossa erehtymään lähtemään vaikka sinne naapurikaupunkiin katselemaan tyttäriä. (Ed. Tiusanen: Ja naapurimaahan!) — Vaikka naapurimaahan. Meiltä sitä käydään aika usein tuossa itärajalla ja valitettavasti tuodaan kyllä siinä polttoaine tullessa, mutta sekin kuuluu siihen matkailuun.

Sitten tätä kun tuijotetaan sillä silmällä, että jotkut puhuvat joukkoliikenteestä ja sen tuhoamisesta, niin nämä ovat erimittaisia asioita, koska tätä pitäisi osata katsoa sillä tavalla ja luoda myös tämä veropoliittinen tukiajattelu, mitä se onkin, jotta maaseudulla on eri lääkkeet ja näillä ruuhka-alueilla on eri lääkkeet.

Tähän kytkeytyy nimittäin se ajatus, kun tässä muutetaan tietysti auton hinnassa olevaa veroa ja sitten käyttövoimaveroa muutetaan ja käyttömaksua. Ensinnäkin käyttövoimaveron voisi jättää kyllä kokonaan pois, koska siinä hiilidioksidipäästöt ovat tosi vähät, jos puhutaan hiilidioksidipäästöistä. Sitten muita hiukkasia siellä sattuu olemaan vähän enemmän. Minusta dieselautoilua pitäisi ennen kaikkea tukea siinä mielessä, kun se on vähäpäästöistä, mutta se sinällään kuluttaa myös. Se on tehokkaampaa: kun litroina katsotaan, niin se kulutus on huomattavasti pienempi ajettua kilometriä kohti ja kuljetettua tavaraa kohti. Siinä mielessä dieselautoilua pitäisi edesauttaa enemmän. Tässähän nyt käy sillä tavalla, että hallitus sitten siellä polttoaineveron puolella aikoo dieseliä rokottaa enemmän. Se minusta ei ole mitenkään ekologista eikä järkevää.

Tuolla Pohjois-Karjalan maakunnassa kun on liikkunut, niin siellä työministeri lupaili semmoista ajatusta, että pitää korvata nämä energiaverojen korotukset Pohjois-Karjalassa, siis pohjoiskarjalaisille ihmisille. Minä olen ihan samaa mieltä. Siinähän työministeri on oikeassa. En tiedä miten se, kun katsoo maan tasapuolista kohtelua, sijoittuu. Mutta minä en olisi niin pahoillani, vaikka tämä voitaisiin kohdentaa sillä tavalla, että kaikkialle Suomessa maaseudulle kompensoitaisiin nämä energiaverojen korotukset. Saa nyt nähdä, siitähän jopa tuolla yhdessä valiokunnassa otettiin vähän kantaakin siihen suuntaan, että tämmöinen ajatus olisi mahdollinen. Elikkä turvattaisiin se ajattelu, että maaseudulla ihmiset voisivat asua eikä sitä ylimääräistä kustannusta sälytettäisi sinne, niin kuin nyt tässä tapahtuu tässä polttoaineverojen korotuksen osalta, samaten kuin sähköverojen korotuksen osalta, koska siellä sähköä käytetään enemmän, siis yksityistalouksissa, kuin kaupungeissa, koska siellä itse joutuu polttamaan katuvalonsa ja pihavalonsa ja usein lämmitetäänkin asuntoja sitten sähköllä. Siinä mielessä se kytkeytyy samalla tavalla kolmantena verona vielä tähän, mikä tässä on käsittelyssä tällä hetkellä.

Itse näen tässä pääsääntöisesti myönteisyyttä. Mutta tässä on korjaamisen varaa, ja itse olisin valmis jopa semmoiseen, jotta eduskunta voisi näitä rajoja katsoa uudelleen, onko välttämättä näin niin kuin tässä on esitetty, koska nämä rajat ovat kieltämättä korkeita.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa on sellaisia vähän käsittämättömiä tapoja esimerkiksi niin, että Kela, joka on eduskunnan alainen järjestelmä, pitää valtuutettujen kokousta silloin, kun on täysistunto, ja jouduin poistumaan hetkeksi sinne, en päässyt tuohon ehkä kaikkein parhaaseen aikaan kuuntelemaan kollegojen puheita. Mutta sen kuulin, mitä ed. Kallis huusi silloin ennen lähtöäni ed. Arhinmäelle, että mistä hän on sen keksinyt, että tämä on ekologisesti ei niin kovin hyvä, voisi sanoa, päinvastoin, tiettyyn pisteeseen saakka. Kehottaisin ed. Kallista — pitää myöhemmin kertoa tämä hänelle vielä kahden kesken — tutustumaan Helsingin Sanomien 3.11. ilmestyneeseen lehteen, sivulle A 6. Siinä on aika selkeästi toimittajan hyvällä ammattitaidolla todettu juuri nämä asiat, mihin tämä puolitiehen jäävä veronalennus johtaa. Toisaalta pääkirjoitus kehuu kyllä kovasti, että tämä on aivan oikea ratkaisu. Tässä onkin nämä kaksi näkökulmaa, voi sanoa, aivan oikein.

Voimme antaa tunnustusta hallitukselle, että se on lähtenyt hiilidioksidipohjaiseen autoverouudistukseen, ja myös ajoneuvoverouudistus pohjautuu tähän. Mutta ne parametrit, mitä se käyttää tässä, eli tätä 220:tä grammaa hiilidioksidia kilometriä kohti, niin tuo luku on liian suuri. Lähtisin itse siitä, että kun kerran ajoneuvoveronkin kohdalla on 190 grammaa, niin miksi ei tämä sama olisi myöskin autoveron kohdalla.

Sitten tämä ajatus, että nyt kun on otettu välineet lakiin, tai tullaan ottamaan, toivon mukaan, niin niitä voidaan myöhemmin sitten täsmentää. Tietysti se on mahdollista ja toivottavaa, mutta kokemus on osoittanut, että olisi tietysti parempi tehdä alusta alkaen sellainen laki, joka olisi ekologisesti mahdollisimman toimiva, koska huonompi malli jää hyvin helposti pysyväksi. Ja tässähän on muita intressejä mukana myös, niin kuin autojen myynnin intressi, myydä mahdollisimman paljon autoja halvemmalla. Toinen intressi on tietysti se, että hiilidioksidipäästöt, joidenka osuus liikenteen tuottamana koko ajan kasvaa, saataisiin hillittyä. Koko liikennehän on niistä noin viidenneksen, tieliikenne sitten kuitenkin vähemmän eli noin 15 prosenttia kaiken kaikkiaan.

Arvoisa puhemies! On myös muutama muu seikka, joka on hyvä tässä kohden tuoda esiin. Yksi niistä on telematiikan kehittäminen. Jos meillä olisi telematiikka kehitetty, niin me pystyisimme myös kilometrikohtaisia ja hiilidioksidipäästökohtaisia parametreja käyttämään. Tämä järjestelmä teoreettisesti on olemassa. Teoriat on keksitty, käytäntöjä on sovellettu, mutta Suomessa telematiikan kohdalla me olemme edelleenkin siellä jonon hännillä.

Biopolttoaineista myös ministeri alkupuheenvuorossaan puhui. Se on todellakin tarkka paikka Suomella, miten me todella otamme biopolttoaineet mukaan omaan liikennepolitiikkaamme siltä näkökulmalta, onko näiden biopolttoaineiden käyttö suorassa suhteessa nimenomaan meidän tapauksessamme Kaakkois-Aasian sademetsien häviämiseen. Näin ollen tämä kysymys, mitä biopolttoaineita ja missä tuotettu, on aivan keskeinen asia. Maapallon hiilidioksidipäästöistä noin viidesosa tulee sademetsien tuhoamisesta. Tämä on hyvin keskeinen asia. Muun muassa pohjoisella pallonpuoliskolla muuta planeettaamme nopeampi tapahtuu jään sulaminen, lämpötilan nousu, johtuu juuri siitä, että päiväntasaajan alueella ja nimenomaan päiväntasaajan pohjoispuolella, esimerkiksi Kalimantaniassa, Malesian niemimaalla, Intiassa poltetaan puuta. Siitä ne pienhiukkaset nousevat yläilmakehään ja laskeutuvat sitten jäätikköalueille, ja jäähän on varsin tummaa, mustaa, Grönlannissa. Tämän olemme toki kaikki huomanneet.

Sitten tuo katalysaattorikysymys, se, että tämä laki edistyessään, eteenpäin mennessään, vähentää niiden autojen määrää, joissa ei ole katalysaattoria. Katalysaattori on varmasti hyvä asia, mutta katalysaattori sinänsä ei vähennä lainkaan hiilidioksidipäästöjä, ja se tosiasia, että parempaa autotekniikkaa tulee ajan myötä tämän lain mukana, ei poista taas sitä tosiasiaa, että ne huonomman tekniikan autot, vanhemmat autot, siirtyvät kuitenkin käytettyinä autoina käyttöön, niitä ei todella ajeta romutettavaksi, vaan niitä käytetään sitten joka tapauksessa. Tällöin halpojen käytettyjen autojen myynti pysyy joko entisellään tai lisääntyy, ja nythän on jo tiedossa, että käytettyjen autojen hinnat laskevat varsin nopeasti, ehkä jo tämän vuoden aikana.

Julkisen liikenteen tulevaisuus tämän lain vaikutuksesta on tietysti osittain auki. Mutta kokemukset aikaisemman veronalennuksen ajalta osoittavat sen, että linja-autolla matkustaminen vähentyy. Näin ollen tämä tilanne, miten me tämän asian pystymme hoitamaan, kompensoimaan, on meidän yhteinen huolemme. Näin ollen jälleen kerran olisi viisasta siirtää tämä 220 gramman parametri varhaisempaan vaiheeseen, 190 grammaan hiilidioksidia kilometriä kohti.

Puhemies! Esimerkkinä siitä, mitä tämä nykyinen hallituksen esitys merkitsee, on se, että sellaisen Volvo 60:n, joka on turboahdettu, jossa on 2,5 litran moottori ja käsivaihde, ostohinta laskee. Sen tehot ja huippunopeudet ovat niin sanotusti kovaa luokkaa, mutta on mielestäni aivan selvä, että sen tyyppisten autojen hintaa ei pitäisi laskea. Näin ollen tämä keskimääräinen kulutus, 9,4 litraa 100 kilometrillä, pitää sisällään niin paljon todella suuritehoisia moottoreita, että tämä ekovaikutus tämän lain voimaan tullessa, jos se näin tulee voimaan, ei ole mielestäni osuva. Kun dieseliä voi polttaa 100:aa kilometriä kohti vielä sellaisen määrän kuin 8,5 litraa, niin se pitää vieläkin suurempia autoja sisällään, painavampia autoja, ja näin ollen jälleen kerran tämä hiilidioksidigrammamäärä on liian suuri.

Täällä valtiovarainministeri viittasi myös toiseen asiaan eli diesel- ja bensiiniveron nostamiseen. Kuitenkin se nostaminen on niin pieni teko, siis sen käytännön vaikutus, että keskimääräisesti se ei tule vähentämään autoilua. Tämäkään hallituksen lakiesitys mielestäni ei tule vähentämään autoilua, ja näin ollen paradoksaalisesti hyvän asian mukaan ottaminen lisää autojen myyntiä, lisää autojen määrää maanteillä, ei poista vanhentuneita autoja käytännön liikenteestä, vaan tulee uusia autojen käyttäjiä mukaan maanteille. Näin ollen teen itse kaiken parhaani siinä, että meillä olisi täällä eduskunnassa toisen tyyppinen lopputulos, josta voisimme toivon mukaan olla yksimielisiä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen on käyttänyt pari puheenvuoroa, joissa hän on näihin biopolttoaineisiin kiinnittänyt huomiota. Kun nyt myöskin tuolta kokoomuksen puolelta meneteltiin samoin, niin kiinnitän huomiota semmoiseen pieneen varovaisuuteen yleistyksessä. Nyt tästä palmuöljystä on tullut todellinen rasite, ja kuitenkin tilanne on sillä tavalla, että nyt tämän pesuveden mukana alkaa mennä sitten kaikki muukin. Silloin kun niin sanotulla joutomaalla — ed. Tiusanen tietää, mikä on joutomaaluokitus Suomessakin — kasvatetaan näitä kasveja, ja niillä ei voi siis ihmisen ravinnoksi kelpaavia kasveja kasvattaa, niin nyt tällä operaatiolla, jossa ed. Tiusanenkin juuri äsken taas oli pariin kertaan liikenteessä, tuhotaan nyt näitten joutomaitten hyödyntäminen, ja siinä kyllä ei ole mitään järkeä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näistä joutomaista olen sikäli samaa mieltä, että esimerkiksi Brasiliassa São Paulon ympäristössä on valtavan suuria alueita, jotka eivät ole missään hyödyllisessä käytössä. Ne ovat ikään kuin rikkaiden sijoituskohteina jne. Siis joutomaat ovat selvä asia.

Mutta tosiasiassa yksinomaan Indonesian kohdalla tapahtuu niin, että miljoona hehtaaria hakataan sademetsää, primäärimetsää vuositasolla ja pääsääntöisesti joko öljypalmun tai sitten selluteollisuuden käyttöön. Nämä öljypalmuplantaasit ovat toki niin suuri ongelma, monokulttuuri ja samalla sitten biodiversiteetin häviäminen toisella puolella, että siihen pitää meidän ottaa vakava suhde. Toisaalta vielä 20 prosenttia maapallon kaikista hiilidioksidipäästöistä tällä hetkellä tulee sademetsien tuhoamisesta.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Luterilaisen kirkon virsikirjauudistuksesta on vähän yli 20 vuotta kulunut, ja edelleenkin silloin tällöin kuulen valituksia, että mitäs varten te siitä semmoisen teitte. Minä luulen, että autoveron uudistaminen on vähän saman tyyppinen asia: teki niin tai näin, niin aina voidaan esittää perusteltua kritiikkiä, että olisi pitänyt tehdä jollakin muulla tavalla, sitä verotusta kehittää, liikenteen ja autoilun verotusta. Kun joku päätös tehdään johonkin suuntaan, lähdetään linjaa viemään, niin varmasti löytyy ihmisiä, joiden kohdalla voidaan osoittaa, että heidän tilanteensa vähän heikkenee, vaikka sen uudistuksen tavoitteiden mukaisesti noin yleisesti ottaen pystyttäisiinkin kulkemaan.

Nyt tämän hallituksen nämä esitykset, jotka liittyvät ajoneuvoveroon ja autoveron muuttamiseen, ovat minusta pääsääntöisesti erittäin hyviä ja sen ajattelun mukaisia, jota itse olen valmis kannattamaan. Verotuksen suuntaaminen päästöjen mukaisesti nousevaan hintaan ja veroon on oikea suunta ympäristönsuojelullisista syistä. Tämä on ihan perusteltu linjaus.

Olin viime viikolla Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa mukana Oslossa, ja siellä kosketti ja liikuttikin suorastaan se valtava innostus, jolla puhuttiin niistä keinoista ja niistä tarvittavista toimenpiteistä, joilla voidaan torjua tätä nopeata ilmastonmuutosta ja parantaa ympäristön tilaa, ennaltaehkäistä tilanteen huononemista. Samanlaista innostunutta keskustelua, jossa oltiin suurin piirtein samaa mieltä asian tärkeydestä, käytiin täällä eduskunnassa vähän aikaisemmin, ja tietyllä tavalla nämä ehdotukset ovat nyt sen mukaisia.

Mutta se, mikä täällä on jäänyt monia muitakin kaivelemaan, on jäänyt myös minua kaivelemaan, että tämä rohkeus, jota hallitus osoittaa, ei ole ihan niin suuri kuin ehkä olisi voinut toivoa ja mielellään olisi nähnyt. Nythän tämän uudistuksen myötä autovero, siis auton hankintaan, ostoon liittyvä vero, kevenee 80 prosentilla niistä autoista, joita ostetaan, ja tämä auton hinta nousee vain 20 prosentissa niistä autoista, joita markkinoille tulee. Tämän uudistuksen myötä valtion tulot vähenevät 262 miljoonaa, kun otetaan se arvonlisäveron vaikutus huomioon. Siis 262 miljoonaa on tämän tuloja keventävä vaikutus, jolla on myös merkitys tietysti valtiontalouden kannalta, kun muitakin menoja on tiedossa. Nämä ovat semmoisia epäkohtia, joita voisi vielä miettiä.

Täällä on kiinnitetty huomiota siihen, että tämä raja, jonka kohdalla sitten auton hankintahinta tai verotus alkaa keventyä, on liian isokulutteisten tai suuripäästöisten autojen kohdalla. Olen samaa mieltä. Sehän on noin 9,4 litraa 100:lla kuluttavien autojen kohdalla, missä se verotaso pysyy suurin piirtein ennallaan, ja sitten sitä suurempikulutteisten autojen kohdalla autojen hankintahinta nousee tämän verotuksen kiristymisen johdosta. Ne ovat aika isoja ja aika paljon saastuttavia autoja sen kokoluokan autot. No, tämä on seurausta siitä, että autoverotus siis yleisesti kevenee, mistä autoalan liikkeet tietysti ovat olleet tyytyväisiä. No, tätä voidaan perustella sillä, että autokantaa pyritään saamaan uudemmaksi, millä on sitten ympäristövaikutuksia.

Mutta niin kuin täällä on aikaisemmin todettu, niin silloin kun mietitään autoilun, liikenteen ja autokannan vaikutusta ympäristöä kuormittavana tekijänä, pitää ottaa huomioon myös auton rakentamiseen käytettävän energian määrä. Käyttämällä vanha auto ikään kuin loppuun saakka, vaikka se kuluttaa polttoainetta ehkä paljon ja päästöjä tulee paljon, voidaan välttää uuden auton hankkiminen, ja rakentamiseen kuluva energia on jo käytetty. Näitä asioita pitäisi punnita. Ehkä tässä hallituksen esityksessä ei ole käyty näitä riittävästi läpi.

Se, mitä pidän näissä esityksen perusteluissa hyvin tärkeänä asiana, joka nousee esiin, ja uskon, että sillä on merkitystä sitten myös ympäristönsuojelullisesti laajemmin ja ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta, on se, että kun tuodaan näin arkinen, näin konkreettinen, näin laajoja kansankerroksia koskettava asia kuin tämä autovero, kun se tuodaan kansan tietoisuuteen ja siinä tuodaan nämä ympäristö- ja ilmastonmuutos-, saasteperusteet, niin silloin tämä menee läpi kaikkien kansankerrosten hyvin vahvasti, vahvemmin kuin ehkä millään muilla keinoilla, tämä tietoisuus siitä, että voi osallistua ehkä myös sitten vapaaehtoisesti joillakin muilla toimin siihen, että hiilidioksidipäästöjä pienennetään. Tämmöisen tietoisuuden lisäämisenä tämä varmasti toimii hyvällä tavalla.

Vielä, arvoisa puhemies, viimeisenä asiana: En ole voinut olla täällä ihan koko ajan keskustelua seuraamassa, mutta sinä aikana, minkä olen ollut täällä, en ole huomannut, että kukaan hallituspuolueitten taholta tai muuten olisi nostanut esiin yhtä positiivista asiaa, joka saattaa liittyä tähän esitettyyn uudistukseen, nimittäin sitä, että jos autojen hinnat tulevat halpenemaan, niin sehän merkitsee sitä, että myös inflaatiota hillitään samalla lailla. Jotkin tuotteet siis meillä kuitenkin halpenevat, vaikka monet maksut nousevat. Tällä voi olla tällainen inflaatiota hillitsevä vaikutus jossain määrin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! EU:n komissio ehdotti taannoin direktiiviä henkilöautojen verotuksesta. Sen mukaan henkilöautojen rekisteröintivero, jota autovero Suomessa edustaa, poistetaan samalla kun rajoitetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Hallituksen esitys ajoneuvoverosta lähtee siitä, että alin päästöraja olisi 66 grammaa kilometriltä. Raja on niin alhaalla, ettei tällä hetkellä ainakaan ole olemassa autoa, joka tuon rajan saavuttaisi. Hallitus esittää ajoneuvoveron soveltamista entiseen tapaan myös autojen painon mukaan. Huomion kiinnittäminen päästöihin painon sijasta olisi enemmän suosinut kuljetussektoria. Myös autoveroa muutetaan päästöjen vähentämistä suosivaan suuntaan. Toivon, että jatkossa liikenteen verotusta muutetaan niin, että autovero poistetaan kokonaan ja että ajoneuvovero perustuisi vain päästöjen määrään. Hallituksen tekemillä muutoksilla ei ole kovin suuria vaikutuksia liikenteen verotukseen, joka ei ole muuten kovin paljon kokonaisuudessaankaan.

Arvoisa puhemies! Liikenne maksaa vuosittain erilaisina veroina yli 6 miljardia euroa. Liikenneministeriön koko budjetti on kolmasosa liikenteen maksamista veroista. Nyt tarvitaan pitemmän tähtäimen toimenpideohjelmaa väylien ja logistiikan kehittämisestä, kuljetusyritysten toimintaedellytysten parantamisesta sekä liikenteen verorasitusten vähentämisestä ottamalla huomioon päästöjen vähennykseen tähtäävät tavoitteet.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle vielä tänä päivänä viimeisen kerran biopolttoaineista — hän kuuntelee varmasti jossakin tätä saarnan viimeistä osiota: Se näkökohta, kaikki, mitä hän sanoo sademetsistä, on ihan ok. On hieno asia, että hän varjelee sademetsiä. Se on kunniakasta työskentelyä joka suhteessa. Mutta se, kuten minä yritin äsken sanoa, että tällä varjolla tuomitaan kaikki muu toimeliaisuus biopolttoaineitten tuottamiseksi, voi olla äärimmäisen kohtalokasta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nimenomaan on tärkeätä, että biopolttoaineet katsotaan tarkkaan, mikä niiden luonne on, mistä ne ovat lähtöisin. Tietysti toisen sukupolven, kolmannen sukupolven biopolttoaineet ovat vielä oma kysymyksensä. Mutta tällä hetkellä esimerkiksi ruotsalaiset pitävät kaulansa puhtaana niistä ongelmista, mitä bioetanolin valmistaminen Brasiliassa aiheuttaa, sosiaalisista ja ympäristöllisistä ongelmista. Brasilian presidentti, vaikka hänen taustansa on ay-liike, tai ehkäpä sen vuoksi, en tiedä, on nyt myymässä konsessioita suurille metsäfirmoille Amazonas-alueelta. Tässä on aika tavalla ongelmallisia tilanteita, jotka nyt liittyvät nimenomaan siihen, että maapallolla on hurja biopolttoainebuumi. Siihen liittyy myöskin sitten viljan hinnannousu.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan tähän biopolttoainekeskusteluun pitää puuttua sen verran, että nythän on kyse siitä — tässä ed. Pulliainen on ihan oikeassa — että tässä on vaara sillä tavalla käydä, jotta nyt Suomessa unohdetaan se puoli ja otetaan näitä esimerkkejä maailmalta. Silloin ne mahdollisuudet, mitä Suomessa on olemassa, jätetään käyttämättä. Meillä Suomessa on kuitenkin olemassa vielä, uskon sillä tavalla, semmoisia maita, jotka eivät välttämättä ole käypiä elintarviketuotantoon, ja mahdollisesti on ylijäämääkin jossakin. Tietyllä tavalla voidaan peltoenergiaa todennäköisesti hyödyntää, se ei vaikuta vielä tähän Suomen ruokahuoltoon eikä mihinkään muuhunkaan maailman ruokatalouteen. Sitten toinen asia on turvediesel, josta on puhuttu. Minusta pitää tutkia sekin mahdollisuus, mitä Suomessa sillä puolen on mahdollista saatavissa. Sitten yksi iso asia on tässä puupolttoaineet, joiden osalta on vahva kehitystyö käynnissä.

Pitkässä pelissä kyllä meidän pitää pyrkiä siihen, jotta meillä liikennepolttoainetta mahdollisimman laajasti voidaan tuottaa omassa maassa. Todennäköisesti ihan 1—10 vuoden aikana me emme omavaraisuuteen pääse, mutta pitkässä pelissä siihenkin pitää päätyä, koska öljyvarat jossain vaiheessa loppuvat ja silloin meidän pitää saada liikkua uusiutuvilla luonnonvaroilla.

Erkki   Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Rautavaaran mummo hyväntahtoisena henkilönä lämpimästi joko kannattaa tai vastustaa ed. Tiusasen tai ed. Pulliaisen näkemyksiä brasilialaisesta biopolttoaineesta ja sen merkityksestä ilmastonmuutokseen. En tiedä, kuinka lopulta käy, mutta sen tiedän, että rautavaaran mummon on päästävä autolla, henkilöautolla, toisinaan Kuopioon, koska Rautavaaralta ei Kuopioon muuten pääse, ja toisaalta rautavaaran mummon on tulevaisuudessakin voitava hengittää riittävän puhdasta ilmaa. Siinäpä pulma ratkaistavaksi.