Pentti   Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kun nyt tänään juuri olin tuolla Kelan valtuutettujen kokouksessa, niin pitää toki todeta vielä tästä Kansaneläkelaitoksesta se asia, että ne paineet, mitkä siihen kohdistuvat, ovat kaiken kaikkiaan tietysti suuria muun muassa lääkekorvausten jatkuvan kasvun kautta, mutta toisaalta on tietysti todella monia asioita, muun muassa valituskysymykset, jotka ovat suoraan sanottuna rempallaan. Kansaneläkelaitoksen päätöksistä, joihin asianomainen on tyytymätön, joutuu runsaat kaksi vuotta pahimmillaan odottamaan lopullista päätöstä. Ihmisoikeustuomioistuin on todennut viiden vuoden olevan ihmisoikeuksien vastainen, mutta kyllä 2 vuotta 3 kuukautta, joka nyt on valitusten keskimääräinen aika silloin, kun ne menevät aina vakuutusoikeuteen saakka, on myös aivan liian pitkä.

Mutta sitten tähän hallintoon. Tätä hallintoa on muutettu tässä jatkuvasti ja sitä on ikään kuin tehty linjakkaammaksi, ja näiden hallintomallien linjaushan on se, että niistä tehdään yhä enemmän ikään kuin liike-elämän hallintomallien mukaisia. Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen. Sen pitää siinä asemassa pysyä. Ja myös tämä ainainen, voinko sanoa, vallanhimo, mikä on valtioneuvoston puolella lähinnä sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä ollut Kelan suuntaan ja sen osakesalkkuun nähden, pitää saada pysymään aisoissa ja se pitää pitää aisoissa. Näin ollen tämä asia on varmasti tärkeä myös sisällöllisesti.

Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta todella paneutuu tähän, onko tämä muutos, jota nyt esitetään, esimerkiksi demokratian näkökulmasta oikean suuntainen.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen viittasi puheenvuorossaan siihen, että valitusajat Kelan päätöksistä ja eräistä muistakin sosiaaliturvaetuuksista ovat kovin pitkiä. Eduskuntahan käsitteli tätä ongelmaa viime vuonna, kun hallitus esitti, että alueelliset valituslautakunnat lakkautettaisiin. Silloin tätä perusteltiin sillä, että nämä käsittelyajat ovat niin pitkiä, ne olivat silloin vuosi ja 8 kuukautta. Sitten hallituksen esityksen mukaisesti tilannetta parannettiin lakkauttamalla alueelliset valituslautakunnat. Ja nyt, kuten kuulimme, valitusajat ovat 2 vuotta ja 4 kuukautta. Kuten näemme, edellisenkin hallituksen saavutukset ovat huomattavia.

Esa Lahtela  /sd:

Arvoisa puhemies! Tässähän pääjohtajavaltaa kasvatetaan, ja siinä mielessä ed. Tiusanen on ihan oikeassa, että tätä on hyvä katsoa sen demokratian näkökulmasta, miten tämä toimii. Elikkä tässäkin Kela menee siihen suuntaan, että siitä tulee vähän samoja viitteitä sisällään pitävä kuin joku yritys. Aikanaan sitten näkee, koska tämähän on eduskunnan alla oleva laitos, pitääkö siihen johonkin suuntaan sorvata muutoksia.

Mutta sitten yksi asia. Kun tässä oli puhe valitusajoista, niin itsellänikin tuolla pöydällä on hirveän monta paperia ja valitusta ja valtakirjaa. Yksi ongelma näyttää olevan se yhä edelleen, että Kelassa on kyllä viisaat asiantuntijalääkärit, jotka antavat lausuntoja näistä eri asioista. Kyllä he asiakasta, potilasta, näkemättä tietävät sitten, mikä tilanne on ihmisellä. Minusta tässä pitäisi nyt tehdä semmoinen juttu, että kun se uusi systeemikään ei näy toimivan, niin kaikilta niiltä erikoislääkäreiltä otetaan oikeudet pois, jotka kirjoittavat semmoisia lausuntoja, kerta ne ovat tyhjänpäiväisiä. Jos erikoislääkärit eivät ole päteviä tekemään niitä lausuntoja, niin ei kun vaan oikeudet pois, koska Kelan lääkärit tietävät näköjään kaikki asiat.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkelaitos on tärkeä toimija jokaisen suomalaisen kannalta. Toisekseen Kansaneläkelaitos ja sen hallinto kiinnostaa poliitikkoja, niin kuin tässäkin lähetekeskustelussa muutamassa puheenvuorossa on kysytty demokratian perään. Kansaneläkelaitoksen hallintoa uudistettiin viisi vuotta sitten tilanteessa, missä sitä hallintoa oli yritetty uudistaa useita kertoja aikaisemminkin. Sattui vaan sitten olemaan ministeri Perho ja sattui olemaan sellaisia sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniä, joilla oli tahto viedä asioita läpi niin, että saatiin niissä olosuhteissa ja senhetkisessä tilanteessa Kansaneläkelaitoksen hallinto siihen malliin, että esimerkkinä muodiksi tullut ulkopuolinen hallitus alkoi osaltaan johtaa Kansaneläkelaitosta. Tässä tilanteessa ei muutettu peruslähtökohtaa eikä muuteta tällä muutosesitykselläkään peruslähtökohtaa siitä, että Kela on jatkossakin eduskunnan alainen laitos ja Kelan toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat Kansaneläkelaitoksen valtuutetut.

Tuolloin 2002 päätöksenteko sisälsi useita kompromisseja, useita kompromisseja siitä syystä, että tahto viedä hallinnonuudistus 2000-luvun alun sillä hetkellä realistiselle tasolle oli siksi suuri, että kompromissien kautta eteenpäin mentiin. Tuota hallintoa ei ole missään tilanteessa testattu äärimmäisissä olosuhteissa vastuusuhteiltaan, ja tällä tarkoitan esimerkiksi sitä, että Kelan johtaja ja varapääjohtaja ovat olleet hallituksen jäseniä.

Kelan valtuutetut laittoivat liikkeelle tilintarkastajat selvittämään mahdollisia ongelmakohtia, ja tänään olemme tilanteessa, missä meillä on käsittelyssämme hallituksen esitys, jolla virtaviivaistetaan ja selkeytetään vastuusuhteita. Tärkeää on demokratia ja tärkeää on se, että eduskunnan alainen laitos Kela toimii niin hyvin kuin mahdollista myös poliittisen ohjauksen osalta, mutta kyllä operatiivinen johto ja strateginen johto pitää pystyä erottamaan toisistaan. Tällä esityksellä näin tehdään.