Anneli Kiljunen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kelan valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2007 on kertomus toisaalta jatkuvuudesta, perusturvasta ja suomalaisesta luottamusyhteiskunnasta, hyvinvointiyhteiskunnasta. Toisaalta se on kertomus suurista haasteista, kehittämistyöstä ja yhteiskunnallisista muutoksista, jotka heijastuvat ihmisten arkeen ja suomalaisten tulevaisuuteen.

Vuonna 2007 pidettiin eduskuntavaalit, minkä seurauksena valtuutetut vaihtuivat aina puheenjohtajaa myöten. Tässä yhteydessä on aihetta kiittää edeltäjääni Maija Perhoa, joka johti valtuutettujen toimintaa nyt puheena olevan toimintavuoden ensimmäisen neljänneksen.

Viime töikseen edelliset valtuutetut käynnistivät selvityksen, jonka tavoitteena oli arvioida vuonna 2002 voimaan tulleen Kansaneläkelaitoksen hallinnollisen järjestelyn toimivuutta ja vastuiden selkeyttä. Selvityksen perusteella käynnistettiin ministeriössä lainvalmistelutyö, jonka pohjalta hallituksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa viime syksynä, ja laki tuli voimaan tämän vuoden alussa.

Keskeinen sisältö on, että Kansaneläkelaitoksen hallituksen ja valtuuston tehtäväjakoa selkeytettiin, hallituksen kokoonpanoa tarkennettiin ja työjärjestystä muutettiin. Kelan pääjohtaja ja hänen sijaisensa eivät enää ole hallituksen jäseniä, vaan hallitus muodostuu kokonaisuudessaan laitoksen ulkopuolisista henkilöistä. Työjärjestyksen hyväksyy hallitus eivätkä valtuutetut, kuten aikaisemmin oli.

Arvoisa herra puhemies! Viime vuonna 70 vuotta täyttäneen Kansaneläkelaitoksen rooli ja merkitys on huomattava suomalaisessa yhteiskunnassa ja sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä. Kelan hoitaman sosiaaliturvan menot olivat toimintavuonna yhteensä runsaat 10,5 miljardia euroa. Etuusmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 5,9 ja kaikista sosiaalimenoista 23,3 prosenttia. Eniten kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli sairausvakuutuskorvauksissa, joissa kasvu oli lähes 6 prosenttia. Työttömyysturvan menot pienenivät ilahduttavasti 13,5 prosenttia. Työttömyys on edelleen laskusuunnassa, joten myös menot jatkanevat laskuaan. Työmarkkinatukea sai Kelasta työllisyystilanteen paranemisesta huolimatta kuitenkin edelleen runsaat 200 000 henkilöä. Saajamäärältään suurin Kelan etuuksista ovat sairaanhoitokorvaukset, joita sai yhteensä 4,1 miljoonaa henkilöä. Eläkettä Kelasta sai vuoden lopussa lähes 800 000 henkilöä ja lapsilisää maksettiin miljoonasta lapsesta. Pitkällä aikavälillä Kelan sairausvakuutusmenot jatkavat kasvuaan ja eläkevakuutuksen menot pienenevät. Lääkekustannukset ovat sairausvakuutuksen ehdottomasti suurin menoerä. Lääkkeiden hinnat ovat nousseet jatkuvasti kelakorvausten myötä.

Tulevaisuuden haasteet Kelan korvausten suhteen ovat suuret. Lähtökohtana pitää olla, että potilaiden hoito ja tarpeellinen lääkkeiden saanti turvataan tasa-arvoisesti. Koska tiedämme hyvin, että yhä useampia sairauksia lääkitään yhä tehokkaammilla ja kalliimmilla lääkkeillä, on myös terveydenhuollon kustannusrakenteita tarkasteltava ennakkoluulottomasti ja tehtävä tarpeellisia muutoksia. Tiistaina saimme käydä lähetekeskustelua lääkkeiden viitehintajärjestelmästä. Se on esimerkki lääkekustannusten nousua hillitsevästä ja hyvästä lainsäädännöstä. Lakiesitys parantaa myös potilaan oikeusturvaa ja pienentää hänen lääkekustannuksiaan.

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkelaitoksen merkitys suomalaisen arjen turvaajana on keskeinen. Kela maksaa monille suomalaisille jokapäiväistä, elintärkeää perusturvaa. Siksi on olennaista, että palveluketju on aukoton ja yhtenäinen. Kelassa käynnistettiin vuonna 2007 palvelutoiminnan kehittämisohjelma. Ohjelman tavoitteena on yhtenäisesti palveleva Kela, jossa palvelu lähtee asiakkaan tarpeista ja hänen asiansa hoidetaan kokonaisvaltaisesti, helposti ja läheltä. Tavoitteena on kehittää yhä parempaa sähköistä palvelua ja asiointia, tehostaa toimistoverkostoa ja keskittää puhelinpalveluja.

Olemme varmasti kaikki saaneet palautetta huolestuneilta kansalaisilta, jotka pelkäävät palvelun heikkenevän. Tähän mennessä Kelan toimistoja ei ole lakkautettu, mutta Kelan monimuotoisten palvelukanavien käytön lisääntyessä joudutaan yhdistämään ja keskittämään palvelutoimistoja. Näin erityisesti siellä, missä toimistoverkko on maantieteellisesti tiheä ja julkisin kulkuneuvoin yhä saavutettavissa, kuten Pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä.

Arvoisa herra puhemies! Asiakaspalaute on yleisesti ottaen kiitettävää. Kela on onnistunut palvelutoiminnoissaan hyvin ja paikoin erinomaisesti. Etenkin maksatuksen hoitajana Kela toimii erittäin tehokkaasti. Ongelmia kuitenkin on edelleen. Tunnemme kaikki hyvin sen kritiikin ja turhautumisen, jota kansalaiset kokevat, kun Kelan päätökset ovat olleet kielteisiä tai tuet ovat kohtuuttomasti viipyneet. Myös valitustiet koetaan riittämättömiksi. Kritiikkiä aiheuttaa myös epäoikeudenmukaiseksi koettu lainsäädäntö. Tähän kritiikkiin meistä jokainen on varmasti kansalaiskirjeissä saanut ottaa kantaa. Valtuutetut ovat jokaisessa kokouksessa saaneet selvityksen eri etuushakemusten keskimääräisistä läpimenoajoista. Keskimäärin tavoitteet on saavutettu hyvin, mutta yksilön kannalta katsottuna tilanne on aina erilainen. Kelan kohdalla kyse on perusturvasta, ja sitä odotettaessa saatetaan joutua turvautumaan myös toimeentulotukeen. Ihmiset kokevat sen helposti myös nöyryyttäväksi prosessiksi.

Vuoden aikana tehtiin noin 13,5 miljoonaa etuusratkaisua, joista vajaat 30 000 johti valituksen tekemiseen. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen lain mukaan Kelan päätöksistä valitetaan sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan paitsi työttömyysturvaa ja opintotukea koskevissa asioissa. Lain tavoitteena oli yhdenmukaistaa muutoksenhakujärjestelmä ja vahvistaa oikeusturvaa sosiaaliturvamuutoksenhaussa. Tavoitteena oli niin ikään käsittelyaikojen lyhentäminen. Kuitenkin uudistus johti asioiden lisääntymiseen ja käsittelyaikojen pidentymiseen.

Valtuutetut käsittelivät sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan valitusten käsittelytilannetta perusteellisesti syyskuun kokouksessa. Totesimme, ettei yli 13 kuukauden mittainen keskimääräinen käsittelyaika, jonka tämä uusi lainsäädäntö oli prosessina aikaansaanut, ole kansalaisten oikeusturvaa eikä toimeentuloa ajatellen mitenkään hyväksyttävä. Lähetimme joulukuussa 2007 sosiaali- ja terveys- sekä valtiovarainministeriölle kirjelmän, jonka pohjalta sosiaali- ja terveysministeri valmistelikin hallituksen esityksen, joka kevätistuntokaudella oli eduskunnan käsittelyssä. Keskeinen sisältö ja tavoite on tehostaa lautakunnan työtä.

Arvoisa herra puhemies! Kela on suurten tulevaisuuden haasteiden edessä. Kelan tehtävät ovat viime vuosina nopeasti laajentuneet. Lapsiperheiden toimeentuloturvasta äitiysavustus, lapsilisät ja lasten kotihoidon tuki on siirretty Kelan hoidettaviksi 1990-luvulla. Samalla vuosikymmenellä myös opiskelijoiden opintotuki, sotilasavustus, yleinen asumistuki, työmarkkinatuki ja koulumatkatuki siirrettiin Kelan vastuulle. Juuri keväällä teimme päätöksen elatustuen maksatuksen siirtämisestä Kelalle. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut on myös siirretty Kelalle. Myös omaishoidon tuen maksatusta Kelan kautta suunnitellaan.

Kelaan perusturvan hoitajana kohdistuu lähivuosina suuria haasteita ja odotuksia. Myös terveydenhuollon sähköiset uudistukset, kuten sähköinen lääkemääräys, tuovat Kelalle uusia haastavia tehtäviä ja toimeksiantoja. Organisaatio on paineessa eläköitymisen ja uusien tehtävien vuoksi. Lähivuosina Kelasta siirtyy eläkkeelle runsaasti osaavaa henkilökuntaa, joka vie organisaatiosta väistämättä mukanaan myös hiljaista tietoa. Jatkossa yhä useammin sosiaaliturvan maksatus voi olla Kelan vastuulla, mutta asiakkaan palvelukokonaisuudesta vastaa kunta. Kelan hyvät toimintakäytännöt ja aito yhteys kuntiin ovat tärkeitä, jotta asiakkaan ja henkilöstön kannalta rakentuu toimiva palvelukokonaisuus.

Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvan uudistamiskomitea eli Sata-komitea on nyt työskennellyt runsaan vuoden. Tavoitteista tiedämme, että tavoitellaan perusturvan riittävää tasoa ja työn kannattavuuden parantamista, järjestelmän yksinkertaistamista ja verotuksen uudistamista. Varsinaista sisällöllistä keskustelua ei ole kuitenkaan vielä päästy julkisesti käymään. Valtuutetut ovat korostaneet, että eri etuuksien toimeenpanossa menettelytapojen tulisi olla mahdollisimman yhteneväiset ja niistä tulisi säätää kootusti. Sosiaaliturvan uudistamiseen liittyy paineita ja odotuksia moneenkin suuntaan. Kaikkien tarpeita ei voida toteuttaa, mutta kaikkien tarpeet on hyvä huomioida ja keskusteluttaa. Siinä on toivomukseni myös Sata-komitean työlle, että pääsemme käymään avointa keskustelua uudistuksen sisällöstä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi aivan lyhyesti viittaus Kelan monipuoliseen tutkimustoimintaan. Toivon, että, edustajakollegat, ehditte tutustua liitteeseen 3 ja ehkä sen myötä tarkemmin Kelan tekemiin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotka ovat kansainvälisestikin verrattuna erittäin korkeatasoisia. Esimerkiksi siinä alussa mainitaan Kelan kehittämä vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön Jutta-mikrosimulointimalli. Tätä simulointimallia on juuri käytetty Pertti Honkasen Perusturva ja kannustavuus -selonteossa, jonka Kela on juuri äskettäin julkaissut. Paljon muutakin hyödyllistä ja kiinnostavaa löytyy tutkimustoiminnan saralta.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Kelan valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2007 on erittäin laadukkaasti ja selkeästi laadittu. Kiitos siitä!

Vuonna 2007 käynnistyneessä palvelutoiminnan kehittämisohjelmassa pyritään yhtenäistämään Kelan palvelut ja päätökset samankaltaisiksi läpi maan. Yhden toiminnan perusperiaatteen, asiakaslähtöisyyden, nojalla rakennetaan samalla myös palveluverkkoa ja sähköisiä palveluita. Puhelinpalvelujen lisäksi tulee kuitenkin jatkossakin kehittää mahdollisuuksia henkilökohtaiseen toimistotapaamiseen. Palvelupaikkojen kehittäminen laadukkaan palvelun takaamiseksi ei saa johtaa alueellisten palvelujen heikkenemiseen. Monipuolisesti toteutetut eri viranomaisten ja kuntien yhteispalvelukeskukset jossain päin Suomea vastaavat myös ilmansuojelutarpeeseen mahdollistaessaan virastoasioinnin lähes yhden luukun periaatteella. Asiakaslähtöisyyden jatkokehityksen aktiivisuutta kuvaa myös johtaja Pesolan perustamat asiakastyöryhmät, joiden panos Kelan palvelukonseptin kehittämisessä jatkossa tulee olemaan oleellinen.

Kelassa tehtiin vuonna 2007, kuten puheenjohtaja Kiljunenkin sanoi, noin 13,5 miljoonaa etuusratkaisua, joista 9 miljoonaa koski sairaanhoidon korvauksia. Ongelmaksi ovatkin muodostuneet 30 000 valitusta ja niiden käsittelyajat, jotka ovat venyneet viime tietojen mukaan jopa yli 470 päivään. Jo alkuvaiheen kuntoutus- ja vammaispäätökset laahaavat myöskin suhteettoman hitaasti. Syynä on yleisimmin kuitenkin asiantuntijalääkäreiden puute ja erilaisten asiakasta koskevien lausuntojen puuttuminen tai viivästyminen. Valitukseen johtavien päätösten, joita tällä hetkellä on itse asiassa vain noin 0,2 prosenttia, itsekorjausmenettelyn lisääminen ei valitusruuhkaongelmaa kuitenkaan ratkaise. Ainakin vammaispalveluissa onkin siirrytty perustelemaan päätöksiä entistä enemmän asiakkaan omalla tilalla, ei viittaamalla pelkkiin pykäliin. Toivottavasti tällä tavalla saadaan myöskin asiakas ymmärtämään, miksi juuri hänen kohdallaan päätös on ollut ilmoitetun kaltainen.

Arvoisa puhemies! Uutta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa Somlaa tuleekin patistaa tehostamaan toimintaansa paitsi kouluttamalla käsittelijöitä myös tehostamalla johtajuutta ja työprosesseja. Kansalaisten oikeusturvan ja Somlan toiminnan kehittämisen takia lienee asiallista siirtää koko työprosessien hallinta ja kehitys täysin ulkopuoliseen järjestelyyn. Varsinkin toimeentuloa ja työ- ja toimintakykyä varmistavissa päätöksissä on myös ratkaisujen yhtenäisyys erittäin tärkeä, ja tähän haasteeseen Kela onkin vastaamassa keskittämällä eri osaamisalueiden päätösosaamista tiettyihin toimistoihin.

Kuntoutuspäätösten tekijänä tulevaisuudessa soisin jonain päivänä näkeväni myös kuntoutusammattilaisia ja maahanmuuttajapalveluissa lisää kielitaitoisia maahanmuuttajia, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa on jo tällä hetkellä.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Viime syksynä Kansaneläkelaitoksen valtuutetuissa vaadimme sosiaali- ja terveysministeriöltä pikaisia toimia sosiaaliturvan muutoksenhaun nopeuttamiseksi. Oikeusvaltion ja hyvinvointivaltion kannalta on kansallinen häpeä, että meillä perusturvallisuuden ja toimeentuloturvan toteutumisen rajoilla elävät henkilöt joutuvat yli vuoden valituskierteessä hoitamaan toimeentuloonsa liittyviä perusasioita. Edustuksellisen demokratian — ja se tarkoittaa tämän talon ja eduskunnan — on toimittava ensi vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä niin, että ne käsittelyn nopeuttamiseen liittyvät kaikki taloudelliset edellytykset, voimavarat, pystytään varmistamaan.

Puhemies! Haluan myös tässä yhteydessä kiinnittää huomion siihen, että eläkeratkaisujen osalta on kyllä myöskin paremman oikeusturvan varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkepäätöksissä käytävä myöskin läpi, mitä toimenpiteitä tarvitaan tilanteissa, joissa vakuutusyhtiöt hylkäävät työkyvyttömyyseläkepäätöksiä huolimatta perusteellisista lääketieteellisistä tutkimuksista. Voi kysyä, harjoittavatko vakuutuslääkärit vakuutustaloutta, vakuutusyhtiöiden talouslaskentaa, vakuutusyhtiöiden näkökulmasta pelkästään vai soveltavatko he lakia siitä, että myöskin vakuutuksenottajan oikeusturva voitaisiin paremmin varmistaa. Näitä kysymyksiä myöskin Kansaneläkelaitoksen ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan piirissä on käytävä läpi.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Oli erittäin hyvä kuulla näitä ed. Anneli Kiljusen ja ed. Rajamäen kommentteja Kelan toiminnasta, ja tämän muutoksenhakulautakunnan tilanne on juuri niin kuin edustajat tässä kuvasivat. Me olemme saaneet nyt siihen lisää rahoitusta, prosesseja muutetaan, ja siellä on myöskin, tiedätte, säädösmuutoksin pyritty tätä nopeuttamaan. Myöskin Kelan itseoikaisua pitää enempi harrastaa, niin kuin valiokunta on todennut, ja se työ on myöskin siellä menossa. Eli tämmöinen monen rintaman työ auttaa tässä eteenpäin. Jälkeenpäin voi tietysti kritisoida sitä organisaatiomuutosta, joka siinä viime kaudella tehtiin tältä osin, mutta me pyrimme kaikin voimin nopeuttamaan työtä.