Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kyseessä olevassa lakiesityksessä ehdotetut alkoholiveron korotukset kohdistuvat kaikkiin alkoholijuomaryhmiin, mutta ne painottuvat olueen ja muihin käymisprosessin kautta valmistettuihin juomiin. Tarkoitus tällä veron suuntaamisella on suojella nuoria ihmisiä ja vähentää alaikäisten alkoholinkäyttöä, ja tämä nuorten suojelu on mitä kannatettavin peruste näiden alkoholijuomien verojen korottamiselle.

Näitähän veronkorotuksia on tehty 2008 ja 2009 yhteensä kolme kappaletta, ja niillä on pyritty nostamaan veroja maltillisesti, ettei kotimaan myynti korvaudu matkustajatuonnilla.

Hinnat ovat siis nousseet, ja samalla on saatu aikaiseksi tilastoidun alkoholinkulutuksen laskua kolmen vuoden aikana 8,7 litrasta 8,1:een eli reilun puolikkaan pullon verran asukasta kohti laskettuna — siis puhehan tässä on absoluuttisesta alkoholista. Kun otetaan huomioon myöskin tämä tilastoimaton kulutus, niin kokonaiskulutus on sekin laskenut edelleen tämän kolmen vuoden aikana 10,5:stä 10 litraan.

Suunta on siis oikea, mutta tietenkin riittämätön, ja vaikka tämä kulutus on hieman laskenut, niin verotuottoja näillä ratkaisuilla on saatu lisää. Ne ovat nyt noin 1,3 miljardia ja esitetyllä ratkaisulla nousevat tuonne 1,4 miljardiin euroon.

Myöskin terveyspoliittiset syyt puoltavat korkeampaa verotasoa. Tämän tarkastelujakson eli kolmen vuoden aikana muun muassa rattijuopot ja alkoholinkäyttöön liittyvät kuolemat ovat vähentyneet, ja se on ihan erinomaisen hyvä asia. Sen lisäksi on ihan oikein, että meitä, jotka sitä alkoholia lipitämme, verotetaan reilummin paheestamme.

Kannatettava esitys kaiken kaikkiaan, sillä kyllä ne veroeurot jostakin pitää repiä.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kaikki alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat sekä kansanterveyden että kansantalouden kannalta suositeltavia. Alkoholista aiheutuvat välittömät kustannukset ovat noin miljardi ja välilliset kustannukset jopa 3,3—6,2 miljardia euroa. Meidän tulisi olla huolissamme erityisesti lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä. Heidänkin osaltaan alkoholinkäyttö on kokonaisuudessaan vähentynyt, mutta humalahakuinen juominen on sitä vastoin lisääntynyt.

Tutkimusten mukaan hinnankorotukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista vähentää kulutusta, ja edellisten veronkorotusten jälkeen kulutus onkin kääntynyt hitaaseen laskuun. Näin uskon nytkin käyvän siitä huolimatta, että pienenä riskinä on se, että matkustajatuonti ja internetmyynti lisääntyvät. Tosin matkustajatuontikin on viimeisten tietojen ja tilastojen mukaan vähentynyt. Mutta näitä asioita on kuitenkin huolellisesti seurattava ja tarvittaessa tehtävä korjaavia toimenpiteitä.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Alkoholiveron korotus on ehkäpä niitä helpoimpia päätöksiä, joita kansanedustaja työssään voi kohdata, veronkorotukset kun yleensä ovat vaikeita päätöksiä. Alkoholi ei ole kenellekään välttämättömyys, ja sen kulutusta voi suurin osa meistä säädellä itse, eri lailla kuin esimerkiksi välttämättömien hyödykkeiden, kuten ruuan, kulutusta. Tällä päätöksellä tulojen lisäämisen lisäksi halutaan vaikuttaa myös kansalaisten alkoholinkulutukseen sitä laskevasti.

Alkoholihaittojen kustannuksia on arvioitu yhteiskunnalle kertyvän noin 800 miljoonaa euroa. Kaikki toimet näiden kustannusten laskemiseksi ovat tervetulleita. Viimeinen veronkorotus on ainakin osaltaan ollut laskemassa alkoholin kulutusta. Erityisen tärkeää on pyrkiä vaikuttamaan nuorten kulutukseen. Kulutuksen väheneminen toimii terveyttä edistävänä ja pahoinvointia ehkäisevänä toimenpiteenä.

Lopuksi haluan kuitenkin todeta, ettei alkoholista syntyviä ongelmia hoideta yksistään tällaisilla toimilla. Alkoholismi ja alkoholin suurkulutus on paljon monimutkaisempi ongelma, jonka ratkaisemiseen vaaditaan monia muita toimia — sitä meidän ei pidä unohtaa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Jälleen meillä on käsittelyssä esitys, jolla pyritään tasapainottamaan valtiontaloutta verotusta kiristämällä. Tässä lähtökohtana on se, että oluen ja viinin vero nousee 15 prosenttia ja muun alkoholin 10 prosenttia. Ja miksi tällä tavalla? Oikeastaan pitäisi tietysti suosia vähäalkoholisia juomia, mutta suuret volyymit ovat siellä oluessa ja viinissä ja niitten juomisessa. Tietysti joskus voitaisiin miettiä sitä, että tämä vero olisi kaiken kaikkiaan aika tarkkaan suhteessa alkoholiprosentteihin juomassa ja että olisi tämmöinen johdonmukainen selkeä käyrä, jonka mukaisesti tuo verotus tapahtuisi. Tämmöistä varmaan jossakin vaiheessa voidaan sitten tarkemmin pyrkiä myöskin selvittämään.

Kuitenkin täytyy muistaa, että kaiken kaikkiaan tälläkin veronkorotuksella hinta nousee keskimäärin 4,5 prosenttia, mikä ei ole kauhean suuri summa. Sillä on jonkin verran vaikutusta inflaatioon mutta ei sillä tavalla, että se merkittävällä tavalla vaikuttaisi.

Se, mikä myöskin vaikuttaa siihen, että tämä korotus on voitu tehdä, on se, että matkustajatuonti on vähentynyt viime aikoina. On kiistelty siitä, kuinka luotettavia nämä selvitykset ovat, mutta kun tehdään samalla metodilla vuodesta toiseen, niin jos se suunta muuttuu, niin kyllä sillä ainakin tietty indikaatioarvo kaiken kaikkiaan on. Kuitenkin täytyy sanoa, että kun tämmöinen korotus jälleen tehdään — Virokin korottaa alkoholiveroa, mikä jonkin verran helpottaa meidän tilannettamme — kaiken kaikkiaan meidän täytyy kyllä jatkuvasti seurata harmaata kauppaa ja tuontia, matkustajatuontia ja laitonta tuontia Suomeen. Tietysti, jos se lähtee nopeasti nousemaan, silloin meidän täytyy miettiä, mikä se oikea verotaso on, mutta lähtökohtana mielestäni poliittisesti pitäisi olla se, että otetaan niin paljon alkoholiveroa kuin se vain on mahdollista niin että siitä myöskin kertyy tuottoa.