Täysistunnon pöytäkirja 75/2009 vp

PTK 75/2009 vp

75. PERJANTAINA 11. SYYSKUUTA 2009 kello 13.03

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys vuoden 2009 toiseksi lisätalousarvioksi

 

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Pyrin noudattamaan esittelypuheenvuorossani eduskunnan toivetta hyvin tiiviistä esittelystä.

Tämän loppuvuoden talouskehitys on erittäin epävarmaa. Vaikka vihreitä oraita talouden kehityksessä kansainvälisesti ottaen on näköpiirissä, valitettavasti Suomen taloudessa nämä positiiviset signaalit eivät vielä juurikaan näy. Vientivetoisen taloutemme ja vieläpä hyvin investointi-, tuote- ja palvelutyyppisen vientisektorimme mahdollisuudet päästä tulevaan kasvuun ovat erittäin hitaita, ja se näkyy myös julkisessa taloudessa.

Tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa varsinaisia tuloja ehdotetaan vähennettäväksi 3,2 miljardilla eurolla ja määrärahoja noin miljardilla eurolla, joten lisätalousarvioesitys on 2,2 miljardia euroa alijäämäinen. Näin ollen nettolainanotoksi vuodelle 2009 ehdotetaan 10,3:a miljardia euroa, jolloin valtionvelka vuoden lopussa olisi 64,5 miljardia euroa, joka on noin 37 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tulopuolella varsinaiset tulot vähenevät siis noin 3,2 miljardia euroa, joka on lähestulkoon kokonaisuudessaan verotuloarvion pienenemistä. Taantuma supistaa erittäin voimakkaasti suhdanneherkkien verojen tuottoja. Tuloveron tuottoarvio alenee noin 2,2 miljardilla, josta 1,4 miljardia euroa on yhteisöveron tuottoarvion alenemista. Arvonlisäveron tuottoarviota alennetaan reilulla 800 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi joitakin muita veromuutoksia sisältyy tähän esitykseen. Korkotulojen lähdeveron arvioidaan pienenevän 80 miljoonalla, sen sijaan perintö- ja lahjavero kasvanee noin 55 miljoonalla eurolla. Samoiten alkoholiveron korotuksesta aiheutuva kasvu tälle vuodelle olisi noin 15 miljoonaa euroa. Autoveron tuoton arvioidaan laskevan vajaalla 70 miljoonalla eurolla, varainsiirtoveron noin 80 miljoonalla eurolla.

Määrärahojen noin miljardin euron pieneneminen selittyy pääosin viennin jälleenrahoitusluottoihin tehtävästä alennuksesta niiden nostoihin kohdistuneen vähäisen kiinnostuksen johdosta, eli noin miljardilla eurolla viennin jälleenrahoitusluottoja ehdotetaan alennettavaksi. Kehykseen kuuluvat menot kasvaisivat noin 182 miljoonalla eurolla ja olisivat yhteensä sitten 36 miljardia.

Tämän lisätalousarvioesityksen yhtenä keskeisimpänä kohteena, joka on ollut siis puhtaasti harkinnanvarainen kohde, on budjettipäällikkö Mäkisen johdolla tehdyt investointien aikaistamistyöryhmän ehdotukset siltä osin, kuin ne koskettavat vuotta 2009. Tämä investointien aikaistamispaketti on tehty työllisyysmielessä, eli aiennamme myöhemmille vuosille tarkoitettuja investointeja tähän suhdannetilanteeseen paremmin sopivalla tavalla. Tavoitteena on kokonaisuudessaan saada noin 10 000 uuden henkilötyövuoden vaikutus. Valtion rahaa tähän kokonaisuuteen, joka jakautuu tälle ja ensi vuodelle, arvioidaan menevän noin 330 miljoonaa euroa, mutta tämä käynnistää yhteensä 1,5 miljardin euron hankkeet.

Jos täältä joitakin poimintoja tekee, niin Rajavartiolaitokselle lisätään valtuutta 57 miljoonaa euroa öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan. Samoiten Tekesin t&k-lainoihin lisätään 29 miljoonan euron valtuus muun muassa puupohjaisten biopolttoaineiden, puutuotealan ja uusien tuotteiden teknologioiden kehittämiseen. Finnveran erikoiskorkotukivaltuuksiin 10 miljoonan euron lisäys. Samoiten Finnveran riittävän vakavaraisuuden turvaamiseen lisätään 50 miljoonaa euroa, tai se on siis pääomitus. Niin ikään yritysten kehittämishankkeita rahoitetaan, eli käytännössä aikaistetaan konkreettisia, Suomessa työllisyysvaikutuksia tuovia hankintoja ja vahvistetaan yritysten rahoituksen saantia. Myös vuokra-asuntotuotannon korkotukilainavaltuuksia korotetaan 0,5 miljardilla eurolla 1,67 miljardiin euroon.

Toinen painopiste näiden investointien aikaistamisen lisäksi tässä paketissa on työllisyys- ja koulutuspoliittisten toimintojen vahvistaminen jo tämän vuoden puolella. Ammatilliseen peruskoulutukseen tehdään 2 miljoonan euron lisäys, joka tarkoittaa 500 opiskelijan lisäystä. Oppisopimuskoulutukseen tulee 1 000 opiskelijan lisäys, joka määrärahassa tarkoittaa noin 3:a miljoonaa euroa.

Yhtenä suurimpana näitten työllisyyspoliittisten toimenpiteiden ja investointien aikaistamisen ulkopuolella olevana lisämäärärahaesityksenä on pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin vastaaminen. Tänne esitetään käytettäväksi 62,5 miljoonaa euroa lisää. Samassa yhteydessä Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin osoitetaan 3 miljoonaa ja poliisin toimintamenoihin 1,1 miljoonaa euroa lisää. Lisäykset ovat luonteeltaan sen kaltaisia, että turvapaikkahakemukset voitaisiin käsitellä nykyistä selkeästi nopeammassa aikataulussa ja näiltä valitettavasti useana vuonna toistuvilta ikäviltä yllätyksiltä voitaisiin jatkossa välttyä. Tähän samaan kokonaisuuteen on myös ensi vuoden määrärahoissa tehty esityksiä, jotka nopeuttaisivat turvapaikkahakemusten käsittelyä poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten puolella.

Vielä jokunen poiminta tästä lisätalousarvioesityksestä. Siinä esitetään poistettavaksi valtuus Vaalimaan rekkaparkin rakentamisesta, minkä vaikutus on 12 miljoonaa euroa, ja lisätään 40 miljoonaa euroa valtuutta Seinäjoki—Oulu-radan perustöiden jatkamiseen. Samoiten Kehäradan sopimusvaltuutta muutetaan 389 miljoonaan euroon. Sitten on joitakin pienempiä, Ilmalan ratapihahankkeen sopimusvaltuuden korotus 15 miljoonalla eurolla ja Seinäjoen lentokentän parannus, muutaman mainitakseni. Yhtä lailla energiapolitiikan 10 miljoonan euron lisäys myöntämisvaltuuteen kuuluu tähän esitykseen ja 1 miljoonan euron määräraha, jolla pyritään aikaansaamaan uusiutuvan energian investointeja nopeammin kuin aikaisemmin ajateltiin.

Tähän esitykseen sisältyy myös jo eilen kyselytunnilla keskusteltu valtioneuvoston valtuuden hakeminen valtion yksinomistuksesta ja enemmistöomistuksesta luopumiseen seuraavissa yhtiöissä: Destia Oy, Labtium Oy ja Raskone Oy. Kaikkien kolmen yhtiön kasvua rajoittaa omien pääomien suhteellinen pienuus, ja uuden pääoman hankkimista yksityisiltä sijoittajilta pidetään parempana kuin valtion lisäpanostusta. Tämä on se lähtökohtatilanne. Eli lisävaltuuksien tarve liittyy yritysten kasvun edistämiseen eikä valtuuksien käytöstä odoteta tulevan valtiolle myyntituloja. Eli tarkoitus on saada paremmin työllistäviä, paremmin toimivia yrityksiä myös pitkällä aikajänteellä.

Puhemies:

Sitten käydään keskustelu ja todellakin se käydään nyt lyhyinä minuutin mittaisina puheenvuoroina, jotta saadaan mahdollisimman paljon mielipiteitä esille. Tällä kertaa poikkeuksellisesti on pyydetty myöskin ryhmiä nimeämään noin epämuodollisesti henkilö, joka pääosin käyttäisi oman ryhmänsä debatointitilan. Tulen noudattamaan näitä ryhmien toivomuksia ainakin pääosin.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisäbudjetti on keskustan eduskuntaryhmän mielestä tilanteeseen sopiva. Kaiken kaikkiaan siinä taiteillaan velkaantumisen ja lisämenojen välillä, ja molempia on käytetty. Sitä on käsiteltävä työllisyyden osalta yhdessä ensi vuoden budjetin kanssa, ja on myönteistä, että ne työllistävät yli 10 000 henkilöä tällä työllisyyspaketilla. Erityisesti siinä on monia keskustan erittäin tärkeinä pitämiä hankkeita, muun muassa nuorten työllistäminen, koulutuspaikkojen lisäys ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, edelleen myös ympäristötyöt, kestävän metsätalouden lisäpanostukset, ja sitten myöskin pääministerin aiemmin tekemää kasvualoitetta tukevat muun muassa ratahanke Seinäjoki—Oulu ja tutkimus- ja kehittämispanostukset. Kokonaisuutena tasapainoinen ja kohtuullinen esitys!

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä lisäbudjetti jatkaa johdonmukaisella tavalla sitä elvytyksen linjaa, mitä hallitus on noudattanut.

Tänä aamuna meillä oli mahdollisuus saada Suomen Pankin puolelta selvitystä siitä, millä tavalla viime laman aikana työttömyyspaine kohdistui eri ikäluokkiin, ja aika hätkähdyttävä oli se tieto, mitenkä se pääsääntöisesti ja pysyvästi kohdistui nuoriin ihmisiin. Nyt on ehdottomasti pidettävä huolta siitä, että tämän taantuman seurauksena ei käy samalla tavalla. Siinä mielessä hallituksen toimenpiteille, joita näkyy tässä lisäbudjetissa, on annettava tunnustusta. Ed. Manninen toikin jo esille lukumääräisesti niitä tärkeitä asioita.

Haluan tuoda tähän keskusteluun vielä yhden huolenaiheen, sen mikä on nuorten pakollisten työharjoittelupaikkojen suhteen tällä hetkellä. Tiedän, että julkinen valta ei voi kovin paljon siihen vaikuttaa, sen on tehtävä kaikkensa, mutta vetoan nimenomaan yrityskenttään ja työmarkkinajärjestöihin, että tämä vakava ongelma pystyttäisiin ratkaisemaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valitettavasti hallitus tälläkin lisätalousarviolla paljastaa ajoituksen osalta ajelehtimisen ja nimenomaan elvytyksen tehottomuuden niin ikään. Teillä saattoi mennä, herra valtiovarainministeri, syksyllä 2008 metsästysretki pieleen, mutta ette te huomannut mitään muuta muutostarvetta. Veroratkaisut veitte huhtikuussa 2007 Säätytalossa tehtyjen päätösten mukaisella tavalla, vaikka tässä vakavassa taloustilanteessa olisi pitänyt tajuta, että on suomalaisen hyvinvoinnin, talouden, koko yhteiskunnan uudelleenarvioinnin paikka. Tältä osin työttömyys nousee nyt ja bkt laskee EU:n keskiarvoa enemmän. Tämä osoittaa tämän tilanteen riistäytymistä. Toisen neljänneksen aikana 2,6 prosenttia on bkt laskenut. Kaikki nämä työvoimapoliittiset investointirahatkin ovat yllättäen jälkirahoitteisia. Nyt pitäisi olla tehoa erityisesti koko suomalaisen hyvinvoinnin ja talouden ja aluekehityksen kannalta keskeisen metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseen — niin puun saatavuuden, Venäjän puutullineuvottelujen kuin energiaratkaisujen osalta on riskeerattu erittäin suuria arvoja — ja myöskin tämän kriisin jälkeiseen nousuun. (Puhemies: Minuutti on runsaastikin kulunut!) Tältä osin on syytä jatkaa keskustelua.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lisäbudjetissa on oleellista se, mitä siinä ei ole ja mitä siinä on. Noin 100 000 ihmistä on jäänyt työttömäksi, hallitus lupaa omilla toimillaan 10 000 työpaikkaa lisää. Nämä kaksi lukua, 100 000 ja 10 000, kertovat siitä, että hallitus ei reagoi tilanteeseen.

Mutta se, mitä tässä on, on yksityistäminen. Kansallisen Kokoomuksen nimestä pitäisi poistaa etuliite: kokoomus on pikemminkin kansainvälisten keinottelijoiden kuin isänmaan asialla. (Välihuutoja) Meidän ei pidä luopua kansallisesta omaisuudesta, valtionyhtiöistä. Erityisesti tällaisessa lamatilanteessa valtionyhtiöillä on merkittävä rooli markkinoiden tasaajina. Kun hallitus nyt haluaa myydä esimerkiksi Destian, haluaa hallitus ilmeisesti antaa yksityisille yrityksille mahdollisuuden pumpata hintoja ylös keskeisen infran, siltojen, teiden, rakentamisessa. Maksajina tässä hintojen pumppaamisessa ovat valtio ja kunnat, siis me kaikki suomalaiset. Eikö esimerkiksi autokatsastuksen esimerkki näytä, mitä tästä seuraa? (Puhemies: Minuutti on kulunut!)

Arvoisa puhemies! Tänään työntekijät ovat marssineet ulos työpaikoilta vastustaakseen tätä uusliberalistista yksityistämispolitiikkaa.

Puhemies:

Nyt valitettavasti joudun siirtämään puheenvuoron ed. Ojansuulle.

Puhuja:

Vasemmistoliitto tukee työntekijöitä, me olemme isänmaan ...

Puhemies:

Toivon, että tässä minuutissa todella pysytään. Se on muiden huomioon ottamista.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa on viherelvytystä mukana. Vihreiden eduskuntaryhmän mielestä tärkein investointihanke maassamme on rata Seinäjoki—Oulu-välillä, ja olemme hyvin tyytyväisiä, että Ratahallintokeskus oikeutetaan sopimaan tämän radan perusparannuksen jatkamisesta 40 miljoonalla eurolla. Käytännössä se lisää 320 henkilötyövuotta, mikä on välittömiä vaikutuksia.

Toisena olemme tyytyväisiä siihen, että energiapolitiikkaan annetaan 10 miljoonan euron lisäys myöntämisvaltuuteen ja määrärahaan miljoonan euron lisäys, joka käytetään uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin.

Viimeisenä: on merkittävää, että ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärää lisätään 500:lla ja oppisopimuskoulutuksenkin paikkoja lisätään 10 000:lla. Kysyisin hallitukselta: Kuinka nopeasti nämä lisäykset, nämä opiskelupaikat, ovat käytettävissä?

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Den andra tilläggsbudgeten ges i en tid då prognoserna förändras dag för dag. Vissa tecken på ökad aktivitet finns bland annat vid Helsingforsbörsen, men de siffror som här presenteras visar att botten kanske inte ännu är nått. Arbetslösheten kommer sannolikt ännu att öka och därför är det rätt att regeringen nu stöder sysselsättande åtgärder.

Myönteisenä pidämme ehdotusta antaa Rajavartiolaitokselle tilausvaltuus öljyntorjuntalaivan hankintaan. Panostukset uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin sekä Kemera-rahoituksen lisäämiselle ovat myös tärkeitä. Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärien lisääminen sekä naisyrittäjyyden tukeminen ovat myös myönteistä.

Positivt är också att Svenska teatern kan komma igång med reparationerna tack vare statsgarantier för lån.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen suuresti, ettei hallitus ole kuullut niitä hätähuutoja, mitä on tullut elinkeinoelämältä ja yrittäjiltä, niin kuin on myöskin tullut vanhustenhoitopuolelta. Pitkin maakuntaa ja pitkin maata juostaan kyllä ja kerrotaan, että esimerkiksi carry back -järjestelmä pitää saada voimaan, mutta silloin kun eduskunnassa äänestetään, niin äänestetään sitä vastaan. Minä olin aivan varma, että tämä tulee lisätalousarvioon, sen verran paljon ministerit ovat siitä puhuneet.

Ihmettelen myöskin, miten esimerkiksi UPM:n johtaja Pesosen hätähuuto ei ole mennyt perille. Hän ei ole pyytänyt mitään muuta kuin että antakaa meille edes sen verran kuin Ruotsi antaa omalle teollisuudelleen. Ja jos minä olen kuullut tämän, niin tekin olette kuulleet.

En minä myöskään, eikä meidän ryhmä, ymmärrä sitä, että ensin alennetaan alvia 12 prosentilla ja sitten nostetaan. Olisitte siirtäneet sen heinäkuun puolelle, ja olisi näin säästynyt tälle vuodelle 135 miljoonaa, mikä olisi voitu panna vanhustenhoitoon, jossa hätä on todella suuri.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen toinen lisätalousarvioesitys sisältää toki monia myönteisiä esityksiä, joista jotkut ovat olleet suorastaan välttämättömiä, kuten esimerkiksi tämä täällä aikaisemmin mainittu 40 miljoonan euron jatkorahoitus Seinäjoki—Oulu-radan perusparannustöiden jatkamiseen.

Arvoisa puhemies! Joitakin huomattavia lisämäärärahaesityksiä on näköjään jouduttu tekemään hallituksen harjoittaman aivan liian löysän maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Nyt on vain toivottava, että olisi otettu opiksi ja päätökset näiltä osin saataisiin nopeammiksi. Kuluvan vuoden arviota 2 000:sta on nyt näköjään jouduttu nostamaan 5 000:een, eli kalliiksi näyttää käyvän veronmaksajille hallituksen harjoittama maahanmuuttopolitiikka.

Kemera-rahoihin on ehdotettu 12 miljoonaa euroa, joka summa tulee toki tarpeeseen, mutta jossakin vaiheessa tässäkin asiassa olisi päästävä sille puhtaalle viivalle eli että rästit saataisiin heti sinä vuonna maksettua, koska suurin osa vuoden määrärahoista joudutaan aina maksamaan takakäteen.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt pitäisi olla hallituksen ohjenuorana kolme sanaa. Ne ovat työ, työ ja työ. Tässä budjetissa ei tulla sillä tavoin näitä asioita viemään eteenpäin kuin pitäisi. Tämä on myöhässä, niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, ja sitten on vielä se, että nämä määrärahat ovat riittämättömiä tähän tilanteeseen.

Mutta tätä huonoa esimerkkiä tilanteen vakavuuden laiminlyönnistä osoittaa myös se, että valtion omaisuutta jälleen ollaan myymässä. Myyntivaltuuksia haetaan. Suomalaista osaamista ollaan viemässä juuri sinne, minne kuulemma valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Häkämies on menossa eli muun muassa Yhdysvaltoihin. Tässä suhteessa kyllä pitäisi valtion omistajaohjauksen niin Destian, Raskoneen kuin Labtiuminkin osalta merkitä sitä, että suomalaiselle henkilöstölle, suomalaiselle työlle annettaisiin arvoa ja se säilyisi nimenomaan täällä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen on sanonut, että hallitus ei leikkaa palveluita ja vasta ensi vuonna korottaa veroja. Tässä asiassa, ministeri Katainen, teillä korvat heiluvat. Nimittäin useat kunnat ovat joutuneet jo tänä vuonna avaamaan budjetin, leikkaamaan peruspalveluita, päivähoitoa, koulutusta, kirjastopalveluita ja vanhustenhoitoa. Kunnat lomauttavat ihmisiä. Miksi te ette reagoi tähän kuntien hätään lisäbudjetissa? Miksi te hyväksytte työntekijöiden lomautukset ja palveluiden leikkaamisen?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen kyselytunnilla käsiteltiin Destia-asiaa. Varapuhemies Koskinen yritti palauttaa asiat juurilleen siihen, mitä tapahtui silloin, kun Tielaitos pilkottiin Tiehallintoon ja Tieliikelaitokseen. Silloin avainasemassa liikennevaliokunnassa oli kansanedustaja Jyri Häkämies, joka saneli ne perusteet, joilla tähän ratkaisuun sitten päädyttiin, ja siinä oli olennaista se, että hänen mukaansa piti olla, ja niin myös meidän kaikkien muitten mukaan piti olla, valtio-ohjasteinen varmistusjärjestelmä siihen, että jokaiseen Tiehallinnon urakkaan tulee kohtuuhintainen tarjous, jossa voidaan laatu varmistaa.

Tämä, arvoisa ministeri, teiltä unohtui eilen vastauksessanne. Te venkoilitte ja venkoilitte. Nyt on ajauduttu tähän ja nyt edetään tämän mukaan, mutta yksi mahdollisuus minulla on sen myllytyksenne kokeneena: Minä totean, että olette luottamukseni menettänyt. Destia, Destia, Destia! (Ed. Rajamäki: Me emme luottaneet silloinkaan!)

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poikkeuksellinen taloustilanne edellyttää tietysti hallitukselta viisaita päätöksiä, ja hallituksen talouspolitiikan linjahan on saanut paljon tunnustusta eri tutkimuslaitoksilta ja eri tahoilta. Tämä tämän vuoden lisätalousarvio sisältää monia pieniä, mutta tärkeitä panostuksia kotimaisen energian hyödyntämiseen, liikenneverkoston kehittämiseen, yritystoiminnan käynnistämiseen ja edistämiseen. Niistä pitää antaa täysi tunnustus hallitukselle.

Mitä tulee sitten omistajapolitiikkaan, niin näissä suhdannetilanteissa en pidä järkevänä, että valtio irrottautuu omistuksestaan. Se ei ole missään tapauksessa perusteltua, vaan nyt tarvitaan vakautta markkinoille, joilla valtio merkittävänä omistajana antaa signaalin siitä, että se haluaa pitää kiinni omistuksistaan.

Tuossa ed. Pulliainen kuvasi tätä Destian historiaa, ja näin asia varmasti on. Minä toivon, että eduskunnan valiokunnissa arvioidaan tätä asiaa nimenomaan kansallisen edun näkökulmasta ja haetaan vaikka lisää pääomaa sitten näitten yhtiöitten kehittämiseen Solidium Osakeyhtiön kautta, joka perustettiin varta vasten (Puhemies: Nyt minuutti on kulunut!) sen takia, että se voi pääomittaa ja olla näissä järjestelyissä mukana.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti. Ed. Rajamäki totesi tai antoi ainakin ymmärtää, että se olisi jotenkin hallituksen vika, että Suomen bkt laskee EU:n keskiarvoa enemmän. No, ainakin EU:sta meillekin tulleen palautteen mukaan he ymmärtävät hyvin sen, että meidän vientimme rakenne on semmoinen, joka globaaleilla markkinoilla tällä hetkellä saa kovimman iskun vastaan. Kyllä ainakin muualla maailmassa se ymmärretään, ehkä kaikki Suomessa eivät ymmärrä.

Mitä tulee sitten näihin 100 000 työttömään ja 10 000 vastaukseen, emme me valitettavasti voi tarjota työpaikkaa jokaiselle, joka vientisektorilta vaikkapa jää työttömäksi. (Eduskunnasta: Yrittäkää!)

Mitä tulee sitten tähän Destian tai valtioyhtiöitten tulevaisuuteen, niin en ymmärrä sitä, minkä takia sitäkin rahaa, joka nyt käytetään palveluihin, pitäisi käyttää yritysten laajentamiseen. Se olisi veronmaksajien rahoja niin kuin vasemmistoliitto esittää, ja veronmaksajien rahoja kaadettaisiin yrityksiin sen sijaan, että niitä käytettäisiin peruspalveluihin. Meillä on tässä aivan toisenlainen linja. Mikäli valtionyhtiöt olisivat toimineet hintatasaajina, niin mistä johtuu sitten se, että jokaisena vuonna, valitettavasti tänäkin vuonna, mittavat tiehankkeet kustannusarvioltaan (Puhemies: Minuutti on jo pitkään ollut täynnä!) lähes tuplaantuvat ja Destia ei ole pystynyt sitä roolia hoitamaan, ei alkuunkaan?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Korostan sitä samaa asiaa tänään kuin eilenkin, että tässä haetaan valtuutta ja toimivaltaa kartoittaa vaihtoehtoja näiden kolmen yrityksen osalta, esimerkiksi kumppanoitumisratkaisuille. Kahden näiden yrityksen osalta alkuvuosi on vahvasti miinusmerkkinen, ja yhdyn kaikkiin niihin sanoihin, mitä ed. Skinnari puheenvuoronsa lopussa totesi, että pitää kantaa huolta näiden yritysten tulevaisuudesta ja näiden yritysten työntekijöistä. Nyt minä haluaisin myöskin alleviivata sitä ministeri Kataisen toteamusta, jossa hän sanoi, että valtio ei odota myyntituloja tästä ratkaisusta. Eli se on viesti juuri siitä, että me haemme sellaista ratkaisua näiden yritysten osalta, vaihtoehtoja. Nyt haetaan vasta valtuutta, mutta haemme vaihtoehtoja, jotka merkitsisivät tämmöistä kumppanoitumista. Eli väitteet myyntiliikkeestä tai myynnistä ulkolaisille keinottelijoille ovat nyt kyllä ihan puhdasta retoriikkaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Viennin pudotus ei enää selitä näitä viimeisiä bkt-tietoja verrattuna EU-maihin, vaan siinä rupeaa näkymään nyt hallituksen talouspolitiikka, kuntatalouden kurjistuminen, julkisen työllisyyden heikkeneminen 20 000:lla, joka tulee ilman muuta vaikuttamaan myös kriisin sosiaalisten vaikutusten pahenemiseen. Nämä kaikki rupeavat nyt näkymään tässä tilanteessa metsäteollisuuden hallitsemattoman tilanteen ja uhkakuvien myötä. Kyllä tämän hallituksen fantastista elvytystä kuvaa ed. Ojansuu, joka kertoi, että Seinäjoki—Oulu saa lisää rahaa. Anteeksi, estetään 500 ihmisen työttömyys jatkamalla töitä. Hallituksella ei ole ensi vuodellekaan sille hankkeelle yhtään rahaa, eli 500 henkeä on kohta myöskin ilman jatkoa. Toista fantastista elvytysotetta kuvaa käsistä karannut turvapaikkajärjestelmä, johon lähes 70 miljoonaa euroa laitetaan pidentyneiden käsittelyaikojen ja perusteettomien turvapaikkahakemusten karattua hallituksen käsistä. Tämä on vuoden 2007 jälkeen selkeästi muuttunut. Kolmen kuukauden käsittelyajat ovat kohta 1,5 ja 2 vuotta. Tämä selittää tämän tilanteen ja sen hallitsemattomuuden.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti. Lisätalousarvio on pahasti myöhässä ja myös määrältään täysin riittämätön tähän ongelmaan nähden. Hallitus puhuu nuorisotyöttömyyden poistamisesta tai vähentämisestä, mutta se ei anna käytännön välineitä, joilla sitä poistetaan. Muun muassa Tampereen työvoimapiirissä 1 000 työtöntä jäi juhannuksen jälkeen odottamaan tukityöpaikkaa. Heillä olisi ollut siihen oikeus, mutta ei ole rahaa. Tämä osoittaa sen, että nämä määrärahat, kun ennen juhannusta ei tullut lisäbudjettia, ovat pahasti myöhässä, ja se aiheuttaa tuhansille ihmisille suuria taloudellisia ongelmia.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Arhinmäen nimiehdotuksen johdosta haluaisin todeta sen, että Kansallisella Kokoomuksella ei ole vuosien saatossa ollut tarve muuttaa nimeään, päinvastoin kuin teidän johtamallanne liikkeellä. (Välihuutoja) Aiomme jatkaa sillä kansallisella linjalla, mitä tähänkin asti olemme toteuttaneet.

Ed. Kuoppa, kyllä te nyt annoitte väärän todistuksen siitä, että hallitus ei olisi voimakkaasti reagoinut nimenomaan nuorisotyöttömyyden asettamiin haasteisiin. Tässä lisäbudjetissa on olemassa toimenpiteitä. Keväällä niitä jo tuli, ja seuraavassa talousarviossa niitä on myöskin mukana.

Mitä tulee kuntatalouteen, ed. Arhinmäki, ette kai te nyt vakavissanne voi olla sitä mieltä, että hallitus ei tämän kuluvan vuoden aikana ole erittäin voimakkaasti helpottanut kuntien talousahdinkoa? (Välihuutoja) Siitä olen samaa mieltä, että siellä kunnissa on edelleen ongelmia ja ne eivät ole helppoja, mutta jo valtion velkaantumisvauhti versus kuntien velkaantuminen asettaa tämän teidän väitteenne vähän uskomattomaan valoon.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä uskottavuus on ainakin jonkin verran kärsinyt, kun vuosi sitten annettiin ymmärtää, että bkt tulee nousemaan 2,5 prosenttia. Näin sanottiin eduskunnalle. Muutama viikko sitten valtiovarainministeri ilmoitti, että vuosi sitten olimme kuilun partaalla, me olimme kuilun partaalla, mutta sanottiin, että bkt siitä huolimatta nousee 2,5 prosenttia.

Tänä päivänä ja tänään muutama kymmenen minuuttia sitten annettiin ymmärtää, että tulee myönteisiä viestejä ulkomailta ja mistä kaikkialta tulee. Minä en ole huomannut kuin yhden myönteisen viestin, joka tuli heinäkuussa ja joka osoitti, että Saksassa talouskasvu oli pikkasen noussut. Mutta toissa päivänä tuli Saksasta uusi uutinen. Vastoin kaikkia odotuksia siellä tuotanto laski. Odotettiin nousua 1,8 prosenttia, ja tuli laskua 0,9. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Kyllä minä ymmärrän, että ei ole helppoa, mutta pitäisi pikkasen ottaa huomioon myöskin ne realiteetit.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näitten valtuutuksien osalta voi todeta, että ne tuovat kyllä mieleen Posti-Telen tapahtumat, kun ne eriytettiin ja Tele yhtiöitettiin. Samanlaisia lupauksia oli tässä salissa, vähän saman suuntaisia oli Stora Enson osalta.

Kun hallitus näyttää nyt jääräpäisesti ajavan lävitse nämä valtuutuksien pyyntönsä, niin täytyy vain toivoa, että siellä ei käy samalla tavoin kuin silloin, kun katsastustoiminta yhtiöitettiin ja firmoja alettiin myydä. Nythän suurin osa omistuksista on ulkomailla, ja näitä muutamia toimijoita, näitä pieniä yrityksiä, jotka vielä niin sanottuina perheyrityksinä yrittävät pyörittää katsastustoimintaa, nämä yhtiöt yrittävät ajaa hintapolitiikalla nurin taikka niin, että pääsevät ostamaan niitä. Tämä on se valitettava kehitys. Toivottavasti näitten kolmen yhtiön osalta ei tule käymään samalla tavoin kuin katsastustoimessa.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä sali henkii ihan oikeata, aitoa huolen aihetta siitä, että työttömyys voi edelleen pahentua ja paljon. Ja ennuste on myös minulla se, että tilanne vaikeutuu erittäin paljon vielä edessä olevien kuukausien aikaan. Yhdyn tässä ed. Kalliksen näkemykseen.

Hallitus tällä lisäbudjetillaan ja ensi vuoden varsinaisellaan yrittää tehdä kaiken voitavansa aikaistaakseen hankkeita, pannakseen liikkeelle sellaisia työllistäviä hankkeita, jotka voidaan nyt tehdä, tässä ja nyt, jotka alun perin oli aiottu tehdä vähän tuonnemmassa ajassa, ja monin muinkin toimin yrittää rakentaa siltaa tämän vaikeimman yli. Se maksaa. Hallitus ottaa velkaa ja ottaa paljon. Kaiken aikaa käydään keskustelua siitä, pitäisikö vielä enemmän ottaa velkaa, kärsimmekö sen, ja sillä näin otetulla velalla vielä yrittää pitää pyöriä pyörimässä. Tämä on ratkaisu, mihin hallitus on päätynyt, ja me nyt uskomme, että tällä kuitenkin aika pitkälle päästään.

Suomen rooli on ollut olla voittaja silloin, kun maailmalla menee hyvin. Me tuotamme semmoisia investointihyödykkeitä ja kulutushyödykkeitä, joilla on kova kysyntä silloin, kun maailmalla menee hyvin, mutta kun maailmalla menee heikosti, se kysyntä pomppaa, menee alaspäin, ja näin on käynyt. Riippumatta siitä, kuka (Puhemies: Minuutti on kulunut!) olisi ollut hallituksessa, näin olisi käynyt.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä vaihe, tällainen talouspoliittinen kriisi — tällaista ei ole koskaan maailmassa koettu. Kukaan ei pysty ennustamaan luotettavasti, mitä tästä seuraa ja kuinka pitkään tilanne jatkuu. Täytyy sanoa, että tässä tilanteessa minä olen hyvin tyytyväinen siihen, että hallitus ei yritäkään yhtään positiivisempaa tilannetta maalailla kuin nyt on.

Jos ajatellaan vuodentakaista tilannetta, niin dramaattisesti se viennin tyrehtyminen näkyi parissa kuukaudessa, ja nyt mielestäni on hyvä juuri se rehellisyys, kuten Pekkarinenkin sanoo, että työttömyys tulee lisääntymään ja tilanne on paha. Mutta se, että tässä lisätalousarviossakin on nyt työvoimapoliittiseen koulutukseen 29 miljoonaa euroa, jolla saadaan siis keskimäärin nykyisin yli 3 200 nuorta näiden toimien piiriin, on tärkeä vastaus myös tähän tilanteeseen. Sitä paitsi Seinäjoki—Oulu-radan työt eivät keskeydy, mutta ilman tätä valtuutta työ olisi jäänyt kesken.

Mutta ylipäätään käydään tärkeää keskustelua, miten meillä taloudesta saadaan kestävä pitkällä aikavälillä, ja siksi on tärkeää se veropoliittinen keskustelu, joka on nyt alkamassa.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalouteen haluaisin todeta, että tämä vuosi ei ole niin katastrofaalinen vuosi kuin täällä väitetään. Nimittäin minun pitää tehdä eräs tunnustus: Kun olin kuntaministerinä demarien ja valtiovarainministerin kanssa yhdessä taloutta hoitamassa, niin vuosina 2003, 2004 ja 2005 kuntatalouden tulos oli huonompi kuin tältä vuodelta arvioidaan tulevan. Ongelmia on ensi vuonna erittäin paljon. Jos me saamme talouskasvua, sielläkin voidaan päästä hiukan eteenpäin. Elikkä töitä pitää tehdä, ongelmia on, mutta ei pidä liioitella asioita.

Valtionyhtiöpolitiikasta sen verran, että pitää harjoittaa politiikkaa eikä junttautua johonkin yhteen asentoon. Pitää voida tarvittaessa myydä, pitää arvioida tietenkin se hetki, mutta pitää myöskin ostaa, ja muun muassa Fingridin osalta tämä hallitus tulee ostamaan ja käyttämään valtion rahoja.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua ei yllätä, että ministeri Häkämies ei kuuntele minua, mutta kun hallituksen sisältä tulee samaa kritiikkiä Destiasta keskustan varapuheenjohtajalta Rantakankaalta, ed. Pulliaiselta. Kansa kuuntelee ja on samaa mieltä meidän kanssamme. Kuuntelisitte nyt edes kansaa ja hallituspuolueiden edustajia.

Kun täällä ministeri Katainen ihmetteli, eikö tämä ole pois kuntien palveluista, jos me pidämme kiinni Destiasta, päinvastoin. Destian kilpailijathan ovat valittaneet siitä, että Destia dumppaa hintoja. Se on todettu, että näin ei ole, ja tällä tavalla olemme pystyneet pitämään hintoja alhaalla, jotta valtio ja kunnat eivät joudu käyttämään keskeisen perusinfran rakentamiseen, kuten teihin ja siltoihin, niitä rahoja, joita me tarvitsemme palveluiden ylläpitämiseen. Nyt olette ideologisesti, aatteellisesti, luopumassa valtion omistuksesta. Teitä eivät huoleta kuntien palvelut tai teitä ei huoleta esimerkiksi se katsastustoiminnan esimerkki, jonka minä ja ed. Vistbacka täällä nostimme esille.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tammikuussa 2007 kokoomus hermostui, kun varoitin, että meidän suurin turvallisuusuhkamme on kovat arvot arjessa ja työelämässä. Me olemme nyt keskellä niitä arvoja.

Kuntatalouden osalta ed. Manninen varmasti tietää, että kuntien alijäämä on nousemassa jopa 15 miljardiin, 8 prosenttiin bkt:stä, ensi vuoden alijäämät 850 miljoonaan euroon, jota ei kateta teidän ajamallanne 50 miljoonan euron kiinteistöveron nostolla pienituloisille. Kunnat pannaan tuloveroa nostamaan, kun te teitte isotuloisten veroratkaisut. Nämä ovat vakavia asioita. Meidän pitää kansallisesti pystyä turvaamaan sosiaalinen turvallisuus ja talouden perusta, joka vaatii myöskin sitä, että esimerkiksi metsäteollisuuden ja meidän keskeisen vientiteollisuutemme toimintaedellytykset nyt turvataan kaikki istuen samaan pöytään tuotantoedellytysten ja toimintakyvyn näkökulmasta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Täällä on useampaan otteeseen viime keväänäkin arvosteltu allekirjoittanutta ja hallitusta siitä, että meidän bkt-arviomme eivät ole osuneet oikeaan. Kyllä siitä voi poliitikkoja arvostella, mutta me tietenkin tuomme vain sen tiedon, jonka paras asiantuntemus Suomessa virkatyönä tuottaa. Bkt-arvioita ei koskaan toivon mukaan ole, ei ainakaan minun aikanani, poliittisesti näpelöity, eikä niitä koskaan tulla myöskään, ei ainakaan minun aikanani, poliittisesti näpelöimään, vaan me perustamme sekä työllisyyden että muun yhteiskunnan talouskehityksen ennustamisen siihen virkavastuulla tehtyyn parhaaseen asiantuntemukseen, mikä meillä on käytettävissä. Sen parempaa tietoa meillä ei ole käytettävissä. Me kaikki voimme spekuloida, ja niin minäkin sanoin, että tämä vuosi voi olla vielä huonompi kuin suhdannekatsauksessa on ollut, varsinkin kun emme tiedä, kuinka nopeasti Suomen talous pääsee jossakin puolin maailmaa olleisiin vihreisiin oraisiin. Mutta voihan olla, että nekin lakastuvat kesken kaiken. Emme me niille voi tehdä yhtään mitään.

Halusin tämän nyt vain tuoda esiin, koska täällä hyvin moni sanoo, että minä olen tahallani ennustanut luvut väärin. (Puhemies: Minuutti on kulunut jo ajat sitten!) En minä niitä ennusta. Minä toistan sen, mitä virkavastuulla meille kerrotaan.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokainen tunnustaa sen, että ennustaminen tässä ajassa on vaikeaa. Mutta kyse keväällä oli siitä, että ei tuotu tarkennettuja lukuja esimerkiksi kehyskäsittelyyn, vaikka ne olisivat olleet tarpeen meidän talouden pitkän linjan arvioissa.

Mutta meillä on myös mennyttä tietoa ja esimerkiksi se tieto, että te sanotte, että Suomessa elvytetään EU:n kärkikastissa. Jos me katsomme tuloksia, Suomen työttömyys nousee enemmän kuin EU:ssa keskimäärin, Suomen bkt laskee enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Te sanotte, että se johtuu viennistä, mutta kun kvartaaliaikana tutkitaan kvartaaleita, niin huomataan, että esimerkiksi toisella neljänneksellä Suomen vienti laski keskimääräistä EU-tasoa vähemmän, jolloin vientimme rakenne ei selitä sitä, mikä tilanne on meillä suhteessa EU:hun, vaan se, että meidän elvytyspaukkumme menevät väärään kohteeseen. Ne syövät meidän tulopohjaamme. Meillä on lähestulkoon miljardivauhdilla kevennetty tuloennustettamme näissä eri lisäbudjeteissa, ja tämä on suuri huolenaihe. Toinen, ja se liittyy työllisyysmäärärahoihin, on se, että te kyllä lisäätte investointeja, (Puhemies: Valitettavasti minuutti on jo umpeutunut!) mutta te olette tehneet siitä jälkirahoitteisen tänä aikana. Tuo raha tulee vuonna 2012. Mitä suhdannepolitiikkaa ...

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on kuullut erityisesti ed. Arhinmäen logiikkaa, niin on pakko laittaa myöskin hiukan toista logiikkaa, näkökulmaa.

Otetaan tosiaan esimerkki. Nyt ei missään tapauksessa voisi vahvistaa Destian pääomaa, eli valtion täytyisi sijoittaa sinne rahoitusta, kun olisi mahdollista vahvistaa Destiaa ja säilyttää niitä työpaikkoja myöskin ottamalla yksityistä pääomaa mukaan turvaten ne työpaikat. Samalla voidaan sijoittaa rahoitusta esimerkiksi terveydenhuoltoon ja sitä kautta kehittää niitä asioita.

Toiseksi, miten se voi olla kalliimpaa, kun on useita toimijoita esimerkiksi tienrakennuksessa? Ne kilpailutetaan, yhtenä toimijana Destia. Yleensä kilpailu alentaa hintoja, parantaa laatua, ei toisinpäin. Eli kaikki voittavat tässä, mutta teidän logiikassanne näyttää siltä, että olemme menossa ihan väärään suuntaan.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet ministeri Kataisen koko kevään kertovan, että Suomi on Euroopan suurin elvyttäjä, ja tänään olemme sitten saaneet tietää, mitä on tapahtunut: Euroopan huonoimmat tulokset. Kansantuote romahti lähes 10 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Tämä on hirveä tilanne ja tulee näkymään työttömyyden räjähtämisenä käsiin ensi talven aikana. Mitä tehdään? Tehdään juuri niin kuin varoitimme viime kevään lopussa: istutaan uuninpankolla. Käytettiin aikaa neljä kuukautta ei yhtään mihinkään, koska ei haluttu tehdä edes kevään lopussa työllisyystoimia.

Ministeri Pekkarinen lupasi uusia elvytystoimia keväällä. Hän sanoi, että nyt pitää taakkaa jakaa oikeudenmukaisemmin, niin että suurituloisetkin tulevat ottamaan suuremman osan. Katsoin tätä esitystä ja myös ensi vuoden budjettia: ei mitään. Siis te hyväksytte tämän työttömyyden ja olette pahoillanne siitä, että hirvimatkat peruuntuvat.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä kun kuuntelee kokoomuksen kansanedustajien ja kokoomuslaisten ministerien puheenvuoroja, niin täytyy oikein ihmetellä: Joko ette ole oppineet mitään tai ette muista mitään tai on tarkoituskin tehdä sama temppu uudelleen. Nämä samat puheenvuorot käytettiin aikanaan, kun katsastustoimintaa yksityistettiin. Silloin nimenomaan käytettiin näitä ihan samoja puheenvuoroja: hinnat tulevat laskemaan, palvelu paranee. Minä nyt vaan kysyn, ovatko katsastustoiminnan hinnat laskeneet tavallisilta ihmisiltä, onko katsastustoiminnan palvelu parantunut, ovatko hinnat laskeneet.

Ulkomaiset sijoittajat omistavat A-Katsastuksen. Onko se sitä, mitä te haluatte? Ministeri Pekkarinen nyökkäilee tyytyväisenä. Onko todella oikea tarkoitus se, että Destia yksityistetään ja myydään ulkomaille, koska nyt niin tyytyväisiä olette siihen katsastustoiminnan lopputulokseen? Itse en ole tyytyväinen, ja kansalaiset eivät ole siihen tyytyväisiä.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sekä äskeiselle puhujalle että ed. Rantakankaalle, oman ryhmäni kansanedustajalle: Ed. Rantakangaskin voi olla ihan rauhallinen siinä, että lähikuukausien aikaan valtio tulee ostamaan enemmän kuin myymään. Se on yksiselitteinen ennuste siitä, mitä tulee tapahtumaan valtion omistajapolitiikassa. Luulen näin ja uskon näin hyvin pitkälti.

Mitä tulee vielä, ed. Heinäluoma, siihen, miten joskus ennen, miten nyt, kuinka oikeudenmukaisesti tai epäoikeudenmukaisesti — ja vähän ed. Rajamäellekin samaa viestiä — katsokaa, miten me toimimme edellisessä hallituksessa, mikä oli silloinen verolinja, mitä me silloin teimme, ja katsokaa nyt niitä veroratkaisuja, mitä ensi vuodelle on tehty. Väitän, kertaakaan niissä veroratkaisuissa, mitä silloin teimme, ei pienituloisia kansalaisia huomioitu sillä tavalla kuin ensi vuoden varsinaisessa budjettiesityksessä tullaan huomioimaan. Tuokaa varsinaisen budjetin keskustelun yhteyteen tänne omat pahvinne. Minä lupaan tuoda ne pahvit, mitä minulla on muistissa siitä, kun yhdessä teimme näitä ratkaisuja, ja tiedän, mitä nyt olemme tehneet. Tässä suhteessa ratkaisut ovat (Puhemies: Ja minuutti on täyttynyt!) oikeudenmukaisempia kuin silloin.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomaan, että ministeri Pekkarinen on pysyvästi ottanut tämän varapääministerin roolin kommentoidakseen asioita, jotka eivät mitenkään ole hänen tontillaan, joista häneltä myöskään mitään ei ole kysytty. Eilen kuulimme kaksi puheenvuoroa samalla periaatteella, mutta olen iloinen siitä, että puhemies antaa myös vastausmahdollisuuden.

Viime hallituskaudella saimme aikaan tärkeän ratkaisun, ja todellakin oikeudenmukaisuus lisääntyi. Se oli se, että osingot tulivat verolle. Se voitiin sopia keskustan kanssa, ikävä kyllä ei kokoomuksen kanssa. Mutta mitä tulee tähän vuoteen, niin te sanoitte, ministeri Pekkarinen, että tähän tarvitaan suurituloisten osuus tämän taakan kantamiseen, ja sanoitte, että budjettiriihessä pitää tehdä sitä koskevia ratkaisuja. Olen nyt lukenut nämä paperit. Ei täällä ole mitään sellaisia ehdotuksia, joita te lupasitte viime keväänä. Jos löytyy, niin voisitteko kertoa, missä on se suurituloisten osuus taakan kantamisessa? Te itse lupasitte, että tulee muutos. Ei näy.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tuli esille se, millä tavoin valtiovarainministeriö on näitä ennusteita tehnyt. Muistan sen televisioesiintymisen, jossa valtiovarainministeriö ilmoitti, että noin 60 miljardia saatetaan ottaa lisää velkaa, mutta kuitenkin kehyksissä tultiin huomattavasti alaspäin. Toisin sanoen täällä voidaan niin kuin heitellä erilaisia lukuja, ja se osoittaa vaan sitä, miten heikoissa kantimissa tämä ennustaminen on.

Mutta tässä ministeri Pekkarisen puheenvuoroon, ja viittaan myös ed. Mannisen puheenvuoroon, sisältyykin uutinen siitä, että näköjään nyt sitten Pekkarinen on ryhtymässä toimenpiteisiin ja ottamassa valtiolle määräysvallan Fingridissä, kun te sanoitte, että on tapahtumassa tämän tyyppistä ... (Min. Pekkarinen: On epäilyjä!) — Tällaisia epäilyjä on olemassa, ja täällä on esitetty muunkinlaisia kannanottoja. — Mutta edelleen kysyn sitä, miksi Solidiumia ei käytetty, jolla on likvidiä rahaa, tässä näitten Destian, Raskoneen ja Labtiumin tapauksissa.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton esittämä väite siitä, että valtionomistus ja Destia takaisivat alhaisemmat hinnat tieurakoissa, tarkoittaisi tietenkin käytännössä sitä, että Destian olisi pitänyt menneinä vuosina voittaa kaikki urakkakilpailut. Mutta, ed. Arhinmäki, näin ei ole käynyt ollenkaan, vaan vuorotellen ne urakat voittaa milloin Destia, milloin joku toinen. Käsitys siitä, että se takaisi hintatason — näin ei ole. Hintatason takaa se, että me olemme kehittäneet tätä kokonaisurakointia, josta vastaa tietenkin liikenneministeri Vehviläinen, ja sitten se, että alalla toimii terve ja rehti kilpailu. Vain tätä kautta voidaan hintatasosta huolehtia. Korostan nyt vielä kerran, että tällä valtuudella haetaan mahdollisuutta selvittää Destian tulevaisuutta sillä tavalla, että se voisi esimerkiksi kumppania hakemalla monipuolistaa sitä omaa rakentamisen repertuaariaan ja tätä kautta kasvaa ja pitää huolta työntekijöistään.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen kikka oli tuoda tämä koko myyntivaltuus täältä lisätalousarvion sisältä niin kuin vasemmalla kädellä ja vajaan yhden sivun mittaisilla perusteluilla, joista ei kyllä paljon ilmene. Ehkä voidaan sopiakin, että myyntivaltuus olisikin 50 prosenttiin, kun Häkämies korostaa koko ajan sitä kumppanuutta eikä kokonaan luopumista. Se voisi rauhoittaa useita.

Kikka kakkonen: Raha tulee maksatukseen jälkikäteen. Ed. Ojansuukin täällä mainitsi työllisyysperusteisista siirtomenoista. Siellä on 0 euroa. Tässä on lisävaltuuksia, joita saa käyttää aikaisintaan 2012 maksatukseen, 2013 maksatukseen. Onko näin synkeä näkemys, että silloin vielä tarvitaan elvytystoimia, vai olisiko niitten tarve nyt?

Sitten kikka kolmonen. Ministeri Pekkarinen, teidän pöydällänne makaa paljon hankkeita, jotka odottavat pientä vipurahaa, ja ne voisivat työllistää uusiutuvien energioiden rakentamiseen. 95 miljoonaa taitaa olla hakusessa. Tiedän hankkeita, että 10 miljoonalla saataisiin toistasataa käyntiin, monta sataa ihmistä töihin ja uusiutuvien energiajutut käyntiin. 1 miljoona riittää, nyt myöntövaltuutta 10. Menette ihan kummallisessa mittakaavassa. Ehkä tässä voisimme löytää yksimielisyyden tavasta, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) mutta 26.8. oli budjettiriihi, Pekkarinen, 1.9. te pidätte energiapuheet, että energiaverotukseen pitäisi ...

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Destian osalta kuljetaan Soneran tietä. Ensin valtion laitos liikelaitokseksi, mitä me muuten arvostelimme monien keskustalaisten kanssa jo 2000, sitten liikelaitos valtionyhtiöksi, sitten valtionyhtiö myyntiin, ja lopulta hyvinkin saattaa käydä, kuten Soneran osalta, ulkomaalaisten omistukseen. Nyt me näemme, mikä vahinko oli, kun Sonera meni valtiolta. Meillä on jopa turvallisuusuhkia syntynyt, kun ei ole valtion toimijaa pitämässä verkkoja kunnossa. Se oli suuri vahinko. Destian osalta on ihan mahdollista tällä tiellä jatkaen, että näin tässäkin käy. Otatte erittäin vakavan askeleen, näin minä tämän asian näen, kun tälle tielle lähditte.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämiehelle toteaisin nyt tästä Destia-ongelmasta, että kun te sanotte sitä, että Destian olisi pitänyt voittaa kaikki, meillä on tuore tapaus siitä, mitä on, kun alihintaan annetaan niitä urakoita. AS Tehon seurauksena on moni pienyrittäjä ongelmissa nyt. Moni on joutunut tekemään konkurssin sen takia, kun niitä rahoja ei saatukaan kotimaahan, kun ne kierrätettiin Tallinnaan ja sieltä niitä ei tullutkaan. Ilmeisesti AS Teho on konkurssimenettelyssä Tallinnassa, mutta sieltä ei mitään tule näille yrittäjille. Pitää kokonaisarvioida silloin, kenelle niitä urakoita annetaan. Ei ole yksin kyse siitä, että niitä ohjataan alihintaan jonnekin. Siinä häviää kyllä moni pienyrittäjä.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä olin vähän pahoillani, että edelleenkään ystäväni ed. Heinäluoma ei minua jotenkin siedä täällä aitiossa. Minä myönnän, että minä tulin vähän vastenmielisesti. Minä tulin vähän vastenmielisesti tänne. Mutta me nyt vaan sovimme keskustan ministereitten kesken, että kun pääministeri ei päässyt, niin minä olisin niin kuin jotenkin nyt täällä. Ei täällä tarvitse aina kaksimetrisiä olla, ed. Heinäluoma. (Naurua) Kyllä täällä vähemmälläkin selviää.

Mutta mitä itse asiaan tulee, ed. Heinäluoma, niin vielä kertaalleen: Tämä hallitus kuitenkin veroratkaisuissaan tekee kaksi merkittävää linjatarkistusta. Se ei anna asteikkokevennyksiä. Se ei tee asteikkokevennyksiä. Se tekee asteikkoihin inflaatiotarkistukset, tulojen korotuksen mukaiset tarkistukset, mutta ei kevennä varsinaisesti asteikkoja, mikä aina antaa suurituloisemmille enemmän kuin pienituloisille.

Toisekseen tämä hallitus toteuttaa kunnallisverotuksen perusvähennyksen, joka esimerkiksi sille eläkeläiselle, joka ansaitsee kuussa (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!) 650—1 300 euroa, antaa selvän kevennyksen verotukseen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ilolla voin todeta, että olen tismalleen samaa mieltä ministeri Pekkarisen kanssa tästä verolinjasta. Me olemme internetissä julkaisseet kaikkien, sanoisiko, viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana hallitusten tekemien tuloveroratkaisujen profiilit. Jokainen voi käydä katsomassa ja vertailla, missä on sosiaalista profiilia kaikkein eniten. Käykää katsomassa, jos ette usko, ne ovat ihan virkatyönä tehtyjä, ei poliittisesti näpelöityjä.

Toisaalta ensi vuoden talousarvioon liittyen perusvähennyksen kasvattaminen edellisen kerran tehtiin Ahon—Viinasen hallituksen aikana. En tiedä, milloin vasemmistoliitto tai sosialidemokraatit ovat osallistuneet tämmöisiin talkoisiin. Ei tule ihan heti mieleen. Olette todennäköisesti joskus mutta ei ihan lähiaikoina.

Mitä tulee työttömyyskehitykseen, meitä kaikkia huolestuttaa se, niin oppositiota kuin hallitustakin. Ensi vuonna tulemme näkemään varmasti rumempia lukuja kuin mitä kansantalousosastomme nyt on ennustanut koko vuodelle eli 10,5:tä. Toivon mukaan se on ensi vuonna koko vuonna se eikä ainakaan suurempi, mutta vähintäänkin kuukausittaisissa vaihteluissa tulee olemaan todella rankkoja lukuja. Kukaan ei tiedä, mikä se lopputulos on.

Aiemmista elvytystoimista toteaisin vaan sen, että vuodenvaihteessa tehdyssä ensimmäisessä lisätalousarviossa valtaosa niistä satsauksista alkaa vasta tänä syksynä erityisesti infrahankkeiden osalta. Se vaan menee näin. Työllisyys tulee tältä osin hieman korjaantumaan tehtyjen elvytyspäätösten seurauksena jo tämän syksyn aikana.

Puhemies:

Asian käsittely keskeytetään.