Arvoisa puhemies! Suomen yli 300 000 metsästäjää tekevät arvokasta luonnonsuojelutyötä: poistavat lajeja, jotka eivät suomalaiseen luontoon kuulu, suorittavat riistan talviruokintaa, laskevat riistakolmioita, mikä hyödyttää ministeriötä, aivan ilmaiseksi ja lisäksi vielä liikenneturvallisuuden kannalta pitävät hirvikannan kurissa. Julkisuudessa olleitten tietojen mukaan hallitus valmistelisi metsästyksen kieltämistä uusilla luonnonsuojelualueilla. Kysyn ministeri Koskiselta, kun te vastaatte metsästysasioista: pitääkö tämä julkisuudessa ollut tieto paikkansa?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Tämä luonnonsuojelualueita koskeva kysymys kuuluu ministeri Niinistölle. Tietysti me olemme myös lukeneet lehtiä ja olleet vähän huolissamme maa- ja metsätalousministeriössä näistä kaavailuista, koska meillä on vähän sellainen käsitys maa- ja metsätalousministeriössä, että metsästyksessä on samanlaiset säännöt sekä Etelä-Suomessa että Pohjois-Suomessa luonnonsuojelualueilla. Meistä tuntuisi vähän kummalliselta, että Pohjois-Suomessa luonnonsuojelualueilla olisi sallittua metsästää, mutta Etelä-Suomessa luonnonsuojelualueilla ei olisi sallittua metsästää.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella, ympäristöministeri Lehtomäen johdolla, tehtiin lainmuutos, jossa määriteltiin pääsääntö siihen, miten luonnonsuojelulaissa tulevien luonnonsuojelualueiden osalta, joita perustetaan, käsitellään metsästystä. Lähtökohtana on se, että pohjoisessa, Lapissa yleisesti lähdetään siitä, että metsästys on luonnonsuojelualueilla sallittua, ja sitten täällä etelämpänä lähtökohtana on se, että metsästys, eläinten tappaminen, suojelualueilla olisi kiellettyä mutta esimerkiksi hirvenajo sallittua.

Tämä on se yleissääntö, jonka pohjalta näitä asetuksia lähdetään alueittain tekemään, mutta mitään päätöksiä siitä, miten kullakin alueella toimitaan, ei ole tehty. Tämä käydään alueittain metsästäjäjärjestöjen, luontojärjestöjen ja tutkijoiden, luonnonsuojeluasiantuntijoiden kesken hyvin alueellisesti läpi, jolloin arvioidaan, mikä on kohtuullinen mahdollisuus metsästää niin, että samalla varmistetaan luonnonsuojelun toteutuminen ja metsästäjien mahdollisuus harrastaa metsästystä. Kuten edustaja totesi, metsästäjät tekevät myös arvokasta työtä luonnonsuojelun kannalta, ja siihen heitä mielelläni kannustan.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 1998 siitä, että Natura-alueilla voitaisiin metsästystä harjoittaa. Nyt ympäristöministeriö on laatimassa asetusta luonnonsuojelulain perusteella. Kysyn ministeriltä, mihin tämä linjaus perustuisi, että nyt metsästys oltaisiin kieltämässä. Julkisuuteen on viime aikoina tullut muun muassa tieto, että Euroopan komission ympäristökomissaari on sitä mieltä, että uusilla Natura-alueilla metsästys tulisi sallia. Kuten täällä aikaisemmin on todettu, jos se kielletään uusilla luonnonsuojelualueilla, se jakaa Suomen käytännössä kahtia metsästyksen osalta. Tämä ei ole hyvää politiikkaa minun mielestäni, koska koko ajan rajoitetaan metsästystä tietyillä alueilla ja ne alueet, joilla metsästystä voidaan harjoittaa, pienenevät. Tämä kyllä tulee vaikuttamaan myös metsästäjäkunnan käyttäytymiseen. Saattaa olla tilanne niin, että se johtaa jatkossa siihen, että maanomistajat rupeavat hinnoittelemaan metsästysoikeutta ja olemme kohta kuin Keski-Euroopassa tässä tilanteessa.

Mitä ministeri vastaa näihin minun kysymyksiini?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Yleisesti ottaen voi sanoa, että keskeisillä luonnonsuojelualueilla maailmalla yleisesti metsästys ei ole sallittua, mutta Suomessa on haluttu lähteä sallivammalle tielle. Se on Suomessa minun mielestäni ihan perusteltua ottaen huomioon se, kuinka paljon meillä on metsästyksen harrastusta ja kuinka iso maa tämä on. Mutta on tärkeää, kun mietitään luonnonsuojelualueiden perustehtäviä, että niiden tarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus tuleville sukupolville kestävänä ja sitä kautta varmistaa lajiston monimuotoisuus ja myös se, että se metsäluonto tarjoaa ekosysteemipalveluineen ja virkistyskäyttömahdollisuuksineen kaikille suomalaisille, myös muille eräharrastajille kuin metsästäjille, virkistysmahdollisuuksia.

Koska metsästys on niin mittavaa toimintaa, on syytä arvioida alueellisesti, mille alueille se soveltuu. Me olemme halunneet lähteä siitä, että metsästystä voidaan sallia rajoitetusti myös tietyillä luonnonsuojelualueilla, jos sen alueen yleinen suojeluverkosto sen kestää. Juuri siksi tässä alueellisesti (Puhemies koputtaa) hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tätä harkintaa tehdään, (Puhemies koputtaa) mutta haluaisin korostaa, että luonnonsuojelualueiden lajiston turvaamisen kannalta (Puhemies koputtaa) se on myös metsästäjien etu, että lajistoja suojellaan, jotta metsästettävää sitten riittää siellä muualle.

Arvoisa puhemies! Olin viime maanantaina susipaneelissa, ja koska metsästyksestä on nyt kysymys, haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä: Varsinais-Suomessa susivaara on erittäin suuri. Pienten lasten vanhemmat eivät uskalla päästää lapsiaan kouluun, vaan heidät on vietävä sinne, ja se maksaa yhteiskunnalle. Sudet ovat tulleet erittäin lähelle asujaimistoja, ja myös koiria ja peuroja on raadeltu.

Eli kysymys kuuluu: mitä on tehtävissä valtion ja hallituksen taholta, jotta sudet eivät asujaimistoissa olisi ja vaarantaisi jopa pienten lasten henkeä?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Ministeriöstä on annettu erikseen susien kaatolupia tälle vuodelle 20 kappaletta, mutta ne pitää kohdistaa erityisesti vahinkoa tuottaviin eläimiin. Elikkä sitten, kun on selkeä vahinkotilanne olemassa, jossa tuhotaan sitten vaikka lampaita tai koiria tai muuta vastaavaa, niin sen jälkeen pitää hakea lupa, jolla tämmöinen susi voidaan poistaa. Minulle on vakuutettu, että Suomen riistakeskus tällaisessa tapauksessa antaa luvan kyllä todella nopeasti, jopa vuorokaudessa.

Sitten jos on selkeästi tilanne, että voidaan epäillä, että ihmiset kokevat itsensä turvattomiksi, niin poliisillahan on oikeus toimia niissä tapauksissa ja sitten tarvittaessa tappaa eläin. Muilta osin tietysti pitää huolehtia siitä, millä tavalla voidaan pitää niitä susia pois pihapiiristä ja millä tavalla estää vahingot, vaikka nyt sitten lampaille, vaikka rakentamalla aitoja ja tekemällä erilaisia muita toimenpiteitä.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa metsästys on erittäin tärkeä osa meidän suomalaisten elämää, ja varmasti sen merkitys kasvaa, mitä pohjoisemmaksi Suomea mennään. Ministeri Niinistö tässä vakuutti, että nämä suunnitellut metsästyksen rajoitukset eivät koskisi pohjoista Suomea ja siellä suojelualueita. Jos ne koskisivat, niin sehän tarkoittaisi sitä, että monessa kunnassa ei voisi metsästää ollenkaan, koska aivan pohjoisimmassa Suomessa monien kuntien pinta-alasta 80, jopa 90, prosenttia on erilaisten suojelualueiden piirissä. Näin ollen viitaten ministeri Koskisen esittämään huomioon, voiko maassa olla erilaisia käytäntöjä tämän osalta, kysyn vielä ministeri Niinistöltä: miten takaatte sen, että pohjoisessa metsästysoikeus edelleen säilyy?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja toi esille, pohjoisessa luonnonsuojelualueet ovat hyvin laaja osa alueen pinta-alasta, ja näin ollen siellä myös ottaen huomioon, että väestötiheys on alhaisempaa, metsästyksen yleinen salliminen ei aiheuta sellaisia haasteita kuin eteläisemmässä Suomessa, ei myöskään lajiston monimuotoisuuden turvaamisen kannalta. Mutta eteläisemmässä Suomessa tämä asetelma on sitten toisenlainen esimerkiksi suurten kaupunkien läheisyydessä, kun metsien virkistyskäytössä on paljon muutakin harrastajapohjaa kuin metsästystoimintaa, ja sen takia tässä on tämä yleislähtökohtaero.

Jos ajatellaan lajiston turvaamisen kannalta tätä ekologista verkostoa, niin luonnonsuojeluverkostoja Etelä-Suomessa onkin tarkoitus tällä hallituskaudella vahvistaa, vahvistaa ekologisia käytäviä, jotta meidän suojelualueet eivät ole sirpaleisia, pieniä saarekkeita, koska ne eivät suojele juuri eläinlajistoa riittävän hyvin, toki niitä kasvilajeja, mutta eläinlajiston kannalta on tärkeää, että meillä on tämmöisiä ekologisia käytäviä ja laajempia suojeluvyöhykkeitä. (Puhemies koputtaa) Siinä myös tietty metsästyksen rajoitus on kuitenkin perusteltua, ja se on myös metsästäjien etu, jotta sitä riistaa sitten (Puhemies koputtaa) sallituissa säännöissä muualla riittää.

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on jo hyvin useassa puheenvuorossa todettu, Suomessa on metsästys merkittävää virkistystoimintaa ja toisaalta tehdään erittäin merkittävää riistanhoitotyötä. Ministeri Niinistö tässä totesi, että Pohjois-Suomessa voisi metsästää. Meillä on Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja myös Etelä-Suomessakin ihan merkittäviä alueita valtion maata, missä nämä suojelukysymykset todennäköisesti veisivät metsästysoikeuden pois, jos näin meneteltäisiin.

Millä te perustelette sitä, että luonnonsuojelualueella ei voisi metsästää? Meillä on Kainuussa, minä tiedän, neliökilometrin kokoisia luonnonsuojelualueita, ja se ei vaikuta millään tavalla siihen toimintaan, luonnonsuojelutoimintaan, mutta siellä ei saa metsästää. Ei se metsästys luonnon monimuotoisuutta riko millään tavalla, mutta ne rajoitukset haittaavat sitä toimintaa kerta kaikkiaan.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, kysymys on luonnonsuojelulain muutoksesta, joka viime vaalikaudella hyväksyttiin ympäristöministeri Lehtomäen valmistelemana ja jonka pohjalta ja eduskunnan siihen antaman lausuman pohjalta tätä valmistelutyötä tehdään, mikä on se yleissääntö, miten metsästykseen suhtaudutaan, mutta juuri alueellisesti katsotaan kunkin alueen ja maakunnan omia asetelmia, missä määrin metsästystä suojelualueilla voidaan sallia. Tässä pyritään juuri löytämään tasapainoinen kokonaisuus niitten ratkaisujen välillä, että metsästäjät kokevat, että he jatkavat tätä työtä myös luonnonsuojelutavoitteiden puolesta, ja sitten toisaalta niin, että metsästys on rajattua niin, että se tukee näitä tavoitteita ja muuta matkailu- ja virkistyskäyttöä suojelualueilla. Tästä minä uskon, että löytyy ihan hyvä kompromissi. Tästä on ihan turha riitaa tehdä kenenkään välille, vaan tätä tehdään hyvässä yhteistyössä jokaisessa maakunnassa ja alueella.

Arvoisa puhemies! Suomessa häirikkösusien määrä on kasvanut uhkaavasti, ja harva se viikko saadaan lukea lehdistä, että taas on mennyt yksi hyvä, arvokas metsästyskoira susien kitaan. Kysyisin ministeri Koskiselta: Nythän metsästäjät saavat korvauksia niistä koiristaan, mutta korvauksen saamiseen menee jopa kaksi vuotta, ja niiden korvausten määrä on minimaalinen. Mitä aiotte tehdä, että korvaukset tulevat ajallaan ja näitten koirien arvo saadaan laskettua oikealle tolalle?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Jos oikein muistan, niin korvaukset maksetaan kerran vuodessa siitä, mitä edellisenä vuonna on tapahtunut vahinkoja. Mutta tähän toiseen kysymykseen, millä tavalla koirien arvo määritellään vahinkotapauksessa, en kyllä osaa vastata. Täytyy kysyä alan ammattilaisilta.

Arvoisa puhemies! Karhut ovat tappaneet minulta muutamassa vuodessa 150 lammasta. Etelä-Suomessa on sama tilanne hyvin monella ihmisellä. Porotalouspuolella tilanne on katastrofaalinen. Kannanhoitosuunnitelmat on laadittu sudesta, karhusta ja ilveksestä, niitä ei ole todellakaan noudatettu. Nyt kysyn teiltä, herra ministeri: Mitä aiotaan tehdä, jotta kannanhoitosuunnitelmia aletaan noudattaa ja jotta lisäksi myöskin luonnonsuojelualueiden laaja eläinmäärä saadaan pidettyä hoidossa, sillä muun muassa peurojen määrä on eri luonnonsuojelualueilla päästetty romahtamaan ennen kaikkea ilvesten vuoksi?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Tilannehan on tiedossa. Karhujen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut, ja ilvesten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kolminkertaistunut. Sen takia näitä kaatolupia on lisätty. Kuluvalla metsästyskaudellakin karhunkaatolupia oli muistaakseni 263 kappaletta, mutta taisi olla vain noin 200 kappaletta, mitä onnistuttiin kaatamaan. Nämä loput luvat ovat tietysti sitten käytössä aina tuonne ensi elokuuhun asti, jolloin uusi kausi alkaa, jos on sitten sen tyyppisiä tapauksia, että nämä karhut uhkaavat ihmisten turvallisuutta tai eläinten turvallisuutta. Mutta se on selvää, että koska nämä määrät ovat niin suuria ja vahinkoja tulee paljon, niin meillä vähän voi olla pulaa vahingonkorvausmäärärahoista. Joka tapauksessa tarkoitus on lähiaikoina lähteä liikkeelle näitten kannanhoitosuunnitelmien uusimisessa ja sen jälkeen arvioida, miten jatketaan.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Petopolitiikan kaatoluvat ja metsästyskysymykset kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle, mutta uhanalaisten lajien suojelu kuuluu ympäristöministeriölle. Eli me teemme näissä kysymyksissä tiivistä yhteistyötä, jotta me voimme varmistaa sen, että Suomessa säilyy näitä arvokkaita suurpetoja ja että ne kannat ovat sellaisella tasolla, että ne ovat ekologisesti kestäviä ja että samalla kuitenkin kantoja rajoitetaan ihmisen toiminnan kannalta kohtuullisella tavalla.

Korostaisin kuitenkin myös sitä, että kun puhutaan esimerkiksi susista, niin susien salakaato on iso ongelma, joka uhkaa koko susikantaa Suomessa, ja että se on päässyt heikentymään. Toivoisin sellaista valistunutta keskustelua siitä, että kun puhutaan pedoista, niin opitaan myös toimimaan petojen kanssa ja valistetaan ihmisiä siitä, miten toimitaan tilanteissa, joissa kohdataan petoja, koska nämä uhkatilanteet voidaan hyvin usein välttää. Hallituksen on tarkoitus toteuttaa suurpetopolitiikan kokonaisarviointi — maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö yhteistyössä — jossa arvioidaan juuri näiden eri näkökulmien yhteensovittamista kestävällä tavalla, asiantuntijoiden, järjestöjen kanssa, joissa eri osapuolet, myös pohjoisen poronhoitajat esimerkiksi, pääsevät vaikuttamaan siihen, että kokonaispolitiikka on kaikkien edun mukaista.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että näitä suojelualueita on perustettu, mutta aivan liian monta kertaa alueita perustettaessa paikallisia ihmisiä on jymäytetty. Esimerkiksi Lemmenjoella kullankaivajat joutuvat maksumiehiksi ja itse asiassa heidän perustuslaillista oikeuttaan harjoittaa elinkeinoaan loukattiin. Maltion puistossa paikallisilla ihmisillä oli aikoinaan oikeus metsästää, ja nyt siellä ei saa ilman lupaa edes kävellä. UK-puistoa perustettaessa Savukosken Yläperäntien peruskorjaus laitettiin ihan lain perusteluosiin, ja vieläkin valtion kiistaton velvoite 1980-luvun alusta on täyttämättä. Eikö nyt olisi metsähallituslain käsittelyn ja uudistamisen yhteydessä mahdollisuus katsoa, mitä täyttämättömiä velvoitteita ja paikallisten ihmisten oikeuksien loukkauksia on tapahtunut, korjata tilanne? Samalla se palauttaisi kansalaisten uskon valtioon sopijaosapuolena ja hälventäisi myöskin niitä pelkoja, mitä liittyy metsästysoikeuksiin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen on oikeassa. Todennäköisesti me molemmat joudumme vastaamaan tähän.

Mitä tulee metsähallituslain kokonaisuudistukseen, niin se on käynnissä ja se näyttää aika vaikealta savotalta. Mutta toivottavasti päästään eteenpäin siinä jo tänä vuonna joltain osin ja ensi vuonna sitten yksityiskohtaisemmin.

Se mikä liittyy sitten näihin vanhoihin velvoitteisiin, mitä aikanaan on päätetty, kun on perustettu luonnonsuojelualueita, tietysti siinä tapauksessa kuuluu tuonne ympäristöministeriön tontille. Mutta maa- ja metsätalousministeriön vinkkelistä täytyy todeta, että tietysti me toivomme, että nämä vanhat velat hoidettaisiin ensin ennen kuin ruvetaan tekemään uutta velkaa.

Herra puhemies! Ministeri Niinistö: Te sanotte, että petojen kanssa pitää oppia elämään. Kertokaa miten se tapahtuu, kun meillä karjankasvattajilla, meillä on laiduntamispakko? Miten me hoidamme sen, että kun pieni lapsi laitetaan päiväunille, pihan reunalla päivystää karhu, miten se tapahtuu? Miten sen pedon kanssa voi olla yhteisymmärryksessä? Se peto ei, ministeri Niinistö, kuulu siihen. Se kuuluu metsiin, mutta ei siihen pihan reunalle.

Pääministeri Katainen: Nyt kun metsästäjät tekevät sitä arvokasta työtä, niin kuin on moneen kertaan tässä todettu, sitä pitää kannustaa, ei hämmentää. Nyt ministereiltä Koskinen ja Niinistö tulee aivan erilaista viestiä julkisuuteen. Pääministeri Katainen, kumman puolella te olette? Mikä on hallituksen linja? Kumpi se on? Pääministeri Katainen, te olette metsämies, tiedän sen, kumman kannalla olette, mutta sanokaa se ääneen. (Eduskunnasta: Hyvä Jari!)

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Mitä tuli aikaisempaan kysymykseen kansallispuistoista ja kysymykseen Lemmenjoen koneellisesta kullankaivuusta, niin siinä tapauksessa perustuslakivaliokuntakin tiukkaan punnitsi eri perusoikeuksia keskenään, ja meillä on perustuslain 20 §, ympäristöperusoikeus nykyisessä perustuslaissa niin vahva, että selkeä asetelma on se, että kansallispuistoissa tällaista koneellista kullankaivuuta ei voi sallia. Mutta sitten arvioidaan juuri perusteltujen oikeuksien suoja ja se, että mitä korvataan. Tämä tasapainotus on pyritty tekemään reilusti ja oikeudenmukaisesti, jotta kaikkien intressit tulevat toteutumaan. Näin tehdään kaikissa ympäristöhankkeissa, jotta alueen asukkaat ovat näiden ympäristöhankkeiden takana, koska niitä tehdään juuri asukkaiden puolesta, jotta heillä on viihtyisä elinympäristö ja mahdollisuus esimerkiksi matkailun ja virkistyskäytön kautta tuoda alueelle myös elinkeinoelämää.

Mitä tulee edustaja Lepän kysymykseen, niin on selvää, että me tarvitsemme asiantuntijatietoa siitä, jos meillä ylipäätään metsässä karhuja ja susia on, miten tällaisessa kohtaamistilanteessa toimitaan. (Puhemies: Minuutti!) Mutta, arvoisa puhemies, meillä on hoitosuunnitelmat, joilla arvioidaan, että nämä lajit eivät liikaa tule ihmisasutuksen lähistölle, ja sen perusteella näitä kaatolupia yhdessä myönnetään.

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Tämä on äärettömän tärkeä keskustelunaihe. Ymmärsin, että kysymys koski nimenomaan petopolitiikkaa. Niin kuin täällä on useampaan kertaan ministeri Niinistö muun muassa todennut, meillä on hoitosuunnitelma, mikä on tosi hieno asia. Miettikääpä, kun metsästäjät ja luonnonsuojeluväki ja viranomaiset yhdessä tekevät petojen hoitosuunnitelman. Se pitää silloin sisällään sen, että me hyväksymme, että Suomessa on petoja, me hyväksymme sen, että petokanta on elävä, ja me hyväksymme sen, että se ei saa ryöstäytyä käsistä. Silloin, kun pedot tulevat pihapiiriin, se tarkoittaa sitä, että ihminen on muokannut tätä biosysteemiä niin, että peto ei käyttäydy sille kuuluvalla tavalla, ja silloin meillä täytyy olla rajat siihen. Tässä me haemme sitä yhteisymmärrystä eri intressitahojen välille. Jos sitä yhteisymmärrystä ei ole, sitten astuu korpilaki voimaan, mitä ei voi hyväksyä. Lakia ei saa rikkoa, mutta näin se valitettavasti käy. Niin kuin ministeri Niinistö totesi, meillä yksi ongelma on susien salakaato. Tämä on se varjopuoli silloin, jos dialogi ei toimi.

Eli tässä ei tarvitse ottaa puolia. Minä uskon, että täällä sekä ympäristöministeri (Puhemies koputtaa) että maa- ja metsätalousministeri allekirjoittavat täysin tämän luonnon monimuotoisuuden ja kestävyyden periaatteen. Me löydämme siitä kyllä hyvän yhteisymmärryksen.