Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Näinä päivinä tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Suomi sitoutui Kansainvälisen työjärjestön järjestäytymisoikeutta koskevaan sopimukseen. Olemme valtiona sitoutuneet siihen, että tarjoamme suojelua, että ketään ei syrjitä ammatillisen järjestäytymisen perusteella.

Palkansaajien oikeus järjestäytyä, kuulua liittoon, on koskematon perusoikeus, jota vastaan on viime päivinä hyökätty. Olkiluodon työmaalla toimiva puolalaistaustainen aliurakoitsijayritys on maksanut työntekijöilleen alle työehtosopimusten mukaista palkkaa. Kun ammattiliitto nosti asiasta kanteen, yritys irtisanoi 32 työntekijää, joista valtaosa liittojäseniä ja niitä työntekijöitä, jotka ovat asianosaisia tässä oikeusprosessissa. Yritys on myös antanut ymmärtää, että vuoden loppuun mennessä irtisanotaan kaikki loputkin liiton jäsenet.

Arvoisa puhemies! Kysyn: Mitä hallitus aikoo tehdä, että tämän kaltainen perusoikeuksia rajoittava toiminta ja syrjintä ei laajene suomalaisessa työelämässä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Olkiluodon työmaa ei ole näissä asioissa ensimmäistä kertaa nyt julkisuudessa, valitettavasti. Tästä seuraa myös sellainen ajatus, että tilaajayrityksen vastuuta pitää lisätä. Tilaajavastuulainsäädäntöä meidän pitää vahvistaa niin, että myös tilaaja pystyy tarkemmin arvioimaan aliurakoitsijansa toimenpiteitä, huolehtiiko se vero- tai työsuhdevelvoitteistaan niin kuin Suomen lainsäädäntö tässä tapauksessa edellyttää. Tämä alipalkkausasiahan on parasta aikaa tuomioistuinkäsittelyssä, ja odotetaan sieltä päätöksiä.

Sitten kun tähän liittyy tämä kysymys siitä, voidaanko kohdella järjestäytyneitä työntekijöitä eri tavalla kuin toisia työntekijöitä, niin tullaan erittäin vaikeaan asiaan, ja periaatteessa ei. Tätähän tarkoittavat meidän ILO-sopimukset, sen 98. yleissopimus, ja ylimalkaan tässä on kysymys lähetetyistä työntekijöistä, joita koskee myös Suomen lainsäädäntö, että pitää maksaa täällä olevia palkkoja ja noudattaa työehtoja ja myös noudattaa sitä, että eriarvoista kohtelua ei suoriteta. Tässä mielessä on tärkeätä, että näistä pelisäännöistä pidetään kiinni.

Minua huolestuttaa, ja olen periaatteessa sitä mieltä, (Puhemies koputtaa) että ei voi hyväksyä sitä, että työntekijöitä järjestäytymisen perusteella ylimalkaan ruvetaan kohtelemaan eri tavalla Suomen työmarkkinoilla. Sen kehityksen päässä on erittäin huono yhteiskunta.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että myös hallitus käyttää arvovaltaansa siihen, että tämä asia siellä Olkiluodossa saadaan ratkaistua eikä saarto, jolla liitot ovat asiassa painostaneet, astu voimaan.

Myös rahoitusalalla on tapahtunut jotain. Siellä työnantajat kohdistivat työsulun vain ammatillisesti järjestäytyneitä työntekijöitä kohtaan. Kysyn arvoisalta työministeriltä: Onko tämä toimenpide ristiriidassa ILOn, Kansainvälisen työjärjestön, sopimusten kanssa ja onko se ristiriidassa meidän perustuslain kanssa, jossa taataan ihmisille vapaa järjestäytymisoikeus?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Olipa kysymys puolalaisesta työnantajasta tai suomalaisesta työnantajasta, on tärkeätä, että järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä työntekijöitä ei aseteta keskenään eriarvoiseen asemaan. Rahoitusalalla oli positiivista nyt se, että kuitenkaan nämä uhkat eivät toteutuneet ja saatiin aikaan sopimus ja sopu, joka on osa tätä isoa raami- ja työmarkkinaratkaisua, josta me toivomme, että huomenna voisimme sen todeta onnistuneeksi.

Tässä mielessä me tarvitsemme totta kai nyt tämän lainsäädännön arviointia. Tässä liikutaan lainsäädännön semmoisilla rajamailla, onko tämä ylimalkaan mahdollista, ja vähin, mitä tässä joudutaan tekemään, on arvioida, voiko näin tulkita meidän työelämää koskevia pelisääntöjä ja lainsäädäntöä, että voidaan tämmöisessä tilanteessa kohdella työntekijöitä eri tavalla. Totta kai työnantajalla on oikeus työsulkuun, ja yleensä sillä, joka työtaistelun suorittaa, on oikeus määritellä työtaistelun rajat. Mutta sitten tullaankin siihen, voidaanko eriarvoisella tavalla kohdella järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä työntekijöitä. Kyllä tämä vähintään vaatii tämän lainsäädännön selkeyttämistä ja tulkintojen selkeyttämistä, ja tätä pohdintaa me parasta aikaa nyt teemme.