Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Mietintö hallintovaliokunnasta ei ollut yksimielinen vaan sisältää kaksi hylkäysehdotuksen sisältävää vastalausetta.

Teen tässä vastalauseen 1 mukaisen lain hylkäysehdotuksen, ja perustelut tietysti ollaan täällä salissa moneen kertaan käyty. Mutta erityisesti me perussuomalaiset peräänkuulutimme jo tämän prosessin alusta alkaen ja tämän eduskuntakauden alusta parlamentaarista valmistelua tässä kyseisessä asiassa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mattilan tekemää hylkäysesitystä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kuntajakolaki on mielestäni tehty liian hätäisellä päätöksenteolla, ja se on lähinnä sanelupolitiikkaa. Tämän seurauksia ei ole kunnolla pohdittu, tämän seuraukset ovat näkyvissä vielä monen sukupolven ajan, ja kaikki tämä on tehty sanelupolitiikalla ilman parlamentaarista yhteistyötä. (Erkki Virtasen välihuuto) — Aivan.

Yhtenä kriteerinä — tämä vaikuttaa siis sukupolvien ajan — näistä, mitä on mainittu, on 50 lapsen syntymä. Poimin tämän vain esimerkkinä, että tajuatte tämän sanelupolitiikkanne numeroiden takana olevan todellisuuden. 50 lasta tarkoittaa sitä, että teidän esityksellänne lähikoulut tulevat vähenemään. Te tulette tekemään tätä kautta muun muassa koulujen leikkauslistan, ja tämä on yksi tämmöinen negatiivinen asia tästä koko laista, mistä ei ole puhuttu oikeastaan mitään. Jos lähikoulut, lähikoulujen ala-asteet vähenevät, niin onko siitä säästöä, mitä te tavoittelette näillä luvuillanne? Nouseeko se pystyyn siinä vaiheessa, (Jari Myllykoski: Pitäisi porilaisena tietää!) kun yhteiskunnan pahoinvointi lasten keskuudessa mahdollisesti kasvaa?

Te ette ole tässä tavoitelleet mitään muuta kuin lukuja. Teillä on malli, ei kunnon mietittyä sisältöä. Sanelupolitiikalla olette ohittaneet osan Suomen kansaa. (Martti Korhonen: Mikä se teidän vaihtoehtonne oli?) — Tämä meidän vaihtoehtomme on nimenomaan ohjelma, missä on sisältö. Me olemme keskittyneet sisältöön — emme mallin nimeen vaan sisältöön. Me otamme huomioon, että näiden teidän saneluiden, 50 lapsen takana on todellakin lapsi, se pieni koululainen, joka tarvitsee kotikuntaansa, ja se peruskunta pystyy palvelemaan silloin yhteiskuntaa paremmin. Te unohdatte kaiken tämän ja sanelupolitiikalla jyräätte Suomen kansan yli.

Arvoisa puhemies! Tämä oli vain yksi esimerkki näistä ajattelemattomuuksista, mitä hallitus on tässä kohtaa tehnyt. Tässä vaiheessa ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin hylätä tämä huono sanelupolitiikalla tehty lakiesitys, ja siksipä kannatan edustaja Mattilan tekemää hylkäysesitystä.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien ohjenuorana valmistelutyössä on ollut, että kuntalaisten kannalta tärkeintä eivät ole rakenteet ja organisaatiot, vaan hyvän hoidon saaminen oikeaan aikaan mahdollisimman läheltä.

Minusta on isänmaallista toteuttaa kunta- ja sote-uudistuksia tilanteessa, kun julkisyhteisöjen eli valtion, kuntien ja eläkerahastojen velka kasvaa huolestuttavan nopeasti. Viime vuonna tuli taas reilu 6 miljardia euroa lisää, minkä jälkeen julkisyhteisöjen velka kasvoi yhteensä 93 miljardiin euroon. Minusta ei olisi viisasta ja vastuullista lykätä uudistuksia tilanteessa, kun suurin osa apua ongelmiinsa ja vaivoihinsa etsivistä suomalaisista kokee, että heitä juoksutetaan jonosta toiseen. Yli 60 prosenttia potilaista joutuu jonottamaan useita viikkoja päästäkseen terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Tavoitteena on nyt rakentaa sosiaali- ja terveydenhuolto vahvojen peruskuntien varaan, jotka muodostuvat luontaisista työssäkäynti- ja asiointialueista. Elinvoimainen, vahva kunta pystyy järjestämään mahdollisimman pitkälle itse laadukkaat terveys- ja sosiaalipalvelut. Ylivelkaantunut kunta ei pysty siihen.

Arvoisa puhemies! Vaikka päätökset ovat vaikeita, toivon, että pääsemme etenemään uudistusten kanssa reippaassa tahdissa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on moneen kertaan jo todettu, tämä ongelma, eli kiire, hätäily, mikä tähän kuntajakolakiin on liittynyt, on omiaan kuvaamaan tätä valmistelua. Parlamentaarisella valmistelulla ei tunnu olevan käyttöä tässä näin suuressa asiassa, ja se on perussuomalaisten mielestä ollut suuri ongelma. Toisin kuin jotkut väittävät, eivät perussuomalaiset vastusta kuntaliitoksia. Me vastustamme ylhäältä saneltua pakkoa. Jos jokin kunta ihan itse päättää käynnistää yhdistymisneuvottelut jonkin toisen kunnan kanssa, niin eihän meillä tietenkään ole sitä vastaan yhtään mitään sanottavaa.

Tämmöisestä käy hyvänä esimerkkinä eilinen Iitin valtuuston päätös siitä, että Iitti päätti eilen aloittaa neuvottelut Kärkölän, Nastolan ja Lahden kanssa. Tämä on ihan tervetullutta. Tätähän me olemme koko ajan sanoneetkin, mutta se tapahtuu heidän omalla päätöksellään, ei ylhäältä saneltuna.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntauudistusta ohjaava kuntajakolakiesitys voidaan tiivistää kolmeen tavoitteeseen: 1) kaikki valta keskuskaupungeille, 2) kaikki kehyskunnat koosta riippumatta pitäisi liittää keskuskaupunkeihin ja 3) yhdelläkään alle 20 000 asukkaan kunnalla ei ole olemassaolon oikeutusta. Hallituksen pienessä sisäpiirissään päättämä vaihtoehdoton linja tähtää vain kuntaliitoksiin ja torjuu kuntien aidon yhteistyön. Kuntien talous ei valitettavasti liitoksilla kohene, ihmisten palvelut eivät valitettavasti parane, eikä kunnallinen demokratia vahvistu. Kuntauudistukselle asetetut tavoitteet jäävät siis saavuttamatta, koska hallitus on valinnut väärän tien.

Keskusta on johdonmukaisesti kritisoinut hallituksen vaihtoehdottomuutta sekä käynnissä olevien uudistuksen eri osien eritahtisuutta. Olemme myös tarjonneet yhteistyön kättä ja esittäneet lukuisia kertoja parlamentaarista valmistelua. Ymmärrystä keskustan esittämiä ratkaisuja ja yhteistyötä kohtaan ovat osoittaneet myös monet hallituspuolueiden edustajat, valitettavasti ei hallitus.

Arvoisa puhemies! Kunnat ovat molemmilla lausuntokierroksilla huomauttaneet, että niillä pitää olla tiedossa kaikkien kuntiin kohdistuvien uudistusten osalta, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, riittävät ja varmat tiedot voidakseen käydä keskinäisiä neuvotteluja sekä arvioida kuntaliitostarpeensa. Hallitus on kuitenkin sulkenut korvansa kunnilta ja asiantuntijoilta. Se on härkäpäisesti ajanut läpi keskittävää suurkuntaideologiaansa, joka johtaa noin 70 kunnan kuntakarttaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta näki kuitenkin tilanteen mahdottomuuden. Perustuslakivaliokunta paalutti, että kuntien on ensin nähtävä voimassa oleva laki sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ennen selvitysten pohjalta mahdollisesti tehtäviä liitosesityksiä. Olisikin ollut täysin kohtuutonta, että 300 kuntaa ja niiden vastuulliset kuntalaisten valitsemat päättäjät joutuisivat hyppäämään hallitusohjelmakirjausten tai sekavien linjapapereiden perässä. Ensin on oltava sote-laki, jonka mukaan edetään.

Hallitus on ollut kuitenkin toistaiseksi kyvytön uudistamaan terveyspalveluita. Sote on levällään. Hallituksen aikailun takia sosiaali- ja ter-veydenhuollon uudistukseen liittyvät perustuslailliset kysymykset voidaan arvioida näillä näkymin vasta ensi keväänä, jolloin hallitukselta odotetaan lakiesitystä eduskuntaan. Kuntien ja kuntapalveluja tarvitsevien asukkaiden kannalta hallituksen suurkuntahankkeesta on tulossa tulppa järkevälle, paikalliset tarpeet ja alueelliset olot huomioon ottavalle uudistamiselle. Uudistuksia tarvitaan, sillä kuten kuntien vahvistetut tilinpäätökset osoittavat, kuntien talous on ahtaalla. Hallituksen sekavan toiminnan johdosta myös kun-tien henkilöstö joutuu työskentelemään epätietoisena omasta tulevaisuudestaan.

Arvoisa puhemies! Keskusta tarjoaa hallitukselle yhä yhteistyön kättä. Kunta- ja sote-uudistukset tulee linjata yhdessä parlamentaarisessa komiteassa. Epäonnistuneesta suurkuntahankkeesta johtuvaa sotkua ei pidä jättää seuraavan hallituksen siivottavaksi. On viisaampaa tehdä uudistus kerralla ja kunnolla kuin korjata huolimattomasti sutaistu vaihtoehdoton uudistus, johon kunnat eivät ole sitoutuneet. Kuntien sitouttaminen on onnistuneen kuntauudistuksen perusedellytys, tehdäänhän varsinainen käytännön uudistustyö kunnissa. Suurkuntiin ajava kuntarakennelaki on tarpeeton, ja se tulee siksi hylätä. Sen jälkeen uudistus pitää aloittaa puhtaalta pöydältä hallituksen ja opposition yhteistyönä, kuten puhemieskin sunnuntaina toivoi, tähtäimenä palveluiden turvaaminen suomalaisille.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tiilikainen selosti perustuslakivaliokunnan näkemystä. Itse en pysty ymmärtämään perustuslakivaliokunnan logiikkaa. Jos kunnilla pitää olla tiedossa sote-järjestelylain lopullinen sisältö ja aikaa selvittää, jotta ne voisivat selvityksessä ottaa huomioon sen, minkälaisiksi tulevaisuudessa sote-velvollisuudet kunnille tulevat, niin tämän logiikan mukaan kuntien pitäisi varmasti odottaa myös seuraavat vaalit, vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut, uuden hallituksen ohjelma ja uuden hallituksen mahdolliset uudistukset sote-alalle, koska eiväthän kunnat nyt selvittäessään voi tietää, millaisiksi mahdollinen uusi hallitus säätää nämä sote-palvelut kunnille. Ja sen jälkeen kun sekin olisi säädetty, niin kaikki tiedämme, että nykyinen rahoitusmalli ei pitkän päälle ole kestävä, niin että tämän logiikan mukaan kunnat eivät voisi siinäkään vaiheessa vielä selvittää näitä kuntaliitoksia, koska niitten pitäisi jäädä odottamaan sitä, minkälaiseksi terveyspuolen rahoitusmalli viime kädessä muodostuu.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomelle on ehdottoman vaarallista jäädä nyt pysähtyneisyyden tilaan. On todella tärkeätä, että etenemme näissä uudistuksissa. Kyllä valmistautumista on ollut jo vuosikymmeniä, ei ole tarpeen enempää viivyttää. Jos nyt lähetämme kuntiin sellaisen viestin, että on syytä viivyttää päätöksentekoa, niin silloin olemme kyllä vaarallisilla vesillä. Olemme kuulleet uusista talousluvuista, että mekään emme ole suojassa vaan Suomeltakin odotetaan rakenteellisia uudistuksia — juuri näitä uudistuksia, joita kuntauudistuksessa olemme tekemässä.

Edustaja Tiilikainen, te sanoitte, että hallitus on viemässä olemassaolon oikeuden pieniltä kunnilta, mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Hallitus ei ole tekemässä pakkoliitoksia, vaan me olemme antamassa eväitä kunnille uudistua kestävämmiksi ja paremmiksi.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nimenomaan kokonaisuudesta on kyse. Kaikki vaikuttavat kaikkeen, ja tämä on vain pieni osanen, ja lopuilla osasilla, päinvastoin kuin edustaja Tuppurainen vieressäni sanoi, tehdään kuntien pakkoliitokset. Sote-uudistus ja valtionrahoitusuudistus tulevat tekemään tämän huonon esityksen todeksi, ja se on pakkoliitos.

Kyse on kokonaisuudesta, ja kokonaisuus pitää suunnitella tarkoin. Me olemme suunnitelleet nimenomaan kokonaisuutta meidän Suomen palvelukunnat -ohjelmassamme.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on esitetty monia tärkeitä näkökulmia. Ongelmahan on tietysti, että tämä neuvotteluyhteys tässä asiassa jossakin vaiheessa särkyi. Nythän meille tulee käymään niin, että helpot asiat, helpot kuntaliitokset toki hoidetaan. Perustuslakivaliokunnan lausunto ei siinä aseta minkäänlaista estettä, kunnat hoitavat nämä. Ongelmia tulee vain sitten kahden vuoden päästä, jonne saattavat nämä ongelmatapaukset siirtyä. Tässä yhdyn siihen arvioon, minkä edustaja Zyskowicz esitti: valtiontalous ei välttämättä ole ollenkaan paremmassa kunnossa — ei välttämättä ole paremmassa kunnossa — kuin tällä hetkellä. Silloin on jälleen uudet luvut. Kyllä nyt yhteishenkeä tässä asiassa ihan oikeasti tarvittaisiin.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen edustaja Zyskowiczin asennoitumista sekä perustuslakiin että perustuslakivaliokunnan työhön ja linjauksiin. On aivan selvää, että kunnilla pitää olla tietty oikeusvarmuus siitä, mikä on tilanne. Tässä ovat kysymyksessä kuntalaisten ja kuntien perusoikeudet. Jos velvoitetaan tekemään esitys kuntaliitoksesta, pitää olla perusteiden tiedossa. Juuri tähän asiaan hyvin selkeästi oikeuskansleri puuttui, ja tämän mukaisesti myöskin perustuslakivaliokunta linjasi asian, että kunnilla pitää olla riittävä tieto selvittäessään kuntaliitoksia, tehdessään esityksiä. Tämän pitäisi olla hyvin selkeää ja yksinkertaista asiaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tölli, yritin osoittaa ja yritän nyt osoittaa uudelleen, että kunnilla ei voi olla vielä sote-järjestyslain säätämisenkään jälkeen, kuten te sanoitte, oikeusvarmuutta siitä, mikä on tilanne, tai perusasiat riittävästi tiedossa. Niillä voi olla tiedossa ja niillä on tiedossa silloin se, mitä tämän hallituksen esittämä ja tämän eduskunnan säätämä sote-järjestyslaki edellyttää, mutta kun kuntaliitoksia selvitetään ja tehdään pitkälle eteenpäin, niin miten kunnat voivat tuossakaan tilanteessa tietää, mitä vaalien jälkeinen uusi hallitus mahdollisesti sote-asioiden osalta säätää? Eli miten kunnat voivat selvittää kuntaliitoksia, kun ne eivät tiedä, mitä uusi hallitus tulee tältä osin säätämään, ja vaikka tietäisivät sen eli odottaisivat, sanotaan, vuoden, puolitoista, niin miten ne voivat tietää, miten terveyspalveluiden rahoitus uudistetaan lähivuosina, kun kaikki tiedämme, että se joka tapauksessa tullaan uudistamaan? Eli, edustaja Tölli, missä on se tilanne, jossa kunnilla on riittävästi perusasiat tiedossa? (Markku Rossi: Saivartelua!)

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, älkää viitsikö sotkea asioita. Kyllä tilanne on se, että kun sote-järjestämislaki on säädetty, niin silloin tiedetään, mihin sote-järjestämislaki tähtää ja mikä sen lain sisältö on. (Ben Zyskowiczin välihuuto) On paljon epävarmuustekijöitä muutenkin tulevaisuudessa, eikä kaikkia asioita voida varmistaa. Kyllä tämä asia on aivan selvä. Ei tätä kannata tehdä monimutkaisemmaksi kuin tämä asia on.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä viimeisen kerran: Kun sote-järjestyslaki on säädetty, kunnat tietävät, miten eduskunta tältä osin on päättänyt, mutta kun ne selvittävät kuntaliitosta, niin nehän eivät voi tietää — vaaleihin on siinä vaiheessa ehkä puoli vuotta aikaa — mikä on vaalien jälkeisen hallituksen oma malli sote-palvelujen järjestämiseksi. Esimerkiksi jonkun pienen kunnan päättäjät voivat ajatella, että sote-järjestyslaki edellyttäisi niiltä liittymistä isompaan, mutta ehkä vaalien jälkeinen hallitus tekee jonkun sellaisen maakuntamallin, että ne voivatkin säilyä hyvin entisellään, koska kaikki tehtävät siirretään maakuntatasolle.

Edustaja Tölli, eikö tämän pienen kunnan edustajien, kun he neuvottelevat ja kunta selvittelee kuntaliitosta, olisi oleellista, aivan oleellista, tietää tämä asia? Mutta ainakaan siis perustuslakivaliokunnan logiikan mukaan he eivät voi selvittää, kun eivät tiedä, ja he eivät voi tietää ennen kuin uusi hallitus ja uusi eduskunta on päättänyt asioista. Eli yritän osoittaa, että tämä logiikka ei ole kestävä, koska koskaan ei ole sellaista tilannetta, että lopullisesti asiat tiedettäisiin. (Markku Rossi: Onko hallituskaan tietoinen?)

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczille: Kyllä me voimme tehdä ongelmia, jos niitä itse haluamme tehdä, ja spekuloida monella tavalla. Tämä asia on yksinkertaisesti vain näin. Me voimme perustella ja arvioida, mitä tulevat ja sitä seuraavat vaalit ovat ja mitä muita tapahtumia maailmassa onkaan. Nämä ovat ne lähtökohdat — mikä pitää tietää, jotta kunnat pystyvät omat ratkaisunsa tekemään — ja tämä soten järjestäminen on tässä semmoinen asia. Mitä sitten tulevat vaalit tuovat tullessaan: ne tuovat jotakin tullessaan, ja se jää sitten nähtäväksi. Ei tässä kannata kaikilla asioilla lähteä spekuloimaan. (Ben Zyskowicz: Puhuin sote-asioista!)

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tulevaisuudesta emme tiedä, mutta menneisyyden tunnemme, ja varmasti sen takia monet ovat huolestuneita tulevaisuuden edessä ja muutos tuntuu pelottavalta. Kaikki tässä salissa kuitenkin tunnustivat, myös näissä käytetyissä puheenvuoroissa, sen, että uudistusta tarvitaan. Sen olemme tienneet jo pitkään. Se, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on vaikea, ei ole mikään syy jättää sitä tekemättä. Tiedämme, että välttämättömiä uudistuksia on monin paikoin lykätty eteenpäin jo vuosikymmeniä, ja nyt olemme siinä tilanteessa, että emme voi enää lykätä niitä eteenpäin.

Täällä edustaja Tiilikainen toi esiin sen, että kuntien talouden tilanne on tänä päivänä jo todella huolestuttava. Viime vuonna vain joka kolmannen kunnan nenä pysyi enää pinnalla, vain joka kolmannen kunnan talous täytti tasapainoisen talouden tunnusmerkit, ja nyt olemme kuitenkin vasta vuodessa 2013. Tiedämme, että ne todella vaativat, vaikeat, paineiset kuntatalouden vuodet ovat meillä vasta edessä, koska koko ajan odotamme pienempiä kasvulukuja, ja toisaalta tiedämme, että julkisten palveluiden tarve tulee kasvamaan. Eli tätäkin taustaa silmällä pitäen on välttämätöntä, että rakenteita ryhdytään nyt viipymättä ja rivakasti uudistamaan, jotta ehdimme uudistaa sekä rakenteet että palvelut siinä tilanteessa, kun todella tuo julkisen talouden paine on päällämme, ja jotta pystymme varmistamaan julkiset palvelut. Siitähän tässä koko uudistuksessa on kyse.

Edustaja Jalonen täällä pohti sitä, että tämä heikentäisi julkisia palveluita muun muassa perusopetuksen osalta. Näistä kriteereistä: on pyritty hyvin laajasti eri kuntien näkökulmasta hakemaan juuri sellaisia kriteerejä, että eri alueilla voitaisiin kyseisen alueen näkökulmasta muodostaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Näitä on arvioitu monen eri palvelun näkökulmasta. Yksi näkökulma on ollut juuri laadukkaan perusopetuksen järjestäminen, ja siinä arvio on ollut, että noin 50 lasta on se ikäluokan koko, joka mahdollistaa tulevaisuuden kannalta riittävän laadukkaan perusopetuksen järjestämisen, koska silloin voidaan palkata riittävästi ammattilaisia kunnan palkkalistoille. Se ei suinkaan tarkoita, että kaikkien lasten tulisi olla samassa koulussa. Luonnollisestikin koulujen pitää olla siellä, missä lapsetkin ovat. Nimenomaan perusopetus on tällä hetkellä ainoa kunnallinen palvelu, jonka saatavuudesta on myös etäisyyden perusteella säädetty jo laissa ja määritelty, kuinka lähellä koulujen tulee olla. Eli jatkossakin palveluiden tulee olla siellä, missä asukkaatkin ovat, mutta tässä ennen kaikkea halutaan vahvistaa sekä taloudellisia että henkilöstövoimavaroja sille taholle, joka on vastuussa palveluiden järjestämisestä, (Mauri Pekkarinen: Naiivi pyrkimys!) eli suomalaisessa järjestelmässä: kunnille.

Nimenomaan perustuslailliset näkökohdat ovat myös yksi tärkeä ponnin tässä uudistuksen takana. Meillä perustuslaki lähtee siitä, että meidän on taattava jokaiselle yhtäläiset sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet, ja tiedämme, että tällä hetkellä ne eivät enää joka puolella Suomea toteudu samalla tavalla. Kansalaisten eriarvoisuus on kasvanut palveluiden saavutettavuuden ja saatavuuden näkökulmasta, koska kuntien tilanteet vaihtelevat niin paljon. Sekin edellyttää sitä, että kuntarakenteita on vahvistettava ja uudistettava.

Näin ollen on erittäin tärkeää, että nyt, kun kuntarakennelaki tulee voimaan, kaikki kunnat lähtevät alueellaan käymään naapureidensa kanssa keskustelua siitä, voitaisiinko voimat yhdistämällä olla enemmän, voitaisiinko tarjota alueella paremmat palvelut asukkaille, voitaisiinko kehittää alueiden elinvoimaa. Miten tuossa tapauksessa yhteinen hallinto ja palvelujärjestelmä järjestettäisiin niin, että jokaisen asukkaan vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuudet olisivat turvatut myös tuossa isommassa kunnassa? Vasta tämän kuntaliitosselvityksen ja arvioinnin jälkeen niin päättäjät kuin asukkaatkin voivat muodostaa mielipiteensä siitä, kannattaisiko kuntien yhdistyminen alueella. Eli tämä laki velvoittaa kunnat selvittämään, mutta pakko ei ole liittyä: se jää kaikkien kuntien valtuustojen omaan harkintaan.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczille haluaisin sanoa, että tässä pienten kuntien tulisi melkein osata jo tietää seuraavien vaalien tuloskin. Minusta ei nyt kuntauudistuksessa, eikä varsinkaan tässä perustuslakivaliokunnan lausunnossa, sellaisesta voi olla kysymys. Jotenkin näkisin sen, että tässä nyt on ollut heikkous tässä strategisessa lähestymisessä tähän uudistukseen, jos te kannatte nyt tällaista huolta, että tulevat vaalit ovat se ratkaiseva tekijä, miten kunnat lähtevät liikkumaan sitten keskenänsä. Mutta edelleenkin minä peräänkuuluttaisin sitä, että se kaikkein strategisin lähestyminen olisi ollut se parlamentaarinen valmistelu. Mutta ministereiltä minä haluaisin kysyä nyt, kun meillä on näitä suuria kuntaliitoksia tehty ja näitä köyhiä liitoskuntia tai näitä suuria kuntia, mikä nyt on tulevassa parempaa kuin tässä menneessä, että me vältymme sitten samanlaisilta tilanteilta niin kuin Oulussa, Kouvolassa, että kuntaliitosten jälkeen kuntatalous on vain sukeltanut.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Näyttää sille, että kokoomus on selvästi hermostunut. Tämän osoittavat edustaja Zyskowicin pitämät puheenvuorot. Kokoomus näköjään pelkää, että seuraavissa vaaleissa tulee turpiin ja tämä suurkuntahanke ajautuu karille. (Matti Saarinen: Väkivaltaa politiikkaan!) On todella mahdollista, että kansalaiset antavat tyr-mäyksen tulevissa eduskuntavaaleissa tälle hankkeelle ja tälle törppöilylle, mitä on tapahtunut. Siis tämähän on todellinen sotku. (Ben Zyskowicz: No, mites kunnat sitten voi selvittää? — Mauri Pekkarinen: Puhemies on meidän puolella! — Naurua) — Joo, minä kunnioitan ja arvostan puhemiehen mielipidettä, minkä hän esitti. Eduskunnan puhemies Heinäluoma on todella oikealla asialla. (Mauri Pekkarinen: Kyllä, kerrankin Kettusen kanssa samaa mieltä!) Näin pitäisi menetellä, ja toivon, että myöskin järkiintymistä tapahtuu täällä kansanedustajien parissa niin, että tämä todella palautetaan uudelleen parlamentaariseen valmisteluun.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntapäättäjät joutuvat koko ajan pohtimaan kuntiensa elinvoimaa ja palveluiden turvaamista kuntalaisille. Valitettavasti hallituksen suurkuntahanke ei kuitenkaan paranna palveluita, ei turvaa taloutta eikä vahvista demokratiaa. Olette valinneet väärän tien. Laillisuuden kysymyksistä: Varminta on, että järjestäytyneessä yhteiskunnassa ihmiset ja kunnat elävät voimassa olevan lain mukaan. Sen takia on oleellista, että sote-laki on voimassa ja sen perusteella kunnat osaavat tehdä tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä. Laki ohjatkoon yhteiskunnan toimintaa eikä erilaisissa porukoissa kirjoitetut hurskaat tai hartaat toiveet.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi tärkeä kysymys on se, pitääkö perustuslain taipua talouden ja markkinoiden edessä. Johtavat valtiosääntöasiantuntijat ovat arvostelleet kovin sanoin tätä kuntarakennelakiesitystä, ja oikeuskansleri on edellyttänyt tosiaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain täytyy olla valmiina ennen kuin kuntia voidaan kuulla. Näinhän perustuslakivaliokunta on nyt toiminut aivan oikein, ja tässä mielessä en kantaisi huolta nyt seuraavan hallituksen toimenpiteistä. Suuri kysymys on se, aikooko hallitus lähteä kurjistamaan vielä enemmän kuntien valtionapuja, jotta he saavat läpi tahtonsa suurkuntaliitosten suhteen. Mitä pahaa on siinä, että kunnat voivat tehdä sote-yhteistyötä ilman pakkoliitoksia, ja jos siellä sattuisi olemaan vaikka maakunnallisempikin malli, niin eri alueilla voidaan toimia eri tavalla? Yhdyn tässä edustaja Kettusen mielipiteeseen, että oli erittäin hyvä, että puhemies tuli ulos tässä asiassa. Tässä vaaditaan koko kansan konsensusta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen arvostellut perustuslakivaliokunnan logiikkaa tässä asiassa. Perustuslakivaliokunnan logiikka oli siis se, että jotta kuntapäättäjät voivat selvittää kuntaliitosta, niiden pitää tietää sote-järjestämislain sisältö, koska sote-palvelut ovat tärkeä osa kunnan toimintaa. Okei, ei kai logiikka voi olla se, että niiden pitää tietää se, minkälaisiksi kuntapalvelut, sote-palvelut muodostuvat tällä vaalikaudella. Kai logiikka oli se, että jotta ne voivat päättää kuntaliitoksista, jotka usein ovat peruuttamattomia, niiden pitää tietää, millaisiksi aiotaan, näin ymmärsin, lähivuosina, lähiaikoina säätää kun-tien tehtävät. Jos tästä logiikasta lähdetään, niin eiväthän kunnat sen jälkeenkään, kun tämä eduskunta on säätänyt sote-palvelulain, järjestämislain, tiedä, minkälainen on sote-asioiden järjestäminen lähivuosina, koska kunnat tietävät, että tulee vaalit, tulee uusi hallitus, tulee mahdollisesti uudet sisällöt näille laeille. Yritän osoittaa, että tämä perustuslakivaliokunnan logiikka, jos siihen mennään, ei lainkaan ole kestävä.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaksi asiaa edustaja Zyskowiczille. Ensinnäkin, perustuslakivaliokunnan lausunto ei millään tavalla, niin kuin ministeri täällä hyvin sanoi, estä aloittamasta selvitystöitä saman tien. Ei siis mitään estettä sille, että laki astuu nyt voimaan ja selvitystyöt alkavat saman tien.

Toiseksi, jos te luette sen mietinnön, niin siellä tehdään selvä ero sille, että on olemassa juuri näitä luettelemianne monia muitakin seikkoja, jotka sinänsä ovat tärkeitä ja liittyvät kunnan tulevaisuuteen ja joista monet ovat hämärän peitossa. Mutta sote-laki näistä kaikista, niin kuin oikeuskansleri ja monet asiantuntijat ovat sanoneet, niin kuin hallitus omalla lisäesityksellään on selkeästi osoittanut, on poikkeuksellinen kaikkiin näihin muihin epävarmoihin tekijöihin. Se on niin keskeinen osa sitä informaatiota, mitä kunta lopulta tarvitsee saadakseen nyt alkavat selvitykset valmiiksi. Jos te luette sen lausunnon, te löydätte sieltä tämän aivan selvän rajan. Sote poikkeaa kaikista muista asioista, joita äsken luettelitte, ja se on yksiselitteisesti lausuntoon kirjoitettu. (Mauri Pekkarinen: Brax, jättäkää kokoomus!)

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun kuntapäättäjät kuntaliitoksista päättävät, niiden pitää tietää, minkälaiseksi sote-uudistus muodostuu, koska, kuten edustaja Brax selosti valiokunnan lausuntoa, sote-uudistus, soten järjestäminen, on niin keskeinen osa kuntien tehtävää. Tähän saakka hyvä.

Mutta kun kuntapäättäjät ryhtyvät selvittämään ja eletään vuotta 2014, niin miten ne kuntapäättäjät voivat tietää, minkälainen on sote-järjestämismalli vuoden 2015 valitun eduskunnan säätämän lain mukaan? Kyllä kuntapäättäjät osaavat lukea aikatauluja ja näkevät, että vaalit ovat tulossa ja uusi hallitus on tulossa. Tästä perustuslakivaliokunnan logiikasta, että tämä sote on niin tärkeä osa kuntien tehtäviä, että se pitää tietää, jotta voidaan tehdä kuntaliitospäätöksiä, (Mauri Pekkarisen välihuuto) niin eiväthän kunnat voi tietää tämän soten sisältöä enää vuoden 2015 vaalien jälkeen. Eli miten tämä perustuslakivaliokunnan logiikka menee? Meneekö se siten, että aina vaalikausi kerrallaan pitää tietää? (Keskustan ryhmästä: No ei mene!)

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, nyt te kerroitte logiikan, joka mielestäni jo viime viikolla opposition taholta on esitetty, että ei pitäisi selvittää mitään sen takia, kun on tulossa vaalit. Minun mielestäni oppositio on väärässä ja te olette väärässä. Selvittää on syytä, kriisi on valtava. Hallitus on kertonut, ja tänään uskon, että selvin numeroin hyväksytään, mitä tekijöitä kuntajakoselvityksessä on oltava. Ne kaikki muut paitsi sote ovat tiedossa jo tämän päivän jälkeen. Mutta sote, 60 prosenttiakin monesti kuntien menoista, on niin poikkeuksellinen tekijä, että tämän hallituksen muiden kriteerien, jotka siis tänään hyväksytään, lisäksi myös soten on oltava tiedossa. Ettehän te voi ajatella niin, että se kuntajakolaki, sitäkinhän voidaan muuttaa. Seuraava hallitus voi tehdä uudet kriteerit.

Me lähdimme siitä, että se tieto, minkä pitää olla käsissä, on se, mitä tänään kuntajakolaissa hyväksytään ja sen lisäksi vielä vähintään puoli vuotta aikaa siitä, kun tiedetään, miksi sote on nyt muodostumassa. Kaiken muun epävarmuuden osalta perustuslakivaliokunta on todennut, että semmoista on elämä, mutta siinä ei ole perustuslaillista ongelmaa. Epävarmuuden keskellähän me elämme, aivan niin kuin ministeri Virkkunen täällä kertoi.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen totesi hetki sitten, että laki ohjatkoon yhteiskunnan toimintaa. Viime viikolla keskustapuolue ja perussuomalaiset lähettivät kuntapäättäjilleen viestin olla noudattamatta tätä tänään säädettävää lakia. (Välihuutoja) Nyt kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ovat täällä, niin minusta olisi hyvä kuulla teidän arvionne siitä, mitä tällaisen politiikan tien päässä on, jos kansanedustajat, puhumattakaan kokonaiset eduskuntaryhmät, kehottavat kuntapäättäjiä olemaan noudattamatta tätä lakia.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on sekaisin kuin seinäkello ja vasemmisto murjottaa. Tässä on olennaista, että tämä on suuri uudistus. Sen takia tässä olisi ollut paikallaan parlamentaarinen valmistelu. Hallitus härkäpäisesti sulki ulos kaksi suurta puoluetta, perussuomalaiset ja keskustan, joilla on pitkälti toistasataa kuntaa, joissa meillä on yhdessä enemmistö, vaikkemme yhtä puuta olekaan, ja tämän voiman sivuuttaminen täysin on edesvastuutonta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan toisin. Siellä tulee toisenlaisia, hyviä tuloksia, kun ne vielä osataan nivoa yhteenkin, mutta tässä me joudumme järjettömään tilanteeseen. Hallitus runttaa läpi, eduskuntavaaleissa tulee muutos ja koko uudistus revitään uudestaan auki. Eikö olisi nyt parempi ottaa lusikka kauniiseen käteen, kutsua perussuomalaiset ja keskusta mukaan ja tehdä tässä järkevä, isänmaan edun mukainen palvelut turvaava päätös?

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä ei kyllä näin kevyillä sutkautuksilla selvitä, edustaja Soini. Pitääkö lakia noudattaa vai ei? (Keskustan ryhmästä: Totta kai!)

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onhan se ennenkuulumatonta, että sosialidemokraatit antavat ymmärtää, että perussuomalaiset ja keskusta eivät noudattaisi lakia. Tietenkin noudattavat. Se on aivan selvä asia. Tässä vetoomuksessa kehotettiin perussuomalaisia ja keskustalaisia kuntapäättäjiä toimimaan asiassa isänmaan edun mukaisesti eikä laittomasti.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä viime viikolla julkaistu vetoomus, joksi te sitä kutsutte, hyvin yksiselitteisesti sanoo: "Tässä vaiheessa ei ole tarvetta tehdä päätöksiä hallituksen esittämällä tavalla", edustaja Soini.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on kaukana lain rikkomisesta. Hallituksen esitys on täällä eduskunnassa muuttunut, ja kunnissa on hämmennystä siitä, että mennäänkö tämän Orpon vetämän työryhmän pohjalta, hallituksen esityksen pohjalta. Hallituksen esityshän on muuttumassa täällä, ja me olemme kohta hyväksymässä lain, jota ehdottomasti pitää noudattaa. (Vasemmalta: Hyvä!)

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietysti tässä ehkä tekisi mieli vähän murjottaakin, kun tällaisiakin puheita helteellä joutuu kuuntelemaan.

Edustaja Zyskowiczin ja Braxin debattiin en halua muuten puuttua, mutta totean, että kun tunnen jonkinlaista myötämielisyyttä edustaja Zyskowiczia kohtaan, niin siellä on todella yksi ongelma, ihan yksittäinen ongelma, joka nousee tästä perustuslakivaliokunnan tulkinnasta. Se on se, että kun perustuslakivaliokunta ei suostunut ottamaan tähän Orpon työryhmän paperiin kantaa vastuukunnista, joka on kuitenkin hallituksen esityksen keskeinen osa, ja toisaalta sitten hallituksen pitäisi laatia se sote-lakiesitys, jota perustuslakivaliokunta vaatii, niin hallitus ei voi tietää, mikä on perustuslakivaliokunnan kanta tähän keskeisimpään kysymykseen. Tästä syntyy kyllä ihan oikeasti hallitukselle ongelma.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Hyvä, että edustaja Virtanen otti tämän esille.

Asiantuntijat olivat tässä asiassa ylipäätänsä hyvin eri mieltä — paitsi siitä seikasta, että perustuslakivaliokunta ei voi aloittaa uutta käytäntöä, että se muodostuu osaksi lainvalmistelukoneistoa ja alkaa antaa etukäteislausuntoja erinäisten ajatusten pohjalta. Tältä osin siis kaikki asiantuntijat olivat yhtä mieltä.

Niin ymmärrettävä kuin edustaja Virtasen esille tuoma huoli on, yhtä selkeätä on, että perustuslakivaliokunta ei voi tässä auttaa, vaan normaalit, viime vaalikaudella uudistetut lainvalmistelun oppaat ja säännöt auttavat tässä yksiselitteisesti. Hallituksella on käytettävissä kaikki se sama perustuslaki-informaatio, kaikki ne asiantuntijat, joita Suomessa on suoraan käyttämättä asiaa missään etukäteiskäsittelyssä tai seminaarissa, perustuslakivaliokunnassa. Tältä osin asia on kyllä hyvin selvä, ja sitä on itsenäisessä Suomessa noudatettu aina.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos vielä muistuttaa, miten prosessi meni.

Oikeuskansleri edellytti, että hallitus tuo tarkempia tietoja sote-järjestämislain linjauksista, ja näin tehtiin. Siitä syntyi se, että perustuslakivaliokunta ryhtyi pohtimaan tätä oikeastaan ihan eri tavalla. Siis kansleri edellytti hallitukselta näitä linjauksia, ja me teimme niitä. Sen jälkeen ne muodostuivat ongelmaksi. Olisi ilmeisesti ollut parempi, ettemme me olisi tehneet niistä edes alustavia linjauksia.

Mutta on aivan selvää se, että kun nyt ministeri Huovisen ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerivaliokunnan johdolla valmistellaan sote-järjestämislakia, niin tietenkin se tehdään sellaiseksi, että kun se täällä hyväksytään aikanaan, se on perustuslain mukainen. Eihän täällä säädetä muita lakeja.

Mutta mielestäni on oikein, että arvioidaan, että millaista lainsäädäntöä tämän päivän Suomeen kannattaa tehdä, ja tätä me olisimme toivoneet ryhmänä, että perustuslakivaliokunta olisi voinut hieman jo etukäteen pohtia. Enkä voi itse taas ymmärtää sitä, miksi sitä ei voinut tehdä, koska nyt lainvalmistelu on hieman haasteellisempaa. Totta on, että tietenkin käytetään parasta mahdollista perustuslakiasiantuntemusta lainkirjoittamisen yhteydessä.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta oli myös arvokasta, että edustaja Tiilikainen totesi, että kuntien on noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä, sitä on kunnioitettava. Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että Suomeen pitää tulla eheämpi kuntarakenne. Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että keinona siihen on kuntaliitokset, kuntien yhdistämiset. Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että Suomessa täytyisi olla työssäkäyntialueisiin perustuvat kunnat.

Tässä linjauksessa ovat olleet mukana sekä keskusta että perussuomalaiset. Sen takia pidän hyvin hämmentävänä ja loukkaavana voimassa olevaa lainsäädäntöä kohtaan, että nyt te puhutte täällä kuntien pakkoliitoksista, joita edes tämä tuleva lainsäädäntö ei pidä sisällään — siis ei pidä sisällään. Ja sen takia, vanhan sanonnan mukaan, isänmaata voi palvella myös oppositiosta. Nyt teillä on ainutlaatuinen mahdollisuus palvella sitä kunnissa. Päätöksenteko on kuntatasolla. Ja kun täällä edustaja Soinikin totesi, minkälainen vaikutusvalta teillä on kunnissa, niin kunnissa tehtävillä päätöksillä voidaan voimassa olevan lain ja tämän uuden lain perusteella eheyttää suomalaista kuntarakennetta kuntaliitoksin.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä ihmettelen keskustapuolueen asennetta tällä hetkellä tähän kuntauudistukseen, koska muistan, että viime kaudella olen itse ollut Kuntaliiton edustajana vetoamassa pääministeri Vanhaseen ja sitten vielä seuraavana vuonna pääministeri Kiviniemeen siitä, että Paras-hanketta jatketaan kuntarakenneuudistuksella, johonka tarvitaan parlamentaarinen valmistelu. Ei tullut minkäänlaista reaktiota pääministeripuolueelta viime kaudella. (Timo Soini: Älkää ottako huonoa esimerkkiä!) Minulla on nämä vetoomukset tallessa, ja olen niitä nyt juhannuksen aikaan vielä lukenut uudelleen.

Sitten vielä keskustalle: Paras-hankkeeseen pohjautuu tämän hallituksen tämä rakennelakiesitys, jota käsitellään, eli vahva peruskunta, vaaleilla valitut valtuustot ja vaaleilla valittu eduskunta. Väliin ei tarvita hallintohimmeleitä. Tämä oli keskustan johdolla käynnistynyt kuntauudistus, ja sitä jatkaa nyt nykyhallitus, ja parlamentaarinen valmistelu on kuntalakityössä menossa.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä edustaja Rakel Hiltusen puheenvuoroa siitä, että keskusta olisi jollain tavalla vastustanut parlamentaarista yhteistyötä, (Rakel Hiltusen välihuuto) koska Paras-hankkeessa lähdettiin aivan toiselta pohjalta kuin miltä tämä pääministeri Kataisen hallitus on lähtenyt. Pääministeri Kataisen hallitus heitti opposition syrjään. Keskustajohtoisessa hallituksessa kuntauudistukset tehtiin yhdessä opposition kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä. Näin oli koko Paras-hankkeen ajan. (Välihuutoja) Kun hallitus vaihtui täksi pohjaksi, joka se on nyt, niin meno muuttui: oppositio heitettiin syrjään.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä parlamentaarisesta valmistelusta: Tulin kuntaministeriksi kesällä 2010. Ensimmäisiä tehtäviäni oli käynnistää parlamentaarisen komitean valmistelutyö, ja siinä tehtiin perusteellinen kartoitus ja esitys, toistasataa sivua pitkä selvitys, ja tätä tehtiin hyvässä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä silloisen hallituskumppanin kokoomuksen ja oppositiossa olleen SDP:n kanssa. Ja kun tämä selvitystyö oli valmis ja oli esitettävänä sitten tämä komitea nimitettäväksi, niin silloin kokoomus kaatoi tämän. Nimenomaan silloinen valtiovarainministeri Katainen sanoi, että tämä ei meille käy.

Tämä on ollut se asia, ja me olemme esittäneet sen jälkeen monta kertaa, että lähdetään uudistamaan. Älkää viitsikö nyt väittää muuta, kun tämä asia eteni näin. Silloin kokoomus vaati parlamentaarista valmistelua, SDP vaati, ja se valmisteltiin ja huolella suunniteltiin, ja te kaadoitte sen.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhumme nyt suomalaisten arjen kannalta aivan olennaisista asioista, peruspalveluista. On hyvä, että olemme katsoneet taakse ja muistelleet menneitä, mutta nyt on aika katsoa tulevaisuuteen. Toivon, että voimme nyt hyväksyä tämän lakiesityksen ja yhdessä lähettää viestin kuntakentälle, että tämä uudistus on tehtävä nyt.

Ainakin kolmesta asiasta voidaan olla varmoja: kuntatalous ei ole tasapainossa millään mittarilla, terveyserot kasvavat, ja meillä on Euroopan mittakaavassa huippupitkät jonot perusterveydenhuoltoon. Ruotsissa, naapurissa, pääsee 93 prosenttia viikon sisällä lääkärille. Nyt on aika tehdä tämä uudistus. Jos muut Pohjoismaat ovat onnistuneet uudistamaan kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon, kyllä mekin uudistamme, jos nyt keskitymme tähän asiaan, hyväksymme lain ja yksimielisesti lähetämme viestin kuntakentälle, että nyt tätä työtä tehdään.

Mielestäni kuntaministerin puhe oli aivan erinomainen ja sen pohjalta voidaan mennä. Toivon, että myös oppositiopuolueet ovat tässä nyt mukana.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Sarkomaa totesi tässä juuri omassa puheenvuorossaan, kunnissa on hätä tänään. Hän luetteli kolme hyvää syytä, minkä takia toimenpide pitää tehdä nyt. Toisaalta meillä hallintovaliokunnassa, kun kuntarakennelain asiantuntijoita kuultiin, muun muassa kaikki maakuntajohtajat, jotka olivat kuultavina, heitä oli useita, myönsivät sen, että suurempi hätä on 10 vuoden päästä, 20 vuoden päästä. Huoltosuhteen muutos ja kaikki se meidän tiedossamme oleva tuovat kuntiin vielä suuremman hädän, ja he olivat sitä mieltä, maakuntajohtajatkin, että oman maakunnan alueella tulee olemaan huomattavasti vähemmän kuntia kuin tänään. Väistämättä ajaudumme siihen tilanteeseen, koska palvelut edellyttävät sitä.

Yhtä asiaa perustuslakivaliokunnan työskentelyssä ihmettelen. Ihmettelen sitä, minkä takia perustuslakivaliokunta lähti siihen, että puhutaan kuukausista. Te ilmoititte, että pitää olla riittävä aika, jotta päättäjillä on riittävä tieto. Hallintovaliokunta olisi voinut pohtia sitä asiaa omalla tietämyksellään ja päätyä ehkä samaan tai sitten vähän lyhyempään aikaan, mutta tässä suhteessa kyllä perustuslakivaliokunta ansaitsee vähän huomiota.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä sote-lainsäädäntöä voi muuttaa, mutta sen on tapahduttava yksinkertaisella enemmistöllä täällä, eli ei, edustaja Zyskowicz, ihan minkälainen tahansa uudistus ole mahdollinen, tai jos niin ajatellaan, niin kuitenkin meillä on sitten perustuslain säätämisjärjestys. Tämän teidän uudistuksenne osalta tästä vastuukunnasta johtuen voi ennakoida erilaisten valtiosääntöasiantuntijoitten julkisiin puheenvuoroihin vedoten, että tässä teidän vastuukuntamallissanne saattaa olla ongelmia. Eli on ihan eri asia tehdä uudistus normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä kuin mahdollisesti perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Mitä tulee sitten tähän lain noudattamiseen, niin tämä kuntien velvollisuus tehdä marraskuun loppuun mennessä päätös kuntarakenneselvityksestä ei ole sillä tavalla juridisesti velvoittava, että se alue, mitä kunnat tulevat esittämään, olisi sitten sitova, vaan se voi muuttua. Siksi ihmetyttääkin, minkä takia tällainen selvitysvelvollisuus on tänne kirjattu ja tämä määräaika, että nimenomaan marraskuun loppuun mennessä (Puhemies koputtaa) tämä alue on kerrottava valtioneuvostolle.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkiselle haluaisin todeta, että perustuslakivaliokuntahan jätti tämän hieman avoimeksi. Se totesi, että tämä kuusi kuukautta on minimiaika. Hallintovaliokunta odotti, että hallintovaliokunta pohtii tätä kysymystä, mutta valitettavasti hallintovaliokunta ei tätä tilaisuutta halunnut käyttää hyväksi, vaan kun esitin, että kuulemme asiantuntijoita ja mietimme, mikä on semmoinen riittävä aika, niin tämä estettiin. Tämä kertoo siitä toimintatavasta, millä tavalla tätä asiaa on viety eteenpäin kaiken kaikkiaan hallituksen toimesta.

Kun täällä keskustelussa on nyt tuotu esille myös hallituspuolueista se, että kaivataan parlamentaarista valmistelua, kokoomusta lukuun ottamatta, niin toivoisin todella, että tästä eteenpäin lähdettäisiin tätä kuntauudistusta viemään niin, että tämä hanke nyt pysäytettäisiin ja puhtaalta pöydältä parlamentaarinen valmistelu käynnistettäisiin.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, herr talman! Oppositionen pratar om ett projekt som handlar om stora kommuner.

Ja haluaisin oikeastaan tietää sen, että kun oppositio puhuu suurkuntahankkeesta, niin mikä on sitten heidän mielestään suuri kunta. Onko se noin 20 000 asukkaan kunta, vai minkälainen on se suuri kunta, mistä oppositio puhuu?

Haluaisin myöskin muistuttaa siitä, mistä ministeri puhui, elikkä nyt selvitetään kunnissa kuntien tulevaisuutta. En oikein ymmärrä sitä, miksi on niin vaikeata selvittää. Jos on niin, että selvitys osoittaa sitä, että yhdistyminen on huono ajatus, niin ei tietenkään voi silloin lähteä rakentamaan uutta kuntaa, mutta jos selvitys osoittaa sitä, että palvelut paranevat, on taloudellista hyötyä, niin miksei silloin voisi lähteä rakentamaan uutta kuntaa?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun me täällä, suoraan sanoen, vähän hämmennämme tilannetta, niin kunnissa vastuulliset päättäjät yli puoluerajojen näkevät kuntarajojen ja maakuntarajojen yli, miettivät, miten kansalaisten perusturvallisuus, perusterveydenhuolto, perus- ja erikoissairaanhoito järjestetään. Näillä ei tehdä sitä karhunpalvelusta, että tämä aito huolesta syntyvä prosessi kärsii tästä käsittelystä. Orvon ja Backmanin työ oli erinomaista, konkreettista kentän tilanteen läpikäyntiä ja sote- ja kuntarakenteen aitoa edistämistä. Se vastasi siis eri alueiden kysymyksiin.

Olen myöskin sitä mieltä, että näin isoissa asioissa, kuten sosialidemokraatit itse asiassa jo 2010 oppositiossa ollessaan esittivät, kun kansallisen selviytymisen ja edustuksellisen demokratian vahvistamisesta oli kysymys, niin hallituksen kuin oppositionkin on istuttava samaan pöytään. On olemassa asioita, ja tässä puhemies Heinäluoma ihan oikein osoitti, että tämä on juuri sellainen kansallisen selviytymisen asia.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellinen edustaja puhui todellakin asiaa. Minä olen kanssa sitä mieltä, että tämä voitaisiin tässä vaiheessa pistää roskakoriin ja aloittaa puhtaalta pöydältä parlamentaarisesti. Kun kuuntelee tätä debattia tässä, niin on ilmeistä ja aivan selvää se, että jos tämä olisi valmisteltu parlamentaarisesti, niin tämäntyyppistä debattia ei täällä salissa varmastikaan käytäisi. Näyttää siltä, että hallituksen nuorten ministereitten täytyisi kuunnella vanhempia valtiomiehiä, kokeneempia valtiomiehiä. Siteeraankin tästä erästä tunnettua suomalaista valtiomiestä: "Hallituksen olisi kannattanut lähteä liikkeelle parlamentaarisen valmistelun pohjalta, ottaa oppositio mukaan. Se olisi tuonut kompromissien teon. Ehkä hetken aikaa olisi mennyt enemmän, mutta olisi tullut kestävämpiä tuloksia." Näissä sanoissa on viisautta.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa edustaja Mattila alussa ja muutenkin oppositio yleisessä retoriikassa ja yleensä käyttää kuntaliitoksia vastustaessaan ja kuntaliitoksia kyseenalaistaessaan esimerkkeinä Kouvolan, Salon ja Oulun suuria kuntaliitoksia ja vetää yhtäläisyysmerkit näiden alueiden heikon taloustilanteen ja suoritettujen kuntaliitosten välille. On hyvin yksinkertaista ja suorastaan vääristelyä ja valheellista puhua näin.

On hieman laajennettava näkökulmaa. Saloa on kohdannut Suomen Nokia-klusterin romahtamisen pahin isku. Siellä on suljettu suuri tehdas. Kouvolaa ovat kohdanneet Suomen metsäteollisuuden rakennemuutoksen suurimmat iskut paperitehtaiden mennessä kiinni. Oulussa on nähty it-alan hyvin nopea laskusuhdanne, joka on johtanut näihin taloushuoliin. Kuntaliitosten syyttäminen näistä talousalueiden huolista on erittäin yksinkertaistavaa, ja tulisi nähdä, että itsenäisyysjulistukset eivät olisi riittäneet näitä talouskriisejä torjumaan.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä perustuslakikeskustelussa kävi tällä kertaa niin, että hyvänä puhujana tunnettu edustaja Zyskowicz kyllä onnistui puhumaan itsensä pussiin. Nimittäin kun hän alkoi spekuloida seuraavan hallituksen toimenpiteitä, niin tämähän on vahvin argumentti siihen, että tämä iso hanke olisi pitänyt toteuttaa parlamentaarisesti, kuten edustaja Tölli tässä ansiokkaasti esitti.

Mutta, arvoisa puhemies, otan toisen tämmöisen substanssiasian tässä esille kuitenkin vielä tässä vaiheessa. Nimittäin tämä valuvika tässä hallituksen esityksessä on siellä, että kunta nähdään kapeana, vain valtion jatkeena olevana palveluiden järjestämisenä. Kuitenkin Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjassa, Euroopan neuvosto on hyväksynyt sen ja Suomi ratifioinut, nähdään kunta paljon laajempana. Kunnalla on neljä keskeistä tehtävää: kunta on yhteiskuntaan kiinnittymisen ja kansalaiskasvatuksen foorumi, kunta on kehittäjä, kunta on asukkaiden identiteetin lähde ja kunta on sitten neljänneksi kyllä myös palveluiden järjestäjä, mutta ei siinäkään vain valtion jatke, vaan itsenäinen toimija.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ryhmän edustajat ovat kärkkäästi arvostelleet hallituksen kuntauudistusta, ja varmaankin monia suomalaisia kiinnostaa, mikä on se perussuomalaisten tarjoama vaihtoehto. Sehän löytyy perussuomalaisten Suomen palvelukunnat -ohjelmasta. Siinä todetaan muun muassa, että "peruskunnilla on laaja yleinen toimiala". Millainen toimiala, minkälaisia tehtäviä, minkälaisia palveluita, se ei tästä noin liuskan mittaisesta paperista käy ilmi. Ohjelmassa todetaan myös, että "peruskunnat hallinnoivat piirikuntaa, jonka järjestämisvastuulle siirretään ne tehtävät, jotka vaativat peruskuntaa laajemman väestöpohjan". Millaiset tehtävät, minkälaiset palvelut, (Välihuutoja) mitä tehtäviä tällä piirikunnalla oikeastaan on?

Arvoisa puhemies! Vaalikautta on kulunut nyt yli kaksi vuotta, ja perussuomalaiset ovat tässä ajassa saaneet aikaan liuskan mittaisen kokoelman yleisiä ajatuksia kuntien tulevaisuudesta. Nyt sitten vaaditaan parlamentaarista työryhmää käymään keskustelua. Kyllä tässä alkaa hiekka valua tiimalasista. Meillä ei ole aikaa aloittaa aivan tyhjältä pöydältä, vaan kuntauudistuksen on pakko edetä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi olla, että se kuntalainen, joka ei ole päässyt lääkäriin odotetussa ajassa, tai se kunnan terveyskeskuksen jonossa oleva, joka ihmettelee, miten saadaan päteviä kesätyöntekijöitä, ihmettelee, mistä me täällä puhumme, jos on sattunut television ääreen tulemaan. Tämä keskustelu on arjesta todella kaukaista. Koko uudistus perustuu sille, mitä on tehty viime kaudella, ja kaikki, paitsi perussuomalaiset, ovat olleet siinä mukana. Pitkään perussuomalaiset olivat aika hiljaa tästä kuntapuolesta, (Kimmo Kivelä: Hiljaa hyvä tulee!) jotta he voisivat ilmeisesti ottaa jossain rakentavan otteen, mutta nyt se on mennyt tuulen mukana, ja se on minusta todella harmi.

Jos katsotaan ilman tätä lakia, mikä on tilanne, kaikki tiedämme, että kunnat eivät pärjää nykyisellään. Tai sitten se ihminen, joka sanoo, että pärjää, tulee kertomaan, että siinä vaiheessa, kun puhutaan terveyspalveluista, mitään ei tarvitse tehdä. Arjesta kaukaisia ovat kaikki ne puheet, jotka eivät näe, että tämä trendi menee tähän suuntaan, mitä tämä laki ohjaa riippumatta meidän laista tai perustuslaista. Tämä laki, joka nyt on käsittelyssä, velvoittaa kunnat selvittämään tulevaisuutta, niin älkää kukaan, kollegat, sanoko, että älkää kuntalaiset ja kunnan päättäjät selvittäkö tulevaisuuttanne.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hallituksen ei kannata arvostella perussuomalaisten ohjelmaa, teillä ei ole minkäänlaista ohjelmaa eli pallo on hukassa. (Naurua — Välihuutoja) Yleensä, kun te annatte tämän hallituksen esityksen, siinä pitäisi olla myös vaikutuksen arvioinnit: mikä kuntalaisiin vaikuttaa, mitä meidän pitäisi tehdä. Eli käytännössä tapahtuu niin, että hallitus antaa kevättalvella esityksen, sen jälkeen se tulee hyväksyttyä, sitten kunnan päättäjillä on 6—12 kuukautta aikaa miettiä, mitä hallitus on sinne sote-järjestelmään tehnyt. Eli laskekaa, arvoisa Zyskowiczkin, mikä on se aika.

Eli niin kuin puhemies Heinäluoma sanoi, niin otetaan nyt lusikka kauniiseen käteen ja otetaan koko parlamentaarinen työryhmä käsiin. Jos oltaisiin tehty kaksi vuotta näin, niin meillä olisi tämä toimiva kuntarakenne ja sote-järjestelmä -paketti. Se ei ole opposition vika, me saamme sote-järjestelmävastuulain vasta ehkä huhti—toukokuulla, se on teidän omaa vikaanne. Silloin ehkä tiedämme, mikä on valtionosuus, rahoitusosuus, mitenkä palvelut pelaavat siellä ja täällä, pohjoisessa ja etelässä. Eli turha on syyttää oppositiota tänäkään päivänä.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä asiassa nyt varmaan kaikki kivet ja kannot on käännetty moneen kertaan, mutta haluaisin vastauksen aloitteeseeni, jonka tein ministeri Virkkuselle huhtikuussa, kun käytiin kuntajakolain lähetekeskustelua. Aloitteeni mukaan esitin silloin, että pieni kotikuntani muutettaisiin museokunnaksi, jotta tulevaisuudessa voitaisiin todeta, kuinka syvässä etelässä leivän juurilla sijaitseva pieni kunta eläisi ja tulisi toimeen vältettyään tämän kuntasopan kuohut. Miksi Lex Punkalaidun on unohdettu, ministeri Virkkunen, tämän lain yhteydessä? Käsittääkseni jopa EU:n ympäristönsuojeludirektiivi on edellyttänyt tällaista perinnekunnan säilyttämistä tällä tuhon tiellä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Backman otti hyvän asian tuossa esille, elikkä sanoi tämän sanan, työssäkäyntialueet, josta ei ole vielä kovinkaan paljon puhuttu. Tämä kuntajakolaki nyt valitettavasti vain tulee pienentämään näitä työssäkäyntialueita, koska nämä työssäkäyntialueet keskittyvät niihin keskuksiin, mitä on. Ne nykyiset pienet kunnat, jotka ovat isojen keskusten laitamailla, tulevat tyhjenemään, ja sieltä lähtee työpaikkoja. Ja ihan vanhan laskukaavan mukaan yksi menetetty työpaikka vie mennessään kaksi muuta työpaikkaa. Tämä on asia, joka on syytä ottaa huomioon.

Ja kun puhutaan sitten sotesta, niin meillä on tässä maassa huutava lääkäripula, meillä on huutava hoitajapula. Ei se, että pannaan kuntia yhteen, tuo yhtään uutta lääkäriä eikä yhtään uutta hoitajaa. Se rakenne pitää korjata jossakin muualla, (Välihuutoja) ja siihen tarvitaan tätä salia. (Outi Alanko-Kahiluodon välihuuto) — Nyt virat eivät riitä, täytyy olla koulutusta. Täytyy olla koulutusta, ja nyt lääkärikoulutusta lisätään, mutta enemmän lähtee eläkkeelle per vuosi kuin mitä tulee uusia lääkäreitä. Tämä on asia, joka on otettava huomioon, koska unennäkö ei tässä auta, eikä kauniit puheet, eikä kauniit toiveet. On ryhdyttävä töihin ja mielellään parlamentaariseen työhön.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen oli tässä äsken, kuten myös viime viikon keskustelussa, huolissaan siitä, miten käy kuntatyöntekijöiden työpaikoille kuntaliitos- ja kuntauudistustilanteessa. Edustaja Tolppanen, perussuomalaisethan ovat ajaneet ja monien edustajien suusta on kritisoitu kuntatyöntekijöiden irtisanomissuojaa, muun muassa edustaja Soini, niin mikä teidän linja nyt on? Kun täällä edustaja Tolppanen on huolissaan kuntatyöntekijöiden työpaikkojen puolesta, niin toisella kädellä edustaja Soini olisi heikentämässä kuntatyöntekijöiden irtisanomissuojaa. Saisiko tietää edes tässä asiassa perussuomalaisten linjan, kun tässä sote-asiassa sitä ei tunnu löytyvän?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ainoastaan kuntatyöntekijöiden paikat eivät ole vaarassa, kun tämä yhdistyminen tehdään. Kuten juuri kerroin: Jos sieltä lähtee yksi työpaikka, se vie mukanaan kaksi muuta työpaikkaa. Se tulee vaikuttamaan palveluihin, se tulee vaikuttamaan kauppaan, se tulee vaikuttamaan opettajiin. Se vaikuttaa laajalla linjalla, ja tämä on asia, joka on syytä ottaa huomioon.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin mielenkiintoista. Perussuomalaiset puhuvat kunta-asioista, ja muut puhuvat perussuomalaisista. Niinhän tämä tuntuu menevän, on asia mikä tahansa. (Matti Saarinen: Vastaa kysymykseen!) — Minä vastaan kysymykseen, ja minä kysyn vielä, jotta saisi sosialidemokraateilta vastauksen: Teillä on kokenut puhemies, joka esitti järkevän ajatuksen. Mitä mieltä ministerit ovat tästä? Mitä mieltä sosialidemokraattien johto on tästä? Täällä on ihan turha huudella, että mitä me olemme tekemässä tässä, kun teillä arvovaltaiselta kateederilta sanotaan, että pitäisi tehdä juuri niin kuin me ja keskusta toivomme. Toivoisin, että vasemmisto vastaisi tähän.

Mitä irtisanomissuojaan tulee, niin on totta, että kun on tehty kuntaliitos, siihen pistetään yksi lisää, niin jälleen herraporras on viisi vuotta turvassa. Se ei ole nykyaikaa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On kyllä tunnustettava, että tuppi on heilunut, mutta tulosta ei ole oikein syntynyt. Tällainen jahkailu on johtanut siihen, että on syntynyt tilanne, että vapaaehtoisetkaan kehityshankkeet eivät tahdo oikein edetä, ja se on ollut kyllä negatiivinen tilanne. Ollaan myöhässä, nyt on saatava päätöksiä. Ei olla onneksi paniikissa, mutta niitä päätöksiä nyt vain pitää jo näillä selvityksillä ja näillä nurmikoilla ja lumilla syntyä.

Oppositio ei uskalla katsoa kaukoputkeen. Keskiajalla Galileo Galilei meinasi menettää henkensä siitä syystä, (Timo Soini: Ja tässä sitä nyt ollaan!) että sanoi papistolle, että katsokaa kaukoputkeen, maapallo on pyöreä. Oppositio voisi katsoa kaukoputkeen, mutta te kieltäydytte siitä. Ihan ällistyttävää, että tässä lakia säätävässä salissa on ryhmä, joka lähettää kuntakentälle sen signaalin, että lakia ei pidä noudattaa. Te lietsotte, perussuomalaiset, suomalaisia siihen, että älkää noudattako lakia. Sillä on yleisempääkin merkitystä kuin vain tässä seikassa.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa siellä kunnissa edes demari- tai kokoomuspäättäjät eivät ole niin innokkaita suurkuntahankkeen ilosanoman eteenpäin viejiä, päinvastoin. Ehkä se johtuu siitä, että he eivät usko, että päätöksenteon, palvelujen ja asumisen keskittäminen ihan oikeasti toisi niitä taloudellisia säästöjä, mistä puhutte. Kyllähän jokainen sen tietää, että sairaat eivät parannu tai välimatkat eivät poistu kuntarakennetta muuttamalla. Enkä muuten usko, että kuntaliitoksilla syntyy yhtään uutta lasta alle 50 lapsen lisäksi. Niitä syntyy kyllä ihan muilla liitoksilla.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä on sanottava, että näin heikosti valmistellun uudistuksen pohjalta, jossa asiantuntijoiden mielipiteillä muun muassa ei ollut juuri sijaa, ja näin puutteellisilla tiedoilla on hyvin vaikea kuntapäättäjien, vastuullisten kuntapäättäjien, tehdä järkeviä päätöksiä kuntiensa tulevaisuudesta. Kunnat tarvitsevat — ja se nyt on aivan perusoikeus — tiedot keskeisistä menossa olevista, kuntiin vaikuttavista uudistuksista. Sote on niistä se kaikkein olennaisin, mutta valtava määrä isoja, ihan tärkeimpiä asioita on auki tässä sote-laissakin. Ei tiedetä sairaanhoitopiirien omaisuudenjaoista, ei tiedetä kymmenistä muistakaan asioista.

Eli nyt kuntia yksinkertaisesti hoputetaan tekemään suuria, kauaskantoisia, laaja-alaisia päätöksiä huppu päässä, ja kenen mielestä se nyt voi olla oikein? Me kannatamme uudistusta, mutta tämä on lähtenyt kyllä aivan järjettömästä päästä. Tässä ei ole kuultu kuntia aidosti eikä asiantuntijoita eikä oppositiota.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on aivan selvästi käynyt ilmi sekä edustaja Sipilän että edustaja Soinin puheenvuoroissa, että he suorastaan pyytävät anteeksi sitä viestiä, jonka lähettivät kunnille, (Välihuutoja) ja toteavat, että nykyistä lainsäädäntöä pitää noudattaa, ja varmasti ovat myös sitä mieltä, että tänään äänestyksen jälkeen hyväksyttyä lainsäädäntöä pitää myöskin noudattaa, vaikka se syntyykin äänestystuloksen perusteella.

Mutta yhtä mieltä olen siitä, että tämän jälkeen ja tämänpäiväisen päätöksen jälkeen kyllä tarvitaan yhteistyötä ja näiden asioiden eteenpäinviemistä ehkäpä laajemmalla pohjalla kuin tähän mennessä. Tarvitaan vain yksi sitoumus sieltä oppositiopuolueiden suunnasta, ovatko molemmat oppositiopuolueet sitä mieltä, että tällä vaalikaudella pitää tehdä uudistuksia, viedä niitä läpi, jotka tähtäävät siihen lopputulokseen, jota jo viime kaudella keskustan johdolla hahmoteltiin: eheämpi kuntarakenne, työssäkäyntialueisiin tukeutuva kuntarakenne, paremmat palvelut ja kestävämpi kuntatalous. Siihen kun tulee vielä sitoumus, niin kyllä tässä vielä vajaan kahden vuoden aikana tuloksia syntyy.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalainen linja on festina lente, hitaasti kiiruhtamisen linja. Se pätee myös kuntakentällä, jossa päätökset todella tehdään.

Kokoomukselle kaikkein tärkeintä tuntuu olevan aikataulu. Sisältöä tärkeämpänä on aikataulu. Ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, ja se johtaa vain siihen, että kuntakenttä saadaan sekavuuden tilaan. On äärimmäistä itsepetosta väittää, etteikö tähän liittyisi se, että vapaaehtoisen ja pakkoliitoksen raja hämärtyy. Lopulta tämä ei tule johtamaan mihinkään muuhun kuin siihen, että tämä laki hyväksyttäessä tulee olemaan kokoomukselle Pyrrhoksen voitto.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On vaikea ymmärtää, mitä oppositio pelkää tässä kunta- ja sote-uudistuksessa.

Jos mietin esimerkiksi Keski-Uudenmaan aluetta, meitä on kahdeksan kuntaa, mitkä teemme selvityksen, ja meitä on 244 000 asukasta, ja me lähdemme rohkeasti tekemään tätä selvitystä. Meillä on kyllä lähtökohta se, että me pystymme yhdyskuntarakennetta eheyttämään, me saamme paremmat palvelut alueelle, niin kaupalliset palvelut kuin myös kunnalliset palvelut. Me olemme erittäin huolissamme siitä, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ei pystytä antamaan kuntalaisille siinä määrin, mitä he niitä toivovat. Uskomme, että tämän uudistuksen jälkeen meillä voi olla yksi yhteinen iso terveysasema keskellä kuntarakennetta, missä on myös yöpäivystys, mikä parantaa huomattavasti meidän kuntalaistemme palveluita.

Tiedetään kuitenkin, että tällä hetkellä kun-tien taloudellinen tilanne on vaikea ja samoin valtion. Ei auta mikään muu kuin etsiä sitä yhteistyötä, jotta pystytään turvaamaan myös jatkossa kuntalaisille asianmukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Me olemme myös miettineet tätä kuntarakenneuudistusta (Puhemies koputtaa) sote-uudistuksen kannaltakin ja tiedämme, että jatkaisimme Husissa ja Hyksissä niin kuin aiemminkin.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostettu puhemies on kansan asialla. Koko kunta- ja sote-uudistus olisi tullut tehdä parlamentaariselta pohjalta. Juuri näin se on. Hallitukselta on unohtunut, että kuntien hallituksessa ovat kaikkien keskeisten puolueiden edustajat tekemässä päätöksiä. Nyt tieten tahtoen hallitus on hajottamassa kunnissa olevan hyvän yhteistyön.

Hallituksen kunta- ja sote-sotkuesityksissä pistää silmään se, että kuntapalvelujen rahoituksesta, esimerkiksi mahdollisesta yksikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä, ei ole puhuttu mitään. Päinvastoin hallitus leikkaa kuntien valtionosuusrahoitusta peräti 3 800 miljoonaa euroa hallituskaudella, mikä merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen rajua leikkausta. Hallitus haluaa Euroopan suurimmat kunnat ilman lähidemokratiaa, ilman että kansalaiset voivat vaikuttaa lähipalvelujensa kehittämiseen.

Tällainen uudistus.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En jatka tätä perustuslakipohdiskelua. Ne, jotka ovat halunneet ymmärtää pointtini, ovat ymmärtäneet.

Mutta minua hämmentää myös tämä kansalaistottelemattomuus, johon keskusta ja perussuomalaiset ovat kuntia yllyttämässä. Mitä tässä kuntaselvityksessä pelätään? Mitä siinä pelätään? Onko vastaus vanhoissa sanonnoissa, jotka esimerkiksi sanovat, että "mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää" tai "lue enemmän, luulet vähemmän"? Sitäkö pelätään? Tietoako pelätään? (Pietari Jääskeläinen: Sotkua!)

Kun tätä perussuomalaisten ja keskustan yllytystä selvittämättä miettii, niin minulle ainakin tulee mieleen tilanne, jossa ihminen ei uskaltaisi katsoa peiliin, koska hän pelkää sitä, mitä sieltä peilistä näkyy.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta ei pelkää uudistusta. Me haluamme uudistusta, koska se on välttämätön.

Tällä hetkellä kunnat voivat järjestää palveluita yhteistyössä tai kunnat voivat halutessaan tehdä liitoksia. Kunnille on tulevaisuutta pohdittaessa ensiarvoisen tärkeää tietää, sallitaanko kun-tien yhteistyö, aito yhteistyö, terveyspalveluiden järjestämisessä myös tulevaisuudessa vai pystyykö hallitus kieltämään sen, koska selvitysten lopputulokset ja mahdolliset liitospäätökset riippuvat juuri siitä, onko yhteistyö mahdollista vai ei.

Perustuslakivaliokunta onneksi palautti tässä kohtaa uskon ja lainmukaisuuden. Kunnat voivat odottaa sote-lain valmistumista. Selvityksiä voidaan käynnistää. Päätöksiä ei voida eikä tarvitse tehdä ennen kuin tieto sote-laista ja yhteistyömahdollisuuksista on selvillä. Kuntia ei pidä hyppyyttää aiepaperien perusteella, odotetaan lakia.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kehotettiin katsomaan kaukoputkeen. Siitä hallituksen kaukoputkesta tosiaan näkyvät kyläkoulujen lakkautukset, lähipalveluiden heikentäminen ja palveluiden keskittäminen.

Samaan aikaan, kun te katsotte kaukoputkellanne tuonne tulevaisuuteen, mitä on ministeri Virkkusen todistusten mukaan vaikea ennustaa, teidän lähinäkönne on todella heikko. Tämä olisi pitänyt ehdottomasti tehdä parlamentaarisella valmistelulla, mutta te viittasitte kiintaalla osalle Suomen kansaa.

Mutta nyt jos oikeasti käsi sydämellä mietitte, mikä on kunnanvaltuutettujen rooli, pystyvätkö he nyt tekemään oikean päätöksen näillä tiedoilla, mitä te olette antaneet heille? (Rakel Hiltunen: Pystyvät!) Väitän, että eivät. Tämä on samanlainen huppu päässä -päätöksentekojärjestelmä kuin Kreikka-takausjärjestelmässä, jonka te teitte kansanedustajille jo aikaisemmin.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen pienestä pojasta lähtien nähnyt Suomen keskustan vastuullisena ja isänmaallisena poliittisena liikkeenä. (Keskustan ryhmästä: Näin on!) Valitettavasti viime aikojen tapahtumat ovat aiheuttaneet pienen särön tähän näkemykseen.

Keskusta kertoi jo viime kesänä tavoitteestaan, että he kaikin voimin aikovat kaataa hallituksen ajaman kuntauudistuksen, jota he kutsuvat suurkuntahankkeeksi. Kysyn edustaja Wideroosin tapaan, onko 20 000 asukkaan kunta suurkunta. Viime vuoden marraskuussa edellisen hallituksen kuntaministeri Tölli sanoi eräässä haastattelussa, että keskusta tekee kaikkensa, jotta hallituksen suurkuntahanke kaadetaan kunnanvaltuustoissa läpi Suomen. Onko tämä vastuullista toimintaa ja isänmaallista?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maa on lailla rakennettava, se pitää paikkansa edelleen. Keskusta ei esitä, ei ole esittänyt eikä tule esittämään lakien rikkomista ja toimimista vastoin säädettyjä lakeja. Tässä viestissä kuntakentälle ei ole nyt kysymys lain rikkomisesta vaan sen kertomisesta, että kunnilla on nyt riittävä aika eikä pidä hätäillä, jos ei ole riittävää tietoa.

Minä tiedän kokoomuksen logiikan tässä selvityksessä. Kokoomus ilmoitti selkeästi lausunnoissaan kaksi kertaa selvitykseen viitaten: selvitystyö on tehtävä niin, että kuntalaiset jo varhaisessa vaiheessa ymmärtävät vahvan peruskunnan edut. Silloin siinä ei selvitetä vaihtoehtoja, vaan selvitysmiehen on vietävä heti tieto, että vahva peruskunta on se, älkää miettikö muita vaihtoehtoja. Emme me pelkää selvityksiä. (Ben Zyskowicz: Kyllä te pelkäätte!) Me olemme valmiit selvittämään ja rohkaisemme vastuullisia kuntapäättäjiä seuraamaan ympäristöä ja tilannetta ja kantamaan vastuuta.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kaukoputkella katsottu milloin eteenpäin ja milloin Jalosen toimesta taaksepäin. Mutta sanoisin vain, että jos miettii kaksi vuotta taaksepäin, niin perussuomalaisilla olisi ollut kaikki mahdollisuudet lähteä mukaan hallitukseen ja olla tekemässä tätä kuntauudistusta ja sote-uudistusta ja olla siihen nyt vaikuttamassa, mutta te teitte valinnan, mikä on erittäin harvinainen, että suurvoiton saanut puolue ei lähde hallitukseen mukaan vaan jää oppositioon.

Kyllähän tämä selvitystyö on äärettömän tärkeä, ja siinähän nimenomaan otetaan kuntalaiset mukaan myös. Vasta selvitystyön jälkeen tehdään päätöksiä mahdollisista kuntaliitoksista. Tämä ei ole mitenkään vaikea asia, mutta jos haluaa vain vastustamisen takia vastustaa, niin sillehän ei voi mitään. Mutta kyllä tämä on niin tärkeä asia koko Suomen kannalta ja kuntien toiminnan ja palveluitten kannalta, että kyllä tämä on hyvä yhdessä vain eteenpäin viedä.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tölli on lukenut nyt kyllä rivien välistäkin (Ben Zyskowicz: Väärin!) tai ainakin sitten minusta on jo vahvasti väärin tulkittu, koska se, mistä kokoomus on lähtenyt näissä selvityksissä, on se, että ne pitää tehdä niin hyvin, että pystytään osoittamaan hyödyt kuntaliitokselle. Ja koska me ainakin uskomme siihen, että vahvempi kunta pystyy paremmin turvaamaan kansalaisten palvelut, niin me olemme valmiit tekemään näitä selvityksiä. Jos haitat ovat suuremmat kuin hyödyt, niin silloin sitä liitosta varmasti se viisas valtuusto ei tee.

Tämän tähden me haluamme, että selvitykset tehdään ja tehdään kunnolla ja että ne kunnat voivat itse osallistua siihen selvityksen tekemiseen. Tästä on kysymys selvityksessä. Te olette näköjään ymmärtäneet tämän väärin ja siksi te vastustatte selvitysten tekemistä. (Tapani Tölli: Emme me vastusta selvityksen tekemistä! — Ben Zyskowicz: No, ainakin lykkäätte!)

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kannattaa varmaan tämänkin lain yhteydessä muistaa, että kaikki tässäkään laissa ei ole hyvää eikä kaikki ole pahaa, mutta entä jos ei ole rahaa? Näinhän tämä meillä menee. Mielelläni katsoisin myöskin tulevaisuuteen enkä menneisyyteen, mitä tapahtui kaksi ja kuusi ja kahdeksan vuotta sitten, mutta tietysti kuntalain kohdalla täytyy muistaa, että tässä väestöpolitiikka on muuttunut kuntapolitiikaksi. Meillä on liian pienet ikäluokat kasvamassa.

Mitä tulee tähän perustuslakikeskusteluun, edustaja Brax täällä erittäin asiantuntevia puheenvuoroja käytti. Kiitos niistä! Mielestäni meidän nyt kuitenkin ehkä parlamentaarisessa puhetavassa kannattaisi pikkaisen jättää perustuslakivaliokuntaa rauhaan siinä mielessä, että kyllä se tekee parhaan työnsä. Se on oikeastaan ainut elin, joka tavallaan sisällä mutta vähän ulkopuolella pystyy näitä asioita tulkitsemaan ja tutkiskelemaan. Minusta on ihan selvä, että meidän tavassamme toimia etukäteen ei oteta asioihin kantaa vaan sitten, kun hallituksen esitykset tulevat.

Ihan ehkä pieneen yksityiskohtaan, edustaja Saarakkala, toteaisin, että ehkä tämä nyt ei kuitenkaan kaikesta huolimatta ole asia, jossa käytettäisiin perustuslain säätämisjärjestystä. Sitä käytetään vielä vakavammissa asioissa.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Helle on mielestäni erinomaisen hieno asia, ja se tuo hyvän fiiliksen, ja lapset tykkäävät ja me vanhemmatkin, mutta helteellä on myöskin huono vaikutuksensa. Minun mielestäni edustaja Loheen helle on jo vaikuttanut vähän hassulla tavalla, nimittäin hänen muistinsa on ruvennut pätkimään tosi pahasti. Hän on ollut perustuslakivaliokunnan jäsenenä ja hallintovaliokunnan jäsenenä eikä muista sitä, että perustuslakivaliokunta nimenomaan sanoi, että kuusi kuukautta on minimi. Näin ollen olemme sitten hallintovaliokunnassa toimineet perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla ja tuoneet sitten hyvän lain, mietinnön, eduskunnan päätettäväksi. Tältä pohjalta, kuten perustuslakivaliokunta edellyttääkin, on aivan ehdottoman riittävät aikataulut ja tiedot kuntapäättäjillä päättää ja tähän parlamentaariseen työskentelyyn. Nyt on kunnilla valta. Kunnat tekevät selvityksensä, ja sen takia kaikkien puolueiden kuntapäättäjät ja parhaimmillaan kuntalaiset päättävät, miten mennään eteenpäin. Valta on kansalla, valta on kuntapäättäjillä nyt tästä eteenpäin. Meillä on hyvä laki, mistä lähdetään työtä viemään eteenpäin yhdessä.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin edustaja Mäkiselle todeta, että jos sitä perustuslakivaliokunnan lausuntoa lukee, niin kyllä siinä hyvin selvästi todetaan, että kunnille on taattava riittävä aika, joka ei voi kuitenkaan olla kuutta kuukautta lyhempi. Siinä jätettiin siis auki tämä, mikä se riittävä aika on, ja voi sanoa näinkin, että odotetaan, että subs-tanssivaliokuntana hallintovaliokunta pohtii sitä, mikä on kunnille riittävä aika. Tässä on asetettu nyt vain minimiaika, mutta hallintovaliokunta ei suostunut käymään edes keskustelua siitä, mikä on se minimiaika, mitä kunnat tarvitsevat. Tämä on minusta ongelmallista, ja tämä keskustelu osoittaa nyttenkin sen, että oli tarpeen, että perustuslakivaliokunta huolehtii myös kuntien itsehallinnon oikeudesta ja siitä, että kunnille annetaan riittävät tiedot. Jos ei tämmöisestä olisi huolehdittu, niin tämä keskustelu osoittaa, että hallintovaliokunta ei olisi antanut todellakaan riittävää aikaa.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan puheenjohtaja, edustaja Juha Sipilä irtisanoutui täällä keskustan ja perussuomalaisten viimeviikkoisesta ainakin lain rikkomiseen vihjailevasta kapinakirjeestä. Kirje lähti keskustan eduskuntaryhmän ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän nimissä, ja vaikka viimeiseen asti puolustan edustaja Tiilikaisen ja kaikkien muidenkin oikeutta omaan mielipiteeseensä, niin toivoisin kuitenkin, että irtisanoutuisitte tästä kohdasta: "Tässä vaiheessa ei ole tarvetta tehdä päätöksiä hallituksen esittämällä tavalla." (Välihuutoja)

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Suomalaisissa kunnissa on lähes 10 000 kunnanvaltuutettua ja 450 000 työntekijää, ja heillä kaikilla tulee olemaan erittäin tärkeä rooli kuntauudistuksen toteuttamisessa. Siinä mielessä kaikki suomalaiset puolueet ovat mukana uudistuksessa. On totta, että muun muassa Kuntaliitto edellisellä hallituskaudella taisi pariinkin kertaan keskustajohtoisen hallituksen aikana esittää parlamentaarista komiteaa uudistamaan kuntakenttää, mutta se ajatus ei tuolloin ottanut tulta.

Hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä sovittiin, että kuntarakennelain valmistelua lähdetään viemään eteenpäin hallituksen voimin, ja kuntalain uudistamistyöhön, joka puolestaan laajasti tulee uudistamaan suomalaisen kuntakentän taloutta, hallintoa, johtamista ja demokratiaa, kutsutaan parlamentaarinen seurantaryhmä mukaan. Tässä työssä kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet mukana, ja siitä kiitokset. Tämän työn tulokset ovat sitten varsinaisesti eduskuntasalin arvioitavina vasta reilun vuoden kuluttua.

Edustaja Pietari Jääskeläinen täällä nosti esiin, että kunnissa ei ole nyt tietoa valtionosuusuudistuksesta tai lähidemokratiamalleista. Nuo ovat tulossa lainsäädännön muodossa ensi vuonna eduskunnan käsittelyyn: valtionosuusuudistus kevätistuntokaudella, ja tuo koko kuntalain uudistus, jossa lähidemokratia on tärkeä näkökulma, on tulossa syysistuntokaudella tänne lainsäädännön muodossa. Toki tälläkin hetkellä jo työn eri vaiheissa on näitä jatkolinjauksia ja pääpiirteitä linjattu, ja ne ovat kuntakentällä jo tiedossa.

Täällä edustaja Mölsä toivoi, että hänen kotikuntansa museoitaisiin. Museoilla on arvokas roolinsa suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta hallituksen tavoitteena ei ole museoida kuntia. Meidän tavoitteenamme on nimenomaan se, että kaikkialle Suomeen voitaisiin muodostaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Meidän tavoitteenamme on se, että kaikki kunnat pystyisivät järjestämään asukkailleen keskeisimmät peruspalvelut ja kehittämään omaa aluettaan sen lähtökohdista käsin, samoin kuin toimimaan toimivana lähidemokratiayhteisönä omille asukkailleen. Se on kuntauudistuksen koko idean taustalla. Me haluamme säilyttää suomalaisen kuntamallin, mutta se edellyttää monin paikoin merkittäviä kuntarakenteen muutoksia, koska aluerakenne on viime vuosikymmeninä rajusti muuttunut ja tulee edelleen muuttumaan.

Edustaja Mattila kysyi, miten voisimme välttää ne virheet, joita tehtiin Paras-hankkeen yh- teydessä tehdyissä kuntaliitoksissa. On totta, että olemme nyt monilla tavoin paljon vaativammassa tilanteessa kuin olimme Paras-hankkeen aikana. Nyt nimittäin tiedostamme entistä vahvemmin sen, että jo samassa yhteydessä, kun kunnat tekevät yhdistymispäätöksiä, niiden on kyettävä tekemään päätöksiä siitä, miten palvelujärjestelmää, prosessia, organisaatiota, hallintomallia tullaan samassa yhteydessä uudistamaan. Ja se on erittäin vaativa tehtävä kuntapäättäjille. Sen johdosta hallitus suuntaa yhdistyville kunnille paitsi yhdistymisavustuksia myös muutostukea, jota halutaan kohdentaa nimenomaan siihen, että tuo uusi kunta lähtisi ensiaskelista alkaen eteenpäin taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman vahvalta pohjalta. Tässä mielessä meillä on kyllä myös etua siitä, että meillä on nyt tuhansittain kuntapäättäjiä ja viranhaltijoita, joilla on verrattain tuoretta kokemusta kuntaliitoksista, ja näin ollen osataan jo paremmin siinä valmisteluvaiheessa tiedostaa ne mahdollisuudet mutta myös sudenkuopat, joita yhdistymissopimuksiin saattaa tältä osin liittyä.

Edustaja Mäkipää kysyi vaikutusarvioinnista. Tässä lainsäädännössä on, kuten lainsäädännöissä aina, tehty yleistä vaikutusarviointia kokonaisuuden osalta, mutta se tarkempi aluekohtainen vaikutusarviointi voidaan tehdä nimenomaan vasta tuossa kuntaliitosselvityksen yhteydessä. Koska meillä kunnat ovat niin erilaisissa tilanteissa eri puolilla maata, hiukan eri alueilla saadaan erilaisia vaikutuksia siitä, jos kunnat yhdistyvät. Siinä mielessä tuo selvitystyö on erittäin tärkeää ja arvokasta, koska siinä haetaan juuri sitä arviointia paikallisille päättäjille ja asukkaille siitä, mitä hyötyä alueen taloudelle, elinkeinoille ja palveluiden järjestämiselle voitaisiin saada, jos kunnat yhdistäisivät voimansa, vai saataisiinko siitä hyötyä. Tuon arvioinnin pohjalta päättäjät voivat tehdä oman ratkaisunsa.

Täällä edustaja Tiilikainen sanoi, että kuntien pitäisi vielä tietää se, mahdollistaako tämä lainsäädäntö kuntien välisen yhteistyön. Ilman muuta mahdollistaa. Mutta mitä enemmän syntyy vahvoja peruskuntia, sitä demokraattisempi, tehokkaampi, (Mauri Pekkarinen: Ministeri sanoi täsmälleen toisin!) ja taloudellisesti vahvempi järjestelmä Suomeen saadaan aikaan. Keskustan mallihan ei lähde kuntien välisen yhteistyön mallista, vaan käsittääkseni teidän tavoitteenanne on pitemmällä aikavälillä maakunnallisen itsehallinnon malli, mikä tarkoittaa sitä, että tuo päätösvalta vietäisiin pois kuntien käsistä ja maakunnat olisivat nimenomaan se taho, joka määrittelisi palveluihin liittyvät kysymykset. Eli tässä mielessä meidän mallimme eroavat toisistaan, koska hallitus kannattaa jatkossakin peruskuntamallia, sitä, että kunnat järjestävät palvelut ja kehittävät alueita. Se on tämän koko uudistuksen tarkoitus ja tavoite, ja näin haluamme varmistaa julkiset palvelut kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa. (Mauri Pekkarinen: Ei hän usko itsekään tuota!)

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten keskustelun alkuvaiheessa kuulimme edustaja Tiilikaisen esittämänä, hallituksella on nyt todellakin vakavan valinnan paikka sen suhteen, mihin suuntaan ja millä tavalla kuntauudistuksen kanssa etenemme. Aloitammeko uudistustyön uudelleen yhteistyössä parlamentaarisesti, vai jatkaako hallitus tätä vaihtoehdotonta sanelua, jossa kunnat ja ihmisten tarvitsemat palvelut ovat jääneet toissijaisiksi pelkän hallinnon ja rakenteiden varaan? Tämän tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jo vihdoinkin laajaa yhteistyötä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että tässä vaiheessa esillä oleva kuntarakennelaki hylätään, joten kannatan edustaja Tiilikaisen tekemää lain hylkäämisesitystä.

Erkki Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kuunneltuani tätä keskustelua ja erityisesti edustaja Tiilikaisen varsinaista puheenvuoroa, jossa hän esitteli hallituksen kolme tavoitetta kuntarakenneuudistukselle ja sote-uudistukselle, minun on todettava, edustaja Tiilikainen, että meillä on eri hallitukset. Se hallitus, jossa vasemmistoliitto on ollut mukana, ei tavoittele niitä kolmea asiaa: suurkuntia, pienten kuntien tuhoamista ja mikä se kolmas nyt mahtoi ollakaan. Hallituksen tavoitteet erityisesti sote-uudistuksen osalta ovat luettavissa Orpon työryhmän paperista. Ne ovat sieltä selkeästi luettavissa, ja vasemmistoliitto on sitoutunut niihin.

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme kuntarakenneuudistuksen, mutta ennen kaikkea me tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistuksen. Me olisimme tarvinneet ne molemmat jo aikaa sitten, mutta sote-uudistuksen me tarvitsemme vielä tällä kaudella joka tapauksessa. Minulla on jonkun verran kokemusta ja sattuneista syistä myöskin tietoa edellisen hallituksen toimista tällä alalla. Sen pohjalta joudun miettimään, mitä lisäarvoa tässä vaiheessa oppositiopuolueitten mukaantulo tähän prosessiin toisi. En ole aivan vakuuttunut, toisiko mitään. Jos se jotain tuo, jos voidaan olla vakuuttuneita siitä, niin ei minulla ole mitään sitä vastaankaan. Mutta kyllä se sitten edellyttää myöskin sitä, että lähdetään liikkeelle joltakin järkevältä pohjalta, ei puhtaalta pöydältä. Se on tässä vaiheessa mahdotonta jo puhtaasti aikataulullisista syistä.

Arvoisa puhemies! Useammallakin tapaa legendaarinen ex-puhemies Mikko Pesälä antoi jahnaaville poliitikoille pysyvästi hyvän neuvon: jos ei muu auta, niin kokeilkaa totuutta. Minusta yhteinen kansallinen etu vaatii, että vallitsevat tosiasiat tässä asiassa tunnustetaan ja toimitaan niiden mukaisesti.

Mitkä sitten tällä hetkellä ovat tosiasioita?

Perustuslakivaliokunta on kieltäytynyt ottamasta kantaa, onko hallituksen sote-järjestämislain keskeisestä rakenne-elementistä eli vastuukuntamallista säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä vai ei. Ymmärrän edustaja Braxin selvityksenkin perusteella, että tämä on perustuslakivaliokunnan vakaa kanta siihen, miten se haluaa toimia, mutta siitä kyllä aidosti seuraa ongelma hallitukselle ja tästä eteenpäin menemiselle tässä asiassa. Valiokunta on nimittäin ilmoittanut, että se ottaa kantaa vastuukuntaan vasta, kun järjestämislaki tulee hallituksen esityksenä eduskuntaan. Valiokunta kuitenkin edellytti, että järjestämislain lopullinen sisältö on oltava kuntien tiedossa, ennen kuin niiden on esitettävä yhdistymisselvityksensä. Tästä seuraa, että hallituksen on valmisteltava järjestämislaki tietämättä, kestääkö sen keskeinen elementti perustuslakivaliokunnan tarkastelua.

Minusta tosiasia suurella todennäköisyydellä on — tämä on tilastotieteellisesti mielenkiintoinen ilmaus — ettei se kestä. Me emme saa vastuukuntia, vaikka hallituksen muodostama enemmistö sitä haluaisi.

Tämä tilanne tässä vaiheessa on varsin kestämätön ja vaarantaa sekä kunta- että etenkin sote-uudistuksen. Minusta nyt, kun hallitus miettii jatkoa, sen on mietittävä tarkasti, miten se suhtautuu tähän tilanteeseen. Vakavasti otettava vaihtoehto on se, että vastuukuntamallista luovutaan ja siirrytään vastuukuntayhtymään, joka kenties keskustan mielestä muistuttaa sen omaa mallia, mutta kun Orpon työryhmän vastuukunta ja keskustan maakunta eivät tässä tapauksessa eroa käytännössä juuri lainkaan toisistaan, niin kenellekään ei välttämättä tule suuria poliittisia voittoja tai tappioita.

Kun tältä pohjalta edetään, niin tämä vastuukunta näyttää olevan se lähes ainoa ero toki ottaen huomioon sen, mitä ministeri täällä sanoi näistä laajemmista kuntanäkemyseroista. Tässä asiassa se on kuitenkin se, mikä hallituksen ja oppositiopuolueista ainakin keskustan erottaa. Perussuomalaisista en ole ihan varma vieläkään. Mutta jos ero on näin pieni, niin siihen pitäisi olla myös löydettävissä yhteinen ratkaisu. Samassa yhteydessä sopisi vielä miettiä, onko tämä moniportainen rakennelma, joka nyt on syntynyt kunta- ja sote-uudistuksen yhdistämisestä, järkevä vai ei.

Tältä pohjalta toimien meillä on edellytykset päästä kestäviin ratkaisuihin toivon mukaan myöskin yhdessä, koska tämä on sellainen asia, että pelkkien poliittisten voittojen ja tappioitten, arvovaltakiistojen, vuoksi emme saa tuhota tätä. Me tarvitsemme Suomeen kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakenneuudistuksen ja kestävän kuntauudistuksen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Saimme viettää todellista rauhallista juhannusta, mutta en voi silti väittää, että sen takia olemme tulleet eräät muistamattomiksi. Mutta mielenkiintoinen ja, sanoisin, viisas esiintulo, niin kuin täällä on puhuttu, puhemies Heinäluomalta, kun hän mainitsi, että paremman lopputuloksen saamiseksi koko kuntajakolaki tulisi valmistella parlamentaariselta pohjalta. Eli tässä vaiheessa hylättäisiin koko lakiesitys, ja yhteen hiileen puhaltaen teemme lakipaketin, joka on kestävä ja johon kuntalaisemme olisivat tyytyväisiä, onhan tämä historiamme suurimpia lakiesityksiä.

Jos päättäjät kulkevat niin sanotuin sammutetuin lyhdyin, kuntatasolla kysellään, mitä pitäisi tehdä. Kunnille annetaan nyt velvollisuus ilmoittaa marraskuun loppuun mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa selvitellään asioita kun-tien yhdistämisestä. Selvitysvelvollisuuden piirissä alustavan hallituksen esityksen mukaan pitäisi olla heinäkuun 1. päivä ensi vuotta, mutta perustuslakivaliokunta onkin tähdentänyt ajan riittävyyttä. Siellä on puhuttu, että ainakin 6 kuu-kautta pitäisi olla sen jälkeen, kun sote-laki tulisi ensi keväänä eduskunnan käsiteltäväksi. Yhdessä keskustan kanssa olimme sitä mieltä, että kunnille tulisi antaa vähintään 12 kuukautta aikaa päätösten tekemiseen sen jälkeen, kun tämä sote-järjestelmälaki on hyväksytty eduskunnassa ensi vuonna. Näin toivottavastikin menetellään.

On muistettava, että Suomen terveydenhoitokulut ovat Pohjoismaista matalimmat ja EU-maiden keskiarvoakin pienemmät. Suurena puutteena pidämme yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin vähäisyyttä. Hallitus keskittyy vain väestöpohjien määrittelyyn, vahvoihin kuntiin eli suuriin kuntiin — eivät ne ole välttämättä vahvoja kuntia — eikä esitä hyötyä ja kustannuksia. Perussuomalaisten mielestä hyvin toimivaa sairaanhoitopiiriä ei tule romuttaa. Hallituksen esityksen mukaan erikoissairaanhoito voisi hajaantua yli 40 toimijalle, vaikka nykyisten 20 sairaanhoitopiirin väestömäärää on pidetty liian pienenä. Palvelujen laadun ja tehokkuuden kannalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus tulisi mielestämme myös säilyttää.

Lakiesityksen vaikutukset lähidemokratialle ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat pelkkää sanahelinää. Hallitus ei tiedä itsekään, miten sote-palveluiden rahoitusmallit toimivat tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen välttämättömyydestä puhutaan ja puhutaan, mutta uudistusta käytetään lähinnä vipuvartena kuntaliitosten aikaansaamiseksi. Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on edistää kuntien elinkeinopolitiikkaa, mutta keinoista ei ole puhuttu, mitä hallitus aikoo tehdä. Tarkoittaako hallitus elinkeinoelämän piristämiseksi kunnallisten palveluiden yksityistämistä ja sitä kautta uusien yritysten syntymistä? Kauniita sanoja, muttei mitään konkretiaa. Meitä on usein syytetty, että meillä ei ole valmista kuntapakettia, mutta varmaan annamme siihen mennessä, kun hallituksellakin olisi jokin järkeenkäypä esitys.

Arvoisa puhemies! Kuntapäättäjät odottavat siis sitä sote-järjestelmää, joka tulee ensi keväänä käsitellyksi eduskuntaan. Siellä puidaan myös tämä tärkeä rahoitus ja se, miten palvelut taataan tasapuolisesti siitä huolimatta, missä päin maatamme kukin asuu. Myös valtionosuudet on iso asia. Tähän menee aikaa ja kahvia toisenkin kerran, ja jokainen kuntalainen, niin kuin mekin, käy kahvikuppikeskusteluja muitten kuntien kanssa, mutta emme me pidä kiirettä.

Jotta tämä koko pasma olisi mennyt paremmin, niin vetoan tosiaan, niin kuin puhemies Heinäluoma, että oltaisiin otettu lusikka kauniiseen käteen, oltaisiin tuotu yhdessä sote-järjestelmälaki, kuntajakolaki, oltaisiin otettu myös opposition edustajat mukaan. Emme me nyt niin hirmuisen tyhmiä tiemmä ole, että oltaisiin... Jo tässä vaiheessa meillä olisi voinut olla paljon parempi paketti käsiteltäväksi, mutta tämä on hallituksen syytä ja katsotaan, mitä sitten tulevaisuus tuo.

Tässä vaiheessa toivotan jokaiselle edustajalle kauniita ja helteisiä kesäpäiviä, että ollaan syksyllä innostuneita uuteen työhön.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisia on syytetty vaihtoehdottomuudesta, kuten tänäänkin. Me teemme töitä tämän asian eteen, aivan kuten varmasti kaikki muutkin puolueet. Perussuomalaisilla on vaihtoehto, Suomen palvelukunnat -ohjelma, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa kahteen merkittävään seikkaan, kuten lähipalveluihin ja rahoitukseen.

Hallituksen esityksessä ei ole määritelty, mitä lähipalveluilla tarkoitetaan. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että lähipalveluita ei korvata etäpalveluilla. Perussuomalaiset vaativatkin lähipalvelulakia, jossa määritellään kriteerit palvelujen saatavuudelle, laadulle ja saavutettavuudelle. Vain näin voidaan varmistaa, että kansalaiset saavat jatkossakin palveluita riittävän läheltä.

Toinen asia on rahoitus. Suuret rakenteelliset muutokset maksavat aina. Nyt näistä kustannuksista ei ole mitään tietoa, ei myöskään rahoituspohjasta. Me katsomme, että ennen uudistuksen eteenpäinviemistä erityisesti rahoitusmalli olisi tarkoin selvitettävä. Katsomme, että yksi selvitettävä vaihtoehto olisi yksikanavainen rahoitusmalli. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa, kuten myös sosiaaliturvajärjestelmässä, on huomattavia päällekkäisyyksiä ja ristiriitoja ja vaikutus- ja kustannusseuranta on puutteellista.

Perussuomalaiset katsovatkin, että asioita pitää kyetä tarkastelemaan kokonaisuutena, ja näitä koko ajan eteenpäin työstettävässä ohjelmassamme tuommekin esiin. Ohjelmamme pohjautuu kuntalaisten aitoon kuulemiseen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kunnioittamiseen kaikkialla Suomessa.

Näitä perussuomalaisia ajatuksia ja vaihtoehtoja mielellämme tuomme yhteiseen työhön, jos ja toivottavasti löytyy nyt viisautta siihen, kuten arvoisalta puhemieheltä, että parlamentaarinen työ vihdoin aloitetaan. Toivon myös, että vihdoin päästäisiin irti siitä jatkuvasta epäluulosta, jota perussuomalaisia ja meidän vaihtoehtojamme kohtaan tunnetaan, sillä voin vakuuttaa, että kyllä meiltä halua yhteistyöhön löytyy yhteisen hyvän puolesta.

Lopuksi haluan kannattaa edustaja Mattilan tekemää esitystä.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Käsillä on kuntajakolaki, joka on merkittävä osa hallituksen kokonaisvaltaista kuntauudistusta. Lakiesitystä voi perustellusti sanoa historialliseksi. Suomen kuntarakenne on poikkeuksellisenkin vanha, periytyy tsaarin ajoilta, ja uudistusten tarve, kuten on tänään moneen kertaan todettu, on aivan ilmeinen.

Julkisen talouden kestävyysvaje haastaa meitä rakenteellisiin uudistuksiin, ja kunnissa on merkittävä avain ratkaisujen löytymiseen. Kunnissa työskentelee yli 450 000 julkisen palvelun työntekijää. Voi sanoa, että suomalainen hyvinvointi, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tehdään kunnissa. Jo pieni tehostaminen julkisissa palveluissa vaikuttaa merkittävästi kestävyysvajeeseen.

Tässä olemme nyt rakentamassa keskustalaiselle perinnölle. Teemme jatkoa Paras-laille, jossa Paras-laissa jo vuodesta 2007 alkaen ovat olleet käytössä kuntaliitokset kuntarakenteen uudistukseen. Mitään pakkoa emme ole luomassa, vaan tavoite nojaa kuntien ehdoilla tehtäviin selvityksiin ja kuntien omiin päätöksiin.

Hallituksen tavoitteena on vahvemmat peruskunnat. Me emme tavoittele maakuntahallintoa, jossa palvelut siirrettäisiin kuntarakenteen ulkopuolelle kuntapäättäjien käsistä pois, vaan kun-tien käsissä täytyy olla palveluiden tulevaisuus.

Perustuslakivaliokunta rytmitti päätöksentekoa, antoi kunnille kuusi kuukautta aikaa sote-järjestämislain valmistumisen jälkeen päätöksentekoon. On syytä todeta, että perustuslakivaliokunta ei varmastikaan viivyttänyt päätöksentekoa.

Tässä yhteydessä täytyy päivitellä opposition viime viikolla kuntiin lähettämää kapinakirjettä. Näinä haasteellisen talouden aikoina on erittäin tärkeätä turvata poliittisen järjestelmän toimivuus. Me emme tarvitse Suomeen lapuanliikkeen toimintatapoja. On aivan selvää, että lakia tulee noudattaa, lain noudattamiseen tulee kannustaa.

Arvoisa puhemies! Kannustan kuntia selvitysten tekemiseen ja kannatan hallituksen esitystä kuntajakolaiksi.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Tietysti on selvää, että lakeja tulee noudattaa. Se on toimivan yhteiskunnan peruspilari, ja se oli myös tässä keskustan ja perussuomalaisten kirjelmässä selkeästi tuotu esiin.

Arvoisa puhemies! Kuntauudistus sinänsä on välttämätön, mutta tulee edetä vapaaehtoista tietä, tulee kannustaa kuntia myös yhteistyön tiivistämiseen. Mutta tämä laki, kun sitä ajetaan kiireellä ja pakolla kuin käärmettä pyssyyn, ei saa mitään muuta kuin sekavuutta kuntakentälle, ja tämä laki tekee sen, että korjataan sitä, mikä ei edes ole rikki.

On turha myös väittää, etteikö tämän lain myötä vapaaehtoisen ja pakkoliitoksen raja hämärtyisi. Se on aivan selvä asia. Kuten asiantuntijakuulemisissa tuli hyvin esille, kuntapäättäjät joutuvat tekemään päätöksiä ja antamaan lausuntojaan laajan epätietoisuuden varassa. Ei ole tarkkaa käsitystä hallituksen esityksen vaikutuksista oman kunnan asemaan, itsehallintoon, palveluiden järjestämisvelvollisuuksiin taikka rahoituksiin. Ja kuten sanoin debatissa, kokoomus tätä lakia haluaa ennen muita, jotta kauppakamarin nulikkapojat saavat toteuttaa tahtonsa. Vasemmisto on hiljaa äänettömänä yhtiömiehenä. Aikataulu tuntuu olevan sisältöä tärkeämpi. Tämä ei ole oikea proseduuri.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota tilanteeseen, joka nyt on syntymässä eteläiseen Kymenlaaksoon, Kotkan seudulle. Siellä Suomen itäisin kaksikielinen kunta Pyhtää, Pyttis, ollaan nyt ajamassa Kotkan kynsiin ja nokittavaksi. Kotka on Suomen asukaslukuun nähden velkaisin kunta, kun taas Pyhtäällä on talous täysin kunnossa.

Nykyinen kielilaki sanoo, että jos kunnan asukkaista 8 prosenttia on ruotsinkielisiä, on kunta tällöin kaksikielinen. Pyhtäällä tämä kriteeri täyttyy niukin naukin, kun siellä on reilut 400 ruotsinkielistä. Nykyistä kielilakia aiotaan nyt kuitenkin kiertää ja tehdä uudesta suuresta Kotkan ja Pyhtään muodostamasta kunnasta kaksikielinen. Tässä ei ole yhtään mitään järkeä, ja käytännössä kaikki saavutetut säästöt sulavat näihin kaksikielisyyden vaateisiin. Alueella asuu siis muutama sata ruotsinkielistä, kun samalla suomen- ja venäjänkielisten määrä mitataan tuhansissa asukkaissa. Kotkassa tätä teidän suunnitelmaanne vastustavat niin SDP kuin oma puolue kokoomuskin ja jopa RKP.

Kannatan edustaja Mattilan tekemää hylkäysesitystä.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Olemme päättämässä eduskunnan kevätistuntokautta varsin ristiriitaisissa tunnelmissa, vai pitäisikö käyttää puhemies Eero Heinäluoman käyttämiä sanoja 23.6. Ylen haastattelussa, jossa puhemies totesi, että eduskunnan kevätistuntokausi on päättymässä äärimmäisen kireissä tunnelmissa. Heinäluoman mukaan suuri syy on hallituksen kuntaremontti, joka on ajanut hallituksen ja opposition täydelliseen välirikkoon. Olisiko tämä välirikko kannattanut välttää, kuten puhemies Heinäluomakin Ylen haastattelussa esitti, lähtemällä liikkeelle parlamentaarisen valmistelun pohjalta ja ottamalla oppositio mukaan työhön? Tämä ei kuitenkaan ole sopinut asiaa valmistelevalle ministerille, vaan lakimuutoksia on ajatettu itsepäisesti kohti tuhoa. Hallitus kulkee tuhon tiellä. Puhemies vetosi Ylen haastattelussa hallitukseen, että virheen voi vielä korjata. Tähän vetoomukseen hallitus vastasi vaikenemalla.

Arvoisa puhemies! Alkuperäisen aikataulun mukaan kuntien piti tehdä kuntaliitosselvitys 1. huhtikuuta 2014 mennessä. Takarajaa siirrettiin 1. heinäkuuta 2014 asti, ja nyt aikataulu venyy edelleen. Kyse on erittäin merkittävästä kauaskantoisesta lainsäädäntöhankkeesta. Kuten perustuslakivaliokunta lausuu hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa: "Näin laajan ja merkittävän asiakokonaisuuden valmistelun tulisi valiokunnan mielestä kestävien lainvalmisteluperiaatteiden mukaisesti tapahtua kiirehtimättä ja laajapohjaisesti esimerkiksi parlamentaarisessa komiteassa." Eikö nyt olisi hallituksen aika vastata perustuslakivaliokunnan ja puhemies Heinäluoman vetoomukseen?

Ja kannatan hylkyesitystä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä on pitänyt ihan heristää korvia kuunnellessaan tätä perustuslakivaliokunnan väheksyntää, mitä erityisesti kokoomuksen taholta on tänään täällä esiintynyt. Toki on erikoinen tilanne, että perustuslakivaliokunnassa on jätetty eriäviä mielipiteitä useampi kappale jopa hallituspuolueista, ja senkin pitäisi kertoa, missä mennään. Tilanne on se, että uudistus pitäisi aloittaa puhtaalta pöydältä, ja jotta se voidaan tehdä, niin tätä lakiesitystä ei voi tietenkään silloin hyväksyä. Se on se edellytys, että me voimme aloittaa, kuten puhemies Heinäluoma on esittänyt, että tarvitaan parlamentaarinen valmistelu. Se tarkoittaa, että silloin tarvitaan myös puhdas pöytä siihen.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, ihan sellaisia yksityiskohtaisia esimerkkejä, kysymyksiä, mitä herättää tämä hallituksen esitys ja erityisesti tämän täydentävän esityksen jälkeen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, jossa keskuskaupunki Seinäjoen väestö on alle puolet maakunnan väestöstä, se tarkoittaa sitä, että hallituksen mukaan siellä on mahdollista tehdä tämä erikoissairaanhoidon sote-alue kuntayhtymänä mutta sitten kuitenkin pitää olla tämä 20 000 asukkaan kunta täällä perustasolla. Niitä halutaan muodostettavan, mutta kun siellä ei ole olemassa muuta kuin Seinäjoki, niin jos ei niitä muodosteta muita, niin tämän hallituksen esityksen mukaanhan käy silloin niin, että täällä Seinäjoki olisi isäntäkunta siinä perustasolla ja siten se isäntäkunta on tämän lakiesityksen mukaan itse asiassa kaikkien edustaja myös siellä erikoissairaanhoidon sote-alueella, vaikka kyse olisikin kuntayhtymästä. Tämä on aikamoinen umpisolmu, mikä tässä hallituksen esityksessä ja täydentävässä esityksessä on kikkailtu, ja on erittäin tärkeää, että hallituksessa edustajat nyt sitten menevät sinne alueelle kertomaan, miten tämä voidaan toteuttaa toisin. Toki täällä on, että tämä voidaan toteuttaa jotenkin muutoinkin, mutta siis aika erikoista lakitekstiä, että joku voidaan toteuttaa jotenkin muutoinkin. Kyllä pitäisi tietää vähän tarkemmin, miten tämäkin asia järjestyy.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän marraskuun loppuun olevaan määräaikaan siitä, että kuntien pitää ilmoittaa, millä alueella he selvittävät tätä kuntarakennetta, niin minä haluan korostaa, että perustuslakivaliokunnan mukaan ja perustuslakivaliokunnan valtiovarainministeriöstä saaman viestin mukaan tämä kuntajoukko, joka ilmoitetaan, ei ole sitten pysyvä tai sen ei ole pakko olla pysyvä vaan se voi muuttua. Siten oma viesti on kunnille, että kun näin on, niin tavallaan ymmärrän niitä valtuutettuja siellä kunnissa, jotka kyseenalaistavat koko tämän pykälän, koska minkä takia sinne sitten kirjataan, että pitää marraskuun loppuun mennessä ilmoittaa jokin kuntajoukko, jolla asiaa selvitetään, jos se ei juridisesti velvoita, että sillä sitten pitää mennä loppuun asti?

Kyllä se on ongelma, että meillä ei ole näitä sote-lainsäädännön pykäliä olemassa. Se on iso ongelma, ja sen kaikki varmasti tunnustavat tässä salissa, ja kun täällä sanotaan, että on näitä muitakin uudistuksia, mitä voi tulla, esimerkiksi seuraavalla vaalikaudella, jos hallitus vaihtuu tai kun vaihtuu, on ihan eri asia viedä sote-uudistusta eteenpäin, josta jo etukäteen valtiosääntöasiantuntijat julkisuudessa sanoivat, että tämä vastuukuntamalli, joka on ensisijainen tapa hallituksen mukaan tätä toteuttaa, saattaa olla perustuslaillisesti ongelmallinen. Kuitenkin tältä pohjalta nyt lähdetään ikään kuin, että on tämä vastuukuntamalli, jota tässä ensisijaisesti tarjotaan, kun näitä selvityksiä ruvetaan tekemään. Jos se saattaa vaatia esimerkiksi perustuslain säätämisjärjestystä, niin on ihan eri asia puhua sentyyppisestä sote-uudistuksesta kuin jostakin semmoisesta, joka olisi tavallisen lainsäätämisjärjestyksen puitteissa varmuudella toteutettavissa. Nythän perustuslakivaliokunta ei vielä virallisesti ottanut tähän kantaa, mutta me voimme ennakoida, että siinä on ongelmakohtia, koska me kuulemme niitä samoja asiantuntijoita jatkossakin, jotka ovat julkisuudessa sanoneet, että tässä on mahdollisesti ongelmia. Ei muuta. (Naurua)

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kouluasioita on tässä keskustelussa sivuttu vain koulujen määrän näkökulmasta. Laadusta on puhuttu vähän.

Sivistysvaliokunnassa käsittelimme hallituksen esityksiä ja kuulimme asiantuntijoita. Valiokunnan näkökulma ja huoli ovat lasten edussa. Pienempien kuntien resurssit vastata esimerkiksi oppilashuollon palveluista ovat vähintäänkin haasteelliset. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan merkittävä osa kunnista on jo pitkään aliresursoinut perusopetuslain edellyttämän oppilashuollon.

Maassamme on nyt 320 kuntaa. 140 kunnassa lapsia syntyy vähemmän kuin 50 lasta vuodessa. Tämä on oppilashuollon järjestämisen kannalta merkittävä ongelma, ja myös siihen olemme nyt hakemassa ratkaisua.

Oppilaat tarvitsevat opinto-ohjaajia, kouluterveydenhoitajia ja -lääkäreitä, koulukuraattoreja, psykologeja, erityisopettajia ja niin edelleen ja kaiken lisäksi tietysti moniammatillista osaamista ja yhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Tämän päivän Kauppalehdessä on kenraali Ari Puheloisen haastattelu. Hänen mukaansa tilannekuvaa ei voi loputtomiin täsmentää. Päätöksiä on pystyttävä tekemään myös puutteellisen tiedon pohjalta, muuten koko homma nikeltyy. Näin siis Puheloinen Kauppalehdessä.

Kenraali puhuu sota- ja kriisijohtamisesta, me puhumme sote- ja kuntajohtamisesta. Ero ei ole suuri: Kunnat ovat kriisissä. Päätöksiä on tehtävä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Varsinais-Suomessa ei ole oikeastaan yhtään kuntaa, joka olisi alustavien raporttien mukaan halukas vapaaehtoisesti liittymään toiseen tai toisiin kuntiin. Jopa Rusko, jossa hallituspuolueet ovat ohjaimissa, on sanoutumassa irti hallituksen kuntapolitiikasta.

Turku vähentää opettajien määrää jo nyt ja suurentaa ryhmäkokoja. Kuntaliitoksien kohdalla koulukoot suurenevat entisestään ja luokkakoot niin ikään. Miten hyvin silloin toteutuu hyvä perusopetus, kun todennäköisesti yksilöllisen ohjauksen tarve luokassa suurenee? Uudistuksia pitää tehdä, se on selvä, mutta kuntien rajojen pakkosiirto ei ole ratkaisun avain.

Edustaja Orpo sanoi hetki sitten salissa, ettei liitoksia tarvita, jos kunta tulee toimeen omillaan. Hän ei maininnut sitä tosiasiaa, että kuntien valtionosuuksia on leikattu koko ajan. Kunnat ajetaan ahdinkoon. (Erkki Virtanen: Silti ne saavat enemmän kuin koskaan ennen!)

Onko suuri kaunista ja taloudellista? Tästä voisi ottaa esimerkiksi suuret keskuskeittiöt, joista menee ruokaa kouluihin. Joitakin vuosia sitten näitä keskuskeittiöitä vaadittiin, koska ne olivat taloudellisesti muka kannattavia. Nyt on tullut uusia tutkimuksia ja todettu, että taloudellinen hyöty on tosi vähäistä, ja jos ajatellaan, niin keskuskeittiöstä usein ruoka on vähän laitosmaista ja jopa mautontakin.

Sapelien kilistäminen täällä — se ei kyllä auta ollenkaan eikä vie tätä asiaa eteenpäin. Arvostettu puhemies Heinäluoma on toivonut ansiokkaasti, että kuntauudistus pitäisi suunnitella kaikkia puolueita kuuntelemalla, myös oppositiopuolueita. Näin ollen olisi lopputuloksen kannalta parasta viheltää peli poikki nyt ja aloittaa kuntauudistustyö yhdessä.

Kannatan edustaja Mattilan tekemää lain hylkäämisesitystä.

Raimo  Piirainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä päivä on keskusteltu kuntauudistuksesta, ja ennen juhannustakin käytiin sitä keskustelua, ja varmaan keskustelu jatkuu, ja hyvä näin.

Kuntauudistuksessahan on kysymys hallinnon tehostamisesta ja kuntien kantokyvyn parantamisesta, ihan näin ykskantaan kiteytettynä. Täällä on väitetty, että palvelut keskittyvät. Mielestäni palvelut eivät keskity. Se riippuu tietysti siitä, mitenkä kunnissa tämä asia hoidetaan, elikkä sehän on mahdollista hoitaa nyt sillä tavalla, että hallintoa keskitetään ja palvelut turvataan, nimenomaan lähipalvelut.

Kysymys on myös kestävyysvajeesta, ja osinhan tämä liittyy myös kuntatalouteen, kuntien velkaantumiseen. Ja kaikki ovat myöntäneet, siis täällä eduskunnassa olevat puolueet, että tämä remontti on tehtävä ja sen takia tässä on edettävä. Aikataulu on tiukka, ja tietenkin toivoo sitä, että me pystyisimme, oppositio ja hallituspuolueet, yhdessä viemään tätä asiaa ripeästi eteenpäin ja päästäisiin asioissa oikeille urille.

Sitten tästä vastuukuntamallista. Meillähän tällä hetkellä on järjestetty esimerkiksi pelastus- ja palvelupuoli. Siellä se vastuukuntamallilla toimii, esimerkiksi meillä Kainuussa. Edustaja Kettunen tietää sen, että se on toiminut erittäin hyvin. Kajaani on vastuukuntana, ja Kajaanin kaupunginvaltuusto päättää, miten mennään, ja muut ovat sitten rahoittamassa. Tosin siinä on välissä neuvottelukunta, joka sitten koordinoi tätä tilannetta.

Omasta maakunnasta sen verran, että kun ajatellaan, että Kainuu on 80 000 asukkaan kunta, niin tällä hetkellä kantokyky ei riitä tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Tulee vain miettineeksi, minkälaisella mallilla siitä edetään, onko se kunta-, vastuukunta-, onko se maakuntamalli. Tällä hetkellä palvelut on järjestetty maakunnan kattavasti ja kantokyky ei riitä siitä huolimatta. (Seppo Kääriäinen: Siinähän se onkin!) — Niin, mitäs sitten tehdään? Laajennetaanko, kevennetäänkö hallintoa? Hallintoa on tälläkin hetkellä kevennetty, ja kevennetään hallintoa ja turvataan sitä kautta palvelut. (Timo Soini: EU tulee apuun!) — EU tulee apuun. Tämä on Soinin viesti. (Eduskunnasta: Valtakunnan keskushallinto kasvaa!) — Minä en rupea käymään teidän kanssanne debattia nyt tässä tilaisuudessa. (Naurua — Välihuuto) — Kyllä, kyllä, mutta kumminkin olen katsonut siitä maakunnasta tätä tilannetta ja olen todella huolestunut siitä, että jos meinataan vielä Kainuussa jatkaa sillä kuntarakenteella, mikä siellä on, niin ei hyvä seuraa.

Olen kyllä ymmärtänyt, että vastuulliset kuntapäättäjät ovat lähteneet siitä, että jotakin on tehtävä, ja maakuntajohtaja on sitä mieltä, että jotakin on tehtävä. Tällä kuntarakenteella ei mennä. Olen ymmärtänyt myös, että keskustalaiset ja perussuomalaiset valtuutetut ovat sitä mieltä, että jotakin on tehtävä, että ei tällä kuntarakenteella voida mennä, ja minä ihmettelen sitä, että minkä takia me täällä vastustamme sitten sitä, että näin ei voida edetä. Minä näkisin, että jätetään kuntapoliitikoille tämä politikointi siellä ja edetään tällä lakisäännöksellä, ja sitten kun tulee tämä sosiaali- ja terveyspuolen järjestämislaki ja siitä pykälä, niin sitten katsotaan, minkälaisella vastuulla me näitä asioita hoidamme. Minä olen todella huolissani omasta maakunnastani ja sen palvelujen tuottamiskyvystä ja kantokyvystä.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Puhemies Heinäluoma toi pelikentälle uuden välineen, jota on kiva käsitellä. Varmasti juuri niin, että yhdessä tuumin oltaisiin saatu parempaa aikaiseksi, mutta ehkä nyt on myöhäistä rypistää, kun ollaan jo tässä vaiheessa, enkä usko, että keskusta taikka perussuomalaiset tätä tilaisuutta käyttäisivät hyväkseen ajatellen, että voisipa tulla jopa tasoitusajo seuraaviin eduskuntavaaleihin, jos tässä lähdettäisiin vielä liikkeelle kovasti ja ponnekkaasti.

Tämä laki kuitenkin mahdollistaa selvityksen pohjalta toteamisen, että jos ei se selvitys ole hyvä, niin sen vuoksi voidaan jopa kuntia ottaa siihen lisää mukaan. Ei pakoteta siihen päätökseen, että nyt lähdetään tekemään tällä selvityspohjalla, ja ajeta sitten loppuun asti vain päätä seinään. Se on tässä hyvä. Toki henkilökohtaisesti olisi toivonut, että oltaisiin menty sote edellä, jolloin olisi pystytty ehkä se suurempi, isompi, kokonaisuus ensin hahmottamaan ja sitten tämä pienempi varojen käyttö eli muut kuntien järjestämisvelvollisuudet olisivat tulleet sitten omalta osaltaan perässä. Perin surulliseksi tekee kuitenkin tässä asiassa se, että kaksi vuotta sitten jytkyn saaneet perussuomalaiset olivat huolissaan hallitusneuvotteluissa enemmän Eurooppa-politiikasta kuin köyhistä suomalaisista kunnista.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on suurten haasteiden edessä. Ikärakenne on muuttumassa ratkaisevasti, ikäänty-vien määrä kasvaa, ja ikääntyvät myös elävät nykyistä terveempinä ja entistä pitempään, mikä on hyvä asia. Huoltosuhde muuttuu niin, että meillä on tulevaisuudessa huomattavasti enemmän ihmisiä työelämän ulkopuolella esimerkiksi ansaituilla eläkepäivillään kuin ihmisiä on työelämässä. Samaan aikaan elämme taloudellisen epävarmuuden aikaa, talouden kasvu on hidasta, julkinen talous on kovan paineen alla, ja lopulta julkisten, kaikille yhteisten palveluiden järjestäminen muuttuu yhä haastavammaksi kunnissa.

Tätä tulevaisuutta hallitus on ennakoinut ja vienyt määrätietoisesti eteenpäin kuntarakenteen ja sen rinnalla sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. Me kaikki tunnemme hyvin nämä erilaiset käänteet ja keskustelut, joilla näitä hankkeita on viety eteenpäin. Aina ei eteneminen ole ollut joutuisaa, mikä on todella valitettavaa ajatellen sitä, että uudistukset ovat välttämättömiä. Tänään kun hyväksymme hallituksen esityksen kuntajakolaista ja hallintovaliokunnan tekemän mietinnön, me saamme uudistusta taas vietyä askeleen eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Viime viikon istunnossa annoimme hallituspuolueiden puolelta jo paljon aiheellista kritiikkiä oppositiolle, joka on huolimatta uudistusten välttämättömyydestä antanut kuntakentälle viestiä, että nyt on annettu aikalisä, mitään ei vielä tarvitsekaan tehdä. Tämä on kyllä hämmästyttävää, vastuutonta oppositiolta. Mielestäni kunnat eivät tässä uudistuksessa ole vastapelureita valtiolle, eikä oppositiolla voi eikä saa olla uudistusten suhteen erilaisia intressejä kuin hallituksessa. Me tarvitsemme kunnissa vahvaa tahtoa selvitä kuntien mahdollisuuksista ja selvittää tulevaisuuden tehtävänkuvat, joita tulevaisuudessa tarvitsemme. Tätä tavoitetta me emme saa kyseenalaistaa, emme täällä eduskunnassa, olemme me sitten hallituspuolueesta tai oppositiopuolueesta.

Toivon, että joka suunnalla tätä salia ymmärretään, että olemme tämän uudistuksemme kanssa aivan samassa veneessä. Meidän pitää tehdä sama uudistus, jolla turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan monialaisen tasa-arvoiset palvelut, toimivan terveyskeskuksen, laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut kaikille tarvitsijoille, koulutuksen jokaiselle lapselle, hyvän vanhustenhoidon ja oikea-aikaiset sosiaalipalvelut. Nämä uudistukset pitää tehdä koko maata ajatellen, ei vain omaa napaa tai luottamusasemaa katsoen. Uudistukset pitää tehdä tulevaisuutta ajatellen kestävästi, ei vain tämän valtuustokauden loppuun. Uudistukset pitää tehdä niin, että saamme oikeasti vahvistettua peruspalveluita kunnissa ja saamme etenkin sosiaali- ja terveyspalvelut kestävälle pohjalle.

Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunnan päätös antaa nyt mahdollisuuden niille kunnille, jotka eivät pysty syystä tai toisesta tekemään ratkaisuja ennen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistumista, vielä mahdollisuuden punnita ja harkita sitä, mihin suuntaan ne tulevaisuutensa rakentavat. On tärkeää, että kunnat tietävät varmasti, mitä ovat tekemässä. En sinänsä näe lisäajassa mitään suurta ongelmaa. Ehkä prosessiin liittyen on erikoista, että perustuslakivaliokunta sen tässä vaiheessa löi lukkoon tietämättä, millainen järjestämislaista on tulossa. Sinänsä siihen liittyen isot kysymykset ovat tiedossamme, ne on sote-prosessin eri vaiheissa työryhmien raporteissa jo meille listattu.

Joka tapauksessa mielestäni on olennaista, että lisäaikaa ei pidä käyttää päätösten lykkäämiseen vaan aitoon uudistusten valmisteluun ja vastuunottoon myös kunnissa. Tänään on tärkeää, että uudistus kulkee eteenpäin täältä eduskunnasta niin, että kunnat pääsevät selvittämään tulevaisuuden rakenteitaan. Kuten on todettu moneen otteeseen, pallo on nyt kunnilla. Luotan maamme kuntapäättäjiin ja kuntalaisiin, että uudistusta viedään eteenpäin vastuullisesti ja tulevaisuuteen luotsaten.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Jokaisen vastuullisen päättäjän pitäisi pystyä myöntämään nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, että kuntauudistus on tehtävä. Tavoitteena tulee olla, että Suomessa kaikki kunnat ovat tarpeeksi vahvoja ja elinvoimaisia niin, että ne pystyvät järjestämään yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti palveluja pääsääntöisesti omana palvelutuotantona. Kuntauudistus on välttämätön erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi. Väestön ikärakenteen muutos, huoltosuhteen heikkeneminen sekä kuntatalouden huolestuttava tila uhkaavat vakavasti kuntaperusteista palvelujärjestelmää.

Toivon todella, että nyt kunnissa pystyttäisiin ilman liiallista tunnelatausta pohtimaan tulevaisuutta realistisesti, esimerkiksi pystyykö kunta jatkossakin järjestämään palvelut itse. Minun on vaikea ymmärtää kuntaa tai kuntapäättäjiä sellaisessa kunnassa, joka saa nyt jo valtionosuutta yli 60 prosenttia ja siitä huolimatta on sitä mieltä, että se kykenee selviytymään kaikista tulevaisuuden haasteista itsenäisesti. Kuntauudistuksen yhteydessä on valtionosuusjärjestelmäkin uudistettava, mutta ensin tulee saada kuntarakenne terveeksi ja toimintakykyiseksi.

Arvoisa puhemies! Merkittävä kuntauudistuksen tavoite tulee edelleenkin olla, että kunnan palvelujen järjestämisessä päätöksenteko on kunnanvaltuustoilla eri hallintoaloille kuulu- vien yhteistoimintaorganisaatioiden sijasta. Tä-mä vahvistaa myös kunnallista demokratiaa, sillä päätöksenteko valtuustossa on selkeää ja läpinäkyvää. Erityisen tärkeää tämä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kuntaperusteisesti järjestetyt palvelut edistävät saumatto-mien hoito- ja palveluketjujen luomista ja asiakkaan palvelujen kokonaistarpeen huomioon ottamista. Terveyden edistämisen, ennalta ehkäisevän toiminnan ja erilaisiin ongelmiin varhaisen puuttumisen kannalta on erityisen tärkeää, ettei sosiaali- ja terveydenhuolto eriydy kunnan muista toimialoista, kuten esimerkiksi kaavoitus, asuminen tai perusopetus.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on yksi osa siitä kokonaistavoitteesta, jolla on tarkoitus toteuttaa maanlaajuinen kuntauudistus. Pohja ei ole viime hallituksen, vaan jo sitä edellisen hallituksen aikana tehdyssä Paras-hankkeessa, jossa tulevaisuus nähtiin ja tehtiin se valinta, että Suomessa jatkossakin kunnat ovat vastuussa palveluiden tuottamisesta. Ja jos tuosta arvosta halutaan pitää kiinni, niin uudistusten tarve on välttämätön.

En itse pidä esimerkillisenä vaikkapa eurooppalaista ratkaisua Ranskassa, jossa on 13 000 kuntaa, joista pienimmissä kunnissa on 43 asukasta. Jos tekisimme tällaisen ihanteen, että jäädyttäisimme pienen kunnan elinkelvottomanakin itsenäiseksi ja sijoittelisimme sen palveluvastuut muualle, niin se olisi iso valinta, jossa luopuisimme siitä, että kunta itse on vastuullinen ja kyvykäs hoitamaan palvelutarjontaa. Tarkoitus tässä laissa on nimenomaan vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse, ja tuo arvo on suomalaisessa kuntapolitiikassa ollut ja minusta tulee ylläpitää jatkossakin.

Harmittavaa on tässä käsittelyssä, ettei vastalauseestakaan löydy kuitenkaan mitään vaihtoehtoa lain sisältöön, koska lain sisällössä määritellään ne kriteerit, jolloin kuntajakoselvitykseen on mentävä. Eli voimme olla varmasti tyytyväisiä, että ne on valittu oikein: väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne sekä kunnan taloudellinen tilanne. Me haluamme nämä yhdessä katsoa, ja siihen ei kukaan ole parempia vaihtoehtoja esittänyt, joten en ymmärrä, eivätkö sitten kunnat uskalla katsoa peiliin, mitä siellä näkyy, koska nyt on kyse selvittämisvelvollisuudesta.

Itse saan Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta terveisiä myös näin päin: tehkää päätöksiä siellä, sillä täällä meillä on muutama henkilö jumittanut asian vanhoille raiteille jo vuosia sitten. Mutta näin emme tee, annamme vastuun ja pallon kunnille. Kunnat käyttäkööt sitä valtaansa, osaamistansa ja ottakoon vastuun myös siitä, millainen on parempi kunta. Jokaisessa suomalaisessa kunnassa tämä työ tulee tehdä ja vastuuta kantaa.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Taitaa olla kuudes kuntauudistus, jossa olen mukana. Ensimmäinen oli vuonna 70, ja Kerava, Uudellamaalla sijaitseva kunta, sopii jänikseksi tai koekaniiniksi varsin hyvin, minkä johdosta asiaan on ollut pakko paneutua.

Tähän asiaan liittyvä keskustelu julkisuudessa on ollut enemmän inttämistä kuin tunkeutumista tosiasioihin, joista ehkä suositeltavin olisi professori Loikkasen Helsingin yliopistossa tekemä niin sanottu DEA-tutkimus, jossa kaikki 330 kuntaa on 10 vuoden ajalta arvioitu tuottavuudeltaan. Mielenkiintoista luettavaa, ja kun sieltä katsoo niin sanottuja vahvoja peruskuntia, ei voi muuta kuin ihmetellä. Helsingin ja Keravan välinen ero yksikköhinnoilla laskettuna on noin 20 prosenttia Helsingin ollessa kalliimpi, vaikka kaiken järjen mukaan asetelman pitäisi olla päinvastoin.

Kaikissa näissä kuntauudistuksissa, joita on ollut tilaisuus seurata, on uskottu siihen teollisuudessa kylläkin todeksi osoittautuneeseen asiaan, että määrän kasvaessa yksikköhinta alenee. Kuntapuolella tuo kehitys näyttää taittuvan tämän Loikkasen—Susiluodon tutkimuksen mukaan noin 50 000—60 000 asukkaan määrän tullessa ylitetyksi.

Vantaa, joka kaiken järjen mukaan sijaitsee maan logistisessa keskuksessa, on velkaantunut, ja oikeastaan täytyy ihmetellä, kuinka voi olla näin ristiriitainen tilanne vahvan peruskunnan ja lopullisen tuloksen välillä. Helsinki, jossa on kuutisensataatuhatta ihmistä, näyttäisi tulevan toimeen, jos palattaisiin vuoden 48 tilanteeseen, jolloin täällä oli useita itsenäisiä kuntia.

Omalla paikkakunnallanikin olen havainnut, että kun johtava viranhaltija jossain hallintokunnassa vaihtuu, muutos voi olla merkittävä. Vastikään Keravalla vaihtui suun terveydenhuollon johtava lääkäri: sitä ennen meidän, jotka halusimme palvelua, täytyi sietää noin 5 kuukauden jonotus kiireetöntä hoitoa saadaksemme. Kiitos uuden organisoinnin, ilman merkittäviä kustannuksia — kylläkin siten, että henkilökunnalle annettiin lievä kannusteraha — tällä hetkellä, puolitoista vuotta myöhemmin, hoitoon pääsee 5 vuorokaudessa, ilman lisäresursseja. Sama ilmiö toistuu kerta toisensa jälkeen.

Jos haetaan sitten tästä 330 kunnan joukosta verrokkikuntia, voidaan havaita, että noin 10 prosentin ero melkein jokaisessa kunnassa, vaikka se sinänsä olisi jo keskiarvossa, sen alapuolelle on mahdollista päästä.

Ehkä mielenkiintoisin tulos tässä Loikkasen ja Susiluodon tutkimuksessa on se, että parhaat kunnat eivät ole samalla lailla poliittisesti johdettuja. Siellä on kaikenvärisiä valtuustoltaan, hallitukseltaan ja virkamiesjohdoltaan. Kyse on halusta, kyvystä toimia ja hakea parasta tulosta, ja vaikuttaa siltä, että silloin on syytä myös pohtia, että kunnalla on järjestämisvastuu 550:stä valtion myöntämästä tai vaatimasta palvelusta, mutta järjestämisvastuu ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki on tehtävä itse. Heti silloin, kun syntyy eri toimintatapojen välistä aitoa, rehellistä kilpailua, myös tuottavuus näyttää parantuvan.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Puhun paikaltani ja mahdollisimman lyhyesti niin, että arvoisat kollegat pääsevät mahdollisimman nopeasti istuntotauolle.

Yhdyn täysin edellisen puhujan tekstiin ja mielenkiinnolla jään odottelemaan, kuinka sitten edustaja Lehti äänestää.

Mutta aivan pakko on sanoa tässä vaiheessa edustaja Myllykoskelle: Perussuomalaiset ovat koko vaalikauden ajan olleet huolissaan kuntien taloudesta. Me omassa vaihtoehtobudjetissamme emme leikkaa kunnilta. Päinvastoin antaisimme kunnille enemmän rahaa. Sen sijaan Myllykosken vasemmistoliitto yhdessä käsi kädessä kokoomuksen kanssa leikkaa tällä vaalikaudella 3,5 miljardia kuntien rahaa. (Välihuutoja) Sillä laillako vasemmistoliitto on huolissaan kuntien taloudesta?

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten tässä edustaja Lehti toi esille, tämä kustannustehokkuushan vaihtelee tosi suuresti ja riippumatta kuntakoosta. Suuri yksikkö ei sinänsä takaa sitä, mitä meidän pitäisi minusta tässä salissa ajaa takaa, että se tuotettu palvelu on tehokas, ja se voi olla tehokas siellä 10 000 asukkaankin kunnassa, kunhan sinne saadaan lääkäreitä, ja minä en ole nähnyt toistaiseksi tässä sote-uudistuksessa, joka tähän kytkeytyy, mitään sellaisia elementtejä, millä taataan lisää lääkäreitä pienten kaupunkien tai kuntien terveyskeskuksiin. Se on täysin vastaamatta. Kun puuttuu yksi, niin puuttuu kaikki, eli pitää mennä paljon syvemmälle tähän järjestelmään, jos tässä meinataan jotakin parannusta saada aikaan. Ei tätä voi missään nimessä hyväksyä. Olisi aika vastuutonta suoraan sanottuna hyväksyä tämmöinen raakile, joka vielä sitten jatkossa näyttää hipovan perustuslain rajoja ainakin asiantuntijoiden mukaan.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! En malta olla puuttumatta siihen, että ei tässä lisää lääkäreitä nopeasti saada eikä välttämättä edes tarvitakaan. Tarvitsee vain hoitaa asiat niin, että lääkäreille ei jää näitä potilaita, jotka ovat varanneet ajan mutta eivät tule, ja muutenkin organisoida se työ niin, että aika käytetään tehokkaasti. 20 vuodessa lääkäripalvelujen tuottavuus on heikentynyt niin Suomessa kuin Ruotsissakin noin 40 prosenttia.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Turuselle: toivoisin sellaista pientä yhteenlaskuharjoitusta siitä kuntaosuuksien kehityksestä tällä vaalikaudella.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Halusin esille nämä lääkäripalvelut. Todella näin on käynyt, ja lääkäreitten aika menee suurelta osin muuhun kuin siihen vastaanottotyöhön tai hoitotyöhön. Tätä pitäisi järkeistää, että joku pienempipalkkainen virkamies tai työntekijä hoitaa niitä tehtäviä. Lääkärille ja sairaanhoitajille jää sitten aikaa siihen omaan tehtäväänsä.