Värderade talman! För tillfället lever vi designåret 2005. Med anledning av detta finns det skäl att fästa extra mycken uppmärksamhet vid statsrådets principbeslut från 2003 om konst och konstnärspolitiken. I principbeslutet lyfts bland annat procentprincipen upp. Den betyder att i samband med offentligt byggande och renoveringsbyggande reserveras en viss andel, till exempel 1—2 procent, av byggkostnaderna för anskaffning av konst till byggnader eller för konstnärlig förbättring av miljön.

Arvoisa puhemies! Elämme muotoilun vuotta 2005. Tästä johtuen on syytä kiinnittää huomiota valtioneuvoston vuonna 2003 tekemään periaatepäätökseen taide- ja taiteilijapolitiikasta. Päätöksessä mainitaan muun muassa prosenttiperiaate, jonka mukaan julkisen rakentamisen ja korjaustöiden yhteydessä tietty määrä, esimerkiksi 1—2 prosenttia kustannuksista, varataan taiteen hankinnalle tai ympäristön parantamiseen taiteella. Valtio ei ole vielä toteuttanut tätä periaatetta käytännössä. Siksi haluaisin kysyä:

Mitä hallitus tekee edistääkseen taiteen prosenttiperiaatteen käyttöä julkisten rakennusprojektien yhteydessä?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Tätä taide- ja taiteilijapoliittista periaatepäätöstä on toteutettu tämän vaalikauden aikana hyvin monilta osin. Tätä prosenttiperiaatetta, josta on jo ennen periaatepäätöstäkin hyvin paljon käyty keskustelua, on pidetty hyvin vahvana suosituksena. Mitä tulee valtion toimiin ja valtion itse hankkimiin taide-esineisiin taikka tauluihin, niin tämän suhteen valtio on jo toiminut muun muassa siten, että määrärahaa siihen, miten valtio itse taidetta hankkii, myös on korotettu niin viime vuoden kuin tämänkin vuoden budjetissa.

Värderade talman! På vilket sätt tryggar regeringen möjligheten för konstnärer som drabbats av arbetslöshet att utöva sin konst och samtidigt försörja sig med hjälp av den?

Arvoisa puhemies! Miten hallitus takaa työttömien taiteilijoiden mahdollisuuksia luoda taidetta ja samanaikaisesti elättää itseään sen avulla?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriössähän käsitellään näitä eläkeratkaisuja sekä sosiaaliturvaratkaisuja, jotka koskevat myös taiteilijoita. Mutta kulttuuripuolella meillä on hyvinkin monta toimenpidettä ollut vireillä, ja kun edustaja kysyi taide- ja taiteilijapoliittisesta periaatepäätöksestä, niin mainittakoon esimerkkinä vaikka tanssin aluekeskustoiminta, joka on aivan oleellisesti vaikuttanut tanssitaiteilijoiden työllisyyskysymyksiin, ja tietysti sitten muistettakoon ensi vuonna alkava valtakunnallinen av-aluekeskustoiminta, joka niin ikään lähtee asteittain liikkeelle. Myös nämä on huomioitu budjetissa täysimääräisesti suunnitelmien mukaisesti

Arvoisa puhemies! Tämä taiteilijapoliittinen ohjelma ja taiteilijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyvät tavoitteet todella vielä odottavat monelta osin toteutumistaan. Työryhmä, johon ministeri Karpela viittasi, on jättänyt omat ehdotuksensa jo muistaakseni noin vuosi tai runsas vuosi sitten. Kysyisinkin ministeri Mönkäreeltä:

Millä tavalla nämä esitykset eläketurvan osalta, työttömyysturvan osalta ovat etenemässä? Tämä koskee myöskin tiedeyhteisöä ja siellä apurahalla työskentelevien henkilöiden sosiaaliturvaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Apurahan saajien sosiaaliturva-asia on ollut tänä aamuna meillä ministeriön johtoryhmässä esillä. Olen kiirehtinyt valmistelua niin, että ensi vuoden budjetin valmistelun yhteydessä pitäisi olla esitys, millä tavalla siinä voitaisiin edetä. Siellä joudutaan sopimaan rahoituksesta ja myöskin verottoman apurahan ylärajasta. Niistä ei vielä ole selkeää yksimielistä käsitystä.

Mutta taiteilijoiden sosiaaliturvan osalta minulla ei tällä hetkellä ole mitään uutta kerrottavaa. En ole viime aikoina saanut siitä mitään raporttia. Minusta varmasti siinä yksi keskeinen ongelma on määritellä, kuka on työtön taiteilija. Se ei varmasti ole kaikkein helpoin määritelmä. Taiteilijoiden työkyvyttömyyttä koskevat asiat tietenkin ovat ihan normaalin eläkelainsäädännön puitteissa, ja taiteilijoiden eläkelaki on olemassa, ja siellä on selkeät määräykset.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan kaksinkertaistamaan kulttuurin osuuden bruttokansantuotteesta. Julkisella rahoituksella on tähän keskeinen merkitys.

Ministeri Karpela palattuaan sairauslomalta kiiruhti kertomaan, että huippu-urheilijat saavat lisää liksaa. Se ei välttämättä kansaa saa liikkeelle, mutta koskahan on taiteen ja kulttuurin ammattilaisten vuoro?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa puhemies! Edustajalle mainittakoon, että urheilun puolella ei liksasta eli palkasta ollut kysymys, vaan valtion urheilubudjetti kasvaa, mikä tarkoittaa sitä, että myös kansalaisilla on sitten paremmat mahdollisuudet urheilla terveytensä kannalta riittävästi.

Mitä tulee taiteilijoihin ja ylipäätänsä kulttuuripalveluihin Suomessa, niin pitää muistaa, että esimerkiksi henkilötyövuosien vajetta on pystytty kattamaan nyt aivan merkittävästi, ja näyttää myös siltä nykyisten budjettilukujen valossa, että tätä hyvää tahtia voimme ylläpitää. Myös kaikki eri taiteenlajit ovat saaneet, joka ikinen on saanut, lisää niin viime kuin tämänkin vuoden budjetissa. (Eduskunnasta: Eduskunnan ansiota!) Uskon vahvasti, että kyllä tämä tulee näkymään.

Lisäksi mainittakoon, että emme ole tyytyneet pelkästään siihen, että panostamme taiteeseen ja taidetapahtumiin Suomessa, vaan panostamme niihin niin ikään myös Suomen rajojen ulkopuolella yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä ulkoministeriön (Puhemies: Minuutti!) kanssa kulttuurivientihankkeen puitteissa.

Arvoisa puhemies! Taiteilijakunnan asemaa parhaiten edistetään sillä, että kansalaiset kuluttavat taidetta. Mutta kysyisin siitä, että hallituksen strategia tulevaisuuden eteen on yrittäjyys ja luovuus, ja nämä ominaisuudethan ovat niitä, jotka ovat taiteilijan ominaisuuksia: huolimatta epäonnistumisista tehdään uudestaan ja vaikeissa tilanteissa nähdään uusia ongelmaratkaisukeinoja.

Millä tavalla tämä taiteilijakunnan pääoma voisi paremmin hyödyttää koko kansakuntaa vaikkapa osana sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, missä tiedämme, että kansalaisen kyky hahmottaa oma tarinansa uudelleen on se tärkein keino, miten hän selviää muuttuneista tilanteista. Tai vaikkapa, kun puhutaan kauppa- ja teollisuusministeriön yritystoiminnasta, niin voisi ajatella, että kenties tällainen luovuuden ammattilainen voisi olla aivan hyvä hallitusammattilainen vaikkapa valtionyhtiöissä.

Kysyisin: Milloin hallitus aikoo kokonaisvaltaisesti käyttää sitä luovuuspääomaa, joka Suomen taiteilijakunnassa on, yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja jättää vain tämän (Puhemies: Minuutti!) eläkeasian?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa puhemies! Vastaan oman hallinnonalani puolesta, ja ministeri Pekkarinen vielä varmasti vastaa kauppa- ja teollisuusministeriön toimenpiteiden puolesta.

Äsken mainitsin kulttuurivientihankkeesta, ja siihen liittyen olemme lähteneet siitä, että meillähän on Suomessa olemassa erittäin korkea koulutustaso, meiltä löytyy osaamista, meiltä löytyy sitä luovuutta. Kun puhumme luovasta alasta, pitää vielä muistaa, että Suomessa me identifioimme luovan alan hyvin laajasti. Siihen liittyy muotoilu, eikä pelkästään taiteellinen muotoilu, vaan muotoilu sen laajemmassa tarkoituksessa. Tässä suhteessa olemme halunneet tätä hanketta eteenpäin viedä.

Meillä on olemassa olemassaolevia rakenteita. Mainittakoon esimerkkinä vaikka kulttuuri-instituutit tai taiteen tiedotuskeskukset, joita paremmin hyödyntämällä yhdessä saamme parempaa tulosta aikaan. Työ on käynnistynyt, ja se on saanut osakseen hyvin paljon positiivista palautetta. Mainittakoon esimerkiksi kevyen musiikin puolella olevat tulokset, kun olemme voineet askel askeleelta viedä myös kevyttä musiikkia (Puhemies koputtaa) paremmin maailmalle, ja tiedän, että ministeri Pekkarisella on tähän liittyen myös hankerahoitusta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Meillä on meneillään paraikaa muotoilun vuosi, ja se käytännössä tarkoittaa sitä, että ei vain joillakin kulttuurirahoilla edistetä muotoilun ja luovuuden asiaa vaan pyritään siihen, että erilaiset teknologia- ja innovaatiorahoitukset ja erilaiset teknologia—innovaatio-hankkeet voisivat sisältää tällaisen vahvan design- tai luovuuselementin. Näissä teknologiaohjelmissa, mitä ensisijaisesti Tekesin kautta rahoitetaan, näillä asioilla on tällä hetkellä jo hyvin vahva painoarvo. Pelkillä näillä kulttuurirahoilla ei todellakaan voida vaikuttaa, kyllä siihen tarvitaan myöskin innovaatio—teknologia-rahoitusta.