Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Vaikka ajankohta on myöhä, niin tämä asia on sen verran minun mielestäni tärkeä, että tähän on pakko puuttua.

Vuonna 1999 Suomi sai uuden hienon julkisuuslain, jonka isä oli Kari Häkämies. Tässä julkisuuslaissa on 32 kohtaa salassa pidettävistä asioista, kun aikaisemmassa julkisuuslaissa oli 10, muistaakseni. Tämän jälkeen on Suomen kansalaisten oikeutta saada tietää heikennetty ja se on heikentynyt koko ajan. Tämä lakiesitys, mikä tässä nyt on esillä, merkitsee justiin sitä samaa, että tällä kavennetaan kansalaisten oikeutta saada verotietoja.

Tässähän ehdotetaan muutettavaksi tuloverotuksen julkisia tietoja. Näistä ehdotetaan poistettavaksi henkilön kotikuntaa koskeva tieto ja jätetään vain maakuntatieto sinne tilalle. Tämä johtuu siitä, että on olemassa näitä niin sanottuja turvaluokituksen saaneita henkilöitä, joitten tiedot on salattu julkisista rekistereistä, elikkä tämä lakiesitys on tehty turvakieltoihin vedoten. Tämmöisiä henkilöitä Suomessa on tällä hetkellä noin 9 000, jotka ovat saaneet tämän turvakiellon, ja verohallinnon rekistereissä heitä on 50. Verotettavia kansalaisia eläkeläiset mukaan lukien on varmasti Suomessa neljä miljoonaa. 50 ihmisen takia tehdään tämmöinen muutos, joka hankaloittaa hyvin rajusti tiedotusvälineitten mahdollisuutta välittää tietoja, eikä kysymys ole niinkään tiedonvälityksestä vaan kansalaisten oikeudesta saada tietää verotuksesta riittävästi.

Herra puhemies! Tämän lakiesityksen minun käsitykseni mukaan olisi pitänyt käydä perustuslakivaliokunnassa. Tätä ei ole siellä käytetty, vaan tämä on tehty ihana valtiovarainvaliokunnan omana työnä, elikkä perustuslakivaliokunta ei ole pystynyt käsittelemään sitä, onko perusoikeuden rajoitus hyvän kannan mukainen. Perusoikeuden rajoitushan on sallittu vain, jos tavoite ei ole muuten saavutettavissa kuin siten, että siihen puututaan. Rajoitus ei kuitenkaan saa mennä pitemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuuden suhteessa rajoitettavan oikeushyvään. Tämä siis tarkoittaa sitä, että tällainen suhteellisuusperiaate vaatii hyvin huolellista punnintaa. Tällaista punnintaa lakiesityksestä ei ole. Esimerkiksi tiedonvälityksen kannalta pohdinta on jäänyt vajaaksi. Verotietojen osalta kyse on paitsi viestintävälineiden oikeudesta kertoa olennaisia tietoja, myös kansalaisten oikeudesta saada tietoa yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Kotikuntatietojen salaaminen kaikilta on suhteettoman laaja siihen nähden, että nyt pyritään turvaamaan pienen pienen väestönosan elikkä turvakiellon saaneiden henkilöiden oikeuksia.

Suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaisten tulo-, omaisuus- ja verotietojen pitää olla mahdollisimman avoimesti kansalaisten käytettävissä ja tiedossa. Nyt tehty lakiesitys rajoittaa verotietojen läpinäkyvyyttä. Jo nyt nimen, asuinkunnan ja syntymävuoden perusteella pystyy juuri ja juuri selvittämään yksilökohtaisia tulo- ja verotietoja. Jos kuntatieto poistetaan, piilotetaan myös kuntakohtaiset tuloerot, koska kukaan ei voi tehdä kunnollista selvitystä pelkän maakunnan perusteella. Myös varakkaimpien suomalaisten tunnistaminen vaikeutuu ja muuttuu suurilta osin arpapeliksi, kun kotikuntatiedot piilotetaan.

Arvoisa puhemies! Tämä on minun käsitykseni mukaan vastoin sitä periaatetta, että tietojen täytyy olla julkisia, ja vastoin sitä, että nimenomaan verotietojen täytyy olla julkisia, koska kysymys on tulonjaosta ja siitä, että kansalaisten täytyy saada tietää, miten yhteiskunnassa tulonjako kehittyy.

Arvoisa puhemies! Esitän, että tämä lakiesitys palautetaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.