Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Vaikka ajankohta on myöhä,
niin tämä asia on sen verran minun mielestäni
tärkeä, että tähän
on pakko puuttua.
Vuonna 1999 Suomi sai uuden hienon julkisuuslain, jonka isä oli
Kari Häkämies. Tässä julkisuuslaissa
on 32 kohtaa salassa pidettävistä asioista, kun
aikaisemmassa julkisuuslaissa oli 10, muistaakseni. Tämän
jälkeen on Suomen kansalaisten oikeutta saada tietää heikennetty
ja se on heikentynyt koko ajan. Tämä lakiesitys,
mikä tässä nyt on esillä, merkitsee
justiin sitä samaa, että tällä kavennetaan
kansalaisten oikeutta saada verotietoja.
Tässähän ehdotetaan muutettavaksi
tuloverotuksen julkisia tietoja. Näistä ehdotetaan
poistettavaksi henkilön kotikuntaa koskeva tieto ja jätetään
vain maakuntatieto sinne tilalle. Tämä johtuu
siitä, että on olemassa näitä niin
sanottuja turvaluokituksen saaneita henkilöitä,
joitten tiedot on salattu julkisista rekistereistä, elikkä tämä lakiesitys
on tehty turvakieltoihin vedoten. Tämmöisiä henkilöitä Suomessa
on tällä hetkellä noin 9 000,
jotka ovat saaneet tämän turvakiellon, ja verohallinnon
rekistereissä heitä on 50. Verotettavia kansalaisia
eläkeläiset mukaan lukien on varmasti Suomessa
neljä miljoonaa. 50 ihmisen takia tehdään
tämmöinen muutos, joka hankaloittaa hyvin rajusti
tiedotusvälineitten mahdollisuutta välittää tietoja,
eikä kysymys ole niinkään tiedonvälityksestä vaan
kansalaisten oikeudesta saada tietää verotuksesta
riittävästi.
Herra puhemies! Tämän lakiesityksen minun käsitykseni
mukaan olisi pitänyt käydä perustuslakivaliokunnassa.
Tätä ei ole siellä käytetty, vaan
tämä on tehty ihana valtiovarainvaliokunnan omana
työnä, elikkä perustuslakivaliokunta ei
ole pystynyt käsittelemään sitä,
onko perusoikeuden rajoitus hyvän kannan mukainen. Perusoikeuden
rajoitushan on sallittu vain, jos tavoite ei ole muuten saavutettavissa
kuin siten, että siihen puututaan. Rajoitus ei kuitenkaan
saa mennä pitemmälle kuin on perusteltua ottaen
huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin
painavuuden suhteessa rajoitettavan oikeushyvään.
Tämä siis tarkoittaa sitä, että tällainen
suhteellisuusperiaate vaatii hyvin huolellista punnintaa. Tällaista
punnintaa lakiesityksestä ei ole. Esimerkiksi tiedonvälityksen
kannalta pohdinta on jäänyt vajaaksi. Verotietojen
osalta kyse on paitsi viestintävälineiden oikeudesta
kertoa olennaisia tietoja, myös kansalaisten oikeudesta saada
tietoa yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista.
Kotikuntatietojen salaaminen kaikilta on suhteettoman laaja siihen
nähden, että nyt pyritään turvaamaan
pienen pienen väestönosan elikkä turvakiellon
saaneiden henkilöiden oikeuksia.
Suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaisten tulo-, omaisuus- ja
verotietojen pitää olla mahdollisimman avoimesti
kansalaisten käytettävissä ja tiedossa.
Nyt tehty lakiesitys rajoittaa verotietojen läpinäkyvyyttä.
Jo nyt nimen, asuinkunnan ja syntymävuoden perusteella
pystyy juuri ja juuri selvittämään yksilökohtaisia
tulo- ja verotietoja. Jos kuntatieto poistetaan, piilotetaan myös
kuntakohtaiset tuloerot, koska kukaan ei voi tehdä kunnollista
selvitystä pelkän maakunnan perusteella. Myös
varakkaimpien suomalaisten tunnistaminen vaikeutuu ja muuttuu suurilta osin
arpapeliksi, kun kotikuntatiedot piilotetaan.
Arvoisa puhemies! Tämä on minun käsitykseni
mukaan vastoin sitä periaatetta, että tietojen täytyy
olla julkisia, ja vastoin sitä, että nimenomaan
verotietojen täytyy olla julkisia, koska kysymys on tulonjaosta
ja siitä, että kansalaisten täytyy saada
tietää, miten yhteiskunnassa tulonjako kehittyy.
Arvoisa puhemies! Esitän, että tämä lakiesitys
palautetaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.