Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa on paraikaa käsittelyssä lisätalousarvio, ja eilen vielä valtaosa valtiovarainvaliokunnasta oli sitä mieltä ja luultiin, että eduskunta on lähes yksimielisesti lisäämässä rahaa perusradanpitoon. Asiasta myös uutisoitiin aamulla aika lailla näyttävästi, että lisää rahaa on tulossa. Kuitenkin iltapäivällä, kun mietintö valtiovarainvaliokunnassa valmistui, todettiin, että yhtään lisää rahaa ei tullut mihinkään momenttiin koko lisätalousarviossa. Eduskunnassa liikkuu aina paljon huhuja, ja joskus on syytä tarkistaa, pitävätkö huhut paikkansa. Sen takia kysyn ministeri Kalliomäeltä:

Pitääkö se huhu paikkansa, että te olette uhannut hallituksen hajoamisella, jos eduskunta muuttaa miltään osin käsittelyssä olevaa lisätalousarviota?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Paitsi että ed. Koskinen viittaa huhuihin, hän antaa myöskin väärää tietoa lisätalousarviosta. Siellä on radanpitoon lisää rahaa 20 miljoonaa euroa. Sen sijaan tämä teidän huhunne ei pidä paikkaansa.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäki totesi, että 20 miljoonaa euroa on tulossa lisää perusradanpitoon, mutta kaikilla oli kuitenkin se käsitys, että johtuen työllisyydestä ja siitä, että rautateillä tarvittaisiin lisää rahaa, sitä lisättäisiin tämä 25 miljoonaa euroa. Sellainen tunnelma oli myös eilen liikennejaostossa ja valtiovarainvaliokunnassakin. Sitten yön aikana tilanne kuitenkin muuttui, ja tänään sitten tekstejä muuteltiin ja palattiin tavallaan nollaruutuun, että uutta rahaa ei tule, mitä kuitenkin tarvitaan. Tältä osin tämä muuttui.

Mitä tässä välissä on tapahtunut? Kuinka aktiivinen te, ministeri Kalliomäki, olette ollut siinä asiassa, että eduskunta ei voi käyttää sille kuuluvaa budjettivaltaa? Pitää myös muistaa, että tähän liittyy eduskunnan viime joulukuussa hyväksymä ponsi, missä todetaan, että VR:n voittorahoja voidaan käyttää täysimääräisesti perusradanpidon hoitamiseen.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Lisäbudjetti tulee tähän saliin ihan omaan käsittelyynsä vielä, joten malttia, ed. Koskinen, ja malttia muutkin. Silloin voimme ajan kanssa käydä näitä asioita lävitse.

Kannattaa kuitenkin tässä jo toistaa se, minkä olen kyllä aikaisemminkin kyselytunnilla kertonut, että rataverkon osalta menot lisääntyvät yli 40 miljoonalla eurolla. Jos siihen sitten vielä lisättäisiin se osuus, mikä tässä tulee tänä vuonna ja jatkossa Vuosaaren osuudelta 130 miljoonaa, se kertoo jo siitä, kuinka merkittävistä summista on kyse. (Hälinää) Ei ole kyse eri asiasta, mutta momenttikohtainen määräraha ei ole kasvanut, ja minkä tähden: sen tähden, että on tämä osinkoväylä, josta pitäisi minusta päästä eroon. Se ei ole oikeata budjettimenettelyä. Hallitus tavoittelee nimenomaan sellaista linjausta, jossa eduskunnan tahto — se on ilmaistu täällä — toteutuu jatkossa, elikkä normaalin budjetoinnin kautta nämä asiat hoidetaan eikä tällaisen epävarman osinkoväylän kautta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tahto lienee kirjoitettuna hallitusohjelmaan. Siellä todetaan, että VR:n voiton tuloutus kohdennetaan rautatieinvestointeihin. Sitä on eduskunta odottanut ja siihen hallitusohjelman linjaukseen myöskin luottanut. Nyt on kysymys siitä, että jo kesällä aloitetaan neuvottelut lomautuksista, töiden keskeytyksistä Ratahallintokeskuksessa. Samaan aikaan hallitus kantaa huolta työllisyydestä ja työpaikkojen lisäämisestä. Täällä tehtiin tänään vuosikymmeniin erittäin kummallista poliittista kulttuuria, kun valtiovarainvaliokunnan jaostoissa valmistuneiden yksimielisten mietintöjen jälkeen Brysselistä tai jostain lähempää, todennäköisesti täältä tai valtioneuvoston linnasta, tuli komento, että hallituspuolueiden edustajat, samat edustajat, jotka olivat ehdottaneet ja muovanneet nämä yksimieliset esitykset jaostoissa, tekivät muutosehdotukset, jossa lisämäärärahat vedettiin pois. Tämä on todella eduskunnan budjettivallan ja valtiovarainvaliokunnan kannalta kielteistä.

Mitä tässä takana on? Viittaan siihen, mitä ed. J. Koskinen täällä jo aiemmin kysyi.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Voi, voi, ed. Uotila. Te olette ollut eduskunnassa aika pitkään, niin että kannattaa sitä kulttuuripuolta tutkia vähän pidempään. Tässä ei tietenkään ole tapahtunut mitään poikkeavaa. (Ed. Lamminen: Uotila osaa lukea!) Hallitus tekee omat esityksensä. Ne käsitellään täällä eduskunnassa, valiokunnassa, asianmukaisesti. Niin on tapahtunut tälläkin kertaa. Sitä vain joutuu tyytymään näihin päätöksiin, ed. Uotila, oppositiossakin.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä valtiovarainvaliokunnan kokouksessa keskustalainen edustaja kertoi, että ministeri Kalliomäki oli soittanut pääministeri Vanhaselle Brysseliin ja uhannut, että kyllä tämä hallitus kaatuu, jos menette sentilläkään korjaamaan tätä hallituksen esitystä. (Hälinää)

Arvoisa herra puhemies! Minä ihmettelen sitä vielä, että ensimmäisen kerran 80 vuoteen eduskunnan historiassa valtiovarainvaliokunta menee muuttamaan maatalousjaoston yksimielistä päätöstä sen takia, että te, ministeri Kalliomäki, pelottelette hallituspuolueitten edustajia, että jos te toimitte näin, niin hallitus kaatuu.

Onko se rehellistä politiikkaa, kysyn, ministeri Kalliomäki, teiltä. (Hälinää)

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Enpä tiedä, minkä niminen se pikkulintu on ollut, joka on ed. Kuosmasen puheen mukaan langalla ollut, kun vielä on langattomat puhelimetkin käytössä. Joka tapauksessa ed. Kuosmanen puhuu nyt muunnettua totuutta taikka referoi muunnettua totuutta. (Ed. Lamminen: Mikä on totuus?) — Totuus on tietenkin se, että olen keskustellut pääministerin kanssa, ja siinä keskustelussa on todettu, että hallitus ja eduskuntaryhmät etenevät sen päätöksen mukaan, joka pääministerin johdolla edellisenä päivänä on tehty.

Herra puhemies! Ettei jää vääriä huhuja tänne liikkeelle, kun itse olen kaikissa näissä palavereissa mukana, mihin tässä viitataan: Missään yhteydessä ei ole esitetty sellaisia väitteitä sen paremmin valtiovarainministerin kuin myöskään pääministerin toimesta, jota täällä on nyt esitetty.

Siellä on keskusteltu hallituspuolueiden eduskuntaryhmien välillä. (Hälinää) Ne entisten hallituspuolueitten edustajat, jotka ovat olleet tällaisissa keskusteluissa mukana kummallakin puolella salia, tietävät, mitä tarkoittavat niin sanotut pelisäännöt. Pelisääntöjen mukaan muutoksia hallituksen esitykseen tehdään sillä perusteella, että ryhmät ovat yksimielisiä. Tässä ei tätä yksimielisyyttä valitettavasti saavutettu.

Valtiovarainministeri, vastaako tämä kuvaukseni niitä tilaisuuksia, missä todella asiasta puhuttiin? (Naurua)

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen, nousen pystyyn silloin, kun puhemies pyytää minulta, että kerron vastauksen kysymykseen. Ed. Backman oli oikeassa. Ed. Kuosmanen oli täysin väärässä. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Viime juhannuksen alla meillä oli hallituskriisi, joka laukesi pääministerin eroon. Tällä kertaa näköjään se laukeaa siihen, että valtiovarainvaliokuntaa vedetään kölin alta oikein reippaasti. Tänään tuli kyllä aivan selväksi, että hallituskriisi oli äärimmäisen lähellä, sillä niin tiukka oli kyllä se ilme jokaisella, joka oli sydämestään jo kauan tehnyt työtä niin ratojen puolesta kuin metsätöiden puolesta. Kaikki tietävät, että on tulossa lomautuksia, siis työministeriön budjetista menee rahaa lomautuksiin. Hyvät miehet istuvat sitten vaikka baarissa eivätkä korjaa ratoja sillä samalla rahalla. Haluan kysyä myös liikenneministeri Luhtaselta:

Onko teillä nyt tosi paha mieli siitä, että järki ei nyt voittanut, vaan oli joku arvovaltakiista, joku, jolla oli arvovaltaa, joku sellainen henkilö voitti?

Lopuksi: voi, voi, ministeri Kalliomäki, olitteko nyt Niinistöä kovempi jätkä? (Naurua)

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Sopii minulle, että jätkäpoikia tässä ollaan, mutta hallitus kuitenkin pyrki tässäkin asiassa toimimaan sillä tavalla kuin on eduskunnan kanssa läpikäyty asia jo viime syksynä. Lausuma on tehty, ja hallitus on virkavastuulla toimivien virkamiesten työn kautta päätynyt esitykseensä yksimielisesti. Lähdemme myöskin siitä, että jatkossa rahaa radanpitoon on sillä tavalla käytettävissä, että tällaisiin lomautuksiin, niiden uhkiinkaan, ei tarvitse mennä. Se sisältyy tähän hallituksen linjaukseen. Se on kerrottu myöskin jo viime syksynä eduskunnalle. On turha täällä lähteä pyörittämään mitä ihmeellisimpiä huhumyllyjä tarkoitushakuisesti.

Arvoisa herra puhemies! Täällä käydään nyt keskustelua siitä, mitkä käytävillä liikkuvat tiedot ovat totta, mitkä eivät. Muutama fakta:

Lähetekeskustelussa myös hallituspuolueiden edustajat, monet tunnetutkin kokeneet edustajat, kuten ed. Ahde ja monet muut, kertoivat, että perusradanpitoon pitää lisäbudjetissa esitettyyn saada selvästi lisää varoja. Tätä samaa viestiä on pitkin tämän käsittelyn ajan tullut myös täällä käytävillä hallituspuolueiden piiristä. Totuus on siis se, että jaostoissa yksimielisesti sovittiin, että 25 miljoonaa euroa laitetaan perusradanpitoon ja 5 miljoonaa euroa metsätalouden edistämiseen eli tähän niin sanottuun risupakettiin. Tämä on totuus.

Toinen totuus on se, että tänään valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden edustajat toimivat vastoin sitä yksimielistä kantaa, jonka itse olivat ottaneet jaostoissa, ja poistivat nämä lisäykset. Kysymys ministeri Kalliomäelle:

Onko teillä tietoa tai käsitystä siitä, mikä käänsi hallituspuolueiden päät jaostokäsittelyn ja valiokuntakäsittelyn välillä?

Minulla ei ole mahdollisuutta esittää kysymyksiä muille kuin ministereille, mutta varmasti media esittää kysymyksiä sitten hallituspuolueiden edustajille, mitä tässä oikein tapahtui.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Zyskowicz on vähintään kahden totuuden mies. Tässä asiassa totuus on se, mikä tulee päätökseksi eduskunnassa nyt. Tässähän suureen saliin tulee esitys sen mukaisesti kuin valtiovarainvaliokunta on päättänyt, ja se on hallituksen esityksen mukainen. Tämä on normaalia politiikkaa. (Ed. Kuosmanen: Ei ole normaalia politiikkaa!) Sikäli kuin ed. Zyskowicz muistelee omia iloisia hallitusvastuuaikojaan, niin näin nämä asiat ovat edenneet. Ed. Zyskowicz ryhmän puheenjohtajana muun muassa viime vaalikaudella toimi aivan sillä tavalla kuin nyt hallituspuolueitten ryhmänjohtajat ovat toimineet.

Puhemies! Tierahat ovat pudonneet jo pitkään, ja ratarahat ovat liian pienet. Nyt eduskunnassa tuli todellinen yritys lisätä niitä, mutta se on nyt pantu poikki.

Herra valtiovarainministeri, olitteko te johonkin sosialidemokraattiseen valiokunnan jäseneen yhteydessä tässä asiassa ja painostitteko häntä muuttamaan eilispäivästä kantaansa tämän päivän äänestyksessä?

Kun täällä ei saa kysyä, minä pyydän, että ed. Virpa Puisto todistaa, painostiko valtiovarainministeri teitä tai painostettiinko teitä jonkun kautta valtiovarainministerin käskystä.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Vielä kerran oikaisen ensiksi ed. Tennilän väitteen ratarahoista. Ratarahat lisääntyvät yli 40 miljoonaa euroa tänä vuonna viime vuodesta. (Hälinää) Siis siellä on erittäin suuret rataverkkoon tulevat lisäykset.

Sitten tuollaiset puheet, mitä se kysymyksen toinen osa koski, ovat kyllä sellaisia, ettei niihin kannattaisi vastata, mutta totean nyt kuitenkin sen, että edustan suhteessa eduskuntaan ja valiokuntaan keskustelussa hallitusta, ja sen pohjalta, mitä hallitus on päättänyt ja mitä hallituksen keskusteluissa on tästä prosessista, joka eduskunnassa on menossa, päätetty, keskusteluissa ja pääministerin kanssa nämä asiat on käyty perusteellisesti läpi. Se, mitä olen täällä esittänyt, perustuu näihin keskusteluihin ja hallituksen peruspäätökseen.

Arvoisa herra puhemies! Koska itse olen valmiimpi uskomaan ed. Kuosmasen totuuteen kuin ministeri Kalliomäen totuuteen, kysynkin yksinkertaisesti:

Kumpi tätä maata johtaa, eduskunta vaiko valtiovarainministeriö?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Toistan, puhemies, että tässäkin asiassa edustan hallitusta suhteessa eduskuntaan. Kyse on siis hallituksen kannasta.

Herra puhemies! Eduskunta on pitkään ollut huolissaan sekä perustiepidon määrärahoista että rautateistä, mutta tässä lisäbudjetissahan ei voida kovin suuria lisäyksiä eikä muutoksia tehdä ja hallitus on omalta osaltaan muutoksensa tehnyt ja antanut lisää rahaa. Mutta minä haluaisin tiedustella ministeri Kalliomäeltä sitä, että kun VR-Rata on ilmoittanut, että siellä saattaisi tulla noin 300 henkilön lomautukset kysymykseen, ellei lisärahoitusta tule, miten te selvitätte tämän tilanteen, että ei ajauduta tähän lomautustilanteeseen?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tässä asiassa hallitus on edennyt sen lausuman pohjalta, joka eduskunnassa tehtiin, joka tehtiin yhdessä. Hallitus myöskin hyväksyi sen lausuman, jossa lähdettiin siitä, että riittävä rahoitus on saatava aikaan. Hallitus on sen jälkeen toiminut normaalilla tavalla. Liikenneministeriö ja valtiovarainministeriö ovat käyneet asian läpi, esitelleet tuloksen hallitukselle, joka on yksimielisesti päätöksen tehnyt, ja sen jälkeen vielä lähtökohta on se, että jos jatkossa rahat eivät näytä riittävän, silloin rahoitus hoidetaan.

Arvoisa puhemies! Vähän ihmettelen ed. Peltomon kysymystä, kun hän oli liikennejaostossa tekemässä päätöstä 25 miljoonasta eurosta ja nyt hän kyselee valtiovarainministeriltä, mikähän tähän nyt saataisiin avuksi, jotta lomautuksia ei tulisi. Kai me nyt ymmärrämme, että rahaahan tässä tarvitaan, eikö niin, valtiovarainministeri?

Mutta minä olen todella huolestunut siitä aidosti, että eduskuntaa vähän pompotellaan. Me todella luulimme, että liikennejaosto teki yksimielisen päätöksen, jossa ovat kaikki hallituspuolueet. Sen jälkeen meitä pompoteltiin edestakaisin kokouksesta taas huoneeseen ja taas kokoukseen, kunnes sitten todettiin, että nyt tämä on yksimielinen päätös. Me luulimme, että todella hallituspuolueet ovat sopineet hyvässä uskossa, mutta sitten paljastui tämä karmeus. Minä olen kahdeksan vuotta istunut liikennejaostossa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tämmöistä on tapahtunut.

Kysyisin VR:n tuloksesta. Se on todella nyt sitten vaarassa, kun nopeusrajoituksia joudutaan laittamaan hyvin useille rataosuuksille, ja tiedetään, että silloin tietysti VR:n tulos huononee. Mitä ministeri Kalliomäki on tästä mieltä?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Herra puhemies! Ihan tähän aikaisempaan kysymykseen tunnetilastani tämän tilanteen johdosta: En ole vielä nähnyt valtiovarainvaliokunnan mietintöä enkä ole osallistunut niihin neuvotteluihin, (Ed. Zyskowicz: Sen huomaa!) mutta kantamme on täysin selvä tietysti tähän kysymykseen. Viittaan siihen lähtökohtaan, että liikenneministeriön esitys perusradanpidosta lähti siitä, että koko VR:n voitontuloutus käytettäisiin täysimääräisesti eli 40 miljoonaa euroa perusradanpitoon. Hallitus päätti kuitenkin toisin, ja tietysti hallitus on kollegio, ja tämän takana olen eli sen, että tähän laitettaisiin osa.

Samalla viittaan siihen, että yleisperusteluissa lisäbudjetissa todetaan tarpeita ja perusteltuja tarpeita liikennesektorilla on paljon, niin kuin täällä on ilmi käynyt, ja tämä kokonaistilanteen (Puhemies koputtaa) tarkastelu tehdään elokuun lisäbudjetin ja varsinaisen budjetin yhteydessä. Tämä tilanne on tietysti se, että pidän (Puhemies koputtaa) tätä nyt lähtökohtana ja perusteltuna, että koko tämä tilanne katsotaan nyt sitten elokuun aikana. Ongelma tietysti on se, (Puhemies koputtaa) kuinka nämä radanpidon työt ajoitetaan ja jaksotetaan, mutta uskon, että tässä hyvällä, rakentavalla neuvottelulla päästään tulokseen. Viittaan myös siihen...

Selvä. Tässä, arvoisa puhemies, tuli paljon kysymyksiä, enkä saanut aikaisemmin vastata.

Selvä, jatkan sitten myöhemmin.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kuten monta kertaa sanoin, rahoitus hoidetaan.

Nyt tähän osinkomenettelyyn: Siitä on itse asiassa hallituksen 11.3. tekemä päätös, kehystulkinta, joka lähtee siitä linjauksesta, joka oli myöskin kokoomuksen hallituksessa ollessa sen hallituksen tavoite, että tällaisia korvamerkintöjä osinkotulojen käytön kautta pitää välttää. Se mädättää budjettikäytäntöjä. Yksikin esimerkki tästä aiheuttaa sitten vyöryn muissa kohteissa, ja tässä linjauksessa, jossa kehysbudjetointi on tärkeä väline, se on juuri se tapa, jota ei pitäisi toteuttaa, mutta normaalin budjettimenettelyn kautta jatkossa nämä voidaan hoitaa. Tässä tapauksessa nyt hoidetaan sitten rahoitus sen mukaan kuin tarvetta on. Pitää vielä lisätä se, että kehysbudjetin yhteydessä hallitus lisäsi tähän radanpidon pohjaan jo 10 miljoonaa euroa seuraaville vuosille.

Herra puhemies! Viime vuosikymmenellä oli aivan ilmeistä, että kun rahaa radanpitoon ei ollut riittävästi, rataverkostomme rapautui. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että tähän infraan pystyttäisiin satsaamaan riittävästi. Tämä on tärkeää liikenneturvallisuuden kannalta, ja tämä on tärkeää työllisyyden kannalta. Tiedustelenkin teiltä, ministeri Kalliomäki:

Nämä seikat huomioon ottaen ja huomioon ottaen sen, että peruspalvelubudjettiin tarvitaan lisää rahaa ja suhdannetilanne on epävarma, millaisen arvion te teette näistä kehyksistä, joihin viittasitte? Jo runsas vuosi sitten, kun puhuttiin pääministeri Jäätteenmäen hallituksen kehyksistä, oli selvä, että noissa kehyksissä ei ole paljon liikkumavaraa. Miltä näyttää tämänhetkisen suhdannetilanteen kannalta tämä kehyskysymys? Oletteko valmiit tekemään muutoksia siihen suuntaan, joka tukisi liikenneturvallisuutta, ympäristönäkökohtia ja työllisyyttä näissä ratakysymyksissä?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Todella, kehysbudjettimenettely, jota on kehitelty tässä, on tärkeä väline. Pitää muistaa, että toisin kuin edellisen hallituksen aikana siellä on yli miljardin euron pohja menolisäyksiin. Kun edellinen hallitus aloitti, se aloitti sillä hallitusohjelman kirjauksella, että vuoden 99 taso pidetään. Se joutui luopumaan tuosta tavoitteestansa. Nyt on olennaista, että tämä hallitus tällä vahvalla menolisäyspohjalla edeten pitää myöskin kehyksistä kiinni.

Meillä on sitten, niin kuin täällä on todettu moneen kertaan, yksi lisämahdollisuus, ja se liittyy valtionomaisuuden myyntituloihin, lähinnä siihen. Silloin jos sieltä tulee lisätuloja, niin velanhoidon lisäksi niitä voidaan kanavoida tietty määrä sitten erityisiin tarkoituksiin, jotka on nimetty myöskin hallituksen päätöksessä, ja ne ovat silloin ennen kaikkea osaamispohjaa vahvistavat tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahat ja infrastruktuuri.

Arvoisa puhemies! Eilen VR:n hallintoneuvostossa keskusteltiin junaturvallisuudesta ed. Matti Ahteen johdolla. Siellä todettiin, että nyt joudutaan alentamaan liikennenopeuksia, jotta turvallisuutta voitaisiin paremmin taata. Nyt tuntuu ihan kummalliselta, että tänä päivänä ed. Ahde on ollut täällä tekemässä toisenlaista päätöstä, vaikka ihan selkeästi eilen tuli ilmi, että mikäli tätä lisärahoitusta ei tule, ihmiset joudutaan lomauttamaan ja junaturvallisuus on vaarassa tai sitten nopeuksia joudutaan alentamaan. Myös se tuli selväksi, että tällainen jatkuva lisäbudjeteilla toimiminen on erittäin kallista ja järjetöntä toimintaa. Siinä mielessä olen ministeri Kalliomäen kanssa samaa mieltä, että jo varsinaisessa budjetissa pitäisi nämä asiat hoitaa. Kysynkin:

Miten te kirstunvartijana voitte olla sitä mieltä, että tuhlataan näihin pieniin korjauksiin rahaa, kun nämä radat todella odottaisivat isompaa korjausta ja niihin niitä rahoja te ette anna?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kyllä minäkin olen saanut raportin tuosta hallintoneuvoston kokouksesta, jossa siis on todettu se, että "ellei riittävästi rahoitusta kyetä turvaamaan". Nyt hallitus teille toteaa, että se turvaa riittävän rahoituksen.

Tästä budjetointimenettelystä on sitten hyvä sanoa se, että todella kannattaa pyrkiä irti tästä epämääräisestä, ennalta-arvioimattomasta osinkomenettelystä. Se on ollut viime vuosina keskimäärin vuositasolla VR:n osalta 10—15 miljoonaa euroa, ja nyt hallitus on jo kehyspäätöksessään todennut sen ja tehnyt päätöksen siitä, että 10 miljoonaa pistetään lisää tämän momentin kehyspohjaan. Se on viittaus siihen, että hallitus todella pyrkii tähän normaaliin budjettimenettelyyn. Olen erittäin iloinen, jos oppositio tukee tätä normaaliin budjetointiin siirtymistä.

Arvoisa herra puhemies! Olen syvästi huolissani suomalaisesta liikennepolitiikasta ja investointien rahoituksesta. Oli tietysti miellyttävä kuulla valtiovarainministerin lupaus siitä, että valtionyhtiöiden myyntituloja voidaan nyt sitten käyttää ja harkita niin hallitusohjelman mukaan kuin ehkä laajemmaltikin suomalaisen infran eteenpäinviemiseksi. (Ed. O. Ojala: Te äänestitte aivan eri tavalla!) Kun tiedämme, että tarpeita meillä on yhteiskunnassa erittäin paljon — niitä on perustienpidon puolella, radanpidon puolella, joukkoliikennepuolella, yksityistiepuolella — niin tässä on todellisia investointikohteita, työllistämiskohteita ja sellaisia hankkeita, joita kannattaa viedä eteenpäin.

Kun valtiovarainministeri sanoi, että tämä radanpitopuolen lomautusuhka ja tietyt perustyöt voidaan toteuttaa tänä syksynä, niin minä nyt haluan vielä tähän myös liikenne- ja viestintäministeriltä selvityksen ja vastauksen, kuinka hän arvioi, että tämä ongelma pystytään hoitamaan, koska se on mielestäni se keskeisin kysymys.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Tämä ongelma tuotiin kyllä täysin selvästi tämän ajoituksen osalta — eli ratatyöt niin kuin tietyötkin on pääsääntöisesti tehtävä kesällä — meidän esityksemme yhteydessä valtiovarainministeriön tietoon. Nyt tilanne on tämä kuin on, ja tässä pystytään, niin kuin äsken viittasin, neuvottelemalla, sopimalla, katsomalla, mitä töitä missä järjestyksessä tehdään, käsitykseni mukaan pääsemään tämän tilanteen yli. Minä haluaisin samassa yhteydessä tuoda esiin sen, että kyllähän meillä tänä kesänä tehdään ratatöitä runsaastikin. Voisin sanoa näin, että tätä rataverkkoa kohennetaan nyt tässä tänä vuonna, jotka työt tehdään pääsääntöisesti nyt kesällä, noin 130 miljoonalla eurolla ja korvausinvestointeja tehdään 180 miljoonalla eurolla. Näittenkin töitten ajoittamisessa ja sopeuttamisessa niin, että jokapäiväinen junaliikenne ei vaurioituisi, on ollut tekemistä. Tämä työllisyysuhka on täysin tiedossani, oli siis tiedossa esitystä tehtäessä, (Puhemies koputtaa) minkä johdosta esitimme tämän 40 miljoonaa euroa. Tässä täytyy nyt sitten pyrkiä hyvin rakentavasti käymään neuvottelut VR:n kanssa siten, että näistä irtisanomisista vältyttäisiin. (Puhemies koputtaa) Enhän minä tässä muuta pysty sanomaan.

Arvoisa puhemies! Näihin molempiin määrärahoihin, joista täällä on keskusteltu, liittyy todellakin, niin kuin täällä on jo tuotu esille, myöskin työllisyyspoliittinen näkökulma ja aluepoliittinen näkökulma sen lisäksi, että näistä asioista eduskunta on jo aikanaan vahvasti lausunut, plus sitten todellakin liikenneturvallisuuteen liittyviä hyvin vakavia näkökohtia. Eivätkö nämä näkökohdat ole millään tavalla painaneet tässä neuvottelujen kuluessa, koska joka tapauksessa tarvitaan isompia ja pienempiä toimenpiteitä työllisyyden näkökulmasta?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Nämä kaikki näkökulmat tietenkin ovat painavia, ja ne on otettu huomioon tässä valmistelussa. En nyt haluaisi kerran toisensa jälkeen toistaa sitä, mitä sanoin. Niinpä en toistakaan. Pitäisi nyt jo mennä perille pikkuhiljaa.

Arvoisa herra puhemies! Minusta olennainen kysymys tässä on se, minkä takia hallituspuolueiden liikennejaoston jäsenet muuttavat mielipidettään 180-prosenttisesti? (Ed. Räsänen: Astetta!) — Astetta. Mitä minä sanoin? (Ed. Räsänen: Prosenttia!) — No joo, ei siinä suurta eroa ole tässä. — (Naurua) Siis muutaman tunnin kuluessa yhtenä päivänä ollaan tiettyä mieltä ja sitten yhtäkkiä ollaan aivan toista mieltä. Minä muistan, miten tässä on käynyt silloin, kun aitiosta on esitetty totuudenvastaista tietoa. Ed. Koskinen tiedusteli valtiovarainministeriltä, onko hän painostanut. Minä en voi kuvitella, että liikennejaoston jäsenet olisivat niin heikkoja, että yhtenä päivänä päätetään sitä ja toisena päivänä tätä ilman, että on tullut jotakin uutta tietoa, ja jos on tullut jotakin uutta tietoa, miksi te ette antanut sitä heti, kun esitys annettiin, vai oletteko te painostanut? Jompikumpi. Ministeri Kalliomäki, vastatkaa nyt, ettei meidän tarvitse jatkaa tätä kyselyä.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! En tunnetusti ole prosenttilaskussa niitä kärkinimiä (Naurua) mutta ei ole ed. Kalliskaan. Mutta vakavasti ottaen tietenkin valtiovarainministerin tehtävä hallituksen edustajana on eduskunnan kanssa keskustella. Silloin keskustelukumppaneita ovat hallituspuolueitten eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja tässä tapauksessa valtiovarainvaliokunnan vastaavat. Heidän kanssaan olen käynyt keskustelua. Myöskin pääministeri on näissä keskusteluissa ollut mukana, siis aivan normaali menettely. Sen varmaan oppositiossa olleet kokoomuslaiset ja vasemmistoliittolaiset hyvin muistavat menneistä ajoista.

Arvoisa puhemies! Havaitsen, että lisätalousarvio on täällä esittelyssä jo — se kyllä tulee tänne eduskuntaan vasta ensi viikolla esittelyyn ja käsittelyyn. Tässä liikenneväylähankkeiden rahoituksessa on tärkeätä, että on ollut vuoropuhelua eduskuntaryhmien, eduskunnan ja hallituksen välillä, ja on tärkeätä, että se jatkuu. (Ed. Outi Ojala: Totuus esille!) Valtiovarainvaliokunnassa ja eduskunnassa on lähdetty siitä, että on tärkeätä, kun meillä on liikenneväylätyöryhmän mietintö, että sen rahoitus pitkäjänteisesti hoitamalla mahdollistetaan pitkäjänteinen politiikka. Tästä on perimmiltään kysymys, tämä on se suuri asia. Kun nyt lähestymme lisätalousarvion jälkeen ennen kaikkea budjettiriihtä puolentoista kuukauden päästä, nämä asiat varmasti ovat keskustelussa, ja silloin voidaan katsoa, miten voidaan tämä pitkäjänteinen rahoitus turvata, johon liittyy väistämättä myöskin valtionyhtiöiden myyntitulojen määrä, joka tänä päivänä on jälleen mukavasti kehittynyt.

Arvoisa puhemies! Kun täällä on ihmetelty, miten saattaa mieli vaihtua yhden yön yli, on nähty jopa sellaisia tapauksia, että jonkun puolueen puheenjohtaja ei ole edellisenä päivänä kuullutkaan vielä erostaan ja seuraavana päivänä vasta kuullut siitä kysyttäessä. Sen takia tässä ei ole mitään menettelytapojen osalta uutta ja erityistä. Budjetti on kokonaisuus, ja lisäbudjetissa tehdään normaalisti sellaisia lisäyksiä, jotka ovat ennalta arvaamattomia, pakollisia menoja. Tältä osin on tehty lisäys liikenneministeriön pääluokkaan ratarahoihin. Tältä osin on saatu selvitys ryhmäpuheenjohtajien ja valtiovarainvaliokuntaryhmien vetäjien palaverissa hallitukselta siitä, että tällä rahoituksella voidaan estää — ja siihen meidän on luottaminen — lomautukset ja irtisanomiset. Mutta kun valtiovarainvaliokunnassa on useita jaostoja, niin eri jaostoista alkoi tulla esityksiä, jotka eivät millään tavalla liittyneet tähän asiaan, ja sen takia hallituspuolueet joutuvat (Puhemies koputtaa) katsomaan budjettikysymyksessä kokonaisuutta. (Eduskunnasta: Tämä on hallituksen kyselytunti!)

Valtiovarainministeri, kun tämän kokonaisuuden osalta tässä on puhuttu vain rata-asioista, niin käytiinkö näissä neuvotteluissa muiden pääluokkien osalta keskustelua? (Naurua)

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tämän päivän aikana olen ollut yhdessä neuvonpidossa, ja siellä käsiteltiin lisäbudjettia.

Herra puhemies! Vielä joku vuosi sitten nykyinen ministeri Kalliomäki oli ryhmäpuheenjohtaja ja muistutti pelin säännöistä täällä, ja kyllä me todella ne muistamme myöskin täällä oppositiopuolella. Mutta tilanne, jota nyt on täällä kuvailtu, on poikkeuksellinen, koska yleensä ne neuvotteluthan käydään ennen kuin jaostot tekevät omat lausuntonsa. Siinä vaiheessa, riittävän varhaisessa vaiheessa, hallitus ja hallitusryhmien valiokuntavastaavat käyvät neuvottelut, jolloin valiokunnalla on tiedossa, mihin ollaan menossa. Nyt tapahtui aivan toisella tavalla. Valiokunnassa myös oppositioedustajat olettivat, että hallituksen kanssa on sovittu tarvittavista lisärahoista. Siis nyt oli kysymys tarvittavista lisärahoista, ei mistään ylimääräisestä rahan heitosta vaan nimenomaan VR:n tarvitsemista lisärahoista. Mutta sitten kävikin niin, että käsky kävi jostain ja ne pyyhittiin pois, ja täällä yrittävät (Puhemies koputtaa) nyt hallituspuolueet selitellä tätä asiaa kauniin päin. Valtiovarainministeri, kysyn teiltä:

Eikö teillä ollut tietoa siitä lisärahoituksesta, mikä on tulossa muun muassa Sampo-osakkeiden myynnistä? Rahaa olisi ollut käytettävissä, kehystä ei olisi tarvinnut ylittää.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Sammon myynnistä tieto tuli tänään minullekin, totta kai. (Ed. Outi Ojala: Kyllä ne tiedettiin varmaan jo vähän aikaisemmin!) — Ed. Ojala, kun sanon näin, niin kerron totuuden. — Mutta eilisestä päivästä, jolloin jaostot kokoontuivat, sen verran, että silloin oli yksi neuvottelu pääministerin johdolla, jossa tehtiin pääministerin tekemän ehdotuksen mukainen päätös, se kai tehtiin ennen näitä jaostojen kokouksia.

Herra puhemies! Tässä on eräänlainen suomenennätys tapahtunut, että eduskunta pystyi yksimielisen tahtonsa yli itse kävelemään. (Naurua) Se on pakko tässä todeta, mutta nämä hallituksen pelisäännöt, niin kuin tässä on teille monta kertaa kerrottu, ovat kyllä toimineet. Toiseksi haluaisin kysyä seuraavaa valtiovarainministeriltä, kun nyt todellakin Sammon osakkeita myytiin noin 400 miljoonalla eurolla ja on lähes miljardi tullut myyntituloja ja kun hallitusohjelmassa on sanottu, että yli 500 miljoonaa menevältä osalta voidaan 10 prosenttia käyttää erilaisiin tarpeisiin. Nyt kysymys kuuluu:

Voidaanko näitä varoja käyttää, jotta voidaan täyttää se tarve, jota edellytetään 300 ihmisen työssä pitämiseksi ja näiden tarpeellisten, (Puhemies koputtaa) tänä vuonna tehtävien investointien suorittamiseksi, sen lisäksi, että VR on tulouttanut 40 miljoonaa jo keväällä hallitukselle, jotta tämä homma voidaan hoitaa tänä vuonna asianmukaisesti kuntoon?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Jo ed. Ahteen poissa ollessa vastasin tähän kysymykseen osittain. Todettakoon nyt vielä se, minkä kolmeen kertaan jo sanoin: budjettivaroin hoidetaan asia sillä tavalla, että radanpitorahoitus riittää. Sitten se toinen osa, mihin jo myöskin vastasin, koskien myyntituloja ylipäänsä: Tässä tilanteessa, niin kuin ed. Ahde totesi Sammon osakkeiden myynnin osalta, meillä on lähes miljardi euroa tuottoja. Siitä on hallituksen linjaus olemassa, ja sen mukaan tietenkin toimitaan. Siis vuositasolla yli 500 miljoonan euron ylitse menevästä osasta voidaan 10 prosenttia — siis sanotaan, että voidaan — käyttää suoraan osaamispohjaan, siis t&k-rahoihin, infrastruktuuriin. Sillä tavalla hallituksella on tässä valmius, että meillä on työryhmän hyvin pitkälle tulevaisuuteen ulottuva pohjatyö olemassa, meillä on globalisaatiostrategia valmisteilla, siitä tulee väliraportti muistaakseni (Puhemies koputtaa) ensi viikolla ja lokakuussa tulee sitten loppuraportti, joka toivottavasti antaa tähän osaamispohjaan uusia eväitä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämän kyselytunnin ydinkysymys on ollut se, että tässä on vakavasti eduskunnan budjettivaltaa loukattu. On hyvin tavatonta, että valtiovarainvaliokunta ja sen jaostot tekevät perustavaa laatua olevaa työtä, yksimielisesti päädytään hyvin vaikeassa tilanteessa hyvin tarkoituksenmukaisiin lisäyksiin ja sen jälkeen tapahtuu jotakin. Mutta mitä tapahtuu? Ministeri Kalliomäki, te ette ole vielä vastannut, kuka oli se, joka vaati, että näin tehtiin niin kuin tehtiin. Mielestäni eduskunta on niin arvokas laitos, että toivon, että tällaiset teot, että koko eduskunnalla, valtiovarainvaliokunnalla pyyhitään pöytää, eivät toistu. Kysynkin:

Tekö tämän vaaditte, että näin tehtiin? Kysyn vielä, kun täällä on hieman vihjailtu valtiovarainvaliokunnan työstä: Onko odotettavissa, kun tulee varsinainen budjetti syksyllä, että me täällä henkihieverissä teemme työtä kaikki jaostot ja valtiovarainvaliokunta ja päädymme ehkä yksimieliseen mietintöön ja käy tämä sama, että joku vaatii ja kaikki esitykset vedetään pois? Missä on eduskunnan arvovalta? Kyllä hallituksen täytyy nauttia eduskunnan luottamusta, ja kokoomuksen luottamusta ei kyllä tällainen hallitus ansaitse eikä nauti.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kyllä hallitus toimii eduskunnan luottamuksella ja tuella. Jos sitä luottamusta ja tukea ei ole, sitten hallitus joutuu lähtemään. Se oli ihan totuus aikaisemminkin täällä. Se on perustuslaki, joka tämän sanoo. Täällä on sanottu, että olen painostanut, väitetty näin. Se ei kuulu tapoihini, en ole painostanut omasta puolestani enkä hallituksen puolesta, mutta olemme lähteneet siitä, että pelisääntöjen mukaan asioita viedään eteenpäin. Se on pääministerin tahto myöskin luonnollisesti, ja sen mukaan hallitus on edennyt ilman painostamista, neuvotellen ja keskustellen.