Arvoisa puhemies! Eilen kävi täällä ilmi, että pankki voi nostaa perimäänsä lainamarginaalia uusista asuntoluotoista kesken laina-ajan, mikäli pankkia uhkaa vakavaraisuuden heikkeneminen. Tästä asiasta on kirjoitettu tänään lisää, ja tietoa tuntuu tulevan tipotellen, mutta yhä on jäänyt epäselväksi se, kuka tai ketkä asiasta ovat päättäneet ja koska ja kenen siitä olisi pitänyt kertoa. Kysynkin:

Onko hallitus ollut tietoinen tästä muutoksesta, ja jos on, niin miten vastuunalaiset ministerit ovat asiassa menetelleet?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tässähän on kyse siis siitä, että on otettu käyttöön tietyllä tavalla uusi tapa, koronnosto-oikeus, jolla on korvattu se, että luoton on voinut sovittua aikaisemmin eräännyttää, ja joka tietyllä tavalla, voi sanoa, on molempien osapuolten kannalta hieman kohtuullisempi vaihtoehto. Myös muissa Pohjoismaissa on hyvin samantyyppistä lainsäädäntöä käytössä. Itse asiassa oikeudet tällaiseen koron sopimuksenmukaiseen korottamiseen ovat muissa Pohjoismaissa laajemmat. Ja se, koska tämä on otettu käyttöön, perustuu jo FK:n edeltäjän aloittamiin keskusteluihin Ratan kanssa ja tältä pohjalta tämä on sitten käyttöön otettu, mutta olen kyllä samaa mieltä siitä, että tästä olisi ollut syytä tiedottaa paremmin myöskin pankkien taholta, koska kyse on sopimuksessa sellaisesta yksityiskohdasta, joka ei välttämättä tule esiin. Mutta sitä haluan myös korostaa, että (Puhemies: Minuutti täyttyy!) tämä koskee vain tiettyjä äärimmäisiä olosuhteita ja poikkeustapauksia.

Puhemies! Ministeri Kiviniemi selvästi jätti vastaamatta itse olennaiseen kysymykseen, onko hallitus ollut tietoinen ja mitkä olivat ministerien toimia, mutta pidän täysin käsittämättömänä ministeri Kiviniemen kommenttia siitä, että tämä on molempien osapuolien kannalta kohtuullisempi. En ymmärrä millä ihmeellä. Kysyn sitä:

Onko teidän mielestänne oikein, että yksipuolisesti pankit voivat muuttaa näitä marginaaleja ja niin, että pankkien mahdolliset vakavaraisuusongelmat kaadetaan asuntovelallisten niskaan? Ja kuten ministeri Kiviniemi sanoitte, vain harvinaisissa tapauksissa tämä tulee käyttöön. Miten määrittelette sen, tai kuka määrittelee, onko vakavaraisuus uhattuna, koska moni sanoo, että pankki on silloin konkurssissa? Mitä hyötyä silloin enää on marginaalinnostosta yksittäiselle asuntovelalliselle?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kuten jo tuossa totesin, tämä ei ole mikään suomalainen tapa, vaan tämä on hyvin yleismaailmallinen tapa ja pohjoismainen tapa. (Ed. Gustafsson: Se on Ruotsissa kielletty!) — Nämä Helsingin Sanomien tiedot eivät pidä paikkaansa. Olen tämän tarkistanut Rahoitustarkastukselta tänään, ja Helsingin Sanomissa on tässä suhteessa ollut väärää tietoa. — Aikaisemmin siis pankeilla on ollut mahdollisuus käytännössä irtisanoa tämä luotto ja laittaa se heti asiakkaan maksettavaksi, mutta nyt on otettu käyttöön tämän korvaava säännös, joka tarkoittaa sitä, että näissä poikkeustilanteissa voitaisiin tätä korkomarginaalia nostaa. Se on tähän koko luoton irtisanomiseen verrattuna toki kohtuullisempi vaihtoehto molempien näkökulmasta. Ja se pitää muistaa, että tämä ei ole nyt mikään taannehtiva pykälä eikä koske vanhoja asuntolainoja, ja siinä mielessä tätä ei voi ottaa koska tahansa käyttöön.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Kommentoin asiaa kuluttajan näkökulmasta. Tässähän on kyse siitä, että tämä pykälä voidaan ottaa käyttöön ainoastaan vaihtelevakorkoisia lainoja koskien, ainoastaan poikkeustilanteessa, ainoastaan uusia lainoja koskien, ja sen lisäksi vielä aina keskustellaan Rahoitustarkastuksen kanssa. Kuluttajavirasto on vuonna 2006 ollut kuultuna tästä asiasta Rahoitustarkastuksen ja Finanssialan keskusliiton kanssa. Nyt kysymys on siis siitä, että pankilla on velvollisuus tiedottaa. Tässä on kyseessä hyvin poikkeuksellinen pykälä, josta pankilla on velvollisuus tiedottaa silloin, kun kuluttaja ottaa tämän lainan, ja tämä on aidosti pankin tehtävä. Nyt tässä tilanteessa, jossa asia nousee esille, olemme sopineet Kuluttajaviraston kanssa, että he ottavat asian aivan erityisesti esille kuluttajaneuvojien kanssa, omilla internet-sivuillaan ja käyvät asiasta keskustelun Finanssialan keskusliiton kanssa.

Herra puhemies! Ministeri Cronberg puhui kuluttajan näkökulmasta, mutta kuulosti aika kaukaiselta noin niin kuin tavallisen suomalaisen näkökulmasta ainakin minun mielestäni tämä vastaus. Jos nyt ajatellaan tavallisen suomalaisen kannalta, niin se asuntolainahan on koko perheen kaikkein suurin riskitekijä, ja siinä nimenomaan koko perheen omaisuus ja tulot ja kaikki sidotaan siihen kiinni. Asuntohan on tavallisen ihmisen suurin hankinta koko elämän aikana. Eli tätä taustaa vasten se, että pankki yksipuolisesti kriisitilanteessa voi sitä korkoa nostaa, kuulostaa kyllä aika kohtuuttomalta ja ihmeelliseltä.

Onko hallituksella suunnitelmia muuttaa asiaa niin, että jos pankilla menee hyvin, niin asiakas voi sitten yksipuolisesti alentaa sitä korkoa? (Ed. Gustafsson: Totta kai näin pitää olla!) Vai olisiko ehkä parempi, että hallitus tekee esityksen, että kun pankilla menee hyvin, niin palautetaan sitä korkoa, mitä on aikaisemmin maksettu?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Mielestäni nyt kyllä on hieman vastuutonta, että oppositio ottaa tämän kysymyksen esiin siitä näkökulmasta, että tätä pykälää voisi käyttää missä tahansa tilanteessa, ikään kuin tämä finanssimarkkinoiden turbulenssi nyt johtaisi siihen, että pankit yksipuolisesti ottaisivat tämän pykälän käyttöön. Tämä ei missään tapauksessa ole mahdollista. Se on mahdollista vain siinä tapauksessa, että pankki on todella niin vaikeassa tilanteessa, että käytännössä se on menossa jo melkein nurin. Me voimme löytää yhtymäkohtia 1990-luvun tilanteisiin Suomessa tällaisista tapauksista. Ja pitää muistaa, että tästä koron nostosta pitää myös neuvotella Rahoitustarkastuksen kanssa. Se ei ole mikään automaatio, ja se pitää tehdä kolme kuukautta ennen tätä aiottua koron nostoa.

Puhemies! 1990-luvulla pankit olivat pääasiassa suomalaisten käsissä, ja nyt tilanne on toinen. Tässä suhteessa hallituksen pitää olla aktiivinen niin Nordean kuin Handelsbankenin osalta Tukholmaan ja myös sitten Danske Bankenin osalta Kööpenhaminaan, jotta saadaan selville se, minkä maan rahoitustarkastus tässä on mukana, ja millä tavoin näitten lainaehtojen osalta menetellään Ruotsissa, Tanskassa, Pohjoismaissa ja millä tavoin Suomessa. Asiakkailla, jotka tällä hetkellä aidosti ovat huolestuneita siitä, miten heidän lainoilleen tulee lähikuukausina ja lähivuosina käymään, on kyllä oikeus tietää. Tässä suhteessa ministereitten vastaukset ovat olleet jonkin verran heppoisia.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Puhemies! Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on tällä hetkellä hyvä, puskurit ovat kunnossa. Mutta on selvää, että tämä rahoitusmarkkinoiden tilanne epävarmuudessaan tulee myöskin jatkossa lisäämään suomalaisten pankkien rahoituskustannuksia, ja tässä tilanteessa mikään pankki ei voi lähteä siitä, että vakavaraisuus pysyy samassa kunnossa myöskin jatkossa. Mutta totta kai tietoja vaihdetaan muiden Pohjoismaiden ja Euroopan valvontaviranomaisten kanssa, ja tältä pohjalta näitä päätöksiä tehdään.

Mikään ei siis nyt viittaa todellakaan siihen, että nämä finanssimarkkinoiden tapahtumat viime aikoina olisivat Pohjoismaiden rahoituslaitosten kokoon nähden, erityisesti niiden, jotka Suomen markkinoilla toimivat, ja myöskään vakavaraisuuteen nähden mitenkään merkittäviä. Ja muissa Pohjoismaissa, niin kuin jo sanoin, nämä perusteet koron sopimuksen mukaiseen korottamiseen ovat laajemmat (Puhemies: Minuutti!) kuin tämä nyt malliehtoihin sisällytetty mahdollisuus.

Arvoisa herra puhemies! Tässä sitä taas ollaan, suuri raha päästetään kansan kurkkuun kiinni. Viime vuosikymmenellä pankit moittivat pieneläkeläisiä, että ne tuovat santaa pankkisaleihin, kun ne tulevat asioimaan, ja nyt pistettäisiin asuntovelalliset yksipuolisesti tässä maksumiehiksi. Mitä tämä merkitsee yhteiskunnassa yleiselle sopimusluotettavuudelle? Siis ei yksipuolisesti voida sopia.

Arvoisa herra puhemies! Kuka määrittelee sen poikkeustilan, kuka määrittelee, milloin se poikkeustila on, ja kuka sen luvan antaa?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Jos on kuunnellut vas-tauksia, tässä on saanut oikeastaan moneen kysymykseen jo useampaan kertaan vastauksen. Totesin, että se on Rahoitustarkastus, jonka kanssa pitää neuvotella siitä, (Ed. Skinnari: Mutta minkä maan?) onko se tilanne sellainen, että tätä pykälää voisi käyttää. Ja muutenkin vielä kerran korostan sitä, että on vastuutonta, että tässä tilanteessa oppositio antaa ymmärtää, että nyt on otettu käyttöön jokin pykälä, jota voisi käyttää missä tilanteessa tahansa. (Välihuutoja)

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Nyt varmaan kaikkien on syytä aika tarkasti miettiä. Meillä ei ole mitään lakia, jonka nojalla on otettu jokin uusi pykälä käyttöön. Meillä on kuluttajansuojalaki ja — kun täällä kysyttiin sopimusten velvoittavuudesta — yleiset sopimukset pitävät, eikä niitä saa yksipuolisesti kumpikaan osapuoli muuttaa.

Mistä on kysymys nyt? Kysymys on pitkäkestoisista luottosopimuksista, joitten osalta näissä vakiosopimuksissa tällä hetkelläkin on hyväksytty sen kaltaisia muutoksia — ne ovat niissä sopimuksissa, ei siis yksipuolisesti — että erittäin poikkeuksellisessa kriisitilanteessa laina voidaan irtisanoa. Nyt näihin vakioehtoehdotuksiin on tehty toinen rinnakkainen mahdollisuus, että irtisanomisen asemasta pankki korottaakin velan korkoa. Ja kuunnelkaa nyt vielä loppuun. Kenellekään tämä sopimus ei voi tulla yksipuolisesti, tietämättä, laillisesti sitovaksi vaan vain ja ainoastaan, jos nyt tästä eteenpäin itse ottaa (Puhemies: Minuutti!) sellaisen lainan, jossa tämä sopimusehto on.

Ja vielä, arvoisa puhemies, ettei tästä nyt tule vääriä käsityksiä: Suomessa jokaisen sopimuksen, myös näiden sopimusten osalta, viime kädessä sen, ovatko sopimusehdot kohtuullisia, silloinkin kun niissä noudatetaan näitä yleisehtoja, ratkaisee oikeus, ja vielä kevyempi vaihtoehto on kuluttajariitalautakunta.

Puhemies! Kyllä tähän kannattaa suhtautua hyvin vakavasti. Tässä saattaa olla pankkijärjestelmään uimassa hankala virus. Tämähän tarkoittaa sitä, että pankki voi siirtää omaa riskiänsä asiakkaan niskoille (Ed. Gustafsson: Kyllä, juuri näin!) ja vastaavasti pankille jää silloin tilaa ottaa oikeastaan katteetonta riskiä. Se on sukua niille laskuille, joita suuressa osassa maailmaa nyt maksetaan. Suuri amerikkalainen pankki käytti luottovakuutusmenettelyä ja tavoite oli hyvä, mutta tuli todella pahasti takkiin, ja nyt puhutaan satojen miljardien laskusta globaalitasolla.

Toisaalta tämä koskee myöskin pienyrityksiä. Kysyn valtiovarainministeriltä:

Miten uskotte tämän vaikuttavan sitten investointihalukkuuteen, kun tällainen lisäriski nousee esiin, kun yritys, työllistävä yritys nimenomaan, hakee vakuuksia?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Korkojen nousu tai riski siitä, että ne nousevat ennakoimattomalla tavalla, aina tietysti vaikuttaa investointihalukkuuteen. Jotkut pankit ovat — täällä kysyttiin yrityksistä — ilmeisesti nostaneet yritysluottojen korkoja yksipuolisesti, ja minä en ole ihan varma, onko se mahdollista, mutta en halua puuttua siihen, koska se on enempi oikeuslaitoksen kysymys.

Mutta olen tänä päivänä vaatinut, että Rahoitustarkastus ja pankit kertovat yksiselitteisesti ja kristallinkirkkaasti, niin ettei kenellekään tämän päivän jälkeen ole epäselvyyttä, mistä tässä on oikeastaan kysymys. (Eduskunnasta: Ministeri Brax kertoi jo!) Meillä on Suomessa erittäin hyvin toimiva pankkivalvonta, joka on vastuullinen viranomainen, kun pankkilainsäädäntöä tehdään tai kun niiden toimintaperiaatteista sovitaan. Ja minulle on tänään kerrottu, että näin tulee myös tänään tapahtumaan. Kenenkään suomalaisen ei pidä pelätä tarpeetta sellaista, mitä ei tarvitse pelätä. Ja jos pankki on ottanut käyttöön uusia poikkeavia (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ehtoja, niin se pitää kertoa sille asiakkaalle, ei vain niin, että se on siellä paperipumaskan joukossa, vaan että tämä on uusi ehto.

Arvoisa puhemies! Lainanottohan on kaksipuolinen sopimus, ja se, joka allekirjoittaa sen laina-asiakirjan uudessa lainassa, tietää, että siellä on tällainen ehto. Sanon tämän siksi, (Ed. Gustafsson: Kumpi on vahvempi?) että kaikki pankit eivät sovella sitä. Luin aamun Helsingin Sanomista, että erään pankin pääjohtaja ilmoitti, että meillä ei ole edes keskusteltu tällaisesta asiasta. Lainanottajan pitää olla selvillä, mitkä ovat ehdot (Ed.Skinnari: Sitähän tässä kysytään!) missäkin pankissa, ja tietää ne, kun allekirjoittaa velkakirjan. Tässä mielessä ei ole mitään mahdollisuutta estää tällaista sopimusta myöskään koska siinä on tietyt kuluttajan edut ja oikeusjärjestelmä turvattu, ja se on sopimukseen perustuva. Elikkä kysymys on siitä, että niiden, jotka ottavat lainaa tulevaisuudessa, osalta on asia näin. (Eduskunnasta: Mikä se kysymys oli?) — Ei ole pakko kysyä.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Puhemies! Siinä ei ollut varsinaista kysymystä. Näin se juuri on, että nämä ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia, mutta on selvää, että tässäkin on huomattu se, että runsas tiedottaminen tällaisessa asiassa — kun meillä on tällainen pankkikriisihistoria, kuin meillä on — on äärimmäisen tärkeää. Itse asiassa tänään olen itsekin ollut yhteydessä Rahoitustarkastukseen ja käynyt tätä asiaa läpi myös tästä tiedottamisen näkökulmasta, ja sieltä on lähtenyt tänään tiedote tästä aiheesta, jossa käydään tämä seikkaperäisesti läpi ja myöskin poistetaan niitä vääriä luuloja ja tulkintoja, joita ikävä kyllä oppositio täällä on runsaasti myös viljellyt. (Eduskunnasta: Tosi vastuutonta!)

Arvoisa herra puhemies! Tähän asiaan liittyy paljon vääriä mielikuvia ja sekaannusta. Oppositio on tehnyt täällä parhaansa aiheuttaakseen lisää hämmennystä ja epätietoisuutta kansalaisten keskuudessa. Pakko antaa oppositiolle tunnustus siitä, että olette aika hyvin onnistuneet hämmentämään kansalaisia tässä asiassa. Olette jopa onnistuneet antamaan sen väärän mielikuvan, että hallituksella olisi jotain tekemistä tämän asian kanssa. (Hälinää) Tämä asia on pankkien käsissä, ja pankit ovat valitettavasti erittäin huonosti hoitaneet tämän asian tiedottamisen. Voi sanoa, että ne ovat surkeasti epäonnistuneet asian tiedottamisessa. Tarkoitus oli kysyä, aikooko hallitus Ratan kautta jotenkin toimia aktiivisesti, jotta tästä asiasta kunnolla tiedotettaisiin ja selkeytettäisiin, mistä on kyse. Nyt kuulin ministeri Kataiselta, että hallitus on jo näin toiminut ja toimimassa. Jotain kysyäkseni kysyn:

Eikö ole niin, että tässä prosessissa tähän saakka hallituksella ei ole ollut mitään tekemistä? (Naurua)

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Suoranaisesti ei, mutta kuten tässä on moneen kertaan sanottu, niin Rahoitustarkastusta on tänään vaadittu antamaan tästä parempaa tietoa ja selkeyttämään tätä tilannetta. Mutta se on selvää, että se toinen vastuu on myöskin pankilla, mutta ei tarvita tähän myöskään sitä väärän tiedon lisäämistä täällä keskustelussa. Toivon, että tässä keskustelussa nyt nämä yksityiskohdat ovat selkiytyneet ja näiden tiedotteiden myötä selkiytyvät entisestään, mutta tässä todellakin lopputulemana on se, että koskaan ei näistä asioista voi tiedottaa liikaa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Puhemies! Hallituksen rooli tässä on käynyt ilmi. Oli hyvä, että eilen aamulla tämä nousi julkisuuteen, eilen budjettikeskustelussa tämä nousi esille, jotta myös oikeaa tietoa menee. Toivottavasti tämän kyselytunnin jälkeen tietyt perusasiat ovat kasassa. Tämä ei koske olemassa olevia vanhoja asuntolainoja. (Ed. Jaakonsaari: Se ei lohduta!) Ne ovat turvassa. Eilen syntyi sellaista mielialaa, että tässä on yleisesti suomalaisten asuntolainat vaarassa. Toiseksi on selvinnyt se, että tästä pitää asiakkaan ja pankin sopia. Tämä koskee uusia lainoja. Pankki voi ottaa käyttöön sen vasta kolmen vuoden päästä lainan sopimisen jälkeen. Sen jälkeen siinä on varoitusaika, jonka kuluessa asiakas, lainaaja, voi irtisanoa lainansa eikä hänelle aiheudu siitä mitään muita kuluja. On käynyt ilmi se, että on olemassa pankkeja, jotka eivät sovella tätä lainaehtoa lainkaan. Mitä pank-kien tiedottamiseen tulee, minunkin toiveeni olisi ollut se, että olisi avoimesti kerrottu, niin nämä eiliseen päivään liittyvät epäluulot (Puhemies: Minuutti!) olisivat jääneet näkemättä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nyt hallitus on heikoilla jäillä ja ikävä kyllä on viemässä myös kotitalouksia samoille heikoille jäille. (Hälinää)

Kun ministeri Kiviniemi täällä sanoo, että tämähän on aivan poikkeusolosuhteissa oleva toimenpide, joka ikään kuin ei nyt olisikaan ajankohtainen, niin haluan palauttaa mieliin, että Nordea soveltaa tätä jo parhaillaan keskisuurten ja suurten yritysten kohdalla, eikö niin? Ovatko nyt poikkeukselliset olot käytössä? Tämä on iso asia, eikä sitä tee ollenkaan helpommaksi se, että sanotaan, että ei koske vanhoja, vaan koskee uusia asuntolainoja. Tämä on jokaisen asuntoluotottajan luottamuskysymys, onko meillä yhteiskunnassa luottamus tulevaisuuteen vai laitetaanko se kaikkein heikoimmalle. Kaksi kertaa, ministeri Kiviniemi, teiltä on kysytty, kuka hallituksessa tiesi tästä etukäteen ja onko joku hallituksen puolesta hyväksynyt. Kysyn nyt tämän eduskunnan edessä kolmannen kerran:

Kuka hallituksesta tiesi, oletteko te olleet hyväksymässä tätä pankkiyhdistyksen menettelyä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiviniemi voi vastata täsmälleen näitä yrityksiä koskeviin kysymyksiin, mutta kysymyksessä ed. Heinäluoma taas viittasi olemassa oleviin asuntovelallisiin. Myös tällaisen spekulaation levittäminen on kerta kaikkiaan väärin, kun se ei koske heitä. (Hälinää — Eduskunnasta: Nimenomaan!)

Arvoisa herra puhemies! Jotkut hallituksen ministereistä ovat sitä mieltä, että on hyvä, että tästä keskustellaan, osa hallituspuolueitten edustajista pahoittelee sitä, että tästä keskustellaan. (Ed. Zyskowicz: Halutaan antaa väärää tietoa!) Tosiasia on kuitenkin se, että on uutta tulossa. Ministerit vakuuttavat, että no, ne on semmoisia asioita, että ei näitä koskaan tarvitse ottaa käyttöön. Pankit ovat niin vahvoja, ei tämä tule koskemaan nyt oikeastaan asuntovelallisia. Ministeri Braxin vastaus oli asiallinen ja hyvä. Toivon, että se olisi mennyt perille. Mutta ottaen nyt huomioon, kun te sanotte, että ei tätä tarvitse oikeastaan koskaan soveltaa, niin nyt on kyllä väärä aika tuoda tämmöinen asia julkisuuteen. Ja kun kaikki on niin hyvin, miksi ei siirtää se syrjään (Puhemies: Minuutti täyttyy!) ja ottaa käyttöön silloin, kun sitä todella tarvitaan?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Puhemies! Tähän ed. Heinäluoman aikaisemmin esittämään kysymykseen: Tässäkin menivät nyt vähän puurot ja vellit sekaisin. Tätä nimenomaista pykälää, jota esimerkiksi tavallisissa asuntolainoissa nyt uutena voidaan tarvittaessa soveltaa — ja sitä päivää todellakaan kukaan ei halua nähdä, että pankit olisivat sellaisessa tilanteessa — ei ole sovellettu vielä missään, koska suuryrityksillä on jo aikaisemmin ollut sopimuksessaan sellaisia pykäliä, jotka mahdollistavat tämän koron nostamisen. Se on ollut pitkäaikainen käytäntö, ja tämä uusi sopimusmuoto ei ole tuonut tähän käytäntöön mitään uutta.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Taas puuroista ja velleistä nyt sen verran, että puhutaan kuluttajille suunnatuista luotoista siltä osin kuin Kuluttajavirasto on neuvotellut Finanssialan keskusliiton kanssa ja puhutaan yleissopimusehdoista. Kuitenkin jokaisessa sopimuksessa aina lakien mukaan pitää erikseen noudattaa vielä kohtuutta. Ja vielä kertaalleen jos puhutaan samassa sopassa tahallaan yritysten lainoista, niin puhutaan tahallaan aivan toisesta asiasta. Minusta näin vakavassa asiassa olisi hyvin reilua, jos nyt kaikki puhuisivat aina siitä lainasta ja siitä huolesta, varsinkin kun se huoli on nyt aiheettomasti levitetty koko kansakuntaan.

Arvoisa puhemies! Tässä kyllä selvästi näkee, mistä löytyvät tässä eduskunnassa suurpääoman ystävät. Ne löytyvät hallituksen aitiosta. Teidän mielestänne on kohtuullista se, että pankit keräävät voitot tavallisilta ihmisiltä, mutta riskit kantavat tavalliset ihmiset, jotka ottavat asuntolainoja. Jos ei ole mitään merkitystä eikä sijaa tällä uudella sopimusteknisellä seikalla, joka on ilmeisesti ollut sillä kuuluisalla pienellä printillä, joka on selvästi jäänyt asuntolainanottajilta huomaamatta, niin miksi se on nyt tuotu ja miksi tämä asia on kaikessa hiljaisuudessa viety eteenpäin? Miksi siitä ei ole tiedotettu kunnolla? Ainoa, joka tästä on tällä hetkellä tiedottanut ja yrittänyt saada selvyyttä, on oppositio. Hallituksenhan pitäisi kiittää oppositiota siitä, että me kerromme, mitä pankeissa tällä hetkellä tapahtuu. Eikö tämä olisi hallituksen tehtävä?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tässäkään nyt ei oikein kysymystä ole, mutta täällä on myös aikaisemmin kysytty sitä, onko hallitus hyväksynyt tämän sopimuksen. Se ei ole hallituksen tehtävä. Se ei lainsäädännön mukaankaan olisi hallituksen tehtävä. Tämä on pankkien ja myös Rahoitustarkastuksen välinen asia eikä kuulu lainsäädäntöön, että näitä hallituksessa sitten käsiteltäisiin.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Kiviniemi ensimmäisessä vastauspuheenvuorossaan viittasi pankkikriisitilanteeseen. No, sellainenhan meillä oli 1990-luvun alussa. Kun analogiaa etsitään tällaisesta tilanteesta, niin pitää palauttaa mieleen se, mitä silloin tehtiin. Silloin taselainoja myytiin, silloin laina-asiakirjoja siirrettiin pankista toiseen jnp.

Voisiko ministeri vielä selvittää sitä, millä tavalla tuo vuosien 1991—1993 tilanne voisi realisoitua, vai voisiko se enää ongelmallisena realisoitua siinä ajassa, jota te juuri äsken kuvasitte?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Se on kuitenkin selvää, että sellaista tilannetta, kuin meillä 1991—1993 oli, ei todellakaan ole näköpiirissä Suomessa, eli siinä mielessä voimme kaikki olla rauhallisin mielin. Mutta totta kai myös valtiovarainministeriössä on tarkkaan seurattava sitä, mitä rahoitusmarkkinoilla tapahtuu, ja oltava tuntosarvet herkkänä. Valvojien välinen yhteistyö on erittäin tiivistä, se on jatkuvaa ja ollut tietenkin viimeisen parin vuoden aikana erittäin tiivistä johtuen tästä subprime-kriisistä. Eli siinä mielessä kyllä tässä maassa valvonta toimii. Ensi vuoden alusta aloittava Finanssivalvonta omalta osaltaan parantaa myös tätä valvonnan tasoa entisestään Suomessa.

Arvoisa puhemies! En tunne kyllä yhtään kuluttajaa Suomessa, joka pitäisi tätä annettua ehtoa kohtuullisena. Siksi haluaisinkin kysyä ministeri Braxilta ja ministeri Kiviniemeltä, miten te tulkitsette kuluttajasuojalakia ja oikeustoimilakia, nimittäin nämä sisältävät seuraavat kirjaukset sopimusehtojen säätelystä: "Jos sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta." Tämä oikeus on kuluttajalla myös sopimuksen synnyttyä ja jälkikäteen. Haluaisinkin siis kysyä teiltä, hyvät ministerit:

Mikä on kohtuutonta, ja mikä on kohtuullista? Eikö olisi aika kohtuutonta, että ihmisen, jonka koti on (Puhemies: Minuutti täyttyy!) kiinni asuntolainassa, laina voidaan sitten kaataa tällaisella yksipuolisella sopimuksella?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kiuru, juuri tähän äsken vastasin, että näin laissa juuri lukee. Jokaisen sopimuksen täytyy täyttää myös se kriteeri, että se on yksittäistapauksessa kohtuullista, ja tältä osin laki on kunnossa. Oikeussuojaa tältä osin antaa kevyemmässä menettelyssä kuluttajariitalautakunta, joka antaa suosituksia, joissa pankkiasioita on käsitelty paljon, tai sitten ihan yleiset oikeudet aina korkeimpaan oikeuteen asti. Jos kuluttaja on tähän sopimusehtoon sitoutunut ja vielä kuluttajaviranomaiset ovat vaatineet, että pankin pitää erikseen tästä informoida — jos pankki ei olisi informoinut, olisi tapahtunut jo virhe siinäkin vaiheessa — niin hän on arvioinut nämä nykyiset sopimusehdot, jotka meillä melkein kaikilla on, joissa pankki saa irtisanoa sen lainan vastaavassa tilanteessa. Silloin vasta se huoli onkin, että koti menee alta. Silloin jos kuluttaja valitsee tämän toisen ehdon, hän on todennäköisesti punninnut omalta kannaltaan tätä tilannetta näin. (Puhemies: Minuutti!)

Nyt on oleellista, että kuluttaja tietää tämän valintatilanteen ja tekee sen mukaisia valintoja. Jos ei tästä ehdosta pidä, ei ota sellaista lainaa. Laki takaa jokaisen sopimuksen osalta kohtuusperiaatteen noudattamisen, jota juuri äsken siteerasitte.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Edelleenkin toistan sen, mitä tämä pykälä siis on tullut korvaamaan. Se on tullut korvaamaan sitä aikaisempaa mahdollisuutta, joka pankeilla on ollut, eräännyttää luotto kokonaisuudessaan heti maksettavaksi, (Ed. Söderman: Sekin jää vielä voimaan!) ja se on erittäin rankka toimenpide. Juuri se, että mentäisiinkin siihen, että sitä korkoa voisikin maksaa, on käytännössä molemmille osapuolille kohtuullisempi toimenpide. Silloin tämä voidaan tehdä todellakin vain niissä tapauksissa, että on tällainen välttämätön tarve pankin maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden näkökulmasta tehdä tämä toimenpide. Silloin ollaan kyllä todella vaikeassa tilanteessa pankin näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Me yritämme lähinnä hälventää niitä epäselvyyksiä, (Ed. Zyskowicz: Päinvastoin!) joita asian ympärillä pyörii. (Hälinää) — Saanen esittää kysymyksen tässä kohtaa, koska lehdet kirjoittavat siitä, mitä me kysymme nyt, ja jos ministerit eivät suostu vastaamaan ...

Haluaisin täsmentää sitä kysymystä, kun sanotaan, että vasta tästä hetkestä eteenpäin tehtävissä sopimuksissa tämä tulee hyödynnetyksi. Lehtitiedot kertovat, että Nordea-pankki on käyttänyt tätä heinäkuun alusta asti, Tapiola vapusta. Onko siis näin, että sieltä asti tehdyissä sopimuksissa ei tällaisen pykälän käyttöönotto ole mahdollista, vaan hallituksen sanojen mukaan vasta tästä hetkestä näitä voidaan hyödyntää, kun te tulitte tietoisena meidän kysyttyämme asiaa tänne kertomaan? Me olemme toista mieltä. Kun lehdet laittavat asioita julki, me haluamme faktoja, me haluamme luoda kansalaisille lisää luottamusta, ja hallitus näyttää väheksyvän tätä kysymystä.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! En ole kyllä täällä todellakaan väittänyt, että tästä hetkestä lähtien tehtävät sopimukset. Me kaikki tiedämme, että kaksi pankkia on käyttänyt jo tätä pykälää näissä sopimuksissa, eli siinä mielessä sitä sovelletaan näissä kahdenvälisissä sopimuksissa, ja tämän menettelyn on hyväksynyt siis Rata ja myöskin Kuluttajavirasto. (Ed. Erkki Virtanen: Onko hallitus hyväksynyt sen?) Siinä mielessä se on käynyt läpi sen proseduurin, joka tämän tyyppisen mallisopimuksen pitääkin tässä maassa käydä.