Täysistunnon pöytäkirja 77/2011 vp

PTK 77/2011 vp

77. TIISTAINA 29. MARRASKUUTA 2011 kello 12.01

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2011 neljänneksi lisätalousarvioksi

 

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun historiallisesti ajateltuna varsin kattavan raamisopimuksen sisällöstä ja ylipäänsä sen toteuttamisesta. On kaikki syy todeta, että tämä raamisopimus on se, mitä tähän maailmanaikaan Suomi tarvitsee: Tämä on sopimus, joka lisää ennustettavuutta. Se lisää vakautta, ja se lisää kestävällä tavalla suomalaisten ostovoimaa ja myös suomalaisyritysten ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä.

Hallitus oli vahvasti sitoutunut raamisopimuksen aikaansaamiseen näistä edellä mainituista syistä johtuen. Äärimmäisen epävarma taloudellinen tilanne Suomessa ja kansainvälisesti vaatii meiltä suomalaisilta toimenpiteitä, joilla pystymme vakauttamaan taloustilannetta omalta osaltamme. Me emme pysty vaikuttamaan maailmantalouden kasvulukuihin emmekä oikeastaan suurelta osin siihenkään, kuinka vahvasti maailmantalouden heikko veto vaikuttaa Suomen talouskehitykseen, mutta omiin asioihin me pystymme vaikuttamaan. Luonnollisesti hallitus tekee kaikkensa eurooppalaisen talouskriisin leviämisen ja pahenemisen estämiseksi. Meillä on europöydissä mahdollisuus vaikuttaa joiltakin osin näihin ratkaisuihin, näihin kehityskulkuihin, mutta kaikkein eniten me pystymme vaikuttamaan täällä Suomessa sellaisiin asioihin, jotka ovat puhtaasti suomalaisten käsissä. Palkoista sopimisen, työrauhan ylläpitämisen teemat ovat puhtaasti meidän suomalaisten omissa käsissä, ja sen takia täytyy nämä asiat ottaa erityisen vakavasti ja suhtautua niihin erityisen suurella vakavuudella erityisesti tässä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa.

Se, että palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt kykenivät sopimaan laajasta raamiratkaisusta, tuo siis ennustettavuutta, työrauhaa ja vakautta Suomen talouskehitykseen. Me pystymme tällä kokonaisuudella myös turvaamaan palkansaajien kohtuullisen ostovoimakehityksen ja näin ollen antamaan näköalaa ja turvallisuudentunnetta suomalaiselle ihmiselle.

Aivan yhtä lailla hallituksen toimenpiteet vahvistavat suomalaisten yritysten pärjäämisen edellytyksiä ohuesti kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Mikäli kaikki maailmantaloudessa menisi parhain päin, on todennäköistä, että edessä olisi pitkään jatkuva hitaan talouskasvun aika — tämä siis siinä tapauksessa, että kaikki menisi parhain päin eli että onnistuisimme välttämään maailmantalouden romahduksen ja euroalueen suistumisen nykyistä selkeästi heikompaan taloudelliseen kierteeseen.

Tällaisilla vain vähän kasvavilla maailmanmarkkinoilla kilpailukyvyn merkitys tulee entistä tärkeämmäksi. Se, kuinka hyvin suomalaiset yritykset, suomalainen työ ja osaaminen pärjäävät heikosti kasvavilla markkinoilla, on olennaista suomalaisen työllisyyden ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan verotulokertymien kannalta. Tästä syystä meidän on satsattava nimenomaan kilpailukykyyn, niin että suomalainen osaaminen on maksimaalisessa käytössä myös hitaasti kasvavan talouden aikana. Näin ollen valtiovalta, hallitus, katsoi tärkeäksi olla vauhdittamassa ja kannustamassa työmarkkinaosapuolia laaja-alaisen raamiratkaisun syntyyn. Me olemme valmiita tekemään oman osuutemme, jotta laaja, kattava sopimus syntyy.

Konkreettisia toimia, joilla sopimusta vauhditetaan ja ostovoimaa vahvistetaan ja kilpailukykyä parannetaan, on määritelty hallituksen toimesta siten, että muun muassa lomautuspäivärahojen rahoitusta valtiovalta on halukas lisäämään 160 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että valtiovalta ja hallitus haluaa kannustaa yrityksiä pitämään kiinni osaavasta työvoimastaan. Siinä tapauksessa, että yritys ei pysty tarjoamaan työtä heikossa taloudellisessa tilanteessa kaikille työntekijöille, on parempi, että lomautetaan, kuin että irtisanotaan. Näin ollen hallitus esittää, että valtion toimesta ottaisimme suuremman kuorman kannettavaksi nimenomaan tässä taloudellisessa tilanteessa. Toinen konkreettinen keino, jolla vahvistetaan ostovoimaa, on tuloverotuksen käyttäminen maltillisesti tässä välineenä. Palkansaajien verotuksessa työeläkemaksut uhkaavat nousta, siitä noususta on jo sovittu, ja osana raamiratkaisua hallitus on valmis kompensoimaan tämän 0,2 prosenttiyksikön nousun tuloveroasteikoissa. Myös työttömyysturvan sovitellun päivärahan muutokset ovat osa ratkaisua. Myös yhteisöverokannan lisäkevennys 0,5 prosenttiyksiköllä on osa tätä ratkaisua, samoiten energiaveroleikkurin kohentaminen ja erityisesti sen aikaistaminen vuodella.

Nämä toimenpiteet, joihin hallitus on osaltaan valmis ryhtymään, eivät ole irrallisia tai hetkessä keksittyjä toimenpiteitä, vaan ne ovat olleet hallituksen työlistalla muutoinkin siinä mielessä, että olemme ajatelleet, että nämä toimenpiteet olisivat niitä oikeita rakenteellisia parannuksia ja että olemme niihin valmiita, mikäli meillä mahdollisuus niihin on. Nyt tämä raamiratkaisu tämän mahdollisuuden tuo, eli järkevä palkkaverotus, järkevä yritysverotus ja työvoimapolitiikan vahvistaminen, nämä kaikki, ovat rakenteellisesti järkeviä toimenpiteitä, ja nyt meillä on mahdollisuus näihin toimenpiteisiin tarttua.

Arvoisa herra puhemies! Olen ja hallitus on erittäin tyytyväinen saavutettuun sopuun. Uskon, että tässä tilanteessa tämä sopu on suurempi kuin vain sen euromääräinen mittakaava osoittaa. Tällä on ymmärtääksemme erittäin suuri positiivinen vaikutus myös henkiseen ilmapiiriin, että Suomessa tiukassa taloudellisessa tilanteessa osataan sopia, meillä osataan tehdä sovintoja, meillä osataan löytää yhteinen, yleinen etu, joka menee yksittäisen edun edelle.

Arvoisa puhemies! Tässä joitakin ajatuksia koskien täydentävää talousarvioesitystä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Toimitaan sillä tavalla, että kuuntelemme valtiovarainministeri Urpilaisen puheenvuoron ja sen jälkeen mahdollistetaan debatti. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, painamaan sitä varten V-painiketta.

Valtiovarainministeri   Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Onko meillä malttia vaurastua? Näin kysyi aikoinaan Urho Kaleva Kekkonen ja viisaasti kysyikin. Nimittäin omilla toimillamme voimme joko tukea uutta kasvua tai tyrehdyttää sen.

Tämän hetken maailman ja Euroopan taloudessa, suuressa talouden epävarmuudessa, omien toimiemme merkitys korostuu voimakkaasti. Ne on tehtävä viisaasti ja maltillisesti. Työmarkkinajärjestöjen saavuttama kokoava ratkaisu eli raamisopimus on mielestäni loistava esimerkki tästä. Työllisyyttä ja ostovoimaa tukevan ja talouden ennustettavuutta parantavan sopimuksen merkitys näin epävarmuuden aikana on erityisen suuri. Haluankin osoittaa oman kiitokseni sopimusosapuolille, jotka tässä vaikeassa tilanteessa tekivät isänmaalleen palveluksen. Sekä palkansaaja- että työnantajapuoli ansaitsevat vilpittömän kiitoksen.

Vakaus työmarkkinoilla on meidän kaikkien etu. Oli niitä, jotka uskoivat, ja niitä, jotka eivät uskoneet, että työmarkkinaratkaisu oli mahdollista saada aikaan. Hallitus on koko ajan yksituumaisen voimakkaasti tukenut ratkaisuun tähdännyttä yhteistyötä. Pyrkimys talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseen kirjattiin selvästi myös hallitusohjelmaan. Työministeri Ihalainen erityisesti on antanut koko oman osaamisensa hankkeen tueksi. Olemme pitäneet tärkeänä sopimisen kulttuurin vahvistamista ja tuloksellisen yhteistyön palauttamista. Pidän ratkaisua myös tästä näkökulmasta erittäin onnistuneena.

Arvoisa puhemies! Raamisopimus on paitsi ostovoimaa, kilpailukykyä ja työllisyyttä turvaava myös merkittävä askel työelämän laadun ja sosiaaliturvan kehittämisessä. Hallituksen lupaamat toimet kohdistuvat tasapainoisesti edellä mainittuihin eri osatekijöihin. Ensi vuonna valtiontaloudellinen menoja lisäävä tai tuloja vähentävä vaikutus on kokonaisuudessaan arviolta noin 410 miljoonaa euroa.

Käyn seuraavassa läpi raamisopimuksesta kolme keskeistä asiakokonaisuutta, jotka kytkeytyvät eduskunnalle annettaviin esityksiin.

Ensimmäinen nostoni koskee palkansaajan toimeentuloa parantavia toimia. 4,3 prosentin palkankorotukset vahvistavat palkansaajien ostovoimaa. Hallitus kompensoi lisäksi työeläkemaksujen korotuksesta 0,2 prosenttiyksikön suuruisen osuuden ansioverotusta keventämällä. Tästä aiheutuvat kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti korottamalla peruspalvelujen valtionosuuksia. Tuhansille osa-aikatyöntekijöille sovitellun työttömyysetuuden parantaminen puolestaan merkitsee sosiaaliturvan ja työttömyysetuuden yhteensovittamista tavalla, joka kannustaa työntekoon.

Toisena esimerkkinä haluan nostaa esille kokonaisratkaisun laadulliset parannukset työelämään. Työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta avainasemassa olevia perhevapaita uudistetaan nyt isyysvapaata pidentämällä. Tämä on iso ja positiivinen asia monelle suomalaiselle perheelle. Uusi avaus on myöskin valmistelun käynnistäminen koulutus- ja työhyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa. Tällaisen verovähennyksen tavoitteena on lisätä osaamista kehittävää koulutusta. Yli 55-vuotiaiden kohdalla näitä päiviä olisi tulevaisuudessa mahdollisuus käyttää myös työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Osaaminen ja työssäjaksaminen ovat kovassa kilpailussa kaikki kaikessa. Niihin ei voida koskaan satsata liikaa.

Arvoisa puhemies! Kolmas nostoni koskee talouskasvun tukemista. Alennamme yritysten maksamaa yhteisöveroa 0,5 prosenttiyksiköllä talousarvioesityksessä olleen 1 prosenttiyksikön alentamisen lisäksi. Kuntien ja seurakuntien menetykset korvataan niiden yhteisöverojako-osuuksia korottamalla, samoin on kertaerän kompensointi seurakunnille. Yhteisöveroa voi perustellusti pitää verona, joka on kaikista kovimman kansainvälisen kilpailun kohteena. Näin ollen yhteisöveron lisäkevennys parantaa suoraan suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Yrityksiä auttaa myös suoraan energiaveroleikkurin käyttöönoton aikaistaminen 1.1.2012 toteutettavaksi sekä valtion osallistuminen lomautuspäivärahojen rahoitukseen. Työllisyyden parantamiseksi hallitus on niin ikään sitoutunut joko yritysten t&k-vähennyksen toteuttamiseen tai kasvuyrittäjyyden kannustimien parantamiseen. Yrityksissä luodaan työpaikat, ja pidämme erittäin tärkeänä hallituksen aktiivista roolia yritysten toimintaedellytysten vahvistamisessa.

Arvoisa puhemies! Hallitus halusi kunnioittaa aiempaa perinnettä maatalouselinkeinon tukitoimien kytkemisestä kokoavan työmarkkinaratkaisun yhteyteen. Olemme päättäneet, että raamisopimuskauden aikana maatalouden energiaveron palautuksen maksatusta jatketaan. Lisäksi käynnistämme työhyvinvoinnin parantamisen maatalouden harjoittajien kohdalla ja selvitämme kiinteistöverotuksessa mahdollisuutta luoda erillinen kiinteistöverokanta maatalouden tuotantorakennuksille. Nämä toimet vahvistavat maatalouselinkeinon toimintaedellytyksiä.

On liian varhaista yrittää hahmottaa tilannetta kahden vuoden päähän, mutta voimme silti toivoa, että nyt löydetty yhdessä tekemisen ja sopimisen kulttuuri kantaa Suomea jatkossakin. Raamisopimus voisi olla tulevaisuuden sopimisen malli ja näin 2010-luvun kilpailukykyetu Suomelle. Asia on luonnollisesti sopimusosapuolten käsissä. Sopiminen on kuitenkin vahvuus, joka on pienelle kansakunnalle ja kansantaloudelle ainutlaatuinen etu. Nyt on Suomessa työmarkkinaosapuolten ja hallituksen toimesta jälleen näytetty, että meillä on malttia vaurastua ja osaamme puhaltaa yhteen hiileen. Toivon, että tästä kulttuurista pidetään Suomessa kiinni.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Siirrymme debattiin.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi onnitella koko Suomea mutta myöskin pääministeri Kataista ja valtiovarainministeri Urpilaista siitä, että tänä vaikeana aikana Suomessa on lyöty kättä päälle ja saatu ratkaisu, joka edistää vakautta, ostovoimaa ja kilpailukykyä mutta myöskin tasa-arvoa. On erittäin hyvä, että tässä paketissa kaikkien näitten, vakauttamisen, ostovoiman ja kilpailukyvyn, lisäksi on vahvat elementit työelämän kehittämiseen ja tasa-arvoon. Ilolla tervehdin sitä, että isävapaata pidennetään kahdella viikolla. Tässä vaikeassa tilanteessa Suomessa tarvitaan niin isät kuin äiditkin sinne työelämään mutta myöskin sinne lapsia kasvattamaan, tulevia veronmaksajia kasvattamaan.

Kysyn tässä, kun aina kaiken voi tehdä paremmin: Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus siitä, että vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasan. Se ei sisältynyt tähän raamisopimukseen. Millä tavalla hallitus edistää sitä, että jatkossa vanhemmuuden kustannukset eivät mene pelkästään äitien firman piikkiin vaan tasapuolisesti myöskin isien?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä vakavassa kärjistyvässä taloustilanteessa, erityisesti Euroopassa, on tärkeätä, että meidän kansallisen selviytymisen ja eheyden perustaa on nyt, kiitos hallituksen ja työministeri Ihalaisen työn, voitu vahvistaa. Kiinnitän huomion siihen, että nyt on entistä tärkeämpää kaikkien toimenpiteiden hallittu, maltillinen käsilläpito sillä tavalla, että työllisyys- ja talousvaikutukset myös arvioidaan, tuetaan osaamista ja meillä keskeisen vientiteollisuuden toimintaa. Tältä osin esimerkiksi tämä Itämeren rikkipäästömaksu oli täysin älytön, valvonta petti edellisellä hallituksella liikenneministeriön puolella. Tässä on Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky turvattava. Samoin on myöskin pidettävä huolta omistajaohjauksesta, ettei nyt meidän keskeisen teollisuuden rakenteita romauteta kvartaaliajattelulla. Metsäteollisuuden omistajaohjauksessa ja muissa pitää myös hallituksen olla aktiivinen.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me kaikki yhdymme siihen, että hyvä asia, että raamisopimus syntyi. Kaikki ymmärrämme sen, että tulevaisuudessa sitten nähdään, oliko tämä sopimus sellainen, joka vahvisti ja lisäsi suomalaisen työn menestymistä. Sen kuitenkin viime kädessä ratkaisee siellä työpaikalla se nainen ja mies, josta viimeiset vuodet on otettu aina entistä enemmän irti. Eli kysymys on siitä, kykenemmekö tekemään asioita, joilla selkärankaa ja aivoja ei rasiteta liikaa ja ihminen kokee tekevänsä tuottavammin ja paremmin. Tämä on se iso kysymys. Kysynkin pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä: uskotteko, että tämä vahvistaa suomalaisen miehen ja naisen selkärankaa siellä työpaikalla?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän raamiratkaisuun sisältyy kaksi periaatteellisesti merkittävää asiaa:

Toinen on se, että työnantajat, jotka olivat hylkäämässä keskitetyn sopimisen tien, hylkäämässä keskitetyn tulopolitiikan, ovat nyt ottaneet lusikan kauniiseen käteen ja tulleet tässä tilanteessa mukaan. Tämä on erittäin merkittävää, ja toivottavasti, niin kuin ministeri Urpilainen totesi, tämä kehitys voi saada myöskin tulevina vuosina jatketta.

Toinen merkittävä periaatteellinen kysymys oli valtiovallan rooli ja vastaantulo. Itse varoittelin jo aiemmin, että mikäli aiotaan pitää veropohjasta kiinni, verotuloista kiinni, niin verotuksen keinoin ei saa liian paljon mennä tukemaan tämän ratkaisun syntymistä. Sen takia on tosi tärkeää, että valtiovallan toimet keskittyivät työelämän parantamiseen, isyysvapaaseen, vuorotteluvapaaheikennyksen peruuttamiseen, sovitellun päivärahan parantamiseen jne. On erittäin tärkeätä, että hallitukselta löytyi tahtoa nimenomaan tällä laadullisella puolella, eikä ryhdytty liian paljon heikentämään veropohjaa, liikkumaan veroratkaisuissa.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä raamisopimus on helpotus koko Suomen kansalle, ja kiitos kuuluu kaikille niille osapuolille, jotka tekivät töitä asian eteen ja tulivat toisiaan vastaan.

Pidän merkittävänä näitä työhyvinvointia lisääviä elementtejä tässä paketissa. Esimerkiksi isyysloman pidennys ja joustavoittaminen ovat erittäin tärkeitä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Pääministeri mainitsi myös sen, että kun valtio osallistuu lomautuspäivärahoihin, niin se on ikään kuin toive tai sellainen ajattelutapa, että yritykset pitäisivät kiinni työntekijöistään, että mieluummin vaikka lomauttaisivat kuin irtisanoisivat, ja tästä tullaan oikeastaan siihen meidän toiseen haasteeseemme: kuinka pitää ikääntyneet ihmiset, ikääntyvät ihmiset työmarkkinoilla, kaikki, jotka haluavat tehdä työtä. Kysyisin arvoisilta ministereiltä: onko hallituksen piirissä pohdittu mahdollisia porkkanoita, mahdollisia keppejä, että ikääntyvät ihmiset saadaan pidettyä työelämässä?

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Först ett tack till arbetsmarknadsorganisationerna och regeringen, och hela Finland är att gratulera. Det här ramavtalet skapar stabilitet i vårt eget land trots en osäker omvärld och det är ägnat att stärka vår konkurrenskraft, trygga den inhemska köpkraften och därmed också förhoppningsvis förbättra sysselsättningen.

Kiitokset työmarkkinajärjestöille ja hallitukselle ja onnittelut koko Suomelle! Puitesopimuksen avulla saadaan parempi kilpailukyky, vakaa kotimainen ostovoima sekä toivon mukaan myös parempi työllisyys.

Även om räkningen inte blir helt billig så lönar det sig att investera i arbetsfred och den stabila utveckling som ramavtalet förhoppningsvis tryggar. Som tur är uppvisar förslaget till en fjärde tilläggsbudget överskott och bidrar till att skapa utrymme för det ramavtalspaket som nu föreläggs riksdagen.

Toivon mukaan myös ehdotetut valtiovallan toimet tukevat ostovoimaa, kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Svenska riksdagsgruppen ser mycket positivt på att också jordbruket får del av uppgörelsen via regeringens åtgärder. I all synnerhet energiskatteåterbäringssystemet stöder uttryckligen de aktiva gårdarna, de som ska vara med i framtiden.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouskasvu on hidastumassa, ja yritysten toimintaedellytykset heikentyvät jatkuvasti. Tässä mielessä oli äärimmäisen tärkeää, että kattava raamisopimus lopulta syntyi, ja hallitus voi näin toteuttaa lupaamansa toimet. Raamisopimus on kädenojennus palkansaajille, koska se kasvattaa palkansaajien ostovoimaa sopimuskauden kumpanakin vuonna. Isoille työnantajille raamisopimus oli yhtä tärkeä, koska se luo työmarkkinoille tarvittavaa vakautta. Valtiontalouden näkökulmasta raamisopimus oli myös tärkeä, koska vakauden luominen työmarkkinoilla hillitsee työttömyyttä. Kaiken kaikkiaan positiivinen uutinen, koska tässä oli melkein vain voittajia — eli kiitokset neuvottelijoille ja hallitukselle siitä!

Eräs tärkeä kansanryhmä on kuitenkin jäänyt raamisopimusneuvottelujen varjoon elikkä henkilöyhtiöt. Kun pääomaverokantaa korotetaan ja vain osakeyhtiöiden verokantaa alennetaan, eri yritysmuotojen suhteellinen veroasema muuttuu. (Puhemies: Arvoisa edustaja, minuutti on tullut täyteen.)

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aitiossa istuvat ministerit kertoivat, että hallituksen toimesta Suomen kansalaisilla menee merkittävästi paremmin ensi vuonna. Minä tiedän, että EU-tilastojen mukaan tämä köyhyysraja on tänä vuonna 1 144 euroa kuukaudessa, ja tällaisia suomalaisia, jotka ovat köyhyysrajan alapuolella, on 700 000. Jos hallitus aikoo jotakin tehdä, niin mitä teette näitten 700 000 suomalaisen jokapäiväisen elämäntilanteen parantamiseksi?

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Raamisopimuksen syntyminen on Suomelle oikein hyvä asia. Se luo työrauhaa ja myöskin vakautta ja ennustettavuutta talouteen. On hienoa, että Suomessa tätä sopimisen kulttuuria pystytään harjoittamaan. Itse esitin jo tämän vuoden alussa tämäntyyppistä yhteiskuntasopimusta ja huomasin, että erittäin monessa muussa puolueessa oltiin tästä asiasta samaa mieltä, joten sinänsä voisi sanoa, että kun myöskin työmarkkinajärjestöt löysivät tällä tavalla toisensa, niin se kertoo siitä, että vahva halu Suomessa oli yhdessä asioista sopia.

Mutta tässä raamisopimuksessakin on lähinnä hallituksen toimesta niitä heikkouksia ja puutteita, ensinnäkin siinä, että kasvun edellytyksiä ei hallitus omilla toimillaan tämän raamisopimuksen ulkopuolella ole riittävästi tukemassa vaan monilla budjettipäätöksillään on heikentämässä kasvun edellytyksiä. Vielä isompi ongelma on se, että tämä raamisopimus ei edistä naisten ja miesten palkkatasa-arvoa, kuten STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää tämänpäiväisessä Helsingin Sanomien puheenvuorossaan toteaa. Tämän seikan suhteen pitääkin siksi hallituksen toimia erittäin määrätietoisesti, mutta tuntuvat ne toimenpiteet vielä puuttuvan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitokset työmarkkinajärjestöille raamisopimuksesta. Se tuo työrauhan, mutta valitettavasti kilpailukykyä tämä sopimus ei kokonaisuutena paranna. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä — Ben Zyskowicz: Te olisitte halunneet pienemmät korotukset!) Hallitus jatkaa toimettomuuttaan: se ei vieläkään tuo kasvua ja yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä. Yhteisöveron alennuksen ulkopuolelle jäävät, aivan kuten edustaja Östman totesi, henkilöyritykset, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, maanviljelijät, metsänomistajat. Näille hallituksella ei ole mitään tarjottavaa. (Ben Zyskowicz: Mitä niille metsänomistajille vielä pitäisi tarjota?) Te ette helpota työllistämistä, te ette kannusta investointeihin. Te ette kannusta tutkimukseen ja kehitykseen. Päinvastoin, hallitus leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. (Välihuutoja) — Hallitus leikkaa koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä ensi vuoden budjetissa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vastaus hallituksen puolelta, pääministeri Katainen.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia palautteesta. Mukava nähdä, että raamisopimus otetaan näin positiivisesti vastaan. Joitakin huomioita:

Edustaja Tuupainen otti, aivan oikein, esille köyhyysrajan alapuolella olevat ihmiset. Sikäli kuin puhutaan työikäisestä ihmisestä, kaikkein paras lääkehän on työpaikka. Me tiedämme, että maailmantalous ei vedä hyvin. Se on myrkkyä työpaikkakehitykselle. Siitä syystä johtuen meidän täytyy vahvistaa toimia, jotka lisäävät yritysten palkanmaksukykyä. Sitä vahvistetaan osana tätä raamisopimusta, tosin kyllä muutenkin, yhteisöveron keventämisen muodossa. Sitten myös tämä työrauha, ennustettavuus, vakaus, suotuisa ostovoiman kehitys, nämä kaikki, tukevat sitä tavoitetta. Sosiaalipolitiikka, sosiaaliturva, eläkepolitiikka on sitten niitä ihmisiä varten, jotka eivät ole enää työikäisiä.

Mitä tulee sitten niihin kommentteihin, joissa sanotaan, että mitään ei anneta maanviljelijöille. Tuossa valtiovarainministeri juuri esitteli energiaveron palautukseen liittyvän muutoksen. Se tulee suoraan aktiiviviljelijöille. (Mauri Pekkarinen: Näinhän on tällä hetkellä asia, eihän siinä ole mitään uutta!)

Mitä tulee sitten tutkimukseen ja kehitykseen, niin tutkimus- ja kehityspanoksia tai ylipäänsä kasvuyrittäjyysinsentiivejä osana raamisopimusratkaisua etsitään ensi kevääseen mennessä.

Ihan kaikkea yksi raamisopimus ei pysty ratkaisemaan, mutta hyvin paljon tällä ratkaistaan. Kun sanotaan, että hallitus on toimeton, niin juurihan tässä keskustellaan siitä, mitä hallitus on ollut tekemässä. No, tämmöisiä terveisiä tällä kertaa. (Naurua — Ben Zyskowicz: Metsänomistajat eivät saaneet mitään?)

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu alkoi hyvin myönteisessä hengessä ja kiitosten merkeissä, jotka kyllä hallitukselle kuuluvat. Olin äärimmäisen ilahtunut siitä, että työministeri Ihalaisen nimi täällä mainittiin, koska hän on varmasti tehnyt tässä suurimman urakan hallituksen puolelta. Mutta ihmettelen kyllä sitten tätä käännettä, joka tässä keskustelussa nyt edustaja Tiilikaisen puheenvuoron johdosta syntyi, että hallitus onkin yhtäkkiä sitten toimeton. Niinhän te taisitte täällä sanoa, että toimettomuus vaivaa. Herää kyllä kysymys, arvoisa puhemies, mitä vielä enemmän hallitus olisi tässä tilanteessa voinut tehdä raamisopimuksen aikaansaamiseksi. Näitä kysymyksiä viime kaudella kysyimme oppositiosta käsin teiltä, arvoisa keskusta, ja ei tuntunut tulevan tulosta. Nyt syntyy kyllä vaikutelma, että onko kuitenkin päällimmäisenä se harmitus siitä, että nämä tämän hallituksen tulokset puhuvat enemmän puolestaan. (Kari Rajamäki: Happamia on pihlajanmarjat!)

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää yhtyä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten onnittelijoihin, että tämä sopimus on saatu syntymään. Mutta nyt on katsottava eteenpäin. Euroopan velkakriisi ei valitettavasti osoita vieläkään hellittämisen merkkejä, ja se on jo vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan kielteisesti Suomen talouteen. Kasvuennusteita on jouduttu rukkaamaan alaspäin, ja hallituksen on välttämätöntä jo valmistautua ensi keväänä, viimeistään kehysneuvottelujen yhteydessä, tehtäviin uusiin ratkaisuihin, joilla voitaisiin yhtäältä tasapainottaa meidän valtiontalouttamme ja toisaalta edistää yritystoiminnan edellytyksiä. Mielestäni on tärkeää, että kaikki hallituspuolueet käyvät näihin neuvotteluihin taluttamatta mukaansa erilaisia pyhiä lehmiä. On varauduttava arvonlisäveron korottamiseen, suuri-tuloisimpien tuloverotuksen kiristämiseen ja uusiin säästöpäätöksiin tässä vaikeassa tilanteessa.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa kuulla, että tuolla kokoomuksen suunnalla ollaan tulossa keskustan verolinjoille. Kun kuuntelin edellistä puhujaa, niin siinä oltiin suoraan keskustan veroteesejä kannattamassa.

Puuttuisin edelleen nyt tähän itse asiaan eli raamisopimukseen ja siihen tosiseikkaan, jonka myöskin neuvottelijat selvästi toteavat — tänään viimeksi STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää — että miesten ja naisten välistä palkkatasa-arvoa tämä raamisopimus ei edistä. (Rakel Hiltunen: Miten se eteni edellisen hallituksen aikana?) Aina kun hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä on mahdollisuuksia edistää palkkatasa-arvoa, niin niitä pitää käyttää täysimääräisesti hyväksi. Ihmettelen myöskin sitä, että kun eduskunta edellytti 2. päivä maaliskuuta tänä vuonna, että tasa-arvolakia pitäisi muuttaa siten, että palkkakartoitusvelvoitetta täsmennetään, niin tätä kohtaa ei kirjattu tuohon raamisopimukseen; kirjattiin vaan, että tehdään selvitys. Ei mitään selvityksiä tarvita, tehdään se tasa-arvolain muutos.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä isyysvapaan pidentäminen vaikuttaa myös palkkatasa-arvoon, koska nimenomaan se epätasainen lastenhoito on ollut yksi syy tähän epätasa-arvoon. (Anne Kalmari: Paljonko naisten palkat nousee siinä?)

Itse tämä raamisopimushan on historiallisen kattava, ja on todella hyvä, että se on saatu aikaiseksi. Se on hyvä kaikille suomalaisille juuri tällaisessa tilanteessa, kun olemme vakavien talousvaikeuksien edessä eikä vielä ole selvää, miten syvälle tässä ollaan syöksymässä. Tällaisessa syvälle syöksymisessä taloudellisesti Euroopan keskuspankin roolia on nyt kyllä syytä miettiä, ja Euroopan keskuspankki tulee väistämättä olemaan sellaisen tilanteen edessä, että sen tehtävänä tulee olla rahoitusjärjestelmän pelastaminen. Ongelmana ei ole inflaatio ja sen pelko vaan se, miten syvälle Eurooppa syöksyy. Siinä tämä raamisopimus auttaa Suomea, mutta myös koko Euroopan osalta olemme kytköksissä siihen, ja toivon, että voimme keskustella myös tästä Euroopan keskuspankin roolista.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn sopimuksen kiittelijöihin. (Martti Korhonen: Oikein!) Sopimus ansaitsee kiitokset. Se toivon mukaan tuo — ja uskon, että se tuo — sitä vakautta, mitä tässä tilanteessa tarvitaan. Sopimus on välttämätön edellytys Suomen selviytymiselle, mutta se ei ole riittävä edellytys Suomen selviytymiseksi niistä haasteista, joiden edessä me olemme.

Edustaja Zyskowicz, aina en ole teidän kanssanne samaa mieltä, mutta nyt totisesti olen. Eurooppa ympärillä taloudellisesti murtuu kaiken aikaa. Se Eurooppa, jossa me elämme puolen vuoden päästä, on ihan jotain toista kuin mitä tällä hetkellä vielä koemme sen olevan.

Tästä syystä pitää olla valmius nyt ensinnäkin käyttää sitä hyvää neuvotteluyhteyttä, mikä hallituksella on työmarkkinajärjestöihin. On erittäin tärkeää, että sillä samalla kokoonpanolla voidaan reagoida, jos Eurooppa ympärillä murtuu.

Toinen tärkeä asia on nyt huolehtia siitä, että kasvua vauhditetaan. Kun kysyntä maailmalla sukeltaa, on äärimmäisen tärkeää, että me olemme kilpailukykyisiä. Siitä syystä nyt pitäisi satsata osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin eikä leikata, niin kuin te leikkaatte. Tästä syystä pitäisi satsata niihin suomalaisiin (Puhemies: Minuutti, arvoisa edustaja, on täynnä!) tärkeisiin asioihin, kuten uusiutuvaan energiaan, josta te leikkaatte. Tässä mielessä keskustan täällä esittämä kritiikki on ollut mielestäni erittäin paikallaan ja perusteltua.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi, pieni tasavalta, menestyy vain sopien ja yhteistyöllä, ja tässä mielessä oli erittäin hieno asia, että työmarkkinoilla syntyi raamisopimus. Oli erittäin tärkeää, että Eteläranta 10:ssäkin vihdoin tajuttiin, että jääräpäinen liittokohtaisten sopimusten ajaminen ei ollut tätä aikaa ja tätä päivää. Tässä mielessä pitää onnitella työmarkkinajärjestöjä mutta myöskin hallitusta. Hallitus sai tämän sopimuksen hyvin edullisesti. Te esititte ensinnä budjetissa leikkauksia moniin asioihin, ja nyt te luovuitte niistä leikkauksista. Se oli aivan taitavaa, erittäin loistavaa, taitavaa toimintaa. Käytännössä 0 eurolla saitte tämän raamisopimuksen aikaan, lähestulkoon.

Maatalouden osalta: Hyvä, kun luovuitte 20 miljoonan lisäenergialaskusta maataloudelle. Nollatuloshan se silti on, mutta hyvä näin, nolla on parempi kuin miinus 20 miljoonaa. Maatalouden osalta kuitenkin pitää sanoa, että budjettiesityksessä käteen jäävään tuloon tulee miinusta 5 prosenttia, ja nyt tässä raamisopimuksessa palkansaajille tulee plus 4,3 prosenttia. Siinäkin on aika vissi ero.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin yhdyn näihin kiitoksiin hallitukselle ja työmarkkinajärjestöille ja totean, että tämä sopimus on erittäin hieno asia, koska parin seuraavan vuoden aikana tämä yhteiskunta joutuu todella koville, todella koville. Tämä on osoitus siitä, että tiukan paikan tullen Suomessa pystytään merkittäviin ratkaisuihin, jotka vakauttavat tilannetta. Mutta niin kuin täällä useat puhujat etukäteen ovat jo ennen minua todenneet, haasteet ovat vasta edessä ja niiden pirullisuus on siinä, että me emme tiedä, mitä ne haasteet todella tulevat olemaan seuraavien vuosien aikana. Ne ovat hämärän peitossa. Mutta sen me tiedämme, että ne tulevat olemaan jättiläismäiset ja tulevat vaikuttamaan myöskin meihin.

Tässä vain yhden ajatuksen heittäisin siitä toimintalinjasta, mitä mielestäni hallituksen kannattaisi noudattaa. Se on se, että meidän täytyy saada Eurooppaa leveämmille harteille, sitä taakkaa, joka nyt tulee Euroopan talouksille. Se tarkoittaa sitä, että IMF:n rooli pitää saada selvästi vahvemmaksi kuin se on ollut tähän asti. Sillä tavalla saadaan myöskin muita maita mukaan tähän taakan kantamiseen. Se on täysin perusteltua sen takia, että niiden viennistä monessa tapauksessa noin puolet suuntautuu Euroopan markkinoille. Se on niidenkin intressissä, että lypsävää lehmää, Eurooppaa, ei tapeta vaan se pidetään hengissä. Sen vuoksi IMF:n vetäminen tähän nyt vahvasti on erittäin tärkeätä.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä kiittää työmarkkinajärjestöjä siitä vastuusta, minkä ne ottivat solmiessaan tämän raamisopimuksen. (Kari Rajamäki: Eikö hallitusta myös?) Se vielä olisi puuttunut tässä valtakunnassa, jos olisi ajauduttu lakkojen tielle ja jopa yleislakkoon. Kun hallitus ja edelliset hallitukset ovat ajaneet Suomen tähän tilanteeseen Euroopan unionissa ja rahoitusasioissa, niin kuitenkin työmarkkinajärjestöiltä löytyi vielä vastuuta. Ne yrittävät pelastaa tämän Suomen, mitä pelastettavissa on. Kiitän siitä työmarkkinajärjestöjä!

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Linjahan muuttui eduskuntavaalien tuloksen johdosta. Kuvitelkaa elämää, jossa entinen meno olisi jatkunut. Ei olisi ollut yritystäkään tällaisen raamisopimuksen suuntaan. Tässä on nyt yksi megaluokan esimerkki siitä, miten linja muuttuu, mitä saadaan aikaan, jos ja kun tosissaan yritetään. Tämä lopputulos on tietysti ensisijaisesti sopijapuolten ansiota, mutta se, että siitä tuli näin hyvä, on täysin hallituksen ansiota, muutenhan olisi sovittu jotakin tätä huonommin. Hallitushan tuli kolmanneksi osapuoleksi parantamaan kaikkea sitä, mitä muuten olisi kenties saatu aikaan.

Nyt on huolehdittava siitä, että olemme edelleen kilpailukykyisiä, että ihmisillä on työtä ja he saavat sellaista palkkaa, millä tulevat toimeen, ja tämä on kyllä kova haaste. Yhdyn siinä valtiovarainministerin toteamukseen, että yrittämisen edellytyksiä on vahvistettava.

Hyvät kollegat, suurissa asioissa pienen kansakunnan kannattaa olla yksimielinen, ja tässä se on. Ihmettelen niitä "mutta"- ja "valitettavasti"- ja muita arvostelevia, moittivia sävyjä. Katsokaa peiliin, hyvät kollegat!

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän edelleen työmarkkinajärjestöjä hyvästä raamisopimuksesta. Hallitus on omin suin sanonut, että se ei ollut missään vaiheessa neuvotteluosapuoli, ja ehkä hyvä niin. Nyt hallitus reagoi tehtyyn sopimukseen perumalla muutamia aiemmin ilmoittamiaan möhläyksiä, kuten vuorotteluvapaan heikennyksen ja maatalouden polttoaineverojen kiristyksen. Mutta osakeyhtiöitä lukuun ottamatta kaikkien muiden suomalaisten yritysten kustannukset nousevat ja verotus kiristyy, ja näitä yrityksiä on lukumääräisesti enemmistö. Sen takia sanon, että tämä ei paranna kokonaisuutena kilpailukykyä ja työllistämisen edellytyksiä.

Mutta mennäänpä asioissa eteenpäin. Hallitus on kirjoittanut reagoivansa muuttuneeseen taloustilanteeseen. Olette linjanneet, että jos tasapainotatte lisää, leikkaatte yhtä paljon kuin kiristätte veroja. Viime viikon aikana vasemmistoliitto, vihreät ja myös SDP ovat sanoutuneet irti tästä linjauksesta. Te olette alkaneet puhua, (Puhemies: Arvoisa puhuja, minuutti on tullut täyteen!) että ehkä sittenkin enemmän veronkoro-tuksia kuin leikkauksia. Onko hallitus yhtenäisenä taloushaasteiden edessä?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hienoa todella, että nämä raamisopimukset ovat syntyneet, mutta se tarkoittaa sitä, että niillä, joilla jo entuudestaan menee hyvin eli jotka ovat työssä, joilla on vakituiset, säännölliset tulot, ostokyky säilyy. Mutta tässä tilanteessa meidän täytyy muistaa erityisesti niitä henkilöitä, jotka on irtisanottu työpaikoistaan. (Kari Uotila: Ne saa 120 euroa kuukaudessa!) Kaikkien pienituloisten kansalaisten, ovat he sitten työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita, yksin eläviä, asema täytyy turvata jokaisessa tilanteessa. Olen oikein tyytyväinen, kun tässä keskustelun aikana edustaja Zyskowicz hieman hellensi kokoomuksen tiukkaa verotuslinjaa, kun hän totesi, että myös suurituloisimpien tuloverotuksen kiristyksiin on varauduttava.

Perussuomalaiset esitti omassa varjobudjetissaan tässä syksyllä, että perustettaisiin kokonaan uusi tuloveroluokka, niin sanottu Wahlroos-vero, jota perittäisiin kaikista suurituloisimmilta, joten toivon nyt, että tämä veroasia menee eteenpäin. Samaten toivon, että pääomatuloja verotetaan ankarammin ja että varallisuusvero myös palautetaan. Tällä tavalla (Puhemies: Arvoisa edustaja, nyt aika on tullut täyteen!) me pystymme jakamaan hyvinvointia myös pienituloisille kansalaisille.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä sopu on merkittävä saavutus näinä poikkeuksellisen vaikeina aikoina, ja siinä on nähtävissä se yhteishenki, joka on Suomelle ollut keskeinen menestystekijä aiemminkin. On erityisen tärkeätä, että me tosiaan osaamme asettaa yhteisen edun oman edun edelle. Mutta kun tässä edustaja Tiilikainen epäili hallituksen yhteisrintamaa näissä asioissa, niin minusta tämä poikkeuksellisella tavalla ja erityisen voimakkaalla tavalla antaa kuvan siitä, miten vahva hallituksen tahto on talouden kestävyyden turvaamiseksi. Hallitus on ollut voimakkaasti tässä auttamassa, tämän sovun syntymisessä, ja nyt onkin tärkeää, kun tästä mennään eteenpäin ja tätä valtiontaloutta asetetaan jatkossa kestävälle uralle, että viemme yhdessä eteenpäin tosiaan näitä rakenteellisia uudistuksia, joista olemme sopineet — kuntauudistusta — mietimme keinoja työurien pidentämiseen ja sitten maaliskuussa mahdollisesti katsomme niitä uusia keinoja, millä taloutta sopeutetaan. Mutta tämä luo sille erittäin tärkeän pohjan, ja on hienoa, että on yhteisesti saatu tämä sopu syntymään.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä sopimus ei syntynyt, se synnytettiin. Sen taustalla tehtiin hyvin paljon määrätietoista työtä sen hyväksi, että suomalaiseen yhteiskuntaan voitaisiin palauttaa sopimisen malli. Me olemme yleensä vaikeina aikoina olleet hyviä sopimaan yhdessä. Olemme sanoneet tässä salissa usein, että maailmalta tulee paljon asioita, joihin me emme voi vaikuttaa, jotka sitten aiheuttavat meille työllisyydessä ikäviä uutisia, mutta meidän on tehtävä se, mitä me kotimaassa voimme. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että on tehty paljon.

Kun oppositio sanoo, että tämä ei vahvista kilpailukykyä, niin haluaisin kysyä oppositiolta, vahvistaisivatko lakot, vahvistaisiko epävarmuus, vahvistaisiko se, että me eläisimme epävakaammissa oloissa. Sopimukseen sisältyy paljon työelämän laatua parantavia elementtejä, ja se on äärimmäisen hyvä. Kun me etsimme ratkaisuja kestävyysvajeeseen, niin silloin työurien pidentäminen on avainasemassa. Se, että panostetaan työssä käyvien ihmisten koulutukseen, se, että panostetaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen, tuo meille niitä välineitä, joilla työuria voidaan todellisuudessa pidentää, koska pakolla ne eivät pitene. Lisäksi olen tietysti erityisen iloinen siitä, että saan työasiainvaliokunnan pöydältä heittää roskakoriin sen vuorotteluvapaakorvausleikkausesityksen.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Harvoinpa luovan kulttuurin tekijät saavat näin varauksetonta kritiikkiä: ylistystä, ylistystä, ylistystä. Kiistatta työmarkkinaratkaisut ovat olleet osa kansallista menestystarinaamme. Tästäkin ratkaisusta on syytä onnitella asianosaisia: tulee rauha monella tapaa, kehitys on ennestään ennakoitavaa. Se on hyvä asia.

Mutta kun euromörkö on jo tullut sisään, niin me tarvitsemme kansallisesti entistä enemmän vahvuuksia vahvistavia ratkaisuja. Seppo Räty on hyvä ottaa esimerkiksi. Hänestä ei olisi koskaan tullut maailmanluokan keihäänheittäjää, jos hän olisi vain analysoinut virheitään; hän keskittyi vahvuuksien vahvistamiseen. Tätä vahvuuksien vahvistamisen kulttuuria me tarvitsemme jatkossakin, tulevaisuuteen rohkaisevia signaaleja lisää, ja muistamme, että kaikki kansalaiset eivät ole raamisopimuksen piirissä.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin, toden totta, tätä maata rakennetaan sopimalla, ei repimällä. Jos jotakin revitään, niin huonoja kuntakarttoja voidaan repiä.

Mutta varsinaisesti kysymys pääministerille: kun nyt jollain tavalla kuitenkin varmasti olitte mukana tämän ratkaisun syntymisessä, niin kun saatiin työmarkkinajärjestöt hyvässä sovussa saman pöydän ääreen, niin voisitteko hiukan valottaa sitä keskustelua, mitä käytiin meidän eläkejärjestelmämme kestävyydestä, työurien pidentämisestä, eläkeiän mahdollisesta nostosta ja kaikesta siitä, mikä takaa, että tämä järjestelmä kestää pidempään kuin tämän raamisopimuskauden yli?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn myöskin onnittelijoiden joukkoon — kiitoksia hyvästä työstä! Tästä on hyvä lähteä eteenpäin. Myöskin siinä suhteessa haluan onnitella, että nämä toimenpiteet, mitä hallituksen puolella on tehty, aktivoivat työelämään, aktivoivat työhön ja aktivoivat kouluttautumiseen. Erityisesti hyvä on tämä sovitellun työttömyysetuuden parantaminen, joka merkitsee monille osa-aikatyöntekijöille mahdollisuutta lisätöihin, ja sitä kautta sosiaaliturva ei kuitenkaan mene näissä alemmissa tuloluokissa.

Mutta sitä olisin sanonut vielä, että nythän voisi hyvä olla jatkaa myöskin keskustelua niitten ihmisten kohdalla, jotka ovat työttömyystilanteessa tällä hetkellä, siitä, miten he saisivat jopa joka ainoan työpäivän kannattavaksi ja kannustavaksi. Eilen olin keskustelemassa muutaman pitkäaikaistyöttömän kanssa Tampereella. Heillä kuukausitulot, joissa on asumistuki ja muutkin mukana, ovat 870 euroa. He eivät uskalla oikein liikahtaa mihinkään. Kun he ovat vähän aikaa töissä, saman tien menevät ne etuisuudet ja saman tien menevät vuokra-asumisen tuki ja vastaavat. Kehitellään jatkossa vielä niitä elementtejä, joilla pääsee myöskin työttömyydestä työhön, kun nyt tällaisesta osa-aikaisuudesta päästäisiin sovittelun kautta eteenpäin. Tehdään koko ketju kuntoon.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi tarvitsee vakautta ja vastuuta, näinhän se on, ja siinä mielessä tämä raamisopimus on todella tärkeä tässä vaiheessa. Välillä tuntuu siltä, että unohtuu tässä keskustelussa yksi totuus: meillä on raamisopimus, ja nyt käydään alakohtaisia sopimuksia läpi, joissa haetaan erilaisiin ongelmiin sitten myös ratkaisuja. Siellähän on myös omat paineensa, jotka pitää pystyä hoitamaan.

Kysymys tietenkin kuuluu, jos tätä vastuuta siihen vakauteen liittyy, saadaanko tällä vastuupuolella, työnantajapuolella, riittävää sitoutumista siihen, että ei mennä irtisanomisiin, ja jos tarve on, niin käytetään lomautuksia. Se herättää kysymyksiä. 410 miljoonaa euroa on todella valtava rahamäärä — edustaja Tiilikainen vähättelee täällä niin kuin pahanilmanlintu, että mitään ei ole saatu aikaan.

Toinen asia, joka minun mielestäni ympäristönäkökulmasta herättää kysymyksiä: Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että esimerkiksi energiaveron palautusjärjestelmää maatalouden puolella jatketaan, mutta eihän siinä ole mitään järkeä, että sillä puolella, millä pystyisi käyttämään biopolttoaineita, ne eivät etene tällä järjestelmällä. Sama raha olisi voitu käyttää järkevämmin hakemalla biopolttoaineille sinne tilaa. (Kimmo Tiilikainen: Kannatatteko energiaveroja?)

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Jaskarille on pakko huomauttaa viime kauden tapahtumista. Silloinhan metalli- ja teknologiateollisuus sopivat keskenään siitä, että lomautusajan työttömyysturvan korvausjärjestelmää muutetaan, ja niiltä, jotka joutuivat sitten huonompaan asemaan, ei kysytty mitään elikkä naisvaltaisten alojen työntekijöiltä. Kun tätä asiaa käsiteltiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, niin perustelu oli kyllä nimenomaan siinä valiokunnassa esitettynä, että näin voidaan menetellä, että naiset asetetaan heikompaan asemaan, koska se koskee pientä työntekijäryhmää ja tämä esitys oli määräaikainen. Tämä oli tilanne viime kaudella, ja kun sitä yritettiin oikaista valiokunnassa, tässä salissa, niin se ei missään nimessä käynyt kokoomukselle.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viesti Italiasta kertoo, että kolmen vuoden lainasta Italia joutuu maksamaan 7,9 prosenttia, joten nämä haasteet ovat todella suuret, ja siinä mielessä on tietysti hyvä, että tällainen sopimus on saatu aikaiseksi. (Mauri Pekkarinen: Mutta budjetti metsässä!)

Mutta se, mihinkä nyt haluaisin kiinnittää huomiota, on se, miten uusia investointeja ja teollistamista ja palveluelinkeinoja rahoitettaisiin, ja siinä minusta on kaksi merkittävää tekijää, jotka ovat käytettävissä: ne ovat Solidium, sen ympärillä olevat toimenpiteet, siihen ehkä liitettävä infrarahasto ja sitten meidän työeläkerahastojen sijoittaminen niin, että vähän nipistetään siitä ulkomailla olevasta kymmenien miljardien potista tänne Suomeen. Tästä olisin hallitukselta kysynyt: mitä siinä aiotaan tehdä? Ja myös tämän Solidiumin osalta kysyisin: mitä nyt tälle möhkäleelle aiotaan tehdä, ja aiotaanko myös demokratisoida sitä hallintoa niin, että ministeri ei ole se ainoa demokraattinen elin tämän hallinnoinnissa?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Hallituksen puolelta vastauspuheenvuoro, valtiovarainministeri Urpilainen.

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minusta oli hienoa huomata, että lähes kaikki kansanedustajat näkevät tämän raamisopimuksen hyvänä, ihan kaikki eivät mutta lähes kaikki kyllä.

Kun olen keskustellut aika laajasti suomalaisten yritysjohtajien ja elinkeinoelämän edustajien kanssa, niin heidän pääviestinsä tällä hetkellä on se, että he toivovat jonkinlaista ennustettavuutta toimintaympäristöönsä. Se on tietenkin hyvin ymmärrettävää, koska tämä kansainvälinen taloustilanne on niin epävarma. Mielestäni juuri tästä syystä tämän raamisopimuksen arvo on suuri, koska tällä me pyrimme omaan kansantalouteemme, niin paljon kuin on mahdollista, omin toimin luomaan sitä ennustettavuutta ja vakautta, ja se on tässä ajassa kullanarvoista.

Täällä useampi edustaja kysyi, että entäpä ne, jotka eivät ole tämän raamisopimuksen piirissä. On totta, että on paljon sellaisiakin suomalaisia, jotka ovat pienituloisia eläkeläisiä, työttömiä, kotona olevia lapsiperheitä, jotka eivät hyödy suoraan tämän raamisopimuksen palkankorotuksista. Täytyy muistuttaa, että hallitus on omassa budjettiesityksessään keventämässä kaikista pienituloisimpien ihmisten verotusta ja toisaalta tekemässä myöskin perusturvaan 120 euron korotuksen, (Mauri Pekkarinen: Vain osaan!) jolla autetaan juuri niiden ihmisten ostovoimaa, jotka ovat esimerkiksi työmarkkinoiden ulkopuolella työttömyydestä johtuen.

Edustaja Kiviniemi viittasi palkkatasa-arvoon. On totta, että ollaan tekemässä kolmikantainen selvitys palkkakartoitusten toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Mutta se, mitä ette huomannut, edustaja Kiviniemi, on, että tämä ei jää pelkäksi selvitykseksi vaan toukokuun loppuun mennessä ensi keväänä on tarkoitus tehdä konkreettiset ehdotukset jatkotoimenpiteistä, jotka voivat olla myös esimerkiksi lainsäädäntömuutoksia, joilla sitten palkkatasa-arvoa viedään eteenpäin.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ministeri Urpilainen väitti, huomasin kyllä, että täällä käytännössä jokainen puheenvuoro aloitettiin siten, että tämä raamisopimus on oikein hyvä, tämä raamisopimus on erinomainen tai tämä raamisopimus on hyvä Suomelle. Näin ainakin keskustan puheenvuoroissa.

Mutta mikään ei ole täydellistä, ja olen iloinen siitä, että vihdoin sain vastauksen tähän tasa-arvokysymykseen, koska olin jo hieman huolissani siitä, onko ainoastaan keskusta kiinnostunut tästä tasa-arvonäkökulmasta ylipäänsä palkkauksen osalta.

Tästä tasa-arvolain muuttamisesta: Kuten sanoin, jo maaliskuussa eduskunta yksimielisesti edellytti, että muutos tuohon lakiin tehdään. Olisi ollut erittäin helppoa kirjata tämä asia tuohon hallitusohjelmaan, ajaa se läpi ilman tällaista usean kuukauden odottelua ja myöskin sitä kysymysmerkkiä, jonka ministeri tuossa totesi: ehkä ei tule lainmuutosta. Määrätietoinen tasa-arvon eteen toimiva hallitus olisi sen jo hallitusohjelmaansa kirjannut.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sopimusyhteiskunta on meillä olemassa, ja siitä olen erittäin tyytyväinen. Se, mikä tässä raamisopimuksessa on nyt tärkeää, on ne sopimustekstit. Ilman hallituksen vahvaa panosta tässä emme olisi saaneet sellaista sopimustekstiä sinne aikaan, joka kannustaa reilun työelämän viemiseen eteenpäin. Siitä hallitus kyllä ansaitsee täydelliset kiitokset. Porkkanoita täytyy olla, jotta pystymme sopimaan. Pelkällä piiskalla tämä ei onnistu.

Tässä samassa yhteydessä olisin halunnut vielä myöskin kiinnittää siihen huomiota, että myöskään noin 150 000 ylempää toimihenkilöä ei ole sopimuksen piirissä, että siellä ei ole pelkästään pienituloisia vaan ylipäätään työmarkkinoilla olevia on paljon pois työsopimuksen piiristä.

Siihen olisin halunnut kiinnittää huomiota, mitkä ovat 50 plus -ikäisten osalta, jotka ovat joutuneet jostain syystä työelämästä pois, ne kannustavat toimenpiteet, jotta saadaan heidät uudelleen palkattua, koska työnantajan ilmapiiri on helposti se, että olet liian vanha, olet liian koulutettu, et kelpaa enää työmarkkinoille. Tästä olen Tekniikan Akateemisten Liiton puheenjohtajana erittäin huolissani, ja toivon, että keväällä se kasvuyrittäjyyden ohjelma saadaan todella aikaiseksi. Se kannustaa ja tuo meille lisää työpaikkoja.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanon muutamille opposition kansanedustajille, että kannattaa lukea tuo raamisopimus aika tarkkaan, koska näköjään luetun ymmärtämisessä on edelleenkäsin puutteita. En halua korostaa sen enempää itseäni, mutta kun olen joskus työehtosopimuksia ja sopimuksia yleensäkin tehnyt, niin harvinaisen paljon on yhteen sopimukseen saatu asioita, jotka edistävät työelämää myöskin tulevaisuudessa. Se 410 miljoonaa, joka on valtion panos, kun sen sopimuksen on lukenut kunnolla ja vielä ymmärtänyt lukemansa, on todellisuudessa huomattavasti enemmän kuin 410 miljoonaa. Tämä on hyvä kontrahti. Tämä on ihmisten arkipäivän turvallisuutta, jota me kaikki tarvitsemme, jota tarvitsevat yritykset sekä palkansaajat.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pakko sanoa, että hallituksen sitkeys, jopa ohjaus, työmarkkinajärjestöjen tukemisessa ja yhteiseen ja yhteisesti hyväksyttävään ratkaisuun pääsemisessä on saavutus, jota sopii kiittää ja täytyy kiittää. Ei kuitenkaan pidä unohtaa raamin hyväksyttävyyden takuumiehiä ja -naisia. Näitä ovat erityisesti eri liittojen hallintojen tavalliset duunarit ja työnantajien samalla tavalla olevat hallintojen edustajat. On kunnioitettavaa — on kunnioitettava sitä vastuuntuntoa — miten ammattiliittojen työntekijät ja työnantajajärjestöjen neuvottelijat tässä tilanteessa kantoivat vastuutaan. Tämä ei ollut erityisen helppo ratkaisu esimerkiksi Metalliliitolle, jonka sopimusodotukset olivat rahojen suhteen selkeästi suuremmat kuin mitä tämän raamin kautta sille alalle tuli. Mutta hallituksen myötäolo ja eri järjestöjen raamit antoivat työelämälle paljon laadullisia uudistuksia, jotka tukevat niin vientiä, työssäjaksamista kuin koko järjestelmän kehittymistä; ne olivat se naula, joka veti.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on tänä syksynä lukuisia kertoja sanottu, että selviämme Euroopan ja maailman myllerryksestä parhaiten, kun huolehdimme omista asioistamme.

Herra puhemies! Tämä raamisopimus on juuri sitä omista asioista huolehtimista. Tällä olemme osoittaneet, että suomalaiset ovat parhaimmillaan tiukoissa paikoissa, pystyvät yhteistyöhön ja pystyvät sopimaan asioista. Toinen peruspilari, joka on myös pitkälle meidän omissa käsissämme, on julkisen talouden hoitaminen niin kunnissa kuin valtionkin taloudessa: velkaantumisen katkaiseminen jne. Kolmas peruspilari minusta on saattaa kasvun edellytykset, yrittämisen edellytykset niin hyvälle mallille kuin me itse sen vain voimme tehdä. Maailma ympärillä muuttuu kovaa vauhtia, ja kaikkiin emme voi vaikuttaa, mutta aika moneen asiaan voimme vaikuttaa.

Lopuksi haluan yhtyä niihin kiitoksiin, mitä hallitukselle ja työmarkkinajärjestöille on täällä annettu. Tämä on kyllä todella Suomen voitto tänä päivänä.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myös ilmaista tyytyväisyyteni tähän raamisopimukseen. Se on hyvin tärkeä.

Mutta kiinnitän huomiota yhteen asiaan: Valtiovarainministeri Urpilainen siteerasi Urho Kekkosta ja Urho Kekkosen kuuluisaa pamflettia 50-luvun alusta "Onko maallamme malttia vaurastua?". Minulle jäi kyllä epäselväksi, miten se liittyi tähän asiaan. Tämä Kekkosen ajatus oli vahvasti se, että käynnistetään julkisen vallan toimesta merkittävät investointihankkeet Pohjois-Suomeen, ja maa alkoi vaurastua, eli siinä käytettiin valtionyhtiöitä apuna, ja se oli merkittävä käynnistysaskel. Nyt on samantyyppinen tilanne: Pohjois-Suomessa on valtavat mahdollisuudet kaivosteollisuudessa, bioenergiassa ja monessa muussa. Missä viipyvät ne toimenpiteet, joiden tähän liittyen pitäisi nyt olla tässä lisätalousarviossa tai talousarviossa? Ei niitä näy.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Raamisopimuksen myötä osakeyhtiöiden yhteisövero kevenee 1,5 prosentilla suunnitellun 1 prosentin sijaan. Tämä on hieno ratkaisu ja parantaa yritysten edellytyksiä investoida, ei paljon, mutta se on kuitenkin askel parempaan suuntaan. Niin kuin valtiovarainministeri totesi, yritysjohtajien toivelistalla prioriteettijärjestyksessä ensimmäisenä on ollut ennustettavuus ja vakaus, ja tämä on hyvä asia.

Palaan kuitenkin tähän lempiaiheeseeni elinkeinonharjoittajista, joilla on muu yhtiömuoto kuin osakeyhtiö. Voisiko hallitus selvittää, miten me voisimme saada sellaisen veroneutraalin ratkaisun, joka palvelisi myöskin näitä pienyrityksiä paremmin kuin tällä hetkellä?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä, kun keskustelua on kuunnellut, tulee semmoinen olo, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen karavaani kulkee ja opposition koirat haukkuvat.

Edustaja Tiilikainen, tiedän, että olette yhteistyökykyinen, tiedän, että olette tolkun mies. Ei tuo rakkikoiran rooli teille sovi. Tulkaa vaan yhteiseen pöytään kehittämään tätä yhteistä yhteiskuntaa. Ja kun kuuntelin vielä edustaja Saarikon reseptit työmarkkinapöytään, eläkeiän pakkonostoa ja muuta, niin täytyy sanoa, että onneksi ei oltu keskustan johdolla tätä raamisopimusta tekemässä, koska ei siitä varmasti olisi mitään tullut.

Se, mikä tässä saattaa olla merkittävin asia pitkällä tähtäimellä, on se, että aina, kun työmarkkinoilla on päästy isoon yhteisymmärrykseen, myös työelämän kehittäminen on mennyt paljon kovempaa vauhtia eteenpäin. Kun porvarihallituksen aikana tupoista, keskitetyistä ratkaisuista, luovuttiin, niin samalla pysähtyi työelämän kehittäminen lainsäädännöllä.

Täytyy vielä todeta, että tämä on paljon edullisempi ratkaisu valtiontalouden kannalta kuin esimerkiksi sosiaalitupo mutta tässä tilanteessa kansakunnan kannalta paljon, paljon merkittävämpi. Tämän takia hallitus ansaitsee kiitoksensa, ja toivon, että myös jatkossa, nyt kahden vuoden päästä sitten, hallitus paneutuu tarmolla siihen, että vakautta voitaisiin pitää yllä työmarkkinoilla.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Hallituksen puolelta pääministerin vastaus.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Täällä on parissakin puheenvuorossa todettu ikääntyneitten työntekijöiden työmarkkinatilanteen heikkous. Se on todella vakava ongelma. On aika vaikea löytää semmoisia kannusteita, joilla ikään kuin laitettaisiin kokeneemmat työntekijät parempaan asemaan kuin vähemmän kokemusta omaavat työntekijät. Tähän liittyy ymmärrettävästi myös sitten ristiriita ja tasa-arvoisuus työmarkkinoilla, mutta kaikesta huolimatta yhteiskunta ei ole perustaltaan aivan terve, jos 50 vuotta täyttäneet ihmiset koetaan vain kuluerinä ja heidän työmarkkinakelpoisuutensa on merkittävästi heikompi kuin kaikkien muiden. Terve yhteiskunta, terve työelämä arvostavat yhtä lailla kokemusta kuin nuoruutta. Se on normaalia ihmisen elämää.

Mitä tulee sitten työuriin, ne ovat varmasti yhteistyön seuraava koetinkivi ja haaste. Hyvät työurat — terveemmät, pidemmät työurat — ovat hyväksi työeläkkeen karttumisen kannalta, mutta ne ovat hyväksi myös talouden kasvun kannalta.

Tämä raamisopimus ei ratkaise kaikkia Suomen talouden haasteita. Meillä on oikeastaan kaksi keskeistä haastetta tämän lisäksi: Ensimmäinen on euron puolustus. Meidän pitää tehdä kaikkemme, että yhteisvaluutta pärjää ja selviää. Toinen on sitten oman taloutemme uskottavuuden puolustus. Siinä oikeastaan kilpailukyky ja velkaantumisen kuriin saattaminen ovat niitä keskeisimpiä. Eli kyllä tässä vielä haasteita löytyy, mutta hyvään apuun raamisopimus tuli.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteisenä tavoitteenamme on pitkään ollut kaventaa sukupuolten palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Me kaikki tiedämme, että tämä tavoite on erittäin hitaasti edistynyt, ja nyt ei näytä tilanne parantuvan millään lailla. Selittämätöntä palkkaeroa jää miesten ja naisten välille edelleenkin noin 6 prosenttia. Vaikka tiedämmekin, että naiset valikoituvat eri tehtäviin kuin miehet, tuota selittämätöntäkin eroa on noin paljon. Kataisen hallitusohjelmassa ei luvata palkkatasa-arvoon mitään edistystä, eikä tämä sinänsä hyvä raamisopimuskaan todellakaan tähän mitään positiivista muutosta tuo.

Haluaisin vielä muistuttaa, että näitten pienipalkkaisten naisten, joita pääministeri Katainenkin on vaalikampanjassaan aikaisemmin kovasti puolustanut, tilanne muuten huononee edelleenkin, kun kuntien valtionosuuksia leikataan miljarditolkulla. Siinä on aika monen pienipalkkaisen naisen työpaikkakin vaarassa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että samapalkkaisuustavoite toteutuu. Tuo ohjelmahan on edennyt kovin hitaasti, ja keskustajohtoisen hallituksen aikana ei todellakaan saatu aikaiseksi niitä tavoitteita, mitä tuohon ohjelmaan kirjattiin. Erittäin hyvä, että nyt edustaja Kiviniemi nostaa tämän asian eteenpäin.

Edelleenkin naisen euro on se 81 senttiä. Pidän erittäin hyvänä sitä, mitä täällä valtiovarainministerikin totesi, että raamisopimukseen on kirjattu se, että käynnistetään kolmikantainen sopimus, jossa katsotaan palkkakartoituksen toimivuus, ja tuodaan eduskuntaan ne lakiesitykset, mitä tarvitaan. Tämä on ripeää toimintaa. Samoin myöskin työ- ja virkaehtosopimusosapuolet arvioivat sopimuksen vaikutukset samapalkkaisuuteen ja ryhtyvät myöskin sitten siellä liittotasolla toimiin. Eli tässä on toimia, mutta totta kai lisätoimenpiteitä tarvitaan. Kysynkin edustaja Kiviniemeltä, mitä vielä teiltä jäi tekemättä, minkä tämä hallitus voisi tehdä. Annan tukeni kyllä sille, että palkkatasa-arvo etenee. 1800-luvulla mies sai markan ja nainen 50 penniä. Nyt ovat muuttuneet markat euroiksi ja se on 81 senttiä. Tämän eteen hallituksen todella täytyy tehdä enemmän työtä. Mutta kysyn, edustaja Kiviniemi: mikä teiltä jäi tekemättä, minkä nyt valtiovarainministeri ja pääministeri voisivat tehdä, kun tähän kiinnititte niin erinomaisesti huomiota nyt, kun olette oppositiossa?

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ihan mukavaa, että edustaja Sarkomaa tunnustaa, että kokoomusta ei viime hallituksessa kiinnostanut tasa-arvon eteen työskentely eikä palkkatasa-arvon edistäminen. (Välihuutoja) Näin hän kertoi tuossa. Me teimme kyllä kaikkemme, että pystyttiin sitä eroa kaventamaan, mutta se on erittäin vaikea tehtävä. Sen vuoksi hallituksen pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot ja tilanteet tämän palkkatasa-arvon edistämiseksi, ja nyt oli yksi tilanne. STTK:n puheenjohtaja Mäenpää toteaa tämän päivän Helsingin Sanomissa, että tämä raamisopimus ei edistä tasa-arvoa. Tässä mielessä olisi voitu nimenomaan päättää, kuten eduskunta päätti ja edellytti jo maaliskuussa, että tehdään siihen tasa-arvolakiin se muutos. Näitä tilaisuuksia pitää joka kerta käyttää.

Yhden esimerkin annan siitä, kun itse olin hallinto- ja kuntaministeri. Silloin muutettiin pörssiyritysten hyvän hallinnon säännöksiä ja sain sinne ajettua yrityselämän vastustuksesta huolimatta sen, että hallituksissa pitää olla molempia sukupuolia, ja jos ei ole, niin pitää yrityksen selittää. Olisin halunnut sinne vieläkin tiukemman kirjauksen, mutta jo tämän kirjauksen saaminen sinne oli erittäin vaikeaa. Tämä osoittaa, että jokaisen meistä (Puhemies: Nyt on tullut aika täyteen!) pitää käyttää jokainen mahdollisuus tämän palkkatasa-arvon edistämiseen tällaisen nälvimisen sijaan.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomukselle tasa-arvoasiat ovat tärkeitä. Olemme tehneet siitä myöskin historian ensimmäisen ja ainoan välikysymyksen. Totesin vain, että me emme riittävällä tavalla onnistuneet viime vaalikaudella. Kokoomusta kiinnostivat tasa-arvoasiat, mutta keskustajohtoisessa hallituksessa ei samapalkkaisuusohjelma edennyt niin hyvin kuin mikä oli tavoite. Me tiedämme, että palkkausjärjestelmien kehittäminen, tasa-arvosuunnitelmien tekeminen ja palkkakartoitus ovat ne kaikkein tehokkaimmin tähän samapalkkaisuustavoitteeseen pureutuvat asiat, ja pidän hyvänä, että raamisopimuksessa näihin tehokkaasti pureviin asioihin on kiinnitetty huomiota. Mutta olen samaa mieltä edustaja Kiviniemen kanssa siitä, että jokainen paikka pitää tämän tavoitteen toteutumiseksi todellakin käyttää.

Toivon, että vielä valtiovarainministeri vastaisi näihin kysymyksiin, mitä muuta tällä vaalikaudella on tulossa tämän tavoitteen eteenpäinviemiseksi, koska niin kuin täällä pääministeri sanoi, raamisopimus ei todellakaan ratkaise kaikkea. Hallitus tekee työtä sen ohellakin, edustaja Kiviniemi.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä täytyy todeta, että onneksi nyt sitten SDP on hallituksessa, että myös tämä tasa-arvo-ohjelma edistyy ja palkkatasa-arvo. Tässä tietenkin kuulimme juuri, että edellisen hallituksen aikana valitettavasti tasa-arvo-ohjelmassa ei edetty tavoitteiden mukaisesti, ja tietenkin on hyvin tärkeää tästä eteenpäin niin toimia.

Oli hyvin tärkeä myös se paluu tälle sopimusyhteiskunnan linjalle. Siinäkin suhteessa vaalit toivat muutoksen. Suunta muuttui, ja on hyvin tärkeää, että nyt olemme palanneet tälle keskitetyn sopimuksen tielle.

Minä arvostan sitä, puhemies, että täällä esimerkiksi edustajat Pekkarinen ja Rantakangas ymmärsivät tämän raamisopimuksen merkityksen, mutta vähän harmittaa, kun keskustan virallinen johto, niin edustaja Kiviniemi kuin edustaja Tiilikainenkin, kovasti tuntui moitiskelevan, vähintään tyyliin "väärin sammutettu". Tosiaankin, edustaja Tiilikainen, te sanoitte, että hallitus jatkaa toimettomuuttaan, päivänä, jolloin puhumme raamisopimuksen sopimisesta — hallitus jatkaa toimettomuuttaan! Aikamoista pokerikasvoa vaatii ehkä tässä tilanteessa jopa tämän asian kääntäminen nurinkuriseksi tai negatiiviseksi. Toivoisin, että tämmöinen kansallinen edistyminen ja yhteisvoima auttaisi myös teitä edes Rantakankaan ja Pekkarisen tavoin nyt vähän sanomaan, että hyväähän tässä on myös saatu aikaiseksi.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu tämän raami-sopimuksen tasa-arvonäkökulmasta, ja epätasa-arvoa miesten ja naisten suhteen työelämässä on. Tietenkin yksi keskeinen elementti on palkkatasa-arvo, mutta on myös se, miten pystytään edistämään työn ja perheen yhteensovittamista. Siinä tämä tekee selvän tasa-arvoratkaisun: lisää miesten isyysvapaan käytön mahdollisuuksia. Meidän ongelmamme on se, että naiset eivät pärjää työmarkkinoilla silloin, kun mitataan rahalla, mutta miehet eivät pärjää perhe-elämässä silloin, kun mitataan osallistumista lasten kanssa olemiseen, ja tämä tuo siihen ratkaisua. Voisi sanoa, että esimerkiksi vuorotteluvapaa on yksi tasa-arvoelementti. Sitä käyttävät työelämässä nimenomaan ne henkilöt, jotka ovat hoiva-aloilla ja jotka ovat pääosin naisia. Tästä ratkaisusta löytyy muita samantyyppisiä elementtejä, mutta on tärkeää, että jatkossa saataisiin paremmin niitä ratkaisuja, jotka suoraan purevat tähän palkkatasa-arvokysymykseen. Yksi väline on ollut tasa-arvoerät, mutta kun muistan aikaisempaa tasa-arvokeskustelua tässä salissa, niin niitä on arvosteltu hyvin voimakkaasti.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos myös tästä raamisopimuksesta, jolla taataan kahden vuoden rauha, niin kuin monet työsopijaosapuolet ovat sanoneet. Mutta kaikesta tästä huolimatta meillä on liian paljon mielenterveyspotilaita, huostaan otettuja lapsia, vajaakuntoisia, työttömiä — näitä maan hiljaisia, joille tosiaan pitää tehdä jotain tulevina vuosina.

Minä toivoisin hallitukselta, että se kertoisi, mitkä ovat tulevaisuudennäkymät — Saksa puhuu, että keskitytään entistä enemmän Brysselin valtaan — mitkä ovat näkemykset eurobondista — sen myötä mennään liittovaltioon ja sen myötä siihen, että me jonain päivänä keskustelemme yhteisestä sosiaali-, energia-, eläkepolitiikasta. Toivoisin, että näistäkin käytäisiin joskus sellaista viisaampaa keskustelua, koska uskon, että näin tulee tulevaisuudessa joskus käymään.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä on nyt käynyt niin, että hallitus on kääntämässä selkänsä pienipalkkaisille naisille eikä samapalkkaisuusohjelma näytä etenevän millään tavalla. Siitä hyvänä esimerkkinä on tämän hallituksen päätös esimerkiksi Puolustusvoimien ruokahuollon yksityistämisestä tai siitä, että kuntien valtionosuuksia leikataan merkittävästi, mikä on ilman muuta nimenomaan pienipalkkaisten naisten toimeentuloon vaikuttamassa, se on aivan selvä asia. On aivan kummallista, että nyt ei käytetty näitä samapalkkaisuuseriä eikä muita keinoja. Hallitus katsoi toimettomana sivusta, kun samapalkkaisuusohjelma murenee pala palalta.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten puheenjohtaja Kiviniemi totesi, tasa-arvon edistäminen työelämässä on erittäin vaikea tehtävä, ja siinä on edettävä pienin askelin, ja kun pienin askelin mennään, niin iloitaan niistä. Tänään iloitaan erityisesti muun muassa siitä, että isyysvapaata pidennetään tämän raamisopimuksen myötä kahdella viikolla.

Mitä tulee tähän raamisopimukseen yleensä, niin sillä on tietenkin hintansa, noin 410 miljoonaa euroa valtiovallan puolelta, mutta me kaikki tiedämme — tai vaihtoehtoisesti emme ehkä edes uskalla arvata — kuinka kalliiksi olisi tullut tässä tilanteessa vapaa liittokierros. Kun taloustilanne on se, mikä on, tärkeintä on hoitaa erityisen hyvin ne asiat, joihin me voimme itse vaikuttaa, ja huonoin mahdollinen tilanne olisi ollut se, että me nakertaisimme omaa nilkkaa tällaisessa tilanteessa, jossa painetta tulee ihan riittävästi Euroopan puolelta muutenkin.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Raamisopimuksessa korostetaan kiitettävästi työhyvinvointiin liittyviä asioita. Näiden toimenpiteiden avulla lisätään työn tuottavuutta, ja se on kilpailukyvyn kannalta tärkeä asia. Tutkimusten mukaan työpahoinvointi vähentää bruttokansantuotetta jopa 3—5 prosenttia. Näillä sopimuksessa korostuvilla toimenpiteillä toivottavasti myös työkyvyttömyyseläkkeitä saadaan vähennettyä, sillä Suomessa maksetaan vuosittain 24 miljardia euroa työkyvyttömyyseläkkeitä. 33 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveysongelmista ja erityisesti masennuksesta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että esimerkiksi työyhteisön huono ilmapiiri lisää masennusta ja mielenterveysongelmia. Yhteenvetona voidaankin todeta, että kaikki työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet vähentävät kestävyysvajetta ja myös pidentävät työuria. Tavoitteena tulee olla terve ja hyvinvoiva työelämä, kuten pääministerikin korosti.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Myönnän vielä tähän debattiin vastauspuheenvuorot edustajille Tiilikainen, Männistö, Kantola ja Kalliorinne. Sen jälkeen ministerin vastaus, ja sitten puhujalistaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kolmannen kerran haluan kiittää työmarkkinajärjestöjä raamisopimuksesta — hyvä näin!

Edelleen haluan sanoa sen, että vaikka hallitus hiukan hyvittelee suuryrityksiä, niin pienyritysten, joihin työpaikat syntyvät, kustannukset nousevat ja verotus kiristyy hallituksen päätösten takia. (Ben Zyskowicz: Tehän kannatitte niitä veronkevennyksiä!) — Kaikki ei ole myöskään verotuksesta kiinni. Pohditaanpa nyt vaikka sitten Laura Lähihoitajaa tällä kertaa. Hän saa muutaman kympin palkankorotuksen ja on varmaan siihen tyytyväinen, mutta Laura Lähihoitajan elämässä on muutakin kuin palkka ja verotus: Hän miettii, uskaltaako jättää lapsensa päivähoitoon. Hän miettii, pääseekö hänen toinen lapsensa pois parakkikoulusta. Hän miettii, miten hänen ikääntynyt äitinsä pärjää, kun taloyhtiö ei pysty hissiremonttia tekemään, kiitos hallituksen leikkausten, joutuuko tämä iäkäs äiti laitoshoitoon. Laura miettii näitä julkisia palveluita...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt Laura ei mieti kovin paljon pidempään, koska minuutti on tullut täyteen!

Puhuja:

...ja panee puntariin sen, että jos on pieni veronkevennys tai toimivat palvelut, kumpi on tärkeämpää.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä herätti vielä tarvetta lisäpuheenvuoroon. Edustaja Lindtman.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän puuttuu enää se, että joku täällä salissa sanoo, että on hyvä, että tämä raamisopimus saatiin aikaan, mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että ulkona sataa vettä. Eli keskitytään nyt tähän raamisopimukseen ja keskitytään nyt siihen, mitä se tuo tälle yhteiskunnalle: Se tuo vakautta. Se tuo parhaassa tapauksessa lisää työpaikkoja. Se tuo työntekijöille turvaa, lisää luottamusta, ehkä sitä kautta lisää verotuloja, joilla kunnat maksavat palkan tälle Laura Lähihoitajalle.

Edustaja Tiilikainen, te täällä tarjositte pienempiä palkankorotuksia, te täällä tarjositte pienempää pääomaverotusta, ja kun kuuntelee keskustan linjauksia näistä eläkei’istä, niin sanon, että noilla resepteillä tähän yhteiskuntaan ei todellakaan olisi saatu aikaan sopimuksen sopimusta.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeää tällaisina vaikeina aikoina, kun Euroopan talousmyllerrys myllertää ja tuntuu, että siihen on vaikea keksiä reseptejä kenenkään, kansallisesti löytää sellaisia ratkaisuja, joitten kautta ihmiset voivat uskoa tulevaisuuteen ja olla edes hetken aikaa tyytyväisiä siihen, että me kansallisesti pystymme sopimaan asioista.

Ymmärrän kyllä, että varmasti oppositiopuolueilla on henkisesti raskasta yrittää kaikista hyvistä asioista etsiä edes joku huono puoli ja pyrkiä siitä huonosta puolesta tekemään niin iso asia, että se yrittää peittää allensa ne hyvät asiat, jotka on saatu aikaan. Toivoisin kyllä, että tämän ratkaisun jälkeen annettaisiin suomalaisten uskoa tulevaisuuteen vaikka edes yhden viikon. Ei pilattaisi tätä sopua heti yhden päivän jälkeen sillä, että täällä nostetaan esille kaikki 700 000 köyhää, jotka eivät saa mitään, ja kaikki naiset, jotka on unohdettu, ja kaikki mahdolliset, jotka on unohdettu. Tämä on hieno sopimus. Se luo uskoa suomalaisille tulevaisuuteen. Yli 2 miljoonaa ihmistä on tämän piirissä. Annetaan heidän olla onnellisia (Puhemies: Aika!) edes yksi viikko.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas piti täällä kenties kaikkein upeimman puheen näistä kaikista puheenvuoroista, kun hän sanoi, että tämä ei maksa valtiolle mitään käytännössä, tämä raamisopimukseen liittyminen. Minulla on se käsitys näiden papereiden perusteella, että valtion rahaa pannaan noin 410 miljoonaa siihen, että tämä sopimus saatiin aikaan. Nyt ollaan sitä lainsäädäntöä ja lisäbudjetteja täällä sopimassa.

Ajatushan on se, että tämä 410 miljoonaa on eräänlainen investointi, joka sitten toivon mukaan tuottaa sellaista kasvua, että se valtiontalou-dessa ensi vuoden aikana ja seuraavien vuosien aikana näkyy kasvuna, joka tuottaa sitten verotuloja lisää. Tämähän se logiikka on, ja tämä maksaa siis valtiolle. Kysyisin arvoisalta valtiovarainministeriltä: miten arvioitte sitä, miten tämä vaikuttaa Suomen luottoluokitukseen, että me nyt velkaannumme hieman enemmän kuin oli suunnitelmissa, mutta toisaalta meillä on plakkarissa tämä raamisopimus, joka tuo tätä kauan kaivattua vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinoille?

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

__________

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ajat ovat vaikeat, pitää rakentaa luottamusta. Kun ajat ovat vaikeat, pitää puhaltaa yhteen hiileen. Kun maailmalla myrskyää, pitää tehdä kaikki se, mitä itse voidaan tehdä. Yhdyn tähän onnittelijoiden joukkoon kiitollisena, niin työmarkkinaosapuolille kuin hallitukselle on syytä antaa kiitosta tämän raamisovun syntymisestä. Hallitus tukee omalla panoksellaan kasvua ja suomalaista työllisyyttä, vaikka kyllä itse joudun yhtymään myös edustaja Zyskowiczin huoleen siitä, mitä kevät tuo tullessaan, ja varmasti kiperiä ratkaisuja vielä tarvitaan.

Edustaja Tiilikainen täällä sen sijaan jatkaa populismin linjalla. Keskusta esittää miljardin veronkorotuksia enemmän eikä sopeuta taloutta yhtään enempää kuin hallituskaan. Toisaalta nyt kuulostaa siltä, että jakopolitiikka on keskustan mielestä tuotava myös tähän työmarkkinaraamiratkaisun yhteyteen, ja tästä ei ole kyse: näillä ratkaisuilla tuetaan kasvua ja työllisyyttä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hallitustahan saa ja voi aina syyttää kaikesta, mutta minun täytyy kyllä nyt sanoa, että kun minä kuuntelin tätä debattia, niin hieman keskustan johdonmukaisuus tänään oli hukassa. Jos samaan aikaan kiitellään nimenomaan työmarkkinajärjestöjä raamisopimuksen syntymisestä, niin sitten kuitenkin raamisopimuksessa oleva samapalkkaisuuskohta onkin hallituksen syytä. Eli kyllä tämä samapalkkaisuusasia, niin kuin tämä raamisopimuskin, on parasta, mitä työmarkkinajärjestöjen kesken on nyt pystytty sopimaan. Näitä yhdessä päätettyjä linjauksia hallitus on omilla toimillaan ollut tukemassa. Kuten jo aikaisemmin vastasin täällä, toukokuun loppuun mennessä tehdään selvitykset ja sen jälkeen katsotaan, mihin toimenpiteisiin nuo selvitykset johtavat, ja sitten mahdollisesti tuodaan myöskin lainsäädäntöesitykset eduskunnan käsittelyyn. Samapalkkaisuus- ja tasa-arvoasia on myös palkkauksessa tätä kautta menossa eteenpäin.

Täällä kysyttiin tulevaisuudennäkymistä, ja kyllä minun täytyy sanoa, kun lähden suoraan tästä nyt Brysseliin jälleen, että tulevaisuudennäkymät ovat erittäin huonot. Yhdyn siihen pääministerin arvioon, että tietyllä lailla tällä hetkellä käydään taistelua koko euron olemassaolosta ja euron tulevaisuudesta. Ja kun täällä edustaja Kantola kysyi, mitä mahdollisia vaikutuksia tällä raamisopimuksella on Suomen luottoluokitukseen, niin kyllä nyt olennaisinta on se, että me vahvistamme kaikin mahdollisin tavoin luottamusta meidän omaan talouteemme. Sitä luottamusta vahvistetaan parhaiten sillä, että tehdään se, mitä sanotaan, eli kun me olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet tiettyihin talouden tasapainottamistoimiin, tehdään ne, kun me olemme sitoutuneet tiettyihin rakenneuudistuksiin, kuten kuntauudistukseen, tehdään ne, ja vielä todennäköisesti joudumme tekemään enemmänkin.

Tässä minusta tällä raamisopimuksella on myös se hieno arvo, että nyt työmarkkinajärjestöt yhdessä hallituksen kanssa kykenivät luomaan uutta sopimisen kulttuuria, joka mielestäni luo edellytyksiä myös jatkotyölle. Eli kun olemme jossain vaiheessa käsittelemässä työurien pidentämistä ja siihen liittyviä toimia, niin minusta nyt on myöskin parempi pohja edetä tässä työssä, kun meillä on yksi yhteinen onnistuminen takana ja tätä kautta luottamusta on rakennettu eri parttien, osapuolten, välille mutta myöskin laajemmalti yhteiskuntaan.

Taisi olla edustaja Saarikko, joka kysyi siitä, mitä ollaan nyt tekemässä suomalaiselle eläkejärjestelmälle. Meillä on Rantalan työryhmä, joka pohtii eläkejärjestelmän rahoitusta ja myöskin eläkejärjestelmän kestävyyttä ja tulevaisuutta, ja kun tuo työryhmä tekee omat esityksensä, niin sen jälkeen myöskin on päätöksenteon hetki.

Kaikkinensa minusta tämä keskustelu tässä salissa on ollut hyvin asiallista, ja olen iloinen siitä, että kun nyt Eurooppa on näin kovan myrskyn keskellä, pieni Suomi pystyy navigoimaan kohtuullisen yksimielisesti eteenpäin tässä isossa talouden myrskyssä, koska se on se ainoa etu ja valtti, joka meillä on olemassa, että me kykenemme tulemaan niistä poteroista ja omista nurkkauksista yhteisen pöydän ääreen ja sopimaan asioista silloin, kun ajat ovat vaikeita.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! On hyvä, edustaja Kalliorinne, että salista löytyy henkilöitä, edustajia, jotka pitävät huolta myöskin vähäväkisestä väestöstä ja köyhistä. Äsken totesin, että EU:n tilastojen mukaan Suomesta löytyy 700 000 sellaista kansalaista, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella, ja tässä köyhyysraja on 1 144 euroa kuukaudessa bruttona.

Arvoisa valtiovarainministeriön päällikkö, teille ja tietenkin muillekin edustajille pari asiaa verotuksesta: Perussuomalaisten filosofia on siinä, että kansalaisten verotus tulee hoitaa maksukyvyn mukaan. Tämä jollain tavoin onnistuu valtionverotuksessa, mutta kuntapuolella pitäisi tehdä mielestäni merkittävä remontti. Siitä on kuulemma joskus vuosia sitten puhuttu, mutta se on jäänyt sitten lastenasteelle. Se, että kunnallisvero valtionverotuksen tapaan tulisi myöskin progressiiviseksi... — No niin, hän poistui jo takavasemmalle. — Kunnissa eläkeläiset, joita löytyy Suomesta 1,4 miljoonaa, kuten tiedätte, maksavat kunnallisveroa 4 prosenttia enemmän kuin työssä käyvät henkilöt. Tämä johtuu tästä efektiivisestä verotuksesta, koska eläkkeensaajat eivät saa tehdä verotukseen minkäänlaisia vähennyksiä. Valtionverotuksessa alaraja tänä vuonna on 15 600 euroa. Rohkenisin esittää hallituspuolueiden edustajille, että myöskin kunnallisverotuksessa siirryttäisiin tästä nykyisestä veroprosenttikäytännöstä progressiivisuuteen siten, että alaraja, josta kuntalaista verotetaan, olisi puolet valtionverotuksen määrästä eli 7 800 euroa, mikä tekee 650 euroa kuukaudessa. Näin ollen, kun tämän rajan alapuolella on paljon kansalaisia, muun muassa omaishoitajat, he saisivat nykyisen pienen palkkionsa puhtaana käteen. Eli mentäisiin siihen suuntaan, että tutkittaisiin, onko tässä maassa minkäänlaisia mahdollisuuksia siirtyä kunnallisverokäytännöstä tähän esittämääni tapaan. Totta kai se vaatii laskelmia, ja totta kai siinä suurituloiset maksavat enemmän kuin pienituloiset, tämä on ilman muuta selvää, mutta tällaista asiaa, arvoisa puhemies, tässä verokeskustelussa halusin nostaa esille.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan syyskautta on leimannut Euroopan velkakriisin kärjistyminen. Eduskuntaryhmämme päätöksentekoa velkakriisin keskellä on sekä kotimaan että Euroopan taloudesta päätettäessä ohjannut ajatus etsiä Suomen edun kannalta parhaita ratkaisuja. Vaikeana aikana vastuu tuntuu olevan moninkertainen, sillä hyvin monessa tilanteessa on pystyttävä nopeasti tekemään suuria päätöksiä ilman, että pöydällä on yhtään hyvää vaihtoehtoa. Usein on valittava huonon ja vähemmän huonon vaihtoehdon välillä. Tämä tekee työskentelystä hallituksessa hyvin haastavaa ja vastuullista.

Arvoisa puhemies! Suomen Vuokraturva Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola kirjoitti eilen blogissaan kuvaavan vertauksen Euroopan tilanteesta. Siteeraan Metsolaa: "Uppoamattomana pidetyn Titanicin tähystäjä näki edessä olevan jäävuoren, kun se oli puolen kilometrin päässä laivasta. Keinoja laivan kääntämiseen ja vauhdin hiljentämiseen oli, ja niitä kaikkia lopulta käytettiin, mutta ne eivät riittäneet. Euroalueen kriisiin - - ratkaisua hakevien poliitikkojen ja keskuspankkiirien tilanne alkaa uhkaavasti vaikuttaa samankaltaiselta. - - Samaan aikaan kannen alla juhlat jatkuvat, ja se on näkynyt myös asuntokaupassa."

Arvoisa puhemies! Velkakriisi on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että koko Euroopan pankkijärjestelmä ja talous ovat romahduksen partaalla, ja siksi velkakierre on pakko pyrkiä katkaisemaan ja velkoja purkamaan eri tavoin. Mitä nyt tulisi tehdä? No, ainakin jokaisen on vihdoinkin ymmärrettävä tilanteen vakavuus. Ehkä tähän mennessä on nähty vasta 2008 alkaneen talouskriisin ensimmäinen puoliaika. Hetken saimme välissä jo nauttia mukavasta talouskasvusta kuin pienenä tervetulleena väliaikana. Valitettavasti näyttäisi olevan edessä talouskriisin toinen puoliaika.

KD:n eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi voi myös jatkossa tehdä itsenäiset ratkaisut Euroopan laajuisiin rahoitusratkaisuihin osallistumisesta siitä näkökulmasta, jonka Suomi katsoo olevan sille kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu. Hallituksessa ajamme talouspoliittista linjaa, joka lähtee keskeisistä yhteisistä tavoitteistamme. Niitä ovat velkaantumisen hillitseminen, sosiaalisesti oikeudenmukainen kulujen sopeutus sekä järkevät veroratkaisut. Kaksi tavoitteista ja toimintatapa nousevat ylitse muiden: Suomen säilyminen kolmen A:n luottoluokituksessa sekä sosiaalisesti oikeudenmukainen eteneminen ratkaisuja tehtäessä. Näiden tavoitteiden toteutuminen turvaa sen, että myös lapsillamme on mahdollisuus elää maassa, joka antaa mahdollisuudet hyvään elämään. Luottoluokituksen muutos lisäisi kuluja nopeasti. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden unohtaminen taas luo pitkän syrjäytymisen varjon monien elämään. Hallitusohjelman merkittävä peruslinjaus on, että menoleikkausten ja veronkorotusten määrän tulee olla yhtä suuria. Tätä periaatetta voidaan tarvittaessa hienosäätää sosiaalisesti oikeudenmukaiseen suuntaan.

Arvoisa puhemies! Moni kansalainen on varmasti jo kyllästynyt kuulemaan sanan "kestävyysvaje". On kuitenkin jaksettava katsoa tosiasioita silmiin, sillä hyvää politiikkaa voi tehdä ainoastaan pitkällä tähtäimellä. On hyvä asia, että Suomesta on haluttu rakentaa sellainen yhteiskunta, jossa kansalaisista pidetään huolta. 2000-luvun hyvinvointi-Suomea vaanivat kuitenkin kaksi suurta ongelmaa: Ensinnäkin resurssit pienenevät merkittävästi lähivuosina. Joudumme käymään arvokeskustelua siitä, miten pienenevät resurssit priorisoidaan. Myös väestön ikärakenne ja sen myötä huoltosuhde muuttuvat radikaalisti.

Arvoisa puhemies! Näistä realiteeteista johtuen joudumme lähitulevaisuudessa miettimään, mistä kaikesta valtio voi kantaa vastuun ja millaista järjestelmää meillä on varaa ylläpitää.

Mats Nylund /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Ramuppgörelsen har fått ett brett stöd från riksdagen, och det är helt korrekt. Uttryckligen stabilitet och förutsägbarhet är det som den ekonomiska utvecklingen nu kräver när hela omvärlden svajar.

Hallitus tulee palkansaajia ja yrityksiä vastaan verohelpotuksilla. Nämä toimenpiteet tukevat ostovoimaa, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Vaikka itse luulen, että uudet säästötoimenpiteet ja verotukset voivat tulla tarpeellisiksi jo ensi vuoden puolella, näen hyvin todennäköisenä, että nyt päätetyt veroratkaisut maksavat itse itsensä takaisin.

On erittäin positiivista, että hallitus ottaa huomioon myös maatalousalan. Maatalouden haasteet ovat samankaltaiset kuin muiden yrityksien haasteet: kilpailukyky ja kannattavuus, työhyvinvointi ja työssäjaksaminen. Hallituksen toimenpiteet antavat nyt eväitä vakuuttaa ja vaikuttaa asioihin. Erityisesti energiaveron palautusjärjestelmän jatkaminen on erittäin tärkeä toimenpide. Palautukset menevät nimenomaan aktiivitiloille, niille tiloille, jotka tuottavat ruokaa meille myös tulevaisuudessa.

En del av ramuppgörelsen är också regeringens lagförslag 129/2011, som har en egen rubrik här, för den fortsatta debatten: återbäringen av punktskatt på elström — eli suomeksi: energiaveroleikkuri.

Förslaget är bra och i enlighet med regeringsprogrammet men har en brist. En mycket energiintensiv produktionsgren är växthusnäringen, som redan i dag uppfyller tröskelvärdet på 3,7 procent av förädlingsvärdet, men där 95 procent eller fler av företagen blir utanför systemet på grund av den höga självriskandelen på 50 000 euro. Det här lönar det sig att titta på, och jag återkommer till ärendet under vederbörlig punkt.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan myöskin tätä kautta vielä onnitella raamisopimuksesta. Oli todellakin tärkeä asia vakauttaa yhteiskunnan yksi lohko ja sitä kautta saada toimintarauhaa uudelle kasvulle ja uudelle työllisyydelle. Tietysti tässä yhteydessä täytyy myöskin aina mainita se, että yhteiskunta ja yrityksetkään eivät ole yhtenäinen joukko ja toivottavasti tämän raamisopimuksen sisällä myös löytyy sitä joustavuutta, että pystytään työpaikat säilyttämään yhteisesti sopimalla myöskin työpaikkojen sisällä. Toinen asia, mistä olen ollut iloinen: nämä toimet — millä hallitus tähän raamisopimukseen osallistui — ovat olleet aktivoitu-misen suuntaan ja työelämän kehittämisen suuntaan, laadullisia asioita enempikin kuin määrällisiä.

Muutamiin asioihin halusin puheessani keskittyä:

Erittäin tärkeää on se, että mieluummin on todellakin lomautus kuin irtisanominen, ja siinä suhteessa valtio teki oikean ratkaisun lomautuspäivärahojen rahoituksessa. Toivottavasti tämä johtaa siihen, että työpaikalla mietitään monta kertaa ennen kuin siirrytään lomautuksista irtisanomisiin, koska vaikka taloudellinen tilanne nyt onkin huononevaan suuntaan, näyttää kansainvälisesti olevan, niin jonakin hetkenä tarvitaan taas niitä resursseja, työvoimaa, myöskin uuteen kasvuun.

Toinen hyvä elementti oli, että lähdettiin vastaan tulemaan myöskin tuloveroasteikoissa, jolloin annettiin signaali siitä, että työnteko on aina kannattavaa.

Kolmantena kysymyksenä nostan esiin tämän sovitellun työttömyysetuuden parantamisen, ja sehän merkitsee todellakin tuhansille osa-aikatyöntekijöille sosiaaliturvan ja työnteon parempaa yhteensovittamista, eli on järkevämpää tehdä töitä ja on kannustavampaa tehdä töitä. Tässä oma toiveeni on myöskin se, että pystyisimme todellakin löytämään myöskin työttömille ihmisille, jotka ovat perustoimeentulon varassa, sellaisen rakenteen, että jokainen työpäivä olisi järkevä, löydettäisiin tällainen ketju työpaikkoihin pidemmällä aikavälillä ja myöskin tästä työttömyydestä työpaikkaan.

Sitten vielä yksi tärkeä asia, jonka halusin nostaa esille, on työrauhan ylläpitäminen. Nyt kun on tehty tämä raamisopimus, niin toivotaan ja uskotaan, että se johtaa myöskin siihen, että työrauha säilyy jatkossa eli tämä lohko on turvattu eli ei tulisi mitään laittomia lakkoja ja vastaavia. Kun on sopimus tehty eri osapuolten välillä, niin on erittäin oleellista, että sitä myöskin kunnioitetaan.

Lasse Männistö /kok:

Arvoisa puhemies! Tosiaan haluan vielä tässäkin onnitella työmarkkinaratkaisun tehneitä työmarkkinaosapuolia sekä hallitusta tästä vastuullisesta ja luottamusta herättävästä raamiratkaisusta. Raamit ja keskitetty sopiminen tuskin vakiintuvat uudelleen pysyviksi tavoiksi toimia kaikissa tilanteissa, mutta tässä äärettömän epävarmassa taloustilanteessa raamisopu vakautti taloutta ja paransi sen ennustettavuutta rakentaen luottamusta laajalti.

Hallitus tukee tällä omalla panoksellaan kasvua ja suomalaista työllisyyttä. Yhteisöveron alennus 0,5 prosenttiyksiköllä hallitusohjelmassa sovitun lisäksi, TyEL-maksun nousun kompensointi ja ansiotuloverotuksen kevennys ovat ikään kuin öljyä talouden moottoriin. Ja yhdyn kyllä edustaja Jaskarin esiin nostamaan kehuun siltäkin osin, että tämä lomautuspäivärahojen rahoitukseen osallistuminen toivottavasti johtaa siihen, ettei nähdä irtisanomisia siinä mitassa, missä muuten nähtäisiin.

Sen lisäksi haluan nostaa esiin hallituksen tekemän sitoumuksen siitä, että vuoden 2013 alusta otetaan käyttöön erillinen verokannustin joko yritysten t&k-toimintaan tai kohdennettuna kasvuyrittäjyyteen. Teollisuuden rakennemuutoksen johdosta yhä suurempi osa meidän hyvinvoinnistamme syntyy tulevaisuudessa kasvuyritysten, etenkin palvelusektorin kasvuyritysten, toimesta. Tämä ei tietenkään korvaa teollisuutta tai tarvetta panostaa teollisuutemme kilpailukykyyn, mutta aivan varmasti kasvuyrittäjyys ja kasvuhakuiset ja kasvuhaluiset yrittäjät ja yritykset paitsi laajentavat hyvinvointimme pohjaa myös kasvattavat hyvinvointia.

Useiden yrittäjien sekä etenkin Aalto-yliopiston piiristä noussut kasvuyrittäjyyden kevät tarvitsee kuitenkin tuekseen valtion toimia, etenkin yritysten aikaisen ja kasvuvaiheen rahoituksessa. Sen saatavuudessa on haasteita, ja silloinkin, kun kasvuhaluiset ja kasvuhakuiset yritykset saavat rahoitusta, liian usein myydään merkittävä määrä omistuksesta liian varhaisessa vaiheessa ulkomaille. Eli tarvitsemme todella kannustimia yksityisten sijoittajien riskinotolle, jotka edelleen edistävät yritysten kasvuhakuisuutta ja yritysten riskinottoa. Tähän voidaan kannustaa verotuksella muiden keinojen ohella. Näkisinkin, että tällainen kasvuyrittäjyyden verokannustin kohdennettuna nimenomaan yksityisten henkilöiden kasvuyrityksiin tekemiin sijoituksiin edelleen parantaisi edellytyksiä talouskasvulle ja tuleville menestystarinoille Suomesta. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että sekä listattujen että listaamattomien yhtiöiden osalta yksityissijoittajien sijoitukset näihin yrityksiin olisivat samalla viivalla myös mahdollisten tappioiden verovähennysten osalta.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että raamisopimus saatiin aikaan. Työrauha ja vakaus ovat todella tärkeitä asioita, että saamme toimitettua tavarat niitä tilanneille ulkomaalaisille ja saamme valuuttaa tänne Suomeen. Toivon todella, että me pärjäämme tämän sopimuksen kanssa niin, että olemme niin kilpailukykyisiä, että niitä tavaratilauksia tulee ilman euron devalvaatiota tai setelin painamista. Voi olla, että sekin aika nähdään, että ilman näitä emme selviä.

Olen samaa mieltä monista edustaja Jaskarin ja Männistönkin esiin nostamista hyvistä asioista, mitä tässä tupossa ja valtion vastaantulossa oli, mutta sen sijaan olen surullinen, hämmästynyt ja jopa kauhuissani siitä, että kokoomusta eivät kiinnosta tippaakaan enää samapalkkaisuustoimet, eivät tunnu kiinnostavan valtiovarainministeri Urpilaistakaan, kun hän totesi, ettei se ole hallituksen asia millään lailla, se on työmarkkinaosapuolien asia — näin hän tuossa aitiossa äsken totesi. Mielestäni samapalkkaisuustoimia tulee tehdä aina ja joka paikassa. Missä on nyt Laura Lähihoitaja? Eikö hän olekaan yhtä tärkeitten vipujen äärellä, kun on hengityskonetta hoitamassa, kuin Antti Ahtaaja, joka hoitaa niitä vipuja trukin puikoissa?

Haluan kysyä samapalkkaisuustoimien lisäksi, missä on pienyrittäjien muistaminen kokoomuksen toimesta. Kokoomusta eivät ole kiinnostaneet ketkään muut yrittäjät kuin osakeyhtiöyrittäjät. Kaikilla muilla verotus kiristyy, ja energiaverotuksen kautta tulee vielä tuplaveronkiristyksiä. Edustaja Östman oli samasta asiasta huolissaan, ja voinkin sekä kokoomuksen edustajille että Östmanille kertoa, että keskustalla on rinnakkainen talousarvioaloite, jossa tämä pääomatulovero toiminimien ja muiden yrittäjien kohdalla, joilla tämä epäreilu verokohtelu on, otetaan huomioon vain 90-prosenttisesti. Sitä kannattaa kannattaa sitten, kun se tänne äänestyksiin tulee, jos oikeasti ollaan huolissaan pienyrittäjistä.

Missä on lähiruuan tuotannon puolustaminen? Kaksinaamaisesti puhutaan erittäin kauniisti siitä, että lähiruokaa pitäisi tuottaa, kun samaan aikaan maanviljelijöille koituvat 5 prosentin leikkaukset ja toiset saavat tupossa 4,3 prosenttia plus vielä veronkevennyksinä 2,7. Ne ovat toki ansaittuja, ja niillä ostetaan työrauhaa, mutta miltä mahtaa viljelijöistä tuntua, kun heille kohdistuvat tällaiset palkanmenetykset hallituksen toimesta, kun he nyt jo kipuilevat kannattavuusrajan kynnyksellä? On hyvä, että keskustan painostuksella saimme poistettua energiaveromätkyt, mutta olisin mielelläni syönyt jatkossakin esimerkiksi suomalaista tomaattia. Kasvihuonetuottajat eivät pääse energiaveroleikkurin piiriin, mistä myös edustaja Nylund oli huolissaan.

Missä olivat tupopöydästä pienituloisten asiat? Aina kun palkankorotuksia tehdään prosenttiperusteisesti, missä on niiden huomioiminen, jotka ovat matalapalkka-alalla kaupan kassoina, osatyöntekijöinä, niin kuin hyvin monesti nykyään esimerkiksi S-ryhmässä kaikki uusimmat palkatut henkilöt ovat osa-aikatyöntekijöitä? Koko ajan palkkakehityksessä jäädään jälkeen. Näille asioille hallitus voisi omilla toimillaan tehdä jotain, samoin kuin niille, jotka eivät palkkatyössä ole vaan muuten ovat pienituloisia, mistä edustaja Tuupainenkin moneen kertaan puhui.

Siis kertaan vielä: tupopöydissä ja hallituksen vastaantulopaketissa unohdettiin naiset, pienyrittäjät, suomalainen ruuantuotanto ja pienituloiset ihmiset.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Kalmarin puheeseen voi vaan todeta, että ehkä me olemme lukeneet eri hallitusohjelmaa, eri budjettia ja eri raamisopimusta. (Matti Saarinen: Eri maailmoista!) — Eri maailmoista ovat todellakin. — Oikein ilolla yhdyn siihen laajaan kiittelijöiden joukkoon, jota olemme nyt tämän parin tunnin ajan kuulleet. Raamisopimus on juurikin sellainen, jota tämä Suomi tarvitsee sekä työrauhan että maltillisen palkkaratkaisun aikaansaamiseksi.

Kun meillä on täällä pitkät logistiset ketjut, niin teollisuudellemme toimitusvarmuus on ensiarvoisen tärkeää. Tämä raamisopimus on myös valtavan hyvä signaali siitä, että Suomi on luotettava kumppani. Tähän maahan voi myös hyvin mielin uskaltaa sijoittaa ja tuoda omaa liiketoimintaansa. Raamisopimus myös luo eväitä kasvulle, vaikka me tiedämmekin, että edessä on näkyvillä hyvin pitkä hyvin hitaan kasvun aika. Mutta kuitenkin, kun tässä on mukana 94 prosenttia palkansaajista yksityiseltä puolelta ja 100 prosenttia julkiselta puolelta, voimme kyllä aidosti sanoa, että tämä on kattava palkkaratkaisu ja tällä pystytään myös turvaamaan palkansaajien ostovoimaa. Sen lisäksi tämähän on erinomainen myös työnantajapuolelle, millä varmistetaan myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Edustajat Männistö ja Jaskari tuossa ottivat jo ansiokkaasti esiin näitä hyviä asioita, mitä yrityksille tulee, muun muassa yhteisöveron alennuksen. Ja ennen kaikkea energiaveroleikkuri on sellainen, mikä on syytä nostaa esiin, kun me olemme kuitenkin hyvin riippuvaisia metsä- ja metalliteollisuudesta.

Tänään jossakin lehdessä uutisoitiin, että professori Alf Rehn kehottaa Suomea keskittymään kolmeen v:hen elikkä veteen, viemäreihin ja vanhustenhuoltoon. Varmasti nämä ovat niitä aloja, joilta on mahdollista saada uusia innovaatioita ja vientituotteita. Olenkin sitä mieltä, että kun ministeri Häkämiehen johdolla nyt ensi kevääksi tehdään selvitys t&k-vähennyksistä tai kasvuyrittäjyyden tukemisesta, niin kasvuyrittäjyys pitäisi ottaa erityisen tarkkailun alle, sillä meillä on valitettavan paljon sellaisia toimialoja, tuotteita, joita keskeneräisinä joudutaan myymään maailmalle, kun Suomesta puuttuvat pääomat, esimerkkeinä tästä life science -toimiala ja lääkekehitys, joista ei löydy enää riittävästi lisärahoitusta.

Erittäin hyvä asia tässä on myös se, että on laadullisia parannuksia työelämään. Me kaikki tiedämme, että laadukas työelämä myös pidentää työuria. Koulutus- ja työhyvinvointivähennys on nyt tutkimuksen alla: miten me pystymme ylläpitämään korkeaa osaamista, kannustamaan elinikäiseen oppimiseen, luomaan ikäohjelmia, kun olemme jo useasti kuulleet, että yli 55-vuotiailla voi olla vaikeuksia työllistyä. Ennen kaikkea haluan korostaa tässä myös sitä, että meidän pitää pystyä kehittämään suomalaista johtamista. Työhyvinvointi, motivaatio työpaikalla, työn organisointi — ne ovat niitä asioita, millä me voimme myös vaikuttaa työurien pidentymiseen erittäin merkittävästi.

Sitten oikeastaan viimeisenä asiana työn ja perheen yhteensovittaminen. Isyysvapaan lisääminen on todella positiivinen asia, jos sillä saadaan isät kantamaan enemmän vastuuta myös lastenhoidosta, ettei se jää niin paljon äidin vastuulle kuin se tämän päivän tietojen mukaan on.

Samapalkkaisuusohjelmasta on jo tässä kinasteltu useaan otteeseen, mutta koetin kuunnella ministeri Urpilaista hyvin tarkalla korvalla, ja mielestäni hän sanoi niin, että tämä hallitus ei vain tee selvityksiä vaan tämä hallitus myös ryhtyy toimeen, että kun samapalkkaisuusohjelmasta tehtävät selvitykset valmistuvat ensi keväänä, niin silloin on myös sitten valmius ryhtyä tarvittaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin.

Haluaisin myös, että Suomesta tulisi sellainen maa, jossa olisi enemmän perheystävällisiä työpaikkoja. Siinä meillä kaikilla on varmaan oma osamme annettavana.

Sitten vielä naisten tasa-arvosta. Se ei välttämättä kiintiöillä edisty, vaan toivon, että jokainen tulemme valituiksi osaamisemme perusteella.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Eihän tällä raamisopimuksella koko maailmaa pelasteta, muun muassa tätä samapalkkaisuutta, ja ei kyllä maailmaakaan rakennettu päivässä, mutta kyllä tällä Suomelle iso apu kaiken kaikkiaan on yhteiskuntavakauden takaajana. Palkansaajien ja heidän perheidensä tulevaisuuden parempi ennustettavuus on sitä arkipäivän turvallisuutta ja turvaavaa kehitystä, jota tarvitaan aina. Tässä tapauksessa turvallisemman tulevaisuuden nimi on tosiaan "raamisopimus". Se saatiin vaikeina aikoina kasaan. Ammattiliitoissa oli vähintäänkin kohtuullisia paineita muun muassa palkankorotusten suhteen. Tässä vaiheessa jo pitää sanoa se, että tätähän ei rakennettu pelkästään rahalla vaan myöskin laadullisilla kysymyksillä. Näitten yhteisvaikutuksen ansiosta tämä syntyi. Kaiken kaikkiaan minun mielestäni tämä on osoitus suomalaisten työmarkkinoiden toimivuudesta silloin, kun sitä eniten tarvitaan ja annetaan myöskin siihen mahdollisuus. Minä toivon tosi paljon sitä, että tämä routa-aika, joka alkoi keskitettyjen osalta vuonna 2007, on päättynyt ja me voimme palata parin vuoden päästä samanlaiseen, samantyyppiseen keskitettyyn ratkaisuun, sillä sitä tämä 5,3-miljoonainen kansa, pärjätäkseen tässä globaalissa kilpailussa, tarvitsee.

Ihan muutama sana, kun puhemiehen antamaan 3 minuuttiin vielä hetki on aikaa:

Muutamia yksityiskohtia nostan esille, jotka olivat niitä laadullisia kysymyksiä — joilla tämä asia ratkaistiin myöskin, ei siis pelkällä rahalla: työttömyysturvalain uudistusta yksinkertaistetaan, lomapalkan jaksotus on todella iso asia, vuorottelukorvaus säilyy jatkossakin samantasoisena kuin se tähän asti on ollut, isyysvapaa pitenee. Suurena, suurena asiana siellä on tekstikysymyksissä olemassa työuran aikana ihmisen kouluttautuminen ja mahdolliset puskurirahastot siihen, että silloin kun töitä ei ole, pystytään kouluttamaan eikä tarvitse edes välttämättä lomauttaa ja kaikkein vähiten vielä irtisanoa. Työrauha on tärkeä asia, äärimmäisen tärkeä.

Haluan vaan vielä ihan lopuksi todeta sen, minkä totesin tuossa debattikeskustelussa, että tämän sopimuksen arvo on Suomen valtiolle, Suomen hallitukselle enemmän kuin 410 miljoonaa euroa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Täysistunto keskeytetään, ja se jatkuu kello 16.

Täysistunto keskeytettiin kello 14.02.
Täysistuntoa jatkettiin kello 16.01. Puhetta johti ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Eduskunnan täysistunto jatkuu ja samoin lähetekeskustelu hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2011 neljänneksi lisätalousarvioksi.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hieno asia, että pitkien neuvottelujen jälkeen maahan saatiin näin kattava työelämän raamiratkaisu. Se antaa työrauhan pitkäksi aikaa eteenpäin ilman kaiken lamauttavia lakkoja. Laajapohjainen raamiratkaisu myös turvaa osaltaan suomalaista kilpailukykyä ja työpaikkoja. Työmarkkinoiden raamiratkaisu on osa laajempaa yhteiskuntasopimusta, minkä perään keskustakin on puhunut jo pitkään. Yhteiskunnan rattaat pyörivät työelämän kautta jokaisen suomalaisen panoksella. On hyvä asia myös, että vuorotteluvapaajärjestelmästä ei sitten tingittykään ja että perhevapaiden käyttöön perheet saavat entistä enemmän valinnanvapauksia.

Työelämä- ja tasa-arvokysymykset ja erityisesti palkkatasa-arvo vaativat kuitenkin jatkuvaa huomiota ja toimia. Tasa-arvoinen palkkaus on oikeudenmukaisen työelämän keskeinen tekijä. Naisen palkka on edelleen kaikkien tutkimusten mukaan vain noin 82 senttiä miehen euroon verrattuna, ja niin sanottua selittämätöntäkin palkan eroa on vielä noin 6—10 prosenttia. Tähän epäkohtaan hallituksella olisi raamineuvotteluissa ollut mahdollisuus puuttua, mutta se jätti tilaisuuden käyttämättä.

Pääministeri Kataisen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut samapalkkaisuusohjelmaan. Ohjelman tarkoituksena on toteuttaa sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä, sillä periaatteella jokaisella suomalaisella työpaikalla. Lopputuloksen on oltava eriarvoisuuden nollatoleranssi ja täysi palkkatasa-arvo. Samapalkkaisuusohjelmaan kirjattu tavoite on realistisemmin kuitenkin kaventaa palkkaeroja 15 prosenttiin seuraavien kolmen vuoden aikana. Edes tähän tavoitteeseen hallitus ei ole mitenkään määrätietoisesti pyrkinyt noissa käydyissä neuvotteluissa. Prosenttikorotus tuo parempipalkkaisille, miesvaltaisille aloille suuremman korotuksen, ja tilipäivinä erot siis yhä vain kasvavat.

Hallituksella olisi ollut jo paikkoja tasa-arvoisen palkkauksen edistämiselle. Hallituksen päätös ulkoistaa Puolustusvoimien ruokahuolto sekä kuntien valtionosuuksien rajut leikkaukset ovat konkreettisia hallituksen toimia vain kasvattaa mies- ja naisvaltaisten alojen palkkojen eroja. Voi vain todeta, että hallitus ei ottanut tosissaan palkkakysymystä. Se seurasi toimettomana sivusta, kun palkkaerojen kaventamistavoitteet liukuivat taas kerran tulevaisuuteen. Nyt olisi ollut monta tuhannen taalan paikkaa toimia ja vetää neuvotteluja oikeaan suuntaan tässä asiassa, esimerkiksi neuvottelujen ollessa jumiutuneina. Miksi naispalkka- tai matalapalkkaerien käyttöä ei vaadittu? Miksi oikeudenmukaisuuteen ei laskettu kuuluvan palkkatasa-arvoa?

Selvitys palkkatasa-arvon epäkohtien perimmäisistä syistä on vihdoin jo tehtävä. Perinpohjainen palkkakartoitus saattaisi palkkauksen perusteet selkeästi näkyviin. Palkkakartoitus tekisi tämän ongelman läpinäkyväksi, jolloin siihen olisi helpompi puuttua. Neuvottelutuloksessa luvataan kolmikantaisesti selvittää kartoituksen toimivuutta ja tarpeita. Toivon, että tämä selvitys toteutuessaan lähtee oikeasti hyvin käyntiin, ja näinhän meille luvattiin, että ensi toukokuussa asiaa ollaan viemässä eteenpäin. Sitä tullaan seuraamaan.

Arvoisa puhemies! Niin hyvä asia kuin palkkaraamista sopiminen yhteiskunnan kokonaisvastuun kannalta onkin, ovat jotkut heikoimmat jääneet tästä sopimuksesta sivuun. Kuka esimerkiksi pitää maatalousyrittäjien, muiden pienyrittäjien tai opiskelijoiden puolia? Näillä joukoilla ei ole vipuvoimaa neuvotteluissa, ja äänekkäimmin huutava on saanut taas sen, mihin normi on sitten perustunut. Olisi ollut hallituksen tehtävä puolustaa työmarkkinoiden heikoimpia.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Elsi Katainen totesi, että hallitus ei ottanut tosissaan palkka-asiaa. On aika pöyristyttävää todeta niin samaan aikaan, kun Suomeen on syntynyt Suomen historian kattavin työllisyyssopimus, jonka sisällä on 94 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä ja 100 prosenttia julkisen puolen työntekijöistä. Kun näitä keskustalaisten puheita kuuntelee, niin kyllä tulee sellainen olo, että happamia ovat pihlajanmarjat. Nyt on tehty ratkaisu suuresta raamista, joka on historian kattavin, ja raamin sisällä ratkaisut tehdään liittokohtaisesti. Siellä varmistetaan, että tasa-arvoerät tulevat, kohdennetaan ja hoidetaan näitä kysymyksiä, joita keskustalaiset ovat täällä esille nostaneet ja haluavat tehdä minun mielestäni vähän halpamaisella tavalla politiikkaa tästä itse asiassa erittäin hienosta asiasta, josta toivoisin, että keskustakin osaisi iloita. Tämä on suomalaisen työn voitto.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen edustajalle on ihan pakko huomauttaa siitä, että tänään on kiittämästä päästyä kiitelty raamiratkaisua. Me olemme kaikki siitä iloisia ja tyytyväisiä, että tällä tavalla on saatu työrauha suomalaisille työmarkkinoille, mutta puutteitakin on, ja yksi aivan selkeä puute on se, että samapalkkaisuusohjelma ei millään tavalla ole edistynyt. Päinvastoin palkkaeroja vaan on kasvatettu, yhtenä esimerkkinä esimerkiksi se, että tämä hallitus päätti ulkoistaa Puolustusvoimain ruokahuollon ja sillä tavalla ollaan jopa 200—400 eurolla laskemassa noitten naisten palkkoja. Olisiko koskaan, ikinä miesvaltaisille aloille sallittu moista alennusta?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin, niin kuin edustaja Elsi Katainen sanoi, keskusta on täällä antanut tunnustusta sille, että syntyi raamisopimus, ja erityisesti työmarkkinajärjestöille, joilla oli vastuuntuntoa katsoa suomalaisen yhteiskunnan kannalta, voi sanoa, erittäin kriittisellä hetkellä tulevaisuuteen ja hakea maltillinen ratkaisu, jolla kuitenkin vahvistettiin ostovoimaa. Ja siitä pitää olla ylpeä, että meillä tämän sopimusyhteiskunnan perusta on edelleenkin voimassa ja sitä pystyttiin tältä osin elvyttämään.

Mutta on selvää, että täydellistähän tästäkään ratkaisusta ei tullut. Täällä on kiinnitetty huomiota tähän kilpailukykyä vahvistavaan elementtiin. Tietysti on erittäin tärkeää, että Suomi menestyy, ja totta kai keskusta kantaa huolta palkkatasa-arvosta ja samapalkkaisuudesta. Tietenkin olisi toivottavaa, että myös kokoomuksessa olisi niitä voimia, jotka kantaisivat huolta siitä naisten ja miesten samapalkkaisuudesta. Ymmärsin täysin edustaja Elsi Kataisen huolen tästä meidän naisjärjestömme puheenjohtajana, ja toivottavasti sitä ei kokoomuksessakaan väärin ymmärretä vaan tuetaan keskustan hyviä pyrkimyksiä tältäkin osin.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä laajassa, Suomen historian laajimmassa, työllisyyssopimuksessa, raamisopimuksessa, päätettiin nimenomaan suomalaisesta työllisyydestä, suomalaisesta työstä, ja tällä ratkaisulla tehdään erittäin suuri palvelus suomalaisille työpaikoille, sitä kautta suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Samaan aikaan, kun maailmanlaajuiset epävarmuustekijät ovat suuria, on hienoa, että Suomessa on tämä huomattu ja yhdessä paiskattu kättä siinä vaiheessa, kun olemme olleet palkoista sopimassa, sillä palkat ovat niitä asioita, joista päätetään suomalaisissa pöydissä, ja nyt niistä on päätetty yhdessä työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen kanssa. Tässä paketissa tulee paljon erinomaisia asioita, jotka takaavat ostovoiman mutta parantavat myös suomalaista työelämää, muun muassa isyysvapaata tulemme pidentämään, ja nämä ovat sellaisia asioita, että on kiva, että edustaja Rantakangaskin niistä iloitsee.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä yhteen hiileen puhaltaminen on nyt näinä aikoina erittäin tärkeää, ja voi olla todella tyytyväinen, että pitkien neuvottelujen jälkeen tähän raamisopimukseen päästiin. Se, mitä tässä on esiin otettu tasa-arvokysymyksistä ja niihin liittyvistä asioista, on erittäin tärkeä asia. Mutta esimerkiksi nämä perhevapaat, joista edustaja Heinonenkin totesi, kyllä auttavat myös tasa-arvon lisäämisessä ja siinä, että eri sukupuolilla on mahdollisuus tehdä työtä erilaisissa elämänvaiheissa. Näen tämän erittäin tärkeänä lisäkohtana tässä.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä naisten ja miesten välinen palkkaero on tietysti kiehtonut monia syventämään osaamistaan, ja se, että väitetään edelleenkin, että naisten euro on 85—90 senttiä, osoittautuu aika virheelliseksi sen jälkeen, kun korjataan nämä eri toimialoilla olevien keskinäisten suhteiden erot, kuinka paljon milläkin toimialalla on naisia ja miehiä, ja vastaavasti se, missä asemassa organisaatiota on. Se ero supistuu lähes olemattomaksi. Tästä on Tilastokeskuksen varsin kattava selvitys olemassa. Sen sijaan voidaan sanoa näin, että samasta työsuorituksesta Suomessa saa sukupuolesta riippumatta suunnilleen saman ansion.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Kataiselle, ja sen jälkeen menemme puhujalistaan.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lehti viittasi varmaan juuri asiaan, minkä tuolta pöntöstäkin äsken sanoin. Elikkä näitä niin sanottuja selittämättömiä palkan eroja toki on tutkittu. On siivottu pois esimerkiksi se asia, että miehet ja naiset valikoituvat erilaisille aloille. Vaikka tämänkin tekijän ottaisi pois ja kaikki muutkin tekijät, niin näitä selittämättömiä palkan eroja jää noin 6—10 prosenttia, joiden on todettu johtuvan pelkästään siitä, että palkkatasa-arvon edistyminen ei ole todellakaan todellista, vaikka nämä ottaisikin pois. Niin kuin edustaja Outi Mäkelä sanoi, niin perhevapaat, isyysvapaat ovat edistyneet toivotulla tavalla, mutta edelleen vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset kaatuvat kokonaan naisvaltaisten työnantajien niskoille. Se on eriarvoistava asia, josta täytyy löytää joku ratkaisu.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, sitten puhujalistaan.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Elämme hyvin haasteellisia aikoja, kuten kaikki tiedämme, mutta jos nyt vaivumme toivottomuuden tilaan, silloin on peli varmasti menetetty. Kaikki tulevaisuudenuskoa lisäävät toimenpiteet ja uutiset ovat nyt enemmän kuin tervetulleita.

Nyt aikaansaatu raamisopimus lisää luottamusta yhteiskunnassa ja sitä kautta myös tulevaisuudenuskoa. Minun on hyvin vaikea ymmärtää, miten näin hyvästä ja odotetusta asiasta halutaan väkisin löytää niin paljon kielteistä. Monet niistä asioista, joita on täällä tämän iltapäivän aikana kritisoitu, eivät edes kuulu raamisopimuksen pariin, ja toisaalta mikään sopimus ei voi varmasti kerralla parantaa koko maailmaa. Täydellistä sopimusta ei voi saada, koska eri tahojen näkökulmat poikkeavat aina sen verran toisistaan.

Nyt toivonkin, että voisimme näistä luonnollisista poliittisista näkemyseroistamme huolimatta yhdessä viestiä tästä raamisopimuksesta myönteisiä asioita eteenpäin ja tuoda niitä hyviä asioita, mitä saadaan aikaan, yhteiskuntaan ja työelämään ja sillä tavalla oltaisiin luomassa uskoa tulevaisuuteen. Me olemme kansakuntana nyt samassa veneessä, ja nyt on erityisen tärkeää soutaa tätä venettä samaan suuntaan.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa puhemies! Jos isäntä pärjää, niin pärjää myös duunari. Näin sanotaan Pohjanmaalla, ja Pohjanmaalla arvostetaan yrittäjyyttä ja työntekoa. Tehty raamisopimus osoittaa sekä vastuuta että välittämistä, ja minusta vastuu alkaa siitä, että välittää. Sekä työnantaja- että työntekijäpuolella on selkeästi vastuunkantoa ja myöskin välittämistä koko Suomesta. Iso sulka hallituksen hattuun!

Viime kesänä olin Wärtsilä Finlandin eräässä seminaarissa Vaasassa, ja siellä Wärtsilä Finlandin toimistosta Ole Johansson kertoi, että kun Wärtsilä investoi joihinkin uusiin tehtaisiin, ei ole mitään etukäteistietoa siitä, missä maassa tai millä paikkakunnalla tämä tulee tapahtumaan — me vaasalaiset kuvittelimme, että me saamme Vaasaan uutta tehdastuotantoa. Minä toivon ja uskon, että tämä raamisopimus on osana, kun yritykset, isot ja pienet, harkitsevat tuotantonsa siirtämistä ja investointien siirtämistä muihin maihin.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen kuvasi tätä syntynyttä työllisyyssopimusta niin, että raamisopimuksella estettiin inflatorinen palkkakilpailu. Hän totesi myös, että sopimus tuo ennustettavuutta talouteen, se on tasapuolinen ja tasapainoinen, vaikka se voi joillain aloilla tuntua kalliilta.

SAK:n eli työntekijäpuolen Lauri Lyly totesi, että tämä on suomalaisen työmarkkinamallin voitto. Hän kuvasi päivää historialliseksi päiväksi, ja raamisopimuksella saatiin sovittua sellaisia asioita, joita Lylyn mukaan ei olisi ollut mahdollista liittopöydissä sopia.

Myös työministeri Lauri Ihalainen, joka oli hetki sitten tätä keskustelua seuraamassa ja on erittäin ratkaiseva tekijä tämän sopimuksen synnyssä, totesi, että tulos kertoo, että suomalainen sopimusyhteiskunta on voimissaan.

Toinen tämän sopimuksen tärkeä arkkitehti politiikan puolelta, pääministeri Jyrki Katainen, taasen totesi, että sopimus tuo talouteen vakautta ja ennustettavuutta sekä vähentää riskejä. Katainen jatkoi toteamalla, että raamisopimus on historiallisen kattava, ja niin kuin tuossa debatoinnissa hetki sitten esille tuotiin, sopimuksen kattavuus on noin 1,7 miljoonaa suomalaista eli 94 prosenttia maamme palkansaajista.

Arvoisa puhemies! Tämä työllisyyssopimus osoittaa sen, että meillä Suomessa paiskataan edelleenkin kättä ja sovitaan, kun isänmaa on vaarassa. Siitä tämä työllisyyssopimus, raamisopimus, on erinomainen merkki. Työllisyyssopimus on parasta, mistä tässä tilanteessa pystyimme edes haaveilemaan, ja se on ensiarvoisen tärkeä tässä taloustilanteessa, taantuman kynnyksellä, kotimaan taantuman kynnyksellä mutta myös maailmanlaajuisen epävarman taloustilanteen aikana. Pahaa pelkään, että talous tulee menemään entistä vaikeampaan suuntaan, ja silloin on tärkeää, että me suomalaiset teemme ne ratkaisut, jotka me voimme, ja nämä palkkaratkaisut ovat nimenomaan niitä kysymyksiä. Tämä osoittaa selkeää vastuullisuutta suomalaisen työnteon kannattavuudesta, suomalaisen työn kannattavuudesta, mutta myös maamme kilpailukyvystä. Raamisopimus on myös minun mielestäni erittäin hyvä osoitus siitä, että vaikeassa tilanteessa meillä Suomessa löytyy tahtoa ratkaista asioita. Meillä on edessä sellaisia työelämän kysymyksiä, joissa toivottavasti tätä samaa rohkeutta edelleen löytyy.

Arvoisa puhemies! Tämä sopimus ei syntynyt pelkästään työntekijöiden ja työnantajien toimesta, vaan tässä ratkaisevana ja tärkeänä tekijänä oli myös pääministeri Jyrki Kataisen hallitus, joka silloin kertoi, että jos saadaan aikaan kattavuudeltaan riittävän laaja raamisopimus, niin valtiovalta tulee mukaan omalla osuudellaan siihen. Se oli tärkeä viesti, ja se viesti otettiin niin työntekijöiden kuin työnantajienkin puolella vakavasti vastaan ja sen mukaan toimittiin.

Tämä raamiratkaisu tuo ennustettavuutta meidän maamme hyvin epävarmaan taloustilanteeseen, ja kovassa globaalissa kilpailussa työmarkkinasiat ovat sellaisia, joista me voimme täysin itse päättää, ja niin nyt on myös päätetty. Tämä hallituksen vastaantulopaketti, joka tuon raami-sopimuksen, työllisyyssopimuksen, jälkeen tehtiin, pitää sisällään erittäin paljon elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevia elementtejä, myös palkansaajien turvaan ja työelämän laatuun liittyviä parannuksia. Esimerkiksi sovitellun työttömyysetuuden parantaminen merkitsee tuhansille suomalaisille osa-aikatyöntekijöille sosiaaliturvan ja työnteon yhteensovittamista tavalla, joka kannustaa työntekoon.

Valtion osallistumisella kahtena seuraavana vuotena lomautuspäivärahojen rahoitukseen voidaan puolestaan välttää työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen nousu, joka muutoin olisi ollut ensi vuonna välttämätön. Maksujen pitäminen vakaalla tasolla on suhdannetilanteen näkökulmasta erinomainen asia.

Keskustelussa hetki sitten nousi hyvin vahvasti esille se, millä tavalla tämä tulee vaikuttamaan meidän palkkatasa-arvoomme, naisten ja miesten väliseen palkkatasa-arvoon. Nyt pitää muistaa, että tässä isossa sopimuksessa, työllisyyssopimuksessa, raamisopimuksessa, päätettiin nimenomaan palkkamaltista, yleisestä suuresta kuvasta, plus sitten näistä työelämän kehittämisistä. Mutta tämän jälkeen näitä kysymyksiä, joita esille on nostettu, muun muassa nais- ja miesalojen palkkatasa-arvosta tai naisten ja miesten palkkatasa-arvosta, otetaan edelleen esille liittokohtaisissa neuvotteluissa tuon yhdessä sovitun raamin mukaisesti. Siellä tullaan varmistamaan, että tasa-arvoerät tulevat sinne, missä niitä tarvitaan, ja siellä kohdennetaan ja hoidetaan niitä kysymyksiä, joita täällä tänään on esille nostettu.

Arvoisa puhemies! Tämä on sopimus, joka ansaitsee runsaasti kiitosta, ja ennen muuta kiitosta ansaitsevat suomalaiset työntekijät, työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestöt, että heiltä löytyi vaikeassa tilanteessa yhteistä tahtoa ja malttia ja sopimisen kulttuuria ja ratkaisuja viedä suomalaista taloutta vakaalla tavalla eteenpäin. Tämä on työllisyyssopimus, joka on historiamme kattavin. Se pitää sisällään julkiselta puolelta 100 prosenttia suomalaisista työntekijöistä ja yksityiseltäkin puolelta 94 prosenttia. Uskon, että tämä osoittaa hyvin sitä tietä eteenpäin, jolla Suomi tulee tästäkin haastavasta taloustilanteesta selviämään.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tähän raamisopimukseen on liitetty velvoittava tehtävä hallitukselle kevään kuluessa tuoda esitys bisnesenkeleiden uudesta verokohtelusta ja mahdollisena vaihtoehtona sille tuotekehitysvähennys yrityksille, jotka sitä tekevät. Molemmat ovat olleet julkisuudessa jo useita vuosia ja ovat eri maissa jo saaneet sovellutuksiakin.

Bisnesenkelin kohdalla mielestäni on suuri eettinen ongelma, joka korostuu silloin, kun alkuperäinen yrittäjä ottaa bisnesenkelit oman yrityksensä osakkaaksi, mahdollisesti enemmistöosakkaaksi, ja jo tällöin itse asiassa usein osakassopimuksessa sovitaan siitä, että yritys pyritään myymään jollekin toiselle, ja silloin pääoman sijoittaja, bisnesenkeli, saa oman tulonsa, samoin kuin tietysti alkuperäinen yrittäjäkin. Ajatus on ollut se, että mikäli bisnesenkeli sijoittaa voiton uuteen liiketoimintaan, hän saisi käyttää ilman veroseuraamuksia tämän syntyneen voiton. Taustalla on se, että rahastoyhtiöt ovat voineet sijoittaa ilman veroseuraamuksia periaatteessa samalla lailla. Nyt kuitenkin syntyy ongelma: miksi alkuperäinen yrittäjä joutuisi verokohtelun kohteeksi, kun toinen, vähän aikaa — useimmiten muutaman vuoden — mukana ollut, selviäisi ilman veroa? Samaan aikaan usein bisnesenkelit voivat hajauttaa varallisuuttaan. Yrittäjälle se on suhteellisen harvinaista.

Mielestäni tämä eettinen ongelma voitaisiin ratkaista siten, että Suomi omaksuisi Ruotsissa olevan verokäytännön, jossa niin sanottu tulolähdejako on poistettu. Tällöin kaikki se pääoma, joka yritystoimintaa myytäessä tai sen aikana olisi käytettävissä, voitaisiin panna enemmän riskialttiiksi kuin tällä hetkellä. Voi sanoa, että pääomaveron progressio ja kiristyminen on johtanut siihen, että siirrytään sellaisiin sijoituskohteisiin, joissa riski on pienempi, jolloin hyötysuhde vastaavasti paranee.

Vielä haasteellisempi on niin sanotun tuotekehitystuen myöntäminen, jonka lähtökohtana olisi se, että se annettaisiin tiettynä osana siitä palkkasummasta, joka on kohdistunut tuotekehitykseen. On toki yrityksiä, joissa tuotekehitys on eriytetty. Se voi johtua siitä, että yritys tarvitsee patentin ja sen saamisen suojaamiseksi tuotekehitys tehdään suljetussa piirissä, mutta esimerkiksi palvelualoilla on tyypillistä, että tuotetta, palvelua, kehitetään kaiken aikaa silloin kun sitä asiakkaille tehdään. Tällöin tuotekehityksen irrottaminen erilliseksi palkkasummaksi on käytännössä mahdotonta. Uudet toimialat ovat usein palvelualalla, uudet menestystarinat ovat usein palvelualalla, ja näin ollen, jos tällainen tuotekehitysjärjestys luotaisiin, pelkään pahoin sitä, että syntyisi veroeroosiota: nimitettäisiin henkilöitä tuotekehittelijöiksi, vaikkei heillä siihen sinänsä olisi erityistä syytä, pelkästään sen takia, että saataisiin valtion varoista palkkasummasta tietty summa takaisin.

Mielestäni pääoma on kuitenkin palkansaajan paras liittolainen, varsinkin silloin, kun se on suomalainen ja isänmaallinen. Pääomaa tarvitaan suomalaisen työn tueksi, muuten työtä ei voida tehdä niin tehokkailla laitteilla kuin mitä kilpailutilanne edellyttää, ja tämä pääoman määrä Suomessa varmaan kasvaa 1 prosentista 3:een toimialasta riippuen. Itse asiassa pääoma on myös kaikista liukkain tuotannontekijöistä, ja tässä EU-ympäristössä se voi siirtyä rajojen yli vaivatta. Suomen kannattaisi olla paremminkin pääomaa houkutteleva maa ja pitää ainakin kotimaiset pääomat maassa, niin että niiden verokohtelu ei itse asiassa kääntyisi palkansaajan työttömyydeksi. Tämä kausaliteetti näyttää olevan joko vastenmielinen tai tuntematon, tai ainakaan poliittisessa keskustelussa sitä ei juuri noteerata.

Suomi on myös joutumassa ja joutunut verokilpailuun — Ruotsin ohella — Viron kanssa, ja varsinkin kun uudessa hallitusohjelmassa vanhojen sukuyritysten perintöverokohtelu on kohtuuton, on vaarana, että yritystoimintaa myydään pelkästään sen takia, että perintöveroa joudutaan maksamaan tilanteessa, jossa ei ole kauppahintaa, omaisuus vain siirtyy seuraavalle polvelle. Sen sijaan Ruotsi tähän asiaan on löytänyt ratkaisun. Siellä verotetaan vasta, kun yritys myydään.

Kun halutaan kasvua — ja nykyinen voimassa oleva raamisopimuskin sitä edellyttää — olen huolissani siitä, että pääomat ovat vähitellen karkaamassa tästä maasta siten, että se heikentää työllisyyttä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Minäkin arvostan sitä työrauhavelvoitetta, joka nyt on saatu aikaan noin kahdeksi vuodeksi. Muuten jätän tämän sopimuksen arvioinnin tuonnemmaksi.

Tulin tänne puhumaan sen vuoksi, että minua hämmästyttää tämä maa- ja puutarhatalouden osuus tässä raamisopimuksessa. En ole koskaan kuullut semmoisesta tupotyyppisestä ratkaisusta, jossa tulojen alentamisen pienentämistä kutsutaan tuloratkaisunomaiseksi ratkaisuksi. Hallitushan antoi tässä syysistuntokauden alussa esityksen, jossa se oli leikkaamassa maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautusta noin 40 prosentilla. Nyt sitten luvataan peruuttaa tämä mutta vain kahdeksi vuodeksi eli tämän raamisopimuksen ajaksi. Tämä nykyinen energiatuotteitten valmisteveron palautushan on ollut pysyvää lainsäädäntöä ja on vielä tälläkin hetkellä. Se siitä maatalouden ja puutarhatalouden tuposta.

Minusta olisi ollut ansiokasta tässä tilanteessa ottaa yrittäjät yleisesti huomioon. Eero Lehti puhuu kokoomuksen kansanedustajaksi harvinaisen järkeviä aina, ja olisi tosiaan ihan fiksua ollut antaa tämmöinen esitys, että otettaisiin — uskon, että edustaja Lehtikin sitäkin kannattaa — muutkin kuin osakeyhtiöt huomioon tässä. Nythän osakeyhtiöitten tuloveroprosenttia alennetaan 26 prosentista aina 24,5 prosenttiin, mutta osakeyhtiöitähän on vain puolet esimerkiksi Suomen Yrittäjien jäsenkunnasta. Muut ovat yksityisiä liikkeen- ja ammatinharjoittajia, avoimen ja kommandiittiyhtiön osakkaita, ja heidätkin pitäisi ottaa jollakin tavalla huomioon, mutta heidän verotustaanhan ollaan kiristämässä. Samoin pitäisi ottaa maatalousyrittäjät ja metsätalouden harjoittajat myöskin huomioon. Se voitaisiin toteuttaa aivan hyvin niin, että vain 90 prosenttia tuosta pääomatulosta verotettaisiin uuden verokannan mukaan. Se merkitsisi pääomatuloverotuksen säilymistä yrittäjillä suurin piirtein nykyisellään, ja vain sijoittajien osalta pääomatuloverotus silloin kiristyisi. Toivoisin, että tämmöinen ratkaisu vielä voitaisiin tehdä.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tässä uudessa hallituksen ohjelmassa tätä pääomaverokysymystä ei ole käsitelty sillä huolellisuudella ja tarkkaavaisuudella kuin olisi syytä. Se on nähty vain verotulojen kasvattajana välittömästi eikä ymmärretä sen vaikutusta pidemmän päälle. Nämä muut yhtiömuodot tulisi myös ottaa huomioon tässä verotuksessa, samoin sitten se, että Suomi on joutumassa aidon verokilpailun kohteeksi, mikä näkyy siinä, että tällä hetkellä Viroon on siirtymässä pk-yrityksiä todella kovalla vauhdilla, ja se ei kyllä lupaa pidemmän päälle hyvää.

Yksi yksityiskohta, johon kukaan ei ole vielä puuttunut, on se, että yksityinen yrittäjäperhe joutuu kärsimään perintöverokohtelun mutta esimerkiksi osuustoiminta ei joudu sitä tekemään mutta kilpailee usein samoilla markkinoilla ja saa siitä merkittävän veroedun pääoman muodostumisen kannalta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tähän vaiheeseen kaksi vastauspuheenvuoroa, ja sitten takaisin puhujalistaan.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviranta tuossa jo kehuikin edustaja Lehden hyviä ajatuksia. Voin näihin kehuihin yhtyä. Kehun myös edustaja Kivirannan ajatuksia, hänellä oli hyviä huomioita.

Olisin kuitenkin itse vielä positiivisemmalla asenteella kuin edustaja Kiviranta tämän maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksen kohdalla, koska kyllä meidän edustajien täytyy ottaa huomioon se, että koko ensi vuoden talousarvion loppusumma pitää sisällään nettolainanottoa nyt 7,3 miljardia euroa eikä silloin voida pitää mitään etuuksia ikään kuin saavutettuina etuina, vaan hallitus on todella halunnut tässä täydennetyssä esityksessä, jolla se raamityömarkkinasopimusta tukee, lähteä ottamaan myös viljelijäväestön huomioon. Silloin tämä viljelijäväestölle tuleva parannus — ennen kaikkea aktiivitiloille kohdistuva parannus siinä, että maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautus jatkuu — on aivan reilu kädenojennus maatalousväestön suuntaan.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että yrittäjyydestä puhutaan. Olen itsekin tänään useammassa puheenvuorossa yrittänyt valottaa yhtä epäkohtaa liittyen yritysverotukseen ja aion jatkaa puhumista siitä siihen asti, kunnes epäkohta saadaan korjatuksi. Asia koskee nimenomaan sitä samaa asiaa kuin mihin edustaja Kiviranta ja edustaja Lehti viittasivat omissa puheenvuoroissaan, elikkä nimittäin tätä asiaa, että kun pääomaverokantaa nyt korotetaan ja vain osakeyhtiöiden verokantaa alennetaan, eri yritysmuotojen suhteellinen veroasema muuttuu ja kiristys iskee yrityskentässä erityisesti nettovaroja kartuttaneisiin ja työllistäviin pienyrityksiin. Nämä yrittäjät eivät olleet edustettuina raamisopimusneuvotteluissa, ja siksi tähän asiaan ja tähän epäkohtaan ja sen korjaamiseen hallituksen on syytä palata mitä pikimmin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Kivirannalle.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tähän maatalouden energiatuotteitten valmisteveron palautuksen ikään kuin uudistamiseen tulee, niin tietysti maa- ja puutarhatalous on aina tottunut ottamaan murusetkin vastaan suurella kiitollisuudella. Tämähän on hauskasti juuri sama luku, joka silloin vuoden 2005 maaliskuun niin sanotussa tupossa tuli maataloudelle, ja nyt se sitten on jatkunut tähän saakka ja vielä saa jatkua kaksi vuotta, ja se on nyt sitten tämä maatalouden tupo tässä raamisopimuksessa. Aika koominen asia sinänsä noin tupoksi.

Mutta tosiaan tärkeää olisi ottaa huomioon nämä pienyrittäjät, jotka eivät olleet todellisuudessa missään neuvottelupöydissä. Kun osinkoverotuksesta löytyy ihan toimiva tekninen malli siihen, miten nämä yrittäjät voitaisiin ottaa huomioon pääomatulo-osuuden verotuksessa, niin miksei sitä käytettäisi? Se toimisi käytännössä niin, että 90 prosenttia verotettaisiin esimerkiksi 30 prosentin mukaan ja loppu sitten olisi verovapaata, ihan niin kuin osinkoverotuksessa sama suhde on 70 prosenttia ja 30 prosenttia.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Puhujalistaan.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä raamiratkaisu on erittäin hyvä tässä taloudellisessa tilanteessa, erityisesti senkin takia, että siinä ovat mukana AKT ja ahtaajat, jotka ovat ihan selkeästi kyllä tämän maan lakkoherkin liitto.

Valtion toimenpiteet sopimuksen saamiseksi ovat varmastikin olleet välttämättömiä mutta kuitenkin kielivät siitä, ketkä ovat pöydässä olleet sopimassa. Tämä nyt menee vähän toistoksi, täällä on Östman ottanut esille tämän asian, myös Lehti ja Kiviranta. Kun näihin valtion toimenpiteisiin osana on kuulunut tämän yhteisöveron lasku, se on osa näitä edistämistoimenpiteitä, mutta sen ulkopuolelle jäävät ne yrittäjät, jotka eivät ole tämän yhteisöveron piirissä. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät yli 60 prosenttia yksityisen alan työpaikoista. Nyt kun tämän raamiratkaisun puolesta liputtavat työnantajat ja työntekijätkin ja ilmeisesti näyttäisi siltä, että tämä tulisi jatkossa olemaan se malli, miten neuvotellaan, niin kyllä sinne neuvottelupöytään pitäisi varata paikka myöskin sitten Suomen Yrittäjille ja Suomen Pienyrittäjille. Tämä on ollut aikoinaan tuporatkaisujenkin kanssa esillä, ja sitä on kysytty, muun muassa tänä syksynä myöskin pääministeriltä, ja pääministerin vastaus siihen oli, että Suomessa on sopimisen vapaus. Näin toki on, mutta mielestäni vapautta ei ole se, että yksi merkittävä etujärjestö joutuu kantamaan neuvottelujen seuraukset mutta ei voi itse istua siellä neuvottelupöydässä.

Mauri Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan jo historian vuoksi muutama havainto, muutama kommentti.

Mitä tulee ensinnäkin maatalouden energiaveron palautukseen, niin kannattaisi ehkä pikkasen vielä tätä historiaa käydä läpi, mistä juontuu se esitys, joka vielä tällä hetkellä on voimassa, jonka hallitus meinasi katkaista. Sen juuret ovat siellä vuodessa 2005, mutta se seuraava vaihe oli se, kun silloisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen toimesta esitettiin, että työnantajan kelamaksu poistetaan, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että yrityksille ylipäänsä, osalle, tuli 1,8 prosentin kevennys palkkauskustannuksista ja enimmillään oli 3,8 prosenttia se kelamaksun poisto. Vastaavasti, kun kelamaksu poistettiin, sen vastapuolella päätettiin kiristää energiaverotusta yhteensä lähes 800 miljoonalla eurolla. Maatalousyrittäjille kävi niin, että heidän kohdallaan kyllä energiaverotus kiristyi mutta he eivät saaneet tätä kelamaksun alennuksen hyötyä, niin kuin muut yritykset käytännössä saivat. Tämän seurauksena päätettiin, että tätä veronpalautusta jatketaan, ja sama peruste on edelleenkin olemassa. Ei kelamaksua ole palautettu näille muille yrityksille, muun muotoisille yrityksille, ei ole, ja kun ei ole, niin on johdonmukaista ja loogista, että ilman muuta se huojennus jatkuu 2012 ensimmäisestä päivästä lukien.

Näin ollen mistään uudesta ekstrasta, mistään sellaisesta, jonka voitaisiin luonnehtia olevan jollakin tavalla maatalouden tupoa, tässä ei ole sentinkään vertaa kysymys — siis sentinkään vertaa sellaisesta tässä esityksessä ei ole kysymys. Historiaa kannattaa sen verran tutkia ja muistella ja katsoa, millä perusteilla mitkäkin ratkaisut on aikanaan tehty, ja sitten arvioida, mikä niistä juontuu tännepäin, tälle päivälle, onko joku peruste edelleenkin olemassa, niin että sen huojennuksen totisesti on ihan edelleenkin perusteltua olla olemassa, mikä silloin aikanaan muutama vuosi sitten tehtiin. Tämä oli kommentti äskeiseen keskusteluun.

Mitä vielä nyt itse raamisopimukseen tulee, en siitä enempää — päivällä sitä kiittelin — mutta haluan tässä yhteydessä vaan todeta sen, että tuo raamisopimus aivan välttämättä vaatisi ja olisi vaatinut nyt pikaisia toimia hallitukselta. Sopimus tuo vakautta ja ennustettavuutta mutta nostaa myöskin kustannuksia. Kun näin tapahtuu, sitä suurempi merkitys ja tärkeys olisi sillä, että eri ratkaisuin nyt saataisiin kasvua ja parempaa tuottavuutta aikaiseksi, jolloin hallituksella pitäisi olla sellainen toimenpidepaketti, jolla se reagoi nyt tupo-, raamisopimuksen huomioon ottaen. Kun on se näkymä, mikä talouden kehityksessä tästä edespäin aukeaa, eli selvästikin suunta on kohti taantumaa, nämä tosiasiat huomioon ottaen hallituksen olisi pitänyt ja pitäisi välittömästi tuoda tänne eduskunnan päätettäväksi sellainen toimenpidepaketti ja toimenpidekokonaisuus, jolla vauhditetaan talouden kasvua, parannetaan tuottavuutta, suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä ja sitä kautta meidän iskukykyämme tilanteessa, jossa maailmanmarkkinakysyntä tulee seuraavan vuoden aikaan alentumaan erittäin merkittävästi, erityisesti niissä maissa, jotka ovat Suomen päävientialueita, elikkä euromaissa ja Euroopan unionin jäsenmaissa. Ennusteeni on, että ensi vuoden puolella tai kuluessa nähdään tilanne, jossa Eurooppa sukeltaa todella syvälle. Siihen tilanteeseen kun joudutaan, ratkaisujen korjausliikkeitten tekeminen siinä vaiheessa on myöhäistä, niihin pitäisi ryhtyä nyt ja välittömästi.

Siitä, miksi näin on ja välittömästi pitäisi toimia, minusta edustaja Lehti täällä ihan hyvin jo vähän puhuikin. Hän muun muassa viittasi siihen, kuinka nyt jo suomalaiset yritykset, jotka katsovat, että jonnekin pitää investoida, arvioivat, että investoivat ulos. Yli 5 000 suomalaista yritystä kertoo Keskuskauppakamarin selvityksessä, että heidän investointisuunnitelmansa, sikäli kuin niitä on, suuntautuvat ulos. Toinen esimerkki: EK:n eilen julkistama elinkeinoelämän barometri kertoi siitä, että näkymät ovat entistä synkemmät tuon barometrin mukaan. Kolmas esimerkki siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, ovat nämä suorat sijoitukset ja portfoliosijoitukset Suomesta ulos ja ulkoa Suomeen. On tapahtunut selvä repeämä: Suomeen ei enää sijoiteta niin kuin aikaisemmin ja Suomesta sijoitetaan selvästi enemmän nyt suhteessa ulos kuin ulkoa meille.

Kaikki nämä seikat huomioon ottaen nyt sen sijaan, että leikataan kasvun eväistä — niin kuin osaamisesta, tutkimuksesta, kehittämisestä, niin kuin tännekin hallituksen jakaman esityksen mukaan uusiutuvan energian edistämisestä, näistä toimista, leikataan — sen sijaan, että näin menetellään, pitäisi nyt tuoda toimenpide-esitykset, joilla näihin asioihin, kasvun edellytyksiin, nimenomaan käytettäisiin myös yhteiskunnan kädenojennusta enemmän kuin tällä hetkellä sitä on konsanaan käytettävissä.

Arvoisa puhemies! Mistä niitä voimavaroja saadaan? Keskusta on oman vaihtoehtonsa esittänyt. En käy sitä enää toistamiseen esittämään, tai ties kuinka monta kertaa se on täällä jo esitetty, mutta sanon kuitenkin, että siitä tarpeettomimmasta kuluttamisesta olisi nyt kyettävä leikkaamaan, lähinnä verotuksen keinoin, ja näin saatavia voimavaroja tulisi käyttää sen äsken kuvatun ja haetun kasvun vauhdittamiseen. Hallitus ilmoittaa, että joskus sitten maaliskuussa tai huhtikuussa. Vielä kerran: Tämä on myöhäistä, hallituksen pitäisi toimia nyt. Ellei toimita, on selvää, että Suomi ajautuu ensi vuoden kuluessa taantumaan.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkariselle: Kyllä tässä täytyy todeta tässäkin vaiheessa päivää se vielä, että raamisopimus osaltaan osoittaa sen, että Suomella on selkeä näkemys vakaudesta ja vakauden saamisesta yhdessä sopien. Raamisopimus osaltaan lisää ostovoimaa, mikä osaltaan osoittaa, että Suomessa suhtaudutaan vakavasti tilanteeseen, ja osaltamme niin valtiovarainministerin kuin pääministerinkin puheiden osalta voimme arvioida niin, että Suomi määrätietoisesti pyrkii euromaiden ja EU:n kanssa käytävissä keskusteluissa siihen, että valtioiden keskinäinen valvonta ja vastuu taloudesta ovat kristallinkirkkaasti päällimmäisenä mielessä. Suomi antaa hyvän esimerkin tässä yhteydessä raamisopimuksen myötä.

Arvoisa puhemies! Yhteen asiaan kiinnittäisin kuitenkin huomiota. Raamisopimuksessa on elementtejä, joista on sovittu nyt sovittavan ja neuvoteltavan kevään kuluessa siten, että kolmikantaisesti arvioidaan erilaisia yksityiskohtia raamisopimuksen osalta. Toukokuuhun mennessä tuodaan kolmikannan näkemyksen mukaisesti ratkaisuja avoinna oleviin asioihin, kuten esimerkiksi työntekijöiden vuotuiseen kolmen päivän koulutusoikeuteen liittyen, mitä se yksityiskohta tulee pitämään sisällään ja kuka siitä sopii, missä aikataulussa ja missä se koulutus annetaan. Tältä osin tämä kolmikanta ei vaan toimi.

Kyllä yhdyn niihin puheenvuoroihin, jotka täällä viestivät sitä, että pk-yritykset ja niiden edunvalvonta ovat tässä mielessä nyt lapsipuolen asemassa. Näin ollen edellyttäisinkin työnantajajärjestöjen pitemmälle vietävää yhteistyötä ja toisaalta Suomen Yrittäjien mukaanottamista siihen keskusteluun, kun puhutaan pk-yritysten roolista suhteessa kolmen päivän koulutusoikeuteen. Se nimenomaan on uusi elementti pienille yrityksille, mikroyrityksille, ja näin ollen Suomen Yrittäjät on oikea toimija, joka tästä asiasta tietää ja kykenee arvioimaan, mikä on tarkoituksenmukaista suomalaisten työntekijöiden ja yritysten kannalta.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun me kaikki hymistelemme raamisopimuksen ihanuudesta, pienikin poikkeama siitä tai epäily jostakin, mikä jollakin tavalla liittyy siihen, tietysti äkkiä koetaan pahasta. Siitä huolimatta minun on pakko sanoa, että vaikka nämä ovat kaikki hyviä asioita, edustaja Mäkinen, mitä te tässä sanoitte, nämä kaikki merkitsevät myöskin kustannusten lisäystä.

Meidän ongelmamme on tuottavuuskehitys. Se on romahtanut, eivätkä ne ratkaisut, mitä nyt on tehty, sitä paranna. Tarvitaan sitä kasvun ohjelmaa, jossa nimenomaan keskitytään niihin asioihin, joilla voidaan teroittaa sitä tuottavuutta, ja tuottavuus on likimain synonyymi kilpailukyvyn kanssa. Talouden kasvun muutos tai kehityksen muutos on työn tuottavuuden muutos kertaa työpanoksen määrän muutos.

Muistutan: Vuodesta 75 viime vuoteen, 2010, näitten vuosien aikaan, Suomessa työssä olevan väen määrä on kasvanut noin 210 000 henkilöllä. Samaan aikaan, kun tekijöitten määrä on kasvanut 210 000 henkilöllä, vuotuisen työtuntimäärän kehitys on ollut miinus 110 miljoonaa työtuntia vuodessa — miinus 110 miljoonaa tuntia (Puhemies: Edustaja Pekkarinen, minuutti!) vuodessa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Mäkiselle, ja sen jälkeen puhujalistaan.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti näin on. Työn tuottavuudessa on paljon tekemistä myöskin yksityisellä sektorilla, mihinkä edustaja Pekkarinen tässä nyt viittaa. Mutta niin kuin hyvin tiedätte, päättynyt eduskuntakausi viime keväänä ja sitä edeltävät hallitukset ovat yhtä lailla osallisia siinä, miten on yritysten tuottavuutta pyritty valtiovallan taholta edesauttamaan ja parantamaan. Haluan tässä yhteydessä korostaa sitä, että yrityksille tuottavuuden parantamiseen liittyvä elementti on vakaus. Se, että tällä raamisopimuksella on saavutettu vakaus pitkäksi ajaksi eteenpäin, osaltaan merkittävästi antaa edellytykset työn tuottavuuden parantamiseen.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Helpompi puhua täältä korokkeelta tuon minuutin aikarajan suhteen.

Jatkan oikeastaan tästä äskeisestä kysymyksestä edustaja Pekkariselle ja vähän muillekin: varmaan huoltosuhteemme heikkeneminen tulee olemaan vielä suurempi kysymys kuin tämä työtuntien väheneminen, koska nyt meillä jatkossa on myöskin vähemmän tekijöitä, ja sen kanssa meillä onkin sitten paljon tekemistä.

Arvoisa puhemies! Olemme siis saaneet aikaan raamiratkaisun, ja hallitus on myöskin kiitettävän nopeasti tuonut nämä, tietysti pitkään jo valmistelussa olleet, ehdotukset tänne meille. Käsittelyynhän aikaa tässä ei paljon ole. Voidaan tietysti todeta, että ratkaisu ei tietysti ole halpa. Kyllähän tähän valtion varallisuutta arviolta 410 miljoonaa euroa menee, mutta tämä on erittäin hyödyllinen nimenomaan tuon vakauden kannalta, mitä tässä äsken todettiin. Maailman myrskyt pauhaavat monessa suhteessa myöskin Suomen ympärillä, pikkasen Suomessakin. Silloin vakaus ja sopiminen on erinomaisen tärkeää. Kiinnittäisin muutamaan asiaan tässä huomiota:

Täällä edustaja Kiviranta varmaan ihan oikeutetusti kantaa huolta maatalouden asemasta, ja tästä on paljon puhuttu. Kuitenkin tämä energiaveropalautuksen pienentämisen jäädyttäminen, jos näin monimutkaisesti sanotaan, on positiivinen asia, se on kiistämättä positiivinen asia eikä kielteinen asia. Enemmänkin tietysti, ihan varmaan asiallisesti, maatalous olisi toivonut. Erittäin tärkeää on myöskin energiaintensiivisen teollisuuden energiaverojen palautuksen nopeutus.

Se, mikä on tärkeintä, on se, että kuntien menetykset ja myöskin seurakuntien menetykset yhteisöveron alentamisessa korvataan. Tämä on näiden tärkeiden työllistävien toimijoiden kannalta olennainen asia, ja siitä hallitus ansaitsee kiitoksen, että nämä on tänne tuotu mukaan. Tavallaan hallitus toimii tässä aidosti sopijapuolena, ja sitten kunnat ja seurakunnat eivät tässä ole ainakaan tämän kautta maksumiehinä.

Henkilöverotuksen alentaminenhan liittyy lähinnä siihen, että kompensoidaan eläketurvamaksuja, se on myöskin ihan oikea toimenpide.

Samoin vuorotteluvapaan heikentämisen perumista voi tervehtiä myönteisesti. Vuorotteluvapaa on kuitenkin aidosti monelle työntekijälle tapa hankkia lisää työvuosia, lisää voimaa ja jaksamista työssä. Se ei ole pelkästään kustannusasia vaan myönteinen vaikuttaja.

On selvää, että ensi kevään ratkaisuja emme ole tällä raamisopimuksella emmekä tällä nyt hallituksen esittämällä paketilla tietysti toteuttaneet. Ensi kevään ratkaisut eivät tietenkään ole helppoja. Siellä on varmasti käytössä verokeinoja, siellä on kulujen sopeuttamista. Ne kaikki asiat pitää siellä toteuttaa, mutta kuitenkaan näin myönteisenä päivänä ei ehkä tarvitse vielä niistä niin kovin paljon puhua.

Muutoin kyllä yhdyn niihin mielipiteisiin, joita täällä edustaja Östman ja edustaja Mäkinen ovat puhuneet, edustaja Lehti ja monet muut, yrittäjyydestä. Se on sittenkin pitkän päälle erinomaisen tärkeä asia meille, ensimmäisen työntekijän työllistämisen helpottaminen, ja monet muut tekijät. Näitä tullaan vakavasti tarvitsemaan myöskin, kun ensi keväänä näitä haasteellisia ratkaisuja tehdään.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Olemme tänään salissa käydyissä keskusteluissa kuulleet huolta eläkeläisistä, mielenterveyspotilaista, työttömistä ja Suomen 700 000:sta köyhyysrajan alapuolella elävästä. Kaikki nuo kohderyhmät toden totta ansaitsevat ja tarvitsevat huomionsa ja toimenpiteensä, jotta heidän tilanteensa helpottuisi. Asioita ei ole syytä kieltää eikä vähätellä, ottaen huomioon, että elämme hyvinvointiyhteiskunnassa.

Olemme kuitenkin nyt käsittelemässä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen aikaansaamaa raamisopimusta, jota tekisi mieli luonnehtia historialliseksi sopimukseksi, niin kattavasti tuo raami nivoo yhteen työmarkkinat. On huomioitava, että monet osapuolet tyytyivät solmitun raamisopimuksen myötä tavoiteltua vaatimattomampiin korotuksiin. Raamin toteutuminen ansaitsee kiitoksensa ja on todiste sopimusyhteiskunnan elinvoimaisuuden olemassaolon mahdollisuudesta, myös tässä ajassa ja tulevassa. Raamisopimus tukee ostovoiman kasvua ja Suomen kilpailukykyä ja takaa yhteiskuntaan työmarkkinaosapuolille rauhan muutamaksi vuodeksi. Näin Suomi tukee kasvun edellytyksiä omilla maltillisilla toimilla ja ratkaisuilla. Mielestäni työmarkkinajärjestöt ja hallitus ansaitsevat yhteisestä saavutuksesta kiitettävän arvosanan.

Arvoisa puhemies! En malta olla kommentoimatta päivän salikeskusteluissa kuulemaani. Ihmeekseni ihmettelen keskustapuolueen suhtautumista asiaan. Harmillista, etteivät asianomaiset ole nyt salissa. Esimerkiksi samaan aikaan, kun edustaja Tiilikainen antoi kiitosta sanalle raamisopimus, hän lyttäsi sen sisällön. Raami pitää sisällään hienoja asioita, kuten isyysvapaan kahden viikon pidentämisen. Itse iloitsen tämänkaltaisesta perheisiin satsaamisesta, joka on, jos mikä, tasa-arvoteko, jonka puutteesta täällä muun muassa keskustapuolueen edustajat Kiviniemi ja Katainen valittivat. Eikö olisi myös keskustan suulla reilua todeta, että tämä perheisiin satsaus on hieno ja toivotun kaltainen uudistus, sekä rehellisesti todeta sen olevan myös tasa-arvoteko?

Edustaja Tiilikainen huuteli salissa, että SDP:tä vain naurattaa. Ja kyllähän se on niin, että enemmän tässä syntyneessä raamiratkaisussa on aihetta iloon kuin itkuun, mitä keskusta puolestaan on tänään asian kohdalla harjoittanut. Edustaja Tiilikainen moitti hallitusta toimettomuudesta ja oli lähes pettyneen oloinen hallituksen peruessa vuorotteluvapaisiin suunnitellut leikkaukset. Keskusta on aiemmin moittinut hallitusta suunnitelluista vuorotteluvapaan leikkauksista — eikö siis tämä toimenpide olisi ollut kiitoksen arvoinen? Minä ainakin otan muutoksen tyytyväisenä vastaan ja totean, ettei toimeton ja kuulematon hallitus olisi esitystä perunut.

Aina voi valittaa ja olla tyytymätön. Ei Suomi tästäkään tehdystä sopimuksesta täydelliseksi tule, mutta se on tämän saavutetun raamisopimuksen myötä siltä osin eheämpi ja rauhallisempi Suomi. Paljon on vielä huomioitavana ja tehtävänä, mutta ainakaan tähän ei tarvitse nyt muutamaan vuoteen satsata niitä paljon puhuttuja voimavaroja. Annetaan kiitosta saavutukselle ja niille, jotka sen toteutumisesta ovat olleet vastuullisia.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Harmillisesti edustaja Pekkarinen juuri poistui salista, kun meillä oli tuossa hetki sitten keskustelua tästä maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta. Mutta en sitten mene siihen, vaan haluan toki tässä puheenvuorossa kiittää hallitusta tästä panoksesta, jonka hallitus on tehnyt, jotta tämä raamiratkaisu työmarkkinoilla saatiin. On aivan selvää, että tämä turvaa ostovoiman kehitystä palkansaajille, ja vakaa ja ennustettava kustannuskehitys on äärimmäisen tärkeää suomalaisille yrityksille. Myös työelämän laadulliset parannukset ovat mitä erinomaisimpia, joten siinä mielessä vaikkapa edellinen puheenvuoro, edustaja Kymäläisen puheenvuoro, tuossa hyvin kuvasi niitä positiivisia tuntemuksia, joita itsellänikin tämän sopimuksen suhteen on.

Aivan yhden asian haluaisin nostaa esiin, koska on totta, että osa palkansaajista ei kuitenkaan ole tämän historiallisen laajan raamisopimuksen piirissä, ja siellä yksi avainala, Finnairin lentäjät, on tietyllä tavalla oireellisesti nyt jäänyt jälleen yhteisen sopimuksen ulkopuolelle. Suomalaista lentoliikennettä on viime vuosina vaivannut työrauhan puute, ja haluaisinkin esittää vakavan vetoomuksen sekä omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Hautalalle että elinkeinoministeri Häkämiehelle ja työministeri Ihalaiselle, että tähän Suomen lentoliikennettä viime vuosina vaivanneeseen ongelmaan valtiovallan toimin lähdettäisiin hakemaan sellaista ratkaisua, että siellä työrauha säilyisi. Lentoliikenteen lakkoilusta on tullut pullonkaula erityisesti Suomen matkailuelinkeinon kehittymiselle, ja tämähän on sitä isompi ongelma, mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, ja kun matkailu pohjoisessa Suomessa on hyvin sesonkiluontoista, niin siellä sitten viikonkin lakko voi aiheuttaa yrittäjän ja yrittäjän työntekijöiden näkökulmasta kohtuuttomia seurauksia (Puhemies koputtaa) siinä vuodenkierrossa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siihen, että raamisopimus on hyväksytty. Sopimus luo vakautta ja turvallisuutta työmarkkinoille, niin työntekijöille kuin työnantajillekin.

Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys neljänneksi lisätalousarvioksi. Siinä esitetään muun muassa, että valtion maksuosuutta vuorottelukorvauksesta ei leikata. Tämä on erittäin hyvä asia. Vuorotteluvapaa edistää työssäjaksamista ja tukee näin ollen myös hallituksen tavoitetta työurien pidentämisestä. Vuorotteluvapaalla olevan sijaiseksi on palkattava aina työtön työnhakija. Vuonna 2010 vuorotteluvapaan aloitti 12 000 kansalaista, mikä tarkoittaa, että 12 000 työtöntä työllistettiin vuorotteluvapaan ajaksi. Tilastojen mukaan myös vuorottelusijaisten työllisyysaste on kasvanut sijaisuuden myötä. Eli tämä hallituksen esitys mahdollistaa edelleenkin sen, että vuorotteluvapaan käyttöä jatketaan ja työttömiä saadaan työllistettyä heille sijaisiksi.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen suunta todella muuttui viime vaaleissa. Raamisopimus osoittaa paluun sopimusyhteiskuntaan. Suomen vahvuus on ollut sopimisen kulttuuri ja solidaarisuus. Me olemme päässeet pitkälle tällä reseptillä.

Globaalin talouden haaste on kova maallemme. Yritykset joutuvat sopeutumaan nopeisiin laskuihin ja nousuihin. Sen takia yritykset tarvitsevat vakautta suunnitella toimintaansa ja päättää investoinneistaan. Raamisopimus palvelee juuri tätä vakautta.

Suomen on pidettävä huolta kilpailukyvystään. Lisäksi meidän on löydettävä Suomesta alat, joilla meillä on edelläkävijyyttä. Innovaatiopolitiikkamme edellyttää uudenlaisen innostuksen synnyttämistä yrittäjyyttä kohtaan ja suurempaa riskinsietoa.

Globalisaation tuoma myllerrys ja muutos pelottavat ihmistä. Se nostattaa huolen toimeentulosta: kuinka jaksaa arjessa eteenpäin. Raamisopimusta haluankin suitsuttaa juuri tästä syystä, että nyt on otettu askel eteenpäin. Nyt ymmärretään, mitä globalisaatio tarkoittaa työntekijän kohdalla. Työ muuttaa muotoaan, ammatit saattavat vaihtua. On erittäin tärkeätä, että ihmisellä on mahdollisuus päivittää omaa ammattitaitoaan ja kehittää laaja-alaisempaa osaamista. Näin saadaan puskureita ja välineitä hallita omaa työuraa ja sen rakentumista, kun muutos kohdistuu omalle alalle. Kun on laaja-alainen ammattitaito, voi helpommin ja nopeammin siirtyä toisiin tehtäviin.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemminkin mainitsin tänä päivänä, raami-sopimuksella saatiin toivottavasti työrauha kahdeksi vuodeksi, se on hyvä asia. Mutta näilläkään toimenpiteillä Suomi ei nouse nousuun. Pienet kosmeettiset parannukset, isyysloman pidentäminen ja vuorotteluvapaa, ovat ihan hyvä asia, mutta niin kuin sanoin, tämän päivän yrittäjäperheen jäsenenä tiedän tarkkaan, että yrittäjällä on epävarmuus: voidaanko investoida, uskalletaanko ottaa työväkeä lisää, miten tuotetut tavarat saadaan kaupatuksi ja markkinoiduksi, ja ylipäätänsä, miten tämä vienti vetää. Ja jos rattaat eivät pyöri, niin totta kai silloin tulee työttömyyttäkin.

Eurooppa yskii entisestään, koska monet maat ovat hoitaneet talouttaan holtittomasti. Näin on odotettavissa entistä synkempiä aikoja, ja koska se on Euroopassa tosiasia, myös Yhdysvalloissa, ehkä idässä, emme voi myöskään täällä kaukaisessa pohjoisessa olla turvassa. Uskon, että meidän pitää tehdä todella suuria, radikaalisia uudistuksia, jotta pärjäisimme tässä maailmantalouden kolkassa.

Keskustelu päättyi.