Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi vesilain muuttamisesta on tarkoituksena parantaa tulva- ja kuivuusriskeihin varautumista vesilain keinoin. Esitys on osa sääntelykokonaisuutta, jonka tarkoituksena on parantaa varautumista sää- ja vesiolojen muutoksiin, erityisesti ääri-ilmiöiden yleistymiseen, ja edistää näin sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Tämä on varmasti perusteltu ja sinänsä hyvä tavoite. Voi olla, että tähän lakiin sisältyy myös ongelmakohtia, joihin valiokuntakäsittelyssä on syytä puuttua, kun mietintöä tehdään. Erityisin ongelma mielestäni liittyy kuitenkin siihen, mikä konkretisoituu hyvin täällä hallituksen esityksen perusteluissa, joissa puhutaan yritysvaikutuksista ja vaikutuksista elinkeinoelämään.

"Vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvityksen perusteella vesivoimalaitoksen ja säännöstelyhankkeen lupaa voisi olla tarpeen muuttaa siten, että muutoksesta aiheutuisi luvan haltijalle tilapäistä vesivoiman menetystä. Luvan haltija voitaisiin velvoittaa joko vähentämään tai suurentamaan juoksutusta luvassa määritellyissä tulva- tai kuivuustilanteissa verrattuna alkuperäisen luvan ehtoihin. Esimerkiksi juoksutuksen suurentamisesta voi seurata ohijuoksutuksia tai sähköntuotannon tarpeeseen nähden hetkellisesti epäedullisen suurta virtaamaa. Ehdotuksen mukaan luvan haltijalla ei olisi oikeutta saada näissä tilanteissa korvausta vesivoiman menetyksestä."

Eli, arvoisa puhemies, tähän lakiin sisältyy selvästi tällainen taloudellisesta näkökulmasta oleva ongelmakohta, ja siksi ihmettelenkin suuresti sitä, miksei laajemmassa poliittisessa keskustelussa tätä ongelmaa pyritä ratkaisemaan siten, miten se esimerkiksi Kemijoen vesistössä voitaisiin käytännössä täydellisesti ratkaista ottamalla sulamisvedet keväisin talteen, jolloin kevättulvat pystyttäisiin estämään, ja toisaalta, kun vettä olisi näissä altaissa varastossa, niin silloin myös kuivan kauden aiheuttama vedenpinnan vaihtelu voitaisiin helpommin tasata. Tästä olisi myös valtiolle ja tietysti paikallistaloudelle vesivoima-alueilla suurta hyötyä sitä kautta, että ohijuoksutuksissa menetetään joka kevät kymmenien miljoonien eurojen arvosta kaikkein arvokkainta säätövoimaa, jota vesivoima käytännössä on.

Siksi, arvoisa puhemies, kummastelen ja pahoittelen kovasti tilannetta, jossa Suomessa ollaan, että maan tärkein vesivoimatuottaja, suomalaisen vesivoimaosaamisen edustaja Kemijoki Oy, on joutunut ilmoittamaan koko henkilöstöään koskevista yt-neuvotteluista, joiden tavoitteena on lähes koko henkilöstön ulkoistaminen tai irtisanominen. Pidän tätä erittäin valitettavana niin suomalaisen vesivoimaosaamisen näkökulmasta, Suomen kansantalouden näkökulmasta kuin myös Lapin ja Lapissa erityisesti Rovaniemen kaupungin paikallistalouden näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Korostan vielä sitä, että Suomessa on tällä hallituskaudella lähdetty toteuttamaan määrätietoista kalatiestrategiaa, jolla on tarkoitus palauttaa vaelluskalat rakennettuihin vesistöihin. On todella vaikea nähdä, miten vaelluskalat saadaan palautettua näihin vesistöihin, mikäli vesivoimasta vastaavan yhtiön toiminta ajetaan hyvin pitkälle alas. Tämä on erittäin valitettava tilanne.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tarkoitus on parantaa tulva- ja kuivuusriskeihin varautumista vesilain keinoin.

Mehän tiedämme, että maan eri osissa tulvariskit ovat hyvin erilaisia. Samaten myös ne keinot, joilla näihin riskeihin voidaan varautua, vaihtelevat hyvin suuresti. Tiedämme, että on alueita, joilla ruoppaus tai pengertäminen voi olla hyvinkin järkevä tapa varautua näihin tulvariskeihin ja ennaltaehkäistä suuriakin mahdollisia tulevia tulvia. Sitten on alueita, joilla ei ole taloudellisesti eikä muutoinkaan järkevää lähteä massiivisiin ruoppauksiin. Kun puhutaan Lapin alueesta ja siellä esimerkiksi Rovaniemen seudusta, joka on yksi valtakunnallisestikin ehkä merkittävin tulvariskialue Kemi- ja Ounasjoen risteyksessä, niin voi todeta, että taloudellisesti näiden jokien ruoppaaminen tai pengertäminen ei olisi millään tavalla tarkoituksenmukaista. Siksi siellä parhaillaan toki työryhmät miettivät, mitkä ovat ne keinot, joilla tulvariskeihin voidaan varautua, mutta olisi väärin kyllä jättää tässä vaiheessa keinovalikoimasta pois tulva-altaiden rakentaminen, joka samalla toisi meille erittäin arvokasta säätösähköä.

Eivät pelkästään valtakunnalliset energia- ja ilmastostrategian mukaiset tuulivoimien lisärakentamiset ole sellaisia, jotka vaativat säätösähköä lisää, vaan kun olemme siirtymässä tulevaisuudessa älykkäisiin sähköverkkoihin, jolloin pientuottajat, jopa yksittäiset kansalaiset kuluttajina voivat aika ajoin syöttää verkkoon sähköä, niin tämä sähköverkkojen kuormitus tulee edelleen vaihtelemaan erittäin voimakkaasti ja nämä älykkäät sähköverkot vaativat jopa saman verran tätä säätövoimaa kuin mitä siellä kapasiteettia mahdollisesti lähdetään syöttämään näihin verkkoihin. Eli tämä säätövoiman merkitys tulee ennen muuta meidän verkkojen kannalta kasvamaan.

Nyt me olemme riippuvaisia pohjoismaisesta tuonnista. Jos me emme Suomessa huolehdi säätövoimasta, niin me olemme käytännössä norjalaisten ja ruotsalaisten vesivoiman varassa. Silloin kun hinnat ovat huipussaan, niin he siellä laskevat vesivoimaa ja rahastavat meiltä ja meidän elinkeinoelämältä. Ainoa joustava tekijä on silloin kulutus, ja ketkä silloin joustavat? Eivät suomalaiset kuluttajat niinkään, vaan suomalainen teollisuus ja suomalainen yrityselämä. En haluaisi nähdä sellaista hetkeä, että Suomessa tehtaita suljetaan sen takia, että sähkön hinta hetkellisesti nousee niin korkealle. Meillä tänä päivänä ei valitettavasti ole mitään teknologiaa varastoida siinä määrin sähköä, muutoin kuin fyysisesti varastoida sen veden muodossa altaisiin, että me voisimme tähän ongelmaan ratkaisua löytää.

Arvoisa puhemies! Me kyselytunnilla käsittelimme lyhyesti aihetta, joka koskee Kemijoki-yhtiön strategisia linjauksia käynnistää yt-neuvottelut. Minusta omistusohjauksesta vastaava ministeri Hautala kyllä hieman harhaanjohtavasti kertoi, että ei valtio voi vaikuttaa, että hallitus on tehnyt tällaisia linjauksia yhtiössä. Valtio omistaa Kemijoki Osakeyhtiöstä yli 50 prosenttia mää- räysvallasta, ja osakeyhtiölain mukaan, jos nämä linjaukset — joita hallitus tekee yhtiön alasajosta, jotka ovat lappilaisena ihmisenä mielestäni järkyttäviä — eivät miellyttäisi omistajaa ja omistusohjausministeriä, niin arvoisa ministeri voisi vaikka lähteä toimenpiteisiin koko hallituksen vaihtamiseksi. Siis toimenpiteitä on, jos halutaan vain tehdä tämän eteen, että halutaan säilyttää meillä vesivoiman rakentamista ja osaamista.

Toinen ehkä erikoinen ajatus oli se, että meillä ei enää Kemijoessa olisi rakennettavaa. Tämä ei siinä mielessä pidä paikkaansa, että meillä parhaillaan Kemijoki-yhtiöllä on lupaprosessissa Sierilän voimalaitos, johon odotetaan lupaa hyvinkin pian, toivottavasti tulee nopeasti, ja siellä voitaisiin käynnistää kahden voimalaitoksen väliin rakennettava uusi voimalaitoshanke, joka kyllä toisi taas säätösähköä lisää, toisi työpaikkoja, puhdasta energiaa. Siinä mielessä olen kyllä erittäin pettynyt, jos nyt valtio ja Suomen hallitus ei voimakkaasti lähde reagoimaan tähän omistusohjausministerin ottamaan linjaukseen, että meillä voidaan Suomessa ja Lapissa Kemijoki-yhtiö, joka on aikoinaan perustettu rakentamaan ja ylläpitämään voimalaitoksia, noin vain ajaa alas. Valitettavasti tämä näyttää siltä, että tällä hetkellä pörssiyhtiö Fortumin ja vihreitten ideologiset tavoitteet ovat yhdistyneet ja nyt ollaan ajamassa merkittävää yhtiötä Suomessa alas.