Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt näyttänyt todelliset karvansa. Teillä ei ole aikomustakaan toteuttaa kestävää ja pitkäjänteistä perheiden tarpeista lähtevää perhepolitiikkaa, vaikka niin hallitusohjelmassanne lupasitte. Yksi toisensa jälkeen lupaukset on petetty ja lapsiperheiden tilannetta kurjistettu entisestään. Vaikka lapsilisä ja kotihoidon tuki on sidottu kansaneläkeindeksiin, ei alun pitäenkään tämä silmänkääntötemppu poistanut epäsuhtaa lapsiperheiden tuen ja elinkustannusten nousun väliltä, koska jälkeen jääneisiin tukiin ei ole tehty tasokorotuksia. Sitten te, hyvä hallitus, jätitte kokonaan tekemättä lapsilisään indeksikorotuksen. Ja nyt tämä kotihoidon tukiasia. Te verhoatte sen tasa-arvon kaavun taakse, koska teillä ei ole rohkeutta myöntää suoraan sen olevan leikkaus, leikkaus, joka kaventaa valinnanvapautta ja heikentää lapsiperheiden tilannetta entisestään. Kysynkin hallitukselta: millaiselle arvopohjalle te yhteiskuntaa tällä niin sanotulla perhepolitiikallanne oikein rakennatte?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Uskon, että aika moni suomalainen tietää, että Suomi on semmoisessa tilanteessa, että vaikka kuinka haluaisimme, meillä ei ole varaa kasvattaa tukia. Me olemme itse asiassa semmoisessa tilanteessa, että me elämme pysyvästi yli varojemme. Eli me elämme pysyvästi yli varojemme, ja sen takia kaikki vastuulliset päättäjät ovat velvoitettuja tekemään toimia, muun muassa rakenteellisia uudistuksia, joilla tämä pysyvästi yli varojen eläminen loppuu. Se on mahdollista lopettaa, se on tämän ongelman paras puoli, mutta se vaatii sitä, että a) Suomessa on työpaikkoja lisää, niitä syntyy, b) Suomessa tehdään enemmän työtä kuin tänä päivänä ja c) me saamme erityisesti julkisesta palvelutuotannosta parempaa tuottavuutta ja tuloksellisuutta aikaiseksi. Nämä kaikki kolme osa-aluetta vaativat konkreettisia toimia.

Tämä kotihoidon tuen muutos ei ole leikkaus. Jokainen ymmärtää, että sehän johtaa kuntapuolella päivähoitotarpeen kasvamiseen, eli ei sitä kukaan voi pitää leikkauksena. Mutta tällä muutoksella me saamme lisää työkykyisiä ja työikäisiä ihmisiä työvoiman piiriin, koska hyvinvointi perustuu vain ja ainoastaan työn tekemiseen. Meillä on pulaa työikäisistä ihmisistä johtuen ikääntymisestä. Joka vuosi tästä eteenpäin meillä on vähemmän työikäisiä ihmisiä, eli Suomessa tehdään pelkästään väestömuutoksesta johtuen vähemmän työtä — vähemmän työtä, vähemmän kasvua, vähemmän verotuloja — ja sen takia me tarvitsemme kaikki mahdolliset työikäiset ja työkykyiset ihmiset tekemään työtä, koska hyvinvointi perustuu työntekoon.

Arvoisa puhemies! Te verhoatte kotihoidon tuen korvamerkinnän tasa-arvokysymykseksi. Kuitenkin toimillanne asetatte perheet entistä epätasa-arvoisempaan asemaan. Kotihoidon tuen rajaus ei poista palkkauksen epätasa-arvoa eikä tuo yhtäkään lisätyöpaikkaa äideille. Korkeintaan se siirtää äitejä tilastosta toiseen, ja se toinen tilasto on työttömyystilasto. Perheiden tilanteet vaihtelevat suuresti. Mikä sopii yhdelle perheelle, ei välttämättä sovi toiselle. Todellista tasa-arvoa onkin se, että jokaiselle perheelle annetaan aito vapaus päättää lastenhoidosta omista lähtökohdistaan perheelle parhaalla tavalla, ja se on myöskin lapsen etu. Väitteeseenne, jonka mukaan kotihoidon tuen muutoksissa on kysymys tasa-arvosta, voisin todeta lastenpsykiatri Jari Sinkkosta lainaten: "Plaa plaa plaa." Kysynkin hallitukselta: miksi ette uskalla sanoa suoraan, että kotihoidon tuen korvamerkinnässä on kyse puhtaasti leikkauksesta, ja kenen idea ylipäätään oli puhdistaa omatuntonne tasa-arvohölinällä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei kannata väittää semmoista, mikä ei ole totta. Kotihoidon tuen kesto säilyy ennallaan. Kotihoidon tuen rahallinen arvo säilyy ennallaan. Kun sitä jaetaan molemmille vanhemmille, niin ei se ole mikään leikkaus. Koska me arvioimme, että sen käyttö vähenee eli useampi lapsi on päivähoidossa, niin siitä ei aiheudu leikkausta. Hallitus ei ole koskaan perustellut tätä leikkauksena. Jos se olisi sitä, sillekin voisi olla perusteita, mutta kun se ei ole sitä. Eli meillä on kaksi perustetta yli muiden: ensimmäinen on lisätä työelämän tasa-arvoa, ja vähintäänkin yhtä arvokas on se, että meidän pitää saada kaikki mahdolliset ihmiset palkkatyön piiriin. Kotiäidit ja koti-isät tekevät arvokasta työtä kotona, mutta se, että meillä on tulevina vuosina varaa maksaa kotihoidon tukea, päivähoitoa, terveyskeskuspalveluita, neuvolapalveluita, riippuu siitä, kuinka monta työikäistä ihmistä on työssä tässä maassa. Me tarvitsemme työpaikkoja ja ihmisiä tekemään työtä, koska jos mitään emme tee, tässä maassa on joka vuosi, joka ikinen vuosi, vähemmän työikäisiä ihmisiä tekemässä työtä, ja jokainen, joka ymmärtää työn arvon, tietää, että se tarkoittaa huonompaa elintasoa, huonompaa hyvinvointia.

Arvoisa herra puhemies! Monet johtavat lapsiasiantuntijat, kuten esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen sekä yksi arvostetuimmista instituutioista, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, ovat kritisoineet kotihoidon tuen heikennystä. Perheiden kannalta kysymys on leikkauksesta ja askel taaksepäin.

Teidän arvomaailmanne hallituksessa on todella tyly ajatellen perheiden itsemääräämisoikeutta. Nyt on lähdetty aikuislähtöisesti liikkeelle ja lasten etu on jäänyt vähemmälle. Kysyisin nytten asianomaiselta ministeriltä, onko teillä tiedossa yhtään lastenkasvatuksen asiantuntijaa, joka puolustaisi asia-argumenteilla tätä uudistusta, joka selkeästi heikentää lapsiperheiden asemaa ja aiheuttaa ongelmia pienten lasten vanhemmille.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä asiahan tulee valmisteltavaksi tuonne sosiaali- ja terveysministeriöön ja ministeri Huovisen puolelle, mutta koska hän ei ole paikalla, niin vastaan tähän kysymykseen.

Minun mielestäni on aivan turhaa tässä vaiheessa ottaa vielä tähän kantaa, että mikä tässä on hyvää ja mikä huonoa, koska tässä nyt vasta yksityiskohdat valmistellaan syksyn aikana, aivan niin kuin on sovittu. Minä tiedän, mikä tässä on ollut se ongelma. Meillä kotihoidon tuellahan voi olla äiti ja isä myös työssä, koska jos se kotihoidon tuki maksetaan sille perheelle ja siellä on hoitaja kotona tai siellä on mummo tai paappa hoitamassa, niin on myöskin voinut kotihoidon tukea käyttää siinä.

Mielestäni tämä on nyt se mahdollisuus, että me katsomme tätä kokonaisuutta. Meillä on osittainen hoitoraha. Meillä on joustava hoitoraha tulossa. Meillä on yksityisen hoidon tuki. Meidän pitää ne kaikki levittää nyt pöydälle ja katsoa, miten voidaan saavuttaa se tavoite, mikä on rakennepoliittisessa ohjelmassa, ja — mikä on katsottuna myöskin — tämä tavoite, että perheillä on valinnanvapautta ja lapsen etu menee edelle.

Arvoisa puhemies! Vanhempien tulisi aina saada itse päättää, kumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lapsiaan, kun koti on lapselle paras hoitopaikka, ja usein se on äiti, joka jää hoitamaan lapsiaan, luonnollisesti. Väittämä, että tämä ohjaisi lähinnä naisia kotiin ja liu’uttaisi äitejä kohti kotiäitiyhteiskuntaa, on vailla todisteita ja näyttöä.

Arvoisa pääministeri, miten perustelette tämän muutoksen tuovan 6 000 ihmistä lisää työelämään nyt suuren työttömyyden aikana? Kuinka monen arvioitte jäävän työttömäksi työnhakijaksi näistä kotiäideistä? Onko tämä sitten lapsen etu, kun lapsen edun tulisi aina olla ensisijainen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Siitä varmaan olemme kaikki samaa mieltä, että lapsen etu on aina ensisijainen.

Minä uskon näin, että lapsen etu on se, että hänellä on rakastavat ja aikaa antavat vanhemmat. Eri perheissä tehdään erilaisia valintoja työnteon ja lastenhoidon suhteen, ja tämä on mahdollista myös tulevaisuudessa, ja näin pitää ollakin.

Meillä on, niin kuin ministeri Risikko tuossa totesi, yksityisen hoidon tukea, nyt on tulossa joustava hoitoraha, ollaan muuttamassa tuntiperustaiseen päivähoitoon, joka mahdollistaa pienten lasten vanhemmille enemmän valinnan mahdollisuuksia yhdistää työtä ja sitten toisaalta lapsenhoitoa. Minä toivoisin, että työelämä kulkisi tähän rinnalle myös: että olisi tarjolla enemmän myös osa-aikaista työtä niille vanhemmille, jotka sitä haluavat tehdä.

Mutta tähän teidän kysymykseenne, jäävätkö kaikki ihmiset nyt työttömiksi tämän seurauksena: en usko, koska työn tarjonnan lisääminen tutkimuksen mukaan lisää talouskasvua. Tästä on esimerkiksi ihan nyt vaikkapa Suomen Pankista saatavilla tutkimustietoa. Kun Saksassa naiset tulivat laajassa mitassa työmarkkinoille, se lisäsi talouskasvua ja työpaikkojen määrää itsessään. Samoiten, kun maahanmuuttajia tuli Saksaan enemmän, se lisäsi talouskasvua ja työpaikkojen määrää. Eli sielläkin pelättiin sitä, että naiset eivät saisi tulla työmarkkinoille, koska he vievät miehiltä työpaikat. (Puhemies koputtaa) Se osoittautui vääräksi.

Arvoisa puhemies! Pääministeri on siinä kohtaa oikeassa, että työ on arvokasta. Ja erityisesti lastenhoito on arvokasta työtä, tehtiinpä sitä kotona tai päiväkodeissa. Nyt te lähdette kuitenkin siitä, että tuo kotona tehtävä hoitotyö ei olekaan työtä eikä arvokasta, vaan sieltä vanhemmat on häädettävä muille työmarkkinoille ja lapset päivähoitoon.

Jo yli vuosi sitten yrititte lyhentää kotihoidon tuen kestoa. Teimme välikysymyksen ja torjuimme aikeenne silloin. Nyt tuotte saman suunnitelman kiintiöinnin kautta.

Valitettavasti aika harvassa perheessä voi olla mahdollista, että kesken kauden vaihdetaan isä äidiksi tai äiti isäksi. Perheillä on tällä hetkellä jo täysi vapaus valita, pistetäänkö lapsi päivähoitoon vai hoidetaanko häntä kotona, (Puhemies koputtaa) ja jos valitaan kotihoito, on vapaus valita, kumpi vanhemmista tuon tekee. Miksi tuotte pakkotoimet ja lähdette päsmäröimään ja kävelemään perheitten oman päätösvallan yli?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilälle sanoisin: tässä taisi olla tyyppimerkki siitä, mistä me kesällä Mikkelin torilla puhuimme, että politiikassa on liian paljon tahallista väärinymmärrystä. Kun keskustan ryhmän puheenjohtaja sanoi, että minä väitän tai minä koen, että kotona tehtävä työ ei ole arvokasta, se on erittäin kova väite ja se on virheellinen väite. Eli minä toivoisin, että vaikka meillä on erilaisia mielipiteitä, niin ei syötettäisi kansalaisille tahallaan vääriä ajatuksia. (Välihuutoja) Eli tehdään vielä kerran selväksi: keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan väite oli virheellinen.

Perheillä tulee jatkossakin olemaan vapaus viedä lapset päivähoitoon tai hoidattaa kotona. Meillä on yksityisen hoidon tuki. Meillä säilyy kotihoidon tuki ajallisesti yhtä pitkänä, jopa rahallisesti nykyisen suuruisena. Sitä tullaan vain jakamaan molempien vanhempien kesken. Eli kotona tehtävä työ on arvokasta työtä. Mutta kun meidän taloustilanteemme on se, mikä on, me tarvitsemme yhä enemmän myös palkkatyötä tekeviä ihmisiä tähän yhteiskuntaan, jotta meillä on varaa hoitaa lapsia (Puhemies koputtaa) ja tarjota hyvinvointipalveluja.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, te perustelitte ensimmäiseen kysymykseen vastatessanne, että tarvitsemme lisää ihmisiä työelämään, tekemään työtä. Aivan kuin tuo kotona tehtävä työ ei teidän mielestänne sitä olisi. (Välihuutoja) Nyt te perustelette kotihoidon tuen leikkausta taloussyillä. Tällä hetkellä ne vanhemmat, jotka ovat valinneet lasten kotihoidon, tekevät joittenkin satasien korvauksella tuota työtä kotona. Jos nämä lapset siirtyvät kunnalliseen päivähoitoon, kustannus on paljon paljon korkeampi kuin lapsia kotona hoidettaessa. Väitän, että vaikka on mahdollista teidän esityksessänne, että isä vaihtuu äidiksi tai äiti isäksi kesken kotihoitokauden, ani harvalla perheellä on käytännössä mahdollisuutta noin tehdä, vaan tuo teidän rajoituksenne tulee johtamaan siihen, että perheitten on pakko vastoin omaa haluaankin nopeammin laittaa lapset päivähoitoon. Jos 20 000 lasta siirtyy kotihoidosta kunnalliseen päivähoitoon...

...lasku on 300 miljoonaa. (Ben Zyskowiczin välihuuto) — Miksi te perustelette taloudella?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä nyt toivoisin, että hillittäisiin nyt itsensä tästä meuhkaamisesta, koska nämä kaikki yksityiskohdat katsotaan, ja me todellakin katsomme sitä valinnanvapautta, katsomme sitä työllistymistä, katsomme ennen kaikkea sen lapsen etua. Näistä yksityiskohdat selviävät. Minun mielestäni tässä on nyt mahdollisuus miettiä näitä kaikkia tukimuotoja, mitä perheillä on, miettiä, miten me saamme ne nimenomaan joustaviksi ja perheitten elämäntilanteita paremmin huomioiviksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus on todellakin viime viikolla antanut valtavan suuren rakennepaketin, jolla kestävyysvajetta korjataan, ja täällä kyllä, hyvä, kannetaan huolta tästä kotihoidon tuesta, joka on yksi detalji tässä valtavassa paketissa. Kokoomus ja hallitus kantavat suurta huolta siitä, että perheissä edelleen jatkossakin voidaan hoitaa lapsia hyvin ja erilaisia vaihtoehtoja siihen löytyy. Niitä on tälläkin hetkellä. Meillä on valtavan paljon erilaisia tapoja siitä, mistä perheet voivat valita, mutta jatkossakin varmaan perheet tarvitsevat lisää, vielä yhä enemmän, joustoa. Ruotsissa on esimerkiksi malli, jossa kotihoidon tuki on jaksotettu pitemmälle ajalle. Ajan ei välttämättä tarvitse olla yhtään pidempi, mutta kaikkien perheiden tilanteet eivät ole samanlaisia, ja meidän täytyy muistaa, että nyttenkin esimerkiksi tätä kotihoidon tukea vain puolet perheistä käyttää vuoden ajan.

Suinkaan tämäkään muutos ei tulisi koskemaan kaikkia perheitä, jos tämä jaettaisiin tasan sekä äidin että isän kesken, mutta minusta on tärkeämpää se, että me edelleen luomme joustoa perheille, (Puhemies koputtaa) jotta erilaiset perheet voivat valita. Onko hallituksella suunnitelmia, että voisimme vielä perheiden tilanteet huomioida paremmin?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin täällä edustaja Toivakka totesi, hän on itse myöskin tehnyt esityksiä erilaisista joustavoittamismahdollisuuksista, ja kaikkia näitä erilaisia esityksiä, mitä on tehty, nyt tarkastellaan. Nyt on aika siihen, että me katsomme näitä erilaisia perheitten tukimuotoja. Meillä tulee eteen myöskin sellaisen tukimuodon miettiminen, kun omia vanhempia hoidetaan tulevaisuudessa. Nämä kaikki pitää katsoa nyt.

Meillä on monenlaisia tukimuotoja. Toiset niistä menevät päällekkäin, toiset niistä jopa lyövät toista kynsille, ja nyt katsotaan nämä kaikki. Ei tässä sen kummemmasta ole kysymys. Lapsen etu on tässäkin asiassa se kaikkein etukenoisin asia.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerikollegalle, että annoitte mahdollisuuden puhua teille.

Täällä on peräänkuulutettu sitä, onko tutkittu eri asioita suhteessa kotihoidon tukeen, suhteessa sen pituuteen. Otan yhden näkökulman, jota on tutkittu.

Meillä on 110 000 sellaista nuorta aikuista, joilta puuttuu toisen asteen koulutus ja tutkinto. Näissä on erittäin suuri joukko nuoria aikuisia naisia, ja se on tutkittu, että jos toisen asteen koulutusta vailla olevat nuoret naiset jäävät sinänsä arvokkaaseen työhön kotihoidon tuen varassa pitkäksi aikaa, niin heiltä alkavat tulla edellytykset päästä työmarkkinoille erittäin vaikeiksi tulevaisuudessa. Meidän pitäisi luoda edellytyksiä sille, että he eivät putoa sellaiseen mustaan aukkoon, että kynnys nousta työmarkkinoille jää aivan toivottomaksi. Sen vuoksi tässä haetaan tämmöisiä joustavia uusia tapoja yhdistää tunti tunnilta päivähoito ja osa-aikatyö ja saada sillä tavalla uusia malleja myös näille nuorille äideille.

Arvoisa puhemies! Uskon, että jos meillä ei olisi kotihoidon tukea tällä hetkellä ja me olisimme nyt luomassa sitä, niin tässä salissa keskusteltaisiin siitä, että se pitää jakaa tasan miesten ja naisten, isien ja äitien kesken, (Ben Zyskowicz: Hyvä näkökulma!) ja se nähtäisiin suurena tasa-arvokysymyksenä. Mutta kun tässä on noussut esiin se, että lapsen etu on nykyinen järjestelmä ja se, että isä ja äiti mahdollisesti jakaisivat kotihoidon tuen, ei olisi lapsen etu tai on luonnollista, että äiti on kotona lapsen kanssa, niin kysyisin pääministeriltä, näkeekö hän, että lapsen etu on se, että myös isät olisivat enemmän kotihoidon tuella. (Naurua)

Pääministeri Jyrki Katainen

Tämä menee niin iholle, että mitähän tuohon uskaltaisi sanoa. (Naurua — Mauri Pekkarinen: Jatkokysymys Filatoville!) Ehkä noin niin kuin yleispätevänä vastauksena on se, että ei isän vastuuta voi ulkoistaa. Tässä on varmasti ideologioissa aika paljon eroja. Minä ajattelen, että aika monen asian voi ulkoistaa, mutta sitä isän ja äidin vastuuta ei voi ulkoistaa. Kyllä varmaan aika moni isä, itseni mukaan lukien, kun on käyttänyt niitä vähiä isyysvapaita, mitä on ollut, niin kyllä sillä vaikutus on, ainakin isään, ja uskoisin, että sitä kautta sillä on ollut vaikutus myös sitten siihen vanhemmuuteen ja toivon mukaan lapsen kokemaan vanhemmuuteen myös.

Päivähoitoasiat ja lastenkasvatusasiat ovat aina hyvin herkkiä asioita, mutta minä jotenkin uskon, että ihan hyviä lapsia tulee niistä, jotka kasvatetaan kotona. Aivan samalla tavalla hyviä lapsia tulee niistä, joitten vanhemmat haluavat käydä töissä, saavat käydä töissä ja jotka ovat sitten päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Ihan hyviä lapsia Suomessa kasvaa, kasvatetaan niitä kotona tai sitten muualla.

Arvoisa puhemies! Vielä yksi näkökohta: Pienyrittäjäperheessä, jossa äiti hoitaa lapsia kotihoidon tuella ja mies on pienyrittäjä, ei ole taloudellista mahdollisuutta jakaa kotihoidon tukea. Muun muassa itsensä työllistävän yrittäjän toimintaedellytykset ja sitä kautta perheen toimeentulo voivat olla hyvinkin pienestä kiinni, jopa kotihoidon tuesta. Pienyrittäjäperheen lapsia hoitava äiti ei varmasti kiitä tasa-arvon nimissä saamastaan mahdollisuudesta omaan työuraan, kun vaarassa voi olla koko yrityksen jatkuvuus.

Arvoisa ministeri, näin yrittäjienkin päivänä kysyn: haluatteko vaikeuttaa maamme pienyrittäjiä, kun taloustilanteessa, varsinkin tiukassa taloustilanteessa, pitäisi kaikin tavoin pyrkiä tukemaan yrittäjiä, ennen kaikkea pienyrittäjiä?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Emme missään nimessä halua estää yritystoimintaa, ja me haluamme olla todellakin edesauttamassa, että kaikki yritystoiminta voisi kukoistaa Suomessa. Tämä on yksi sellainen kysymys, mikä on tullut minullekin kansalaisilta, ja se on yksi sellainen kysymys, joka arvioidaan siinä työtä tehtäessä, aivan niin kuin yksinhuoltajienkin kohdalla tehdään, ja kaikki nämä asiat kyllä ratkaistaan liittyen myöskin yrittäjien sosiaaliturvaan, työttömyysturvaan, mikä on yksi päivänpolttava asia, kaiken kaikkiaan sosiaaliturva, että yritystoiminta voi jatkua.