Paula Lehtomäki /kesk:
Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluaisin kiittää.
Meitä keskustalaisia ilahduttaa, että hallitus
on päättänyt toteuttaa keskustan pitkään
esillä pitämän kotikunta—maakunta-mallin
täällä pääkaupunkiseudulla
kotikunta—metropoli-mallina.
Täällä pääkaupunkiseudulla
peruspalveluita ja kaavoitusta ryhdytään entistä laajemmin
toteuttamaan kuntien välisenä yhteistyönä aluetasolla, ja
ilmeisesti me helsinkiläiset ja uusimaalaiset pääsemme
jopa äänestämään alueellista
valtuustoa, joka päättää näistä tärkeistä asioista.
Toki tässä on paljon kysymysmerkkejä vielä olemassa,
niin kuin kaikissa rakennepaketin asioissa, mutta niitä varmasti
syksyn mittaan ratkotaan.
Mutta, arvoisa pääministeri, kun täällä pääkaupunkiseudulla
olette päättänyt hyväksyä ja tukea
kuntien väliseen yhteistyöhön perustuvaa vaihtoehtoa,
niin miksi tämä malli ei kelpaa muualla Suomessa?
Miksi muilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla te olette päätynyt
pakkoliitosten tielle? Miksi kunnallinen ja alueellinen demokratia
saa vahvistua täällä pääkaupunkiseudulla
mutta ei muualla Suomessa?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Kunnallisen demokratian pitää vahvistua
nimenomaan kaikkialla Suomessa, ja sitä vahvistetaan pääsääntöisesti
sillä, että meillä on elinvoimaisia kuntia
eli semmoisia, joilla on aidosti sen verran vahva taloudellinen
tilanne, että ne kykenevät myös ikääntyvässä Suomessa
tarjoamaan palvelut. Siihen me tarvitsemme niitä laajempia
hartioita, niin kuin olemme monta kertaa täällä puhuneet.
Aivan yhtä lailla olemme monta kertaa puhuneet, että yhteistyötä kuntien
välillä tarvitaan joka tapauksessa, ja näin
tulee tapahtumaan. Eli me halusimme varmistaa, että kaupunkiseuduilla,
missä asuu valtaosa ihmisistä, missä on
infrastruktuuri jo olemassa, missä suurimmat rahat pyörivät,
saadaan riittävästi myös kuntaliitoksia aikaan.
Uskon, että näin tapahtuu nimenomaan vapaaehtoisesti,
ja haluamme sen varmistaa, että näin tapahtuu,
ja se mahdollistaa nimenomaan sen kunnallisen demokratian vahvistamisen
eri puolilla Suomea. Metropolialue, joka on monella tavalla omalaatuinen
kooltaan ja väestömäärältään,
vaatii varmasti sekä kuntaliitoksia että sitten
metropoliratkaisuja.
Paula Lehtomäki /kesk:
Arvoisa puhemies! Myös täällä pääkaupunkiseudulla
on taloudellisesti heikkoja ja taloudellisesti vahvoja kuntia, kuten
muillakin kaupunkiseuduilla, joten siinä mielessä tämä vahvojen
peruskuntien perustelu ei aivan toimi.
Tärkeää on mielestäni kuitenkin
myös se, että te, herra pääministeri,
totesitte lokakuussa 2012 kuntavaalien alla, että hallituksessa
on suuri yksimielisyys siitä, ettei pakkoliitoksiin ryhdytä. Valtiovarainministeri
Urpilainen, te vertasitte viime vuoden keväällä pakkoliitoksia
pakko-avioliittoihin ja totesitte, että ne eivät
toimi, ja vakuutitte, että SDP:n kanta ei muutu. Ja nyt
hallitus on päättänyt pakkoliitoksista.
Jos tämä taloustilanteen heikkeneminen on ajanut
teidät näihin ratkaisuihin, niin paljonko ajattelette,
että näillä pakkoliitoksilla säästetään?
Kuinka suuri siivu kestävyysvajeesta on tarkoitus täyttää kuntien
pakkoliitoksilla, ja milloin eduskunta saa nämä laskelmat
eteensä, joita se kyseli jo ainakin kesäkauden
alkupuolella?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Korjataan ensinnäkin asiavirhe:
Hallitus ei ole päättänyt yhdenkään
kunnan pakkoliitoksesta, mutta hallitus on päättänyt,
että hallitukselle tulee toimivalta tehdä myös
pakkoliitoksia siinä tapauksessa, että niitä liitoksia
ei muuten tapahdu. (Välihuutoja) Eli tässä on
aika iso ero sen takia, että aika monessa kunnassa tapahtuu
vapaaehtoisesti, ja me haluamme varmistua, että nimenomaan
kaupunkiseuduilla näin tapahtuu.
Taloustilanne on muuttunut, ja olisi ihme, jos hallitus tai
myöskään oppositio ei tarkistaisi omia
kiveen hakattuja totuuksiaan. Me emme kuntavaalien alla itse asiassa
tienneet muun muassa sitä, että meidän
pitää karsia normeja ja palveluja miljardin euron
edestä. Nyt se tiedetään. (Välihuuto
keskustan ryhmästä) — Jos keskusta tiesi,
niin ihme, kun te ette ole esittäneet yhtäkään
norminpurkua ettekä palvelun lopettamista. Tehkää se,
sillä nyt on kiire. Eilenhän minä pyysin
teitä tekemään. Tehkää se
nyt, jos te tiesitte sen jo kaksi vuotta sitten.
Eli tämä aika vaatii sitä, että meidän
pitää löytää myös
uusia keinoja, semmoisia keinoja, joihin aiemmin emme ole olleet
valmiita, jotta Suomea voidaan uudistaa. Jos pysyy koko ajan siinä, mitä kymmenen
vuotta sitten on sanonut, voi kyllä tietää sen,
että se porukka ei tätä maata uudista.
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Näyttää siltä,
että hallitus aikoo ottaa pakkokeinoja eri asioihin, ensinnä tähän
kotihoidon tukeen ja nyt tähän kuntaliitosasiaan.
Te vannoitte moneen kertaan, että pakkoliitoksia ei oteta
käyttöön. Mitä tapahtui tässä,
että te olette nyt ne ottaneet aseeksi tai aiotte ottaa?
Taloudellisia laskelmia tämän perusteeksi ei voi
esittää, niin kuin me olemme niitä monta
kertaa pyytäneet. Ei ole tullut. Ei yhdyskuntakriteeri
voi olla pakkoliitoksen peruste.
Te olette, pääministeri Katainen, sitten todennut
sen, että ei saa liikaa nojata perustuslakiin. Perustuslaki
lähtee siitä, että kaikessa yhteiskunnallisessa
toiminnassa on noudatettava lakia ja toiminnan pitää tarkoin
perustua lakiin. Te olette syyttäneet legalismista. Nyt
tässä tämä alueellinen, seudullinen
kansanäänestys on aika vakava asia, että keskuskunta
voisi päättää muiden kuntien
liittämisestä keskuskuntaan. (Mauri Pekkarinen:
Aivan käsittämätön juttu!) Millä te
tätä perustelette kansalaisten yhdenvertaisuuden
näkökulmasta?
Ja lopuksi: Kun te tiedätte sen, (Puhemies koputtaa)
että tämä hallitus ei ehdi tehdä yhtään pakkoliitospäätöstä,
niin miksi tämä asia otetaan tällä tavalla
esille? Tuleva hallitus tuskin tekee yhtään myöskään.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kun tämä on syksyn ensimmäinen kyselytunti,
niin yritetään päästä näihin
minuutin rajoihin, niin ehdimme ottaa useamman puheenvuoron.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tölli sanoi, että olen
sanonut, että ei pidä nojautua perustuslakiin.
En todennäköisesti koskaan ole sanonut näin.
Jostakin syystä edustaja Tölli halusi kuitenkin
näin sitten sanoa. Me voimme asioista olla eri mieltä.
Minusta olisi reilua, niin kuin edustaja Sipilän kanssa
kesällä totesimme, että ei ymmärretä tahallaan
toisiamme väärin. (Hälinää — Naurua)
Kuvittelisin, että edustaja Tölli voisi pitää vähän
kurinpalautusta keskustan ryhmälle tässä suhteessa.
Mutta mitä tulee sitten näihin laskelmiin:
Ei kuntaliitos itsessään säästöä tuo,
mutta vahvempi, elinvoimaisempi kunta, jolla on myös omia tuloja,
pystyy järjestämään muun muassa
palveluja tehokkaammalla tavalla. Sen takiahan luotiin uusi Oulu.
Sen takiahan tässä maassa tapahtuu paljon kuntaliitoksia,
koska haetaan tehokkuutta, haetaan turvallisuutta palvelujen tuottamiseen,
haetaan kykyä olla aluepolitiikan moottoreita. Sitä kautta
se kuntien vahvuus ja palvelutuotannon vahvuus syntyy.
Petteri Orpo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on ehkä hyvä aloittaa
siitä, että ainut pakkoliitos, mitä on
toteutettu, oli Sipoon liittäminen Helsinkiin ja sitä esitti
ja tuki Matti Vanhanen.
Mutta se, miksi ehkä sanaa "pakko" tässä salissa
eilenkin käytettiin monta kertaa, johtuu siitä,
että on pakko tehdä jotain. Suomen taloustilanne
on dramaattisen huono, ja siitä seuraa se, että meidän
kuntien, useiden kuntien, tilanne on myös dramaattisen
huono taloudellisesti, ja se tarkoittaa sitä, että suomalaisten
peruspalvelut ja tasavertainen oikeus hyviin peruspalveluihin ovat
vakavasti uhattuina. Siksi täytyy mennä eteenpäin
kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, mutta se ensisijainen tie
on vapaaehtoisuuden tie, selvittämisen tie, johon kuntarakennelakikin perustuu.
Nyt me toivomme sitä, että erityisesti kaupunkiseuduilla
päästään eteenpäin,
koska kaupunkiseuduilla on kaikkein suurin potentiaali. Me olemme
kaikki kateellisia Oulun seudulle, varsinkin Turun seudulla, siitä,
että Oulussa mennään eteenpäin,
tehdään uutta Oulua ja rakennetaan uutta kasvua.
Se lähtee siitä, että seudulla on löydetty
yhteishenki ja (Puhemies koputtaa) vapaaehtoisuuden kautta tämän
pitäisi löytyä. Jos syntyy yhdyskuntarakenteen
kannalta epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja, niissä tilanteissa
voi olla käytössä silloin lain pakkopykälä,
(Puhemies koputtaa) mutta se on hyvin hyvin kaukana tulevaisuudessa
ja saattaa olla jopa tulevien hallitusten pöydällä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Oliko kysymystä, edustaja Orpo? — Ministeri
Virkkunen löysi kysymyksen, olkaa hyvä. (Naurua — Ben
Zyskowicz: Ei, kun hän löysi vastauksen!)
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus hakee nimenomaan onnistuneita
kuntien yhdistymisiä, ja tiedämme kaikki, että parhaiten
ne toteutuvat silloin, kun kuntien valtuustot, päättäjät,
viranhaltijat ovat yhdessä suunnittelemassa uutta kuntaa.
(Mauri Pekkarinen: Ja nyt teillä on alueellinen kansanäänestys!)
Kuitenkin kuntarakennelain yksi tärkeimpiä näkökohtia
oli se, että nyt ei haeta myöskään
pelkästään yksittäisten kuntien
näkökulmasta mahdollisimman edullisia ratkaisuja,
vaan sellaisia ratkaisuja, jotka ovat laajemmin koko alueen näkökulmasta
kestävällä pohjalla. Sitä taustaa
vasten on perusteltua se, että valtioneuvostolle annettaisiin
tietyissä, rajatuissa tapauksissa mahdollisuus käyttää toimivaltaa,
mikäli alueella ei päästäisi
kokonaisuuden kannalta hyvään ratkaisuun, mutta
uskon, että se tulee olemaan erittäin korkean
kynnyksen takana, että tuota toimivaltaa käytettäisiin.
Nyt kuntarakennelaissa on jo mahdollisuus valtioneuvostolla käyttää toimivaltaansa
silloin, jos kunnan talous on niin pahasti kriisiytynyt, että se
ei voisi enää järjestää palveluja
asukkailleen. Ja lausuntokierroksella tuo toimivallan laajennus
sai kuntakentältä varsin myönteisen vastaanoton.
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! On sinänsä ikävää,
että joutuu näitä vääriä tietoja aina,
joka ikinen kerta, kun keskustellaan kunta-asioista, korjaamaan.
Edustaja Orpolle sanon, että Sipoo-asiassa oli kyse
osakuntaliitoksesta, joka on lain mukaan mahdollista, (Ulla-Maj
Wideroos: Siellä oli pakko!) ja yksikään
puolue ei ole esittänyt vuosikymmeniin sitä, että osakuntaliitoksista
luovuttaisiin, tai olisi vastustanut kaikkia osakuntaliitoksia,
joita tässä maassa on tehty. Sellaista puoluetta
ei siis löydy. (Ben Zyskowicz: Edustaja Kiviniemi, oliko
se pakko?)
Toiseksi pääministeri Kataiselle: Ihmettelen sitä,
että kokoomus ei huomannut viime ja toissa vaalikaudella
sitä tosiasiaa, (Hälinää — Puhemies
koputtaa) että näitä Normitalkoita on
ollut käynnissä jo pidempään.
Tämä on ollut tunnustettu ongelma. On hämmentävää ja
hämmästyttävää, että pääministeri
ja hallitus huomaavat sen nyt vasta.
Kolmanneksi kysyn sitä, että missä ovat
ne laskelmat, jotka osoittavat, että pakkoliitokset näillä kaupunkiseuduilla
tuovat taloudellista hyötyä. Totuus on se, että sellaisia
ei ole eikä tule. Ja ihmettelen myös sitä,
miten pääministeri voi väittää,
että tämäntyyppiset kunnat kuin Naantali,
Raisio, Mustasaari, muutamia esimerkkejä mainitakseni,
ovat sellaisia, jotka eivät ole vahvoja peruskuntia eivätkä ikään
kuin tulisi toimeen omillaan.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Esimerkiksi uusi Oulu, mistä edustaja Sipilä tulee,
niin siellä kuntapäättäjät
katsoivat... (Naurua) — Ai niin, anteeksi, edustaja Sipilä ei tulekaan
sieltä, mutta lähiseudun kunnat menivät yhteen,
koska ne uskoivat tulevaisuuteen. — Eli siellä uskottiin
siis laajempaan uuteen Ouluun, joka kykenee olemaan ei pelkästään
Pohjois-Suomen vaan koko Pohjoismaiden johtava, kehittyvä aluepolitiikan
moottori. Jos se puhe, että kuntaliitokset johtavat vain
huonoon ja pahaan, olisi totta, niin minkä takia uuden
Oulun päättäjät sitten niin
tekivät?
Se on totta, mitä edustaja Kiviniemi sanoi, että ei
ole mahdollista esittää etukäteen laskelmia, siis
euromääräistä laskelmaa, että joku
kuntaliitos tuottaa jotakin hyötyä tai tuottaa
jotakin haittaa. Mutta yleensä on niin, että jos
on vahvempia kokonaisuuksia, se pystyy järjestämään
palvelut tehokkaammin ja tuomaan sitten myös sitä aluepoliittista
voimaa.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Ei se uusi Oulu nyt aivan niin suuri menestystarina ole,
ja kaikki tiedämme, että tällaisessa
kuntaliitoksessa lähtevät suuret voimat liikkeelle,
ja varmasti uuden Oulun tällaisena pakkoliitosalueena on
hyvin vaikea lähteä lisäliitoksiin. Ja
jos ajatellaan uutta Oulua, niin kyllä siellä ensin
tehtiin rajat ja sen jälkeen lähdettiin tekemään
palvelurakennetta, ja siellä on tullut melkoisia yllätyksiä. Olen
iloinen siitä, että Kempele ja myös Muhos jättäytyivät
tämän liitoksen ulkopuolelle.
Ja, arvoisa pääministeri, ottakaa vain ihan
reilusti oppositio mukaan parlamentaariseen valmisteluun, niin saadaan
niitä ideoita paremmin liikkeelle eikä tarvitse
muistella, mitä Sipilän kanssa on tullut sitten
kesällä keskusteltua. (Naurua)
Mutta, arvoisa kuntaministeri, haluaisin kysyä: aiotteko
te kuulla kuntia ennen pakkoliitoksia, koska eiväthän
pakkoliitokset ole olleet lain tasolla vuosikymmeniin?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Näissä kysymyksissä nousi
esiin juuri sen tärkeys, että kuntaliitoksen onnistuminen
riippuu hyvin paljon siitä, kuinka se toteutetaan, ja tiedämme,
että näissä talouden olosuhteissa on
erityisen tärkeää se, että kuntien
yhdistymiset toteutetaan niin, että niistä alusta
saakka saataisiin hyötyä sekä palveluiden järjestämiseen
että alueen elinvoiman kehittämiseen. Sen johdosta
valtiovalta suuntaa erityisesti kunnille tukea nyt sekä tuohon
selvitysvaiheen tekemiseen että itse uuden kunnan suunnitteluun ja
toteutukseen, muun muassa ict-järjestelmien uudistamiseen,
muutosjohtamiseen, talouden suunnitteluun, siihen, että uudet
kunnat lähtisivät alusta saakka mahdollisimman
vahvalta pohjalta eteenpäin.
Tuon valtioneuvoston toimivallan laajentamisen pykälä on
vasta hyvin alkuvaiheen valmistelussa, eli tämän
syksyn aikana tullaan tarkasti suunnittelemaan nuo menettelytavat
ja kriteerit, millä tavoin tuohon menettelyyn sitten voitaisiin mennä,
mutta tässä vaiheessa ei vielä valmistelu ole
tältä osin kovinkaan pitkällä.
On vasta tuo poliittinen linjaus tehty, minkä reunaehtojen
sisällä näin voitaisiin toimia.
Antti Lindtman /sd:
Arvoisa puhemies! Keskustelu lähti tästä metropolivaltuustosta,
ja voin ilokseni todeta, että metropolivaltuuston synnyttäminen
tälle seudulle on ollut jo pitkään sosialidemokraattien
tavoite ja suuri haave, ja nyt se on tullut todeksi, ja kiitos siitä hallitukselle.
Olen
kyllä iloinen siitä, että keskusta on
myös tullut tätä tukemaan.
Mutta toisin kuin edustaja Lehtomäki sanoi, metropolimallissa
kyseessä ei ole kuntien välinen yhteistyö.
Se ei ole kuntien metropoli. Se ei ole Hyvinkään,
Järvenpään, Vantaan ja Helsingin metropoli.
Se on kuntalaisten metropoli. Se on hyvinkääläisten,
järvenpääläisten, vantaalaisten
ja helsinkiläisten, (Hälinää — Naurua)
ja idea on nimenomaan siinä, että kun kuntien
välinen yhteistyö (Hälinää — Puhemies
koputtaa) näissä monitoimikuntayhtymissä ei
ole toiminut, niin sen takia tarvitsemme metropolivaltuuston, jonka
kansalaiset saavat valita suoraan, ja tällä olisi iso
mahdollisuus nimenomaan asumisessa (Hälinää) — jos
arvoisat keskustan kollegat voivat vielä kuunnella — liikenteessä,
maankäytössä. Kysynkin asuntoministeri
Viitaselta: näettekö, että tällä metropolivaltuustolla,
jolla olisi vahva ote asumisessa, olisi vaikutusta asumisen hintaan
ja asuntojen saatavuuteen, koska se on suurin ongelma tällä seudulla?
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen
Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin
tärkeä kysymys, ja myös minä tervehdin
ilolla sitä linjanvetoa, että hallitus on päättänyt
omissa rakenneratkaisuissaan ajaa vahvaa metropolihallintoa ja myös
metropolikaavaa. Tämän avulla voidaan hyvin järkevästi
suunnitella yhteistyössä kuntarakennetta, joka
on kestävä, joka palvelee parhaiten juuri niitä kuntalaisia,
kuten edustaja Lindtman tässä paljon luetteli.
Kaiken kaikkiaan tällä saadaan varmasti aikaan
tasapuolista asuntorakentamista, voidaan ehkäistä asuinalueiden
eriarvoistumista. Se on minusta hirveän tärkeää,
että pystymme tänä päivänä tekemään
tätä ja tukemaan kaikin puolin tasapuolista aluekehitystä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Tuomioja on löytänyt tästä omaan
toimialaan kuuluvan vastauksen. — Olkaa hyvä.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Arvoisa puhemies! 25 vuotta sitten toimin seutuhallintokomitean
puheenjohtajana, joka esitti juuri sen kaltaista vahvaa suorilla
vaaleilla valittuihin päättäjiin perustuvaa
seutuhallintoa pääkaupunkiseudulle. Sille mietinnölle
ei tapahtunut yhtään mitään,
koska puuttui riittävä tahto sekä alueen
kunnilta että hallitukselta toteuttaa sitä, mitä jo
silloin ja paljon aikaisemmin tiedettiin välttämättömäksi
pääkaupunkiseudun olosuhteiden ja elinvoiman kehittämiseksi.
Ja jos meillä nyt on hallitus, joka on valmis käyttämään
lainsäädäntöä edistämään
tätä asiaa, niin kyllä se panee myöskin
kuntia ajattelemaan ja tekemään työtä,
yhteistyötä, niin, että me saamme todellisia
tuloksia. Meillä ei ole varaa odottaa toista 25:tä vuotta
ilman, että mitään tapahtuisi, eikä se
88:n mietintö edes ollut ensimmäinen laatuaan.
Ja haluaisin sanoa myöskin pakosta. Me täällä emme
tee mitään muuta kuin pakkopäätöksiä. Lait
ovat sitovia, mutta ei kukaan puhu siitä, että täällä tehdään
pakkolakia siitä tai pakkolakia tästä.
(Puhemies koputtaa) Me hoidamme asioita sillä demokraattisella
valtakirjalla, jonka Suomen kansa on meille antanut. (Miapetra Kumpula-Natri:
Ulkoministeri on nähnyt paljon metropoleja!)
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanille ja ministeri Viitaselle
voin tässä todeta, että kehuitte muuten äskeisissä puheenvuoroissanne
Kainuun maakuntakokeilua. (Martti Korhonen: Näin se on!)
Mutta sitten muutoin tässä rakennepoliittisessa
paperissa minun näkökulmastani hallitus ehkä pääkaupunkiseutua
lukuun ottamatta jatkaa aika tavalla sitä tämän
hallituskauden omaa kuntauudistus- ja sote-uudistuspolitiikkaansa
eli tällaista ideologista keskittämistä,
pakkoliitosuhkaa perustuslakia pilkaten, valtionosuusleikkauksia, etenemistä hallinto
ja rakenteet edellä, ja nytkään teillä ei
näytä valitettavasti olevan oikein laskelmia siitä,
mitä näillä kuntien liitoksilla oikein
nyt sitten taloudellisesti saadaan aikaan.
Mutta ehkä kuntaministerille kysymys: miten te nyt
arvioitte sitten näitten mahdollisesti pakkoliitettävien
kehyskuntien kehittymistä palvelujen ja asukkaitten näkökulmasta
liitoshetken jälkeen? Mitä asukkaille, asukkaitten
palveluille, asukkaitten elämisen ympäristölle
tulee tapahtumaan?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Kyllä kaikkien suomalaisten julkiset
palvelut ovat vaarassa, ellemme tee erittäin isoja rakenteellisia
ja toimintatavallisia muutoksia. Se on varmasti kaikilla tiedossa
tässä salissa. Tänä päivänähän
kuntalaisten välillä on jo todella suuria eroja
sekä verotuksessa että palveluiden saatavuudessa.
Nuo erot uhkaavat yhä kasvaa, kun aluerakenne eriytyy eri puolilla
Suomea, mutta kaiken kaikkiaan koko julkisen talouden taustalla
on se ongelma, että rahoitus meillä ei ole riittänyt
nyt enää moneen vuoteen palveluiden järjestämiseen.
Kuten tiedämme, olemme velkaantumisen tiellä,
ja totta kai se on kestämätön tie. Kaikki
tiedostavat sen.
Hallitus lähtee siitä, että kuntien
osalta tuota velkaantumisen kierrettä pystyttäisiin
katkaisemaan siten, että noin miljardilla eurolla todellakin
kevennettäisiin erilaisia normeja, velvoitteita, tehtäviä ja
toinen miljardi katettaisiin sitä kautta, että pystymme
uudistamaan kunta- ja palvelurakenteita ja myös tätä kautta
lisäämään tuottavuutta kuntien
toimintaan. Mutta tiedämme, että siellä koko
ajan ikään kuin se maali liikkuu sitä kautta,
että palveluiden tarve kasvaa jatkuvasti. On ennakoitu,
että noin 5 miljardin euron lisäpaine (Puhemies
koputtaa) on kuntien palveluissa seuraavina vuosina aivan väestön ikärakenteen
johdosta.