Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kaikilla kouluikäisillä lapsilla Suomessa on ollut oikeus kunnalliseen päivähoitoon vuodesta 1996. Vastaavasti suomalaisen lapsiperheen tuloverotus on kireä ja kireämpi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Tämä koskee etenkin keskituloisia perheitä. Laadukasta päivähoitojärjestelmää siis ylläpidetään kireällä verotuksella.

Meille kaikille palkansaajille ei sovellu päivähoitopalveluiden käyttö, vaikka se olisi järjestetty eri vuoroissakin. Jos haluaa jatkokouluttaa itseään tai esimerkiksi lääkärinä haluaa tehdä väitöskirjan, ei lyhennetty työpäivä sovi tällaiselle henkilölle. Tällöin perhe haluaisi palkata kotiin lastenhoitajan tai muuta kodinhoitoapua. Tämä ei kuitenkaan nykyisen kireän verotuksen aikana ole mahdollista. Kokoomuksen ryhmäaloite tuloverolain muuttamisesta kotitalousvähennyksen parantamiseksi on yksi tapa kustantaa lastenhoito tai muuta kotiapua. Nykyinen 1 150 euron vähennys ei kuitenkaan likikään kata lastenhoitajan kustannuksia. Kotitalousvähennys tulisi nostaa vähintään 1 500 euroon vuodessa kummaltakin vanhemmalta. Miksi palkansaaja maksaa ensin verot omasta palkastaan ja sitten vielä lastenhoitajan palkasta?

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen lakialoite kotitalousvähennyksen ylärajan nostamisesta 1 500 euroon pohjautuu kahteen hallitusohjelmassa mainittuun asiaan: yhtäältä perheen ja työn yhdistämisen parantamiseen ja toisaalta työttömyyden hoitamisen ongelmaan.

Suomen työttömyys on sitä luokkaa, että tässä on kokeiltava jo kaikki keinot. Tämä kotitalousvähennys on tähän mennessä jo osoittautunut erinomaiseksi tavaksi luoda uusia palvelualan työpaikkoja. Siitä huolimatta, että vuoden 2002 tilastot eivät ole vielä valmistuneet, verottajan ennakkotiedon mukaan kotitalousvähennyksen käyttö on lisääntynyt erittäin paljon. Aikaisemmilta verovuosilta nämä luvut osoittavat, että verovuonna 2000 reilu 31 000 henkilöä käytti kotitalousvähennystä, verovuonna 2001 jo kaksinkertainen määrä ja ylikin eli 72 000 henkilöä. Todellakin ennakoidaan, että vuonna 2002 myöskin saman suuntaisia nousuja näihin lukuihin on tullut.

Samoin Etelä-Suomen alueella toteutettava Työtehoseuran johtama Elias-kotityöpalvelumallin kehittämisprojekti on tehnyt kyselyn, jonka mukaan on selvinnyt, että vuonna 2003 yrityksiä on perustettu rohkeasti. Näistä kyselyyn osallistuneista yrityksistä 50 prosenttia ilmoitti, että palveluiden kysyntä on noussut huomattavasti, 40 prosenttia ilmoitti, että jonkin verran, ja vain 10 prosenttia ilmoitti, että kysyntä oli pysynyt ennallaan.

Kotitalousvähennyksellä on siis pystytty merkittävästi lisäämään palvelualojen työpaikkoja erityisesti kotipalvelutoimialalla. Erityiset tavoitteet tässä kokoomuksen esityksessä ovatkin nimenomaan, että perheellä olisi mahdollisuus helpottaa arjen työpaineita käyttämällä ulkopuolista työvoimaa. Hallitusohjelmassahan on myöskin nimenomaan kirjattu tämä ongelma. Tämän vähennyksen työllisyyttä lisäävä vaikutus ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen tulisi entisestään lisäämään palveluiden kysyntää. Mikä tärkeintä ja mistä on jatkuvasti muistutettu täällä salissa — itsekin muistan puhuneeni siitä keväällä — kotitalousvähennys vaikuttaa myös harmaan talouden torjuntaan. Se vähentää nimittäin harmaata taloutta, kun ihmisillä on varaa maksaa oikeita palkkoja. Tämän pitäisi olla meille kaikille erittäin tärkeä yhteinen asia.

Mihin näitä kotitalouspalveluita sitten tarvitaan? Esimerkiksi meillä on ongelma väestön ikääntymisestä. Se tarkoittaa, että hoivapalveluiden tarve kasvaa. On ihan selvä asia, että kunnat eivät tule selviämään tästä tehtävästä. Julkiselta sektorilta ei voida semmoista määrää työpanosta edellyttää, että se olisi pelkästään sen voimin hoidettavissa. Kun kotitalousvähennystä korotettaisiin, olisi vanhemmalla väestöllä myöskin mahdollisuus hankkia apua kotiin, jatkuvasti etenkin, ja täten vanhusten mahdollisuutta asua kodissaan pystyttäisiin helpottamaan.

Kotitalousvähennyksestä tällä hetkellä säädetään tuloverolaissa, ja voimassa olevan lain mukaan kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai asunnon kunnossapidosta taikka perusparannuksesta työkorvausta tai palkkaa. Vähennysoikeus koskee myös vapaa-ajan asunnossa suoritettuja töitä. Tällä hetkellä tuo vähennys on 1 150 euroa.

Mitä tuolla nykyisellä vähennyksellä sitten saa? Nykyisen lain mukaisen 1 150 euron kotitalousvähennyksen saadakseen veronmaksajan täytyy maksaa yrittäjälle laskuja reilun 2 000 euron arvosta. Tämä vastaa yrityksellä noin kahden ja puolen viikon työpanosta. On ihan selvää, että yrityksen palkkaamana esimerkiksi jatkuvaa hoitoa kotiin ei voi millään kustantaa kukaan ihminen. Kaksi ja puoli viikkoa on niin lyhyt aika, että esimerkiksi normaali viikkosiivous, vaikka sen tekisi kerran viikossa tai kerran kuukaudessakin, ylittää helposti tämän summan. Jos yksityishenkilö palkkaa itse työntekijän esimerkiksi hoivatyöhön, täyden vähennyksen saa 3 658 euron palkkakustannuksilla. Tämä vastaa noin kahdeksan viikon työpanosta. Jos ihminen tarvitsee puolipäiväisen hoivatyöntekijän kotiinsa, niin sillä saa siis noin kuusitoista viikkoa, ja kaikki tietävät, kuinka monta viikkoa vuodessa sitä apua kuitenkin tarvitsisi. Nämä työajat eivät siis likimainkaan vastaa sitä perheessä olevaa tarvetta, mitä meillä olisi tälle kotitalousvähennykselle. Perheellä minä tarkoitan myöskin vanhuksia ja yksinhuoltajaperheitä.

Kokoomus tehdessään tämän lakialoitteen on laskenut, että mekaanisesti vähennystä tämän ylärajan korottamisesta 1 500 euroon tulisi 10 miljoonaa euroa valtion 12,4 miljardin euron tulo- ja varallisuusverotuloihin. Kuitenkin ollaan sitä mieltä voimakkaasti, että kotitalousvähennyksen käyttö lisää työllisyyttä siinä määrin, että työttömyyskulut pienenevät, verokertymät lisääntyvät, eli talousarvioaloitetta ei katsottu tarpeelliseksi edes tehdä tässä yhteydessä.

Mielenkiintoista oli minun mielestäni kesän lopussa, kun kansanedustajat saivat palkankorotuksen. Silloin hirveän moni hurskasteli lehtien palstoilla, että meillä on varaa jakaa omasta hyvinvoinnistamme muillekin. Kirkasotsaisimmat jopa luettelivat maailman hyväntekeväisyysjärjestöjä, mihin he tästä lähtien varmasti laittavat osan palkastansa. Paras keino jakaa omasta hyvinvoinnistaan on tarjota työtä toiselle suomalaiselle.

Näissä kotitalouksissa olevien piilotyöpaikkojen löytyminen ja ennen kaikkea kotitalouksien tarjoaman työn arvon tunnustaminen yhtä arvokkaaksi yritysten ja julkissektorin palveluammattien kanssa on tärkeä askel, ja siihen pitäisi nyt nimenomaan päästä. Hyvän kotikasvatuksen saaneina me täällä ainakin ulkokultaisesti olemme sisäistäneet sen lauseen, että kaikki työ on arvokasta. Miksi kuitenkin täällä salissa niin usein ollaan valmiita unohtamaan tämä, kun puhutaan niistä ammateista, jotka perinteisesti ovat kotona tehtävää työtä, esimerkiksi lastenhoitoa tai siivousta? Arvostaako kunnan palkkalistoilla oleva kodinhoitaja itseään enemmän kuin perheen palkkaama kodinhoitaja? Lähtökohta on se, että palkka on kummallakin aivan sama. Sitä ei voi käyttää argumenttina tässä, että kodin tarjoama työ on jotenkin alempaa. Tämä tilanne on absurdi, ja tämä ajattelumalli nimenomaan on kiireellinen asia.

Verovähennysoikeus palveluitten kysyntää nostavana ei ole vielä saavuttanut sitä kulminaatiopistettään. Tässä on parantamisen varaa. Sitä on edelleen varaa nostaa positiivisin seuraamuksin, ja nimenomaan tarvitaan sitä työvoimaa, mitä syntyy, ja perheet tarvitsevat tätä apua. Tällä hetkellä perheitten hätä näkyy muun muassa siinä, että puolet avioliitoista päättyy eroon, ja usein siellä on takana se, että riidellään siitä, kumman vuoro on siivota, kumman vuoro on hakea lapset.

Se, että me jätämme hyödyntämättä kotitalouksien mahdollisuus työllistää, on välinpitämättömyyttä työllisyyden hoidossa, ja siksi kokoomus nyt kantaa vastuunsa ja esittää tämän kotitalousvähennyksen nostamista 1 500 euroon.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyshän on ollut voimassa jo muutaman vuoden ajan, ja tänä aikana on näitä ehtoja ja enimmäismäärää parannettu useita kertoja. Viimeksi tälle vuodelle tätä enimmäismäärää korotettiin 900 eurosta tuohon 1 150 euroon ja muistaakseni myös kertymäprosenttia kasvatettiin.

Kotitalousvähennys on osoittautunut yhdeksi todella hyväksi keinoksi kotitalouksien työllistämisen, ikäihmisten avuntarpeen ja työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta. Myös kotitalouksien peruskorjaukset ovat lisääntyneet käsittääkseni voimakkaasti. Tämän vähennyksen avulla on pystytty luomaan uusia työpaikkoja ja, niin kuin täällä todettiin, myös varmuudella vähentämään harmaata taloutta.

Kuitenkin itse olen sitä mieltä, että tässä olisi syytä pieni paussi pitää ja odottaa jonkin aikaa, tehdä selvitykset, mitkä tämän kotitalousvähennyksen työllistävät ym. vaikutukset ovat olleet. Kiireellisintä — olen sen sanonut tältä paikalta jo aiemmin — tällä hetkellä olisi selvittää nämä pelisäännöt eli tämän lain soveltaminen. Siihen liittyy epäselvyyksiä ennen kaikkea peruskorjausten osalta, ei varmasti muun, muun muassa se, miltä osin konetyö ja tämän tyyppiset kuuluvat tämän perusvähennyksen piiriin. Olen ollut tämän vähennyksen kannalla jo alun perin, ja todella mielestäni tämä on hyvä vähennys.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Edellisen puhujan kanssa voi olla monessa asiassa yhtä mieltä siinä mielessä, että antaa olla nyt vähän paussia tässä. Itse minä näen tämän sen tyyppisenä asiana, jotta tässä pitäisi ottaa rinnalle se toinen malli, joka silloin kokeiluaikaankin oli, tämä malli siitä, jotta olisi tämmöinen kotitalouksien tukimalli. Nimittäin tämä kotitalousvähennyshän ei koske kuin hyväosaisia ihmisiä, suhteellisen hyväosaisia, koska tästä jää paitsi kokonaan nämä köyhemmät eläkeläiset, kaikki pienituloiset, joilla on samanlainen tarve kotitalousapuun, mutta jotka valitettavasti eivät tässä mallissa hyödy yhtään. Sen takia se oli harmi aikanaan — nämä molemmat mallithan olivat yhtä aikaa kokeilussa, eri puolilla Suomea — jotta sitten päädyttiin tämän tyyppiseen ratkaisuun, että tässä valittiin pelkästään tämä verovähennysmalli. Yhtä hyvin molemmat mallit olisi voitu ottaa käyttöön koko maassa, toista vain olisi voitu vuosittain käyttää. Silloin myös näillä köyhimmillä ihmisillä olisi ollut mahdollisuus saada kotitalousapua halvempaan hintaan ja myös rikkaammilla, jos olisi halunnut suoraan ottaa sen tukimallin. Siinähän tuettiin sitä yritystä tai kolmannen sektorin firmaa, joka tarjosi palveluita, se sai sitten suoraan edun itselleen. Uskoisin kyllä, että monet rikkaammatkin olisivat voineet valita sen mallin, koska se olisi ollut nopea malli, ei olisi tarvinnut odottaa enää palautuksia.

Mutta olen sitä mieltä, että antaa nyt olla hallituksen linjoitus, niin kuin se on tällä hetkellä, tämä summa, 1 150 euroa vuodessa, pidetään semmoisena, mutta sen lisäksi toivoisi, että hallitus pohtisi sitä mahdollisuutta, että otetaan tämä tukimalli edelleen käyttöön. Se loisi nimittäin uusia työpaikkoja, ja uskon, että lähinnä kolmannella sektorilla tulisi syntymään monta palveluyritystä, jotka tulisivat tarjoamaan palveluita ympäri maata.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Alueellisten kokeilujen jälkeen verotuksen kotitalousvähennys otettiin käyttöön koko maassa vuonna 2001. Tuona vuonna vähennyksen käyttäjiä verotuksessa oli 72 000 kotitaloutta ja verosta myönnetyn vähennyksen kokonaismäärä 32 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 tilastot eivät ole vielä valmistuneet, mutta verottajan ennakkotiedon mukaan kotitalousvähennyksen käyttö on lisääntynyt runsaasti.

Verohallinnon mukaan kotitalousvähennyksen tarkoitus on ollut parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne aikaisemmin ovat tehneet itse. Lisäksi tarkoitus on ollut edistää asuntojen omatoimista ylläpitotoimintaa.

Vähennys edistää kotitalouksien mahdollisuuksia käyttää ulkopuolista työvoimaa helpottamaan arjen työpaineita. Kotitaloustyön verovähennys edistää osaltaan työssä jaksamista sekä auttaa erityisesti kiireisessä työelämässä mukana olevia perheitä. Ostamalla kodinhoitoon liittyviä palveluja, kuten siivousta, voidaan vapauttaa aikaa perheen yhdessäololle. Vähennys siis edesauttaa osaltaan myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, ja lisäksi sillä on selkeästi työllisyyttä lisäävä vaikutus. Palveluiden kysyntää kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen tulisi entisestään lisäämään.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän jättämässä lakialoitteessa esitetään työllisyyden edistämiseksi kotitalousvähennyksen parantamista. Jatkossa kotitalousvähennyksen yläraja olisi nykyisen 1 150 euron sijasta 1 500 euroa. Korotuksella voidaan edesauttaa uusien palvelutyöpaikkojen syntymistä ja tukea jo olemassa olevia, näihin työtehtäviin syntyneitä uusia yrityksiä. Hallitusohjelmassakin todetaan, että palvelualojen työllistämisen edellytyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nyt kun kotitalousvähennys on käytettävissä koko maassa ja käyttömahdollisuus on tullut kansalaisille tutuksi, ovat edellytyksen sen käytön yhä kasvavalle kysynnälle hyvät.

Arvoisa puhemies! Suomen Yrittäjien johtajan Risto Suomisen mukaan kotitalousvähennys on myös erinomainen keino harmaan talouden vähentämiseksi, ja itsekin voin tähän aivan samaan yhtyä. Työn teettäjälle tulee edullisemmaksi laatia tehdystä työstä kuitti kuin teettää se harmaana työnä. Työn teettäjien ja yrittäjien yhteisessä intressissä on kotitalousvähennyksen käyttö kotitalouden pienien työtehtävien yhteydessä.

Asiakkaalle kertyy vähennystä 60 prosenttia työn osuudesta vähennyksen enimmäismäärään saakka. Yrittäjän tulee laskussa eritellä tehdyn työn osuus. Työn teettäjä ilmoittaa kotitalousvähennyksen veroilmoituksen yhteydessä, ja veroilmoitukseen on liitettävä mukaan yrittäjältä saatu lasku, jossa työn osuus on eriteltynä. Kotitalousvähennys soveltuu lähes kaikkeen kotitalouksien teettämään työhön. Sikäli tämä on aika monikäyttöinen malli.

Väestön ikääntyessä erilaisten hoivapalvelujen tarve kasvaa. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen mahdollistaa jatkuvamman palveluiden hankinnan, ja näin tuetaan myös vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Hallitusohjelmaankin on kirjattu, että ensisijainen tavoite vanhustenhuollossa on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen.

Kotitalousvähennyksestä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Sillä on pystytty merkittävästi lisäämään palvelualojen työpaikkoja erityisesti kotipalvelutoimialalla. Näin syntyy myös vähemmän erityisosaamista vaativia uusia työpaikkoja. Kotitalousvähennyksen käyttöönotosta vuodesta 97 kotipalvelualalla työskentelevien määrä on noussut vuoteen 2000 mennessä lähes 60 prosentilla ja alan yritysten määrä puolestaan noin 50 prosentilla.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotus 1 500 euroon merkitsee valtiovarainministeriön arvion mukaan mekaanisesti laskien noin 10 miljoonan euron vähennystä valtion 12,4 miljardin euron tulo- ja varallisuusverotuloihin. Tosiasiallisesti kotitalousvähennyksen käyttö lisää työllisyyttä ja pienentää tätä kautta työttömyyskuluja sekä lisää myös verokertymiä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on sellainen, johon voi suhtautua myönteisesti. Se on myös sosiaalinen ja aidosti myös työtä, siis nimenomaan työtä ja työn teettämistä, lisäävä. Tässä mielessä en henkilökohtaisesti näe tässä sellaisia kielteisiä puolia, että sitä ei voisi tukea ja kannattaa, tätä periaatetta, joka todella oli jo viime vaalikaudella esillä. Nyt tuota summaa nostetaan, minkä piirissä tämä verovähennys voi tapahtua, ja se on oikean suuntainen ehdotus.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Muutama näkökulma tähän ryhmäaloitteeseen. Edellisellä vaalikaudella Lipposen hallituksen aikana tätä vähennyksen määrää suurennettiin, ja selvästi on näköpiirissä, että kansalaisten tietoisuus tämän vähennyksen olemassaolosta on lisännyt sen käyttöä ja sillä on selkeästi myönteisiä työllisyysvaikutuksia.

Pääsin ihan henkilökohtaisesti itsekin tutustumaan tämän vähennyksen käyttöön tekemällä remonttia omakotitaloon. Tämä vähennysjärjestelmä tuli tutuksi, ja huomasin myös, että siinä on epäkohtia, joihin ei ole puututtu myöskään tässä ryhmäaloitteessa. Nimittäin ne kustannukset, mitä tällä vähennyksellä voidaan vähentää valtion ja kunnan verotuksessa, ovat 40 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Eli jos kuvitellaan, että niitä palkkakustannuksia on 5 000 euroa esimerkiksi vuositasolla, niin omavastuun eli 100 euron lisäksi hyväksyttäviä kustannuksia on ainoastaan 40 prosenttia näistä yksiselitteisesti todetuista työvoima- ja palkkakustannuksista.

Hyvät edustajat, jotta saisi esimerkiksi tämän nykyisen 1 150 euron vähennyksen verotuksessa, tosiasiallisesti niitä kustannuksia täytyy olla noin 2 500 euroa. Huomasin tämä epäkohdan ehkä vähän liian myöhään, ja minun mielestäni kokoomuksen eduskuntaryhmän aloitteessa olisi myöskin pitänyt puuttua tähän epäkohtaan, niin että omavastuuprosenttia olisi lievennetty, koska nyt, kun vain 40 prosenttia kustannuksista on hyväksyttävi, ja omavastuu on 60 prosenttia plus 100 euroa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Salolle puheenvuoroon liittyen: Totta kai on aina mahdollisuus ja toivottavaa, että näitä omavastuuosuuksia voisi pienentää, mutta väitän, että jo tälläkin tasolla tämä vähennys on kyllä kohtuullisen hyvä. Aina toivotaan, että jatkossa sitä voitaisiin parantaa. Nimittäin ihmisille tällaiset porkkanat, niin kuin tämä kotitalousvähennys esimerkiksi juuri tällaisessa peruskorjauksessa, josta minullakin on muuten kokemuksia viime kesältä, kyllä ne ovat silloin motivoimassa, että teetetään ne jollakin rakennusfirmalla tai muilla ammattimiehillä.

Juttelin myös omalla paikkakunnalla toimivan pienen rakennusyrittäjän kanssa, ja hän on todennut myös, että viimeisen vuoden aikana ovat juuri tämän suuntaiset työtilaukset huomattavasti lisääntyneet, ja niin kuin ed. Salo totesi, varmasti vieläkään kaikki kansalaiset eivät tiedä, että tällainen vähennysmahdollisuus on.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Olen ed. Kähkösen kanssa aivan samaa mieltä siitä, että hyvä näinkin. Mutta Etelä-Pohjanmaalla, missä asun, törmäsin monta kertaa myöskin yrityksiin, sähköalan yrityksiin, jotka tekevät myöskin sähkökorjauksia , jotka eivät osanneet markkinoida asiakkailleen sitä, että nyt, kun te teette tähän taloon remonttia ja muuta, te saatte vähentää näitä palkka- ja palkan sivukustannuksia huomattavasti. Kävin heidän kanssaan aika pitkiäkin keskusteluja, ja sovimme sitten siitä, että he laittavat kassan viereen mainoksen, jossa kerrotaan tästä kotitalousvähennyksestä ja sen hyödystä. Jo muutaman viikon aikana kysyntä lisääntyi parisataa prosenttia. Asiakkaat ottivat mukaan näitä esitteitä ja totesivat, voiko todella olla tällaista, että kotitalousvähennystä voi tällaiseenkin asiaan saada.

Tässä varmasti olisi paljon tekemistä myös tiedotuksen osalta, miten tätä markkinoitaisiin myös verottajan osalta, valtiovallan yleisen tiedotuksen kautta, mikä tällainen vähennys on ja mihin kaikkeen se soveltuu. Paras vaikutus tällä on tietenkin myös harmaan työvoiman käyttöön. Me tiedämme, että se on rakennusalalla edelleen merkittävä probleema, että tehdään pimeää työtä. Käyttämällä kotitalousvähennystä pimeää työtä ei kannata käyttää, koska työn teettäjälle tämä järjestelmä on paljon edullisempi kuin pimeän työn teettäminen.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Edustajat Kähkönen ja Salo puuttuivat ihan tärkeään kysymykseen eli siihen, onko ihmisillä riittävästi tietoa tämän kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuudesta ja siitä laajuudesta, mihin kaikkiin toimiin se on käytettävissä. Varmasti olisi syytä miettiä niitä keinoja, joilla tietoisuutta voitaisiin lisätä.

Toisaalta korostaisin myös sitä, kuinka tärkeä merkitys on sillä, että tällä voidaan torjua myös harmaata taloutta, nimenomaan sillä, että ei kannata välttämättä teettää kuititonta työtä, kun kuitillisesta työstä saat aivan selkeän vähennyksen. Mallin tulisi olla sen verran selkeä, että se sitä kautta olisi myös mahdollisimman helppo käyttää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Itselläni on myös kokemuksia remonttimiehestä. Minulle oli suuri pettymys, että omavastuuosuus oli kauhean suuri eli sain vain 200 euroa takaisin remontista, joka oli huomattavasti suurempi. Hallituksen kannattaisi ehkä harkita sitä, että omavastuuosuutta pienennettäisiin.