Täysistunnon pöytäkirja 78/2003 vp

PTK 78/2003 vp

78. KESKIVIIKKONA 15. LOKAKUUTA 2003 kello 15

Tarkistamaton versio 1.3

7) Laki toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta

 

Pehr Löv /r(esittelypuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Enligt utkomststödslagen har varje person som inte kan få sin utkomst tryggad, till exempel genom förvärvsarbete, genom företagande eller genom andra inkomster eller tillgångar, rätt till utkomststöd.

De egna och familjemedlemmarnas samtliga disponibla inkomster påverkar enligt lagen utkomststödets storlek. Undantag utgörs av så kallade inkomster med förmånsrätt. Till dessa hör bland annat understöd och förvärvsinkomster som kan anses ringa, vissa kostnadsersättningar och vissa förmåner såsom moderskapsunderstöd, vårdbidrag till pensionstagare, handikappbidrag och vårdbidrag till barn. I januari 2002 inledde man ytterligare ett treårigt försök under vilket minst 20 procent av förvärvsinkomsterna, dock 100 euro per hushåll per månad, lämnas obeaktat då de disponibla inkomsterna räknas ut.

Puhemies! Toimeentulotukilain mukaan jokaisella, joka ei voi saada toimeentuloaan turvatuksi esimerkiksi ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan tai muista tuloistaan, on oikeus toimeentulotukeen. Lain mukaan toimeentulotuen suuruuteen vaikuttavia tuloja ovat kyseisen henkilön ja perheenjäsenten kaikki käytettävissä olevat tulot lukuun ottamatta niin sanottuja etuoikeutettuja tuloja. Näitä ovat muun muassa vähäisiksi katsottavat avustukset ja ansiotulot, eräät kulukorvaukset ja edut, kuten äitiysavustus, eläkkeensaajien hoitotuki, vammaistuki ja lapsen hoitotuki. Lisäksi tammikuussa 2002 käynnistettiin kolmivuotinen kokeilu, jonka aikana vähintään 20 prosenttia ansiotuloista, kuitenkin 100 euroa taloutta kohden kuukaudessa, jätetään ottamatta huomioon käytettävissä olevia tuloja laskettaessa. Tämä merkitsee, että muut sosiaalituet ja -etuudet, muun muassa lapsilisä kokonaisuudessaan, ovat tuloa, joka otetaan huomioon henkilön tuloja laskettaessa. Tämä merkitsee puolestaan, että jos esimerkiksi lapsilisää korotetaan, toimeentulotuella elävät perheet eivät saa tästä korotuksesta mitään hyötyä, koska tulojen lisäys vaikuttaa samalla toimeentulotuen määrään.

Epäkohta koskee myös lapsilisälain mukaan yksinhuoltajavanhempien lapsista maksettava lisää, joka on nykyisellään 33,60 euroa kuukaudessa. Selvitykset osoittavat, että koko väestöön verrattuna juuri yksinhuoltajalapsiperheiden reaalitulot ovat kehittyneet heikoimmin yhteiskunnassamme. Näiden perheiden talous ei esimerkiksi uuden vuosikymmenen alussa ollut vielä saavuttanut 90-luvun alun yleistä tasoa. Tämä johtaa siihen, että näillä perheillä on muita lapsiperheitä enemmän taipumusta olla toimeentulossaan riippuvaisia toimeentulotuesta. Tämän vuoksi on kohtuutonta, että juuri köyhimmät perheet eivät hyödy lapsilisän tai yksinhuoltajalisien mahdollisesta korotuksesta. Ongelmien osittaiseksi korjaamiseksi aloitteessa ehdotetaan, että listaa tuloista, joita ei oteta huomioon, täydennettäisiin yksinhuoltajien lapsista lapsilisään maksettavalla lisällä.

Talman! Den här lagmotionen utgår ifrån att övriga sociala understöd och förmåner, däribland barnbidraget i sin helhet, utgör inkomst som skall beaktas vid uträknandet av en persons inkomster, för även om man t.ex. höjer på barnbidragets storlek kommer de familjer som lever på utkomststöd inte att få någon nytta av den här förhöjningen, eftersom tillägget till inkomsterna samtidigt påverkar utkomststödets storlek.

En ändring i enlighet med motionen skulle medföra tilläggsutgifter för kommunerna i form av en förhöjning av kostnaderna för utkomststöd. Kommunerna kan inte ensamma bära bördan för utgiftsökningen, utan den bör kompenseras i sin helhet av staten. Med anledning av detta bör även lagen om planering av och statsandel för social- och hälsovården ändras. Statens andel av kostnaderna för social- och hälsovården föreslås därför höjas så att den motsvarar den beräknade utgiftsökningen, dvs. 12 miljoner euro, vilken enligt gjorda uträkningar skulle innefatta en ökning på 0,11 procent. Följaktligen föreslås det i lagmotionen att kommunernas andel sjunker i motsvarande grad.

Puhemies! Edellä mainitun kaltainen muutos aiheuttaisi puolestaan lisämenoja kunnille toimeentulotukien kustannusten kohoamisena. Kunnat eivät yksin pysty kantamaan tästä menolisäyksestä aiheutuvaa taakkaa, vaan valtion tulee kompensoida se kokonaisuudessaan. Tästä johtuen myös lakia sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta on muutettava. Valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ehdotetaan näin ollen korotettavaksi siten, että se vastaa arvioitua menojen lisäystä eli 12:ta miljoonaa euroa, mikä tehtyjen laskelmien mukaan merkitsisi 0,11 prosentin korotusta. Näin ollen kuntien osuutta ehdotetaan lakialoitteessa alennettavaksi samassa määrin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yritin päästä kiinni ed. Pehr Lövin tekemään lakialoitteeseen ja mietin sitä moneltakin näkökulmalta. Jos oikein ymmärsin, tässä lakiesityksessä esitetään, että lisättäisiin lakiin nimenomaan yksinhuoltajavanhemmille maksettu lisä, jota ei otettaisi huomioon toimeentulotukiasiaa määriteltäessä, mutta tavallista, normaalia lapsilisää ei siihen sisällytettäisi, vaan ainoastaan nimenomaan ja vain yksinhuoltajia koskeva asia, joka on tietenkin tällainen asia, josta Kela käy tänä päivänä monta kamppailua siitä, koska on kysymyksessä todellisuudessa yksinhuoltaja ja koska se on jotakin muuta. Näinhän meille kerrottiin juuri Kelan raportissa.

Olen ajatellut niin, että kunnallisessa toimeentulotuessahan, jota harkitaan erikseen joka kuukausi, otetaan huomioon erilaisia tuloja, onko tullut tuloja ja minkälaisia menoja on, ja sehän on yksilöllinen, harkinnanvarainen ratkaisu joka kuukausi. Tämä yksinhuoltajan lapsilisähän tulee tietenkin säännöllisesti niin kauan kuin perheen tilanne on sen tyyppinen, että siihen on edellytykset. Lisääkö tämä tavallaan kumminkaan näitä harkinnanvaraisia kustannuksia? Tällä olettamuksella, millä lähden eteenpäin, että ikään kuin joku henkilö saisi jatkuvasti, toistuvasti saman tyyppistä toimeentulotukea, tällä ajatuksellahan se tavallaan lisäisi kustannuksia, mutta tämähän on joka kerta erikseen harkinnanvarainen asia, jossa katsotaan tämän perheen ja henkilön käytettävissä olevat tulot ja menot ja sen mukaan tämä asia ratkaistaan. Olenko ymmärtänyt tämän asian ihan oikein?

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Löv näköjään on erikoistunut yksinhuoltajaäiteihin, kun pelkästään esittää näinpäin tämän asian. Minusta kuitenkin tässä on kyse on laajemmastakin kysymyksestä. Ymmärsin, jotta jossain hallitusohjelmavaiheessa käytiin kädenvääntöä siitä, miten tämä hoidettaisiin, se ongelmatiikka nimenomaan, jotta jos lapsilisiin tulee korotus, välttämättä toimeentulotuella oleva henkilö ei siitä hyödy yhtään mitään — ja se koskee kaikkia perheitä, jotka ovat toimeentulotuella — koska lapsilisän määrä otetaan perusnormissa huomioon. Tämä vastauksena myös ed. Salolle, että kyllä se vaikuttaa, ei se ole harkinnanvaraista vaan kokonaan lasketaan tämä lapsilisä tuloksi, kun otetaan perheen tuloja huomioon, ja silloin jos tämä lapsilisä nousee, vastaavasti kunnan maksuosuus siinä pienenee. Sieltä kautta tämä ed. Lövin ajatus siitä, jotta se pitää kompensoida, jos tällä tavalla tehdään yksinhuoltajien osalta, on ihan aiheellinen.

Tässähän sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt, sanoisin, torjuntalaskelman tästä, että ei tämän tyyppistä mallia. Meillähän on tavoitteena myös joidenkin edustajien toimesta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa saada tämä läpi nyt hallitusohjelmasta riippumatta sillä tavalla, että tämä koskisi kaikkia elikkä saataisiin koko lapsilisät sieltä normilaskelma pois. Täällä on sosiaali- ja terveysministeriön laskelma varmaan jossakin minun pöydälläni olevassa nipussa, ja siellä todettiin nimenomaan, jotta jos näin tehtäisiin, se heikentäisi kuntien asemaa. Minusta se on siinä mielessä huono peruste, että kysehän aina pitää olla siitä, miten tämä lapsiperhe, joka saa toimeentulotukea, hyötyy niistä korotuksista. Eikö sen pitäisi saada lisätuloa, koska juuri toimeentulotuella olevat perheet eivät hyödy siitä lapsikorotuksesta yhtään? Siinä mielessä tämä ed. Lövin ottama asia, tosin vähän supistettuna, on hyvin aiheellinen ja pitäisi saada korjattua, koska minusta kyllä näille köyhille lapsiperheille — ne ovat nimittäin köyhiä lapsiperheitä, jotka saavat sen toimeentulotuen; ne normit eivät ole hyvin isoja — kuuluu sama hyöty näistä korotuksista kuin muillekin.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Pehr Löv /r:

Arvoisa puhemies! Ed. Salon esille ottama ongelma-alue on todella perustavanlaatuinen, koska sosiaalietujen monimuotoisuus on todella monimutkainen asia, se täytyy myöntää. Mutta nyt puhutaan todella semmoisesta ryhmästä, jolla kaikkien tutkimustulosten mukaan on huonoin taloudellinen tilanne Suomessa tänä päivänä. On aina tietysti olemassa niitä, jotka väärinkäyttävät sosiaalisia etuja Suomessa, ja rajat muodostavat harmaita alueita, tiedän myöskin sen, mutta tällä tavalla voidaan kuitenkin korjata jonkin verran köyhyyttä juuri tärkeälle ryhmälle.

Keskustelu päättyy.