Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Kansaneläkelaitoksesta. Laissa säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen hallinnosta ja sijoitustoiminnasta. Tämä hanke on kestänyt vuosikymmeniä, näin voidaan sanoa. Aina 80-luvulta muistan itsekin omakohtaisia yhteyksiä olleen tässä asiassa.

Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että Kansaneläkelaitoksen hallinnon uudistamistyössä on nyt vihdoin edetty niin, että eduskunta on saanut käsiteltäväkseen tämän esityksen. Valiokunta keskusteli paljon tämän asian tiimoilta tietysti.

Haluan tässä yhteydessä todeta, että tämä hallinnonuudistus on mitä tärkein senkin vuoksi, että muuta Kansaneläkelaitoksen toimintaa koskevaa uudistamistyötä voidaan tämän jälkeen nyt hyvin jatkaa. Ensimmäisenä haluan tässä mainita Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien sosiaaliturvalakien epäyhtenäisyyden ja monimutkaisuuden; niissä on paljon viittaussäännöksiä. Tätä remonttia olisi päästävä pian tekemään. Nyt sille on syntymässä mahdollisuudet, kun tämä hallituksen esitys saadaan hyväksytyksi.

Kansaneläkelaitoksen hallinnon muutostarve ajankohtaistui kenties Kansaneläkelaitoksen saaman suuren kielteisen julkisuuden yhteydessä ja seurauksena. Se ei tietysti aina ole paras mahdollinen tapa käynnistää hankkeita, mutta tällä kertaa voidaan ehkä liioittelematta sanoa, että siitä saatiin lisää potkua tälle hankkeelle.

Kelan hallinnonuudistus hallituksen esityksen osalta on valmisteltu poikkeuksellisella tavalla kaikkien eduskuntaryhmien kanssa yhteisesti, koska tavoitteena on ollut saavuttaa tässä kysymyksessä myös sellainen pitkäkestoinen konsensus, jonka kanssa voidaan elää eteenpäin. Vuosi sitten ministeri Perho, jonka toimivastuulle tämä on kuulunut, on pyytänyt eduskuntaryhmiltä ajatuksia siitä, mihin suuntaan Kansaneläkelaitoksen hallintoa tulisi kehittää. Kaiken tämän jälkeen hallitus on esityksessään leiponut kompromissin. Tämä on selkeästi kompromissi erilaisista toiveista. On sitten tämän salin arvioitava, onko tämä kompromissi kelvollinen ja miten se vastaa kenties Kansaneläkelaitoksen sisälläkin olleisiin toiveisiin, puhumattakaan tässä salissa ajatelluista.

On nyt heti todettava, että hallituksen esitys, vaikka olikin kompromissi, ei sellaisenaan tullut hyväksytyksi, vaan täällä jouduttiin asian käsittelyn yhteydessä valiokunnassa näkemään kuulemisten jälkeen, että vielä oli pakko hallitusryhmien kesken, mutta myös kaikkien eduskuntaryhmien kesken pohtia, miten paljon siedetään hallituksen esitykseen nähden muutoksia.

Tämän hallituksen esityksen käsittely on ollut valiokunnan puheenjohtajan kannalta katsottuna vähän erikoinen ja hyvin poikkeuksellinen toimi juuri tästä syystä, että se on tavallaan kahta linjaa pitkin valmisteltu. Aina ei ollut niin helppoa ratkaista sitä, mitenkä tätä viedään eteenpäin, kun lähestyi tuo deadline tässä kysymyksessä. Olemme siis käyttäneet tämän valiokunnan työn loppuvaiheiden yhteydessä molempia linjauksia eli keskustelleet yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien vetäjien kesken näistä liikkumavaroista, mutta toisaalta on pidetty myöskin kiinni siitä, että kysymyksessä on hallituksen esitys normaalissa mielessäkin.

Siihen nähden, että tässä oli kompromissitausta, lopputulos on muuttunut melko paljon hallituksen esityksestä. Hallituksen esityksen tavoitteena on ollut, että Kansaneläkelaitoksen hallintotasoja vähennetään, ulkopuolinen hallitus perustetaan ja valtuutettujen asemaa vahvistetaan. Jo aikaisemmin oli perustuslaista valtuutettujen valvontaa koskevalle tulkinnalle löytynyt vähän väljempi mahdollisuus.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoitti, että hallituksen esityksessä Kelan lisätty hallitus on poistettu. Voidaan ehkä sanoa, että osittain sen tilalle tulee nyt Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunta. Hallitus, joka nyt perustetaan, on pääosin ulkopuolinen. Nimittäin poikkeuksen muodostaa se, että hallituksen jäseninä mukana ovat Kelan pääjohtaja ja hänen sijaisensa.

Mikä erityisesti muuttui valiokuntakäsittelyssä, oli valtuutettujen asema. Valtuutettujen asemaa oli hallituksen esityksen pohjassa jo vahvistettu merkittävästi. Heillehän oltiin tuomassa määräysvalta kahdeksaan jäseneen kymmenestä hallituksessa sekä myöskin oikeus määrätä hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Tämä on merkittävä parannus tämän hetken tilanteeseen nähden. Mutta keskustelun kuluessa ja valmistelun aikana nimenomaan valtuutettujen asemaan tuli erittäin merkittävä muutos. Nyt valmistuneen mietinnön mukaisesti valtuutetut saavat myös oikeuden vahvistaa hallituksen työjärjestyksen.

Kuulemisen yhteydessä merkitystä on annettava erityisesti perustuslakivaliokunnan kannanotolle näissä kysymyksissä. Ensiksikin siinä todettiin, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien osalta tärkeimmät asiat on säädettävä lailla, mikä tarkoitti tässä yhteydessä henkilöstön oikeusaseman määrittelyä. Tätä koskeva lisäys onkin tehty. Tässä on käynyt niin, että sosiaali- ja terveysministeriö täydensi hallituksen esitystä näiltä osin kirjeellä, mitä menettelytapaa on nyt hieman arvosteltu, koska vaihtoehtona olisi ollut perustuslain 71 §:n mukainen menettely, mutta eduskunta päätyi hyväksymään kirjemenettelyn. Niin kuin sanoin, henkilöstön oikeusasemaa koskevat pykälälisäykset on myös tehty.

Toisekseen hallituksen jäsenten erottamista koskeva kysymys oli myös perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti otettava huomioon. Näin myös tehtiin pykälämuutos, jonka mukaan valtuutetut vapauttavat hallituksen jäsenet, mikäli siihen on tarvetta kesken toimikauden.

Perustuslakivaliokunnan huomio siitä, että myös tasa-arvonäkökulmat on hallituksen kokoonpanossa huomioitava, otettiin sillä tavalla huomioon, että kantamme näkyy mietinnössä, mutta pykälämuutoksiin emme nähneet tältä osin tarvetta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ne intresantit, joita luetellaan 6 §:ssä, joutuvat nimeämään yhden nais- ja yhden miesehdokkaan, jotta tätä asiaa voitaisiin huoltaa itse hallituksen kokoonpanoa määrättäessä.

Perustuslakivaliokunta totesi vielä, että valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulee lisätä tähän esitykseen, ja näin meneteltiin. Vielä huomautettiin siitä, että talousarvion laadinnasta ei ollut todettu tässä, mutta siihen saimme Kelan hallinnosta ihan hyvän selvityksen siitä, että oikeastaan puhetapa näissä kysymyksissä on viime vuosien aikana hieman muuttunut niin, että taloussuunnitelma-sana pitää sisällään myöskin talousarvion, mikä oli meidän mielestämme tyydyttävä vastaus, joten ei ollut aihetta pykälämuutoksiin siltä osin.

Perustuslakivaliokunta toivoi, että käsittelisimme ratkaisuja koskevan päätösvallan siirtämisen edellytyksiä täsmällisemmin. Sen mukaisesti teimmekin pykälämuutoksen.

Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemisessa muilta osin tuli esille paljonkin arvostelua hallituksen esitystä kohtaan. Erityisesti ehkä arvosteltiin sitä, että hallituksen kokoonpanossa ei ollut tyydytty pelkästään ulkopuoliseen hallitukseen. Kun toisaalta pääjohtaja ja hänen sijaisensa tulisivat olemaan hallituksen jäseninä, jäätiin kysymään, mikä on muun johtajiston asema tulevassa Kelan hallinnossa. Tämä kysymys aukeni niin merkittävään asemaan deadlinea lähestyttäessä, että jouduimme ehkäpä nimenomaan tämän kysymyksen johdosta uusiin neuvottelukierroksiin. Voidaan sanoa, että myöskin valtuutettujen toimivalta hallituksen työjärjestyksen suhteen oli toinen merkittävä asiakokonaisuus, joka aiheutti meille lisätyötä uuden kompromissin saavuttamiseksi.

Tämä hallituksen esitys on laadittu niin, että johtajisto päätöksiä tekevänä ikään kuin elimenä lakkaa taikka sitä ei perusteta. Nimittäin johtajistoa ei nyt laki tunne pykälien tasolla kollegiona, vaan johtajat esiintyvät laissa yksilöinä. On tietysti siitä huolimatta selvää, näin ajattelemme, että niin Kelassa kuin muuallakin voidaan perustaa johtoryhmiä, joissa käsitellään talolle tärkeitä asioita. Hyvin järjestetty johtoryhmätyöskentely voi olla erittäinkin hyödyllinen hallituksen toimintaa ja talon johtamista ajatellen. Näin voidaan sanoa.

Pykäliä ei siis muutettu, mutta perusteluihin kuitenkin vietiin ajatus siitä, että kaikilla johtajilla tulisi olla läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksessa sekä esittelyoikeus oman toimialansa osalta hallituksessa. Kun tämä nyt oli kompromissi, en tiedä, onko kauhean aiheellista sitä hirveästi arvostella. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että ajatus siitä, että olisi virtaviivaistettu kovin pitkälle hallintoa, ehkä ihan viime metreillä pääsi hieman hämärtymään, mutta uskon, ettei se tätä hallintomallia tule millään tavoin käytännössä kuitenkaan heikentämään.

Vielä haluaisin sanoa valtuutettujen asemasta, että lähtökohtahan oli koko hallituksen esityksessä se, että valtuutettujen asemaa haluttiin vahvistaa. Näin jo hallituksen esityskin oli laadittu. Hallituksen esityksessä esimerkiksi on se kohta jo sisällä, että valtuutetut voivat valvoa palvelujen laatua ja saatavuutta, mikä käytännön tulkinnan perusteella tarkoittaa sitä, että he voivat antaa lausuntoja näistä kysymyksistä, muun muassa palveluverkosta. Tätä pidän erittäin hyvänä asiana ajatellen kaikkea sitä keskustelua, mitä tässäkin talossa on käyty esimerkiksi postitoimistoista ja postipalveluista.

Arvoisa puhemies! Vielä yksi asiakokonaisuus. Johtajien pätevyysvaatimuksia lain perusteella annetun asetusluonnoksen mukaan tullaan korottamaan nykyisestä selkeästi. Tulevaisuudessa kaikilta johtajilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, mikä vastaa valtionhallinnon ylimmältä johdolta vaadittavaa tasoa. Samalla tämä merkitsee jo itsessään, että kielitaitovaatimukset tulevat nousemaan, ja näin tulee jatkossa ilmeisesti myös käytännön kielitaito Kelan johdossa paranemaan.

Asetusluonnoksessa esitetään myös, että yhdellä johtajista tulee olla täydellinen ruotsin kielen hallinta. Tältä osin oikeuskanslerin virastosta hankkimani selvityksen mukaan asetusluonnos on kuitenkin puutteellinen, koska samassa yhteydessä ei säädettäisi mitään samalla vaadittavasta suomen kielestä. Jos tarkoitus on ollut poiketa virkamieheltä yleisesti vaadittavista kielitaitovaatimuksista, tästä olisi tullut päättää lain tasolla.

Henkilökohtaisesti, kun tässä on merkittävästä poikkeamasta ja muutoksesta kysymys, olen jäänyt aprikoimaan, että pitäisi kuitenkin huolehtia siitä, että se linkittyy kielilakikomitean työhön. Kun siellä on jo uusi kielilakiluonnos valmistettu, niin pitäisi mennä näiden yleisten puitteiden mukaisesti. Kaiken kaikkiaan pidämme tietysti kielellistäkin seikkaa tärkeänä. Kaikkein tärkeinhän se on asiakkaan tasolla. Se tavallaan kulminoituu kysymykseksi ennen kaikkea paikallistoimistojen tasolla, jolla henkilöiden tulee saada palvelua omalla äidinkielellään.

Arvoisa puhemies! Minulla on ollut ilo selostaa hallituksen esityksen käsittelyä valiokunnassa. Ilo se on sen vuoksi nimenomaan, että lopputulos on kompromissien kompromissi. Uskon, kun näin on, että huolimatta ehkä kritiikistä niihin tai näihin kohtiin voimme tässä salissa tämän yksimielisesti viedä päätökseen.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on vajaan puolentoista vuoden prosessin tulos, johon on todella sisältynyt paljon neuvotteluja, paljon kanssakäymistä eduskuntaryhmien kanssa, Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen kanssa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa. Lopputulokseen sisältyvät ne keskeiset tavoitteet, joihin liikkeelle lähdettäessä pyrittiin.

Ensinnäkin muodostetaan ulkopuolinen hallitus, jossa on mukana eri sidosryhmät, maksajien edustajat, työnantajat ja palkansaajat keskusjärjestöjen edustajien muodossa, sosiaali- ja terveysministeriö, MTK, jonka jäsenistöstä valtaosa on Kansaneläkelaitoksen asiakkaita, sekä erikseen aikanaan valtuutettujen valitsemat edustajat, joiden tulee edustaa sosiaaliturvan tuntemusta ja joilla pitää olla johtamiskokemusta.

Toinen merkittävä seikka on kelpoisuusehdot, joihin valiokunnan puheenjohtaja viittasi. Kolmas on sijoitustoimintaa koskevien säädösten uudistaminen siten, että Kansaneläkelaitoksella on nykyistä enemmän liikkumavapautta sijoittaa varat, jotka lähinnä on tarkoitettu Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvaa varten, samojen periaatteiden mukaan kuin eläkevaroja ylipäätänsä sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti.

Esitys pitää sisällään myös neuvottelukunnan, jonka tarkoituksena on olla kosketuspinta käyttäjiin, asiakkaisiin, sillä tavoin, että siellä olisi edustettuina niitä tahoja, kansalaisjärjestöjä, sosiaalialan järjestöjä, joiden kautta kanavoituisi asiakasnäkökulma. Tämä on uusi yritys siihen, että voidaan käydä avointa vuorovaikutuskeskustelua siitä, millä tavoin Kansaneläkelaitos kansalaisia perusturvakysymyksissä ja laajalla toimialallaan palvelee.

Perustuslakivaliokunta teki tärkeätä työtä, ja olennaisinta oli se, että laissa selkeästi määritellään henkilöstön työoikeudellinen asema. Nämä lisäykset ovat varmasti varsin paikallaan ja ne olisi tullut tehdä joka tapauksessa, vaikka kokonaisuudistusta ei olisi tehtykään.

Kun tässä on noussut esille paljon kysymyksiä, niin suurimmaksi osaksi ne ovat sellaisia, jotka tuleva pääosin ulkopuolinen hallitus omalta osaltaan ratkaisee, muun muassa varmasti johtajiston asema. On aivan selvää, että suuressa talossa on operatiivisesta johdosta muodostettu johtoryhmä, mutta oli varsin viisasta se, että johdon käsiä ei sidottu siinä, ketkä johtoryhmään kuuluvat, mutta itsestäänselvää on, että johtajisto siihen joka tapauksessa kuuluu. Täällä on monia muita vastaavia asioita, joissa pitää luottaa vastuullisiin päätöksentekijöihin ja viisaaseen johtajistoon.

Toivon, että uudistus tuo Kansaneläkelaitoksen työhön juuri sitä, mitä on kaivattu julkisuudessa, ehkä enemmän avoimuutta, ulospäin suuntautuvuutta, kosketuspintaa käyttäjiin, jota tehtävää toki Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat ansiokkaasti hoitaneet, mutta varmasti neuvottelukunnan työ tuo siihen vielä lisää ulottuvuuksia. Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja täällä totesi, valtuutettujen asema tässä vahvistuu. Tietysti se on johdonmukaista sen lähtökohdan kanssa, että Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos.

Kiitän omalta osaltani eduskuntaryhmiä ja valiokuntaa hyvästä yhteistyöstä huolimatta siitä, että valmisteluprosessiin on monta mielenkiintoista kiemuraa sisältynyt.

Pirkko   Peltomo  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vihdoin ja viimein Kansaneläkelaitoksen hallintouudistus etenee. Tuskallista sen synnyttäminen on ollut. Kuten nytkin kuulimme valiokunnan puheenjohtajan esittelyssä, ei vieläkään täyttä yksimielisyyttä valiokunnassakaan löytynyt ja myös hallituksen esitystä monilta osin muutettiin.

Hyvä tarkoitus oli ilmeisesti hallituksella ja ainakin Kelan valtuutetuilla, että olisi saatu ulkopuolinen hallitus, jossa olisi ollut ainoastaan pääjohtaja ja pääjohtajan sijainen. Nyt näyttää siltä, että vanha malli jatkuu eli niin sanotussa ulkoisessa hallituksessa tulee kuitenkin olemaan koko vanha johtajisto paikalla. Tätä omalta osaltani pidän vähän takapakkina. Olisinkin nähnyt, että ylimenokaudella pääjohtaja ja pääjohtajan sijainen olisivat voineet olla ulkoisessa hallituksessa ja pikkuhiljaa olisi siirrytty kokonaan ulkopuoliseen hallitukseen.

Jaana  Ylä-Mononen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan jatkoa ed. Peltomon pohdintaan.

Käytännön ihmisenä olen tämän päivän aikana miettinyt, että kun tähän saakka meidän Kelan valtuutettujen kokouksessa on ollut Kelan hallitus, niin kuka siellä mahtaa uuden lain mukaan olla Kelan valtuutettujen kanssa pohtimassa Kelan toimintaa ja palvelua ja sen paremmuutta. Onko se Kelan uusi hallitus, ja ovatko kenties johtajat siellä läsnä, vai miten tämä menee? Ei tämä ole selvää vieläkään.

Timo   Ihamäki  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni, kun perustetaan ulkopuolinen hallitus, sen olisi pitänyt olla täysin ulkopuolinen hallitus, niin että siihen ei olisi kuulunut ketään Kelan virkamiestä. Kun nyt kuitenkin haluttiin, että pääjohtaja ja hänen varamiehensä siinä olivat, niin muut johtajat tulivat mukaan hallitukseen lähinnä sen takia, että tieto kulkee puoleen jos toiseenkin.

Marjatta  Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hämmästelen ed. Peltomon näkemystä, että tämä oli takapakkia, että johtajat ovat siellä. Sehän on mielestäni täysin luonnollinen asia. Me olemme paljon puhuneet siitä, että kaupunginhallituksen kokouksessa ovat kaikki apulaiskaupunginjohtajat paikalla, ja on sanottu, että eihän Kela ole kunta. No, ei tietenkään ole, mutta aivan samalla tavalla on perusteltua, että ne henkilöt, jotka vastaavat toiminnasta, ovat paikalla vastaamassa hallituksen jäsenille, jos he haluavat jotakin tietää.

Niin hyvä pääjohtaja ja pääjohtajan sijainen kuin Kelassa tällä hetkellä onkin, ja heillä on erittäin laajat tiedot, koska heillä on pitkäaikainen kansanedustaja- ja ministeritausta, niin eivät he voi osata vastata jokaiseen kysymykseen, ja vaaditaan aikaa ja tiedon hankkimista. Tämä on aivan käytännön toiminnan kannalta hyvä. Kun ed. Ylä-Mononen puhui käytännön toiminnasta, niin juuri tämä tarkoittaa sitä, että näin käytäntö hoituu nopeammin. Tieto kulkee puolin ja toisin eteenpäin.

Pirkko   Peltomo  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä näkisin näin, että vanha hallitus eli nykyiset johtajat muodostavat oman johtoryhmän. Tuntuu aika oudolta, jos ei tieto kulje kuuden johtajan piirissä johtoryhmän sisällä. Jokaisessa kokouksessa on tietty asialista, ja siltä voidaan katsoa. Jos eivät esittelevät tai hallituksessa olevat pääjohtaja tai pääjohtajan sijainen tunne asioita, niin silloinhan pitää tietysti pyytää asiantuntija-apua.

Ben  Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Halusin käyttää vastauspuheenvuoron ed. Peltomon puheenvuoroon sen vuoksi, että minulla on nyt lähes ainutkertainen tilaisuus ilmoittaa, että olen täysin samaa mieltä ed. Stenius-Kaukosen kanssa.

Valto   Koski  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lyhyt keskustelu jo saatesanoiltaan osoittaa, että tässä on monenlaisia näkemyksiä. Voidaan sitten tietysti siitä vetää johtopäätöksiä, että laki on muotoutunut näiden monien kirjavien ajatusten saattelemana semmoiseksi kuin se nyt on eduskunnalle esitetty.

Haluan kuitenkin todeta, että hallituksen esityksessä laiksi Kansaneläkelaitoksesta käy ilmi, että hallintoa on tarkoitus eräiltä osin uudistaa. Kansaneläkelaitoksen toimieliminä olisivat lakiesityksen mukaan valtuutetut ja hallitus. Lisätty hallitus ehdotetaan lakkautettavaksi, ja sen tehtävät siirrettäisiin pääosin hallitukselle. Lisäksi Kansaneläkelaitokseen tulisi sen hallituksen asettama neuvottelukunta tehtävänään edistää yhteistyötä sosiaaliturvan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen välillä sekä palvelujen käyttäjien näkökulman huomioon ottaminen.

Lakiuudistuksen yhteydessä on korostettu muun muassa Kansaneläkelaitoksen sijoitustoiminnan uudistamisen tarpeellisuutta. Lakiesityksen mukaan varoja sijoitettaessa tavoitteena olisi edelleenkin varmuus, tuottavuus ja rahaksi muutettavuus. Laitoksen tulisi myös laatia sijoitussuunnitelma. Samalla kumottaisiin sen maksuliikennettä ja rahavarojen säilyttämistä koskevat vanhentuneet säännökset. Tässä lakiesityksen keskeiset kohdat.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsittelyssään osin täydentänyt lakiehdotusta. Tämä käy ilmi valiokunnan mietinnöstä 20/2001 vp. Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon 7/2001 vp, jonka sosiaali- ja terveysvaliokunta on osin ottanut huomioon. Nyt käsittelyssä olevaa uudistusta ja sen tarpeellisuutta voidaan arvioida monelta kannalta. Itse olen ollut sitä mieltä, että mitään erityisen painavaa syytä tällaiselle hallinnon uudistukselle ei oikeastaan ole ollut. Onkin syytä kysyä esimerkiksi sitä, mitä lisäarvoa ulkopuolinen hallitus ja nyt nimettävä neuvottelukunta Kansaneläkelaitoksen toimintaan oikeastaan voivat tuoda, jota ei jo ennestään siellä olisi.

Kansaneläkelaitos on mielestäni kokonaisuudessaan toiminut vaativassa tehtävässä vähintäänkin tyydyttävällä tavalla. Tätä tukevat muun muassa niiden asiakaskyselyjen tulokset, joita Kelan piirissä aika ajoin suoritetaan. Kelan palvelukyky on näissä vertailuissa aina arvioitu varsin korkealle tasolle. Tämä siitäkin huolimatta, että aika ajoin on ilmennyt myös ongelmia käytännön toimeenpanossa. Erikoista on, että tällaisten ongelmien sanotaan johtaneen nykyisen hallintouudistuksen täytäntöönpanoon.

Ottaen huomioon, miten isosta kokonaisuudesta Kelan toimipaikkaverkostossa on kysymys, miten monien ongelmien kanssa Kelan henkilöstö joutuu toimimaan, on syytä olla tyytyväinen sen toimintaan ja erityisesti henkilöstön osaamiseen. Jos jotain uutta lakiesityksestä haluaa hakea, se löytynee Kelan valtuutettujen tehtävien uudelleen määrittelystä, joka on valiokuntakäsittelyjen yhteydessä osin vielä uudistunut. Viittaan tässä Kelan valtuutettujen oikeuteen vahvistaa työjärjestys sekä nimittää hallitus siltä osin kuin toimivalta sille kuuluu. Työjärjestyksen merkitys on mielestäni Kelan tulevan toiminnan muotoilemisessa varsin suuri. On valitettavaa, että siitä ei ole minkäänlaista kuvausta lakiesityksen perusteluissa ja se jää tärkeydestään huolimatta siten muun muassa tässä salissa avautumatta.

Mitä Kelan sijoitustoimintaan tulee, on totta, kuten lakiesityksen perusteluistakin ilmenee, että tietyt sijoitustoimintaan liittyvät säännökset ovat jo aikansa eläneet, mutta yhtä hyvin sopii kysyä, eikö niidenkin uudistamiseen olisi voitu paneutua ilman näin laajaa hallintouudistusta. Mitä itse sijoitustoimintaan tulee, Kela on mielestäni hoitanut tämänkin alueen varsin hyvin. Niinpä Kelan sijoitusten tuotot sekä varmuus kestävätkin vertailun monen muun vastaavan laitoksen kanssa. Siitä ei ole esitetty faktatietoa, että päinvastoin olisi.

Arvoisa puhemies! Keskeistä tässä uudistuksessa on, että Kansaneläkelaitos pidetään edelleen eduskunnan alaisena laitoksena. Tällöin on luonnollista, että lakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena on oltava vahvistaa eduskunnan valitsemien Kelan valtuutettujen asemaa niin, että he voivat tehokkaasti suorittaa tehtävänsä. Nähtäväksi jää, riittävätkö tähän ne eväät, joita valiokuntakäsittelyn yhteydessä on katsottu tarpeellisiksi lakiesitykseen lisätä. Puuttumatta enempää esityksen mukaiseen toimivaltajakoon haluan kuitenkin todeta, että esityksen täytäntöönpanoon liittyy vielä monia käytännön ongelmia, jotka selviävät käytännössä vasta sitten, kun uutta hallintoa aletaan toteuttaa.

Leikillisesti voisi esittää toivomuksen, ettei ulkopuolinen kuitenkaan sanan täydessä merkityksessä merkitsisi sitä, että nyt uusi ulkopuolinen hallitus irtaantuu kokonaan siitä ihmisten arkipäivästä, jota Kelan hallinnoimisessa on tähän asti pidetty korkeassa kurssissa. Käsittelyn yhteydessä ilmeni, että tämä uudistustapa poikkeaa lisäksi aikaisemmasta eduskunnan linjauksesta. Viittaan tässä yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön 12/1998 vp. Valiokunta suositteli tuolloin Kelan lainsäädäntöä koskevan uudistamisen aloittamista menettelytapanormeista. Valiokunta arvioi tuolloin, että Kelan toimeenpaneman lainsäädännön menettelytapojen, käsitteiden ja järjestelmien sisäisten rakenteiden yhdenmukaistaminen voisi merkittävällä tavalla paitsi virtaviivaistaa laitoksen toimintaa myös tehdä asiat kansalaisten kannalta ymmärrettäviksi, minkä täytyykin olla tällaisen laitoksen toiminnalle korkea päämäärä. Niin ikään valiokunta katsoi tuolloin, että etuuksia koskevien lakien sisäisen rakenteen kannalta saattaa myös menettelytapojen yhtenäistäminen yhteen lakiin olla tarkoituksenmukaista, koska tällöin voidaan etuuslaeissa päähuomio kiinnittää aineelliseen lainsäädäntöön.

Hallituksen esityksessä on nyt kuitenkin omaksuttu toinen käsittelyjärjestys, jonka mukaan Kansaneläkelaitoksen ylimpiä toimielimiä ja hallinto-organisaatiota koskeva lainsäädäntö esitetään ensin eduskunnan käsiteltäväksi. Esitykseen on sanottu asiantuntijalausunnoissa liittyvän joitakin ongelmallisia kohtia, joiden on sanottu liittyvän lähinnä siihen, että hallintoesitystä valmisteltaessa ei mahdollisesti ole aivan täysimääräisesti otettu huomioon muun muassa uudesta perustuslaista johtuvia perusvaatimuksia hallinnon säätämiselle. Asiantuntijat ovat lausuneet, että toisenlaistakin käsittelyjärjestystä olisi voitu pitää perusteltuna, etenkin kun nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys edellyttää ilmeisesti vielä sisällöllistä ja lainsäädännöllistä kohennusta.

On myös syytä tässä yhteydessä todeta, että toimeentuloturvaa koskevan lainsäädännön menettelyllisten säännösten yhtenäistäminen ja selkeyttäminen on valmistelun osalta viety jo varsin pitkälle. Selvitysmies, valiokuntaneuvos Pentti Arajärven työ — STM:n monisteita 1998/17 — on luonut menettelysäännösten yhtenäistämiselle ja täydentämiselle hyvän pohjan. Samoin lakiesitys Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan toimeenpanosta on pitkälle valmisteltu aina pykäläversiota myöten.

Arvoisa puhemies! Kuten puheenvuorostani voidaan päätellä, olen suhtautunut lakiesitykseen osin varauksellisesti. Toivottavasti sen käytäntöön soveltamisessa ei tule kuitenkaan suuria ongelmia. Kuten valiokuntakin on mietinnössään esittänyt, Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien säädösten uudistamista tulee pikaisesti jatkaa. Tällöin on erityisesti kiinnitettävä huomiota Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvalainsäädännön yhtenäistämiseen etuuksien hakemisessa, käsittelyssä ja päätöksenteossa noudatettavien menettelyjen osalta. On helppo korostaa valiokunnan määrittelemää kantaa siinä, että eri etuuksien toimeenpanoa koskevan yhtenäisen lain valmistelu saatetaan pikaisesti loppuun ja annetaan valmistelun pohjalta esityksenä eduskunnalle.

Sosiaali- ja terveysministeri  Maija  Perho

Arvoisa puhemies! Ed. Kosken toivomukseen valiokuntaneuvos Arajärven työn jatkamiseksi: olemme sopineet siitä, että kun vakuutusosasto on valitettavasti aina ja jatkuvasti ylityöllistetty, niin tähän muodostetaan oma projektinsa, jossa käytetään Kelan asiantuntemusta ja jossa Arajärven muistiota on jo varsin pitkälti viety eteenpäin siten, että tämä asia todella saadaan eteenpäin, elikkä yhtenäistetään käsitteitä, käytäntöjä ja sitten katsotaan, kootaanko nämä omaksi laikseen vai tämän lain jatkoksi. Asiassa on tarkoitus edetä, mutta valmistelutyö ei varmasti ole kovin nopeasti suoritettavissa huolimatta hyvästä pohjatyöstä.

Timo  Ihamäki  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Koski totesi aivan oikein, että nähtäväksi jää, kuinka paljon lisäarvoa saadaan aikaan uudistamalla hallinto. Minua on tähän mennessä nykyisessä hallituksessa aina häirinnyt se, että siinä on ollut tietty demokratiavaje. Sen on muodostanut kuusi johtajaa, jotka itse asiassa ovat toimineet itse oman johtosääntönsä puitteissa. Valtuutettujen valvonta on jäänyt tehtävänä hyvin jälkipainotteiseksi. Etu uudessa laissa on myös siinä, että nyt hallintoasioita ei enää tarvitse mainita jokaisessa etuuslaissa, kun hallintosäännökset on koottu Kelan hallintolakiin. Toivottavaa vain nyt on se, niin kuin ministeri äsken totesi, että uudistus ei jää tähän, vaan nyt pitää todella uudistaa myös sosiaalietuuslainsäädäntö.

Valto Koski /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokuntaneuvos Arajärven valmistelemaan työhön viittaamalla tarkoitin sitä, että vähintään yhtä tärkeätä kuin uudistaa Kelan korkein hallinto ja johto on tarkastella asiaa kansalaisen näkökulmasta. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että ministeri ilmoittaa, että asian valmistelu tapahtuu nopeasti ja päästään näihin kysymyksiin aikanaan myös ottamaan kantaa.

Mitä ed. Ihamäen näkemyksiin tulee, niin tietysti tällainen mielipide demokratiavajeesta on ymmärrettävä. Vaikka hallintoa nyt uudistetaan, niin en tiedä, kuinka demokraattisesti sekään käytännössä toimii. Olen itse ajatellut, kuinka vaikeata voi olla jo pelkästään hallituksen kokoaminen, kun otetaan huomioon kaikki tasa-arvokysymykset, kaikki järjestöt, jotka siinä ovat. Enkä halua korostaa Kelan valtuutettuna Kelankaan valtuutettujen merkitystä tässä, koska tasavallan presidentti (Puhemies koputtaa) nimeää hallitukseen kaksi jäsentä, järjestöt nimeävät neljä ja sitten loppu jää valtuutetuille.

Juha   Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On vanha sanonta, että kun jostakin tykätään oikein paljon, niin sitä enemmän ollaan kiinnostuneita siitä, mitä tapahtuu ja millä tolalla asiat ovat. Tämä sopii minusta erittäin hyvin siihen keskusteluun, jota on käyty ja käydään Kansaneläkelaitoksen ympärillä. Jonkinasteisena saavutuksena voi pitää sitä, että jo ammoin useammankin kerran karille menneet hankkeet Kelan hallinnon uudistamiseksi on saatu vaiheeseen, jossa olemme ensimmäisessä käsittelyssä täällä eduskunnan isossa salissa. Onhan kiinnostus ollut jopa sitä luokkaa, että erilaiset ja ainakin osin perättömätkin huhut ovat saaneet tuulta alleen matkan varrella. Kiinnostuksen toki ymmärtää, asioihan Kelassa vuosittain yli kolme miljoonaa suomalaista ja etuusmenojen taso oli menneenä vuonnakin yli 53 miljardia markkaa. Tämä ei ole vähämerkityksinen asia.

Tässä yhteydessä haluan lausua kiitokset sinne, minne ne kuuluvat. Tässä tapauksessa, kun ministeri Perho on salissa, ne menevät suoraan perille; te nimittäin ne ansaitsette tässä yhteydessä. Meille keskustassa olisi riittänyt hallituksen esitys erittäin hyvin niine korjauksineen, jotka perustuslakivaliokunta edellytti. Te otitte hallituksen esitystä valmistellessanne huomioon eri tahojen toiveet ja toisaalta viimeisimmässä vaiheessa patistitte osaltanne valiokuntaa siihen, että laki on saatava eduskunnan käsittelyyn. Tämä tapahtui aikana, jolloin valiokunnan jäsenenä saattoi haistella sitä, että jarrulevyt ovat kuumenneet ja niistä irtoaa osia.

Herra puhemies! Nyt sisältönsä saava laki on kompromissi, joka osaltaan on tuomassa omat ongelmansa. Tästähän tässä keskustelussa on jo puhuttukin. Toisaalta tilannetta voinee kuvata niin, että on ollut naruja, joihin tarpeen tullen ja tarkoituksenmukaisuussyihin vedoten on voinut tarttua ja niistä vetää kunkin asiaan kantaa ottaneen omista lähtökohdista.

Onko laki sitten paras mahdollinen? Vastaan niin, että emme koskaan tule tietämään, millainen lopputulos olisi ollut, mikäli olisi oltu liikkeellä täysin puhtaalta pöydältä pyrkien vain ja ainoastaan järjestämään Kelan hallinto niin kuin se olisi ollut Kelan kannalta kaikkein tarkoituksenmukaisinta. Vallitsevissa olosuhteissa lopputulosta voi siis kuitenkin pitää vähintäänkin kohtuullisena, jopa hyvänä. Mitä käytännössä tapahtuu, se jää nähtäväksi. Lähtökohtana ja lopputulemana olisi kuitenkin mielestäni pitänyt olla se, että tämäkin hallintolaki toimii esimerkiksi poliittisista olosuhteista riippumatta.

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkelaitoksen asema sosiaaliturvamme toimeenpanijana selkenee nykyisestä tilanteesta. Tosin tähän tilanteeseen vielä oleellisempi muutos parempaan voidaan saavuttaa vasta silloin, kun myös eduskunnan vastuulla oleva lainsäädäntö voidaan saada siihen muotoon, että sitä on nykyistä helpompi soveltaa ja, mikä ennen kaikkea tärkeää, myös Kelan asiakkaat voivat lakeja ja säädöksiä ymmärtää. Viesti siitä, että asetetaan erillinen projekti tähän asiaryhmään, oli tervetullut. Toivoa sopii, että kaikista hankaluuksista huolimatta vielä tämän vaalikauden aikana tässä asiassa eteenpäin päästäisiin.

Valiokunta on minusta aivan oikein tässäkin yhteydessä tähän asiaan huomiota kiinnittänyt. Kelan asemahan eduskunnan alaisena laitoksena sai nuotit ja oman roolinsa jatkoon jo meidän uudistuneen perustuslakimme käsittelyn yhteydessä. Tätä kirjausta voi näiltä osin pitää merkittävänä. Toivon, että puheet Kelan hallinnollisesta asemasta voidaan lopettaa, jotta Kelakin pystyy keskittymään siihen varsinaiseen tehtäväänsä, joka sillä on meidän sosiaaliturvamme toimeenpanijana. Tämän totean myös siksi, että varsinkin silloin, kun esimerkiksi Kela tiedotuksessaan on epäonnistunut tai asiat ovat menneet niin kuin niiden ei olisi pitänyt mennä, syytetään Kelaa, vaikka maalin pitäisi olla kenties jossakin aivan muualla, esimerkiksi täällä eduskunnassa. (Ed. Stenius-Kaukonen: Ei esimerkiksi, vaan juuri täällä!)

Tällä lailla Kansaneläkelaitoksen hallinnon joustavuus siis paranee ja sitä kautta toisaalta myös toimintakyky sen päätehtävässä eli sosiaaliturvan etuuksien maksajana toivottavasti menee eteenpäin. Lain valmistumisen aivan kalkkiviivoille asti mielestäni onnistuttiin pitämään se rooli, joka eduskunnalle tämän lain käsittelyn yhteydessä kuuluu sen suhteen, mikä on strategisen ja operatiivisen johtamisen ero. Tällä tarkoitan yksityiskohtaisesti lain tasolle vietyä Kelan valtuutetuille kirjattua tehtävää työjärjestyksen vahvistamisesta ja ennen kaikkea mietintöön kirjattua mainintaa nykyisen hallituksen asemasta.

Keskustaryhmä tyytyy tehtyyn ratkaisuun. Kysyn kuitenkin, miksi lain sisäistä logiikkaa näiltä osin piti muuttaa ja ennen kaikkea puuttua lain hengen kannalta oleelliseen joustavuuteen. Eikö olisi ollut muita mahdollisuuksia, tai toisin päin: olisiko meidän sitten täällä valiokuntakäsittelyn aikana pitänyt kirjoittaa työjärjestystä paljon paljon pitemmälle eli suorittaa tehtävä, joka meiltä ei varmastikaan olisi kunnolla onnistunut?

Eduskunnan alaisena toimintana valvovaa tehtävää suorittavien valtuutettujen toimialaa siis täten laajennettiin. Haluan kiinnittää huomiota siihen, että samalla myös vastuu kasvaa. Tätä kautta pyrittiin vähentämään Kelan itsenäistä asemaa suhteessa eduskuntaan nykyisestä tilanteesta. Tuleeko tilanne muuttumaan, se jää nähtäväksi. Mielestäni jatko on hyvin pitkälle kiinni siitä — tilanne tosin on tältä osin samanlainen jo tänä päivänä — millaisilla motiiveilla ja motivaatiolla sekä ennen kaikkea asiantuntemuksella sekä viitseliäisyydellä valtuutetut suorittavat omaa tehtäväänsä. En siis väheksy toisaalta tehdyn muutoksen merkitystä, mutta kuinka se itsenäisesti tai kovakorvaisesti toimiva Kela tällä muutoksella muuttuu sen paremmaksi? Paljon suurempana merkityksenä itse pidän sitä, että valtuutetut voivat ottamisen tai nimeämisen lisäksi myös erottaa hallituksen jäsenet. Sillä on minun käsitykseni mukaan paljon suurempi merkitys.

Mitä tulee nykyisen hallituksen asemaan, on luonnollista, että sen jäsenet muodostavat jatkossakin operatiivisen johdon vastuineen ja velvoitteineen. Tämähän joka tapauksessa jatkossa työjärjestyksessä määrätään. Keskusta siis toivoi, että työjärjestystasolle ei olisi eduskunnan toimesta menty. Nyt kuitenkin kävi niin kuin kävi, ja tyydymme siihen, niin kuin jo aiemmin totesin, vaikkemme sitä hyvänä pitäneetkään.

Jatkoryhmällä tulee jatkossakin olemaan ja on talon toiminnassa kaikissa tapauksissa tärkeä merkityksensä siinä, miten eri toimintalohkot toimivat, ja tämä heijastuu suoraan siihen, miten asiakkaita palvellaan, meitä jokaista suomalaista. Epäilykseni, jonka tähän kohtaan olen julki tuonut, varmemmaksi vakuudeksi todisti ed. Zyskowicz vastauspuheenvuorossaan.

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo puheenvuoroni aluksi totesin, Kansaneläkelaitos on ja tulee olemaan eduskunnan alainen laitos. Tämän tulee koskea myös kaikkea sitä toimintaa, joka eduskunnassa Kelaan liittyen tapahtuu, ja näkyä siinä. Hallituksen esitystä annettaessa ainakin itselläni on sellainen kuva, että näin myös tapahtui, kuultiinhan asiaan vaikuttavia eri tahoja, myös keskustan eduskuntaryhmää.

Eduskuntakäsittelyn aikana näin en valitettavasti koe tapahtuneen syistä, joita en täysin tunne. Asia ajettiin tai valmistelussa ajauduttiin hallitus—oppositio-asetelmaan. Tästähän osittain valiokuntamme puheenjohtajakin esittelypuheenvuorossaan mainitsi. En väheksy sitä, että meidät aivan loppumetreillä otettiin neuvotteluun mukaan, kun kyseinen mietintö valmistumistaan valiokunnassa noin kaksi kuukautta odotteli ties mistä syistä. Olimme mukana neuvotteluissa, jotka ainakin itse koin niin, että meille ilmoitettiin, että näin on sovittu.

En väitä sitäkään, että laki olisi kovin paljon kummoisempi, vaikka keskusta olisi ollut sen eri valmisteluvaiheissa mukana, mutta tämä on mielestäni periaatteellinen kysymys ainakin niille, jotka puhuvat tässä yhteydessä demokratiavajeesta. Minun käsitykseni demokratiasta on hieman toisenlainen. Se on osallistumista ja mukana olemista. Kai tässä sitten haluttiin jollakin lailla näyttää sekin, kuka päättää ja mitä päättää. Eduskunnan alainen laitos olisi minusta edellyttänyt, jos sitä halutaan korostaa ja sillä jotain merkitystä on, hieman toisenlaista käsittelyä.

Aivan lopuksi, herra puhemies: On erittäin tärkeää, että Kelan hallinnon uudistamisessa on päästy eteenpäin. Odotamme ministeri Perhon lupaamia toimenpiteitä ja projektia sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttämiseksi. Kyse on suomalaisten kannalta erittäin merkityksellisestä ja tärkeästä asiasta.

Marjatta Vehkaoja  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On ehkä paikallaan, että yritän omasta puolestani vastata ed. Rehulan loppuosassa puhettaan esittämiin näkökohtiin.

Minulle valiokunnan puheenjohtajana selvisi itse asiassa melko myöhäisessä vaiheessa se, että ne monet kriittiset puheenvuorot, mitä matkan varrella oli esitetty puolin ja toisin hallituksen esityksestä, olivat johtamassa siihen, että niistä myöskin tehtiin muutosvaatimukset, mistä syystä tavallaan lykkääntyi sen selville saaminen, onko tässä mitään neuvoteltavaa jnp.

Haluan senkin todeta, että sitten kun oppositio otettiin mukaan kuvioihin, ei todellakaan ollut kysymys siitä, että kaikki olisi jo sovittu. Minulla on täällä muistiokin tällaisesta neuvonpidosta mukana. Voin ed. Rehulaa tyynnyttää toteamalla, että sen jälkeen se taisto vasta alkoi, (Puhemies koputtaa) loppukiihdytyskierrokset. Kyllä hänellä nyt on ollut mahdollisuus olla siinä vaiheessa (Puhemies koputtaa) mukana, kun pöytään lyötiin kaikki ne elementit, joista loppukamppailu käytiin.

Pirkko  Peltomo  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jatkan näitä mielenkiintoisia tunnustuksia omalta osaltani. Annan täyden kiitoksen ed. Rehulalle ja myöskin ministeri Perholle hallituksen esityksen valmistelusta ja näistä kannanotoista. Minulle olisi aivan yhtä hyvin riittänyt hallituksen esitys. Minusta ed. Rehula toi hyvin esille juuri sen, mitä itsekin halusin, että operatiivinen johtaminen ja strateginen johtaminen pidetään koko ajan erillään. Valtuutetuilla pitää olla valvonta ja niin, etteivät valtuutetut rupea itse itseään valvomaan. Siinä mielessä perustuslakivaliokunnan huomautukset olisivat täysin riittäneet, ja siltä osin olisin katsonut, että ministeri Perhon esitys olisi ollut erittäin hyvä.

Timo  Ihamäki  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärsin, että ed. Rehula sanoi panevansa paljon painoa niin sanotulle johtoryhmälle. Haluan kuitenkin todeta, että ei tässä laissa eikä mietinnössämmekään mainita mitään johtoryhmästä. Jos sellainen siihen myöhemmin halutaan, se on mainittava sitten tässä niin sanotussa työjärjestyksessä. Jos hallitus ei olisi sitä halunnut, niin aikaisemman esityksen mukaan se ei olisi sinne tullut, mutta nyt on ainakin valtuutetuilla mahdollisuus esittää toivomus.

Ed. Rehula sanoi demokratiasta, että se on hänen mielestään osallistumista ja mukana olemista. Haluan nyt heittää rehulamaisesti, että senpä takia johtajat ovat nyt siellä hallituksessa, että se on mukana olemista ja osallistumista.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä oli oikeastaan hyvä yhteenveto: se on mukana olemista ja osallistumista ja käytännön asioiden järjestämisen ja toiminnan helpottamista. Luulen, että edustajat Rehula ja Peltomo kumpikin ovat nyt seonneet täysin näissä hienoissa sanoissa strateginen ja operatiivinen johtaminen ja antaneet niille jotain aivan muuta merkitystä, ikään kuin näihin liittyisi se, onko kokouksissa läsnä johtajia vai ei. Itse toimin esimerkiksi maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana ja olin läsnä, ja siellä oli aina 5—6 virkamiestä. Huomenna menen sairaanhoitopiirin valtuuston kokoukseen ja hallituksen kokoukseen aamulla kello 8. Siellä on useampia virkamiehiä. Kysymys on juuri tiedon kulun ja vastausten nopean saamisen kannalta, että asia kulkee edestakaisin nopeasti ja jouhevasti. Tämä on todella käytännön toiminnan kannalta näin, eikä tätä tarvitse sekoittaa mihinkään strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen sen kummemmin.

Juha   Rehula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vehkaoja, minulla on se sama muistio ja minulla on muistikuvat siitä, miten se muistio syntyi.

Ed. Vehkaojan lisäksi edustajille Stenius-Kaukonen ja Ihamäki: Meillä oli yhteinen hiekkalaatikko, mutta me ja te piditte visusti huolta siitä, että me emme leiki teidän autoillanne ettekä te leiki meidän.

Mitä johtoryhmään tulee, niin jonkin verran jostain asiasta väitän tietäväni ja tämä hallinto niihin asioihin kuuluu. Minusta on aivan luontevaa ja 2000-lukua, että tämän kokoisessa talossa on jonkinlainen johtoryhmä, joka toimii virkavastuullisten henkilöitten keskustelu- ja päätöksentekofoorumina.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:

Arvoisa puhemies! En malta olla vielä vastaamatta ed. Rehulalle: En näe tälle ed. Rehulan kiukuttelulle kyllä mitään muuta syytä kuin sen, että keskusta ja kristilliset eivät olleet mukana näissä neuvotteluissa koko ajan. Pidän sitä virheenä, koska tämä on eduskunnan alainen laitos. Mielestäni, niin kuin ministeri Perho valmisteli esitystä ja neuvotteli kaikkien eduskuntaryhmien kanssa, samalla tavalla valiokunnassa nämä neuvottelut olisi tullut käydä kaikkien ryhmien ryhmävastaavien kesken. Kun näin ei tapahtunut, lopputuloksena on tällainen keskustan kiukuttelu.

Mutta tärkeintä on se, että tämä mietintö on yksimielinen. Tässä on esitetty epäilyjä siitä, oliko tämä tarpeellinen. Vasemmistoliitto kuuluu, niin kuin muuten keskustakin, niihin ryhmiin, jotka jo ennen esityksen antamista kysyivät, onko tarpeellista tällainen ulkopuolinen hallitus ylipäänsä laittaa. Meidän mielestämme ei ollut tarpeellista. Kelan hallinnossa sinänsä oli korjattavaa ja on korjattavaa.

Mutta kuten useassa puheenvuorossa on jo tuotu esiin ja kuten valiokunta mietinnössään on todennut ja viitannut edeltäjänsä lausuntoon, kaikkein tärkeintä olisi ollut lähteä ensin selkeyttämään etuuslainsäädäntöä, sen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä, koska Kansaneläkelaitos on todella tärkeä laitos. Se jakaa yli 50 miljardia, noin 55 miljardia markkaa vuosittain kansalaisille perusturvaetuuksia ja muita sosiaaliturvaetuuksia. Se on tärkein tehtävä Kelassa. Sen hyvä hoitaminen on tärkeintä, että ihmiset saavat nämä etuudet, taikka oikeastaan tämän perusturvan, ajoissa ja oikeaan aikaan. Se on Kelan tehtävistä tärkein. Kelahan ei sillä tavalla suorita itsenäistä toimintaa. Sehän toteuttaa lainsäädäntöä. 90 prosenttia toiminnasta on puhdasta lainsäädännön toimeenpanoa. Silloin näiden asioiden kuntoon saattamisesta olisi pitänyt lähteä. Mutta on tietysti ilo, että ministeri Perho nyt sanoi, että projektina oikein tätä asiaa viedään eteenpäin, vaikka siihenkin varmaan menee vielä aikaa.

Kokonaisuudessaan Kela on toiminut suhteellisen hyvin, mutta on selvää, että näin suuressa laitoksessakin virheitä ja — harvemmin epäasiallista toimintaa, sitäkin — epäjohdonmukaista toimintaa tapahtuu. Kuten täällä on todettu ja itsekin olen useamman kerran edellisessä istunnossa todennut, haluan sen kyllä vielä tässä jälleen todeta, että ne ongelmat, joista Kelaa syytetään, ovat useimmiten lähtöisin tästä salista. Eduskunta on säätänyt niin monimutkaisen lainsäädännön, että kun ihmiset huomaavat, minkälaisia lakeja on tehty ja mitä etuuksia heiltä esimerkiksi on leikattu, niin ikävä kyllä se, joka syytökset saa niskaansa, on Kelan paikallistoimistossa istuva virkailija, koska kenelle muulle nämä ihmiset voivat mennä usein aiheellista kiukkuansa purkamaan. Elikkä paitsi että tämä lainsäädäntö selkeytetään, erittäin tärkeää olisi se, että tässä eduskunnassa huolehdittaisiin, että perusturva olisi riittävä ja että kaikki ensisijaiset etuudet, joita nimenomaan Kela hoitaa, olisivat riittävät. Mutta ikävä kyllä ei tuntunut tänäänkään hallituspuolueiden välisissä neuvotteluissa juuri tämä puoli saavan riittävästi tukea, vaikka me sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olimme yksimielisesti useaan kertaan, viimeksi viime viikolla, todenneet, että ensisijaisten etuuksien tason tulee olla sellainen, että ihmisten ei tarvitse pysyvästi hakeutua toimeentulotukiluukulle.

Palveluverkon ylläpitäminen on myös tätä peruspalvelua. Se, että Kelan valtuutetut juuri näissä asioissa voivat ottaa kantaa ja huolehtia siitä, että palveluverkko on riittävän kattava, on aivan tärkeää, että se on tänne mietintöön kirjattu, vaikka tästäkin voisi sanoa, että periaatteessa tämänhän pitäisi olla itsestäänselvä asia tämän tyyppisessä laitoksessa.

Sitten ulkopuolisesta hallituksesta: Kuten jo totesin, vasemmistoliitto ei välttämättä ulkopuolista hallitusta pitänyt järkevänä ratkaisuna, mutta näin on nyt päätetty. Mitä vielä eduskunta on tätä esitystä korjannut, niin mielestämme kaikki muutokset ovat olleet tarpeellisia ja perusteltuja. Ennen kaikkea se, mikä on ollut tarpeellista, on ollut Kelan valtuutettujen aseman vahvistaminen ja tätä kautta eduskunnan aseman vahvistaminen. Kun tämä on eduskunnan alainen laitos, nimenomaan eduskunnalla on kaikilla tasoilla suuri vastuu siitä, että Kela toimii hyvin, ja myös siitä, että tämä lainsäädäntö on asianmukaista.

Ihmettelen todella suuresti sitä, että keskusta on asettunut vastustamaan, taikka ei nyt enää vastustamaan mutta kritisoimaan, sitä, että työjärjestyksen vahvistavat valtuutetut. (Ed. Aittoniemi: Valtuutetut ovat täysin kyvyttömiä olleet aina!) Suomen Pankissa valtuusto tekee vastaavalla tavalla. Enkä nyt ole havainnut, että täällä on syntynyt valtava keskustelu siitä, mitenkä nyt tämän strategisen ja operatiivisen johdon käy, kun Suomen Pankin valtuusto on vahvistanut johtosäännön, eikä se ole selitys sille, että Suomen Pankissa edelleen on sisäinen hallitus, jonka muodostavat johtajat, että tässä olisi jokin ero. Ei mitään, sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Se ei millään tavalla muuta asiaa, mutta kun aina pitää selityksiä löytää, niin kyllähän niitä sitten erilaisia tuntuu löytyvän. Se oli tärkeä lisäys. Mielestäni se oli tärkein lisäys sen lisäksi, mikä tuli perustuslakivaliokunnasta, että voidaan paitsi ottaa johtajat, myös erottaa. Tämä on tekijä, joka antaa nimenomaan valtuutetuille eduskunnan valvontaa suorittavana elimenä lisää valvontamahdollisuuksia ja mahdollisuuksia puuttua toimintaan, jos ei se tapahdu asianmukaisesti, mutta sen lisänä työjärjestyksen vahvistaminen on hyvä väline.

Eihän siitä, ovatko johtajat siellä läsnä vai eivät, olisi periaatteessa ollut mitään tarvetta kirjoittaa tähän mietintöön, sehän on totta. Mutta se keskustelu, mitä tässä salissa nyt tänäänkin on käyty, jälleen osoittaa, että se oli aivan välttämätöntä, enkä voi millään ymmärtää sitä kritiikkiä, kun sanotaan, että siellä on sama konklaavi kuin ennenkin, että nämä johtajat ovat läsnä. Mielestäni se on nimenomaan modernin johtamisen ja käytännön toiminnan sujuvuuden kannalta tärkeää, että johtajat ovat paikalla. Tieto kulkee puolin ja toisin nopeasti. Tämähän on aivan normaali tapa kaikissa elimissä, järjestöissä, kuntayhtymissä ja kunnissa, joissa on vastaavalla tavalla tällainen hallitus ja ulkopuolinen valtuusto. Mielestäni tähän voidaan varsin hyvin rinnastaa. Itse toin esille jo aikaisemmin esimerkiksi maakuntahallituksen. Tiedän, että nämä kaikki pyrkivät toimimaan. Näillä ovat strateginen ja operatiivinen johtaminen tärkeitä tekijöitä ja on tehty mitä hienoimpia suunnitelmia ja tehdään toinen toisensa jälkeen, miten strateginen ja operatiivinen johtaminen tapahtuisi mahdollisimman hyvin. Ei sen etenemiselle ja hoitamiselle ole mitään estettä, enkä ole koskaan kuullut missään, että kukaan olisi keksinyt, että jos siellä ovat johtajat tai määrätyt virkamiehet läsnä, se olisi jotenkin este sille, että menevät puurot ja vellit sekaisin eikä nyt voida uutta johtamistapaa toteuttaa.

Tietysti vähän provosoiduin turhankin takia aiemmin käydystä keskustelusta palaamaan näihin asioihin, mutta paljon enemmän vielä voisi puhua sisällöstä, siitä, minkälaista palvelua Kela tarjoaa ja mitkä ovat nimenomaan ne etuudet, joita lainsäädännön pohjalta Kela hoitaa, eli palata siihen, mitä eduskunnan, meidän, pitäisi yhdessä tehdä, että Kela todella olisi kansanvakuutuslaitos, hoitaisi perusturvaa, niin että kansalaiset voisivat olla tyytyväisiä.

Marjatta Vehkaoja  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun on pakko puuttua ed. Stenius-Kaukosen johtajistoa koskevaan osuuteen lähinnä sen takia, että haluan tehdä tiettäväksi, että hallituksen esitys oli perusteluineen siltä osin puutteellinen, että siinä ei lainkaan käsitelty esittelyä hallituksessa. Se oli jätetty kokonaan auki eikä siihen saatu matkan varrella eikä tietenkään voitukaan saada mitään vastausta. Kenties oli jopa ajateltu niin, että vain pääjohtaja ja hänen sijaisensa hallituksessa esittelisivät asiat. Haluan tällä puolustaa sitä, ettei ollut lainkaan niin vesiselvää, en usko, edes lähtöasetelmista, että kaikilla johtajilla olisi ollut esittelyoikeus hallituksessa. Sen takia varmaan tuntui välillä siltä, että tässä on hankala päästä eteenpäin, eli se meni vähän tunteitten tasolle. Nyt, kun ei ollut mitään kättä pitempää, asia ratkaistiin tavallaan vanhalla kuviolla. Luulen, että ed. Peltomo, joka ei enää ole salissa, on sitä lähinnä tarkoittanut. Haluan häntä siltä osin puolustaa.

Juha  Rehula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen aloitti puheenvuorolla, jossa totesi, että allekirjoittanut ja keskusta kiukuttelevat. Se on asia, jonka olen oppinut. Täällä oppii, että jos yrittää pitää puoliaan, se menee näköjään kiukuttelun piikkiin, jos pyrkii pitämään omasta mielipiteestään kiinni. Toisekseen sanoitte itse, että provosoiduitte, kun puhuitte hallinnosta. Minusta se on selvä merkki siitä, että ainakin se puheenvuoroni osa oli koskettanut teitä aika syvältä, (Ed. Stenius-Kaukonen: Ei todellakaan!) ja selvä merkki siitä, että taustalla on muitakin pyrkimyksiä kuin järjestää Kansaneläkelaitoksen hallinto parhaalla mahdollisella tavalla.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei todellakaan kovin syvältä, mutta tällainen keskustelu tuntui niin turhalta ja sen keskustelun jatkaminen edelleen salissa, mitä valiokunnassa kävimme. Puheenvuorossani en puhunut esittelyoikeudesta. Esittelyoikeutta koskeva kohta oli erittäin tärkeä, minkä valiokunta teki, joten mielestäni toiminnan joustavan ja järkevän toteuttamisen kannalta se, että jokainen johtaja esittelee oman toimialansa asiat, on olennainen kysymys.

Timo   Ihamäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Kela on vähän yli 60 vuotta vanha laitos, ja Kelan hallintoa on yritetty uudistaa 60 vuotta. Aina uudistamispyrkimykset ovat kaatuneet viimeistään eduskunnassa. Nyt ilmeisesti ministeri Perho valmisteli asian niin hyvin kuunnellen kaikkia eduskuntaryhmiä, kuunnellen Kelaa ja Kelan valtuutettuja, että asia on mennyt tähän pisteeseen eli on menemässä nyt läpi.

Uuden perustuslain mukaan Kela on eduskunnan alainen laitos, jonka toimintaa valvomaan eduskunta asettaa 12 valtuutettua. Tämä on perusasia tässä kysymyksessä. Nykyisin Kelassa on ollut Kansaneläkelaitoksen hallitus, jonka ovat muodostaneet 6 johtajaa. Sitten on ollut lisätty hallitus, jonka ovat muodostaneet edellä mainitut 6 johtajaa ja jonkin verran ulkopuolisia tahoja. Sen lisäksi ovat olleet vielä valtuutetut, jotka ovat suorittaneet itse asiassa hallituksen toimien jälkikäteisvalvontaa. On monta kertaa esitetty huomioita, minkä takia sitä suoritetaan niin paljon jälkikäteen, että voi tulla useankin kuukauden viive, ennen kuin voidaan jotakin huomauttaa.

Mielestäni Kelan hallinto ja hallitus nykyisellään kuitenkin on toiminut kohtalaisen hyvin, mutta aina tietysti voi toiminnassa toivoa parempaa. Mutta on aina muistettava, niin kuin on jo monta kertaa todettu, että Kela on itse asiassa suorittajaporras, joka toteuttaa sosiaaliturvan lakeja, jotka eduskunta on säätänyt. Siis jos on ollut huomauttamista Kelan toimintaan, on muistettava, että monta kertaa huomautus olisi pitänyt kohdistaa eduskuntaan ja myöskin lakeja valmistelevaan ministeriöön.

En juuri kokenut, että ulkopuolinen hallitus voisi tuoda erityisemmin lisäarvoa Kelan toimintaan. Enemmän olisin toivonut ja olen sitä mieltä, että eduskunnan tehtävä sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttämisessä olisi ollut hallinnonuudistusta tärkeämpi. Mutta nyt on edetty tätä tietä, että ensin uudistetaan hallinto ja sitten toivon mukaan aletaan uudistaa monimutkaista, vaikeaselkoista sosiaaliturvalainsäädäntöä. Itse koen heikkoutena nykyhallinnossa niin sanotun demokratiavajeen ja valtuutettujen valvonnan puutteet ja vaikeudet.

Kansaneläkelaitoksen hallintoa koskevat säädökset eriytetään tässä laissa nyt omaksi kokonaisuudekseen. Lakiehdotus, johon on koottu yhteen säännöksiä useista laeista ja asetuksista, yksinkertaistaa ja selkeyttää myös teknisesti Kansaneläkelaitoksen hallintoa koskevaa säätelyä. Kun nyt sitten hallinnon uudistaminen toteutuu ja hallinnolliset säännökset on näin erotettu etuuslaeista, on luotu edellytykset. Nyt on sitten vuorossa etuuslainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden kehittäminen.

Sosiaaliturvaa koskevien lakien epäyhtenäisyys ja monimutkaisuus eivät ole vastanneet perusteltuja vaatimuksia lainsäädännön selkeydestä. Tässä on ollut hankaluuksia maan eri osissa, kun on voitu tulkita lakeja eri tavalla. Tämän takia kansalaiset eivät ole olleet välttämättä yhdenvertaisessa asemassa. Näin ollen eri etuuksien toimeenpanoa koskevan yhtenäisen lain valmistelu tulisikin nyt pikaisesti aloittaa ja saattaa loppuun ja antaa sen pohjalta esitys eduskunnalle. Tätä ministeri Perho täällä lupailikin, mutta ymmärrän toki kaikki ne vaikeudet, jotka tämmöiseen lakiuudistukseen kuuluvat, enkä usko, että se on mikään kovin helppo tehtävä.

Valiokunta kiinnitti huomiota etuuksista tiedottamiseen. Mielestäni kansalaisten tulee saada riittävästi ja oikean sisältöistä tietoa etuuksista, jotta kukin saa ne oikeudet, jotka lainsäädäntö hänelle suo, ei enempää eikä vähempää.

Valiokunta totesi myös, että toimeenpanevalle viranomaiselle, tässä tapauksessa siis Kelalle, kertyy myös paljon kokemustietoa lainsäädännön toimivuudesta ja vaikutuksista. Tästä syystä laitoksen tutkimuksen harjoittaminen sekä lainsäädännön kehittämistä koskevien ehdotusten tekeminen ovat merkityksellisiä tehtäviä.

Lakiesityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen hallituksella tulee olemaan yleistoimivalta laitoksen asioiden hoitamisessa ja hallituksen tehtävä on johtaa ja kehittää laitoksen toimintaa. Valtioneuvoston esityksen mukaisesti Kelan hallitus olisi toiminut varsin itsenäisesti ja toimensa vapaasti harkiten. Taatakseen valtuutettujen valvontatehtävän onnistumisen valiokunta lisäsi lakiin tärkeän seikan: valtuutetut vahvistavat hallituksen työjärjestyksen. Täten valtuutetut saavat tietoonsa hallituksen toiminnan järjestelyt ja toiminnan suuntaviivat. Kun valtuutettujen toiminnan vahvistaminen tässä asiassa laitetaan yhteen sen kanssa, että valtuutetut itse asiassa valitsevat tämän hallituksen ja myöskin voivat vapauttaa hallituksen kaikki muut jäsenet paitsi pääjohtajan ja hänen varamiehensä, uskon, että valtuutettujen mahdollisuus toimia valvovana elimenä tulee korostumaan.

Valtuutettujen tehtäväksi, tätä haluan nimenomaan korostaa, on nimenomaisesti määritelty ottaa valvontatehtävässään huomioon palvelujen laatu ja saatavuus. Tämä oli erittäin suuri asia, kun lakia valmisteltiin, koska kokemusten vuoksi esimerkiksi siitä, miten Posti vähensi eri paikkakunnilla toimipisteitään, pelättiin, että Kelassa voisi tapahtua samoin ja valtuutetut saisivat muutaman kuukauden jälkeen siitä viiveellisen tiedon ja voisivat puuttua muutaman kuukauden jälkeen tilanteeseen, jolloin asia olisi jo tapahtunut. Näin ollen valtuutetut voivat uuden lain mukaan oma-aloitteisesti antaa lausuntoja hallitukselle valvontatoimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Valiokunnan mukaan on myös asianmukaista, että hallitus pyytää valtuutetuilta lausuntoa asiasta, joka kuuluu valtuutettujen valvonnallisiin tehtäviin. Päätettäessä esimerkiksi palveluverkon kehittämisestä kyse on mitä suurimmassa määrin palvelujen laadusta ja saatavuudesta.

Uusi hallitus koostuu pääosin laitoksen ulkopuolisista jäsenistä. Tästä poiketen hallitukseen valtioneuvoston esityksen mukaan kuuluvat pääjohtaja ja hänen varamiehensä. Tätä kritikoitiin aika paljon, minkä takia vain kaksi entisen hallituksen kuudesta johtajasta voisi kuulua uuteen hallitukseen. Vertailukohtana käytettiin kunnanhallitusta, josta jo 70-luvulla päätettiin, että kunnanjohtaja ei enää hallitukseen kuulu vaan toimii kunnanhallituksen esittelijänä. Tätä vaihtoehtoa tuotiin myös valiokuntakäsittelyn yhteydessä monta kertaa esiin, että olisi täysin ulkopuolinen hallitus ja Kelan johtajat, pääjohtaja etunenässä ja hänen varamiehensä ehkä toisena, olisivat toimineet esittelijöinä. Kun tämä meni hallituksen esittämässä muodossa läpi, haluan todeta, että se on ollut aikamoinen poliittinen kompromissi.

Myös työmarkkinajärjestöjen osallistuminen Kelan hallitukseen on mielestäni reliikki menneiltä vuosikymmeniltä. 60-luvulla esimerkiksi terveyslautakuntaan kuului viranhaltijoita, kuten kunnanlääkäri ja terveydenhoitaja ja vastaavia henkilöitä. Jo 60-luvulla heidät poistettiin demokraattisesta lautakunnasta. Kuten jo äsken totesin, 70-luvulla poistettiin kunnanjohtajat hallituksista, he toimivat esittelijöinä. Tänne nyt sitten jää työmarkkinajärjestöjen edustus. Nähtäväksi jää, miten heidän riippuvuutensa toimii uudessa hallituksessa. On paljon kansalaisjärjestöjä, paljon kansalaisia, joiden edustus jäi kohtalaisen vähälle verrattuna näiden työmarkkinajärjestöjen mahdollisuuteen vaikuttaa tässä hallituksessa.

Valiokunta piti lopulta tärkeänä, että hallituksen muilla johtajilla on läsnäolo- ja esittelyoikeus. Haluttiin nimenomaan, että tieto kulkee puoleen jos toiseenkin. En näe, että johtajien läsnäolosta hallituksessa ainakaan mitään kauheata haittaa voisi olla.

Tässä on paljon poliittista kompromissia, mutta kaiken kaikkiaan saatiin kohtuullinen laki. Minusta kaikkein tärkeintä tässä on se, että valtuutettujen asema parani harjoittaa Kelan hallinnon toiminnan valvontaa, ja ennen kaikkea se, että nyt voidaan keskittyä, kun hallinto on saatu kuntoon, etuuslainsäädännön uusimiseen.

Pehr Löv /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Det har länge funnits en allmän beställning på att Folkpensionsanstaltens förvaltning borde förnyas. Folkpensionsanstalten är enligt grundlagen direkt underställd riksdagen. Fullmäktiges roll som kontrollant har upplevts som svag. Ministeriet och olika intressegrupper har önskat få en större insyn.

Regeringens förslag till reform med en extern styrelse som utses av fullmäktige är en nödvändig åtgärd trots att Folkpensionsanstalten nog egentligen fungerat bra redan nu. Tack vare att fullmäktige fastställer styrelsens arbetsordning får fullmäktige möjlighet att bland annat påverka arbetssättet så att externa krafter inte börjar riva i Folkpensionsanstaltens goda servicenät. Egentligen får fullmäktige större möjlighet nu att verka proaktivt i sin kontrolluppgift. Det var en bra komplettering och ändring som utskottet gjorde.

Generaldirektören och biträdande generaldirektören blir medlemmar i styrelsen. I enlighet med logiken i åtminstone kommunalförvaltningen hade det varit mera demokratiskt om de endast hade varit föredragande med närvaro- och yttranderätt, men resultatet i betänkandet är en politisk kompromiss enligt regeringens förslag som skall högaktas och vi hoppas att dynamiken i styrelsearbetet skall fungera. Jag ser också det som synnerligen rättvist och sakligt att alla direktörer har närvarorätt på styrelsemötena. Ytterligare en uppdelning av direktörernas status hade upplevts som olustig.

I anslutning till propositionen har det också lagts ett förslag till förordning. I första paragrafen finns inskrivet att en direktör skall behärska svenska språket fullständigt. Det här är viktigt. Folkpensionsanstalten måste betjäna på båda nationalspråken också på direktörsnivå.

Det här har problematiserats i betänkandet. Enligt någon kunde det här leda till kravet på två direktörers fullständiga kunskaper i svenska. I synnerhet om antalet direktörer i framtiden minskar så skulle det bli lite överdrivet. Problematiseringen får inte leda till att förordningens bestämmelser om fullständiga språkkunskaper urvattnas. Det här är en politisk överenskommelse och det var vi också överens om i utskottet.

Arvoisa puhemies! Laki Kansaneläkelaitoksesta on tarpeellinen, ja toivon, että se voidaan yksimielisesti hyväksyä valiokunnan mietinnön mukaisesti.

Marjatta Vehkaoja  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puutun vain ed. Lövin puheen siihen osaan, missä hän mainitsi asetuksen kielitaidon osalta. Nythän on niin, että asetusluonnos on joka tapauksessa teknisesti todellakin puutteellisesti kirjoitettu, joten siihen joudutaan palaamaan. On tarkistettava, että se noudattaa nimenomaan viittauslakia elikkä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia, jossa ei sellaista vaihtoehtoa nyt niillä edellytyksillä, mitä on valiokunnalle ilmoitettu, suoraan ole olemassa kuin asetuksessa nyt on kirjoitettu, joten esimerkiksi semmoinen vaihtoehto, että vaadittaisiin sekä suomen että ruotsin täydellistä hallintaa, voisi olla yksi vaihtoehto ratkaista jatkossa tämä kysymys. Joka tapauksessa on siis säädettävä suomen kielen taidostakin jotakin siinä asetuksessa. Siitä siinä on kysymys.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Laki Kansaneläkelaitoksesta on prosessina tietysti ollut mielenkiintoinen. Onhan siinä hyviä elementtejä. Joku voisi sanoa, että kaaduttiin eteenpäin. Minusta muutamissa ehkä miniatyyriasioissa selvää parannustakin saatiin aikaan, mutta kun ajatellaan, miten monta vuosikymmentä uudistusta on yritetty ja nyt lopulta saatiin sitten hallituksen esitys tänne selkeistä muutoksista, sitä taustaa vasten tietysti olisi ehkä voinut rohjeta ajatella niin, että nykyisellä know-how’lla, liikkeenjohdon tutkimuksella ja monilla muilla seikoilla olisi ehkä voitu ottaa selkeästi edistyksellisempiäkin askelia.

Toisaalta tässä hivenen närästää se, että koko tämä kehityskuvio, mikä lain sisälle on rakennettu, kohdistuu nyt pelkästään hallintoon. Totta kai sen täytyy olla oman lainsäädäntönsä sisällä, mutta edes ajatuksellisesti ei pystytä siihen, mikä on varsinainen Kelan asia, eli etuuksiin ja hyvin monimutkaiseen sosiaaliturvalainsäädäntöön, joka sen takana on, vaikka vallitsee täysi poliittinen yksimielisyys, että siihen pitäisi tosiaan pystyä puuttumaan. Viittaan vaan vaikkapa selvitysmies Arajärven mietintöön vuodelta 97, siihen tilanteeseen, missä tällä alueella on kaiketi noin sata lakia, asetusta, valtioneuvoston päätöstä, erilaista muuta ohjetta ja suositusta, jotka sitten kokoavat semmoisen paketin, jossa on noin 1 500 pykälää kaikkinensa ja josta tämän asian varsinaiset asiantuntijat Kelassakin meille valiokunnan jäsenille ja Kelan valtuutetuille kertoivat, että he eivät hallitse tätä pakettia. Totta kai tämän pitäisi olla kehityksen pääkohde eikä hallinnon.

Mutta meillä on Suomessa muitakin esimerkkejä tällaisesta. Sairaanhoidon alueella olemme nähneet, että seinät ja niihin investointi on paljon tärkeämpää kuin potilaisiin kohdistuvat selkeät toimenpiteet syystä tai toisesta. Onko se sitten helpompaa vai onko siihen mahdollisesti joku muu syy? Epäilen, että on kyllä muitakin syitä. Samoin nykyaikana koneiden hoidostahan ja niiden käynnissäpidosta maksetaan enemmän kuin ihmisten hoidosta. Meidän arvostuksissammekin yhteiskunnassa on kaikenlaista, mikä näköjään ohjaa tätäkin prosessia.

Erityisesti minua jotenkin närästää tässä hallitukseen liittyvät erilaiset asetelmat, joista täällä on jo moni edustaja myös puhunut. Haluan vain sen takia puuttua siihen, että jotakin jäisi pöytäkirjoihin minunkin sanomanani siitä. Jos ajatellaan, että siinä hallituksessa, arvon puhemies, on kymmenen jäsentä, joista kaksi nimitetään tasavallan presidentin toimesta, jää kahdeksan jäljelle, ja näistä kahdeksasta neljä nimeävät etujärjestöt. Vaikka se loogisesti voisi olla kuinka oikein tahansa, että etujärjestöillä on sananvaltaa tässä asiassa, niin fakta on, että sieltä jäseniä tulee joka tapauksessa nimettyinä. Vasta nyt, perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen, meidän mietinnössämme lukee, että etujärjestöjen sentään pitää laittaa ehdolle sekä mies- että naisehdokas. Lain alkuperäinen ehdotus oli, että yksi ehdokas asetetaan ja se on valtuutettujen sitten hyväksyttävä, ilmeisesti.

Kyllä minä koen, että siinä perustuslaissa, joka, arvon puhemies, minun korvieni välissä on, tämä asia vähän särähti: Näin ison laitoksen johdossa on optio tietyillä ryhmittymillä rekrytoitua sisälle, oli lainsäädäntö mitä tahansa. Kun ajatellaan valtuutettujen roolia tässä, niin valtuutetut eivät voi kuin korkeintaan kabinettipolitiikalla vaikuttaa tosissaan näihin ehdokkaisiin. Voihan se jonkun mielestä olla hyväkin asia, mutta tässä vallitsee suhde, joka meidän lainsäädännössämme muilla aloilla joskus on ollut toisin päin. Itse olin 30 vuotta sitten kunnanlääkärinä eräässä kunnassa, ja silloin kunnanlääkäri oli itseoikeutettu terveyslautakunnan jäsen, kunnes lainsäädäntö muuttui ja ilmoitettiin, että kukaan ei voi olla kunnassa demokraattisesti valitussa elimessä itseoikeutettuna. Ed. Ihamäki kertoi aivan samoja kokemuksia. Tässä tämä nautintaoikeus on jäljellä.

Kuitenkin, vaikka meille sanotaan, että valtuutetut valvovat Kansaneläkelaitosta, eduskunta valvoo Kansaneläkelaitosta, niin faktisestihan Kelan valtuutetuilla ei ole mahdollisuutta kuin nimittää vähemmistö sen hallituksen jäsenistä. Se pitäisi ainakin rehellisesti minusta sanoa. Sanon vielä uudestaan, että voi olla, että se ei ole paha asia, mutta periaatteellisesti näen sen ongelmaksi, kun kerran hallitus haluttiin eräässä mielessä ulkoistaa. Oli miten oli, arvoisa puhemies, tämä oli se seikka, jonka näin halusin tuoda tähän arviointiin esille.

Toinen, pieni asia koskee työjärjestystä. Varmaan oli hyvä, että se keskustelu käytiin myös valiokunnassa aika huolella. Jäin vain itse miettimään sitä, että meille ei missään vaiheessa näytetty edes teknisluonteista harjoitelmaa siitä, minkälainen työjärjestys tulee olemaan. Siitä pykälästä, jossa käsitellään hallituksen tehtäviä, nyt tempaistiin työjärjestys pois, mutta muut tehtävät jäivät tietenkin hallitukselle. Onko tulkinta nyt niin, että työjärjestyksellä ei voida määrätä muita asioita, jotka on hallituksen tehtäväksi laissa säädetty. Minulle se jäi hivenen epäselväksi.

Toivon, että työjärjestys tuo lisätyökalun valtuutetuille, lisätyökalun sillä lailla, että kun jälkikäteisvalvonnassa on aina omat vaikeutensa, niin työjärjestyksen kautta voidaan suunnata näitä asioita eteenpäin, niin että hallinto voisi toimia rauhallisesti, jotta jatkossa voitaisiin päästä varsinaiseen substanssiin ja sitä kautta miettiä koko etuuslainsäädännön, sosiaaliturvalainsäädännön, yhdistämistä niin, että se olisi sellaisessa muodossa, että kun sieltä tulkintoja kentälle lähetetään, niitä ei tarvitse testata ensin valtuutetuilla sillä diilillä, että jos valtuutettu tai valtuutettujen puheenjohtaja ymmärtää tekstin, se lähetetään kentälle. Totta kai sen pitäisi olla suoraan lukukelpoista kaikille kansalaisille.

Marjatta Vehkaoja /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä joudun toteamaan, että olen ed. Akaan-Penttilän kanssa aika eri mieltä siitä, mitä tulee valtuutettujen valtaan määrätä hallituksen kokoonpano. Valiokunnan käsittelyn yhteydessä tuli vesiselväksi juuri nimenomaan tasa-arvolain noudattamispakko, mikä tulee tarkoittamaan hallituksen esitykseen verrattuna sitä, että he saavat todellakin määräysvallan nimiin. Nimiä on kaksinkertainen määrä valittaviin nähden. Tällä lailla tulee paljon enemmän pelivaraa kuin hallituksen esityksessä alun perin kai oli tarkoitettu.

Timo  Ihamäki  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ihan samaa mieltä ed. Akaan-Penttilän kanssa hallituksen reliikkisäädöksistä. Haluan nyt todeta, että etujärjestöt tekevät vähintään kaksi ehdotusta hallituksen jäseniksi, joista valtuutetut voivat nimetä toisen, mutta jos tämä ei sitten toimi niin kuin pitäisi ja osoittaa toiminnallaan epäkypsyyttä, niin valtuutetuthan voivat vapauttaa hänet tehtävästään ja voivat vaatia, että asianomainen työmarkkinajärjestö esittää toisen ehdokkaan.

Sitten vielä toiseen ed. Akaan-Penttilään esille ottamaan asiaan, että työjärjestystä ei ollut. Se on nyt sen takia ymmärrettävää, että kun tämä on ensimmäinen kerta, kun tällainen laki tehdään, tällaista työjärjestystä ei voitu valmistella, kun ei ollut elintä, joka sen olisi valmistellut. Minusta on erittäin tähdellistä, että valtuutetut voivat sen vahvistaa, koska sitten valtuutetut voivat myös pistää siihen omia toivomuksiaan, mitä he hallituksen työltä odottavat.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Ihamäelle: Juuri näin kuin totesitte, on tärkeätä, että valtuutetut saavat vahvistaa ja pääsevät enemmän mukaan. Sitä yritin puheessani sanoa.

Ed. Vehkaojalle toteaisin, että nais- ja mieskysymys laajenee, totta kai. Olen ihan samaa mieltä kanssanne siitä, mutta se jättää edelleen tavallaan sen varjon, että siinä on neljä järjestöä, joiden sisältä edustajat rekrytoituvat. Se on minusta kuitenkin puute tässä asiassa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Olen varsin tyytyväinen lopputulokseen, joka Kansaneläkelaitoksen hallinnon uudistamiseksi saatiin aikaan. Samalla totean, että valiokunnan tekemät muutokset ovat täsmälleen sellaisia, joita kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toivoi. Ajattelen, että verrattuna muihin puolueisiin meidän ryhmällemme oli mahdollisuus tarkastella hallinnonuudistusta niin sanotusti puhtaalta pöydältä, koska meillä ei ole yhtään omaa johtajaa eikä myöskään yhtään varsinaista valtuutettua.

Olemme tyytyväisiä siitä, että valtuutettujen asemaa valiokunnassa vahvistettiin, koska pidämme tärkeänä vahvistaa eduskunnan asemaa suhteessa Kelan hallintoon. Valiokuntahan muutti esitystä niin, että valtuutettujen tehtäviin lisättiin laitoksen työjärjestyksen vahvistaminen.

Pidän myös tärkeänä sitä, että Kansaneläkelaitoksen toiminnallinen johto, pääjohtaja ja hänen sijaisensa, ovat mukana myös hallituksen päätösvaltaisina jäseninä. Tämä sopii erittäin hyvin mielestäni Kansaneläkelaitoksen toimialan ainutlaatuiseen luonteeseen.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan muutamiin asioihin eräitä huomioita. Minusta on käyty hyvää keskustelua tästä Kelan uudistuksesta. Mutta toteaisin ed. Akaan-Penttilälle, että voisi tietysti sanoa, että oma lehmäkin on ojassa, kun hallitukseen tulee oman ammatin edustaja. Pitäisin aika tärkeänä sitä, että siellä on niiden ryhmien edustaja, joiden asioita todella käsitellään. Jos taas lähdettäisiin toisesta ajatuksesta, että pääsääntöisesti maatalouden harjoittajat Kelaa käyttävät hyvin paljon ja myöskin eläke tulee sieltä pitkälle, niin jos ei olisi edustajaa, jotenkin tuntuisi vähän oudolle, että ääni ei sillä tavalla kuuluisi. Sekin olisi demokratian vajetta, jos pantaisiin ihan ulkopuolisia. On siellä, sanoisiko näin, lähempää ruohonjuuritasoa sitä omaa näkemystä, mitä siellä tarvitaan. Silloin se on hallinnon sisältä tullutta, ja silloin voidaan asioihin vaikuttaa. En ainakaan näkisi, että se aina on negatiivista, vaan se on mielestäni positiivista.

En tarkoita sitä, että mikään muukaan ryhmittymä haluaisi nyt hallinnollisesti lyödä tätä ryhmää, mutta on se aina semmoinen positiivinen näkemys siihen asiaan, kun tulee todellisia palvelujen käyttäjiä. Kelaahan käyttävät kaikki kansalaiset tässä maassa, mutta se kuitenkin koskettaa tätä porukkaa huomattavasti enemmän.

Siitä käytiin kova kädenvääntö, mitä siellä on ja keitä sinne kuuluu. Täytyy siitä kiitos antaa, että siinä ministeri Perho teki todella paljon työtä tämän asian eteen, että se näin ratkaistiin. Siitä kiitos kaikille siihen osallistuneille, että tämä päätös lopultakin sitten tuli.

Hallitus ei mikään suuri ole, mutta kuitenkin näkisin, että tuon kokoisessa laitoksessa varmaankin myös tarvitaan johtoryhmätyöskentelyä. Epäilen sitä, pystyykö tämä hallitus niin aktiiviseen toimintaan, etteikö siellä tarvita johtoryhmää, joka valmistelee asioita, mutta päätökset tehdään hallituksessa. Tietenkin se asia, mitä valtuuksia johtoryhmälle sitten annetaan, on pitkälle myöskin hallituksen asia.

Yhden asian näkisin tärkeäksi: Tällä lyhyellä aikaa, mitä olen saanut seurata tilannetta, pidän hyvänä, että valtuutettujen asema tässä mielestäni vahvistuu. He voivat käyttää sitä todellista valvontaa, todellista valtaa, joka eduskunnalla on, myöskin Kelan suhteen, jos he sitä haluavat, ja uskon, että tässä salissa sitä halutaan käyttää. Tulee mahdollisuus myöskin ohjata toimintaa niillä näkemyksillä, joita tässä enemmistöllä salista löytyy. Minä näkisin tämän työjärjestyksen, josta näyttää, että vähän erilaisia näkökantoja on, nimenomaan tässä suhteessa positiivisena asiana, koska silloin se tulee valtuutettujen hyväksyttäväksi ja sen sisältöön silloin voidaan siinä mielessä vaikuttaa elikkä oma puumerkki voidaan siihen sitten myöskin tehdä.

Pitkälle takakäteen suoritettava valvonta ei todellakaan ole sitä, mihin pitäisi päästä. Tämän porukan pitäisi pystyä antamaan nopeammassa aikataulussa vastauksia ja vastineita, miten pitää toimia, mutta nyt tähänkin tulee sitten muutosta. Kaikkihan tämä on hyvin pitkälle siitä kiinni, miten tässä salissa löydetään poliittista yhteistä näkemystä asioiden hoitamisessa. En oikein jaksa uskoa, että missään voidaan käyttää tätä valtaa ja mahdollisuutta, jos ollaan täysin eri mieltä asioista. Mutta mitä suurempi poliittinen yhtenäinen näkemys näissä asioissa on, sen paremmin pystytään käyttämään sitä valtaa ja mandaattia, mitä meille äänestäjät ovat antaneet.

Toisaalta myöskin kun hallinto on saatu järjestykseen — varmaan puutteita siihenkin jää — sen jälkeen pystytään huomattavasti paremmin etuuksien kehittämiseen ja sisältöön vaikuttamaan tulevaisuudessa. Se on minusta hyvin iso asia, ja toivoisin, että saman tyyppistä toimintaa käytettäisiin sen suunnittelussa. Se on meitä kaikkia koskettava. Toivottavasti myöskin hallitus ottaisi sen huomioon, että kun asioita valmistellaan, siinä kuunneltaisiin silloin eduskunnan kaikkia ryhmiä, niiden näkemyksiä ja mielipiteitä, ja siitä sorvattaisiin hyvä näkemys niihin perusteisiin, miten halutaan Kelan etuuksia tässä maassa kehittää. Oma näkemykseni kyllä on, että mitä useampi taho valmistelussa on, sitä useampi hyvä, kehittävä mielipide siitä varmasti löytyy siitäkin huolimatta, että meillä on eriäviä näkemyksiä eri ryhmillä. Jos kaikki ovat alussa samaa mieltä, yleensä siitä ei oikein hyvä lopputulos tule, vaan pitää löytää muitakin variaatioita ja siitä lähteä sitten hakemaan parempaa yhteistyötä.

Kokonaisuutena toteaisin, että jos hyvä poliittinen tahto jatkuu ja löytyy yhteinen päämäärä, johon tässä pyritään, kyllä näillä eväillä pitäisi päästä tässä asiassa eteenpäin.

Timo  Ihamäki  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vain yhteen asiaan haluan puuttua ed. H. Ahon sinänsä järkevässä puheenvuorossa. Ed. Aho ymmärsi hyvin, että maatalousyrittäjät saavat edustajansa hallintoon, koska niin kuin hän perusteli, he saavat pääosin Kelasta etuuksia ja myös eläke-etuuksia. Maatalousyrittäjät saavat edustajia, se on fakta, mutta perustelujen suhteen haluan kuitenkin kysyä: entäs muut yrittäjät, entäs muut eläkeläiset ja entäs muut kansalaisjärjestöt? Jollakin lailla voidaan perustella sitä, että TT ja SAK ovat siellä, koska ne ovat tavallaan maksajien edustajia, mutta tästä huolimatta pitäisi ottaa huomioon koko Suomen kansa.

Hannu   Aho  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, en usko, että myöskään muut ovat meitä vastaan. Kyllä tuottajajärjestöjen edustajat ovat aina nähneet nämä asiat kokonaisuutena, mutta varmaan on hyvä, että pienten eläkkeitten saajien edustaja on myöskin mukana, niiden, jotka joutuvat ihan luontaisesti käyttämään etuuksia huomattavasti enemmän kuin muut. Näkisin terveenä sen piirteen ja sitä pidin positiivisena. Mutta en aseta millään tavalla vastakkain näitä, vaan kyllä esimerkiksi MTK järjestönä joutuu hyvin pitkälle seuraamaan läheltä myös pk-sektoria ja meille hyvin läheisiä asioita. Siellä ei tule eturistiriitoja myöskään niissä asioissa eikä palkansaajienkaan kesken.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ihamäki sanoi hyvin tyylikkäästi, teki selkeän kysymyksen, johon hän ei saanut vastausta. Minä olen samaa mieltä, että siihen kysymykseen olisi hyvä saada vastaus.

Marjatta Vehkaoja /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, olenko oikea henkilö siihen vastaamaan, mutta haluan kuitenkin sanoa näin, että tämä kytkeytyy tähän perusasetelmaan. Jos otetaan esimerkiksi eläkeläiset, eivät hekään istu tupopöydässä, vaan sanotaanko näin, että niitä eläkeläisiä, jotka ovat saaneet leipänsä esimerkiksi SAK:laisina työntekijöinä aikaisemmin, edustaa tupopöydässä SAK. Perustelu on se, että SAK osallistuu eläkkeiden rahoittamiseen. Se on hyvin monimutkainen apparatuuri, jolla valtuutus johdetaan kyseiselle järjestölle esimerkiksi. Vastaavat monimutkaiset logiikat löytyvät myöskin muiden järjestöjen takaa. Muuttamatta tätä perusasetelmaa ei mielestäni olisi voitu missään tapauksessa puuttua myöskään tässä laissa 6 §:n muotoiluun ja niiden järjestöjen nimiin, jotka siinä ovat lueteltuina.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä hallituksessa tietysti voisi olla järjestöjen sijasta esimerkiksi muunlaista ammattijohtoa, sanotaan vaikka erilaisen sijoitustoiminnan takia. Kun ajattelette, miten globalisaatio meidän ympärillämme pyörii ja miten pankkimaailma ja muu vakuutusmaailma muuttuu ja minkälaiset tieteet ja taiteet siellä ovat asialla, kyllä on jonkinlainen puute, että tässä ei oikein voimakasta mahdollisuutta ole hallituksessa sen laatuista asiantuntemusta hankkia lisää, vaan nämä optiot on nimikoitu, mistä niiden on tultava.

Marjatta Vehkaoja /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kyllä protestoida sitä vastaan, että synnytettäisiin sellaista käsitystä, otetaan edelleen vaikkapa SAK, ettei sen edustajalla pitäisi tässä yhteydessä olla esimerkiksi sijoitustoiminnan ymmärtämystä. Pitää kiinnittää huomio siihen, että ne intresantit, jotka hallituksessa tulevat istumaan mukana, edustavat suuria järjestöjä, joilla itsellään on mahtavaa sijoitustoimintaa esimerkiksi globaaleilla markkinoilla. Kyllä sinne on kertynyt asiantuntemusta ilman, että nyt puhutaan suoraan pankkiireista. Meillä on huonoja esimerkkejä pankkiireista, mutta onneksi ei ole yhtään esimerkkiä vielä — no, en halua nyt mennä pitemmälle — onneksi ei ole enempiä esimerkkejä järjestöpuolen epäonnistumisista.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan con amore sanoisin, että esimerkiksi SAK:n edustajan, jonka ed. Vehkaoja otti esille, primääritehtävä on kyllä muu ja sitten sekundaari- tai tertiääritehtävä on tämä. Minä olisin halunnut edustajia, joiden primääritehtävä ei ole omasta etujärjestöstä kumpuava tarve, joka on kyllä sinänsä ihan ymmärrettävä.

Hannu  Aho  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Näkisin, että tämän kokoisissa taloissa, myöskin pienemmissä, on sijoitusjohtajat erikseen, jotka tekevät näitä päätöksiä. En koskaan usko sitä, että kaikki hallituksen jäsenet ovat niin perillä näistä asioista, että pystyvät myös siitä sektorista vastaamaan. Pienemmissäkin firmoissa ja järjestöissä on henkilöt, jotka siitä todella vastaavat, ja hallitus joutuu hyvin pitkälle nojaamaan niihin asiaperusteisiin, joita sille tuodaan, ja niistä tekemään päätöksen.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joskus tuntuu, että yhteiskunnallisen kokemuksen ja realiteettien tuntemus olisi usein tärkeämpää päätöksenteossa kuin puhtaasti sijoitustoiminnan tuntemus. Meillähän on tästä kokemusta, että kun ovat pankkiirit hoitaneet asioita ja sijoitustoiminta on ollut etusijalla, niin niitä laskuja on kyllä vuosikymmen maksettu. Tässä mielessä, arvoisa puhemies, mielestäni yhteiskunnallisen tietämyksen ja ympäristön tuntemus, todellisuuden tuntemus, on usein hyvin tärkeä tämän tyyppisissä asioissa.

Timo  Ihamäki  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että oli miten oli eri yksityiskohdissa tämän lain suhteen, kun kokemus on opettanut, että Kelan hallintoa uudistetaan kerran 60 vuodessa, niin on hyvä sentään, että tämä on yksimielinen esitys, koska tällä on pärjättävä sitten seuraavat 60 vuotta.