Täysistunnon pöytäkirja 79/2001 vp

PTK 79/2001 vp

79. TORSTAINA 14. KESÄKUUTA 2001 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laeiksi ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Eilen täällä keskusteltiin pitkään ammattikorkeakoulun jatkotutkinnoista. Siinä yhteydessä myös tätä lakiesitystä sivuttiin. Tässähän on oikeastaan kahdesta asiasta kaksi lakiesitystä samassa paketissa. Ensimmäinen tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakoulun opiskelijalla on mahdollisuus olla poissa koulutuksesta, opiskelusta, kaksi vuotta. Tämä on hyvin kriittinen ja vaikea asia allekirjoittaneen ymmärtää. Me olemme monta kertaa sivistysvaliokunnassa kuin myös täällä eduskunnassa keskustelleet pidentyneistä opiskeluajoista lähinnä yliopisto-opiskelun osalta.

Nythän on hyvin erilainen käytäntö ollut ammattikorkeakouluissa, koska se on uusi järjestelmä, nimenomaan siltä osin, kuinka kauan opiskelija voi esimerkiksi olla työssä välillä ja kuinka palata opiskeluun. Tämän lain tarkoitus oli yhdenmukaistaa tämä käytäntö.

Itse olin sitä mieltä, että vuosi olisi riittänyt näille erityisille syille, joiksi katsotaan ilmeisesti armeijan käyminen tai esimerkiksi raskaus. Pelkään, että kun opiskelija voi olla kaksi vuotta opiskelematta ammattikorkeakoulussa, kun se on kuitenkin erilainen kuin yliopisto-opiskelu, se on huomattavasti kurssimuotoisempi, niin keskeyttäneiden määrä tulee lisääntymään, mutta en oikein saanut ajatukselleni tarpeellista kannatusta. Tosin mietinnössä on kyllä tiukasti sanottu ja pelätään tätä asiaa, mutta esitys on, että kaksi vuotta.

Toinen asia, joka on myös tärkeä, on se, että ammattikorkeakoulujen opettajien tasoa pyritään nostamaan. Sivistysvaliokunnan tahto, joka aikaisemmin muutama vuosi sitten täällä todettiin ja jonka mukainen lakiesitys hyväksyttiin, oli, että viisi vuotta on pätevöitymisaika ammattikorkeakoulujen opettajilla. Yleensä he käyvät jossain viidestä ammattiopettajien pätevöitymispaikasta elikkä opettajien koulutuskeskuksesta ja suorittavat lisensiaatin tutkinnon. Nyt on käynyt ilmi, että tämä aikataulu ei riitä, ja kahdella lisävuodella tässä nyt esitetään heille pätevöitymisaikaa. On tehty yhteenveto, että tämä koskee joitakin, muutamia opettajia. Tämä ei kovin useaa koske. Mutta tärkeää on, että ammattikorkeakoulujen opettajien taso nousee, koska myös silloin arvostus uutta järjestelmää kohtaan nousee.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiehdotuksessa, kuten ed. Tulonen jo totesi, kiinnitetään huomiota opiskelijan keskeyttämiseen. Mielestäni tämä asia on vakava. Toisaalta on tullut vastaan tilanteita, joissa opiskeluoikeuden jatkaminen on perusteltua. Mielestäni tässäkin asiassa ammattikorkeakoulujen tulisi toimia yhteistyössä työnantajien kanssa. Voisi olla hyvä, jos työnantajat eivät ottaisi vakituiseen työsuhteeseen henkilöitä, joilla opinnot ovat vielä kesken. Monissa tapauksissahan tämä on johtanut siihen, että opiskelujen viivästyminen on vain jatkunut ja niiden loppuunsaattaminen on viivästynyt entisestään ja tätä kautta valmistuminen lykkääntynyt ja opiskeluoikeuskin kenties päätynyt.

Toinen tärkeä kysymys on mielestäni, ajatellen myös jatkotutkintoasioita, opettajien pätevyys. Siihen tulisi ammattikorkeakouluissa kiinnittää erityistä huomiota, samoin koulutuksen laadun ja tason kehittämiseen kaikkinensa.

Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tulosen esille ottamien asioiden osalta haluaisin korostaa sitä, että lait, kun ne hyväksytään tässä muodossa, kyllä korostavat ammattikorkeakoulun itsensä roolia ja vastuuta opiskelijoiden poissaoloa koskevassa kysymyksessä, jossa ammattikorkeakoulut toivottavasti tiiviissä yhteistyössä kaikki keskenään yhteisin säädöksin tekevät tästä poissaolokäytännöstä hyvinkin selkeän, jotta myöskään, kun opiskelija on poissa, se ei häiritse opetuksen tarkoituksenmukaista, tehokasta järjestämistä. Mutta samalla korostuu myös se, että ammattikorkeakoulun pitää vahvasti keskittyä opetuksen laatuun ja tehdä opinnoista tarkoituksenmukaiset ja houkuttelevat myös opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

Toisessa laissa opettajille annettavasta lisäpätevöitymisajasta korostetaan, että ammattikorkeakoulu voi erityisistä syistä päättää myöntää lisäpätevöitymisaikaa. Ehkä eräiltä osilta ennen kaikkea tekniikan alalla joudutaan etsimään myös kokonaan uusia ratkaisuja, joilla houkutellaan hyvän työelämäkokemuksen omaavia opettajia, joilla välttämättä ei ole esimerkiksi lisensiaatti- tai tohtoritutkintoa, aina keskeisiin yliopettajavakansseihin saakka. Korostan myös sitä, mikä valiokunnan mietintöönkin kirjattiin, että ammattikorkeakoulun tulisi aktiivisin toimenpitein tukea näiden opettajien omien pätevöitymisopintojen loppuun saattamista. Tästä meillä on erittäin hyviä esimerkkejä ammattikorkeakoulujen kentältä. Kaikkien ammattikorkeakoulujen todella tulee ottaa nämä hyvin huolella ja rakentaa jokaiselle opettajalle tähän pätevöitymiseen tarpeelliset yksilölliset opintopolut. Näin saadaan parhaat tulokset aikaiseksi.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen yhteydessä käytiin todella keskustelua siitä, onko se yksi vai kaksi vuotta, mitä merkitystä sillä on, jos nyt sallitaan kaksi, varsinkin, kun asiantuntijalausunnoissa ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ei mitenkään puoltanut tätä kahta vuotta. Mutta kuitenkin valiokunta päätyi tähän esitykseen näillä lausumilla, jotka valiokunnan kannanotoissa on: "Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuksia ammattikorkeakoulun toimintaan ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin sallittavan poissaoloajan lyhentämiseksi." Minusta on tärkeää, että tämä otetaan huomioon, samoin se, että kysymys on pienestä joukosta.

Valiokunta korostaa myös sitä, että syyn poissaolon myöntämiseksi kahdeksi vuodeksi tulee olla hyvin yllättävä tai muuten poikkeuksellinen tilanne opiskelijan elämässä. Näin on oletettavissa, että tästä ei tule sellaista, joka lisää poissaoloa, vaan päinvastoin tämä voisi mahdollistaa sen, kuten varsinkin ed. Väistö kommentoi, että työpaikan vakinaistuminen ei tapahtuisi opiskelun aikana vaan vasta sen jälkeen, kun tutkinto on saatettu loppuun, että opiskelijat ottaisivat tämän sellaisena, että on syitä, jolloin voi olla poissa ja työelämässä, mutta todella opiskelut saatetaan loppuun. Ed. Markkula toi myös esiin, että niille muutamille opettajille, joilla opinnot ovat kesken, kahden vuoden pidennys mahdollistaa sen, että heistä tulee opettajia, joilla on hyvää osaamista.

Yleiskeskustelu päättyy.