Täysistunnon pöytäkirja 79/2007 vp

PTK 79/2007 vp

79. TIISTAINA 13. MARRASKUUTA 2007 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

 

Arto  Satonen  /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyseessä on valiokunnan yksimielinen mietintö, ja ehkä se osittain selittää sen, että täällä ei valiokunnan jäseniä muita paikalla olekaan. Haluan kuitenkin tämän mietinnön esitellä, koska kyse on merkittävästä työelämän lainsäädännöstä, sillä vuodesta 96 alkaen tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä 123 000 palkansaajaa on käyttänyt vuorotteluvapaata. Näistä vuorottelijoista naisten osuus on ollut 71 prosenttia ja vuorottelijoiden keski-ikä on 43 vuotta.

Tätä vuorotteluvapaa-asiaa voi lähestyä kolmelta eri näkökulmalta, toisaalta sen työntekijän näkökulmasta, joka jää vuorotteluvapaalle, sen työntekijän näkökulmasta, joka pääsee töihin tämän vuorotteluvapaalle jäävän tilalle, ja kolmanneksi työnantajan näkökulmasta.

Lähdetään ensin liikkeelle siitä vuorotteluvapaalle jäävästä. Yleisimmät motiivit vuorotteluvapaan käytölle ovat halu pitää taukoa työelämästä, saada lisää aikaa perheelle ja harrastuksille ja myöskin vähentää työpainestressiä, levon tarve on yksi tekijä ja elämänarvojen uudelleen arviointi. Alun perin, kun vuorotteluvapaa säädettiin, sillä uskottiin olevan myöskin merkittävää vaikutusta siihen, että ihmiset käyttäisivät sen ajan harrastusluontoiseen opiskeluun tai sitten ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tämä on valiokunnan saamien tietojen mukaan jonkun verran vähentynyt, mutta toki edelleen myöskin näihin sitä käytetään. Olennaista kuitenkin on se, että vuorotteluvapaan ansiosta useimmat vuorottelijat kokivat henkisen ja fyysisen hyvinvointinsa parantuneen, myöskin heidän työmotivaationsa sekä suhteensa perheenjäseniin kehittyneen. Eli kaikkineen, vuorotteluvapaalle jäävät ovat kokeneet tämän järjestelmän erittäin hyväksi.

Toisaalta niiden osalta, jotka ovat päässeet vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän paikalle, on ollut tärkeää se, että työtön on saanut tilaisuuden, hän on päässyt oikeaan työpaikkaan näyttämään kykynsä ja se on usein johtanut pysyvään työllistymiseen kyseiselle alalle ja usein jopa samaan toimipaikkaan. Eli tässäkin suhteessa tätä voi pitää työllisyyttä edistävänä järjestelmänä.

Myöskin työnantajat ovat kokeneet tämän asian positiivisesti. Tämähän on tullut yksimielisenä kolmikannasta. Työnantajien kokemuksen mukaan vuorotteluvapaajärjestelmästä on ollut hyötyä työn tuottavuudelle ja henkilöstön jaksamiselle.

Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnitti huomiota myöskin yrittäjien asemaan, lähinnä siis yksinyrittäjien asemaan tai pienyrittäjien asemaan, olisiko mahdollista heille rakentaa oma vuorotteluvapaajärjestelmä. Tämä asia on myöskin kirjattu hallitusohjelmaan ja se on selvitettävänä. Se on luonnollisesti huomattavasti vaikeampi prosessi kuin työntekijöiden kohdalta, mutta varmasti on sellaisia pieniä yrityksiä, erityisesti yksinyrittäjiä, varsinkin naisyrittäjiä, joille olisi sen työssä jaksamisen kannalta hyvä, jos olisi mahdollista pitää vuorotteluvapaan kaltainen loma ja saada joku hoitamaan sitä liikeyritystä sen ajan. Nyt tässä tilanteessa, jos ajatellaan vaikka pientä parturia, ei sitä yritystä voi puoleksi vuodeksi ajaa alas tai asiakkaat lähtevät muualle ja käytännössä sitten myöskin toimeentulo vaarantuu. Eli valiokunta katsoo, että tämä asia on tärkeä myöskin selvittää.

Valiokunta esitti yksityiskohtaisessa perustelussa muutamia teknisiä täsmennyksiä, mutta niihin en tässä yhteydessä tarkemmin mene. Tällä hetkellä kyse on siis siitä, että vuorotteluvapaajärjestelmää jatketaan kahdeksi vuodeksi, mutta valiokunta haluaa, että tästä järjestelmästä tulee pysyvä. Sen vuoksi valiokunta esittää seuraavaa lausumaa: "Eduskunta edellyttää, että vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamista koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vuoden 2008 aikana."

Yleiskeskustelu päättyi.