Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viime syksynä Suomen viennin supistumisen kautta tullut talouden taantumakierre syveni kuluvan vuoden talvella. Talouden toimeliaisuus on kesäaikana edelleen heikentynyt, mutta bruttokansantuotteen laskuvauhti ei enää nopeudu. Ensi vuoden budjetin loppusumma on lähes 50 miljardia euroa, ja velkaa otetaan noin 13 miljardia euroa. Valtion velka siis nousee taas.

Työttömyysasteen arvioidaan kohoavan 10,5 prosenttiin ensi vuonna. Tämän vuoksi työllisyyspolitiikan määrärahoja lisätään nyt suoraan 40 miljoonalla eurolla ja lisäksi tehdään uudelleenkohdistuksia. Toimenpiteitä suunnataan erityisesti vastavalmistuneiden ja nuorten työllistymiseen sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäisyyn. Kuntien ja yhdistysten hyviä käytäntöjä tässä työssä pitäisi edelleen levittää paremmin. Työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan ensi vuoden alusta. Työttömien mahdollisuuksia omaehtoiseen koulutukseen parannetaan ja kannustetaan aktiivitoimiin.

Lisärahasta investointeihin toivon lohkeavan jotain meidänkin maakuntaamme Etelä-Savoon. Tarpeita kyllä riittää, kuten vaikkapa niin sanottujen homekoulujen, päiväkotien tai vanhainkotien remontoimista tai rakentamista. Vesihuoltohankkeisiin, Kemera-varoihin tai kevyen liikenteen väyliin ja tiehankkeisiin saa myös aina helposti kohdennettua työllisyyttä tukevasti varoja. Nythän niihin tuli jo lisäbudjetissa kohdennuksia, esimerkiksi Kemeraan 12 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Taloudellinen taantuma vaikuttaa etenkin yksityisellä vientivetoisella puolella kysynnän vähentymisenä. Tämä ajaa ahtaalle yrityksiä, mikä johtaa lomautuksiin, irtisanomisiin ja tehtaiden sulkemisiin. Hallitus pyrkiikin toimillaan osaltaan auttamaan ahdinkoon joutuneita yrityksiä, alueita ja rakennemuutospaikkakuntia sekä niiden työntekijöitä.

Ensi vuoden budjettiin jo aiemmin tehdyt päätökset ja budjettiriihi tekevät sen, että kuntien rahoituspohja vahvistuu tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 760 miljoonalla eurolla. Haasteita kunnilla silti riittää taloutensa tasapainottamisessa. Äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen kiintiöityjä määrärahoja lisätään tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa. Rakennemuutoksen hoitamisen tehostamiseksi käynnistetään myös tehdasyhdyskuntien tulevaisuusprojekti. Samalla selvitetään mahdollisuudet ja vaihtoehdot parantaa tuotantolaitosten kilpailukykyä nykyisessä toiminnassa sekä hyödyntää alueiden infraa ja osaamista muuhun yritystoimintaan.

Toimenpiteiden rahoittamiseen osallistuvat myös lopettavat yritykset, jotta saataisiin korvattua alueelle kohdistuvia menetyksiä. Tavoitteena on estää työttömyyden, etenkin pitkäaikaisen rakenteellisen työttömyyden syntyminen sekä tietysti synnyttää korvaavia työpaikkoja paikkakunnille. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää saumatonta ja ripeää yhteistoimintaa eri osapuolten välillä. Myös määrärahojen saatavuus on taattava. Äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa keskeiseksi on osoittautunut hyvin organisoitu ja tehokas yhteistyö paikallisten viranomaisten, te-keskuksien, yritysten ja työntekijöiden kesken. Jos Varkaus on yksi suurten irtisanomisten kohdekaupungeista ensi vuonna, on pidettävä huoli siitä, että uusien tuettujen investointien sijoittumisen osalta lähikuntiakin katsotaan samalla sihdillä riippumatta maakunnasta. Jo nyt työssäkäyntiä tapahtuu kuntien välillä molempiin ja moniin suuntiin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen maaliskuussa 2009 käynnistämä laajapohjainen metsäalan strateginen ohjelma seuraa ja ennakoi metsäalalla tapahtuvaa rakennemuutosta sekä koordinoi siihen nopeasti vaikuttavien toimenpiteiden valmistelua eri hallinnonaloilla. Hallitus panostaa monin tavoin metsäalan toimintaympäristön kilpailukyvyn parantamiseen, puutuotealan ja puurakentamisen kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä puuenergiankäytön lisäämiseen. On myös sitouduttu siihen, että suomalaisen metsäteollisuuden energian hinta, saatavuus ja verotus ovat pysyvästi kilpailukykyisellä tasolla. Tekemistä kaikilla osapuolilla siis riittää, jotta metsäsektori ja puutuoteala tulee kehittymään ja pärjää tulevaisuudessakin, meillä kun ei noita luonnon raaka-ainevaroja niin kovin monia ole.

Arvoisa puhemies! Nuoriin kohdistuvat toimenpiteet ovat tärkeitä. Budjetissahan liikunnan määrärahoihin ehdotetaan noin 13 miljoonan euron lisäystä. Tuen painopisteitä ovat liikunnallisten elämäntapojen edistäminen, liikunnan kansalaistoiminta sekä lasten ja nuorten liikunta. (Ed. Saarinen: Kilpaurheilu, huippu-urheilu, voidaan sanoa!) Urheiluseurat ovat voineet saada tukea työntekijän palkkaukseen jo tänä vuonna. Olen tyytyväinen siihen, että liikunnan seuratukeen tulee lähes 70 prosentin lisäys ja Liikkuva koulu -hankkeeseen lähes 40 prosentin korotus. Uutena tukimuotona on muun muassa nuorten harjoitteluohjelma liikuntajärjestöissä. Näin lievennetään pieneltä osaltaan nuorisotyöttömyyttä.

Koulutukseen ja oppisopimukseen tehtävät lisäykset parantavat niin nuorten kuin muidenkin työttömien tilannetta. Sosiaaliturvan puolella työtöntä työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevaa kannustetaan aktiivitoimiin lähes 100 euron suuruisilla kuukausikorotuksilla tukeen. Lisäksi työvoimapoliittista ylläpitokorvausta korotetaan eurolla päivässä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Savonlinnan normaalikoulun rahoitusosuus Savonlinnan kaupungille on saatu vihdoin eduskunnan tahdon mukaiseksi tuohon budjettikirjaan. Kyseessähän on sinänsä hyvin pieni summa, 90 000 euroa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Komi puuttui varsin vähän siihen vakavaan tilanteeseen, että metsäteollisuuden maa järisee ja se ylittää maakuntarajat, tämä kohtalonyhteys. Se uhkaa satoja myös eteläsavolaisten työpaikkoja, mikäli Stora Enson Varkauden tehtaita koskevat uhat toteutuvat. Siksi täytyy toimia niin, että kansallinen ja poliittinen johto sitoutuu Suomen metsäteollisuuden toimintaedellytysten varmistamiseen.

Hallituksen jo tekemät energiaveroa koskevat ja kilpailukykyä heikentävät ratkaisut pitää korjata, puun saatavuutta lisätä, ja nimenomaan myöskin vihdoin on ruvettava toimimaan muualla kuin Brysselin eteisessä suoraan Moskovaan ja Venäjään aktiivisemmalla yhteistyöotteella. Myöskin koivukuidun tullivapaus on ratkaistava. Kysymys on koko suomalaisen hyvinvoinnin ja tulevan talouden perustan varmistamisesta. Itä-Suomessa se on vielä enemmän kuin kohtalonkysymys.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Komi käsitteli lyhyesti myöskin liikunnan rahoitusta ja liikuntabudjetin painopistealueita. Aikaisemmin, siis viime vaalikaudella, eduskunta piti painopistealueina kansan liikuntaa, terveyttä edistävää liikuntaa, lasten ja nuorten liikuntaa. Nyt on linja muuttunut. Nyt kasvavia määrärahoja käytetään enemmän kuin koskaan huippu-urheilun tukemiseen. No, aihetta tietysti on, jos tuloksia tutkaillaan. Mutta on tapahtunut selvä linjanmuutos, ja tämä on hyvä eduskunnankin huomata.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Viitaten ed. Rajamäen puheenvuoroon on syytä todeta, että ministeri Pekkarinen käytti eilen illalla keskustelussa täällä erittäin merkittävän puheenvuoron käsitellessään metsäteollisuuden asemaa. Hän totesi silloin, että tämän kuun lopussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa käsitellään metsäteollisuuden asioita sekä lyhyen että pitkän tähtäimen kysymyksinä. Tällöin myös energiaverokysymykset otetaan käsittelyyn. Mikä tuo vastaantulo tulee olemaan, jotta suomalaisen metsäteollisuuden asemaa turvataan, siinä on varmasti tekemistä. Mutta me emme ilman muuta voi jäädä odottamaan ainoastaan kansainvälisten markkinoiden selkiytymistä ja paperin viennin markkinoiden paranemista.

Kuten hyvin tiedämme, Varkauden integraatin suhteen puhutaan noin 3 000 työpaikan menetyksestä, mikäli Stora Enson päätös ehdollisesta tehtaiden lakkauttamisesta jäisi ensi vuonna voimaan. Se on liian suuri kysymys koko Suomelle ja Itä-Suomelle. Tässä mielessä hallituksen tulee tehdä niitä toimenpiteitä, joilla valtiovallan toimilla omalta osaltaan ollaan edistämässä meidän teollisuutemme kehittymistä ja säilymistä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen sanoi, että painopiste on muuttunut. Ei painopiste ole mihinkään muuttunut. Me panostamme samaan aikaan antidopingtoimintaan, huippu-urheiluun, mutta erittäin paljon juuri tähän seuratoimintaan ja tähän monipuoliseen työhön, jota yhdistyksissä ja kylissä tehdään. Muun muassa seuratukihanke on aivan uudenlaista toimintaa, jota ei ennen tämän hallituksen valtaan tuloa ole nähty. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen tulee noin 36 prosentin tulonlisäykset, ja tämä raha ohjataan muun muassa erinomaiseen Liikkuva koulu -hankkeeseen. Eli emme ole painopistettä mihinkään muuttaneet, vaan panostamme laajasti urheiluun sen kaikilla eri sektoreilla.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvä, että yksi suurimpia metsäteollisuuden ongelmia on ollut se, että maailmanlaajuinen kysyntä ei nyt kerta kaikkiaan vedä niitä tuotteita, joita me enimmillään valmistamme. Tähän on yksi selkeä kotimainen syy myöskin olemassa, ja se on se, että emme ole riittävästi pystyneet tuota tuotesortimenttiamme uudistamaan. Tämä on ollut se kaikkein suurin tekijä siinä, miksi tässä tilanteessa olemme. Se tutkimus- ja tuotekehityspanosten määrä, joka metsäteollisuudessa on ollut, on vaan kerta kaikkiaan ollut liian alhainen, ja siihen meidän on nyt panostettava, siihen on myöskin hallitus panostamassa ja panostanut jo. Niin kuin ed. Rossi tuossa edellä totesi, niin se otettiin hallituksessa myöskin esille erillisenä asiana, joka liittyy budjettiin, mutta se käsitellään myöhemmin, jolloinka se vaikuttavuusarviointi voidaan myöskin tehdä ja riittävän laajasti asiaa arvioida.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lepälle on todettava, että hallitus on näperrellyt perintöveroasioissa, metsäveroasioissa luonut epävarmuutta jopa puun saatavuuteen, puhunut metsäkoneen käyttäjien koulutuksesta, puuhuollon ratapätkistä, kun raaka-aineen saatavuus on ollut epävarmaa. Venäjän koivukuituepävarmuus ja koko puuntuonti, joka on ollut jopa neljäsosa aika ajoin, on nyt, niin kuin tiedämme, suuri kysymysmerkki. Raaka-aineen hinta on 20—30 prosenttia ollut korkeammalla kuin pari vuotta sitten, ja energiaveroja hallitus on nostamassa satojen miljoonien eurojen edestä metsäteollisuudelle. Ei mikään maa, ei minkään maan poliittinen johto huolehdi näin huonosti omasta kansallisvarallisuudestaan, oman hyvinvointinsa perustan varmistamisesta. (Ed. Heinäluoma: Näin on! — Ed. Manninen: Ei ole näin!)

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäen puheesta voisi jatkaa sillä tavalla, että nyt on sellainen tilanne, että vain puolet talousmetsien vuotuisesta kasvusta käytetään metsäteollisuuden raaka-aineena. Siis tilanne on radikaalisti muuttunut.

Arvoisa puhemies! Kun tilanne on tämmöinen, niin se suurin vaara on se, että ne uudenlaiset jalostuslaitokset, olkoot ne mitä tahansa, keskitetään johonkin Etelä-Suomeen, kun ne pitäisi hajautetusti sijoittaa sinne, missä ne metsät kasvavat, niin että ne kuljetusmatkat olisivat mahdollisimman lyhyet.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten tuossa puheenvuorossani sanoin, hallitus on sitoutunut siihen, että suomalaisen metsäteollisuuden energian hinta, saatavuus ja verotus ovat pysyvästi kilpailukykyisellä tasolla. Ja kuten edustajat Rossi ja Leppä tuossa aikaisemmin viittasivat puheenvuoroissaan, niin tästä tullaan keskustelemaan piakkoin, kuten ministeri Pekkarinen eilen totesi. On tosiaan turha sanoa, ettei mitään ole tehty. Mutta niin kuin puheessani sanoin, tässä on erittäin tärkeää, että kaikki osapuolet toimivat, ei vain hallitus, vaan niin yritykset kuin sitten alueetkin. Juuri tänään kuulin hyvää palautetta Varkauden osalta siitä, että Varkaudessa on kaupungin puolelta tartuttu hyvin nyt toimeen tämän uhan edessä, ja se on hieno juttu. Edelleen tarvitaan voimakkaasti toimenpiteitä bioenergian eteenpäin viemiseen, ja kuten ed. Leppä totesi, innovaatioita edelleen pitää saada voimakkaammin.

Mutta yksi asia, mikä tähän puun saatavuuteen liittyy, on tietysti metsänomistajarakenteen muutos ja siihen liittyvä naisomistajien ja kaupunkilaismetsänomistajien osuuden lisääntyminen, neuvonnan tarpeitten muutokset ja sitten yhtenä tämä tilojen pirstoutuminen. Toivon, että niihin asioihin päästään myös kiinni tämän hallituskauden aikana vielä.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Olisin puuttunut hallintomalleihin ja hallintorakenteisiin ja nimenomaan niihin rakenteisiin, joita on hahmoteltu sairaanhoitojärjestelmän uudistamiseksi. Hallinto ei tietenkään ratkaise, mutta se auttaa, jos se on yksinkertainen ja selkeä. Tällä hetkellä meillä on Alluja ja Elluja ja sitten sairaanhoitopiirejä on vaikka minkälaisia ja moneen lähtöön.

Ministeri Risikon malli sairaanhoitojärjestelmän uudeksi hallinnolliseksi jaoksi on erinomainen. Tämän halusin sanoa eilen, ja tämän haluan sanoa nyt. Suomeen mahtuu korkeintaan 40 —60 alueellista sairaanhoitopiiriä, jotka hoitavat myös erikoissairaanhoidon, ja niiden päälle sitten viisi yliopistollista sairaalaa tai sairaanhoitopiiriä, miksi niitä sitten halutaan kutsua.

Uusi malli on aivan pakko järjestää, koska terveydenhuollossa eletään tällä hetkellä aivan toisenlaista elämää ja toisenlaisessa ympäristössä kuin aikaisemmin. Esimerkiksi teknologia mahdollistaa uudenlaiset järjestelmät: etälääketieteen ja itsepalvelun. Terveydenhuollon kustannukset ovat tällä hetkellä kasvaneet sellaista vauhtia, että ilman uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia organisaatioita me emme yksinkertaisesti selviä tulevaisuudessa.

Vuonna 2007 käytettiin terveydenhuoltoon noin 14,7 miljardia euroa. Kasvua vuoteen 1995 on reaalisesti miljardi ja nimellisesti 7,2 miljardia. Suomi tukehtuu terveydenhoitoon ja sairaudenhoitoon, ellei jonkinlaista järjestelmää ja järkeä tule. Kaikkien kuntien suurimmat terveydenhuoltomenot ovat nimenomaan erikoissairaanhoidossa. Uusi terveydenhoitolaki, jonka eduskunta todennäköisesti ja toivottavasti saa tällä istuntokaudella, mahdollistaa sen, että pehmeämpiä taikka toisen tyyppisiä erikoissairaanhoidon palveluja voidaan järjestää myös kunnissa ja kuntien muodostamissa pienissä sairaanhoitopiireissä.

Tämä on erittäin hyvä malli, enkä minä ymmärrä, minkä vuoksi esimerkiksi keskusta vastustaa tätä henkeen ja vereen. Jotain meidän on tehtävä, muuten emme selviä näistä kustannuksista, joita on tulossa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ukkola on siinä oikeassa, että aina on jotain tehtävä. Rakenteet eivät ole kunnossa, ja paljon puuttuu muun muassa rahaa edelleen. Mutta siinä, ed. Ukkola, olette väärässä, että Suomessa olisi jotenkin erityisen kallista terveydenhoito, sairaanhoito. Me sijoitumme bruttokansantuotevertailussa sinne EU:n vanhojen jäsenmaiden keskimääräiseen tasoon, noin 7—8 prosenttia bkt:stä. Moni maa käyttää paljon enemmän siihen. Kun se lasketaan euroa per asukas, niin me olemme todella edullisesti terveyspalvelut tuottava yksikkö ja maa. Kysymys on siitä, että meillä on edelleenkin heikkouksia, jotka johtuvat siitä, että kunnat ja kuntien omistamat sairaanhoitopiirit eivät kylliksi käytä rahaa tiettyihin avainkohtiin terveydenhoidossa ja jatkohoito, kuntoutus on erityisen ongelmallinen kohta.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on hyvin paljon tehtävää huolimatta siitä, että terveydenhuoltomme on organisoitu ihan kohtuullisen hyvin ja kustannukset ovat kohtuullisen matalat, kun vertaillaan. Silti meillä on tilanne, että kun rahaa on yhä vähemmän, meillä on paikkoja, joissa voidaan toimia toisin.

Otetaan esimerkiksi monikanavainen rahoitusjärjestelmämme. Kela maksaa työkykyisten, sairauslomalla olevien leikkauspotilaiden osalta huimia summia, ja samaan aikaan myös työnantajat maksavat. Samaan aikaan sairaanhoitopiireissä venytetään penniä, ja samaan aikaan leikkausjonot tulevat yhä pidemmiksi, tietenkin lain sallimissa rajoissa. Tähän on saatava loppu, tämä maksaa aivan liikaa, ja tämä on tehtävissä ilman rakenteiden muutoksia. Kela voisi esimerkiksi maksaa kannustinpalkkiota siitä, että leikkausjonot saadaan nopeammin lyhennettyä ja rahoitus saadaan sieltä säästyvistä sairauspäivistä. Kaikki toimet eivät tule vaatimaan rakenteiden muutoksia, vaan asenteiden muutoksia ennen kaikkea.

Tuija Nurmi /kok:

Kiitos, herra puhemies! Olen lyhytsanainen. — Haluan puuttua työllisyyden turvaamiseksi seuraavaan asiaan. On tärkeää, että hallitus paneutuu Puolustusvoimien materiaalihankintoihin ja Patrian toimintaan. Nythän elvytyspaketissa tähän on satsattu, mutta nyt Patrian tilanne on sellainen, että Patrian toiminta tulee kaikin keinoin turvata. Patria Oyj:n tuotteet ovat maailmanlaajuisesti arvostettuja, ja Patrian toiminta täytyy kaikin keinoin kyetä säilyttämään. Patrian osaamista ei saa päästää katoamaan. Kyse ei ole pelkästään itse Patrian toiminnasta Hämeenlinnassa vaan alihankkijoista.

Lisäksi haluan ihan luettelonomaisesti muutamaan kohtaan ottaa kantaa.

On hienoa, että homekorjauksia tehdään rakennuksiin, muun muassa kouluihin, ja siihen löytyy rahaa tässä budjetissa. Olisin kyllä toivonut, että budjetissa olisi huomioitu 1926 syntyneet, jotka ovat edelleenkin väliinputoajia ja usein ovat toimineet sotatoimialueella taikka tehneet sotaan liittyviä tehtäviä aikoinaan. On jo 1930-luvullakin syntyneitä ihmisiä, jotka ovat saaneet sotiin liittyviä etuisuuksia, mutta nämä 1926 syntyneet ovat edelleenkin väliinputoajia. Tämä asia tulisi korjata ennen kuin he siirtyvät ajasta iäisyyteen.

Puhemies! Ehkä näin jälkikäteen katsoen olisi ollut parempi sen sijaan, että poistettiin varallisuusvero, poistaa lähiomaisten perintö- ja lahjavero, joka on noin 400 miljoonaa euroa. Perintö- ja lahjavero maksetaan usein asioista, joista on jo kertaalleen maksettu vero, esimerkiksi omasta asunnosta.

Sitten kohtana viisi ihan lyhyesti voin sanoa, että tulopuolella budjetissa voisi olla jotakin kaasuputkihankkeesta, joka kulkee Venäjältä Saksaan. Suomi olisi voinut siinä jotenkin tehdä tiliä ja netota muutaman euron sieltäkin.

Ja lopuksi — että ehdimme rauhassa lopettamaan tämän kokouksen ja siirtymään suuren valiokunnan kokoukseen — haluan todeta sen, että toivoisin, että pystyisimme kehittämään kehitysyhteistyörahoitusta presidentti Ahtisaaren mallin mukaisesti.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön budjetista vastuullani olevista asioista arvioisin, että työllisyyskysymykset ja työllisyyden hoitoon tarkoitetut määrärahat ovat ehkä salissa olijoiden näkökulmasta kaikkein mielenkiintoisimmat. Tilannehan ei näytä järin valoisalta.

On arvioitu, että ensi vuonna keskimääräinen työttömyysaste olisi 10,5 prosenttia. Tämä siinäkin tapauksessa, että ne myönteiset signaalit taloudessa, joita jonkin verran on — on kyllä olemassa kielteisiäkin signaaleja — olisivat voimakkaampia ja talous lähtisi kasvuun. On kuitenkin niin, että työttömyys melkein väistämättä ensi vuonna jatkaa kasvuaan osittain siitä syystä, mikä on tyypillistä mille tahansa taantumalle, että avoin työttömyys nousee vähemmän kuin työllisyys laskee.

Ihmiset vetäytyvät pois työmarkkinoilta erilaisin perustein muun muassa vanhempainvapaalle, opiskelemaan ja tämän taantuman aikana myös ehkä jonkin verran, valitettavasti, eläkkeelle, joten työttömyys on kasvanut vähemmän kuin työllisyys on laskenut. Kun työvoimalla taas on kysyntää, niin ne ovat usein sitten nimenomaan työvoimasta vetäytyneet ihmiset, jotka työllistyvät ensimmäisten joukossa.

Budjettineuvotteluissa jonkin verran käsiteltiin ja muutettiin asioita. Tässä kokonaisuudessa, jossa pyrittiin tekemään elvytyksen jatkotoimenpiteitä, puututtiin myös tähän työllistämispolitiikan määrärahaan sen lisäksi, että lisättiin kuntien valtionosuuksia ja aikaistettiin investointeja. Käsittelyn pohjana oli työ, jota oli tehty yhdessä opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sen osalta, että erityisesti haluttiin katsoa kasvaneen nuorisotyöttömyyden hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja muutenkin työllisyyden hoitoon liittyviä toimenpiteitä.

Tämän perusteella määrärahoja työvoimapolitiikkaan lisättiin budjettiriihessä 40 miljoonaa euroa, joten ensi vuonna yhteensä, kun lasketaan mukaan ymmärtääkseni realistisesti arvioitu Esr-määrärahan käyttömahdollisuus, työvoimapolitiikkaan olisi käytössä noin 590 miljoonaa euroa, jolla saavutettaisiin 21 tai 22 prosentin aktivointiaste kokonaisuudessaan. Tämä aktivointiaste on alhaisempi kuin mihin on ylletty talouden hyvinä vuosina, eli siinä myös näkyy se, että työvoimapolitiikan määrärahat eivät tässä budjetissa kasva niin paljon kuin työttömyyden arvioidaan kasvavan.

Nuorisotyöttömyyden hoidon osalta uskon, että kokonaisuus on kohtuullisen hyvä. Käyttöön on otettu koko se repertoaari, joka meillä on. Paikkoja on lisätty ammatilliseen koulutukseen, työpajatoimintaan, ammattistarttiin, etsivään nuorisotyöhön, palkkatukeen, valmentavaan työvoimapoliittiseen koulutukseen, työvoimapoliittiseen koulutukseen ja erityistoimenpiteisiin, joilla pyritään muun muassa parantamaan korkeasti koulutettujen vähän aikaa sitten valmistuneiden nuorehkojen ihmisten valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi.

Arvoisa puhemies! Tässä ehkä aluksi.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä täytyy nyt todeta osin työministerin aika vaisun puheenvuoronkin pohjalta, että tämä hallitus nyt ei ole työttömän ystävä, ei se ole sitä myöskään nuorten työttömien kohdalta. (Ed. Heinäluoma: Ikävä kyllä!) Meidän ryhmäpuheenvuorossahan todettiin jo se, että nyt heinäkuussa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli 2 500 ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten.

Ministeri totesi, että näillä rahoilla tämä aktivointiaste tulee merkittävästi laskemaan, ja erityisen ikävää ja yhteiskunnallisesti kallista tulee olemaan se, että vaikka nuorille on näitä toimenpiteitä lisätty, niin niiden taso ei ole (Puhemies: Minuutti täyttyy nyt!) ollenkaan riittävän kunnianhimoinen, kun joka viides nuori on työttömänä tällä hetkellä. Toivoisin nyt, että ministeri vielä enemmän yrittäisi nimenomaan nuorisotyöttömyyden eteen tehdä, ja kysyisin näitä lisätoimia.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn telakkateollisuuden tilanteesta, kun ministeri Pekkarinen ei eilen ehtinyt debatissa sitä kommentoida, vaikka se hänelle tietysti keskeisemmin kuuluu. Mikäli telakat eivät saa nopeasti lisätilauksia, niin telakoiden työllisyys heikkenee ensi vuoden viimeiselle neljännekselle suoraan telakoilta noin 3 500, telakkaverkostosta 17 500, ja jos oikein laajasti kaikki välilliset vaikutukset arvioidaan, niin vaikutus on jopa 70 000 työpaikkaa.

Hallitus on pyrkinyt jotain tekemään. On joitakin alushankintoja ja korjauksia aiennettu, tässä lisäbudjetissa muun muassa öljyntorjuntakelpoisen ulkovartiolaivan tilausvaltuus ja Hallin korjaus jne. Mutta nämä ovat kyllä riittämättömiä. Kannan todella huolta tämän keskeisen teollisuudenalan tulevaisuudesta ja siitä, voidaanko tämä kuilu ylittää, niin että tämä teollisuudenala Suomessa säilyy.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjoismaisen hyvinvointimallin aivan ratkaiseva ajatus on se, että tarvitaan korkea työllisyysaste eli mahdollisimman paljon ihmisiä töihin. Sen takia kaikkien Pohjoismaiden yhteinen ajattelu on lähtenyt tähän saakka siitä, että työttömyyden sattuessa pyritään eri tavoin auttamaan ihmisiä, jotta he voisivat mahdollisimman nopeasti palata työelämään, lisätä ammatillista osaamistaan ja pätevyyttään. Tätä on sanottu aktiiviseksi työvoimapolitiikaksi.

Kokoomus ilmoitti viime vaaleissa ja vaalien jälkeen, että juuri nämä rahat pitää leikata, ei käytetä rahaa työttömyyden sattuessa. Nyt vihreä työministeri on pantu sitten toteuttamaan tätä politiikkaa, jonka lopputulos on se, että vain joka viidettä työtöntä voidaan auttaa, neljä viidestä jää ilman apua. Laskuhan tulee olemaan mieletön, ei vain nyt vaan jatkossa, kun iso osa näistä ihmisistä joutuu syrjäytymisriskin alle eikä pysty käyttämään tätä lamaa lisätäkseen ammattitaitoansa. Eikö olisi, ministeri, rehellistä sanoa, että nämä rahat, jotka teillä on käytössä, ovat aivan liian mitättömät?

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille hyvästä katsauksesta, oma postinne ei varmaankaan ole niitä kaikkein helpoimpia tässä vaiheessa.

Talousarvioesityksessä on erityinen painopiste nuorisotyöttömyyden hoidossa, ja kaikki mahdollinen on tehtävä, jotteivät nuoret syrjäydy meneillään olevan taantuman seurauksena. Lisämäärärahaa kohdistetaan nuorten ammatilliseen koulutukseen ja vastavalmistuneiden työllistämiseen. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tärkeään työpajatoimintaan kohdistetaan 0,5 miljoonan euron lisäys ja etsivään työparitoimintaan, joka on nyt jo osoittautunut erittäin tärkeäksi toimintatavaksi, kohdennetaan lisärahoitusta 2,15 miljoonaa euroa. Kysyisinkin ministeriltä: Miten te arvioitte sen, mitenkä hallitus onnistuu näissä hyvissä ennalta ehkäisevissä tavoitteissaan niin, ettei (Puhemies: Minuutti on täysi!) uusia syrjäytyneitä synny eikä meille kävisi niin kuin viime laman jäljiltä kävi?

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taantumassa Suomi menettää työpaikkoja, joita ei saada koskaan takaisin. Näin ollen meidän pitää luoda uutta työtä. On erittäin hyvä, että meillä on nyt ryhdytty toimeen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Ed. Heinäluomalle on ihan pakko sanoa, että kokoomus toimii älykkäästi: kun yhteiskunta ympärillä muuttuu, niin muutamme myös politiikan suuntaa. (Ed. Gustafsson: Työllisyysmäärärahoja leikataan, mitä älykästä siinä on?) Luovat alat ovat merkittäviä ... — Anteeksi, saanko jatkaa? — Luovat alat ovat merkittävä työpaikkojen lähde Helsingin seudulla. Luovien alojen vahvistaminen on mielestäni erittäin tärkeä metropolipoliittinen toimenpide. Kysyisinkin työministeri Sinnemäeltä: Mitä teillä on mielessä luovien alojen vahvistamiseksi nimenomaan metropolialueella?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minunkin kysymykseni koskettaa nuorten työttömyyttä ja sitten sitä, että kun arvioi tätä budjettia, vaikka kuitenkin voidaan sanoa, että siellä on ehkä otettu toimenpiteitä, on ammatillista koulutusta lisätty ja työpajatoimintaa, etsivää työparitoimintaa, mutta jos määrällisesti ajattelee nuorten työttömyyttä ja sitten tätä rahoitusta, niin se vaje näkyy siinä kuitenkin. Nyt kun todetaan, että jo muutaman kuukaudenkin työttömyys on nuorelle erityisesti, tietysti kaikille, sellainen, joka vaikeuttaa sitä uralle ja työllisyyteen pääsemistä, niin onko nyt mitään, jolla voi sitten vakuuttaa siitä, että me tähän kysymykseen, nuorisotyöttömyyteen haluamme nyt erityisesti panostaa, tai näettekö niin, että näillä toimenpiteillä (Puhemies: Minuutti on täysi!) päästäisiin 100 prosentin työllisyyteen, että kaikki pystyttäisiin työllistämään, kaikki nuoret, jotka tarvitsevat työn?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeksi kävi ilmi ministeriön pääluokkaa käsiteltäessä merkittävä asia, joka on olemassa, se, että vienti on romahtanut. Hallituksella ei ole kokonaiskuvaa siitä, mitä pitäisi tehdä. Se vetoaa verohelpotuksiin ja tämän tyyppisiin asioihin, mitä se on parin vuoden aikana tehnyt, mutta tähän asiaan ei ole puututtu. Puuttuu innovaatioita, puuttuu — vähän niin kuin ministerin puheestakin puuttuu — myös innokkuutta tehdä asioitten hyväksi.

Sitten sekin, mikä tuolla maakunnissa on tehty työllisyyden hoitamiseksi, niin nyt suuret kaupungit pelätessään näitä sakkomaksuja pakenevat toista tietä. Kun työllisyysrahoja ei ole riittävästi käytettävissä, niin esimerkiksi näiden 500 päivää ansiosidonnaisella työttöminä olevien osalta, kun yksi vuosi saadaan suurempaa avustusta ja sitten se toinen työllisyysavustus on (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) vajaat 600 euroa, niin silloin nämä ihmiset joutuvat työttömiksi, on uusi työttömien määrä tulossa.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on erittäin tärkeä tukea suomalaista työtä, ja keskeinen asia siinä on pienyrittäjyys. Pk-yrittäjät ovat suurtyöllistäjiä, vaikka työllistäminen on aina pienelle yrittäjälle riski. Nyt pitäisikin miettiä niitä toimenpiteitä, joilla pienyrittäjien työllistämisriskiä voitaisiin alentaa. Kysyisin, onko ministerillä tähän joitakin ajatuksia, ja nostan yhden esimerkin tässä esiin: vanhemmuuden kustannukset. Ne ovat erityisesti naisyrittäjyydelle, naisvaltaisilla aloilla iso menoerä. Voisiko olla mahdollista, että vanhemmuuden kustannukset jaettaisiinkin tasan kaikkien työnantajien kesken tai vaihtoehtoisesti maksettaisiin yhteisistä verovaroista?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Aloitan ihan tästä ajankohtaisesta tilanteesta, jonka ed. Gustafsson otti esiin.

On totta, että työllistämistoimenpiteissä varsinkin alkuvuonna on ollut viime vuotta huomattavasti vähemmän ihmisiä. Sitä on kyllä ensi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kiritty kiinni ehkä erityisesti työvoimapoliittisen koulutuksen osalta mutta ainakin vielä heinäkuussa oltiin jäljessä viime vuoden luvuista. Erityisesti ehkä kesän aikana määrärahatilanne työ- ja elinkeinotoimistoissa on ollut kohtuullisen tiukka, koska kesän alussa tehty linjaus Esr-rahojen käytöstä ei ole ollut kaikilta osin niin helppo toteuttaa.

Tällä viikolla te-keskusalueiden välillä on tehty joidenkin miljoonien määrärahasiirtoja, jotta ne alueet, joilla määrärahat ovat olleet kaikkein tiukimmalla, saisivat lisämäärärahoja, ja eduskunnan käsittelyssä oleva lisäbudjetti tulee loppuvuodeksi käyttöön, joten uskon, että tämän vuoden loppupuolella päästään viime vuotta korkeampaan toimenpiteissä olevien määrään.

Ensi vuoden osalta toimenpiteissä olevien ihmisten määrä tulee kyllä kasvamaan, vaikka aktivointiaste ei välttämättä ole läheskään niin korkea kuin viime vuonna. Mutta ed. Heinäluoma arvioi, että rahat ovat mitättömät. Itse en arvioi niin. Rahat voisivat ehkä olla suuremmatkin, mutta niitä on kuitenkin viime vuoteen verrattuna lisätty reilusti. (Ed. Skinnari: Viime vuonna vähennettiin!)

Olen pahoillani, jos en ole vaikuttanut tarpeeksi innokkaalta. Viikko on ehkä ollut pitkä. Suhtaudun itse asiassa tähän työhön innokkaasti ja olen tyytyväinen siitä, että jopa tänä vaikeana aikana työ- ja elinkeinotoimistoissa on pystytty tekemään hyvää työtä yhteistyössä yritysten työvoimatarpeen kanssa ja työttömien työnhakijoiden ja muidenkin työnhakijoiden suhteen. Yksi myönteinen esimerkki on se, että starttirahaa on koko tämän vuoden ajan kysytty voimakkaasti ja sitä on myös pystytty myöntämään, joten myös paljon uusia yrityksiä on alkanut tämän vuoden aikana.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ihan tässä älykkyyspuolessa ollut samaa mieltä kollegan kanssa. Jos on älykkyyttä laskea niitä rahoja todella nopeasti, todella rajusti, niin eikö olisi älykkyyttä myöskin, kun on 100 000 työpaikkaa menetetty, nostaa niitä nopeasti ja rajusti, jolloinka olisimme toivoneet lisäbudjettia jo silloin keväällä, kun teimme välikysymyksen tähän kohtaan? (Ed. Heinäluoma: Silloin luvattiin, että kaikki on kunnossa!)

Nyt on nuorille kyllä satsauksia, mutta yhteiskuntatakuu ei todellakaan toteudu. Kolmen kuukauden sääntö harjoittelu-, koulutus- tai muuhun paikkaan ei ole realismia varmaan minkään te-keskuksen alueella tällä hetkellä, jotenka sinne lisäsatsauksia tarvitaan.

Sitten se kolmas asia. Kun meille on tulossa tämä uusi laki, jossa kuntouttavan työtoiminnan sektoria laajennetaan niin rankasti, niin miksi on järkeä tehdä tämmöinen laki, jonka toteuttamiseen ei ole minkään näköisiä euromääräisiä satsauksia?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 1970-luvulla oli laulu, jossa työtön matkusti junassa ja Viljanen tarvitsi työtä mutta Viljasen työtä ei tarvittu. Ehkäpä asiaa hiukan piristäisi tietysti, jos ... (Ed. Ahde: Se oli Nieminen!) — Anteeksi, Nieminen. Viljanenhan sanoi, että jatketaan, aivan oikein, työttömänä oli Nieminen. — Ehkä asiaa piristäisi ja tätä keskustelua, jos ministeri Sinnemäki sanoittaisi uuden työttömän laulun tälle vuosikymmenelle tai vuosisadalle.

Mutta Kotkaan. Kotkassa Sunila Osakeyhtiö sulkee ovensa, 260 työtöntä, ja alueella on Haminasta jo Summa lopettanut toimintansa, edelleen 200 työtöntä, Kotkan Stora Enso on liipaisimella, paperitehdas ja saha. Onko teillä jo tällä hetkellä, ministeri Sinnemäki, tuon alueen suhteen ajatuksia Kotkan pelastamiseksi?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä työministeri ansaitsee kiitoksen siitä, että hän on ennakkoluulottomasti käynyt erittäin suurten ongelmien kimppuun, siitä hän kunnioituksemme ansaitsee. Mutta kun täällä huudellaan esimerkiksi, että tuli yllätyksenä, kaikki tietävät, ed. Heinäluomakin tietää, että lokakuun 15. päivä viime vuonna 2008 tuli tämä romahdus, joka oli taloudessa sellaista laatua, ettei ole ennen nähty. Jos tämä pieni Suomi pystyy sen pysäyttämään yksin kapeilla hartioilla, niin se on mahdottomuus, kun Yhdysvalloistakin meni yrityksiä, tuhansien miljardien dollarien edestä meni omaisuutta arvottomaksi, ja sitä muuten Suomikaan ei pysty tulppaamaan. Mutta kysyn arvoisalta ministeriltä, olisiko saatavissa sellainen instrumentti käyttöön tehokkaammin, että työllisyyspoliittista investointitukea saataisiin, jolloin pienten yritysten kautta saataisiin todella vauhtia lisää Suomen talouteen.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä nuorisotyöttömyys on otettu hallituksen keihäänkärjeksi, ja se, että tämä keinovalikoima on näin äärettömän monipuolinen, jolla tätä vaikeaa nuorisotyöttömyyttä hoidetaan.

Kysyisin kuitenkin ministeriltä: Yksinyrittäjissä, joita on erittäin paljon yrittäjäjoukossa, on merkittävää työllistämispotentiaalia jopa tämän taantuman aikana, ja olen tehnyt aloitteen aikaisemmin siitä, että yksinyrittäjien olisi mahdollista palkata ensimmäinen työntekijä ja saada tämä tuki määräaikaiseen työsuhteeseen vain tämän taantuman aikana, millä pystyttäisiin työttömyyttä helpottamaan spesifisti rakennettuna tähän vaikeaan taloustilanteeseen.

Kysyisin myös sitä, kun hallituksella on ohjelma naisyrittäjille, uusille yrittäjille, olisiko aika tehdä ohjelma yksinyrittäjille ja pohtia heidän problematiikkaansa ja miten voisimme tukea heidän jaksamistaan ja heidän elinkeinotoimintaansa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskoselle vain toteamus, että juuri tästähän oppositio viime kesän lopussa varoitti, että talouden käänne on tapahtunut ja tähän pitäisi ajoissa reagoida. Silloin hallituksen puolelta sanottiin, että tämä on pelottelua. Vielä lokakuussa ministeri Katainen syytti, että oppositio pelottelee. Nyt olemme jälkeenpäin kuulleet, että hän itse silloinkin tiesi jo, mikä tilanne on, kun hän kävi EU:ssa maailmaa pelastamassa yhdessä valtiosihteeri Sailaksen kanssa.

Se, mitä tarkoitin, oli, että meillähän oli lisäbudjettikeskustelu täällä viime kevään lopussa ja silloin tälle salille vakuutettiin, että kaikki asiat ovat kunnossa, ei tarvita lisäbudjettia, että rahat tulevat kyllä riittämään näillä toimilla, mitkä hallitus tekee siirtäessään rahaa toisesta taskusta toiseen taskuun. Nyt ministeri kertoo täällä, että ei riitä, kesän aikana, loppukesästä lähtien ei enää ole voitu auttaa, ei nuoria eikä muitakaan, jotka tulevat työvoimatoimistoon. Tämähän on hirveä tilanne. Me olemme nyt jo menettäneet aika paljon, ihmisiä totutetaan siihen, ettei tehdä mitään ja että maksetaan joutilaisuudesta. (Puhemies: Minuutti!) — Ei muuten ole, kun minulla on 4 sekuntia, arvoisa puhemies, aikaa, mutta voin lopettaa tässä.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työllistymiseen kohdennetut toimenpiteet ovat varmasti tulevan budjetin tärkein yksittäinen asia, ja on ollut erittäin hyvä huomata, miten vakavasti asiaan suhtaudutaan ja miten nopeasti tilanteisiin on voitu reagoida. Tämän päivän hyvä uutinen on ollut se, että te-keskuksille on kohdennettu lisärahaa työllistämiseen — kiitos siitä!

Asia, jota olisin halunnut kysyä — ja oikeastaan olisin halunnut vahvistuksen tähän näkemykseen — on se, että tuleehan hallitus huolehtimaan jatkossa siitä, että tuottavuusohjelmasta huolimatta valtionhallinnossa ja julkisella sektorilla löytyy harjoittelupaikkoja opiskelijoille.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten hallituksen suunnalta vaadittiin, että nuorten pitää valmistua nopeasti ammattiin ja siirtyä nopeasti työelämään. Kun miettii tätä tämänhetkistä tilannetta, niin nuoret valmistuvat ammattiin aivan tyhjän päälle. 40 000 työtöntä nuorta, 15—24-vuotiaita — se on aivan mahdotonta. Samaan aikaan hallitus toteuttaa aika rankkaa tuottavuusohjelmaa. Voisiko ajatella, että siitä luovuttaisiin ja työllistettäisiin nuoria, ja voisiko ajatella, että kunnilta edellytettäisiin myös sitä, että työllistettäisiin nuoria, että me ottaisimme tämän asian nyt niin kuin hoitoon ja kerta kaikkiaan huolehdimme siitä, että nuoret pääsevät työelämään? Esimerkiksi Erkki Liikanen sanoi viime viikolla talousseminaarissa, että mikäli me emme saa näitä nuoria nyt työelämään, se tulee vaikuttamaan bruttokansantuotteeseen pitkällä aikavälillä ja se aukko jää julkisten menojen ja bruttokansantuotteen välillä aikamoiseksi.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Uotila otti täällä esille tärkeän asian, tämän meriklusterin työllisyystilanteen. Se on tärkeä työllistävä ala, varsinkin Lounais-Suomessa, aivan kuten täällä ed. Uotila esitti. Budjetissa on siihen käsittääkseni varattu toimenpiteitä erilaisten tukitoimenpiteiden muodossa, jotka enemmänkin liittyvät onneksi tässä vaiheessa tuonne ministeri Pekkarisen toimialaan, mutta on tärkeää muistaa, että sekin on tällainen älykkään ja luovan talouden ala, joka näitä toimenpiteitä tarvitsee.

Mutta varsinainen kysymykseni kohdistuu työvoimahallintoon. Tuottavuusohjelmaa noudatetaan, ja monien pienten työvoimatoimistojen kohdalla on ollut lakkautusuhkaa. Samanaikaisesti on keskusteltu myöskin näiden yhteispalvelupisteiden kehittämisestä ja muodostamisesta. Millä tavalla tämä näkyy tulevan vuoden ohjelmassa? Millaisella painolla yhteispalvelupisteet etenevät?

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun ministeri on myös merkittävä sanoittaja, niin ed. Tiusaselle vaan oikaisuna, että se tarina meni näin: "Kuka tarvitsee työttömyyttä? Minä en, eikä Nieminen. Sitä tarvitsee järjestelmä, tämä kapitalistinen." Tästä runosta on kauan, siitä kun se on tehty ja sävelletty, mutta jotenkin istuu tähän aikaan valitettavan hyvin.

Kysynkin ministeriltä, kun hän on nyt paneutunut tärkeään tehtävään ja yleensä paneutuu tehtäviin kiitettävästi: Millä me voimme Suomessa selittää sen, että meillä työttömyys nousee selvästi nopeammin kuin muualla, jyrkemmin kuin muualla, meillä työttömyysprosentit ovat selvästi korkeampia kuin meihin vertailtavissa olevissa maissa, Pohjoismaissa tai Euroopassa, ja meillä on huomattavan paljon hitaampaa sitten parantaa työllisyystilannetta? Voisiko ministeri avata tätä tärkeää kysymystä.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yrittäjyyden edistäminen on mitä parasta työllisyyspolitiikkaa. Ministeri Pekkarisen hallinnonalalta löytyy runsaasti toimenpiteitä tässä asiassa, ja tämä on erinomaista. Mitä konkreettisia toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi löytyy ministeri Sinnemäen budjetista? Itseäni kiinnostaa erityisesti naisyrittäjyys, sen edistäminen. Miten tärkeäksi näette naisyrittäjyyden neuvontapalveluiden kehittämisen ja turvaamisen?

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi tuossa puheenvuorossaan aivan oikein, että ensi vuonna tullaan lisäämään rahaa muun muassa työllistämisen palkkatukeen. Nyt työ- ja elinkeinoministeriö ymmärtääkseni on kuitenkin esittämässä julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin otettavaksi uutta erillistä pykälää, joka koskee palkkatuen myöntämistä elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle. Käytännössä tämä tarkoittaisi ilmeisesti ensi vuoden alusta lähtien sitä, että elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle palkkatuki myönnettäisiin de minimis -tukena. No, mitä tämä sitten käytännössä merkitsee: erilaiset yhdistykset, jotka tällä hetkellä työllistävät vuositasolla kymmeniä pitkäaikaisia työttömiä, jopa satoja pitkäaikaistyöttömiä, tämän säännöksen mukaan jatkossa voisivat työllistää ainoastaan 5—7 pitkäaikaistyötöntä vuodessa. Esimerkiksi Kainuussa tämä koskee nytten useita satoja pitkäaikaistyöttömiä. Voiko tämän asian kanssa tehdä mitään?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Perkiö luonnehti tätä kokoomuksen työllisyyspolitiikkaa älykkääksi. Siis tämä on nyt aivan uskomatonta! Meillä on tässä tämä Helsingin Sanomissa ollut Oecd:n tutkimus, joka kertoo sen, että prosentteina bruttokansantuotteesta Suomi on käyttänyt vähiten rahaa aktiivisiin työllisyystoimiin. Voidaan sanoa, että näin tapahtui heti, kun kokoomus tuli hallitukseen. Jos valtiovarainministeri Katainen olisi täällä, niin minä kysyisin, tämäkö nyt on sitä lähimmäisenrakkautta, (Ed. Heinonen: Hän vastasi jo eilen!) että nuorille ja työttömille ei osoiteta aktiivitoimia, työpaikkoja. Aivan uskomatonta! Mutta tässä paljastuvat nämä kokoomuksen todelliset karvat.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Gustafsson on nyt ihan väärin ymmärtänyt kokoomuksen politiikan. Olen useissa yhteyksissä itse ollut Suomen ulkopuolella kansainvälisissä kokouksissa ja kuullut siellä, mikä olisi parasta elvytystointa ja parasta työllisyyden vahvistamista. Suomi on tehnyt juuri niitä toimenpiteitä kokoomuksen johdolla, joita ovat muutkin maat Länsi-Euroopassa parhaana pitäneet. Me haluamme vahvistaa työllisyyttä nimenomaan yritystoiminnan kautta emmekä niinkään kasvattamalla byrokratiaa.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Jos aloitan tästä siteeratusta kappaleesta, jota ilmeisesti ed. Ahde siteerasi hieman tarkemmin kuin ed. Tiusanen, jonka tekstin mukaan järjestelmä tarvitsisi työttömyyttä. Olen tästä eri mieltä. Mielestäni järjestelmämme ja kansataloutemme ei tarvitse työttömyyttä, itse asiassa työttömyys on sille ongelma. Erityisesti, kun ajattelemme tästä kymmenen vuoden perspektiivillä eteenpäin tilannetta, jossa ikärakenteemme takia eläkkeelle siirtyy hyvin suuri joukko ihmisiä, tämänkin työttömyyden nousun jälkeen me tulemme luultavasti melko nopeasti joidenkin alojen osalta olemaan tilanteessa, jossa pikemminkin työvoimasta on niukkuutta.

Ei, emme tarvitse työttömyyttä, vaan tarvitsemme elvyttäviä investointeja ja hyvää työvoimapolitiikkaa, jotta tämänkin taantuman aikana ne yritykset, joilla on mahdollisuus rekrytoida, pystyisivät rekrytoimaan ihmisiä. Hyvä puoli nykyisessä tilanteessa on se, että esimerkiksi jopa yritysten yhteishankintakoulutusta kysytään koko ajan, tässäkin tilanteessa. Ehkä nimenomaan eläköitymisen takia tämän kasvaneenkin työttömyyden olosuhteissa tapahtuu sitä, että ihmiset saavat työpaikkoja, työmarkkinoilla on liikettä, ja tämä on tässä vaikeassa tilanteessa positiivinen signaali.

Oecd:n raporttiin viitaten olen pahoillani siitä, että en ole vielä tähän päivään mennessä, vaikka raportti on ollut monta päivää olemassa, saanut täsmällistä selvitystä siitä, mitä siinä on laskettu. Mutta ihan noin päässä laskien itse olen arvioinut, että kun se meidän pylväämme olisi noin 20 miljoonan euron arvoinen taantuman johdosta tehtyjen lisätoimenpiteiden osalta, niin kuitenkin jo viime viikkojen aikana aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteisiin ja koulutukseen on varattu lisämäärärahaa yli 100 miljoonan verran, joten meidän osaltamme tuo luku ei ole kovinkaan ajankohtainen. On silti niin, että varmasti on maita, jotka ovat lisänneet rahaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan meitä enemmän, mutta mielestäni tuo luku näyttää selvästikin tosiasioihin verrattuna liian alhaiselta.

Telakkateollisuuden osalta ehkä erityisesti välitän ministeri Pekkariselle terveisiä siitä, että salissa on oltu siitä kiinnostuneita. On totta, että nämä investoinnit, joita nyt on päätetty tehdä, eivät varmastikaan koko sektorin kannalta ole riittäviä, ja valmius käyttää muun muassa innovaatiotukea yhteistyössä alan kanssa on hallituksella olemassa.

Yrittäjyyden edistämiseksi ehkä yksi sektori, joka on hyvä ottaa esiin, on se, jonka ed. Perkiö otti esille, eli luovien alojen yrittäjyyden edistäminen. Luovien alojen osaltahan ministeriössä on käynnissä strateginen hanke, jossa pohditaan yksin yrittämisen kysymyksiä ja luovien alojen kasvuyrittäjyyden kysymyksiä. Meidän yrityspalvelujärjestelmämme on saanut kohtuullisen paljon kiitosta siitä, että aloitteleva yrittäjä saa aika hyvin apua, mutta yritystoiminnassa ehkä se vaikeampi vaihe on nimenomaan yrityksen kasvaminen ja kasvun luominen. Esimerkiksi luovien alojen osalta tähän pyritään saamaan parannuksia yrityspalvelujärjestelmässämme.

Nuorten osalta ja työvoimahallinnon osalta ehkä nopeasti otan esille sen, että nimenomaan kahden asian vuoksi on päätetty lisätä työvoimahallinnon resursseja: nuorisotyöttömyyden, nuorten palvelemisen, takia ja sitten maahanmuuttajien paremman ja tehokkaamman työllistymisen takia. Kuten täällä on todettu, nuorten osalta käytössä ovat kaikki toimenpiteet: On palkkatuki sekä yksityiselle sektorille että julkiselle sektorille. Ammatillisen koulutuksen paikkoja kaiken kaikkiaan hallituksen toiminnan aikana on lisätty hyvin paljon. Tänä syksynä tulee käyttöön (Puhemies: 4 minuuttia!) yksi erä lisää paikkoja ja sitten ensi vuonna enemmän. Toivon mukaan entistä suurempi osa ja mahdollisimman suuri määrä siitä aika isosta joukosta nuoria, jotka nyt ovat vailla työtä, myös hakeutuu ammatilliseen koulutukseen.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Olemme varmasti tämän viikon budjetin lähetekeskustelussa tulossa kohti loppua ja on sillä tavalla sopivaa, että siellä loppupuolella oleva pääluokka, ympäristöministeriö, tulee myöskin esille vielä näin perjantai-iltapäivänä.

Haluaisin heti todeta, että ympäristöministeriön pääluokan eräs keskeisin ympäristökysymyksemme ja asia, joka on tänä syksynä ja tulevana vuonna keskeisesti esillä, ei juurikaan näy budjetissa, ei varsinkaan ympäristöministeriön sektorilla, ja se on tietysti kansainvälinen ilmastopolitiikka ja taistelu ilmastonmuutosta vastaan. Meidän loppusyksyämme ja paljolti varmasti myöskin ensi vuottahan hallitsee toivon mukaan edistysaskeleet kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Kööpenhaminan ilmastokokous on parin kuukauden kuluttua, ja tällä hetkellä valmistelut ovat hyvin intensiivisessä vaiheessa, mutta kovin paljon tässä budjettikirjassa ei tietenkään tuo puoli näy. On todettava, että hallitus kuitenkin on vähintäänkin henkisellä tasolla valmistautunut myös siihen, että jos ja kun kansainvälisestä ilmastosopimuksesta päästään sopimukseen, niin sillä on myös Suomelle myös taloudellisia vaikutuksia lähivuosina, mahdollisesti myös jo ensi vuonna.

Sinänsä on huomionarvoista, että kotimaiset toimenpiteet ilmastopolitiikan edistämiseksi näkyvät pääosin muilla kuin ympäristöhallinnon sektoreilla, energiapolitiikan toteuttaminen ja uusiutuvien energiamuotojen edistäminen tietenkin ennen kaikkea työ- ja elinkeinoministeriön sektorilla. On myös syytä panna merkille se tosiasia, että Suomi, samoin kuin lukuisat muut eurooppalaiset ja muut maailman valtiot ovat tässä kansainvälisen taloustaantuman tilanteessa tehneet osana elvytyspolitiikkaa kosolti investointeja, jotka ovat turvaamassa myös entistä kestävämpää tulevaisuutta, muun muassa raideliikenteeseen ja uusiutuviin energiamuotoihin.

Toinen keskeinen seikka, joka enemmän ehkä sitten liittyy suoranaisesti tähän talousarvioesitykseen, on perinteisempi ympäristön- ja luonnonsuojelu ja ehkä erityisesti myöskin vesiensuojelu. Tässä talousarviossa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso pääsee volyymiltaan nyt todelliseen vauhtiin, kun sen toteuttamisen volyymi nousee yli 20 miljoonan euron ensi vuonna ja noin kolminkertaiselle tasolle siitä, mitä se on tänä vuonna ollut. Meidän tavoitteenamme ympäristöhallinnossa oli, että vanhojen suojeluohjelmien viimeiset alueet onnistuttaisiin joko sopimusteitse tai lunastusmenettelyllä hoitamaan myöskin valtiolle tämän vuoden loppuun mennessä, mutta jonkin verran näitä häntiä kyllä myös ensi vuodelle jää. 2010 on sekä Suomessa että kansainvälisesti myöskin kansainvälinen biodiversiteettivuosi. Siinä mielessä on tietysti syytä panna merkille, että meillä Suomessakin on merkittäviä haasteita luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Tässä työssä kyllä Metso-ohjelma on eräs keskeisimmistä välineistä.

Loppusyksyllä on valtioneuvostossa tarkoitus hyväksyä myös periaatepäätös vesiensuojeluohjelmista, siis alueellisista ohjelmista eri puolilla Suomea. Vesistöjen suojelukysymys on hyvin keskeinen meillä edelleen. Siihen liittyy talousarviossa tietysti tämä ympäristötöiden momentti, jolla me turvaamme yhteisviemäreiden rakentamista eri puolille Suomea. Muutamia uusia hankkeita olemme pystyneet tähänkin budjettiesitykseen sisällyttämään. Tämän syksyn aikana meillä on myös selvitysmies Tarastin kanssa yhteistyössä käynnissä se kartoitus, millä tavalla me pystyisimme nopeuttamaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä annetun asetuksen toimeenpanon nopeuttamista. Vesiensuojelunäkökulmasta on syytä muistaa myöskin Varsinais-Suomessa käynnissä oleva Teho-hanke, jossa etsitään yksilöityjä ja räätälöityjä, uusiakin keinoja siihen, että maatalouden piirissä vesiensuojelutoimenpiteitä voitaisiin tehdä mahdollisimman tehokkaasti.

Arvoisa puhemies! Ympäristöhallinnon sektorilla aluehallinnon uudistus on budjettitaloudellisesti erityisen merkittävä, koska iso osa meidän väestämme työskentelee aluekeskuksissa ja heistä tulee nyt sitten osa Temmin koordinoimia alueellisia työvoima-, elinkeino- ja ympäristökeskuksia. Se näkyy tietysti meidän budjettiluvuissamme, varsinkin toimintamäärärahoissa. Valmistelu tuon aluehallinnon uudistamisen osalta on nytten hyvin intensiivisessä vaiheessa, mutta uskon, että pystymme turvaamaan sellaiset ohjaus- ja toimintatapajärjestelmät, jotka turvaavat entistä paremmin myös ympäristöseikkojen huomioon ottamisen aluetason päätöksenteossa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri kiinnitti aiheellisesti huomiota siihen, että ilmastokonferenssi lähestyy ja Kööpenhamina on ihan kohta edessä, pitäisi päästä päätöksiin. Kuitenkaan tässä kirjassa ei siis kovinkaan paljon ole lukuja, jotka liittyisivät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kysyisin teidän käsitystänne siitä, pitäisikö talousarvioesityksessä, joka meillä on nyt edessämme, olla enemmän nimenomaan näitä euroja, joilla tätä muutosta hillitään. Ja sitten ympäristöministeriön pääluokassa, mikä on tilanne teidän näkökulmastanne sen suhteen, onko siellä kylliksi tutkimusmäärärahoja, joilla ilmastonmuutoksen tilannetta selvitetään, jotta voidaan antaa perusteita tärkeillekin päätöksille, jotka toivon mukaan täällä tehdään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Esitän ministerille kaksi kriittistä ja yhden positiivisen kommentin lyhyesti.

Ensinnäkin haluan tietää, miksi olette luopunut Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta, vaikka se on hallitusohjelmassa ja laajalti täällä eduskunnassa sitä halutaan. Se olisi erittäin tärkeää, Helsingin itäpuolen kansallispuisto, koska Nuuksio alkaa olla aika kulunut ja kovassa käytössä.

Toinen kritiikki koskee Pallas—Yllästunturin alueelle suunniteltavaa hotellia. Nyt täytyy yksinkertaisesti tehdä selväksi se, että kansallispuistot eivät ole mitään rakennustonttimaata, vaan ne on tarkoitettu meidän kansalliseksi perinnöksi tuleville sukupolville, eikä ole mitenkään mahdollista, että näitä käytetään tonttimaana suurten hotellien rakentamiseen.

Kolmas pointtini on positiivinen. Päätös on tehty Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Se on erittäin hyvä asia ja tarpeellinen asia, ja siellä on todella tarve siihen, mutta ihmettelen, miksi siinä (Puhemies: Minuutti!) kalanviljelylle on varattu niin suuri osuus tässä hankkeessa, koska kalanviljely sillä alueella saastuttaa kovasti näitä vesiä.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin tästä Metson rahoituksesta. On äärimmäisen hyvä, että sitä lisätään, ja on uutisoitu, että se jopa kolminkertaistuu, mutta on jäänyt mainitsematta se, että se pitkälti tapahtuu sisäisinä siirtoina luonnonsuojelualueiden muiden hankintojen rahoituksesta. Näettekö, että tämän kaltainen järjestelmä aidosti parantaa luonnon monimuotoisuutta, kun se tapahtuu tällaisena siirtona?

Toinen asia ovat nämä vesiensuojelukysymykset. Valitettavasti ympäristötyömäärärahat laskevat tämän vuoden tasoon nähden, ja samalla meillä on tämä jätevesiasetuksen täytäntöönpano kuitenkin kesken, ja voisi sanoa, että ilmastokriisin rinnalle on varmaan maailmanlaajuisestikin nousemassa vesikriisi yhä vahvemmin. Eikö tämä ole ristiriidassa, ja eikö olisi tärkeätä vesiensuojelun kannalta, että ympäristötyömäärärahojen tasosta huolehditaan?

Kuten ed. Tiusanen sanoi, olen myös huolissani ympäristöhallinnon resursseista, varsinkin kun hyvin tärkeä Kööpenhaminan kokous lähestyy ja lisää työmäärää varmasti.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salolaiselle haluan sanoa, että Vakka-Suomessa, jota tuo Selkämeren kansallispuistokin koskettaa — ja toivon, että siellä myöskin noudatettaisiin sitä kuntien selkeää tahtoa, että sitä kansallispuistoa ei sinne Varsinais-Suomen puolelle laajennettaisi — ei ole kysymys pelkästään kalankasvatuksesta vaan kalankasvatus- ja pyydystyselinkeinosta kokonaisuudessaan, joka työllistää yli 400 ihmistä sillä alueella. Siitä kannattaa vähän pitää vaaria näinäkin aikoina.

Haluaisin kysyä ministeriltä näistä Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmista. Ensinnäkin kiitoksia siitä, että tämä ohjelma jatkuu ja sille on rahoitus turvattu. Mutta kysyisin siitä, kun tilanne taloudellisesti on muuttunut myöskin tuolla metsäpuolella, saadaanko tällä hankittua mahdollisesti enemmän näitä suojelualueita kuin tuossa aikaisemmin olisi saatu, ja millä tavalla (Puhemies: Minuutti!) tässä nyt tämä monimuotoisuus edistyy.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristö ei piittaa talouden suhdanteista. Ympäristön kannalta ratkaisevaa on se, minkälaista kuormitusta sinne päätyy ja kuinka paljon luonnonvaroja kulutetaan. Luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttäminen on ihan yhtä välttämätöntä ja kiireistä tänään kuin se on ollut muutamia vuosia sitten, ehkä jopa kiireisempää. Sen takia on ilahduttavaa, että kun hallitus on joutunut kaapimaan rahoja näihin akuutin suhdannetilanteen aiheuttamiin tarpeisiin, muun muassa työllisyyden turvaamiseen, niin luonnonsuojelumäärärahat on onnistuttu kuitenkin tässä kireässä tilanteessa pitämään hyvällä tasolla.

Kysyisin ministerin arvioita siitä, että nyt kaiketi on saatavilla edullisempia kohteita tässä suhdannetilanteessa ja tällä samalla rahamäärällä voidaan saada jopa enemmän luonnonsuojeluhyötyä sitä kautta. Lisäksi ministeri viittasi tähän kansainvälisen ilmastonsuojelun rahoituksen tarpeeseen, EU-komission tiedonannossa puhutaan 100 miljardista eurosta vuodessa. Minkälaisia uusia innovatiivisia rahoituskeinoja uskotte, että kannattaisi harkita, jotta näin valtavia rahasummia saataisiin liikkeelle?

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Salolainen ja ed. Taiveaho kysyivät kaksi kysymystä, joita minäkin olisin ministeriltä kysynyt, mutta kysyn yhden, jota ei vielä ole kysytty.

Tänään luin lehdestä, että Pohjois-Pohjanmaalla, siis Oulun alueella, ollaan tekemässä yva-selvitystä Pudasjärvellä, ja ministerin kommenteista jotenkin oli luettavissa, että ministeri on valmis harkitsemaan riippuen tämän selvityksen tuloksesta, että koskiensuojelulaki avattaisiin ja Kollaja taas kerran otettaisiin käsittelyn kohteeksi. Minä esitän toivomuksen ministerille, että kun ympäristöministeriö ja ministerit perinteellisesti ovat puolustaneet suomalaista luontoa ja luontoympäristöä, sen monimuotoisuutta ja varsinkin sen harvinaisuuksia, joita nämä enää muutamat vapaana virtaavat kosket Suomessa ovat, miksi ministeri meinaa haluta luopua tästä ympäristöministerin, ministereitten ja ministeriön pitkästä hyvästä perinteestä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jäte- ja energiahuolto ovat löytämässä pikkuhiljaa toisensa. Hyvillä kaatopaikoilla enää noin 20 prosenttia Suomessa menee penkkaan ja loput 80 prosenttia pystytään kierrättämään, hyödyntämään, ja osa viemään esimerkiksi Ekokemille energiapoltettavaksi. Olemme kuitenkin, arvoisa ministeri, hurjasti edelleen muuta Eurooppaa jäljessä. Esimerkiksi Ruotsissa on 30 jätteen energiapolttoon erikoistunutta laitosta, meillä vain muutamia. Kuljemme edelleen samassa junassa entisten itäblokin maiden kanssa. Arvoisa ministeri, mistä tällainen jälkeenjääneisyys johtuu? Miksi jäteasia, muun muassa kierrätys, etenee niin kovin verkkaisesti, ja vaivaako meitä edelleen Kyläsaari-syndrooma tämän jätteenpolton kanssa?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin jo ympäristötöihin, jotka ovat erittäin tärkeitä sekä työllisyyden että ympäristönsuojelun kannalta. On aivan käsittämätöntä, että kun lasketaan tämän vuoden varsinainen budjetti ja tämän vuoden lisäbudjetti, niin tämän vuoden lopulliseen budjettitasoon nähden tehdään neljänneksen leikkaus ympäristötöiden määrärahoihin ensi vuoden budjettiesityksessä. Tämä on täysin käsittämätöntä. Eduskunta on toistuvasti kantanut joka vuosi huolta ympäristötöiden määrärahojen riittävyydestä ja joutuu sitä kantamaan tälläkin kertaa. Mutta onhan se aivan vastuutonta, että hallitus ei oma-aloitteisesti huolehdi riittävästä rahoituksesta ympäristötöihin omassa budjettiesityksessään.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että olen ed. Salolaisen kanssa kohtuullisen vahvasti eri mieltä, mitä liittyy tuohon Pallaksen hotellirakentamiseen.

Arvostettu ministeri, viime vuonna ympäristövaliokunta lausui Ympäristötyöt-määrärahan osalta niin, että tulisi varata 15 miljoonaa euroa nyt mielellään vuoteen 2014 saakka näitten haja-asutusalueitten jätevesijärjestelmien rakentamiseen. Nythän tuo esitetty määräraha on kohtuullisen paljon pienempi. Kysyisinkin, miltä tämä haja-asutusalueitten jätevesijärjestelmien rakentaminen tällä hetkellä näyttää. Mikä tämä tilanne on tiivistetysti tällä hetkellä? Mitä tämän asian kanssa pystyttäisiin nyt tekemään?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri mainitsikin puheessaan vesiensuojeluohjelmat, joita toteutetaan ympäri Suomea. Itämeren suojelun kannalta ovatkin tärkeitä tehokkaat maatilakohtaiset täsmätoimet, joista on hyviä kokemuksia Varsinais-Suomen Teho-hankkeesta. Kysyisinkin tähän liittyen ministeriltä: Voisiko ajatella, että Teho-hankkeesta jo saadut hyvät toimintamallit laajennettaisiin kaikkialle Itämeren valuma-alueen keskeisille alueille ja maakuntien te-keskuksiin osoitettaisiin tätä varten hankerahat?

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettiin tarvittaisiin myös lisää tulopuolta. Viime keväänä tuli tämä jäteverotyöryhmän esitys, jossa kuitenkin jäi jäteveron laajentaminen heikosti käsitellyksi, ja valtiovarainministeri on palauttanut tämän asian uudelleen mietittäväksi, eli jäteveroa laajennettaisiin myös yksityisille kaatopaikoille. Onko ministerillä tietoa, millaisia summia jäteveron laajentamisesta tai muuten korottamisesta voitaisiin saada valtiolle?

Toisekseen haluaisin nostaa esiin ympäristölupien nopeuttamisen. Olen saanut tietooni, että isoissa teollisuuslaitoksissa ovat todella monia vuosia ympäristöluvat olleet haussa. (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) Miten saataisiin tähän vauhtia?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä haja-asutusalueiden vesihuoltokysymys on erittäin tärkeä, se on budjettiasia. Ministeri varmasti tietää, että tällä hetkellä omavastuuosuudet ovat erittäin merkittävästi nousseet ja sen kautta tavallaan siitä on tullut semmoinen tietynlainen kynnys näiden hankkeiden toteuttamiseen, ja se on mitä tärkein asia. Sen takia haluan tämän vaan todeta, että niitä paineita, joita tähän pitää nyt luoda tämän määrärahan kasvattamiseksi, täytyy ministeriön myöskin edelleen ajaa.

Mutta, arvoisa puhemies, kaksi kysymystä.

Muutama euroedustaja on kommentoinut tätä Nordstream-kaasuputkihanketta niin, että sitä päätöstä ei pidä tehdä pelkästään ympäristöperusteisena vaan sillä on myöskin merkittävä turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Mitä mieltä ympäristöministeri on tästä?

Ja toinen kysymys: Täällä ed. Ahde oli tänään lukenut uutisen jostain Pudasjärveen liittyvästä yva-selvityksestä. Minä puolestani luin uutisen, jossa Lapin Liitto ajaa tällaista Kemihaaran monikäyttöallasta ja Kemijokeen suunniteltujen kalateiden paketointia, (Puhemies: Minuutti on täysi!) ja tämä hanke on jo saanut Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Mistä tässä, arvoisa ministeri, oikein on kysymys?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen myös huolissani ympäristötöihin osoitettujen määrärahojen vähyydestä. Se tarkoittaa, että moni tärkeä hanke jää toteuttamatta. Jos esimerkiksi Tuusulassa, Hyrylässä, itäistä siirtoviemäriä ei saada toteutettua, niin se tarkoittaa 10 000—15 000 hengen suuruisen asuntoalueen rakentamisen siirtymistä. Se on ehdoton edellytys sille, että pystytään toteuttamaan se asuntoalue.

Sitten myös määrärahojen osoittaminen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen olisi erittäin tärkeätä. Uudenmaan kansanedustajat ovat tehneet siitä asiasta yhteisen aloitteen. Lähinnä nostaisin esiin Kellokosken ruukin alueen. Siellä on osakaavaehdotus vireillä, mutta eihän sitä pystytä toteuttamaan, ennen kuin maaperä on puhdistettu. Eli tavallaan myös asuntorakentaminen vähenee.

Ed. Pertti Salolaista tuen myös siinä, (Puhemies: Minuutti!) että pitäisi määräraha osoittaa Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itämeri on ollut tässä salissa aiheellisesti ja, niin kuin äsken kuulimme, vahvasti esillä. Itämeren kohentamiseksi on strategiaohjelmia ja myöskin resursseja kohtuullisesti. Tuhansien järvien maana meillä on myöskin paljon sisävesiä, joiden seurantaan ja kunnostukseen tarvitaan myöskin rahoitusta. Itselläni on lähinnä mielessä Euroopan suurin lähde Kitkajärvi, jonka kunnosta kannamme myös syvää huolta.

Arvoisa ministeri, millaisena pidätte sisävesiemme tilaa, ja onko talousarviossa resursseja sisävesistä huolehtimiseen, esimerkiksi Kitkajärveen liittyvään Life-hankkeeseen?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on mielestäni yksi johtolanka, jonka haluan sanoa julki omalta osaltani. Nimittäin kun tässä luonnonsuojeluasioista puhutaan, niin tässä tulee juuri esille se suomalaisen ja eurooppalaisen luonnonsuojelun eroavaisuus. Meillä halutaan kaikki museoida. Siellä ei saa olla mitään.

Tämä Pallas-Yllästunturin Pallas-hotelli, josta on paljon puhuttu ja jota ministeri Lehtomäki pohti vielä omassa tehtävässään edistää, niin kyllähän sen pitää olla niin, että luonnossa kun liikutaan, niin siellä pitää olla majoituspaikkoja, minne niitä on mahdollista rakentaa. Siellähän on se hotelli, ja pannaan se kuntoon ja laitetaan ne ympäristöasiatkin samalla kuntoon.

Näistä voisin luetella vaikka kuinka pitkään, esimerkkinä tämä haja-asutusalueen jätevesiasia. Kyllähän se on niin, että ne muutamat kymmenet talot siellä täällä eivät varmasti uhkaa Itämerta, kun samaan aikaan satoja miljoonia tonneja jätettä laskee Itämereen suoraan. Kyllähän tässä joku suhde (Puhemies: Minuutti on täysi!) pitäisi olla eikä syyttömiä syyttää, mutta ajattelin kysyä arvoisalta ministeriltä, onko tulossa jotakin järkevyyttä tai jotakin tutkimusta tämän haja-asutusaluejätevesiongelman ratkaisemiseksi niin, että tiedettäisiin, mikä tässä on totta, eikä puhuttaisi tunnetasolla, jolloin aina menee väärin.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastoneuvottelut lähestyvät, ja metsät ovat tärkeä elinkeinomme, mutta myös tärkeä osa Suomen ilmastopolitiikkaa. Kysyisinkin ministeriltä: Onko ministerillä nyt riittävät voimavarat, mahdollisuudet ja tiedot nykytilasta Suomen metsäasioiden edistämiseksi ja eteenpäinviemiseksi ilmastoneuvotteluissa?

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä ed. Salolaisen kanssa tästä kansallispuistoihin rakentamisesta ja tästä Pallaksen hotellihankkeesta. Se on periaatteellisesti tärkeä asia ja aiheellisesti aiheuttaa huolta. Eli kysyisin ministeriltä: Onko vaarana, että tämä on päänavaus ja ensimmäinen tapaus, jossa kansallispuistoon lähdetään tekemään merkittävää uutta rakennuskantaa, ja onko siitä sitten seurausvaikutukset niin, että tämä leviää muihinkin kansallispuistoihin?

Toisena, jäteveron laajennuksista olen ihan samaa mieltä kuin ed. Perkiö. Kysyisin, miten ympäristöministeriössä aiotaan tätä asiaa viedä eteenpäin. Totta kai siis Hetemäen työryhmä työskentelee verotuskysymyksissä, mutta olisi tärkeää, että ympäristöministeriökin omalta osaltaan aktiivisesti veisi eteenpäin sitä, että myös yksityiselle kaatopaikalle (Puhemies: Minuutti!) otettaisiin käyttöön tämä. Miten aiotte tehdä sen?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan antaa tukeni tälle Sipoonkorven kansallispuistohankkeelle ja toivon, että voitte viedä sitä eteenpäin.

Mutta varsinaisesti puheenvuoron halusin käyttää tästä ympäristötyöasiasta. Ensinnäkin on toivottavaa, että eduskunta löytää lisärahoja siihen valtiovarainvaliokunnan neuvotteluissa syksyn mittaan. Mutta muutoin vähän laajemmin toivoisin, että myöskin lähivuosina löytyisi tähän enemmän rahoitusta. Meillähän pitäisi ajatella, että tässä on tämmöiset jätevesitalkoot lähivuosien aikana, jotka päättyvät sitten 2014, jolloin asiat ovat toivottavasti kunnossa. Tässä mielessä kunnon resursointi voisi olla hyvä.

Mutta nyt tässä on paljon epäselvyyttä edelleen ihmisillä haja-asutusalueilla, ja voisiko ajatella, että kaikille, joita asia koskee, vielä kerran toimitettaisiin asiallinen tieto siitä, mitä itse kunkin pitää tehdä? Ja kunnille pitäisi myöskin saada ohjeistus siitä, että kunnat nyt itse määrittelisivät sen, kuinka laajalle ne aikovat vesihuoltoverkostojaan laajentaa. Se olisi erittäin tärkeä tieto, koska nyt moni odottelee sitä, että mitähän tässä tapahtuu, kun ei tiedetä, mitä kunnat tekevät. (Puhemies: Minuutti!) Tästä olisi hyvä saada selkeät ohjeet.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Asiat koskettelivat hyvin laajaa skaalaa, mutta ehkä sieltä nousi kaksi ylitse muiden.

Ensinnäkin haja-asutusalueitten jätevesiasetus. Meillä on selvitysmies nyt tekemässä kartoitusta siitä, miksi sen toimeenpano on edennyt niin hitaasti. Siinä ei ole kysymys pelkästään rahasta, vaikka rahalla on oma roolinsa, vaan kysymys on siitä, että yksittäiset kiinteistönomistajat eivät syystä taikka toisesta edelleenkään tiedä, mitä juuri minulta odotetaan. Eivät tiedä, mihin juuri ed. Kaikkonen viittasi, tuleeko joskus lähiaikoina, lähivuosina, meidän alueellemme yhteisviemäröinti ja mitä tämä homma aiheuttaa juuri minun tontillani. Me pyrimme löytämään nyt niitä ohjauskeinoja, joilla tätä epätietoisuuden tilaa voitaisiin hälventää. Sitten tarvitaan tietysti sekä kotitalousvähennystä että näitä tukimuotoja siihen, että myös tämä taloudellinen kysymys voitaisiin saada ratkaistuksi.

Mutta on hyvä muistaa, kun aina puhutaan, että on uudet määräykset, että tämä asetus on hyväksytty jo vuonna 2003. Kysymys on itse asiassa ikivanhasta säädännöstä, jonka toimeenpanokausi alkaa olla lopuillaan. Siksi meillä on pikkuhiljaa kiire siinä, että voidaan tämä asia hoitaa kuntoon.

Tähän liittyy osittain myös ympäristötöiden momentti, josta lukuisat edustajat kantoivat huolta. Ei kyllä tuota vaikeuksia sanoa ääneen, että tämä määrärahataso on kyllä aika ongelmallinen eli meillä on hirmu paljon erilaisia tarpeita. Niin kuin budjettikirjasta huomaatte, tämä taso, nyt sen lisäksi, että käynnissä olevia hankkeita pysytään viemään eteenpäin, tarkoittaa vain aivan muutamien uusien siirtoviemärihankkeiden sisällyttämistä valtion rahoituksen piiriin, ja se on aika haasteellista.

Sitten kansainvälinen ilmastopolitiikka. Sen takia niitä euroja ei vielä ole täällä — ed. Tiusasellekin, niin kuin hän hyvin tietää — koska tämä rahoituksen suuruusluokka on niin iso neuvottelukysymys. Siellä ovat haarukat niin hirvittävän laajalla, että ei ole vielä edellytyksiä arvioida, mikä on se määrärahataso, joka Suomen budjettirahoituksen kautta tulee tämän sopimuksen osaksi, ja miten se heijastuu näinä lähivuosina, koska kansainvälinen ilmastosopimushan tähtää pääasiassa järjestelyyn vuoden 2013 alusta lähtien.

Mutta siitä olen henkilökohtaisesti tyytyväinen, että eduskunta on ehkä pannut merkille myös sen, että Suomi on koko ajan alkanut suhtautua myönteisemmin ja proaktiivisemmin tällaisiin aidosti globaaleihin innovatiivisiin rahoitusmekanismeihin. Minulla ei vielä ole ihan varmaa lopullista viisautta siitä, mitä ne voisivat olla, mutta nyt meilläkin semmoisesta hienoisesta vastustelusta on siirrytty kyllä siihen, että rupeamme itsekin kartoittamaan sitä, mitä ne mekanismit voisivat olla.

Tutkimusmäärärahat ovat kaikilla hallinnonaloilla semmoinen niukka resurssi, mutta mehän olemme tiivistäneet nyt olennaisella tavalla yhteistyötämme esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön ja sen alaisten sektoritutkimuslaitosten kanssa juuri sen vuoksi, että tällä luonnonvarasektorilla päästäisiin tehokkaammin hyödyntämään niitä resursseja, joita meillä on. Eli, niin kuin te tiedätte, aina yksistään rahallisen resurssin suuruus ei ratkaise sitä lopputulemaa, vaan myös se, miten me pystymme käyttämään niitä voimavaroja, jotka ovat olemassa.

Sipoonkorven kansallispuistosta ei ole luovuttu. Mehän teemme aktiivisesti työtä sen eteen, että nuo luonnontieteellisesti arvokkaat alueet saadaan suojelun piiriin. Tällä hetkellä tätä työtä tehdään nimenomaan Metson välinein. Tietysti niiden, jotka ovat mukana Helsingin kaupungin päätöksenteossa ja muutenkin Pääkaupunkiseudun paikallisessa päätöksenteossa, on hyvä muistaa, että alueen kaupungit ovat tällä alueella merkittäviä maanomistajia ja siksi olisi tärkeää, että nuo alueet säilyvät suojelun piirissä. Mutta tässä vaiheessa meillä kansallispuistojen suhteen eteneminen tapahtuu niin, että jos kansallispuistojen perustamiseen päästään, Selkämeri on siinä nyt ykkösenä. Mutta siltä osin lainsäädäntövalmistelut ja myös aluerajauksia koskevat keskustelut ja neuvottelut ovat kesken eikä mitään lopullista päätöstä Selkämeren kansallispuiston perustamisesta ole vielä tehty.

Uskon, että Pallas—Yllästunturin kansallispuistolain muutoksesta me keskustelemme aivan lähiviikkoina täällä eduskunnassa, joten en niihin detaljeihin mene tässä yhteydessä.

Metso-ohjelman osalta meidän uskomme on se, että nyt kun puun hinta on alemmalla tasolla kuin se on ollut, se mahdollistaa enempien suojeluhehtaareiden saamisen Metso-ohjelman piiriin kuin korkeammalla hintatasolla. Eli siinä mielessä tämä palvelee myöskin meitä.

Ed. Ahteelle: Niin kuin hyvin tiedätte, koko meidän ilmasto- ja energiapoliittinen todellisuutemme on muuttunut hyvin nopeasti. Sen todellisuuden muuttumisesta johtuen katson itse aiheelliseksi, että on pystyttävä tarkastelemaan kiihkottomasti ja rauhallisesti vesivoiman hyödyntämismahdollisuuksia tässä maassa; on pystyttävä miettimään myös sitä, miten tulvaisuuden lisääntymiseen vastataan, ovatko altaat siinä vaihtoehtoja vai eivätkö ole. Tiedätte aivan hyvin, että se malli, josta yvaa tehdään nyt Pudasjärvellä, ei valjasta luonnontilaista koskea. Yksi keskeisiä yvan kysymyksiähän on juuri se, miten voidaan turvata riittävän runsas vesijuoksu siinä luonnon koskessa myöskin sellaisissa olosuhteissa, jos siellä olisi jokin allas.

Viimeiseksi, puhemies — jos saan sanoa vielä sen verran, kun en ihan kaikkia kerkeä — jäteveroon ja jätepolitiikka-asiaan. Jätelain kokonaisuudistuksen yhteydessä on tarkoitus myös lainsäädännöllisin keinoin velvoittaa kierrätystasojen nostoon, että me saamme kierrätystä paremmalle tolalle. Me olemme juuri antaneet tai antamassa, en ole aivan varma, lausuntoa jäteveroasiasta. Korostamme siinä sitä, että näitten fiskaalisten vaikutusten lisäksi kysymys on merkittävästä jätepoliittisesta ratkaisusta, ja siitä näkökulmasta pitää myöskin jäteverokysymyksiä katsastaa.

(Ed. Laukkanen: Kemijoen asiasta ...) — No, siellä on varmaan siitä vanhasta tutusta allasasiasta kysymys. Siellä on osittain sama kysymys kuin Pudasjärvellä, mutta vielä merkittävämmässä ja laajemmassa määrin kysymys myöskin Natura-arvoista. Siltä kannalta se on luonnonsuojelunäkökulmasta vielä korkeamman kynnyksen takana.

Puhemies! Olen tänään saanut uutisviestin siitä, että eduskunta keskustelee kaasuputkesta joskus lähiaikoina, joten ehkä siihenkään keskusteluun ei tässä yhteydessä tarvitse mennä.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat edustajat! Kiitos, että teitä on vielä täällä paikalla. En tiedä, mikä tunne teillä on tähän aikaan perjantaisin, mutta minulla yleensä on tämä: Thank God it’s friday. Tämä on vähän ollut, valitettavasti ... (Ed. Ahde: Me tiedettiin, että ministeri tulee, niin me jäätiin! — Ed. Laukkanen: Meillä on kyllä aikaa!) — Kiitos, arvon edustajat.

Jos sallitte, niin sanoisin ensin muutaman yleisen sanan ulkoasiainministeriön pääluokan oleellisista kohdista. Sen jälkeen nostaisin esille muutaman huomion meidän toimintamenoistamme ja lopuksi sitten muutaman sanan kriisinhallintamenoista.

Niin kun hyvin tiedätte, niin ulkoasiainministeriössä varainhoito jakaantuu ikään kun kahtia ja pienemmästä osasta vastaa ulkoasiainministeri ja suuremmasta osasta vastaa kehitys- ja kauppaministeri Paavo Väyrynen. Kolleganihan on jo aiemmin ymmärtääkseni ollut esittämässä omaa osiotaan tästä. On selvää, että tämän talouskriisin aikana myös ulkoasiainministeriön hallintoon ja rahankäyttöön kohdistuu paineita; UM ei ole missään nimessä poikkeus, tästä hyvänä esimerkkinä tietysti tuottavuusohjelma.

Meillä tämän ja kahden seuraavan vuoden aikana vähennetään henkilötyövuosia yhteensä noin 120. Tämä vastaa noin 40 pienimmässä edustustossa tällä hetkellä palvelevien, Suomesta lähetettyjen virkamiesten kokonaismäärää, eli se on erittäin iso kakku.

Myös meidän edustustoverkkoomme kohdistuu paineita. Meillähän on tällä hetkellä konsulipalvelut mukaan lukien 98 edustustoa ympäri maailmaa sen 195 maasta. Nämä ovat tietysti eri tavalla eri paikoissa miehitettyjä. Meidän suurimmat edustustomme ovat tietenkin niin sanotut multiedustustot, kuten YK-edustusto New Yorkissa tai Genevessä tai meidän EU-edustustomme. Tietysti niin sanotuissa suurissa pääkaupungeissa — Berliinissä, Lontoossa, Washingtonissa, Tukholmassa — miehitys on melkoisen vahva. Mutta sitten meillä on myös tänä päivänä paljon sellaisia edustustoja, joissa loppujen lopuksi on erittäin vähän työntekijöitä.

Kokonaisuudessaan meillä on ulkona tällä hetkellä 1 800 ihmistä, joista kaksi kolmasosaa on paikalta palkattuja ja ainoastaan yksi kolmasosa ulkoasiainministeriöstä. Heidän tehtävänsähän on tietysti pitää huolta siitä, että raportointi kulkee, Suomen ja Suomen kansalaisten intressejä valvotaan ympäri maailmaa. Nämä tehtävät ovat ehkä vaativampia kuin ennen, koska me suomalaiset matkustamme huomattavasti enemmän: konsulipalvelut, hätätilanteet, viisumit, passin hukkaamiset jne.

Eli yleisenä huomiona: meidän talousarvioesityksemme 2010 on yhteensä 1,187 miljoonaa euroa, joka on noin 47,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin valtioneuvoston kehyspäätöksessä esitetty ehdotus. Vähennys aiheutuu tietysti ministeriön osuudesta hallituksen niin kutsutun elvytyspaketin uudelleenkohdennuksiin.

Seuraavaksi ja toisena huomiona nopeasti muutama sana toimintamenoista. Toimintamenothan ovat niitä, jotka ovat ulkoministerin sydäntä lähinnä, koska niitä pystyy tavalla tai toisella hallinnoimaan. Toimintamenot ovat niitä, joilla me ylläpidämme meidän edustustoverkkoamme. Sehän on aivan selvää, että tämä on se momentti, jota allekirjoittanut varjelee kaikista tiukimmin. Esitys toimintamenoiksi on 203 miljoonaa euroa, joka pitää sisällään kaikki hallinnonalan leikkaukset. Budjetista onnistutaan rahoittamaan myös Kazakstanin Astanassa juuri avatun lähetystön hyvin alkuun lähtenyt toiminta. Eli toimintamenoissa ulkoasiainministeriö on totta kai tyytyväinen kokonaispakettiin.

Viimeisenä huomiona, puhemies taisi antaa 5 minuuttia, ovat kriisinhallintamenot, jotka ovat tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ne menot ovat yhteensä 112 miljoonaa euroa, joista ulkoasiainministeriön pääluokassa esitetään noin 60:tä miljoonaa kehyksen mukaisesti. Meidän painopisteemme tietysti ovat, niin kun täällä moni varsinkin ulkoasiainvaliokunnan edustaja hyvin tietää, Kosovo, Afganistan ja Tšad ja mahdollinen osallistuminen Somalian läheisyydessä myös EU:n merelliseen operaatioon Atalantaan, josta vielä ei ole tehty päätöstä. Arvioimme myös, että tällä määrärahalla on mahdollista ylläpitää runsaan 150 asiantuntijan osallistuminen siviilikriisinhallintatehtäviin.

Tässä lyhykäisesti ulkoasiainministeriön pääluokan oleelliset kohdat.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Yhdysvallat on näyttävästi muuttanut strategiaansa Puolaan ja Tšekkiin sijoitettavan ohjusjärjestelmän osalta. Kysyn, onko Suomea informoitu tästä asiasta etukäteen ja mikä on ministerin käsitys tästä strategian muutoksesta Suomen ja Itämeren strategian kannalta.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin on tapahtunut erittäin merkittävä käänne Venäjän ja Yhdysvaltain suhteissa. On tapahtunut uusi lähentyminen. Sillä voi olla tavattoman suuri merkitys Euroopan kehityksen kannalta, myös Lähi-idän kehitykseen vaikuttamisen kannalta. Kun nyt arvioitte vuosi sitten elokuun tapahtumien yhteydessä käyttämiänne puheenvuoroja siitä, mitä eurooppalaisessa ja maailman kehityksessä tulee tapahtumaan, niin onko näihin puheenvuoroihin tehtävissä joku uusi tilannearvio?

Sitten tähän määrärahapuoleen on pakko puuttua. Huomaan ja olen saanut järjestöistä hyvin huolestuneita puheenvuoroja, että ministeri on leikannut tärkeiden kansalaisjärjestöjen määrärahoja. YK-liitto kuuluu näihin järjestöihin, samaten Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi, joka on tehnyt erittäin arvostettavaa työtä turvallisuusasioissa. Miksi olette katsonut aiheelliseksi näitä vähentää, kun samaan aikaan vuosi sitten teitte Nato-jäsenyyttä ajavalle Atlantti-seuralle avustuslisäyksen (Puhemies: Minuutti!) nollasta 130 000 euroon?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikka Afganistanista tulemme keskustelemaankin, arvoisa ministeri, tässä parin viikon kuluttua ajankohtaiskeskustelussa, niin kysyn: Nyt kun Italian pääministeri Berlusconi haluaisi vetää italialaissotilaita Afganistanista pois, niin minkälaista keskustelua nyt kriisinhallintamäärärahojen seurauksena hallituksessa on käyty Suomen osallistumisesta eri tehtäviin, eri missioihin, ja onko käyty tämmöistä rakenteellista uudistamiskeskustelua siitä, että siirrettäisiin entistä enemmän sitten siviilikriisinhallinnan puolelle tätä painopistettä? Tässä yhteydessä kyllä minusta on paikallaan, arvoisa ministeri, että voisitte kommentoida kenraali Hägglundin kommenttia Afganistaniin osallistumisesta, kun hän sanoo, että Suomesta on tullut sisällissodan osapuoli ja se on virhe, jota poliitikot eivät ole havainneet. Suomesta on tullut hallituksen vastustajien vastustaja.

Vielä lyhyt kysymys, kommentti tästä Nord Stream -kaasuputkihankkeesta. Eräät suomalaiset europarlamentaarikot ovat todenneet, että sillä on myös vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. (Puhemies: Minuutti!) Katsotteko te, arvoisa ulkoministeri, että kaasuputkella on turvallisuuspoliittinen ulottuvuus?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan samasta asiasta, ensiksi Nord Streamista. Teidän näkemyksenne tuohon käsitykseen, että putkesta voisi kävellä pieniä venäläisiä sotamiehiä kalašnikov kädessään? Eli tarkoittaa vakavasti sanoen sitä, onko putkella turvallisuuspoliittinen ulottuvuus.

Toinen kysymys: Mielestäni niinkään ei pääministeri Berlusconin näkökulmia ole syytä katsoa. Mutta aivan oikein kenraali Hägglundin näkemyksestä ja kommentista — niin kuin täällä ed. Laukkanen jo viittasi — myös itse mielelläni kuulen käsityksenne.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitan itsekin tällä UM:n perusavustusten määrärahojen laskulla. Tietooni on tullut, että te, ministeri, olette leikannut omassa kansliassanne Steteltä, YK:lta ja Katu-järjestöltä määrärahoja perusavustuksen osalta. Nämäkin järjestöt, niin kuin kaikki muutkin UM:n tukemat järjestöt, tekevät erittäin tärkeää tiedotustyötä, ja olen siitä henkilökohtaisesti otettu. Nimittäin esimerkiksi Stete viime vuonna aktiivisesti osallistui tähän tiedotustyöhön ja järjesti ensimmäistä kertaa kaikkien Etyj-maiden kesken ison kansalaisfoorumin tällaisena varjo-Etyj-kokouksena. Sitä voisi pitää vaikka henkilökohtaisenakin kannanottona siinä suhteessa, että ihmettelen, että näin on tehty.

Sitten toinen asia on se, että tässä budjetissa maltillisesti nostetaan kriisinhallinnan ja siviilikriisinhallinnan menoja, ja se on erittäin tärkeä suunta. Haluankin nyt ministeriltä tietää, joko te olette tehnyt päätöksiä, kuinka paljon siviilikriisinhallinnan puolella (Puhemies: Minuutti!) voitaisiin tehdä uusia hankkeita ja miten naiset pääsevät nyt osallistumaan.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Finland kandiderar för en icke-permanent plats i FN:s säkerhetsråd 2013—2014 och stora resurser satsas på det här. Det förutsätter en trovärdig politik vad gäller biståndet. Det höjs visserligen, procentsatsen går upp till 0,55 på grund av en minskning av bruttonationalinkomsten. Men om man ser på våra grannländer hur mycket de har och hur mycket våra medkonkurrenter har, då kan man fråga sig vilket intryck vi ger. Detta trots att ett enigt utrikesutskott har efterlyst större anslag.

Samma sak gäller för anslaget till CMC i Kuopio. Vi bygger upp ett utmärkt utbildningscentrum för konflikthantering, men i den här budgeten ger vi inga medel för utvecklandet av arbetet, trots att vi enligt säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen säger att vi ska göra en förstärkning.

Jag vill därför fråga om den politik Finland för är tillräckligt trovärdig för att det ska vara försvarbart att satsa så stora resurser på att kandidera för en plats i säkerhetsrådet, eller borde vi hellre avstå i den svåra ekonomiska situationen?

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kansalaiset, poliittinen päätöksentekojärjestelmä, elinkeinoelämä tarvitsevat enemmän ja parempia Suomen ulkoasiainhallinnon palveluja tänään ja ennen kaikkea tulevaisuudessa. Siksi on täysin käsittämätöntä, että tämän hallituksen henkilötyövuosien vähentämisohjelman vuoksi, josta käytetään nimitystä tuottavuusohjelma, samaan aikaan, kun nämä kansainväliset tarpeet kasvavat, kaikella tavalla kasvavat, palvelujen tarve kasvaa, niin me ajamme asiallisesti ottaen meidän lähetystöjä työkyvyttömään tilaan. Ei tunnu järkevältä. Ministeri, jos vielä kerran voitaisiin palata siihen, onko teidän mielestänne tässä politiikassa mitään järkeä.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämäkin keskustelu osoittaa, että eduskunnasta puuttuu tilaisuus keskustella ulko- ja turvallisuuspolitiikan itse sisällöstä. Vaikka nyt on budjettikeskustelu, niin aiheet menevät enemmän sinne. Minä jaoston puheenjohtajana kuitenkin ajattelin pysytellä tässä budjetissa.

Tämän lähetystöjärjestelmän, mikä meillä on, selvitystyöhän ei ole valmistunut ja sillä tavalla selvinnyt, mitkä haasteet sieltä kiinteistöjen osalta nimenomaan tulevat, koska henkilöstön osalta se on yksi tärkeä, suurimpia menokohtia. On esitetty myös haasteita ja kysymyksiä, miksi emme osta. Olemme pitkään monissa paikoissa vuokralla erittäin kalliisti. Tämä vaikuttaa kuitenkin toimintamenojen käytettävyyteen ja riittävyyteen.

Toisena siviilikriisinhallinnan osuutta koko ajan pyydetään lisää. Mikä on tämä määräraha, onko se riittävä vai rajoittaako se siviilikriisinhallinnan eteenpäinviemistä?

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeriltä, onko tämä lähetystöihin, edustustoihin liittyvä politiikka poukkoilevaa. Uutisissa kerrottiin, että Ruotsi esittää Suomelle yhteistä edustajistoa Bagdadiin. Tuleeko vastaavanlaisia lisäyllätyksiä, ja toisaalta miten kommentoisitte tätä edustajistojen, lähetystöjen suunnittelua, jos tällaista tapahtuu, kun samaan aikaan tuottavuusohjelma puree toisaalla henkilöstöön?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailman valta- ja voimasuhteiden uusjako on käynnissä. Kiina ja USA tulevat varmasti vahvistumaan, Latinalainen Amerikka ja Intia myös. Venäjän ja EU:n tulevaisuus on sen sijaan epävarmempi. Venäjä tulee varmasti vaurastumaan energiaa myymällä, mutta väestön väheneminen tulee varmasti vaikuttamaan siihen, pystyykö Venäjä enää nousemaan suurvaltojen joukkoon. Itämeren kaasuputki nousee näin ollen yhdeksi kysymykseksi ja minun mielestäni myös muuksikin kuin ympäristökysymykseksi, minkä myös ed. Laukkanen täällä on esille nostanut.

Arvoisa ministeri, näettekö te tässä kysymyksessä nimeksikään valtapolitiikkaa tai turvallisuuspolitiikan mahdollisuuksia ja näkökulmia, ja jos näette, niin olettehan mukana tuossa eduskunnalle luvatussa keskustelussa, kun se täällä salissa käydään?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan naisverkosto tapasi tällä viikolla 1325-ryhmän jäseniä, ja huoli on suuri siitä, kuinka tuota tärkeää tasa-arvotyötä jatketaan. Naisverkosto on sitä mieltä, että myös naisia tarvitaan kriisinhallintatyössä yhä enemmän. Olisin kysynyt arvoisalta ministeriltä, kun nyt rahoitus on vuodenvaihteessa katkolla, niin onko teillä tietoa, miten tämä työ tulee jatkumaan.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nord Stream -kaasuputkihankkeen putkilinjaus kulkee Suomen talousvyöhykkeen läpi. Suomen politiikkaa valtiona säätelee YK:n merioikeusyleissopimus ja laki Suomen talousvyöhykkeestä. Suomen budjetti tarvitsee tuloja lisää. Kysyisinkin, millaisena ministeri Stubb näkee Suomen mahdollisuudet saada korvausta putken kulkemisesta Suomen talousvyöhykkeellä näiden säädösten perusteella. Näen itse tarpeelliseksi muuttaa lakia Suomen lainsäädännössä. Onko tätä mietitty, sieltähän voisi tulla budjettiin lisää rahaa?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tällainen ulkopoliittinen keskustelu on mielestäni erittäin mielenkiintoista, ja toivon, että tällaisia tilaisuuksia järjestyisi muunkin kuin budjettikeskustelun yhteydessä yhä enemmän.

Mutta varsinainen kysymykseni koskee Euroopan unionin toimintaa muihin ulkovaltoihin päin, tarkoitan Euroopan unionin ulkopuolisiin alueihin verrattuna. Ajattelin kysyä ministeriltä: Kun te olette ollut erittäin aktiivinen EU-toimija edellisen uranne aikaan ja varsinkin nyt, kiitettävästi suorastaan, niin onko teillä ollut EU-ulkoministerien kanssa keskusteluja siitä, että voitaisiin näillä Euroopan ulkopuolisilla alueilla tehdä erittäin tiivistä yhteistyötä? Esimerkiksi lähetystöyhteistyön merkeissä tuolla ulkomailla (Ed. Heinäluoma: Oikein, hyvä ehdotus!) saavutettaisiin todella suuria onnistuneita yhteistyön tuloksia, ja samalla uskon, että syntyisi erittäin tarpeellisia kustannussäästöjä.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Nepponen ja Palm ottivat esiin jo ulkoministeriön sekä lähetystöjen että konsulaattien tilojen vaikutuksen paitsi kustannuksiin niin myöskin kyseisten toimijoiden työhön. Kysyisinkin ministeriltä, että onko harkittu erikseen muun muassa Pohjoismaiden yhteistä, nimenomaan näkyvyyden lisäämiseksi tarkoitettua kiinteistöjen käyttöä, koska itse katsoisin, että näkymällä yhdessä painoarvo suhteessa EU:hun ja muutamiin muihin kansainvälisiin järjestöihin korostuisi.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Itse asiassa, jos uudelleen määritellään, niin nämähän muuttuvat mukaviksi nämä perjantai-iltapäivät, ja minun mielestäni kaikki ne, jotka totesivat, että olisi hienoa, jos meillä olisi enemmän näitä ulkopoliittisia keskusteluja täällä salissa, niin ovat täysin oikeassa. Minä järjestän näitä mielellään niin usein kuin vaan puhemiesneuvosto mahdollisuuden tähän antaa. Tässä tuli paljon hyviä asioita ja esimerkkejä. Minä yritän vastata kaikkiin 5 minuutissa.

Ed. Salolainen kysyi, oliko Suomea informoitu tästä ohjuspuolustushankkeen muutoksesta. Vastaus on, että ei oltu suoraan. Alusta saakka me olemme todenneet, että tämä on ollut pitkälti Yhdysvaltojen, tšekkien ja sitten Puolan välinen kysymys. Muuttaako tämä — ja ed. Heinäluoma minun mielestäni hyvin myös viittasi tähän — meidän tilannearviota Itämeren suuntaan? Meidän lähtökohta on ollut, että meidän pitää lisätä vakautta Itämerellä. Kaikki, mikä lisää vakautta, siis esimerkiksi hyvät suhteet Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä, on hieno asia. Se, että tämä ohjuspuolustusjärjestelmä muutettiin, niin minun mielestäni osoittaa kahta asiaa: Ensimmäinen on tietty strategian muutos Iranin suuntaan Yhdysvalloilta ja sitten toisena, niin en usko, että tämä millään tavalla myöskään merkitsee sitä, että ikään kuin Yhdysvallat jättää Itä-Euroopan maat yksin. Pidän tätä siinä mielessä ehkä positiivisena askeleena, että tämä myös antaa lisäsysäyksen Yhdysvaltain ja Venäjän Start-neuvotteluille. Eli hirveän vaikea arvioida kokonaisuutta, mutta sanoisin, että se lisää vakautta Itämeren alueella ja siinä mielessä muuttaa tilannetta.

Ed. Heinäluoma kysyi enemmänkin, että onko tilannearvio muuttunut vuoden takaisesta. On ja ei. Sanoisin näin, että Georgian sodan jälkeinen tilanne ehkä muutti Euroopan asetelmaa enemmän kuin silloin uskalsimme ajatella, mutta sitten taas toisaalta muutti kansainvälistä politiikkaa ja maailmantilaa ehkä vähemmän kuin silloin arvioitiin. Eli esimerkiksi Venäjän suhteet sen rajavaltioihin ovat tietysti olleet vähän tiukemmalla puolella viime vuoden aikaan. Sitten samalla suhteet Yhdysvaltoihin ovat lämmenneet ja suhteet Natoon, niin kuin näimme esimerkiksi pääsihteeri Rasmussenin puheenvuorosta tänään, ovat menossa parempaan suuntaan. Kyllä tässä on menossa sellainen jättiläismäinen kansainvälisen politiikan murros tällä hetkellä, jossa kylmän sodan aikana olimme kaksinapaisessa maailmassa, kylmän sodan jälkeen yksinapaisessa ja nyt menossa kohti moninapaista, jossa on erilaisia ulottuvuuksia, ja tilanne liikkuu jatkuvasti.

Ed. Heinäluoma ja ed. Kiuru viittasivat Steten ja YK-liiton rahoituksen pienentämiseen. Nyt YK-liitollahan oli siis 315 000 euroa vuodessa, ja valitettavasti jouduimme supistamaan tätä 15 000 eurolla. Stetellä taas muistaakseni oli 115 000, ja jouduimme supistamaan 25 000 eurolla. Nämä ovat valitettavia supistuksia, molemmat organisaatiot tekevät minun mielestäni aivan loistavaa työtä kansainvälisessä politiikassa, mutta jouduimme valitettavasti tämän valinnan tässä vaiheessa tekemään. (Ed. Ahde: Katainen käveli yli! — Ed. Kiuru: Miksi?) — Me jouduimme tekemään sen esimerkiksi sen takia, että Cmi:n organisaatioon, jossa siis presidentti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon, lisääntyvät kustannukset jouduttiin ottamaan jostain. Voidaan kuitenkin sanoa, että Cmi:n organisaatio tekee erittäin hyvää työtä myös. Se oli valintakysymys. Mutta, kuten totesin, YK-liitto ja Stete tekevät erinomaista työtä. Keskustelin tästä muun muassa puheenjohtaja Urpilaisen kanssa toissapäivänä.

Ed. Laukkanen kysyi kriisinhallintamäärärahoista ja Berlusconin viittauksista vetäytymiseen. Nythän eilinen pommi-isku Kabulissa oli tragedia, kuusi italialaista sotilasta kuoli, 20 siviiliä, ja lukemattomia loukkaantuneita. Berlusconin reaktio oli tavalla tai toisella odotettu. Se ei kuitenkaan tule muuttamaan meidän peruslinjauksia. Kriisinhallinnasta meillähän on kokonaisvaltainen selvitys tällä hetkellä menossa. Kenraali Hägglundin lausunnoista: kannatan avointa ulkopoliittista keskustelua, ja kenraali Hägglundin mielipiteet otetaan aina mielenkiinnolla vastaan.

Tässä monessa puheenvuorossa puhuttiin kaasuputkesta ja sen mahdollisesta turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta. Jättäisin tämän keskustelun hirveän mielellään siihen aikaan, kun käymme sitä täällä salissa tarkemmin. Tässä vaiheessa voi minun mielestäni todeta, että kuten hyvin tiedätte, me emme ole halunneet kärjistää tätä kaasuputkea, meille se ollut ympäristökysymys. On toki myös niitä maita, joille se on pitkälti ollut talouskysymys, esimerkiksi ne maat, jotka olisivat hyötyneet siitä, jos kaasuputki olisi vedetty maan päällä. Turvallisuuspoliittisista ulottuvuuksista meidän analyysi on se, että varmasti ulottuvuuksia on, mutta se ei muuta tilannetta Itämerellä suoranaisesti tällä hetkellä. Se, että siinä tehdään linkki energiapolitiikkaan, ulkopolitiikkaan ja turvallisuuteen, niin siitä voi kyllä ilman muuta käydä keskustelua.

Ed. Tiusasella oli saman suuntaiset kysymykset sekä Nord Streamista että sitten Hägglundista.

Riksdagsledamot Nauclér, för att ge er ett kort svar på frågan om vi borde avstå från kampanjen för att komma in i FN:s säkerhetsråd, så är svaret nej! Det har egentligen inget pris, vi har inte budgeterat på något sätt. Vi jobbar hårt för att få ett inflytande och jag är av den åsikten att Finlands röst hörs bäst då vi är antingen EU-ordförandeland, OSSE-ordförandeland eller i FN:s säkerhetsråd. Så jag anser att det här är en mycket viktig fråga för oss, och jag hoppas att vi alla i Finland kan föra en stark kampanj för att komma bättre in.

Jag diskuterade faktiskt det här med ordförande Urpilainen häromdagen. Hon hade en mycket bra idé, och det är den att vi borde få riksdagen och NGOs med i det här projektet. Det är det som vi kommer att satsa på under de närmaste dagarna.

Monessa puheenvuorossa, arvoisa puhemies, jos vielä sallitte, viitattiin UM:n palveluihin ja niiden alasajamiseen. Vastaus tähän on, että me emme halua, ed. Ahde, että niitä ajetaan alas ja me yritämme koko ajan ylläpitää vahvaa edustustoverkkoa. Me olemme itse asiassa saaneet valmiiksi tämän edustustoverkkoselvityksen, ja ymmärtääkseni se on julkaistu tai pitäisi julkaista. Käsittelimme sitä iltakoulussa torstaina. Siinä käydään läpi meidän ulkoasiainhallinnon perustehtävät, ja kyllähän ne ovat muuttuneet eivät vain 1920-luvulta mutta ihan viime aikoina johtuen siitä, että suomalaiset matkustavat niin paljon. Konsulipalvelut ovat erittäin tärkeä osa sitä kokonaistehtäväkuvaa, mikä meillä on. Mutta kyllä me joudumme uudelleenkohdentamaan, joka käytännössä tarkoittaa rankkojakin poliittisia päätöksiä, mahdollisesti yhden tai kahden paikan tai kolmen sulkemista ja sitten taas vastaavasti muutamien avaamista.

Täällä kysyttiin myös siitä, ed. Palm kysyi, onko meidän avaaminen ja sulkeminen pomppivaa ja viittasi Bagdadiin. Kysyttiin myös siitä, millä tavalla, ed. Karhuvaara kysyi, voimme tehdä yhteistyötä eri maiden kanssa. Vastaus on, että ei ole pomppivaa, mutta yritämme rationalisoida siten, että meillä on yhteisiä hankkeita. Esimerkki: Berliinissä meillä on yhteiset rakennukset, yhteiset talot, Pohjoismaiden kanssa. Tämä Bagdad-mahdollisuus on nyt sellainen, että Ruotsi on tehnyt koko sen turvallisuusinfrastruktuurin sinne ja me ikään kuin vuokraisimme yhden huoneen, eli tämä on halpa keino, jos näin voidaan sanoa, päästä vaikuttamaan.

Mutta sitten tuli ed. Hoskoselta myös erittäin hyvä kysymys, joka liittyi näihin suurlähetystöihin. Tässähän EU on rakentamassa omaa ulkosuhdepalvelua, joka toteutuu siinä tapauksessa, että Lissabonin sopimus saadaan voimaan. Tämä, totta kai, tarkoittaa meille, että joudumme myös osittain uudelleen arvioimaan omaa edustusverkkoamme. Minä näen tämän EU:n edustustoverkon suurena mahdollisuutena, koska se tulee ulottamaan ikään kuin verkkonsa kaikkialle maailmaan, veikkaisinpa, että kaikkiin maailman 195 maahan. Silloin me saamme informaatiota, raportointia. Myös konsulipalveluiden yhdistämisestä on paljon puhuttu, ja tämä todellakin on meille enemmän mahdollisuus kuin uhka.

Todellakin odotan mielenkiinnolla keskustelua, jonka käymme sitten kaasuputkesta, ja on erinomaista, että tämä keskustelu eduskunnassa ja suuressa salissa tullaan käymään.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

__________

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ajankohta on ihan hyvä käyttää puheenvuoroja.

Tässä haluaisin palata vastikään käytettyihin ympäristöpääluokan puheenvuoroihin ja tietoon siitä, että Pallas-lainsäädäntö on tulossa eduskuntaan nopealla aikataululla, niin kuin ministeri sanoi. Se on tosi harmillista, se on vastoin niitä periaatteita, mitä täällä tuli varsin hyvin esille useammassakin puheenvuorossa. Kansallispuistot eivät ole mitään hotellirakentamistontteja, ja tässä Pallaksen tapauksessa pitää vielä odottaa ja vedota sitten vähintäänkin ympäristövaliokuntaan ja tähän saliin, ettei tehdä perustavaa laatua olevaa virhettä.

Koskiensuojelulaki toteutettiin 1987 ja olisi erinomaisen epätoivottavaa, että se avattaisiin 2000-luvulla. Siellä on Suomen ainoat kosket, 57 koskiosuutta, sen lisäksi Ounasjoki erityislainsäädäntönä ja osa Kyröjokea, se on meidän kansallisomaisuutemme, sitä ei tule avata eikä koskia rakentaa.

Sipoonkorpeen suunniteltavaa kansallispuistoa ovat haitanneet myös rakentamistarpeet, mitä lähinnä Helsinki on tuonut esille, ja tässä eduskunnassa on useampi kansanedustaja, ed. Salolainen ja ed. Söderman muun muassa, ollut tässä aktiivinen.

Mutta sitten aikaa säästääkseni siirryn ihan lyhyesti vielä tuohon eiliseen ministeri Pekkarisen puheenvuoroon. Silloin oli vähän hankala saada vastauspuheenvuoroja, aikataulu oli silloinkin tiukka, niin nyt muutama huomio.

Ministeri Pekkarisen kunniaksi voi sanoa sen, että hän on ainakin valtioneuvostossa ja muutenkin vähän toppuutellut niitä kaikkein aktiivisimpia ydinvoimarakentajia. Hän on puhunut lähinnä yhdestä ydinvoimalarakennushankkeesta tai välillä jopa niin, ettei yhtään, jossa hän on siinä kohdassa nimenomaan varsin oikeassa. Posiva-osakeyhtiö on rakennuttanut loppusijoitusjärjestelmää Olkiluotoon. Tuo laitos ei ole valmis, ja se on koelaitos tyypiltään. Suomi ei siis ole loppusijoitusongelmaa ratkaissut, toisin kuin on annettu ulkomaille ymmärtää. Nyt Fennovoima, joka on mukana näissä ydinvoimalarakennushankkeissa, vaatii omaa sijoitusmahdollisuuttaan myös tuonne Olkiluotoon. Kysymys ydinjätteen loppusijoituksesta on selkeästi vielä keskusteltava ja ratkaistava, ennen kuin Suomeen valtioneuvoston tulee esittää uusia ydinvoimalaitoslupia.

Ministeri Pekkarisen toimialaan kuuluu myös sama kysymys, mikä täällä tänään esitettiin ministeri Sinnemäelle, joka ei ilmeisesti myös ajanpuutteesta johtuen ehtinyt siihen vastata, eli nimenomaan Kotka—Hamina-talousalueen tilanne. Nyt Stora Enso, jossa valtio ei ole käyttänyt omaa omistusohjaustaan, on sulkemassa Sunila-osakeyhtiön sellutehtaan, 260 työtöntä, Kotkan saarella sijaitsevat Stora Enson paperikoneet, samoin kuin siellä oleva varsin nykyaikainen sahalaitos on myös myynnissä. Ostajasta ei ole ainakaan nyt tietoa vielä. Eli niidenkin sulkeminen uhkaa. Tällöin juuri Kotka, Kotka—Hamina-talousalue, on erityisen paineen kohteena, ja tässä odotamme Temiltä, työministeriltä ja ministeri Pekkariselta aktiivisuutta.

Edelleen vielä tuohon viimeiseen täällä debatoituun asiaan eli kaasuputkikysymykseen. Ympäristövaliokunta on jo omalta osaltaan sopinut ministereiden kanssa siitä, että valiokunta kuulee tässä asiassa valtioneuvoston käsityksiä. On tietysti askel vielä selkeästi parempaan, jos keskustelu käydään myös täällä suuressa salissa. Ja mielestäni ministeri Stubbin esiintyminen juuri pari minuuttia sitten tässä asiassa oli varsin oikean suuntainen. Kysymyksessä on ennen kaikkea ympäristöhanke, ja siinä on jo ihan yllin kyllin huolia, nimenomaan siitä, miten Suomenlahden pohjasedimentit käyttäytyvät, ja tämä muu ympärillä pyörivä keskustelu, hätääntyneet huudot Brysselin suunnasta tai tämä ehkä yliampuva turvallisuuspoliittinen Venäjän laivaston odottaminen Itämerelle ja Suomenlahdelle tämän putken vuoksi, on ehkä sitten kuitenkin sivuseikka. Uskon, että pystymme tässä asiassa varsin hyvään keskusteluun.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä palata tuohon opetusministeriön pääluokkaan, jossa positiivista on ennen kaikkea se, että osaamista halutaan vahvistaa Perusopetus paremmaksi -ohjelmalla ja muilla projekteilla. Mutta epäilen, riittääkö näistä kaikista esimerkiksi perusopetuksen lakimuutoksen toimenpiteisiin kuitenkaan.

Eli varhaiseen puuttumiseen ja kevennettyyn tehostettuun tukeen perustuva uusi erityisopetus on tarkoitus ottaa käyttöön jo tulevan vuoden syksyllä. Kaikki opettajat pitävät tätä mahdottomuutena. Kuka ennättää kouluttaa opettajat ottamaan vastaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita yleisopetuksen ryhmissä? Kuka ennättää saada kuntien taloudet niin hyvään kuntoon, että opetuksenmuutos voidaan toteuttaa?

Lakiesityksen mukaan vielä tämä perusopetuslain muutos on kustannusneutraali. OAJ on laskenut, että esimerkiksi kaksi tuntia tukiopetusta per oppilasryhmä maksaa yhteensä 82 miljoonaa euroa. Kaksi tuntia osa-aikaista erityisopetuksen oppilasryhmää maksaa 82 miljoonaa euroa. Pedagoginen selvitys jälleen 4 miljoonaa euroa, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat 11 miljoonaa euroa jne. Rehtoreiden työmäärän lisääntyminen on vielä käsittämätön summa, ja opettajien työmäärän lisääntyminen on käsittämätön summa. Olisi hyvä kuulla, millä laskuopilla tuosta saadaan, esimerkiksi 60 miljoonasta tai erityisopetuksen 15 miljoonasta, riittämään tämän lakiesitysmuutoksen vaatimat kulut, ja miten kunnat tämän yleensä hoitavat.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan tämä perusopetuksen muuttaminen tulee kiusallisen vaikeaan ajankohtaan. Meillä on pian käsissä valtionosuusjärjestelmän muutosasia. Miksi nyt muutetaan perusopetusta hämmentämällä sisältö uusilla termeillä ja velvoittamalla kuntia ilman rahoitusta tekemään tarvittavat muutostoimet? Kukaan ei voi tietää, miten uusi valtionosuusjärjestelmä muuttaa esimerkiksi erityisopetuksen järjestämisen mahdollisuuksia.

Meille vakuutellaan, että tulevaisuudessa raha jaetaan todella paremmalla tavalla ja että uusi systeemi parantaa huomattavasti rahoituksen tasavertaista jakamista. Itse olisin tämän asian kanssa skeptinen, enkä ole ajatukseni kanssa yksin. Aika moni asiantuntija on pohtinut, miksi erityisopetuksen kerroin nyt viedään pois. Kuntien koulutoimien syyttäminen virheellisistä päätöksistä erityisopetuksen kertoimen saamiseksi on minusta huono veto. Kunnissa eletään tällä hetkellä niin kireitä aikoja, että siellä ei ole edes ahkerimmalla sivistystoimen johtajalla aikaa pohtia kierouksia tai rahojen väärinkäyttöä. Päinvastoin jokainen erityisopetuksesta yleisopetukseen siirretty oppilas on riemuvoitto.

Arvoisa puhemies! Opetusministeriö on selvittänyt myös sitä, ovatko opetusryhmien pienentämiseen annetut rahat todella menneet oikeisiin kohteisiin, ja kuulemma selvityksen mukaan yli 80 prosenttia oli kohdistanut varat oikein, mutta OAJ:n tekemän tutkimuksen mukaan tulos ei ollutkaan niin hyvä. Selvisi, että useassa kunnassa rahat oli käytetty muihin hankkeisiin. Nyt ministeri on luvannut ohjata rahaa yhä lisää ryhmien pienentämiseen. Olisiko kuitenkin tarkennettava tuota lakia ensin varsinkin nyt, kun ilmeisesti erityisoppilaita siirtyy yleisopetuksen ryhmiin?

Myös koulunkäyntiavustajien kouluttamiseen olisi nyt opetusministeriön puututtava. Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan koulunkäyntiavustajien koulutus ei ole riittänyt oppilaiden tiedolliseen ohjaamiseen. Oppimistulokset ovat heikentyneet niillä oppilailla, jotka ovat enemmän olleet koulunkäyntiavustajan kuin opettajan ohjauksessa. Koulunkäyntiavustajat ovat suhteellisen uusi ammattiryhmä meilläkin, ja heidän työnkuvansa on toimia opettajan työparina. Avustajasta ei kuitenkaan saisi tulla yhtä lisäoppilasta ainakaan opettajalle koulutettavaksi, vaan hänellä kuuluu olla riittävät taidot oppilaan ohjaamisessa.

Arvoisa puhemies! Henkilöstöä lomauttavia kuntia tulee koko ajan lisää. Jo 80 000 oppilasta kärsii lomautusten aikaansaamasta opetuksen laadun heikkenemisestä ja turvattomuudesta. Opettajien lomautuksia ei tulisi sallia. Tässä tulee eteen se tosiasia, että kuntien taloutta olisi nyt nopeasti täsmäautettava, jottei lomautuksiin tarvitse mennä. Vaikka lomautuspäätös olisi lain mukainen, se johtaa laittomaan lopputulokseen opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta.

Elisabeth Nauclér /r:

Herr talman! I budgetpropositionen för 2010 meddelas, att regeringen i höst kommer att avlämna förslag till revidering av tonnageskattelagen. I regeringsprogrammet utlovas, att denna tonnageskattelagsrevidering ska bli konkurrenskraftig. Jag väntar nu med spänning på att denna länge efterlysta revidering får ett sådant innehåll att alla våra lastfartygsrederier i utrikessjöfart kan börja tilllämpa den nya tonnageskatteregimen. Det är av synnerligen stor vikt, att både små familjeägda rederier och stora börsnoterade och icke-börsnoterade rederier finner förslaget så attraktivt att de väljer en tonnagebeskattning. Jag hoppas, att förslaget innehåller incitament för våra rederier att modernisera sin handelsflotta och att miljöförbättrande investeringar gynnas. Den gamla tonnageskattelagen användes av ett, ett enda, rederi som inte ens är verksamt idag och jag vill understryka att det nya lagförslaget inte på samma sätt får bli en halvmesyr eller tom bokstav.

I regeringsprogrammet utlovas även att regeringen utreder möjligheterna att införa reserveringar i rederibeskattningen. Någon sådan utredning har inte framtagits av finansministeriet. Mot bakgrunden av att vi redan vet, att tonnageskattelagen inte kommer att kunna tillämpas av de finländska passagerarrederierna, som sysselsätter över hälften av den finländska sjömanskåren, är det av stor betydelse att det för dessa rederier som lämnas utanför tonnageskatteregimen skapas möjligheter att göra nyinvesteringar. Passagerarrederierna har under de senaste årtiondena gjort flera nybeställningar vid finska varv. Även EU-kommissionen har i sina riktlinjer för godtagbara sjöfartsstöd talat för olika reserveringsmöjligheter vid sidan av tonnageskatteregimen. Jag hoppas nu, att regeringen i samband med behandlingen av tonnageskattelagen samtidigt fattar beslut om införande av reserveringsmöjligheter i rederibeskattningen för de rederier som blir utanför tonnageskatteregimen.

Herr talman! Bara i år har två fartyg flaggat ut till Sverige. Det finns drygt 3 500 anställda på passagerarfartyg under finsk flagg idag. Låt oss slå vakt om dessa arbetsplatser. Finland har inte råd att förlora arbetsplatser i dessa tider.

I december 2008 efterlyste en enhällig riksdag av regeringen en blygsam liten ändring av provianteringsskattelagen för utrikesgående passagerarfartyg. Riksdagen förutsatte då, att regeringen i skyndsam ordning kommer med ett förslag till höjning av värdegränsen för så kallade hemkomstgåvor som köps till fartygen från nuvarande 65 euro per produkt till en nivå som motsvarar kostnadsökningen från 1997. Värdegränsen för dessa produkter har således inte ändrats på 13 år! Trots riksdagens klara ställningstagande och min lagmotion i ärendet har ingenting hörts från finansministeriet i saken.

Herr talman! Som jag just konstaterade i debatten med utrikesminister Stubb så kandiderar Finland för en icke-permanent plats i FN:s säkerhetsråd för perioden 2013—2014 och stora resurser satsas på detta arbete.

Utrikesministern svarade på frågan om vi verkligen ska kandidera, att vi ska göra det. Men han berörde inte frågan om varken biståndet eller vår utbildning i krishantering. Själv anser jag att om denna satsning ska bli trovärdig och ge ett önskat resultat måste vi vara beredda att ha ett bistånd som är i paritet med de löften vi avgivit. De satsningar som nu föreslås är inte tillräckliga och jag kommer därför att föreslå en ökning av Finlands biståndsanslag i en finansmotion.

Samma sak gäller krishanteringsresurserna i Kuopio. Vi har förbundit oss att förstärka det här och samtidigt ger vi inga budgetmedel för en utökning av verksamheten, och jag återkommer även till det i en finansmotion.

Slutligen måste jag, herr talman, konstatera att det allmängiltiga kollektivavtal som tillämpas i Finland inte finns på svenska. Det är inte bara för att det ska kunna tillämpas på Åland som det ska finnas på svenska utan det ska gälla lika för alla medborgare i hela landet.

Min motion i det här ärendet godkändes inte i fjol. Trots att justitiekanslern varit klar på den här punkten är inte översättningsarbetet färdigt och jag återkommer med en ny finansmotion om pengar till översättning även i år.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Pääministeri Vanhanen sanoi toissa päivänä täällä eduskunnassa pitämässään lähetekeskustelupuheenvuorossa, että hän uskoo valon sarastavan taloudessa ja että on hyviä syitä olettaa, että Suomenkin osalta kasvu käynnistyy viimeistään ensi vuonna. Tämän johdosta haluaisin esittää pääministerille kuitenkin muutaman kysymyksen ja ennen kaikkea kysymyksen siitä, missä ja kenelle tämä valon sarastus joko tänä vuonna tai viimeistään ensi vuonna näkyy. (Ed. Heinäluoma: Aiheellinen kysymys!)

Suomessa työttömyys on lisääntynyt jyrkästi. Työttömiä työnhakijoita oli helmikuussa 290 000, eli 70 000 enemmän kuin vuosi takaperin. Työpaikkoja on menetetty vuodessa 100 000, ja valitettavasti työttömyys jatkaa kasvuaan. Nuorisotyöttömyys on hurjassa nousussa. Samaan aikaan Suomessa elintarvikkeitten hinnat ovat nousseet enemmän kuin EU-maissa keskimäärin (Ed. Heinäluoma: 5 prosenttia!) ja myös asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousuaan. Investoinnit eivät ole kääntyneet nousuun, eivätkä rahamarkkinat vieläkään toimi, Suomessakaan, normaalisti. Valtion tulopohja on dramaattisesti supistunut muun muassa hallituksen tekemien yli 3 miljardin veronkevennysten seurauksena. Nämä pääasiassa hyväosaisten veronalennukset rahoitetaan lisäämällä valtionvelkaa, jonka määrä lisääntyy ensi vuonna 13 miljardilla. Suomen ulkomaanvienti on supistunut, ja vaihtotaseen ylijäämäkin on neutralisoitunut. Näiden asioiden seurauksena on suuri vaara, että Suomen luottokelpoisuus heikkenee ja että kasvaneen ulkomaanvelan korot tulevat nousemaan ja aiheuttavat valtiontaloudelle pysyviä kestävyysongelmia useana lähivuotena.

Osin valtion veronalennusten seurauksena ainakin 130 kuntaa joutuu korottamaan veroprosenttiaan ensi vuonna. Koulutusmenoista joudutaan supistamaan, lasten päivähoito-oikeuksia rajoitetaan ja erityisesti vanhustenhoito- ja -hoivapalvelut on ajettu häpeälliseen tilaan Suomessa. Muun muassa tämän johdosta haluankin kysyä arvoisalta pääministeriltä: Eikö tämä talouden käänne parempaan ole eräänlainen lumeteoria? Talouden käänteestä parempaan ei voida vielä puhua, vaikka bruttokansantuote voisikin nousta ensi vuonna 0,5 prosenttia, jos meillä hyvin menee. Onhan esimerkiksi laskettu, että työllisyystilanteen pitäminen ennallaan edellyttää 2—3 prosentin nousua bruttokansantuotteessa. Tänä vuonna bkt tulee laskemaan noin 7 prosenttia.

Valtiontalouden tarkastusviraston tekemän riskianalyysin mukaan valtion keskipitkän aikavälin kestävyysvaje on kasvanut 5 prosenttiyksiköllä. Tämä edellyttää joko 5 prosenttiyksikön verran leikkauksia tai samansuuruisia verojen korotuksia. Tällaista kestävyysvajettahan ei voida oikaista velkarahalla.

Arvoisa pääministeri, minun mielestäni talouden tilanne on edelleen valitettavasti huono ja on pelättävissä, että Suomen taloudellinen tilanne jatkuu huonona vielä pitkään. Nyt pitäisikin satsata työllisyystoimiin, jotta näiltä edellä mainituilta leikkauksilta voitaisiin välttyä.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Nostan tässä puheenvuorossa esiin Uudenmaan kannalta tärkeitä asioita, joihin tarvitaan lisärahoitusta.

Uudellamaalla ja erityisesti Pääkaupunkiseudulla on suuri pula ammattikoulutuksen paikoista. Joka vuosi tuhansia nuoria jää toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle, koska paikkoja ei riitä kaikille halukkaille. Se on kestämätön nuoria syrjäyttävä tie. Jo muutaman vuoden päästä jokaista auttavaa käsiparia tarvitaan ja ammatti-ihmisille on kysyntää. Uudellemaalle tarvitaan lisää ammattikoulutuksen aloituspaikkoja.

Sitten joukkoliikennehankkeisiin.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen lipputukeen tarvitaan lisämääräraha. Joukkoliikennettä käyttää Pääkaupunkiseudulla joka arkipäivä noin 400 000 asukasta. Koska alue on ruuhkainen, käyttäjämäärissä on vielä paljon kasvun mahdollisuuksia. Oleellista on hyvät reittiyhteydet, tiheä vuoroväli ja alhainen lipun hinta. Tällä hetkellä valtion tuki Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteelle on riittämätön. Panostaminen joukkoliikenteeseen kannattaa, sillä se hillitsee ilmastonmuutosta ja edistää asukkaiden hyötyliikuntaa ja terveyttä.

Seudun asukkaita ja elinkeinoelämää hyödyttävät ratahankkeet on saatava vauhtiin. Tällaisia ovat kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen, kaupunkiradan jatkaminen Keravalta Riihimäelle, Hanko—Hyvinkää-radan sähköistys ja Espoo—Vihti—Lohja-radan eli Elsa-radan suunnittelun käynnistäminen. Näiden väylähankkeiden edistäminen on tärkeää koko Suomen kilpailukyvylle.

Arvoisa puhemies! Myös Etelä-Suomen vesistöt ja Itämeren suojelu tarvitsevat omat kohdennetut rahavarat. Koko Itämeren valuma-alueella on kyettävä tekemään vaikuttavia, Itämeren tilaa kohentavia täsmätoimenpiteitä. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella tulisi käynnistää selvitys siitä, miten maatalouden vesiensuojelutavoitteita voidaan saavuttaa toteuttamalla nykyistä laajemmin maatilakohtaisia ja tarkasti suunnattuja alueellisia toimenpiteitä.

Pääkaupunkiseudun ja läntisen Uudenmaan asukkailla on upea luonnonpuisto ja erämaa Nuuksion kansallispuistossa, jonka suosio kasvaa vuosi vuodelta. Se on sienestäjien, suunnistajien, marjanpoimijoiden, patikoijien ja partiolaisten keidas. Nuuksion puistoa uhkaa kuluminen suuren suosion vuoksi. On selvää, että tarvitaan myös itäinen virkistyskeidas eli kansallispuisto Sipoonkorpeen. Sipoonkorven ainutlaatuinen vanha metsä on saatava laajempaan mutta silti hallittuun virkistyskäyttöön, ja siksi Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen tarvitaan 500 000 euron määräraha ensi vuoden budjettiin. Tämän Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen on yksi hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista.

Arvoisa puhemies! Tässä oli muutama nosto tärkeistä uusista määrärahan tarpeista. Pidän myös todella tärkeänä sitä, että ne tärkeät, jo käynnissä olevat hankkeet, kuten Länsimetro ja Kehärata, etenevät suunnitelmallisesti ja saavat ne jo ennestään sovitut tarpeelliset määrärahat ja nämä keskeiset raidehankkeet saadaan aikanaan nopeasti ja onnistuneesti maaliin.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Vielä näin perjantain iltapuolella muutamia kysymyksiä ja ajatuksia tästä budjetista.

Tämä budjetti todellakin herättää monenlaisia kysymyksiä. Itselleni jää edelleen pintaan se, miten noin 700 000:n köyhyysrajan alapuolella elävän suomalaisen elämä oikeasti paranee tai lyhenevätkö kaupunkien leipäjonot, miten tämä budjetti konkreettisesti vaikuttaa koulujen lomautuksiin ja ryhmäkokoihin tekoina. Suora vastaus on jo siihen, että tämä budjetti on valmiiksi vanhanaikainen vanhustyön osalta, ja ponnistelu erityisesti täällä tänäänkin puhuttaneen nuorisotyöttömyyden eteen ei realisoidu uskottavasti, ei budjettikirjassa eikä lisätalousarviossa. Tästä ed. Kankaanniemi esittää lisämäärärahaa, jonka aloitteen itse olen myös allekirjoittanut, ja pääsemme siitä äänestämään.

Kuntarahoitus on selkeästi hallitukselle ongelmallinen. Kyllä tulee ikävä perinteisiä korvamerkittyjä rahoja eri toimialueille ajatellen nyt vaikkapa koulupuolen lomautuksia. Itse tulen Paras-kunnasta, jossa on toteutettu kuuden kunnan uusi yhteinen kunta, ja ihan niistä kokemuksista voin todeta, että tämä kuntiin osoitettu rahoitus ei tue tässä talouden taantuman tilassa sitä kehittämistyötä, kun se ei tietenkään tue sitä arkea niissäkään kunnissa, jotka elävät normaalia rutiiniaan. On pelottavaa se, jos Paras-hankkeen hyvät ajatukset jäävät nyt kehittämisen osalta köyhtymisen jalkoihin.

Sitten muutamaan yksityiskohtaan.

Olen erityisen pettynyt siihen, että Kaakonkulman liikenneolojen kehittämisiä hyllytetään. Tuntuu siltä, että hallitus on sitä mieltä, että Suomesta ei enää Venäjälle juuri jatkossa liikennöidä. Samaan aikaan, kuten täällä ed. Ahde kertoi, odotetaan sitä valoa idästäkin. Itse näen näin, että juuri nyt olisi ollut oikea aika rakentaa Vaalimaan rekkaparkkia, Haminan ohitustietä tällä hetkellä alueella, jossa työttömyys lisääntyy. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen takia kannattaisi panostaa toisiin työpaikkoihin ja erilaisiin työpaikkoihin niin, että alue ei kurjistu kokonaisuudessaan. Ihmettelen myös sitä, kun rakentamisen kustannusten tiedetään olevan laskussa ja hyvin laskeneen, miksei tätä hyötyä tässä kohdassa oteta huomioon. Minusta tässä kohdassa on liikennesuunnittelu tällä kaakkoisella kulmalla varsin likinäköistä.

Edelleen kannan sydämessäni tuskaa siitä, että verovähennykset rahoitetaan lainarahalla. Kun olen kuunnellut tätä tämän viikon keskustelua, niin jotkut edustajat ovat pohtineet sitä, miten palveluita ei voi rahoittaa lainarahalla. Minä kyllä ihmettelen, miten verovähennysten kanssa voi näin tehdä. (Ed. Ahde: Hyvä kysymys!) Me aina lainaamme lapsiltamme silloin, kun me lainaamme, lainaamme me sitten verovähennyksiin tai palveluihin.

Budjetin nuoriso-, liikunta- ja kulttuurirahoituksessa on paljon potkua ja siellä korostetaan ennaltaehkäisyä, ja se on minusta ihan oikea suunta. Ylipäätänsä ennalta ehkäisevät toimet ovat kannatettavia ja painopiste tässä kohdassa on silloin oikea, mutta kun me tiedämme, että esimerkiksi lastensuojelun tavoitteita ei ole saavutettu, vaikka lakia muutettiin toiminnan kannalta ennalta ehkäisevään suuntaan riittävästi, niin kyllä tänään täällä ed. Peltosen puheessa nostetut opetuksen uudet tuulet tuntuvat myös pelottavilta, jos ajatellaan, että ne viedään läpi ikään kuin kustannusneutraalisti. Itse en opetuksen ammattilaisena pysty uskomaan tähän unelmaan.

Viimeksi tällä viikolla olemme saaneet tietoa lukiolaisten tilanteesta terveydenhuoltopalveluiden osalta. Minusta on surkeaa se, miten raportti raportilta tällä hetkellä meillä tihkuu tietoa siitä, miten palvelukenttämme on hutera hoitamaan kansalaisten perustarpeita. On pidettävä mielessä se, että panostus etukäteen on aina halvempaa kuin jälkipyykin peseminen ja kipujen korjaaminen.

Sitten kun pääsen lähes viimeisenä, uskoisin, tänne puhumaan, niin totean vielä, että tässä tämän viikon budjettikeskustelussa on ollut minusta kyllä sellainen vaalien lähestymisen tunne ja sävy. Silti minusta budjetti ei vastaa riittävästi koko kansan todellisuuteen. Nyt tässä on aikaa puolitoista vuotta prepata sitten vaaleja kohden; jos kerran halutaan puhua, niin myös tekoja tarvitaan. Jo 2007 tutkijat varoittivat siitä — silloin vielä siis hyvän kasvun aikaan — että kansakunnan kahtiajakautumista nimenomaan arjen taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta tulee varoa, välttää, ja kahtiajako oli selkeästi näkyvissä. Olen hyvin harmistunut siitä, että tämä budjetti ja käsittelyssä oleva lisäbudjetti eivät satsaa riittävästi kaikkien ihmisten tasapainoiseen arkeen.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmassa puheenvuorossani ja itse asiassa parissakin kiinnittänyt huomiota siihen ristiriitaan, joka hallituksen julkilausuttujen tavoitteiden ja sen käytännön toiminnan välillä on erityisesti koskien talouspolitiikkaa ja myös tähän liittyen sen yhtä erittäin keskeistä osaa eli työllisyyden hoitoa. Tätä keskustelua on syytä jatkaa, ja käytän tässä tilaisuuden hyväksi nostaakseni muutaman aihepiiriin liittyvän asian vielä esille, koska ne kuvastavat sen politiikan ongelmallisuutta, jota tällä hetkellä hallitus harjoittaa.

Ensimmäinen asia ja työllisyyden kannalta ei ole ollenkaan merkityksetön koskee tätä energiaveropäätöstä ja koko meidän metsäteollisuutemme tulevaisuutta. Hallitus on täällä ylpeillyt suuresti sillä, että se tekee niin sanottua ekologista verouudistusta. Arvoisa puhemies! Täytyy kuitenkin sanoa, että oma käsitykseni on, että tämä on päälle liimattu sana, jossa totuus ei ole kohdallansa. Nimittäin energiaveron korotuksen laskun suurin saaja on metsäteollisuus, joka ennestään on huomattavissa vaikeuksissa. Eräiden arvioiden mukaan tämä energiaveropäätös tarkoittaa pitkälti yli 100 miljoonan euron lisälaskua tälle teollisuudenalalle, joka on kuitenkin Suomen viennin keskeinen selkäranka ja joka on meidän alueelliselle hyvinvoinnillemme ja aluekehityksellemme erittäin tärkeä Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Käynti Varkauden Stora Enson tehtaalla oli tässä suhteessa kyllä silmiä avaava. Yhtiössä kerrottiin, että 3 miljoonan euron energiaverolasku on kolminkertaistumassa 10 miljoonaan euroon. Ne ovat kovia lukuja tehtaassa, joka joutuu kamppailemaan olemassaolostaan ankarassa kansainvälisessä kilpailussa.

Energiaveropäätös pitäisi nopeasti kääntää uusiksi. Hallituksen tärkein päätös sen jälkeen, kun se lupasi tehdä metsäteollisuutta auttavia toimia, on ollut tämä energiaveroratkaisu, jossa metsäteollisuuden kustannustaakkaa on lisätty. Seuraukset tullaan näkemään tuhansina työttöminä tämän vuoden aikana, jos tämä meno jatkuu. Uudelleenarvioinnilla on kiire, jotta ei olla tilanteessa, että tehtaat ovat sulkeutuneet ja savut loppuneet, ennen kuin hallitus tähän reagoi.

Toinen asia liittyy sitten myös työllisyyden hoitoon. Hallitus siirsi ilmeisesti hätäpäissään ministeri Sinnemäelle lisää rahaa, tämän niin sanotun 200 miljoonaa euroa, sen jälkeen kun hallitusneuvotteluissa oli suurempi summa leikattu työllisyyden hoidosta pois. Kun näitä rahasiirtoja on tehty, niin aiheellisesti ekonomistit epäilivät, että tällä voi olla plus—miinus-merkitys työllisyyden hoitoon: Kun lisätään rahaa yhtäälle ja otetaan toisaalta pois, silläkin on työllisyysvaikutuksia, mistä otetaan pois.

Nyt kun on kuunnellut viestejä, joita budjettikirjan julkistamisen jälkeen tällä viikolla on tullut, huomaa, että hallitus on tilanteessa, jossa vasen käsi ei tiedä, mitä oikea käsi tekee ja oikeasta taskusta siirretään rahaa vasempaan taskuun ja sanotaan, että se on elvytystä. Nimittäin ministeri Pekkarinen on omassa ministeriössään leikannut vientikoulutukseen tarkoitettuja rahoja. Erityisesti pk-yritysten vientikoulutuksen päätoteuttaja tulee kärsimään 70 prosentin koulutusmäärärahojen leikkauksen. Se tarkoittaa tässä erinomaisen hyvää työtä tehneessä organisaatiossa irtisanomisia ja pysyvää osaamisen menettämistä. Seuraukset ovat viennille ja pk-yrityksille erittäin huonot. Nämä ovat siis rahoja, jotka siirrettiin ministeri Sinnemäelle, että hän voi täällä kertoa tehneensä jotain lisää. Mutta onko tässä mitään järkeä? Mielestäni ei ole.

Toinen esimerkki liittyy tänään keskustelussa olleeseen ympäristöministeriön pääluokkaan. Ympäristöministeriön puolella on tehty ympäristötöihin leikkaukset ja tätäkin rahaa on puolestaan sitten siirretty ministeri Sinnemäelle. Mutta juuri nämä ympäristönhoidon työt ovat olleet erinomaisen työllistäviä ja tarpeellisia töitä, jotka ovat tähän mennessä olleet niitä kaikkein eniten alueella arvostettuja töitä. Niillä on syntynyt esimerkiksi kosteikkoja, jotka ovat turvanneet luonnon monimuotoisuutta ja vähentäneet maatalouden päästöjen valumista vesistöihin. Siis leikataan täkkiä yhdestä päästä ja siirretään kangasta toiseen päähän. (Ed. Palm: Juuri näin!)

Sitten täytyy mainita tähän samaan sarjaan vielä tämä kolmas esimerkki, joka on täällä kyllä eri yhteyksissä tullut esille myös tänään, ja se koskee tuottavuusohjelmaa. Kun hallitus arvioi, että sen toimenpiteet tuottavat 10 000 uutta työpaikkaa, niin tosiasiahan on, että tuottavuusohjelman tavoitteena on 14 000 työpaikan vähennys. Lopputulos mielestäni on 4 000 pakkasen puolella. Tähän tuottavuusohjelmaan liittyvä erityispiirre on vielä se, että tämä tapahtuu sen jälkeen, kun meille on kerrottu, että henkilöstövähennyksissä valtio on vähentänyt henkilöstöänsä enemmän kuin yksityinen sektori menneen vuoden aikana ja kunnatkin ovat vähentäneet henkilöstöään enemmän kuin yksityinen sektori on tehnyt viimeisen vuoden aikana. Eli valtio ja kunta ovat toimineet juuri toisin kuin täällä on sanottu. Tämän jälkeen tulemme varmaan jälleen kohta näkemään tuolta hallitusaitiosta, kun pääministeri, valtiovarainministeri ja omistajaohjausministeri esittävät vakavan vetoomuksen yrityksille pidättyä tässä lamassa lomautuksista tai irtisanomisista. Jos jossain keisarilla ei ole vaatteita, niin tässä asiassa: alastomuus alkaa näkyä kyllä tätä salia kauemmaksi.

Sitten tullaan myös työllisyyden hoitoon liittyvään viimeiseen ristiriitaan, joka koskee sitä, miten Suomi pärjää pitkän ajan kilpailussa. Pääministeri Vanhanen lanseerasi suurin elein tämän kolmannen tien oppinsa. Tämä kolmas tie tosin on Väinö Leskiseltä lainattua retoriikkaa. Mehän tiedämme, että alun perin kolmas tie on tarkoittanut sosialidemokraattista tietä kapitalismin, markkinatalouden ja kommunistisen suunnitelmatalouden välillä ja tietä, jolle Pohjoismaat laajasti ovat suuntautuneet.

Mutta tähän ohjelmaan kuuluu kuitenkin yksi kohta, josta olin erityisen ilahtunut, ja se oli puhe siitä, että Suomeen tarvitaan laaja investointiohjelma. Tähän täytyy yhtyä, tällainen tarvitaan. Meidän infrastruktuuripanoksemme ovat olleet täysin riittämättömiä suhteessa kansakunnan tarpeisiin. Olemme Ruotsiin verrattuna kansakunnan kokokin huomioon ottaen aivan eri mittaluokassa, ja se on tarkoittanut meille tärkeiden tie- ja ratayhteyksien suhteellisen heikkoa hoitoa, josta on tullut myös kasvun kannalta pullonkaula. Nyt hetken aikaa tässä oli näköpiirissä, että voisi syntyä uusi asetelma, jossa syntyisi poliittinen enemmistö, joka on valmis näkemään nämä tulevaisuusinvestointeina. Mutta kyllä tämä näköala ikävä kyllä romuttui, kun budjettikirjan sai käteensä. Siinähän ei ole tehty mitään uusia investointipäätöksiä siihen nähden, mitä aikaisemmin oli tiedossa.

Erityisen pettynyt olen siihen, että liikenneministeri Vehviläinen täällä puhujapöntössä kävi ilmoittamassa, että Pohjanmaan rataa, siis rataa Ouluun saakka, ei suinkaan pidä rakentaa kaksiraiteiseksi. Se oli kyllä mielenkiintoinen puheenvuoro tilanteessa, että juuri ympäristöperusteiden kannalta ja koko maan tasapainoisen kehityksen kannalta Helsinki—Oulu-junayhteyden rakentaminen toimivaksi olisi aivan avainasemassa oleva asia, ja jos mikä, niin tämä täytyisi nähdä tämmöisen ison investointiohjelman aivan keskeisenä asiana.

Lisäksi tilanne on näin, että jos nyt sitä korjaustyötä, joka tehdään tällä Seinäjoki—Oulu-välillä, jos se rakennettaisiin kaksiraiteiseksi, niin meidän ei tarvitsisi nähdä niitä liikenteen pysäytyksiä, siirtymistä bussiliikenteeseen ja junayhteyksien arvostuksen heikentymistä, joka nyt on seurauksena, kun tätä kaksiraidetavoitetta ei ole hyväksytty ja sitten suljetaan välillä rataa kokonaisuudessaan ja siirrytään bussiliikenteen käyttöön. Siis tässä olisi tarvittu visionäärisyyttä, mutta ymmärrän hyvin, että sitä on vaikea löytyä, jos liikenneministeri itse käy puhumassa oman alansa kehitystarpeita vastaan.

Olisin toivonut, että tässä asiassa olisi löytynyt yli puoluerajojen yhteisymmärrys. Meillä on Oulussa VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Ahde, joka on tehnyt paljon hyvää työtä tämän näköalan avaamiseksi poliittisessa päätöksenteossa. Uskoisin, että myös muut kansanedustajat vähintäänkin nyt tämän radan varrelta plus ne, jotka ottavat ympäristöasiat tosissaan, tulisivat tähän liikkeeseen mukaan. Elän edelleenkin toivossa, että tätä ei hylätä, enkä itse tule lepäämään, ennen kuin tämä asia saa positiivisen ratkaisun. Siis raideliikenteeseen satsaaminen on pitkän ajan ratkaisu, se on ympäristöystävällinen ratkaisu, ja se on tulevan kasvun siemenien rakentamista, ja se on myös tasapainoisen talouskasvun toteuttamista.

Joten, arvoisa puhemies, jotta Suomi voisi palata kestävälle kasvu-uralle, jotta työllisyydestä pidettäisiin huolta, vasemman ja oikean käden täytyy työskennellä samaan suuntaan toisiansa tukien. Tässä työssä ei auta rahan siirtäminen yhdestä taskusta toiseen taskuun, vaan tarvitaan niitä aitoja panoksia, jotka synnyttävät tulevaisuuden kasvun eväitä. Siksi toivon, että eduskunta budjettikäsittelyssään voisi ottaa vaarin ne ehdotukset, joita sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä omassa vaihtoehtobudjetissaan tekee.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Vain yhteen asiaan, vielä tähän Oulu—Seinäjoki-rataan. Jotenkin tuossa budjettiriihen jälkeen syntyi mielikuva, että tämä budjetti on tämän hankkeen osalta positiivinen, kun 40 miljoonaa esitetään varoja tuon radan kunnossapitotöihin ensi vuonna. Tuo raha riittää kesäkuuhun saakka. Työmaa seisahtuu kesäkuussa, jos ei tule noin sataa miljoonaa euroa, jos eduskunta ei siis lisää. Kehysbudjetissa, joka eduskunnassa käsiteltiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, tuohon ratahankkeeseen ei ole yhtään euroa osoitettu varoja. Se on suuren uhan alla, se ei ole kulu budjetissa vaan on ehkä yksi kaikkein taloudellisimpia investointihankkeita Suomessa, ja siksi tämän eduskunnan on turvattava yhdessä yli puoluerajojen tuon hankkeen toteutuminen. Se on myös suomalaisen aluepolitiikan, alueellisen kehityksen kannalta yksi kaikkein suurimmista ja tärkeimmistä hankkeista.