Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa: Anteeksi edustaja! Edustaja Soukola, yritetäänpä uudestaan.) Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että tässä Puolustusvoimien ruokahuollon ulkoistamisessa kokoomus on näyttänyt todellisen työväenpuolueen luonteensa. Ja mitä tekevät perinteiset työväenpuolueet? Niitähän tässä kuljetetaan kuin laskiämpäriä. Meno ei oikeastaan miksikään muutu, vaikka kyyti onkin Audi-tasoa.

En tiedä, miten muuten te, hallituspuolueitten kansanedustajat, kehtaatte katsoa pienipalkkaista naistyöntekijää silmiin tämän jälkeen, kun te aiotte härskisti leikata ansiotasoa ettekä voi työn jatkuvuudestakaan antaa mitään takeita, sillä yhdenkin joukko-osaston lakkauttaminen on mitä suurimmalla varmuudella sellainen tuotannollinen muutostilanne, että tässä sopimuksessa tarjotulla 4 vuoden suoja-alueella ei ole mitään merkitystä.

Yhtiöittämisen hyötyjä on syytä epäillä. Ylipäätään verovaroin ylläpidettävien palvelujen toimintojen siirtäminen osakeyhtiömuotoisiksi yrityksiksi tulisi olla kustannussäästöä analyyttisemmin perusteltua. Yhtiömuodon tulisi tuoda jotain lisäarvoa toiminnalle, mutta tässä tapauksessa ei sellaista ole nähtävissä. Yhtiöittämisen tarkoitukseksi ilmeisesti jää ainoastaan Puolustusvoimien henkilöstön vähentäminen jo epäonnistuneeksi tuomitun valtion tuottavuusohjelman nimissä.

Arvoisa puhemies! On lisäksi järkyttävää, että hallitus, joka toisaalta on rummuttamassa yhdenvertaisen kohtelun ja tasa-arvon puolesta, on täällä kasvot peruslukemilla tuomassa eduskunnalle esityksen, jonka valmisteluissa ei kunnolla edes arvioida sen vaikutuksia tasa-arvoon. Liekö tähän syynä se, että lakiesitys koskisi ihmisjoukkoa, joka lähes 90-prosenttisesti on naisia? Samaa ei uskallettu tehdä, kun Meritaito Oy tai Millog Oy synnytettiin. Näissä kun sattumalta on miesvaltainen työväki.

Ongelmallista on myös Puolustusvoimien ruokahuollon toimintaedellytysten varmistaminen kriisiaikana. Suunnitelmien mukaan Puolustusvoimat ostaisi Leijona Catering Osakeyhtiöltä muonitusjoukkoihin sijoitettavien, kriisinajan muonitushuollosta vastaavien varusmiesten kouluttamisen, kun se aikaisemmin on tehty niin sanotusti omana työnä. Mitä tämä koulutus sitten tulisikaan maksamaan, kukaan ei sitä tiedä.

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan tämäkin ulkoistamisvimman surullinen esimerkki olisi saanut jäädä näkemättä.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys Puolustusvoimien ravitsemuspalvelujen yhtiöittämisestä on valmisteltu heikosti ja liian kiireisessä aikataulussa ottamatta huomioon Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksessa työskentelevän henkilökunnan työsuhde-ehtoja ja huoltovarmuuden takaamista. Yhtiön toiminnan aloittaminen 1.1.2012 on liian aikaista, sillä Puolustusvoimista siirtyvän henkilöstön tulevaan asemaan liittyy runsaasti avoinna olevia kysymyksiä. Puolustusvoimien ruokahuolto on toiminut nykyisessä muodossaan hyvin saaden aikaan myös säästöjä. Nykymuotoisen ruokahuollon kehittäminen on varteenotettava vaihtoehto hallituksen ajamalle yhtiöittämiselle. Tätä vaihtoehtoa hallitus ei kuitenkaan suostunut edes harkitsemaan. Myöskään suvauksen eli asian sukupuolivaikutuksen arvioinnin suhteen ei ole tehty riittäviä selvityksiä, kuinka uusi yhtiö ja mahdollisesti 4 vuoden kuluttua kilpailutuksen voittanut uusi kansainvälinen ruokapalveluyhtiö takaa sen, että naisten ja miesten palkkakuilu ei edelleen kasva.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys heikentää matalapalkkaisen naisalan asemaa. Palkkadumppaus näyttää korostavan hallituksen totaalista antautumista naisten ja miesten tasa-arvoisen palkkauksen edistämiseksi. Tämä esitys pienentää neljän vuoden kuluttua työntekijöiden kuukausipalkkaa 200—500 euroa kuukaudessa. Irtisanomiset ovat mahdollisia myös neljän vuoden suoja-aikana Puolustusvoimien rakenneuudistuksen seurauksena. Esityksen periaatteellisuudenkin takia myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalla olisi tullut olla mahdollisuus antaa lausunto hallituksen esityksestä.

Herra puhemies! Voi vain ihmetellä SDP:n ja vasemmistoliiton toimintaa tämänkaltaisessa kysymyksessä. Palkkoja alennetaan jopa 30 prosenttia, ja vasemmistopuolueiden edustajat ovat edistämässä eriarvoisuutta ilman selkeää näyttöä siitä, että tällä päätöksellä olisi saavutettavissa merkittäviä säästöjä. (Markus Mustajärvi: Ei sentään ihan kaikki vasemmistolaiset!) Ne säästöt, mitä tästä tulee, ovat ainoastaan henkilöstökuluja. Demarit ovat siis leikkaamassa palkkoja ja heikentämässä työsuhde-ehtoja. Tämä vielä niin kireällä aikataululla, että kaikki ovat suorastaan hämmennyksen tilassa. Missä on tästä päätöksestä työnantajavastuu? Te olette viemässä Puolustusvoimilta luotettavan työnantajan maineen. Te olette viemässä sen. SDP:stä on tullut kylmän kapitalistinen kokoomuksen apupuolue. (Kauko Tuupainen: Samaa mieltä!)

Herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että ravitsemuspalvelujen yhtiöittämiseen tulee ottaa aikalisä ja ruokahuollon järjestämistä on arvioitava osana Puolustusvoimien uudistuksen kokonaisuutta siten, että henkilöstön asema ja huoltovarmuus turvataan. Tässä vaiheessa tämä lakiesitys on mielestämme hylättävä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Murheellisella mielellä katselin äsken äänestystä Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämislakiesityksen palauttamisesta valiokuntiin perusteellisemman työ- ja tasa-arvo-oikeudellisen käsittelyn turvaamiseksi.

Tulemme toisessa käsittelyssä esittämään lakiesityksen hylkäämistä seuraavilla perusteilla: ruokahuollon yhtiöittäminen on pelkkä yksityistämistoimi. 64 miljoonan liikevaihto siirretään siirtymäajan jälkeen catering-alan suurille yksityisille toimijoille, joko Fazer Foodille tai So- dexolle.

Yhtiöittämisen ja yksityistämisen valmistelussa keskeistä on ollut Puolustusvoimien ruokahuollossa noudatettujen valtion virka- ja työehtosopimusten työ- ja palkkaehtojen leikkaaminen jopa 30 prosentilla, jotta uuden yhtiön palkka- ja työehdot sopeutetaan catering-alan alemmalle tasolle. Uudessa yhtiössä on päätetty noudattaa juuri tuota heikompaa sopimusta. Neuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa ovat vielä kesken. Lakiesityksen käsittelyn yhteydessä ei ole esitetty mitään vertailuja, joilla olisi voitu perustella yhtiöittämisen ja yksityistämisen edut Puolustusvoimien omaan ruokahuoltopalvelujen tuotantoon nähden. Puolustusvoimien asiantuntijat ovat todenneet muun muassa, että Haminassa toteutettu kokeilu Fazer Amican kanssa on osoittautunut omaa tuotantoa kalliimmaksi.

Myös vuonna 2009 tehdyn selvityksen mukaan ulkoistaminen ja yksityistäminen arvioitiin kaikkein kalleimmaksi vaihtoehdoksi. Yksityistetyn yhtiön tuottamien ruokahuoltopalvelujen kustannukset arvioitiin vuoden 2014 tasolla 75 miljoonaksi euroksi, kun oman tuotannon kustannukset arvioitiin 67,8 miljoonaksi euroksi. Siis yksityistettynä lisälasku olisi valtiolle ja Puolustusvoimille yli 7 miljoonaa euroa enemmän kuin omana tuotantona.

Lakiesityksessä ja sen käsittelyssä ei ole suostuttu tekemään sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten arviointia, vaikka yhtiöön siirtyvistä henkilöistä 89 prosenttia on naisia, jotka siis joutuvat nyt työehtodumppauksen kohteeksi. Puolustusvoimien edellisissä miesvaltaisissa yhtiöittämisissä Meritaito Oy:n ja Millog Oy:n yhteydessä työehdot säilytettiin entisellään. Hallituspuolueet ovat systemaattisesti torjuneet tasa-arvo- ja sukupuolivaikutusten arvioinnin.

Olisi aivan välttämätöntä, että tasa-arvoasiain neuvottelukunta antaisi lakiesityksestä ja yhtiöittämisestä lausuntonsa. Eduskunnan vasenryhmä on pyytänyt tasa-arvoasiain neuvottelukunnalta kannanottoa nyt käsiteltävään lakiesitykseen. Pyydänkin niitä edustajatovereita, jotka istuvat tänään 1.12. uudessa kokoonpanossa aloittavassa tasa-arvoasioiden neuvottelukunnassa, tekemään ensi työnään palveluksen tasa-arvotyölle ja antamaan kriittisen lausunnon tästä yhtiöittämishankkeesta. Neuvottelukuntaan kuuluvat seuraavat kansanedustajat: varapuheenjohtajana Tarja Filatov sosialidemokraateista, Sofia Vikman kokoomuksesta, Mikko Savola keskustasta, Kari Uotila vasemmistoliitosta ja Ulla-Maj Wideroos RKP:stä. Taisi olla niin, että neuvottelukunnan kansanedustajajäsenistä vain keskustan Savola äänesti äsken laajemman valiokuntavalmistelun ja palauttamisen puolesta.

Puhemies! Puolustusvaliokunta hylkäsi esitykseni pyytää lakiesityksen työoikeudellista lausuntoa työ- ja tasa-arvovaliokunnalta. Hävisin äänin 5—7. Hallituspuolueet vastustivat lausunnon pyytämistä. Työoikeudellisen arvioinnin teki esityksestäni professori Niklas Bruun Helsingin yliopistosta, ja lainaan vasenryhmän vastalauseessa lähemmin hänen murskaavaa arviointiaan lakiesityksestä ja yhtiöittämismenettelystä.

Aivan käsittämätön lakiesitys hallitukselta, josta ei pitäisi puuttua työmarkkinaosaamista. Aivan käsittämättömiä kannanottoja yksityistämisen puolesta ja työntekijöiden työehtojen heikentämiseksi. Aivan käsittämätöntä työehtojen dumppausta samaan aikaan, kun harmaan talouden torjunnassa hallitus kertoo etsivänsä kuumeisesti järeämpiä aseita työehtojen dumppauksen juurimiseksi. Oi tätä valtiotyönantajan moraalin rappiota!

Hanketta on valmisteltu vuodesta 2008. Se käynnistettiin ministeri Jyri Häkämiehen johdolla. Hanke on kokoomuksen lempilapsi, koska siitä avautuu myös laajempia näkymiä julkisen ruokahuollon yksityistämiseen valtion laitoksissa ja kunnissa. Yhtiöittämistä valmistellutta neuvottelukuntaa on johtanut Fazer-taustainen henkilö, siis pukit ovat olleet kaalimaan vahteina. Epäilemättä kokoomus tulee tulevaisuudessa saamaan junailusta kouriintuntuvan palkintonsa. "Sanokaa Fazer, kun haluatte hyvää."

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Aivan aluksi totean varsinaisen puheenvuoroni ulkopuolelta: Kun mediaa on seurannut, niin en ihmettele yhtään sitä, että vasemmistoliiton ja SDP:n kannatus ammattiyhdistysliikkeessä on mennyt huikeasti alaspäin ja sen sijaan uuden tulokkaan, perussuomalaisten, kannatus on noussut. Tämä johtuu siitä asiasta, mitä äsken tässä äänestettiin: ovat kääntyneet omiaan vastaan näissä asioissa.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus on valtakunnallisesti toimiva Suomen suurin julkishallinnon ravitsemuspalvelujen tuottaja. Palvelukeskus on Pääesikunnan alainen hallintoyksikkö.

Vuoden 2008 alussa toimintansa aloittaneen palvelukeskuksen muodostaa Kuopiossa sijaitseva esikunta ja 25 sen alaisuudessa toimivaa ympäri Suomea sijaitsevaa muonituskeskusta. Palvelukeskuksen liikevaihto oli viime vuonna noin 64 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä lähes 550.

Palvelukeskuksen perustamisen tavoitteena oli vahvistaa Puolustusvoimien ravitsemuspalvelujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa, organisoida ravitsemuspalvelut entistä paremmin vastaamaan kriisiajan tarpeita sekä järjestää ravitsemuspalvelut taloudellisesti ja toiminnallisesti liiketalouden periaatteiden mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Ihmetystäni herättää, miksi hyvin toimivaa palvelukeskusta ollaan valtion toimesta yhtiöittämässä. Onko omistajilla "ketunhäntä kainalossa" samaan tapaan kuin useilla maamme peruskunnilla, jotka ovat tehneet hyvin toimivista liikelaitoksista osakeyhtiöitä ja sen jälkeen myyneet yhtiön osakkeet yksityisille?

Vaikuttaa siltä, että istuvalla hallituksella on samankaltaiset elkeet kuin peruskunnilla. Ihmettelen syvästi, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on asian takana. Kokoomuksen ja sen myötäjuoksijoiden kantaa en sen sijaan ihmettele.

Kuten kaikki tiedämme, osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa omistajilleen voittoa. Esityksen takana olevan hallituksen ohjelmassa puhutaan "arvostavasta henkilöstöpolitiikasta ja toimivasta yhteistyöstä henkilöstöjärjestöjen kanssa". Minusta ohjelmakohta on pelkkää sanahelinää kuten monet muutkin hallitusohjelman kohdat.

Arvoisa puhemies! Onko arvostavaa henkilöstöpolitiikkaa se, että ruokahuollon työntekijöiden palkkoja tullaan alentamaan merkittävästi? Työntekijäin palkat ovat haarukassa 1 800—2 000 euroa kuukaudessa. Kuukausipalkka tullee alenemaan 200—400 euroa eli jopa 20 prosenttia.

Kannatan esityksen hylkäämistä. Muutoin saatetaan päätyä senkaltaiseen lopputulemaan, jossa todetaan, että kappas vaan, yhtiön osakkeiden omistus onkin siirtynyt kansainvälisille toimijoille.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Työelämän tasa-arvokysymykset ja erityisesti palkkatasa-arvo vaativat jatkuvaa huomiota mutta myöskin ihan toimia. Tasa-arvoinen palkkaus on oikeudenmukaisen työelämän keskeinen tekijä. Naisen palkka on yhä edelleenkin kaikkien tutkimusten mukaan vain noin 82 senttiä miehen eurosta. Tähän epäkohtaan hallituksella olisi tässäkin käsittelyssä olevassa asiassa ollut mahdollisuus puuttua, mutta hallitus jätti tilaisuuden käyttämättä. Tässä tapauksessa myöskään ilmeisesti edes hallituspuolueiden naiset eivät katsoneet asiakseen puolustaa pienipalkkaisia naisia.

Pääministeri Kataisen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut samapalkkaisuusohjelmaan. Ohjelman tarkoituksena on toteuttaa sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä -periaate jokaisella suomalaisella työpaikalla. Lopputuloksen on oltava eriarvoisuuden nollatoleranssi ja täysi palkkatasa-arvo. Samapalkkaisuusohjelmaan kirjattu tavoite on realistisemmin kuitenkin kaventaa palkkaeroja 15 prosenttiin seuraavien kolmen vuoden aikana. Edes tähän tavoitteeseen hallitus ei silti määrätietoisesti pyrkinyt tässäkään päätöksessä. Prosenttikorotus tuo parempipalkkaisille miesvaltaisille aloille yleensäkin suuremman korotuksen, ja tilipäivänä erot siis vain kasvavat.

Hallituksella olisi ollut jo paikkoja tasa-arvoisen palkkauksen edistämiselle muutenkin. Yksi päätös on tämä Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen. Toinen päätös koskee kuntien valtionosuuksien rajuja leikkauksia, jotka ovat konkreettisesti pienentämässä naisten palkkatasa-arvoa.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämistä perustellaan säästöillä ja siinä tavoitellaan 7 miljoonan euron vuosisäästöjä vuoteen 20 mennessä. Onko oikea tapa ja paikka säästää pienempipalkkaisten naisten palkoista? 89 prosenttia uuteen yhtiöön siirtyvistä työntekijöistä on naisia, ja uusi yhtiö noudattaa halvempaa Maran työehtosopimusta, joka automaattisesti huonontaa naisvaltaisen alan palkkoja ja työehtoja. 1 800—2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien naisten palkka laskee JHL:n arvion mukaan noin 200—400 euroa kuukaudessa eli jopa 30 prosenttia. Uusien työntekijöiden kohdalla on heti pienemmät palkat kuin vanhoilla, ja vanhoillakin työntekijöillä ehdot huononevat. JHL:n mukaan tulisi noudattaa Palvelualojen työnantajien Paltan kanssa sovittua edullisempaa työehtosopimusta.

On selvää, että naisille varuskuntapaikkakunnilla ei ole muita työpaikkoja. Käytännössä nämä naiset siis pakotetaan tyytymään tuohon huonompaan palkkaan. Miesten ja naisten palkkaeroja ei todellakaan kavenneta tällä tavalla, ja olisi vaikea kuvitella, että tämmöiset leikkaukset kohdistuisivat miesvaltaisiin aloihin. On siis kyse suuresta asenteellisesta kysymyksestä. JHL vetoaakin meihin kansanedustajiin, että edes sukupuolivaikutusten arviointi pitäisi tehdä. Tämä suvaus on ollut kuitenkin jo pitkään työkalupakissa kaikille työnantajille, mutta sitä ei tässäkään tapauksessa ole käytetty. Kaikista lakiesityksistä olisi selvitettävä tämän arvioinnin tarve, mutta hallitus vain ilmoittaa, ettei yhtiöittämisellä arvioida olevan sukupuolivaikutuksia, toisin kuin työoikeuden professori Niklas Bruun sanoo, että lakiesityksellä saattaa olla syrjiviä vaikutuksia ja tämän lakiesityksen kohdalla sukupuolivaikutusten arvioinnille on siis tarvetta.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen toimien esimerkin seuraukset voivat näkyä muillakin naisvaltaisilla aloilla. Seuraako tästä ehkä palkka-ale muillakin naisvaltaisilla aloilla, vai voisiko tämä parhaimmillaan olla esimerkki siitä, että palkkatasa-arvokysymykset otetaan vakavasti? Asiaan liittyy toki muutakin kritisoitavaa, esimerkiksi kysymys siitä, onko tämä yhtiöittäminen tehty liian nopealla aikataululla. Muitakin avoimia kysymyksiä yhtiön tulevaisuudesta ja sen menestyksestä on. Tämä hanke vaatii todellakin lisäarviointia seurauksista ja toimivuudesta laajemminkin.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kohtuullisen pitkällä kokemuksella työmarkkinatoimijana olen aina ollut sitä mieltä, että peruslähtökohdan pitää olla se, että ottamalla oma henkilöstö tarpeellisessa määrin huomioon ja mukaan päätöksentekoon saavutetaan kaikkein parhaat tulokset. Tässä ruokahuollon yhtiöittämisessä myös tämä vaihtoehto siellä oli matkassa mukana alkuvaiheessa. Valitettavasti se ei ole nyt tässä mukana. Olisin todella toivonut, että oman henkilöstön kanssa olisi päästy kunnolla keskustelemaan siitä, millä tavalla sitä tuottavuutta ja tehokkuutta sitten tällä puolella haetaan.

Menen sitten ihan muutamaan yksityiskohtaan, eli puolustusvaliokunta sinällään kiinnittää minun mielestäni ihan oikein huomiota hallituksen esityksen osittain puutteelliseen valmisteluun, ja siellä on työoikeudelliset vaikutukset, ja tilanteeseen sovellettava lainsäädäntö kuvataan valiokunnan mielestä puutteellisella tavalla. Myöskään tämä monta kertaa jo esille tullut sukupuolivaikutusten arviointi siellä ei ole matkassa. Minä olisin toivonut erinomaisen paljon sitä, että se arviointi olisi siellä matkassa mukana. Nyt se ei valitettavasti näin ole. Kun tässä nyt röykytettiin myöskin sosialidemokraatteja kohtuullisen ansiokkaasti, niin kyllähän tilanne on se, että sosialidemokraatit ministerivaliokunnan kautta yrittivät tässä asiassa muuta tehdä, mutta tämä demokratia nyt on vaan niin tuiki pirullinen ilmiö, että jos häviää äänestyksessä, niin se on sitten siinä. (Ari Jalonen: Äsken oli mahdollisuus palauttaa!)

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa, mitä edustaja Kärnä tässä kertoi sosialidemokraattien osuudesta tähän koko soppaan, ja muistuttaisinkin nyt keskustalaisia siitä, että kyllä tämä keitos keitettiin viime kaudella teidän johdollanne, teidän hallituksessanne aloitettiin tämä yhtiöittämisprosessi ja se nyt sitten rätkäistiin meille lusikoitavaksi tuonne valiokuntaan. Siinä mielessä eilen kuultiin täällä puolustusvaliokunnan puheenjohtajan hyvä esittelypuheenvuoro tästä meidän mietinnöstämme, missä nostetaan todella kriittisesti esiin kaikkia niitä epäkohtia, mitä tänään täälläkin pöntössä on puhuttu. Ne on hyvä kirjoittaa tässä auki ja todeta, että tietyiltä osin valmistelu on ollut puutteellista. Nopea aikataulu ja kaikki nämä, mitä meidän mietinnössämme kuvataan, on avoimesti tunnustettava. Mutta se, mikä tässä nyt on hyvää meidän näkökulmastamme, on se, että sosialidemokraattien esityksestä valiokunnassa saimme tänne tekstiin maininnan siitä — joka yksimielisesti hyväksyttiin — että tätä seurantaa tämän yhtiöittämisen edetessä tulee tarkastella vuosittain ja se tulee esittää myös puolustusvaliokunnalle, millä tavalla tässä asiassa on edetty. Mikäli siellä tulee sitten jotakin korjattavaa tai huomautettavaa, niin varmasti puolustusvaliokunta niihin sitten myöhemmin tulee tarttumaan.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Se on ihan totta, että tämän lain valmistelu alkoi jo viime kaudella elikkä Suomen keskustapuolue on ollut siellä aktiivisesti mukana ja nyt sitten tavallaan edellisen hallituskauden peruja viedään eteenpäin. Tässä mietinnössä on sanottu, että tämä lakiesitys ei ota kantaa siihen, mitä työehtosopimusta perustettavassa yhtiössä noudatetaan. Tämä on tietysti sellainen asia, josta toivoisi, että jatkuisi vielä keskustelu sillä tavalla, että siihen pääsisivät työntekijät ja tuleva työnantaja yhdessä sopimaan ja yhteisymmärryksen löytämään.

Valiokunta todella kiinnitti huomiota niihin puutteisiin, mitä hallituksen valmistelussa on ollut, ja ne on pyritty parhaalla tahdolla tähän nyt korjaamaan, niin myös pykälämuutokset, ja siinä mielessä voi ajatella, että tämä lakiesitys voisi mennä eteenpäin.

Tuo selvityspyyntö mietinnön sisällä on varsin merkityksellinen siinä mielessä, että siinä vaaditaan kerran vuodessa tämä selvitys tekemään ja nimenomaan katsomaan myös henkilöstön tilannetta mutta myös sitten tätä turvallisuustilannetta ajatellen ruokahuoltoa, ja siinä mielessä voimme olla tyytyväisiä, että tämä on tarkassa seurannassa, ja varmasti tulee sitten muutoksia, jos jotakin kovin suurta epäkohtaa sieltä on sitten löydettävissä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä tätä soppaa on turha keskustan suuhun syöttää. Tämä on tämän hallituksen esitys, ja tämä eduskunta tästä asiasta päättää. Keskusta oli jarrumiehenä tässä hankkeessa jo viime kaudella, mutta nyt asia käsitellään ja ratkaistaan.

Tämä esitys, arvoisa puhemies, on valmisteltu heikosti ja liian kiireisessä aikataulussa. Siinä ei oteta huomioon Puolustusvoimien ruokahuollossa työskentelevän henkilökunnan työsuhde-ehtoja eikä myöskään huoltovarmuuden takaamista. Puolustusvoimien ruokahuolto on toiminut nykyisessä muodossaan hyvin saaden aikaan myös säästöjä. Nykymuotoisen ruokahuollon kehittämisen on oltava varteenotettava vaihtoehto hallituksen ajamalle yhtiöittämiselle.

Tämä esitys, arvoisa puhemies, heikentää matalapalkkaisen naisalan asemaa. Ruokahuollon palkat ovat jo ennestään varsin vaatimattomia. Nyt vanhojen työntekijöiden palkkoja uhataan alentaa jopa 4 000 euroa vuositasolla. Henkilöstö ei ole tosiasiassa päässyt vaikuttamaan tähän mitenkään. Kyse on sanelupolitiikasta, jolla tätä naisvaltaista alaa kylmästi sorretaan.

Keskusta on sitä mieltä, että tämä asia on mietittävä uudestaan siten, että henkilöstön asema, huoltovarmuus ja sukupuolivaikutukset huomioidaan. Toivottavasti hallituspuolueet voisivat miettiä vielä kerran ennen kuin tämä tyly esitys runtataan läpi.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä olisi vielä äskeisessäkin äänestyksessä ollut mahdollisuus laittaa kokoomus lujille, kun äänestettiin siitä, lähteekö tämä esitys vielä lausunnolle perustuslakivaliokuntaan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Se, että hanketta seurataan ja selvitellään vaikka vuosittainkin, ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että jos käynnistetään palkka-ale, joka hyvin räikeällä tavalla kohdistuu naisiin, niin kestää siinä sitten enää seurata sitä, kuinka paljon ne palkat pienenevät, kun päätökset on jo lyöty pöytään.

Ihmettelen kyllä, missä äskeisessä äänestyksessä oli eduskunnan naisverkosto, eduskunnan miesverkosto, missä olivat tasa-arvoasioitten neuvottelukuntaan kuuluvat kansanedustajat, missä olivat feministeiksi julistautuneet miehet ja naiset, joiden ensimmäinen tehtävä olisi puolustaa tasa-arvoa. On aika mielenkiintoinen asetelma se, jos tämän eduskunnan ainoat todelliset feministit tulevat vasenryhmästä, keskustasta ja perussuomalaisista.

Mutta paljon muuta outoa on nähty, muun muassa se, kuinka työmarkkinoillakin käytetään raaalla tavalla vahvemman oikeutta. Tässä asiassa, jos missä, olisi toivonut, että ammattiyhdistysliike olisi näyttänyt joukkovoimaansa, kerrankin niin päin, että kun naiset — marginaaliseksi arvioitu pieni ryhmä naisia — joutuvat näin hankalaan tilanteeseen, koko ammattiyhdistyskenttä käyttäisi joukkovoimaansa ja torppaisi tämmöisen esityksen. Mutta se ei valitettavasti lähtenyt liikkeelle. Kyllä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliiton lausunnossa sanotaan hyvin selvästi se, mistä on kyse ja myöskin se, että tästä yhtiöittämisestä ei ole kerrottu työntekijöille. Se osoittaa, kuinka huonossa tilanteessa ollaan ja kuinka huonosti näitä työntekijöitä kohdellaan. Ja kun lausunto on annettu valiokunnalle, niin siitä on ollut enää 7 viikkoa siihen, kun yhtiöittämisen olisi pitänyt alkaa, ja työntekijät eivät asiaa tiedä vieläkään.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Esitys Puolustusvoimien ravitsemuspalveluiden yhtiöittämisestä on tehty kiireellä ja hutiloiden. Esitystä on valmisteltu ottamatta huomioon henkilökunnan työsuhde-ehtoja sekä suurelta osin kuulematta sitä. En lakkaa ihmettelemästä entisten aikojen työväenpuolueen, työväestön puolustajan SDP:n toimintaa lain valmistelussa. SDP on täysin heittänyt työntekijät oman onnensa nojaan. Eihän heidän mielestään ollut mitään tarvetta pyytää lausuntoa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta, vaikka henkilökunnan työ- ja palkkausehtoja surutta poljettiin lain valmistelussa. Varmaankin syy, miksi ei kannettu huolta, oli se, että kyseessä on naisvaltainen ala. Naiset eivät niin ärhäkkäästi puolusta itseään, joten heidän etujensa ajaminen ei kiinnostanut SDP:tä.

Kokoomukseltahan nyt ei voinutkaan odottaa työntekijöiden etujen valvontaa. Heitähän kiinnostaa vain raha, ei työntekijöiden palkkaus, (Timo Heinonen: Höpö, höpö!) vaikka säästöt tässä tapauksessa revitäänkin työntekijöiden pussista. Työntekijöiden etujen ajaminen on heitetty perussuomalaisten huoleksi ja harteille.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tätä lakiesitystä valiokunnassa käsiteltiin, me jokainen tiesimme, että tämä on budjettilaki ja joudumme tietyssä aikataulussa sen viemään eteenpäin. Vasemmistoryhmän esitys siitä, että laki lähetettäisiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnolle, tuli edellisenä päivänä, kun seuraavana päivänä tämä mietintö olisi pitänyt lyödä pöytään. Ymmärrettävistä syistä aikataulu oli aika kireä, ja selvitettiin se, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ei olisi sitä asiaa niin nopeassa aikataulussa kerennyt käsitellä. Tietysti jos kyseiset puolueet, perussuomalaiset ja vasenryhmä, olisivat halunneet tämän vakavasti ottaa esille, niin olisi kannattanut tehdä se jo silloin, kun lakialoite tuli valiokuntaan. Tämä myöhäjunassa esiin tuleminen on aina vähän hankala asia aikatauluasioista johtuen.

Kuten edustaja Yrttiaho muistaa, niin kun te esititte sitä, että laki lähetetään lausunnolle ja se ei onnistunut, (Puhemies koputtaa) esitin tämän asiantuntijakuulemisen jatkamista ja te sitten kannatitte sitä. Te varmaan omassa puheenvuorossanne muistitte sen vähän väärin.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella surullista kuunnella perussuomalaisten puheenvuoroja. Edustaja Oinonen puhuu, että yksityinen yritys on näköjään aina huono toimija, yritys on aina huono työnantaja. (Pentti Oinonen: Ei pidä paikkaansa!) Millä tavalla, perussuomalaiset, millä tavalla te näette tämän maan, jossa yritykset luovat sitä hyvinvointia ja sitä elintasoa, josta tämä maa on päässyt nauttimaan? Sieltä ne työpaikat syntyvät. On todella kuin märkä rätti suomalaisten yrittäjien ja yritysten naamaan tämä perussuomalaisten puhe, jota täällä salissa joutuu kuuntelemaan.

Olen sitä mieltä, että valtion pitää olla hyvä työnantaja, mutta niin pitää myös yksityisen yrityksen kaikissa tilanteissa olla. Ja kaikista tärkeintä tässä asiassa on se, että suomalainen varusmies, suomalainen sotilas, saa jatkossakin hyvää ruokaa, jota mielellään tekevät suomalaiset äidit ja isät.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten läsnä olevat edustajat tässä varmaan kuulivat, en missään vaiheessa syyllistänyt yrityksiä, vaan syyllistin, suoraan sanottuna, puolustusvaliokunnan kansanedustajajäseniä siitä, että työntekijöiden edut jätettiin huomioimatta, ja ihan lyhykäisesti, enempää tätä puhetta jatkamatta, sanoisin edustaja Heinoselle, että valitettavasti teidän kuullun ymmärtämisessänne on jotain vikaa.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Oinosen puheenvuorosta hieman innostuneena on pakko todeta, että kyllä tulee vahvaa tekstiä, niin vahvaa, että luonnehtisin sitä paksummaksi kuin puuro.

Siellä kannettiin huolta työntekijöiden huolehtimisesta, ja kyllä se niin on, että tässä salissa joka ikisen puolueen edustajan tehtävä on huolehtia työntekijöiden asioista. Jos perussuomalaiset ovat tässä työssä mukana, niin hieno homma. Pelkästään perussuomalaisten tehtävä tämä kuitenkaan ei missään tapauksessa ole, ja teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen ovat tällä hallituskaudella melko ohuet siltä osin, että ette halunneet ottaa hallitusvastuuta. Tässä ollaan tärkeitten asioitten äärellä, joihin olisitte voineet ottaa kantaa, jos olisitte hallitukseen tulleet, mutta teillä EU-kysymykset peittivät alleen työntekijöistä huolehtimisen.

Korostan sitä, että työehtosopimukset, työmarkkinajärjestöt ja muut määrittelevät palkkauksen. Toki kannan huolta itsekin siitä, miten naisten palkkauksen käy, mutta sitä ei ole meidän tehtävämme täällä päättää.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä, todellakin, tämä tuli valiokuntaan ja myös tänne käsittelyyn todella kiireisellä aikataululla. Sitä me tässä keskustan ryhmänä ainakin olemme ihmetelleet, miksi tämä näin nopeasti täytyy käsitellä. Me olemme esittäneet, että vähimmäisvaatimus tässä olisi ottaa aikalisä, että pystyttäisiin työntekijöiden kanssa neuvottelemaan ja katsomaan nämä asiat rauhassa kuntoon.

Edustaja Viitamies sysäsi vastuun tästä keskustalle aiemmassa puheenvuorossaan. Kyllä tosiasia on se, että tämä on nyt tämän hallituksen esitys. Viime vaalikaudella silloinen puolustusministeri Häkämies kyllä yritti laittaa sitä läpi, mutta keskusta pystyi sen estämään. Mutta missä on SDP:n poliittinen valta? Näyttää siltä, että kokoomus on nyt sitten ottanut demareista sen kuuluisan niskalenkin.

Ari  Jalonen  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti edustaja Heinonen ei ole kuunnellut täällä käytettyjä puheenvuoroja, hänen esittämästään vastauspuheenvuorosta päätellen.

Edustaja Kymäläinen: kyllä me olimme valmiit ottamaan hallitusvastuun. EU-politiikka oli meille kynnyskysymys, ja olemme siitä nyt tehneet välikysymyksen, josta te voitte sitten tulkita, onko tämä Suomen harjoittama EU-politiikka ollut hyvä. Mielestämme ei se ole vieläkään sitä. Kaikki muu, nämä toisien piikittelyt, menetti merkityksensä juuri siinä vaiheessa, kun äänestettiin asian palautuksesta. Teillä oli mahdollisuus korjata tämä tilanne.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä taitaa olla itse kullakin kuullun ymmärtämisessä vikaa. Kuulin kyllä asian ihan samalla lailla, kuin edustaja tuolla salin oikealla reunalla, edustaja Heinonen. Tässä on kyse aikataulullisestakin ongelmasta, ja siitä keskusta ei pääse pois, etteikö tämä asia ole ollut keskustajohtoisen hallituksen listalla ja siellä työtä on tehty tämän hengen mukaisesti, kuin nyt tässä vaiheessakin hallituksen esitys on.

Aikalisästä puhuminen tarkoittaa vuoden aikalisän ottamista asiaan, joka on osa Puolustusvoimien uudistusta. Niin kuin täällä monet edustajat ovat muistuttaneet, meillä on edessä myös keskustelu varuskuntien määrän vähentämisestä, ja sitä kautta syntyy myös uudelleen keskustelu siitä, millä tavalla Puolustusvoimien ruokahuollon perustehtävät järjestetään.

Hieman pettymyksellä kuuntelen täältä piikittelyä työväenpuolueitten edustajia kohtaan, jopa entisiltä sosialidemokraateilta, niin kuin tuolla edustaja Tuupainen omassa puheenvuorossaan puhui palturia.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Oinosen hyökkäys suomalaista yrittäjyyttä kohtaan on minusta aika karkeata tässä salissa ollut. (Timo Heinonen: Kylmää kyytiä yrittäjille!) Yrittäjillä on sanoma, että yrittäjyys kantaa Suomea, ja tässä nimenomaan on yrityselämästä kysymys. Tässä on kysymys liikkeen luovutuksesta, jossa työntekijät siirtyvät yrityksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja vanhalla palkkasopimuksella. (Pentti Oinosen välihuuto) Yritys muodostaa myös tulevaisuudessa hallituksen, jossa, minä olen ymmärtänyt, on myös työntekijöiden edustus, joten ei tässä nyt kovin paljon poljeta ketään.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Väätäiselle varmaan tuli tahaton lipsahdus siinä, kun hän mainitsi, että vasenryhmä on puolue. Vasenryhmä ei ole puolue vaan eduskuntaryhmä, (Tuula Väätäinen: Tuli!) joka perustettiin sen jälkeen, kun saimme omasta entisestä eduskuntaryhmästämme kenkää. Vasemmistoliiton jäseniä me olemme ja olemme vieläkin ja aiomme olla jatkossakin, jos se vaan meistä on kiinni.

Mutta sitten tämä aikataulu, kyllä siihen vetoaminen on tekosyy, kun sen suoraan sanoo. Eduskunta päättää lakien valmistelun aikataulusta, ja jos laki on hutiloiden valmisteltu, silloin on mahdollisuus ottaa aikalisä ja lisää aikaa ja tehdä työ kunnolla, ja on aivan käsittämätöntä, että professori Bruunin liikkeen luovutusta pohtinutta lausuntoa ei ole tämän kummemmin huomioitu. Siinähän pitää muistaa, että silloin, kun liike luovutetaan, työntekijöitä ei oteta vaan he siirtyvät kaikkine oikeuksineen uuteen organisaatioon. Eli työntekijän ottaminen on juridisestikin täysin eri asia kuin työntekijän siirtyminen.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki työtä tekevät ja raskautetut, toivottavasti te ammattiyhdistysliikkeen edustajat, jotka seuraatte tätä keskustelua tv:n välityksellä, panette merkille sen, kuinka SDP hoitaa teidän etujanne, siis ei millään tavalla.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! SDP:n puolelta tuli paljon kommenttia muun muassa Tuula Väätäisen suulla, että budjettilakia piti viedä eteenpäin nopeasti ja sen takia näitä tällaisia lapsuksia tänne väliin jäi, ettei keretty siihen asiaan kunnolla vaikuttaa. Tahdon tosin epäillä todellista syytä, mikä siinä sitten lienee ollut, että asiasta tuli torso.

Mutta kokoomukselta haluaisin sitä kysyä, mistä johtuu, että aina perussuomalaisia syytetään yrittäjyyden vastustamisesta tai (Timo Heinonen: No, teidän puheistanne!) ei niiden tukemisesta. Hyvänä esimerkkinä tänään kyselytunnilla pääministeri puhui kovasti siitä, että tarvitaan lisää kasvuyrittäjyyttä, ja valtiovarainministeri puhui, että on sitoutunut yrittäjyyden edistämiseen, että Suomen yhteiskunnan rikkaus on yrittäjyyden edistäminen Venäjältä ja ulkomailta.

Mutta tosiasiassa Suomessa on iso ongelma. Pienyrittäjiä ei tueta täällä, eivät he pärjää hintakilpailussa ulkomaalaisten yritysten kanssa, kun esimerkiksi Viroonkin on rekisteröity (Puhemies koputtaa) tuhansia yrityksiä, joissa on suomalaisia omistajia, ja me tiedämme, mistä harmaa talous syntyy. Keskusta selkeästi (Puhemies koputtaa) nähtävästi tukee tällaista palkan alasajoa (Puhemies koputtaa) tuomalla tänne semmoista matalapalkkayrittäjyyttä. Niinkö?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en kyllä mitenkään innostunut tuosta edustaja Oinosen puheenvuorosta, päinvastoin, ehkä loukkaannuin noista sanoista. SDP on varmasti tasa-arvopuolue edelleenkin, ja palkkatasa-arvosta huolehtiminen ei ole sosialidemokraateilta minnekään hukkunut eikä kadonnut.

Keskustalaisten sen sijaan olisi syytä muistaa, että edellisellä kaudella liikkeelle laitetun esityksen osalta olisi voitu lähteä tekemään jo siinä vaiheessa sukupuolivaikutusten arviointia ja hyvissä ajoin pohjata esitys sillä tavalla valmiiksi. SDP:n kansanedustajat varmasti ovat kaikkensa vaikuttaneet siihen, että tässä saadaan huomioitua nämä korjaukset, ja niitä tuolla valiokunnassa olemmekin tekemässä ja toivomme tietysti, että työsopimuslain mukaisia ehtoja tämän asian edetessä noudatetaan. (Pentti Oinonen: Niin mekin!)

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt vielä sanoa, että puolustusministeri Häkämiehen pöydällä tämä esitys oli, mutta keskusta ei sitä päästänyt etenemään, ja nyt kun sitten demareitten kanssa kokoomus on hallituksen muodostanut, niin kovinpa helposti näyttävät nämä tämänsuuntaiset asiat etenevän. Kyllä tässä kaiken kaikkiaan nyt se aikalisä olisi paikallaan, niin sekainen soppa tästä on syntynyt, ja työntekijäkenttä on hämillään, aivan kuten hämillään tuntuu olevan täällä eduskuntasalissakin yksi sun toinen.

Mutta jos miettii nyt kaiken kaikkiaan, mitkä nämä vaikutukset ovat sitten työntekijöihin, jotka ovat siirtymässä nyt tämän uuden Leijona Catering Oy:n palvelukseen 4 vuoden kuluttua, uusilla työntekijöillä heti 200—500 euroa leikataan kuukausittaisesta palkasta, vuosilomia lyhennetään ja samoiten vähemmän työaikaa lyhentäviä arkipyhiä on käytössä, työaikakorvaukset alenevat, sairausajan palkka ynnä muut vaikutukset laskevat, eli tällä on todella suuret, heikentävät vaikutukset työntekijöiden asemaan. Sen vuoksi tällaisissa esityksissä, jotka radikaalisti heikentävät Puolustusvoimien asemaa luotettavana työnantajana — Puolustusvoimiahan tästä ei voi syyttää, se toteuttaa sitä politiikkaa, jonka hallitus, jonka eduskunta antaa, me poliitikot ylipäätään heille ne välineet annamme — kyllä olisi syytä se kuuluisa aikalisä ottaa ja miettiä tämä asia todellakin alusta.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tämähän on aivan alaston yksityistämistoimi. Kokoomus on ajat sitten sitoutunut siihen, että se siirtää 64 miljoonan liikevaihdon siirtymäajan jälkeen yksityisille, suurille toimijoille, ja niitä on Suomessa tasan kaksi: Fazer Food ja Sodexo. Kannattaa huomata siellä lakiesityksen perusteluissa toteamus: "Suoja-aikana yhtiö olisi valtion yksin- tai enemmistöomistuksessa. Siirtymäaikana valtiolla olisi mahdollisuus luopua omistuksesta kokonaan tai osittain." Siellä se on sanottu aivan selkeästi ja suomeksi, että siirtymäaikana tämä valtionyhtiö siirtyy näiden yksityisten toimijoiden käsiin. Ja kannattaa muistaa, että 2009 luovutettiin tästä asiasta perusteellinen selvitys. Sitä työryhmää ei vetänyt mikään Fazerin johtaja. Siinä työryhmässä olivat edustettuina niin kokit kuin kenraalitkin, ja kustannusvertailussa tämä yhtiöittämis- ja yksityistämismalli todettiin 7 miljoonaa kalliimmaksi kuin ruokahuollon oma tuotanto valtion ja Puolustusvoimien omana työnä. Nyt tarvitaan työehtodumppaus, jotta tämä 64 miljoonan markkinasiivu olisi sitten otollinen yksityisille ottajille.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean kokoomuksen suuntaan, että olen ollut pitkään yrittäjänä, yrittäjäjärjestön puheenjohtajana, ja yksi tärkeimmistä syistä puoluevalintaani oli perussuomalaisten myönteinen suhtautuminen suomalaiseen työhön ja vastuulliseen yrittäjyyteen.

Arvoisa puhemies! Työntekijäpuolella ollaan ruokahuollon yksityistämisestä suorastaan tyrmistyneitä, koska se tietää työolojen tuntuvia huononnuksia. JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch on todennut, että "Tällainen palkka-ale ja - - työehtojen heikentäminen ovat vastoin hallitusohjelman lupauksia arvostavasta henkilöstöpolitiikasta". "Se potkaisee nilkkaan myös samapalkkaisuusohjelmaa, johon hallitus on sitoutunut", näin siis Karrasch.

Tein nyt esillä olevasta aiheesta kirjallisen kysymyksen. Totesin siinä muun muassa, että yhtiöittämisprosessi ja taloudellisuustavoittelu eivät saa johtaa siihen, että säästö syntyy työntekijöiden pussista ja selkänahasta. Esitin myös, että monien asiaan liittyvien seikkojen tarkemman selvittämisen takia lain voimaantuloa olisi siirrettävä vähintään yhdellä vuodella. Sain ministeriltä vastauksen, ja olen siihen hyvin, hyvin pettynyt. Asiaa seliteltiin pitkään, mutta en saanut vastausta esittämääni kysymykseen. Vastaus oli också på svenska, mutta se ei ollut yhtään parempi kuin suomenkielinen versio.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Olisin tuossa vastauspuheenvuoroa yrittänyt, mutta käytetään se nyt sitten hieman pidempänä, varsinaisena puheenvuorona.

Väitettiin, ettei työntekijäpuolta ole kuultu. Me kuulimme vielä valiokuntavaiheessakin työntekijäpuolta. Ehkä nyt on ollut niin, että nämä, jotka näin väittävät, että ei ole kuultu, ovat olleet jossain muualla sitten siinä vaiheessa, kun valiokunnassa työtä tämän asian ja työntekijöiden aseman parantamiseksi ja turvaamiseksi on tehty. Eli kyllä työntekijäpuolta siellä on kuultu.

Edustaja Niikko kysyi, miksi syytetään heitä yrittäjyyden vastustamisesta, mistä tällainen johtuu. Se johtuu ihan yksistään perussuomalaisten puheista. Se ei johdu perussuomalaisten teoista, sillä perussuomalaisilla ei ole tässä talossa vielä tekoja ollut, ei hyvään eikä huonoon suuntaan. Huutelemalla puskista ei maata ole ennenkään rakennettu.

Työehtoja ja työsopimuksia tulee noudattaa jatkossakin. Valtion, valtionyhtiöiden, yritysten, kaikkien yritysten, tulee olla hyviä työnantajia. Sitä pitää yhdessä valvoa, näin ehdottomasti, ja ennen muuta silloin, kun valtio on omistajana, pitää olla vielä erityisen luotettavakin toimija.

Tässä on arvosteltu kovasti yrityksiä suomalaisen työn tarjoajina, ja minä ymmärrän sen, että se loukkaa useita suomalaisia, jotka työllistävät, tekevät työtä ja luovat hyvinvointia sitä kautta, esimerkkinä vaikkapa Abloy, joka on tehnyt erinomaista työtä työntekijöidensä eteen. Heillä on aivan oma ohjelma, Ikämestari-ohjelma, luotu yksityisessä yrityksessä, jolla he ovat halunneet vastata siihen, että työntekijät voisivat hyvin, jaksaisivat hyvin ja heillä olisivat asiat työpaikalla hyvin, mutta myös arjessa sen kautta. Sillä on saatu erinomaisia tuloksia. Abloyssa eläköitymisikää on saatu nousemaan, sairauslomapäiviä vähentymään. Kyllä minä uskon, että (Puhemies koputtaa) tällaisissa yrityksissä, kun he kuuntelevat esimerkiksi edustaja Oinosen puhetta täällä, miten yritykset ovat huonoja työnantajia, kyllä se varmasti aika lailla loukkaa tällaisen yrityksen johtoa, omistajia ja myös työntekijöitä. Eli meillä pitää kaikissa erilaisissa malleissa toimia vastuullisesti työnantajina.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa puhemies! Tämän viikon alussa vierailimme puolustusvaliokuntana Pohjois-Karjalan Prikaatissa Kontiolahdella. Tuossa yhteydessä oli tilaisuus keskustella sikäläisen muonituskeskuksen henkilöstön edustajien kanssa, ja he todella hämmästelivät sitä, miten huonosti tämä koko asia ja tämän yhtiöittämisen toteuttaminen on hoidettu. He totesivat, että heillä ei ole mitään tietoa omasta kohtalostaan. Elikkä todella törkeä menettelytapa, jos ajattelemme valtiotyönantajaa ja yhteistoimintamenettelyä, johon normaalisti pitäisi kyetä.

Vielä se, että tästä tämä aivan keskeinen laillisuuspohja puuttuu, mihin professori Bruun viittaa, nimenomaan tähän liikkeenluovutusdirektiiviin ja ennen kaikkea siihen, että Suomessa virkasuhteita koskevaan lainsäädäntöön tätä direktiiviä ei ole sovellettu, implementoitu. Sen takia on aivan ihmeellistä lainsäädännön kannalta se, ettei tämä tunnu ketään kiinnostavan, että täällä syntyy tämän tyyppistä lainsäädäntöä, jolla ei ole mitään pohjaa.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aivan koko aikaa en täällä pystynyt olemaan kuuntelemassa, mutta varmaan on käyty hyvä keskustelu. Sinä aikana, jonka täällä olin, on tullut semmoinen kuva, että on kovin poliittissävytteistä ollut tämä keskustelu, ja ymmärrämme hyvin. Tässähän on taustalla hyvin selkeästi se, että tämän asian toteuttaminen tehtiin liian nopealla aikataululla hätiköidysti ja valmistelu oli puutteellista. Minä uskon, että valiokunnassa, ketkä me siellä olimme, kaikki olimme samaa mieltä, että hieman liian kova vauhti, ja tässä on iso riski, että ne periaatteet, jotka ovat aikaisemmin olleet valtiotyönantajalla, osin murenevat.

Hyvää työnantajapolitiikkaa on valtiotyönantaja yleensä noudattanut. Tässä on riski olemassa. Varmaan työntekijäpuolta on kuunneltu jossakin määrin, siellähän neuvottelukunta on tehnyt tätä perustyötä, mutta kuten tuossa edustaja Yrttiaho totesi, niin yhtään työsopimustahan ei vielä ole tehty, kun tämä asia on täällä. Se on tosiasia, kun se käsittely on kesken, ja aika alkaa loppua. Ensi vuoden alussa pitäisi olla kaikki toiminnassa. Minä luulen, että oltiinpa sitten poliittisesti asiasta mitä mieltä tahansa, niin kaikki olemme varmaan huolissamme siitä tai ymmärrämme työntekijöitten huolen, koska on enää kuukausi aikaa. Ja miten heidän käy? Käytännössähän he jatkavat vanhoina työntekijöinä, mutta ehkä suurempi ongelma on sittenkin tämän tulevaisuuden kannalta se, mitä sitten tämän suoja-ajan jälkeen tapahtuu, ja se, että kun uusia työntekijöitä tulee tähän yritykseen, niin siinä sitten taas työehdot ovat merkittävästi huonommat kuin siellä olevilla. Tämä tämmöinen ei oikein sovi tähän suomalaiseen politiikkaan.

Minusta tämä yrittäjyysasia on tämän asian tiimoilta aika kaukaa haettu, koska kysymyksessä on kokonaisuudessaan valtion omistama yhtiö. Tässä ei kukaan yksityinen henkilö yhtään euroa tähän hommaan sijoita eikä ota minkäänlaista riskiä. Tämä on täysin valtionyhtiö, sataprosenttisesti. Miten jatkossa käy? Pelkohan on olemassa ihan aidosti siinä, että tämä yhtiö jossakin vaiheessa saatetaan myydä ulkolaisille yrityksille, ja sen jälkeenhän tämä meno voi olla aika tavalla hurlumheitä. Ostajana voi olla kuka tahansa alan toimija, olipa sitten kotimainen tai ulkomainen yhtiö. Sinänsähän huoltovarmuusnäkökulmasta huoltorykmentit ovat edelleenkin olemassa ja koulutetaan varusmiehiä huollon tehtäviin. Sitä kautta tilanne on varmasti hallinnassa. En usko sitä, että se nyt merkittävästi siihen vaikuttaa. Riskit ovat tietysti olemassa.

Minun mielestäni tätä olisi voitu kehittää nykyjärjestelmän pohjalta ihan hyvin. Kun aikanaan puolustusministerinä oli edustaja Kääriäinen — silloinhan tämä homma pantiin liikkeelle, sijoituspaikka on Kuopio — niin minä uskon, että tässäkin salissa suuri osa olisi hyväksynyt senkin ratkaisun, että tätä olisi lähdetty nykypohjalta kehittämään.

Sain vihiä, että keskustaa olisi syytetty, että me olemme tämän käyntiin panneet. (Tuula Väätäinen: Ei ole syytetty!) No, täällä salissa voi syytellä ihan ketä vaan. Minä en siihen lähde mukaan. Se on eipäs—juupas-leikkiä, joka ei johda oikeastaan yhtään mihinkään. Totean vaan, että tämähän on puolustusministeriön tiimoilta lähtenyt liikkeelle, ja kaikki tiedämme, kuka oli puolustusministeri viime kaudella. Luulen, että silloisen hallituksen sisällä ei kovin laaja-alaista keskustelua tämän asian eteenpäin viemisessä ole käyty. Eli se siitä.

Meillähän on joka tapauksessa edessä nyt laajempiakin puolustuspoliittisia keskusteluja tässä salissa lähiaikoina, kun tuo puolustusvoimauudistus tulee tänne. Me olisimme nähneet keskustassa parempana, että ensin olisi tehty tämä puolustusvoimauudistus, katsottu, mitä varuskuntia hallitus tuo lakkautuslistalle. Sen jälkeen olisi arvioitu tämä tilanne kokonaisuudessaan. Se homma olisi aivan hyvin ehditty hoitaa. Sitten olisi tiedetty, mikä se todellinen tarve on tässä ruokahuollossakin, ja menty eteenpäin sitä kautta. Se olisi varmasti ollut ihan järkevä tie, mutta nyt on hallitus halunnut näin edetä.

Kyllä varmaan on, että monessa muonituskeskuksessa, tai mitä ne nyt nimeltään ovat tänä päivänä, työntekijät ovat epätietoisia ja huolestuneita. Sen takia me olisimme halunneet, että tämä asia olisi kunnolla valmisteltu. Uskon, että osa hallituspuolueistakin olisi nähnyt tämän parempana, mutta se vaan tahtoo täällä talossa olla niin, että kun hallitus esityksen tuo, niin hallituspuolueet tukevat sitä. Hyviä asioita toki oppositiokin aina tukee.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tossavaiselta kysyisin, kun kerroit olleesi yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja, oletko samaa mieltä kuin edustaja Oinonen, että suomalainen yritys ei ota huomioon työntekijöidensä ja samalla omaa etua ja polkee vaan ja polkee työntekijöitään rahan kiilto silmässä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt muistuttaa kokoomuksen edustajia siitä, että myös perussuomalaisten edustajien joukossa on useita yrittäjiä, itseni mukaan lukien. Olen toiminut yrittäjänä aktiivisesti 10 vuotta ja kaiken kaikkiaan 20 vuotta, joten ei tämä yrittäjyys niin vierasta ole. Mitä tulee siihen, etteivätkö perussuomalaiset tue yrittäjyyttä, niin totta kai me tuemme sitä. Meillä on paljon hyviä esityksiä ollut ja tulee olemaankin, ja haluan muutaman asian nostaa esille, millä tavalla esimerkiksi nyt hallituksen edustajat eivät mielestäni yrittäjyyttä tue.

Esimerkkinä hallitusohjelmassa oleva harmaan talouden torjunta 20 miljoonalla: Kuka teistä uskoo siihen, että se riittää yhtään mihinkään, kun samanaikaisesti poliiseilta leikataan 10 miljoonaa? Me voimme kaikki sanoa, että sillä ei saada yhtään mitään konkreettista aikaiseksi niihin mittasuhteisiin nähden, mitkä ongelmat harmaassa taloudessa Suomessa on. Se on ensimmäinen asia, missä perussuomalaiset tekisivät asiat toisin.

Sitten toinen juttu. Esimerkiksi Lapissa tällä hetkellä ulkomaiset yhtiöt riistävät suomalaisen kansallisomaisuuden ulkomaisten pääomasijoittajien käsiin. Siellä on nelisenkymmentä ulkomaista yritystä, jotka etsivät mineraaleja ja toimivat sillä alueella. Ei ole yhtään suomalaista yritystä siellä. Onko tämä sitä kuuluisaa yrittäjyyden tukemista, että yrittäjyys menee Suomesta ulkomaisten pääomasijoittajien käsiin, koska suomalaisia yrittäjiä ei tueta pääomittamalla esimerkiksi kaivostoimintaa Suomessa? Suomessa on ainoastaan yksi kaivostoimintaa harjoittava suomalaisomisteinen yritys ja muut ovat ulkomaisia yrityksiä. Tässä on toinen asia teille.

Kolmanneksi esimerkiksi olisin maininnut, mistä johtuu, että moni metsätehdas sulkee ovensa ja siirtyy Kaukoitään, (Välihuutoja — Kristiina Salonen: Asiaan!) kuten moni muukin yritys. Se johtuu siitä, että niitä ei tueta. Tästähän me puhumme nyt, tästä yrittäjyyden tukemisesta jnp., puhumattakaan siitä, että Kreikkaan ja Brysseliin lapioidut miljardit ja kymmenien miljardien takaukset heikentävät suomalaisen yrittäjän toimintaedellytyksiä Suomessa, joten tässä olisi paljon parannettavaa myös hallituksella.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijosen puheelle täytyy antaa suuri kiitos. Selvästi hän on ollut samassa puolustusvaliokunnassa samoja asiantuntijoita kuulemassa kuin itsekin olen ollut.

Se on ihan totta, niin kuin edustaja Heinonen sanoi aikaisemmin, että työntekijöitä todella kuultiin valiokunnassa ja työntekijäliitot ovat nimenomaan olleet neuvottelemassa nyt siirtyvien työntekijöitten eduista. Olemme ymmärtäneet, että siellä oli vain muutama yksityiskohta heidän osaltaan, mitkä olivat vielä valmisteluvaiheessa silloin, kun valiokuntakuuleminen päättyi. Professori Bruunin asiantuntijakuulemisesta otettiin ne asiat, mitä hän toivoi tähän hallituksen esitykseen korjattavaksi, ja siinä mielessä en katso, että tämä mietintö on ristiriidassa hänen kommentteihinsa nähden.

Sitten täällä on keskusteltu siitä, että tämä mietintö olisi helposti syntynyt ja tämän hallituksen esityksen eteenpäinvieminen. Ei toki ole helposti syntynyt. Ihan yhtä vakavia samanlaisia keskusteluja on käyty valiokuntakäsittelyn aikana kuin mitä nyt täällä salissa ja on pyritty selvittämään se, millä tavalla varmistettaisiin myös se, että tulevat työehtosopimukset tulevassa yhtiössä olisivat sellaiset, jotka kohtelisivat työntekijöitä yhdenvertaisesti. Siinä mielessä ei kannata niin kauheasti nyt sitten moittia tämän asian valmistelua, kun ei kaikkia yksityiskohtia selvästi tiedetä.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaho aikaisemmin kertoi puolustusvaliokunnan käyneen Pohjois-Karjalassa tutustumassa paikallisiin oloihin Kontiorannan varuskunnassa, ja olinpa siellä minäkin samalla reissulla, mutta ilmeisesti olemme olleet hiukan eri pöydissä keskustelemassa asioista, koska oma käsitykseni siitä, mitä heidän henkilökuntansa siellä muonituskeskuksessa asiasta kertoi, poikkesi täydellisesti kyllä Yrttiahon kuulemasta — tai ainakin hänen kertomastaan täällä. Päinvastoin, he antoivat viestin, että tehkää, hyvänen aika, mahdollisimman pian jotakin näille asioille. Suurempi huoli heillä, muonituskeskuksen henkilökunnalla, oli siitä, millä tavalla Puolustusvoimien kokonaisuudistus tulee vaikuttamaan heidän toimintaansa. Ihan yhtä lailla, niin kuin joka puolella Suomea olevissa varuskunnissa, ihmisillä on hätä siitä, millä tavalla heidän työpaikkansa tulevat säilymään taikka tulevatko ne katoamaan. Tämä on se suurempi huoli, mikä tulee tällekin porukalle, meille, varmaan täällä sitten ensi vuoden puolella vielä isommaksi ongelmaksi kuin mikä tämänpäiväinen keskustelu onkaan.

Mutta ei kannata, edustaja Yrttiaho, myöskään esittää sellaisia tulkintoja, mitkä eivät aivan aukottomia ole, koska pahan mielen ja pelottelun ilmapiirillä me emme tästäkään asiasta saa yhtään sen parempaa.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitamiehelle: Minulla on yleensä tapana, kun käyn työpaikkavierailuilla, etsiytyä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa keskusteluihin. Todella keskustelin kahden kesken muonituskeskuksen luottamushenkilön kanssa, joka välitti nämä tunnot minulle. Siihen keskusteluun me emme tarvitse todella tuntikausia. Kyllä minä ymmärrän heti heidän palautteestaan, mikä on ollut menettelytapa. Se oli erittäin kriittinen ja turhautunut, suoraan sanoen. Hän ei kykene vastaamaan työntekijöille heidän kysymyksiinsä. Tietenkään ei kykene, koska kaikki asiat ovat auki, ja itse asiassa vain vauhtia pidetään juuri tässä varsinaisessa lainsäädäntötyössä eikä suinkaan siinä, miten henkilöstö on mukana jossakin muutosprosessissa. Tämä on aivan ala-arvoista työnantajapolitiikkaa.

Mutta vielä haluaisin korostaa sitä, että tässä paneuduttaisiin tähän laillisuusongelmaan, siihen, että laillisuuspohja puuttuu tästä yhtiöittämislaista. Siellä ei ole mitään viittauksia edes liikkeenluovutusdirektiiviin puhumattakaan siitä, että olisi nostettu pöydälle se ongelma, että meidän virkaehtolainsäädännössämme sitä ei ole vielä implementoitu.