Arvoisa puhemies! Keskusta esitteli oman vaihtoehtoisen talouslinjansa hallituksen linjattomalle talous- ja veropolitiikalle vaihtoehtobudjettina ja yksityiskohtaisena kasvuohjelmana. Keskustan mielestä nyt ei ole suurituloisten veronkevennysten aika velkarahalla vaan meidän mielestämme suurituloisten verotusta pitäisi tiukentaa. Meidän mielestämme myös kulutusta pitäisi verottaa, arvonlisäveroa voidaan nostaa, kunhan samanaikaisesti ruuan arvonlisäveroa ja polttoaineiden verotusta alennetaan, jolloin kulutuksen verotus on oikeudenmukaista.

Hallituksen budjettiesitystä ja meidän vaihtoehtoesitystämme käsitellään paraikaa valtiovarainvaliokunnassa. Samaan aikaan hallitusryhmien edustajat ovat joukolla alkaneet puhua, että hallituksen linjaa pitää muuttaa. Yksi esittää suurituloisten verotuksen kiristämistä, toiset väläyttelevät arvonlisäverotuksen korottamista. (Puhemies koputtaa) Nämä asiat voidaan tehdä. Miksi keskustan esitykset eivät kelpaa, miksi haaskaatte aikaa? Budjetti on auki eduskunnassa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin aikaisemmin jo totesin, minä arvostan sitä, että oppositio tekee omia esityksiä, koska se on demokratian perusta, että meillä on erilaisia näkemyksiä, vaihtoehtoja, joista kansa sitten omalta osaltaan valitsee, kenelle antaa tukensa.

Mutta uskon vakaasti siihen, että tämän hallituksen talouspoliittinen linja on oikea juuri tähän aikaan. Kun se suuri tämän ajan haaste on epävarmuus, niin sitä epävarmuutta voitetaan parhaiten sillä ja luottamusta lisätään parhaiten sillä, että tehdään niitä toimia, jotka on yhdessä sovittu ja jotka on luvattu tehdä, ja näin hallitus on myöskin tekemässä. Hallitus ei kiristä työnteon verotusta, mutta toisin kuin edustaja Tiilikainen väittää, hallitus ei ole myöskään keventämässä suurituloisten verotusta, päinvastoin. Hallitus on nostamassa pääomatuloveroa ja tekemässä siitä myöskin progressiivisen. Hallitus ei ole nostamassa arvonlisäveroa, mutta sen sijaan me olemme nostamassa monia sellaisia veroja, joihin jokainen meistä voi omassa elämässään vaikuttaa, (Puhemies koputtaa) kuten esimerkiksi alkoholiveroon tai tupakkaveroon tai makeisveroon. Ne ovat sellaisia, joiden käyttöön jokainen meistä voi omassa elämässään vaikuttaa. (Eduskunnasta: Liikenteen ja polttoaineen vero!)

Hallitus on valinnut vakaan linjan, (Puhemies: Ministeri Urpilainen!) ja maaliskuussa arvioimme kehysriihessä, riittävätkö ne. Tämä on oikea toimintatapa tässä ajassa.

Arvoisa puhemies! Teidän, ministeri Urpilainen, ja meidän kansanedustajien tulotasolla verotus kevenee ensi vuonna. Minusta me olemme suurituloisia.

Teillä on ollut kiireitä Euroopassa, ja ymmärrän sen, ei sieltä kyllä kovin valmista näytä tulevan, mutta tuntuu, että olette vähän ulkona siitä talouspoliittisesta keskustelusta ja suomalaisten asioitten hoitamisesta. (Välihuutoja) Teidän hallitusryhmienne yksittäiset edustajat esittävät muutoksia hallituksen keväiseen hallitusohjelmalinjaan. Suurituloisten verotusta pitäisi kiristää, alvin nostoa väläytellään. Nämä asiat ovat auki. Miksi ette toimi nyt, kun se voidaan tehdä?

Ministeri Urpilainen... — Mitähän vielä kysyisin? (Naurua)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen totesi, että Euroopan talouskriisi on vakava ja se vie paljon tällä hetkellä valtiovarainministerin ja myöskin pääministerin aikaa. Se on totta, mutta kaikki ne toimet, joita me teemme Euroopassa, ovat samalla toimia myöskin Suomen talouden puolustamiseksi. (Mauri Pekkarinen: Mitä te teette Euroopassa?) Koska me olemme avoin, pieni kansantalous, me olemme poikkeuksellisen riippuvaisia myöskin Euroopan taloudesta ja sen kehityksestä, ja tästä syystä ne toimet, joilla me olemme puolustamassa suomalaista veronmaksajaa ja Suomen kansantaloutta, ovat mielestäni kaiken ajan ja energian käytön arvoisia.

Mitä tulee hallituksen talouspolitiikan linjaan, joka on hyvin vakaa ja johon käytetään myöskin paljon aikaa, sen politiikan toteuttamiseen, me olemme tekemässä merkittäviä sopeutustoimia ensi vuonna, ja se on budjetissa sisäänkirjattuna, joka on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Sen lisäksi teemme kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia ja laitamme liikkeelle myöskin isoja rakenneuudistuksia, kuten kuntauudistuksen, jo-ka on välttämätön, (Puhemies koputtaa) jotta voimme vastata pitkän aikavälin kestävyysvajeeseen.

Arvoisa puhemies! Ministeri täällä luetteli niitä veroja, joihin ihmiset voivat itse vaikuttaa. Mutta kysyisin ministeriltä: Miten polttoaineveroihin voi vaikuttaa henkilö, joka asuu tuolla kauempana maaseudulla, josta on viety posti, julkinen liikenne, terveyspalvelut ja kaikki lukuisat muutkin palvelut, työpaikat? On pakko liikkua autolla ja maksaa niitä polttoaineveroja. Ei niihin itse voi vaikuttaa, vai mitä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Polttoaineveron korotus on osa sitä sopeutuspakettia, jolla me olemme valtion taloutta ensi vuonna hoitamassa ja josta päätettiin hallitusneuvotteluissa. Dieselveron korotuksesta iso osa on itse asiassa edellisen hallituksen tekemiä päätöksiä, jotka astuvat voimaan ensi vuoden alusta, ja siihen päälle tehtiin tämän hallituksen toimesta pieni lisäkorotus.

On valitettavaa, että veroja joudutaan korottamaan. Minä luulen, että kukaan ei mielellään ole mitään veroja korottamassa, ehkä hyvätuloisten, suurituloisten, verotuksesta voidaan ajatella, että niitä mielellään korotetaan, mutta lähtökohtaisesti verojen korotukset eivät ole koskaan mukavia, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta me voimme estää valtion ylivelkaantumisen ja Kreikan tien, jota en usko, että kukaan suomalainen Suomelle haluaa.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri tuossa ylpeänä kertoi, kuinka hallitus ei aio kiristää edes suurituloisimpien ansiotuloverotusta. Keskustan vaihtoehtobudjetissa ei olla ulottamassa veronkevennyksiä yli 70 000 euroa vuodessa ansaitseville, ja olisimme tekemässä myöskin yritysjohtajatasolle eli 100 000:een ja 160 000 euroon vuodessa uudet veroluokat eli kiristäisimme todellakin heidän osaltaan sitten ansiotuloverotusta, mikä on tässä tilanteessa oikeudenmukaista. Ei ole mukavaa kerätä lisää veroja, mutta sitä on pakko tehdä, ja silloin se pitää tehdä oikeudenmukaisesti. Mutta tästä valtiovarainministerin puheenvuorosta sai sellaisen käsityksen, että nyt ei puututa edes suurituloisimpien ansiotuloverotukseen, vaan ollaan sitä edelleen keventämässä ja myöskään arvonlisäverotusta ei olla korottamassa.

Onko näitä kynnyskysymyksiä nyt tällä tavalla niin paljon, että hallitus käytännössä halvaannuttaa itsensä ja talouspolitiikassa ei osata tehdä aikaan sopivia muutoksia?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä todeta edustaja Kiviniemelle, että me emme ole keventämässä suurituloisten verotusta, me olemme pitämässä ansiotuloverotuksen nykytasolla. Me olemme siis lähteneet siitä periaatteesta, että työnteon verotusta ei kiristetä, koska meidän lähtökohtamme on se, että mitä useampi suomalainen tekee työtä, sen paremmin Suomi voi, ja näin ollen meidän pitää myöskin kannustaa ihmisiä tekemään työtä.

Mutta tämä hallitus on kiristämässä rikkaiden verotusta, koska tämä hallitus on kiristämässä pääomatuloveroa sekä luomassa myöskin progressiota perintöveroon eli kiristämässä kaikista suurimpien perintöjen verotusta. Minusta tämä on oikeudenmukaista. Ylipäänsä verotuksessa on oikeudenmukaista se, että mitä suuremmat ovat ihmisen tulot, sen enemmän maksetaan veroja eli että verotus perustuu veronmaksukykyyn.

Arvoisa puhemies! Verotuksesta sen verran: Suomessa ymmärtääkseni on tällä hetkellä 336 kuntaa. Kunnallinen veroprosentti roikkuu siellä 16,5:n ja 22:n välillä, eli 6 prosenttiyksikköä on eroa. Onko hallituksessa kukaan miettinyt sellaista — kun minä ja perussuomalaiset edustamme kantaa, että verotus maksukyvyn mukaan — että myös kunnallisvero laitettaisiin progressiiviseksi? Tiettyyn tasoon ei makseta ollenkaan veroja, sitten totta kai korkeasti verotettavien henkilöiden verotus kasvaa. Tämä olisi minusta oikeudenmukaista. Onko sitä mietitty ja jos ei, niin miksei?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! On juuri noin kuin edustaja Tuupainen totesi, että kansalaisten välillä on huomattavat erot verotuksessa riippuen asuinkunnasta. Nuo erot ovat edelleen kasvussa, ja ennusteen mukaan ne saattavat kasvaa jopa 10:een tai pahimmillaan 15 prosenttiyksikköön jo seuraavina vuosina. Sen johdosta hallitus pitää niin tärkeänä kuntauudistuksen toteuttamista, sitä että saamme taloudellisesti vahvemmat kunnat, jotka pystyvät järjestämään ihmisten palvelut. Tällä hetkellä niin kuntien taloudessa kuin palveluissakin on erittäin huomattavat erot ja meillä on erittäin pirstaleinen kuntakenttä. Kaikkein tärkein tavoite kuntauudistuksessa on juuri se, että voisimme varmistaa peruspalvelut jatkossa kaikkialla Suomessa.

Arvoisa puhemies! Keskusta korottaisi veroja miljardilla eurolla hallitusta enemmän ja käyttäisi talouden tasapainotukseen vähän yli 300 miljoonaa tästä, loput ripoteltaisiin sinne tänne, joten kyllä tässä voi todeta, että keskustan linja kurjistaisi taloutta, kun taas hallitus on kasvuhaluisella ja kasvuhakuisella linjalla.

Oli hienoa kuulla pääministeriltä, että myös Venäjältä Suomeen yrittämään haluavien nuorten asemaa on pohdittu. Tässähän ongelmana on se, että yrittäjäviisumin ja oleskeluluvan ehtona on se, että yrityksen toiminta on kannattavaa, ja ely-keskus arvioi tätä kannattavuutta jo ensimmäisessä hakemuksessa. Kysyisinkin sisäministeri Räsäseltä, onko tältä osin oleskeluluvan ehtoihin arvioitu helpotuksia, koska yrityksen alkuvaiheessa tuo toiminta ei voi olla kannattavaa eikä näissä startup-yrityksissä se sitä ole, mutta silti olisi arvokasta saada näistä naapurimaista yrittäjiä Suomeen.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Ely-keskusten toiminta, saatavuusharkinta samoin kuin näitten yrittäjien oleskelulupien myöntäminen, kuuluu tällä hetkellä hallituksen sisäisessä työnjaossa työministerin alaisuuteen, ja varmasti ministeriössä asiaa harkitaan. Mutta myös sisäministeriössä on oleskelulupien myöntämiseen, muun muassa toimeentulorajoihin, liittyvää harkintaa ja selvitystä menossa samalla, kun selvitetään perheenyhdistämiskäytäntöjä. Tämä toki koskee sitten ulkomailta tulevaa työvoimaa ja heidän mahdollisuuttaan tulla tekemään työtä Suomessa.

Arvoisa puhemies! Vaikka edustaja Tiilikaiselta loppuivat kysymykset kesken, niin jos minä voisin kysyä keskustalta, niin saattaisin kysyä, eikö tässä nyt vähän pata kattilaa soimaa, kun syytetään hallitus-ta velkarahalla tehdyistä veronkevennyksistä. Muistetaan viime hallituskausi: 9 miljardin kumulatiiviset veronkevennykset, 8 miljardin alijäämä, ja sitä yritetään tässä paikata. Oikeudenmukaisuus on tämän hallituksen punainen lanka, ja se näkyy muun muassa siinä, että hallitus parantaa sosiaaliturvaa enemmän kuin keskusta vaaleissa vaati: työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, toimeentulotukea jne.

Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta, valtiovarainministeriltä: jos maailmantaloudessa tapahtuu se pahin, jos joudumme pohtimaan talouspolitiikassa muutosta tai jonkinnäköistä täsmäelvytystä, niin kannattaako se tehdä niin kuin se tehtiin keskustan johdolla, roiskitaan veronkevennykset maailmalle, vai kannattaako tehdä täsmäelvytystä esimerkiksi julkisten investointien kautta?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on etenemässä hyvin vakaasti eteenpäin. Se on mielestäni tässä tilanteessa oikea linja, kun me emme aidosti tiedä, minkälaiset talouskäppyrät meillä on puolen vuoden päästä edessä. Tämä euron kriisi on valitettavasti niin vakava tällä hetkellä.

Meillä ei ole varaa veronkevennyksiin. Päinvastoin tämä hallitus joutuu kiristämään verotusta, mutta se tehdään oikeudenmukaisella tavalla ja vain siitä syystä, että me pystymme välttämään valtion ylivelkaantumisen ja turvaamaan hyvinvointivaltion rahoituksen ja sitä kautta ihmisten arjen palvelut. Mutta on välttämätöntä, että sen ohella, että me tätä valtiontalouden alijäämää olemme sopeuttamistoimilla hoitamassa, me katsomme myöskin pitkän aikavälin kestävyyttä, ja siinä olennaista on rakenteelliset uudistukset. Mielestäni on välttämätöntä, että hallitus on etenemässä kuntauudistuksessa, mutta uskon, että se ei tule riittämään, vaan me tarvitsemme myöskin muita rakenteellisia uudistuksia, jotta voimme vastaanottaa sen haasteen, että suomalainen väestö ikääntyy.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa sovittu talouden sopeutuslinja on oikeudenmukainen erityisesti verotuksen osalta. Pitkästä aikaa verotuksen rakenne todella, niin kuin täällä on todettu, kaventaa tuloeroja. Täällä on jäänyt mainitsematta muun muassa perusvähennyksen nostaminen, työtulovähennyksen nostaminen, jolla ihan tutkimusten mukaan kaikista pienituloisimmat tulonsaajakymmenykset ovat saamassa eniten helpotusta. (Mauri Pekkarisen välihuuto)

Mutta kun täällä on, kuten edustaja Pekkarinen tietää, synkkiä pilviä taivaalla ja, kuten täällä on viitattu, tilannetta joudutaan seuraamaan ja on sovittu, että keväällä tarkastellaan uutta sopeutumistarvetta uudelleen, niin haluaisin kysyä arvoisalta pääministeriltä, onko tarkoitus jatkaa sitä linjaa, joka kesällä hallitusneuvotteluissa sovittiin, että tähdätään talouden sopeuttamiseen, työllisyyteen, oikeudenmukaisuuteen edelleen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, siinä toimenpidekokonaisuudessa, jota joudutaan miettimään keväällä uusia ratkaisuja tehtäessä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! On tarkoitus jatkaa. Ne periaatteet, joita keväällä hallitusohjelmaan kirjattiin talouden kuntoon saattamiseksi, ovat nyt vielä entistä tärkeämpiä. Kaikissa maissa, joissa taloutta joudutaan sopeuttamaan, eli käytännössä kaikissa Euroopan maissa, se sopeuttaminen on vaikeaa. Mutta meillä suomalaisilla on näyttöjä takavuosilta, että se kannattaa todella tehdä.

Me olemme siinä mielessä hyvässä tilanteessa verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen maahan, että me emme ole vielä maana kuilun partaalla. Mutta me tiedämme, että me olemme sellaisessa velkaantumiskierteessä, joka ei katkea itse, ja sellaisessa velkaantumiskierteessä, joka on vaarallinen, joten se pitää katkaista. Mutta me emme ole kuilun partaalla. Suomi ei ole menettänyt vielä uskottavuuttaan, luotettavuuttaan, ulkopuolisten silmissä, eivätkä Suomen kansalaiset ja yritykset ole menettäneet luottamustaan omaan maahansa, ja tätä meidän pitää vaalia. Se ei tule olemaan helppoa, mutta se on meidän vastuumme. Me olemme vastuuntuntoista kansaa. Me ymmärrämme sen, että silloin, kun rahat on loppu, ne on kerta kaikkiaan loppu, ja se sopeutus tarkoittaa sitä, että karsitaan menoja, nostetaan veroja, mutta erityisesti, (Puhemies koputtaa) niin kuin valtiovarainministeri tuossa totesi, me tarvitsemme näiden rakenteiden uudistamisia, jotka vahvistavat meidän taloutemme pohjaa myös pidemmällä aikavälillä.