Annika Saarikko /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen ministerit Katainen ja Urpilainen,
eilen ensimmäisessä kuntavaalipaneelissa te irtisanouduitte
siitä kuuluisasta 70 kunnan kartasta. Kuitenkin saman hallituksen
ministeri Virkkunen tuntuu tekevän hartiavoimin työtä sen eteen.
(Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) Joka tapauksessa selvää on,
että te olette jättäneet sivuun, eristäneet
tästä sen kaikkein tärkeimmän:
terveyspalvelut. Te keskitytte vain kuntarajoihin. (Ben Zyskowicz:
Höpö höpö!)
Keväällä te julkistitte selvät
sävelet siitä, millaiset kunnat hallitukselle
kelpaavat. Te sanelitte, montako lasta pitää syntyä,
missä pitää käydä töissä ja
että asukkaita pitää olla 20 000.
Selväksi on käynyt, että ellei suurkuntia
synny hyvällä ja kunnat taivu yhteen, te teette
sen pakottamalla selvitysmiesten kautta. Miten on, pääministeri Katainen,
ajaako hallitus yhä 70 suuren kunnan Suomea?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tuossa oli hyvin monta väitettä,
joista oikeastaan kovinkaan moni ei pitänyt paikkaansa.
Hallituksella ei ole tähänkään
saakka ollut eikä ole tarkoituskaan asettaa mitään
tarkkaa lukumäärää. Minkä takia
kuntien lukumäärää ei voi etukäteen
päättää? Siksi, että me
emme tiedä, mihin kunnalliset päättäjät
päätyvät. Valtiovarainministeriön
kuntaosastolla määriteltiin selvitysalueet, ja
sen jälkeen hallitus päätti kriteereistä,
mikä on terveen, elinvoimaisen, itsenäisen kunnan
kriteeri siinäkin tilanteessa, että meillä on
enemmän eläkkeensaajia ja vähemmän
työikäisiä ihmisiä. Eli tässä on
käytännössä nyt valittava se
linja, uskooko itsenäiseen, vahvaan, taloudellisesti ja
palvelujen kannalta turvallisempaan kuntaan vai monitoimikuntayhtymään. Kummanko
asukas ihminen haluaa olla? Haluaako hän olla monitoimikuntayhtymän
asukas vai haluaako hän olla itsenäisen, vahvan,
elinvoimaisen kunnan asukas?
Annika Saarikko /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministeri, te ette vastannut
kysymykseeni siitä, ajatteko te yhä 70 kunnan
Suomea. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä)
Lähtökohtaisesti on niin, että 20 000
asukkaan kunnista muodostuu yhteensä 70 kunnan Suomi.
Ristiriitaiset lausuntonne herättävät
epävarmuutta. Voi vain kuvitella, miten hankala tässä ajassa
on olla kunnan työntekijä. On vuosia eletty muutospaineessa,
tehty selvityksiä. Sairaalassa hoitaja potilaan verenpainetta
mitatessaan miettii, mitä tästä kaikesta
tulee; ennen kaikkea: koska puramme hoitojonot ja mistä saamme
lisää työntekijöitä kasvavaan
palvelujen tarpeeseen?
Eniten tässä kaikessa kuitenkin, arvoisa pääministeri,
hämmästyttää se, että teidän
hallituspuolueiden, erityisesti kokoomuksen ja sosialidemokraattien,
maakunnalliset päättäjät tuntuvat
olevan kanssanne kovin eri linjoilla. Tekisi mieli sanoa, että te
ajatte kaksilla rattailla. Oletteko te varmasti kertoneet niille
ihmisille, joita ehkä nyt pyydätte ehdokaslistoillenne
kuntavaaleissa, että hallituspuolueiden (Puhemies koputtaa)
edustajina te ajatte lopulta Suomea suurkunniksi ja heikennätte
reuna-alueiden palveluja?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä vastasin
hyvin selkeästi teidän kysymykseenne, se voidaan
vaikka tuolta pöytäkirjoista tarkastaa. Mutta
ei ruveta siihen nyt, se oli ehkä enempi retorinen toteamus
edustajalta.
Itse asiassa hallitus ajaa semmoista Suomea, jossa ihmiset voivat
luottaa omiin palveluihinsa siinäkin tilanteessa, jota
me emme ole koskaan aikaisemmin historiassa nähneet, että meillä on todella
paljon enemmän ikäihmisiä, jotka saavat eläkettä,
ja kun eläkkeestä maksetaan aina vähemmän
veroja kunnalle ja valtiolle kuin palkasta, että siinäkin
tilanteessa meillä olisi vahvoja, itsenäisiä peruskuntia,
jotka voivat hoitaa palveluita.
Esimerkiksi jos me saamme useamman kunnan hallintoa supistettua,
me saamme silloin käytettyä sen rahan vaikkapa
hoitajien palkkaamiseen tai pienten opetusryhmien varmistamiseen, niin
että on ammattitaitoisia opettajia. Jos kunnan minimikoko
tulevaisuudessa on noin 20 000, niin ei se kovin suurkunta
vielä ole. (Mauri Pekkarinen: Euroopan ylivoimaisesti suurin!)
Tämän lisäksi on tarpeellista huomioida,
että kuntauudistuksen osana on tarkoitus parantaa demokraattisen
vaikuttamisen keinoja niin, että eri kunnanosien ääni
kuuluu kunnallisessa päätöksenteossa
paremmin (Puhemies koputtaa) kuin tällä hetkellä.
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, teidän
linjauksenne näistä suurkunnista ei perustu yhtään
mihinkään tutkimukseen, analyysiin eikä selvitykseen.
(Martti Korhonen: Käytännön elämään!)
Se perustuu mielikuviin. Miksi te kiellätte toimivan kuntien välisen
yhteistyön? Monilla alueilla, esimerkiksi Etelä-Karjalassa,
on toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Nyt
tämän rakennelain mukaan heidän täytyisi
sitten lähteä tekemään siitä asiasta
jättikunta.
Te ajatte kaksilla rattailla. Paikallisella tasolla monet päättäjät — nimenomaan
kokoomuslaiset — sanovat, että me emme hyväksy
tätä hallituksen linjaa, vaan me haluamme kuntayhteistyötä. Teidän
olisi syytä puhua selkeästi niin kuin asiat ovat.
Miksi ei voi sitten tässä selvitystyössä selvittää perusteellisesti
myöskin sitä, miten hyvä ratkaisu saadaan
kuntien välisellä yhteistyöllä aikaan?
Sain tämän vastauksen, (Puhemies koputtaa) että tähän
selvitykseen ei tätä voi sisällyttää.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Suomen malli on poikkeuksellinen kansainvälisestikin
vertaillen. Tuskin missään muualla kunnilla on
yhtä laaja tehtäväkenttä kuin
Suomessa, ja kunnat ovat hoitaneet tuota tehtäväänsä todella
erinomaisesti.
Hallitus haluaa jatkossakin pitää kiinni tällaisesta
hyvinvointiyhteiskunnan mallista, jossa kunnat keräävät
verot ja sen vastineeksi järjestävät
asukkaiden palvelut. Mutta tällä hetkellä tiedämme,
että jo suurin osa Suomen kunnista on niin pieniä,
etteivät ne kykene tähän palveluiden järjestämisvastuuseen.
Kunnan koon täytyy olla sellainen, että kunta
pystyy hoitamaan kunnan pääasialliset tehtävät
itse. Ja tiedämme, että suurin osa Suomen kunnista
ei tällä hetkellä tähän kykene.
Siksi hallitus omassa ohjelmassaan lähti siitä,
että muodostamme kaikkialle Suomeen niin vahvat ja elinvoimaiset
kunnat, että ne kykenevät tulevaisuuden näkökulmasta
järjestämään turvallisesti asukkaidensa
palvelut ja kehittämään omia alueitaan.
Erityisesti kaupunkiseuduilla tarkoitus on koota työssäkäyntialuetta
yhtenäiseksi kunnaksi, jolloin se pystyy paremmin myös
ympäristön, talouden ja asukkaiden arjen näkökulmasta
(Puhemies koputtaa) suunnittelemaan tuota aluetta kokonaisuutena.
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin surullista,
että sekä pääministeri että kuntaministeri
tässä väheksyvät ja halveksivat
kuntien välistä yhteistyötä.
Te annatte ymmärtää, että tämän
maan palvelut tulisi hoidettua vain siten, että kunnat
tekevät sen työn yksin. Se ei tule onnistumaan,
ei onnistu missään maailman maassa, eikä onnistu
myöskään Suomessa. Kunnat tarvitsevat
myös yhteistyötä ja tarvitsevat näitä kuntayhtymiä.
Vai onko niin, arvoisa pääministeri, että pitää sitten
pakolla liittää Espoo, Vantaa ja Helsinki toisiinsa,
kun te ette halua sitä, että näitä kuntayhtymiä on
olemassa? Kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan
jatkossakin, ja sitä on jokaisessa maassa, ja ilman sitä palveluja
ei pystytä järjestämään.
Mutta epäselväksi on jäänyt
se, aikooko hallitus niissäkin kunnissa, joissa ollaan
tyytyväisiä siihen nykytilaan, siihen kuntien
väliseen yhteistyöhön, ja joissa pystytään
palvelut hyvin järjestämään
eikä nähdä mitään järkeä liitosselvityksen
tekemisessä, aikooko hallitus nyt kuitenkin tällaisissakin
kunnissa pakolla nämä selvitykset tehdä.
Tuleeko jokaiseen kuntaan pakkoselvittäjät?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Kuntien välistä yhteistyötä ei
aiota suinkaan kieltää. Sitä tarvitaan jatkossakin.
Hallitus lähtee kuitenkin siitä, että kunnan
tulisi pääasiallisesti itse pystyä kunnan palvelut
järjestämään; ei niin kuin tällä hetkellä, että yhä suurempi
osa kunnista on joutunut lähes kaikki peruspalvelunsa siirtämään
jo ylikunnallisiin organisaatioihin. Siinä katoaa tehokkuus
ja läpinäkyvyys toiminnasta. On huomattavasti
demokraattisempi, läpinäkyvämpi malli
silloin, kun sama kunnanvaltuusto sekä kerää verot
että saa valtionosuudet ja sama valtuusto päättää,
miten asukkaiden palvelut järjestetään
ja miten aluetta kehitetään. Hallitus on linjannut
ne kriteerit, jotka tulevat olemaan tuon kuntarakennelain pohjana,
ja niille kunnille, jotka eivät näitä kriteereitä täytä,
tulee velvollisuus tehdä ensi vuoden aikana selvitykset
ja päätökset siitä, miten alueelle
voidaan muodostaa nykyistä vahvempi ja elinvoimaisempi
kunta. Tuo rakennelaki on parhaillaan valmistelussa, ja se tulee
kunnille vielä nähtäville ja lausuntokierrokselle
tämän syksyn aikana.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa herra puhemies! Suomessa korostetaan usein sitä, että päätöksenteko
meillä on avointa ja läpinäkyvää.
Myös korostetaan sitä, että osaamme tehdä sopimuksia.
Nyt kuitenkin tämä kuntauudistus on valmisteltu
aivan suljetussa piirissä, kabineteissa, ja sitten valtava
lakipaketti yritetään juntata läpi eduskunnassa
pikaisesti. Aikaisemmin kaikki vastaavanlaiset uudistukset on toteutettu siten,
että kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat päässeet
osallistumaan valmistelutyöhön, joka on usein
kestänyt jopa useampia vuosia, ja sillä tavalla
ovat päässeet myös vaikuttamaan jokaista
suomalaista koskettavaan lainsäädäntöön.
Nyt kun tämä uudistus on menossa eteenpäin
ja tämä on historiallisen suuri kaiken kaikkiaan,
minä kysyisin: millä perusteella tällä kerralla
ei otettu kaikkia eduskuntapuolueita mukaan valmistelemaan tätä asiaa?
Sitten vielä tästä seurantaryhmästä (Puhemies koputtaa):
se on syyskuussa (Puhemies: Nyt aika on mennyt, arvoisa edustaja!
Ministeri Virkkunen vastaa, olkaa hyvä!) istunut yhden
kerran ja ilmeisesti istuu joulukuussa seuraavan kerran.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Kuntauudistus on todella laaja kokonaisuus,
johon liittyy useita lainsäädäntö-
ja kehittämishankkeita. Näistä vain yksi
osa on tämä kuntien uudistumista ohjaava rakennelaki,
joka on parhaillaan valmistelussa ja joka tulee nähtäville
ja lausuntokierrokselle valmistelun jälkeen nyt syksyn
aikana. Kuntauudistukseen liittyy myös kuntien valtionosuus-
ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että se
tukee vahvojen, elinvoimaisten kuntien muodostumista, ja kokonaisuuteen
kuuluu myös kuntalain kokonaisuudistus. Tuo kuntalain kokonaisuudistus
on juuri käynnistynyt, ja sen tueksi on koottu parlamentaarinen
seurantaryhmä, jossa myös perussuomalaiset ovat
mukana. Tuo seurantaryhmä piti tällä viikolla
ensimmäisen, erittäin hyvän, evästyskokouksensa
ja tulee keskittymään seuraavan vuoden aikana
erityisesti näihin teemoihin, miten kuntien hallintoa ja
johtamista uudistetaan, miten kuntalaisten demokratiaa parannetaan,
miten kuntien toiminta markkinaympäristössä tulee
huomioida uudessa kuntalaissa ja kuinka kuntien talouden hallintaa
tullaan parantamaan. Tässä työssä kaikki
eduskuntapuolueet ovat mukana.
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa puhemies! Koko kuntauudistuksen tarkoitus on se, että jokainen
suomalainen saisi tasavertaisesti palvelut.
Täällä edustaja Saarikko kysyi, mitähän
se sairaanhoitaja miettii, kun verenpainetta mittaa. Uskon, että kun
Sari Sairaanhoitaja mittaa verenpainetta, hän miettii,
että hyvä on, että hallitus toimii ja
varmistaa sen, että jokainen potilas saa terveydenhuoltopalvelut
silloin, kun niitä tarvitsee. (Hälinää)
On hyvä, että kuntaministeri on tämän
asian kanssa ahkeroinut, mutta tämän uudistuksen
keskeinen sisältö on sosiaali- ja terveydenhuollonuudistus.
Kun sosiaali- ja terveysministeriö on tätä työtä tehnyt
ja peruspalveluministeri aika kovin sanoin tyrmäsi sen
valmistelun, mitä tähän asti oli tehty
Välimäen johdolla, niin olisi hyvä nyt
kuulla, että milloin saamme seuraavat askeleet. Kunnissa
niitä odotetaan, ja kyllä täällä eduskunnassakin
erittäin mielenkiinnolla odotetaan, millä tavalla
tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson
Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, että kunta-
ja palvelurakenneuudistus, ne ovat tämmöinen käsipari,
ei niitä voi viedä tuonne kuntakenttään
erikseen. Kuntauudistuksen parametrit määrittelevät
pitkälti sitä, millä tavalla sitten sosiaali-
ja terveydenhuollon parametrit pystyvät määräytymään.
Meillä on työryhmän kanssa päästy
jo aikamoisia hyviä askeleita eteenpäin. Me olemme
pysyneet aikataulussa. Työryhmän puheenjohtaja
on vaihtunut, mutta työryhmä on ottanut sitten
aikataulua kiinni siltä osin kuin, niin kuin edustaja totesi,
tämän edellisen puheenjohtajan esitys ei sitten
ollut hallitusohjelmalinjausten mukainen eikä niiden linjausten
mukainen, joita meillä sitten myöskin hallituksen
iltakoulussa oli määritelty.
Tytti Tuppurainen /sd:
Arvoisa puhemies! Hieman ihmettelen keskustan jyrkkyyttä tässä salissa
kuntauudistukseen, kun esimerkiksi Oulun seudulla olemme aivan sulassa
sovussa olleet yhdessä tekemässä uutta
Oulua, josta tulee ensi vuoden alusta Suomen viidenneksi suurin kaupunki.
Olemme Oulussa löytäneet sen yhteistyön
ja ymmärtäneet sen, mikä merkitys on
vahvemmalla kunnalla ja paremmilla palveluilla, sillä siitähän
kuntauudistuksessa on kysymys: kuinka me turvaamme erityisesti sosiaali-
ja terveyspalvelut myös ikääntyvässä Suomessa.
On juuri näin, niin kuin edustaja Sarkomaa täällä sanoi:
kysymys on terveyspalveluista, ja siinä mielessä myöskin
meneillään oleva sote-palvelurakenneuudistus on
erittäin tärkeä. Kysyisin nyt vuorostani
kuntaministeri Virkkuselta: kuinka te näette, että sote-palvelurakenneuudistus
kytketään kuntauudistusprosessiin?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Hallitus teki jo hallitusohjelmassaan sen
tärkeän linjauksen, että sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluista järjestämis- ja rahoitusvastuu
on jatkossakin nimenomaan kunnilla. Kyllä se on yksi tekijä,
joka edellyttää myös sitä, että meidän
on vahvistettava kuntarakennetta, koska tiedämme, että jo
tällä hetkellä ihmisten saamissa palveluissa
on erittäin huomattavia eroja kuntien välillä.
Meillä kuitenkin on ikään kuin perustuslaillinenkin
vastuu siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan
turvata yhtäläiset sosiaaliset ja sivistykselliset
perusoikeudet, ja se on myös yksi tekijä, joka
vauhdittaa sitä, että meidän on kuntauudistus
saatava aikaan.
On kuitenkin huomioitava, että ei kuntarakennettakaan
voi tietenkään pelkästään
sosiaali- ja terveydenhuollon ehdoilla suunnitella, vaan siinä on
otettava todella monet muutkin tekijät huomioon. Mutta
kaikkialle Suomeen on tavoitteena alueen omista lähtökohdista
luoda riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat,
joissa pystytään järjestämään
muun muassa asukkaille tärkeät opetuksen palvelut,
tärkeät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut,
ja tätä vaativaa työtä ollaan
parhaillaan tekemässä yhdessä kuntapäättäjien kanssa.
Kyllä kuntapäättäjät
ansaitsevat (Puhemies koputtaa) erittäin suuren kiitoksen
ja tunnustuksen siitä uudistustyöstä,
mitä viime vuosina on tehty. Mutta tiedämme...
Puhemies Eero Heinäluoma:
No niin, arvoisa ministeri, minuutti on syksylläkin...
...että haasteet huomioon ottaen se ei vielä ole
riittävää, vaan meidän on vauhditettava uudistusta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kiinnitän huomiota puherajoitukseen. Minuutti on sama
niin edustajalle kuin ministerille.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministeri ja kuntaministeri
myöntävät, että 20 000
asukkaan minimikoko on tavoitteenne. Tällä hetkellä tuon
rajan ylittää runsaat 50 kuntaa. Jos tuon teidän
asettamanne kriteerin pohjalta toimitaan, se johtaa 70 suurkuntaan,
jotka eivät välttämättä ihmisten
määrällä ole suuria mutta ottaen
huomioon Suomen laajan maantieteen pinta-alallisesti Euroopan suurimpia,
missä reuna-alueilta keskukseen on jopa yli 100 kilometrin
välimatka. Tämä on teidän tavoitteenne, ja
se on läpinäkyvää.
Kuntaministeri, te puhutte kauniisti, että samaan aikaan
terveysuudistusta ja kuntauudistusta. Missä on se terveysuudistus?
Ei sitä ole kuntiin näkynyt. Kuntakartta sinne
on räväytetty, terveysuudistus puuttuu. Milloin
saamme tiedon, miten ihmisten terveyspalvelut turvataan, milloin
lääkäriin pääsee?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Suomen kuntia ei suinkaan olla jakamassa 20 000
asukkaan blokkeihin, mutta on arvioitu, että noin 20 000
asukasta on se riittävä väestöpohja,
jolla voidaan hyvin järjestää asukkaiden
tarvitsemat peruspalvelut, ja tällöin kunnalla
on jo riittävästi sitä omaa elinkeinotoimintaa,
omaa verotulopohjaa, kykyä alueen kehittämiseen.
Se on asetettu lähtökohdaksi, mutta hallitus on
samalla varautunut kyllä siihen, että tähän
kriteeriin on myönnettävä myös poikkeuksia,
koska tiedämme, että Suomessa on hyvin erilaisia
alueita. Meille tulee kaupunkiseutuja, joissa kunnassa on satojatuhansia
asukkaita, mutta toisaalta taas meillä on harvaan asuttuja pitkien
etäisyyksien alueita, joissa ei voida mielekkäällä tavalla
tällaista väestöpohjaa koota samaan kuntaan.
Eli joka tapauksessa jatkossa tullaan alueellisesti huomioimaan
erilaiset poikkeukset ja alueiden erilaisuus.
Terveyspalvelu-uudistus on merkittävä osa kuntauudistusta.
Peruspalveluministerin kanssa teemme tässä hyvää yhteistyötä,
ja hänen työryhmänsä parhaillaan
tekee hartiavoimin töitä ja pitää kokouksia
ja rakentaa mallia siitä, millä tavalla (Puhemies
koputtaa) tuo sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelujärjestelmä tullaan
rakentamaan.