Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Iso osa energiasta sitoutuu rakennettuihin seiniin ja niiden lämmittämiseen. Kaiken kaikkiaan rakennusten kokonaisenergiankulutus Suomen energiankäytöstä on noin 40 prosenttia, kasvihuonepäästöistä noin 30 prosenttia. On siis syytä muistaa, että pelkät liikennejärjestelyt ja energiaratkaisut eivät auta, meidän on panostettava energiatehokkuuteen. Sen merkitys on läpileikkaava kaikilla yhteiskunnan aloilla, eikä vastuuta pidä sysätä ainoastaan teollisuuden harteille. Lisäksi on hyvä muistaa, että tulevaisuudessa on säädeltävä myös muiden kuin asuinrakennusten energiankulutusta. Kysynkin nyt:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta rakennusten energiatehokkuus ja matalaenergiaratkaisut saadaan käytäntöön?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Jo ed. Pihlajaniemen kysymyksenasettelusta kävi ilmi se, kuinka merkittävästä asiasta on kysymys. On itsestäänselvää, että emme tule selviytymään niistä kansainvälisistä velvoitteista, mihin pääministeri Vanhanen hetki sitten toisen kysymyksen yhteydessä viittasi, ilman että myös rakennusten energiatehokkuutta pystytään olennaisesti parantamaan. Siitä huolimatta, että niin sanotusta matalaenergiarakentamisesta on puhuttu pitkään, asia ei ole markkinaehtoisesti juurikaan edennyt.

Tämän takia meillä on valmistelu käynnissä sen mahdollistamiseksi, että jo tämän vuoden lopulla annetaan uudet asuinrakennuksia koskevat tiukennetut määräykset, joilla näitä määräyksiä tiukennetaan 30—40 prosenttia. Parhaillaan pohditaan, miten se tehdään, miltä osin se vaikuttaa oviin, miltä osin ikkunoihin, miltä osin rakennusten tiiviyteen, lämmöneristykseen jne. Kesällä on tarkoitus antaa tästä esitys, joka lähtisi laajalle lausuntokierrokselle siten, että päätökset voitaisiin tehdä tämän vuoden lopussa, kuitenkin siten, että ne tulisivat voimaan vuoden 2010 alussa.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Onko laskettu, kuinka paljon asumisen kustannukset tämän johdosta nousevat?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin voisi yleisesti todeta, että ilmastonmuutoksen hillintä maksaa. Tämäkin voi maksaa jotakin. Tosin itse elän vahvasti siinä käsityksessä, että tämä maksaa itse itsensä takaisin ja saattaa olla jopa kannattava investointi. Oulun rakennusvalvonta ja pientaloteollisuus ovat tässä olleet edelläkävijöitä ja laskeneet niitä kustannuksia, mitä tämän tyyppiset tiukennukset maksaisivat, ja ne eivät rakentamiskustannuksissa maksa juurikaan. Nyt kevään aikana, kun mietitään, miten nämä konkreettisesti tehdään, tulee tietenkin tarkempia selvityksiä, mutta on selvää, että samalla kun rakennusten energiatehokkuus olennaisesti paranee, myöskin energialasku pienenee. On selvää, että nämä tiukentuvat määräykset tulevat maksamaan itsensä takaisin varsin lyhyessä ajassa. Jos energian hinta vielä nousee, mikä on ennustettavaa, niin se aika voi olla kovinkin lyhyt.