Täysistunnon pöytäkirja 80/2003 vp

PTK 80/2003 vp

80. TORSTAINA 16. LOKAKUUTA 2003 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys laeiksi Varustamoliikelaitoksesta, Luotsausliikelaitoksesta ja Merenkulkulaitoksesta

 

Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyseessähän on todellakin liikenne- ja viestintävaliokunnan yksimielinen asiaa koskeva mietintö. Valiokunta pitää tätä hallituksen esitystä tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena ja toteaa, että tämä liikelaitosmalli on periaatteessa kannatettava, koska sen katsotaan tehostavan toimintaa ja se siten antaa mahdollisuuden nykyisillä resursseilla kehittyviin palveluihin. On myös hyvä muistaa koko ajan, että tässäkin asiassa vähän niin kuin hvk:ssa kokonaisuus ratkaisee. Tämän taustalla on, niin kuin ministeri jo lähetekeskustelussa korosti, hyvin mittava henkilöstöryhmien välinen yhteisymmärrys, ja se on valiokuntakuulemisessa kyllä käynyt selkeästi ilmi. Sen takia katsottiin, että ei ollut syytä avata niitä kohtia, jotka selvästi olivat myös henkilöstöryhmien sopimuksen edellytysten takana ja mahdollistavat sopimuksen syntymisen.

On pidetty myös tärkeänä sitä, että lakiehdotuksessa on otettu huomioon alueellisen kehittämisen näkökulmat, joka tarkoittaa muun muassa merenkulkupiirijaon säilyttämistä. Tässä halutaan edelleenkin korostaa valiokunnan puolelta sitä, että myöskin tällaista toiminnallista hajasijoittamista on hyvä edelleenkin myös liikelaitosmallissa jatkaa silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, ja on otettu selkeitä kannanottoja myös väylämaksujen ja talvimerenkulun perusteiden säilymisen osalta.

Lähdenkin, arvoisa puhemies, tässä lyhyessä esittelypuheenvuorossa valiokunnan yksituumaisesta ponnesta. Mehän ehdotamme ponneksi, lausumaehdotukseksi, eduskunnalle sitä, että "hallitus valvoo, että väylämaksuepäselvyydet selvitetään ennen merenkulkulaitosuudistuksen toteuttamista, ja ryhtyy myös selvitystyössä ilmenevien lainsäädännön muutostarpeiden vaatimiin toimenpiteisiin". Minusta tämä on erittäin tärkeä kannanotto, arvoisa ministeri, ja todella toivomme niin, että tämä luetaan ministeriössä myös kaikella sillä vakavuudella, millä valiokunta haluaa sen tässä sanoa.

On hyvä palauttaa mieliin sen verran, että itse väylämaksullahan rahoitetaan rannikon kauppamerenkulun väylänpitoa ja talvimerenkulun avustamista. Nyt, kuten tiedämme, useana vuonna jääluokkaepäselvyyksien johdosta väylämaksuja on jäänyt perimättä. Jo viime vaalikaudella silloinen liikennevaliokunta kiinnitti huomiota tähän ongelmaan, ja muun muassa kirjelmässään helmikuulta liikenne- ja viestintäministeriö on pitänyt näitä jälkiperintöjä hyvin tärkeinä. Valiokunta pitää näitä esitettyjä toimia aivan oikean suuntaisina ja päätyy sillä perusteella tähän lausumaan ja lähtee siitä, että kun liikelaitosmallilla aloitetaan, on erittäin tärkeätä, että päästään aloittamaan puhtaalta pöydältä myös niiden epäselvyyksien osalta, joita väylämaksuongelmat ovat tarkoittaneet.

Sitten tämä turvallisuusvalvonta, jota näköjään ehdittiin jo eilen lehdistössä jonkin verran yllättävän laveastikin ruotia. Nyt täytyy sanoa niin, että ihan niin mittavaa ongelmaa asiantuntijakuulemisessa emme valiokunnan piirissä päätyneet toteamaan. Historiahan on sellainen, että vuonna 97 merenkulkulaitoslain muutoksella luotiin alusturvallisuusyksikkö, jolla on itsenäinen päätäntävalta ja joka on muutoin riippumaton Merenkulkulaitoksesta. Nyt tämän hallituksen esityksen mukaan tälle yksikön eriyttämiselle ei enää ole entisiä perusteita. Koska Merenkulkulaitos toimii sekä tilaajana että valvoo myös alusturvallisuutta, katsottiin eräissä asiantuntijapuheenvuoroissa, että tästä saattaa seurata jääviysongelmia. Hallituksen lähtökohta oli se, että jos jääviysongelmia syntyy, ne ratkaistaan normaalin hallinnon tapaan, ja katsottiin, että siitä johtuen ei enää ole tarvetta tällaiselle eriyttämisratkaisulle.

Tietysti valiokunta mietinnössään yhtyy niihin näkemyksiin, joissa kiinnitetään vakavaa huomiota alusturvallisuuden merkitykseen ja alusturvallisuuden korkeaan tasoon, ja korostaakin tähän nojaten, että johtokuntaa nimitettäessä on juuri tämän vuoksi kiinnitettävä huomiota laajan toimintakentän ja alueellisen tuntemuksen lisäksi myös turvallisuustekijöiden tuntemukseen.

Totta kai tästä seuraa myöskin, arvoisa ministeri, töitä teille ministeriöön, niin että entistä suuremmalla painoarvolla on tätä jälkiseurantatyötä nyt tehtävä. Jos katsotaan, että jääviysongelmia tulee, niin niihin täytyy välittömästi puuttua. Mutta valiokunnan piirissä katsottiin samalla tavalla kuin hallituksen esityksessä, että jääviysongelma ei muodosta pulmaa, vaan tämä on todellakin ratkaistavissa normaalin hallinnon tapaan, ja silloin vastuu siirtyy tavallaan sille hallintokoneistolle, jonka täytyy tässä asiassa kyetä toimimaan.

Sitten luotsauskysymys. Tässähän on myös kyse siitä, että viranomaistoiminnat ja palvelutuotanto eriytetään. Koko ajan tässäkin täytyy pitää huolta siitä, että tällä ratkaisulla turvataan myös meriturvallisuus jatkossa. Valiokunta kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että eri satamien tasapuolisen kohtelun vuoksi luotsaustoimintaa tulisi tarkastella enemmän tavallaan väylä- ja aluekohtaisesti eikä pelkästään kokonaisuutena, kuten tänä päivänä on tapana tehdä.

Julkisuudessa on jonkin verran pohdittu luotsien työaikajärjestelyjä. Tältä osalta todetaan, että virkamiesten työaikajärjestelyillä on suurempi joustovara, jota ei työsopimussuhteisilla henkilöillä ole, ja tämä joustavuushan on totta kai luotsaustoiminnan luonne huomioon ottaen erittäin tärkeä asia. Itse virathan siirtyvät Luotsausliikelaitoksen viroiksi tarkoituksella siirtyä työsopimussuhteisiin, ja tässä yhteydessä valiokunta korostaa, että "tarvittavin sopimuksin on varmistettava työn tehokas organisointi kustannusvaikutuksiltaan neutraalilla tavalla ennen kuin kyseinen luotsaushenkilöstö siirretään virkasuhteista työsopimusten varaan". Siis "on varmistettava työn tehokas organisointi kustannusvaikutuksiltaan neutraalilla tavalla ennen kuin luotsaushenkilöstö siirretään virkasuhteista työsopimusten varaan".

Sitten vielä Varustamoliikelaitoksen toimialasta ja tehtävistä. Tässähän on ainoa pykälämuutos, joka valiokuntakäsittelyssä tehtiin. Valiokunta päätyy ehdottamaan poistettavaksi säädöksen siitä, että annetaan tarvittaessa määräyksiä liikelaitoksen ulkomaan liiketoiminnan laajuudesta ja riskien hallinnasta. Tämä säännös on todellisuudessa suppeampi kuin valtion liikelaitoksista annetun lain 8 §:ssä määritelty. Tästä taas seuraa se, että jotta ei käsitettäisi valtioneuvoston valtuuksia supistettavan ja valvontavaltaa rajoitettavan säännöksellä, tämä säännös ehdotetaan poistettavaksi, ja katsotaan, että sillä yleisvaltuutuksella tässä selvitään eli valtioneuvostolla on samat valvontavaltuudet kuin muidenkin liikelaitosten yhteydessä.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, muutama sana tästä luotsauslakikysymyksestä, jossa avainasia on Merenkulkulaitoksen syksyllä 2002 tekemä selvitys englannin kielen hyväksymisestä linjaluotsauksen kieleksi nykyisten suomen ja ruotsin rinnalle. On selvitetty asiaa, ja valiokunta toteaakin, että "kolmannen kielen käyttöönotolla voi kokonaisuutena olla kielteisiä, vaikka ei suuria turvallisuusvaikutuksia". Siksi tässä päädytäänkin tavallaan sellaiseen muotoiluun, että asian tässä vaiheessa ei ole mahdollista korvata suomen tai ruotsin kielen vaatimusta englannin kielen taidolla.

Totta kai me myönnämme sen, että englanti on hyvin yleinen kansainvälisen liikenteen kieli myös merenkulussa ja on aivan selvää, että tulevaisuudessa englantia saattaa olla asianmukaista harkita myös linjaluotsauskieleksi. Mutta tässä yhteydessä valiokunta päätyi korostamaan sitä, että "merenkulun turvallisuus on turvattava eikä englannin kielen hyväksyminen linjaluotsauskielenä saa laskea nykyistä turvallisuuden tasoa". Tällaiseen muotoiluun valiokunta tältä osin yksimielisessä mietinnössä kokonaisuudessaan päätyi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja jo seikkaperäisesti kuvasi sitä, mitä me yksimielisesti aikaansaimme tässä asiassa. Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieliin jotakin, jolla on ehkä tulevaisuuden kannaltakin merkitystä. Nimittäin niitä akuutteja ongelmia varten, joita Merenkulkulaitoksessa, siinä nykyisessä instituutiossa, on ollut, tämä remontti, lainsäädännöllinen ja organisatorinen remontti, ei kyllä ole ensimmäinen mieleen tuleva lääke. Merenkulkulaitoksen suuret ongelmat oikeastaan ovat sellaisia, että pitäisi päinvastoin tehostaa hallinnollista toimeliaisuutta eikä mennä liikelaitospolulle ja siitä edelleen sitten osakeyhtiöpolulle, niin kuin nämä polut ovat tässä viime aikoina kulkeneet. Tämä ratkaisu on nähtävä nimenomaan vain linjaratkaisuna eräässä muussa suhteessa, ja se muu suhde on se, että kun muilla liikennemuotoaloilla on tehty tämän suuntainen ratkaisumalli, se tehdään nyt sitten myöskin merenkulun osalta.

Erikoisen selvästi tämä asia tulee ilmi, kun perustetaan Luotsausliikelaitos. Nimenomaan siinä nykyisessä järjestelmässä valtio toimen järjestäjänä on saanut parhaan mahdollisen ratkaisun työaikajärjestelyissä ja muissa sellaisissa, ja jos osakeyhtiösuuntaista mallia ajatellaan, niin siinä mennään aina vaan kauemmaksi siitä hyvästä menettelystä, mikä nyt on käytössä. Kun tilanne on tällainen, niin minusta valiokunnan kannanotto tähän kieliasiaan oli tässä vaiheessa aivan oikea. Sitähän eräät bisnestahot ajoivat siihen suuntaan, että englannin kieli tulisi korvaamaan suomen ja ruotsin kielen vaatimuksen, mutta tätä ei katsottu tässä vaiheessa asialliseksi askeleeksi. Hyvä näin.

Sitten sen, mikä koskee alusturvallisuutta, valiokunnan puheenjohtaja jo tässä kuvasi. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä ja samaa mieltä kuin valiokunnan puheenjohtaja oli äsken, että nämä asiat ovat sen laatuisia, että niitten täytyy olla kunnossa. Sitä varten on olemassa sitten hattuorganisaationa päällikkövirasto ministerin johdolla, joka pitää huolen siitä, että nämä asiat ovat kulloinkin kunnossa. Ministeriössä pitää olla vastuuvirkamies, joka katsoo, että nämä asiat ovat kunnossa.

Kun katsotaan vielä sitten itse koko meriturvallisuutta laajemmin, niin meillä on näitä niin sanottuja uhkia tällä hetkellä aivan riittävästi. Niitä ei ole syytä enää luoda organisatorisesti yhtään lisää, vaan päinvastoin toimia hyvin ajan tasalla. Tämän vuoksi, kun asianlaita on näin, niin sen kummempiin kannanottoihin, kuin mihin valiokunta päätyi, ei minusta ole aihetta sen takia, että siinä taas sitten rupeaa asia toisin päin korostumaan elikkä niin, että siellä olisi jotakin aivan erityistä tarvetta tällä hetkellä olemassa, ja tällaista tarvetta ei ole ainakaan minun tietooni tullut.

Sitten vielä tähän ponteen muutama näkökohta.

Jo lähetekeskustelun yhteydessä totesin, että nämä väylämaksuepäselvyydet ovat osoittautuneet sitä luokkaa oleviksi, että ne asiat täytyy saada kerta kaikkiaan nyt kuntoon ja ne on saatava pois päiväjärjestyksestä. Erikoisen merkittävää tämä on sen takia, että Varustamoliikelaitoksen kohdalla ja koko tässä organisaatiouudistuksessa, myös koskee Merenkulkulaitosta itseään, kaikki rahavirta-asiat perustuvat siihen, että on olemassa tietyt edellytykset, niin että se, mitä on kaavailtu, myöskin käytännössä on toteutuva. Jos nämä asiat eivät ole kunnossa, niin kuin ne eivät ole olleet kunnossa viime vuosien aikana, niin tavallaan siitä taloudellinen pohja putoaa pois, ja sitten siellä on niin kuin villi länsi, jos nyt näin voisi sanoa.

Tämä takia pidän erinomaisen hyvänä, että valiokunnassa päädyttiin yksimielisesti luettavissa olevaan lausumaehdotukseen, jonka mukaisesti nämä epäselvyydet on hoidettava pois päiväjärjestyksestä, ennen kuin organisaatiouudistus toteutetaan, ja jos se vaatii lainsäädäntöä, niin näihin lainsäädännön muuttamistoimenpiteisiin ryhdytään.

Tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, on syytä erikoisesti tähdentää, että tätä ei pidä tulkita niin, että nyt tulisi taannehtiva lainsäädäntö, joka antaa eräällä tavalla anteeksi ne vanhat röttelöhommat. Tästä ei ole kysymys.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Siihen huoleen, mikä on ollut etenkin ympäristönsuojelun näkökulmasta, että monitoimimurtajan hankkiminen mahdollisesti viivästyisi tai vaikeutuisi tämän muutoksen myötä, mielestäni on syytä kiinnittää huomiota. Eduskunta on kiinnittänyt huomiota jo aikaisemmin ja painottanut tätä näkökulmaa, että näin ei saisi tapahtua. Kun ministeri on paikalla ja muistaakseni myös kyselytunnilla joskus tähän asiaan on puututtu, uskon, että hän tätä asiaa voi myös kommentoida.

Toinen asia, joka liittyy jäänsärkijöihin, on se, että niiden sijoittaminen esimerkiksi kesäajaksi osin olisi mahdollista muihin satamiin kuin Helsinkiin, osin siinä mielessä, että tietysti on entistä enemmän monitoimityyppisiä aluksia, jotka myöskin toimivat kesäaikana.

Kolmas asia, huoli, joka täällä tuli esille valiokunnan puheenjohtajan puheenvuorossa, on merenkulun tarkastus ja yleensäkin laivojen tarkastamiskysymys. Jääviysongelma, josta muun muassa julkisuudessa on kirjoitettu, on hyvin iso, tärkeä asia. On taattava riippumattomuus ja se, että hyvillä merenkulun tarkastajilla, joita muun muassa itäisellä Suomenlahdella on toiminut, on edelleenkin hyvä mahdollisuus tehdä tärkeää työtä. Se on myös sillä tavalla tärkeää, että merenkulun turvallisuus onnettomuuksien ja öljypäästöjen varalta olisi mahdollisimman hyvällä tasolla.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tunnen jonkin verran tätä liikelaitostamista, tieviranomaistoimintojen erottamista, täytyy todeta, että mitä monitoimimurtajan hankintaan tulee, niin VM:n kanssa on vuosia neuvoteltu siitä, että saataisiin VM:ltä rahaa tähän hankintaan, eikä sitä ole tullut. Oikeastaan nyt, kun liikelaitos perustetaan, luodaan paljon joustavammat mahdollisuudet sen hankinnan rahoittamiseen, eli on täysin selvää, että tämä uudistus nopeuttaa monitoimijäänmurtajan hankintamahdollisuuksia, ja siinä suhteessa tämä on selkeästi askel eteenpäin. Muutenkin täytyy sanoa, että uudistus on sikäli tärkeä, että Merenkulkulaitos oli ainoa yksikkö liikenne- ja viestintäministeriön sisällä, jossa ei vielä viranomaistoimintoja ja sitten tuotannollisia toimintoja ollut erotettu, ja on hyvä, että vihdoinkin tämä hanke saadaan päätökseen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos kommentista. Totean tähän sen, että näin on esitetty, että uusia rahoitusmahdollisuuksia avautuu. Kuitenkin vasta silloin me voimme todeta, että ed. Kimmo Sasin ajatus toteutuu, kun nopealla aikataululla päästään hankkimaan tämä monitoimimurtaja. On tietysti Itämeren kannalta välttämätöntä, että se tapahtuu. Tässä tilanteessa tietysti nyt sitten liikenneministeriöön ja valtiovarainministeriöön kiinnittyy huomio ja tähän uuteen Varustamoliikelaitokseen ennen muuta, että sitten pitäisi päästä sanoista tekoihin.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Laukkanen ja jäsen Pulliainen kävivät jo pääosin lävitse tätä hallituksen esitystä, josta annettu mietintö on nyt jälleen kerran saatu valiokunnassa yksimieliseksi. Itse olin hyvin pitkään sitä mieltä lähinnä turvallisuusvalvonnan osalta, että laitan vastalauseen, mutta kun luin ministeriön kommentit annetuista lausunnoista, halusin olla mukana yksimielisessä mietinnössä.

Täällä on hyvin käyty lävitse ja selvitetty, millä tavoin vuonna 97 muutettiin tätä turvallisuusvalvontaa erilliseksi. Nyt lähinnä tässä yhteydessä totean vain, kun ministerikin on paikalla, että kun johtokuntaa valitaan, ehkä kannattaisi tarkasti pohtia myöskin johtokunnan jäsenten osalta, että ei tule liian usein jääviystapauksia, joihin muun muassa eräät asiantuntijalausunnot viittasivat. Minulle jäi se kuva, että nämä asiantuntijat, jotka olisivat halunneet pitää turvallisuusvalvonnan nykyisissä puitteissa, pelkäsivät nimenomaan jääviysongelmaa eniten. Eli tältä osin toivon, että ministeri huolehtii siitä, että silloin kun johtokunta nimetään, otetaan huomioon nämä asiat.

Yksi asia minua mietitytti ministeriön lausunnossa, missä ministeriö totesi, että ministeriöllä ei ole resursseja, joilla se voisi tätä valvontaa tehdä. Minun mielestäni, kun me täällä eduskunnassa säädämme lainsäädäntöä, silloin sitä pitää noudattaa, oli resursseja tai ei. Silloin, jos ei ole resursseja, täytyy hoitaa valtiovarainministeriön kautta resurssit kuntoon.

Oli mielestäni hyvä, että saimme sinne näin voimakkaasti tämän lausumaehdotuksen, jota ed. Pulliainen selvitti, ja hän kertoi myöskin niistä taustoista, jotka ovat liittyneet tähän. Liikennevaliokunnassa, jossa olen saanut nyt pidempään olla, väylämaksuepäselvyydet ovat olleet hyvin voimakkaasti esillä hyvin pitkään, ja haluan korostaa myös sitä, minkä ed. Pulliainen totesi, että jos tulee lainsäädäntöön muutostarpeita, ei voi olla mikään anteeksiantolainsäädäntö vaan nämä asiat pitää todella selvittää ennen kuin tämä lainsäädäntö tulee voimaan. Katsoisin, arvoisa puhemies, että on tutkittava nimenomaan tämä epäselvä tilanne, joka tällä hetkellä on ollut, ja millä tavoin avaavaan taseeseen näitä merkitään, jos niitä ei ole selvitetty kuntoon.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja täällä totesi, hallituksen esitys Merenkulkulaitoksen liikelaitostamiseksi oli valiokunnassa yksimielinen, ja se oli hyvä asia. Täällä ovat valiokunnan jäsenet jo käyneet seikkaperäisesti näitä asioita läpi. Myös itse korostaisin sitä, että epäselvyydet tulee selvittää, ennen kuin liikelaitos aloittaa toimintansa. On jo liikelaitoksen johdolle ensiarvoisen tärkeää, että se pääsee puhtaalta pöydältä jatkamaan.

Myös olisin halunnut, että nämä monitoimimurtajien vuokraussopimukset olisi tässä selvitetty. Siellä on huonoja sopimuksia nyt Suomen valtion kannalta. Pisimmät sopimukset kestävät aina vuoteen 2010 asti, ja se rasittaa tätä toimintaa.

Henkilöstön edut tulee tässä turvata ja kantaa siltä osin työnantajan vastuu, niin kuin valiokunnassakin lähdettiin siitä.

Toivoisin nyt kumminkin, että tilanne rauhoittuisi merenkulun toimijoitten osalta. Samaa mieltä olen kuin edustajat Pulliainen ja Vistbacka, että tällä ei saa ketään päästää niin kuin koiraa veräjästä jo tehdyistä rötöksistä.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa puhemies! Asiani liittyy luotsauslakiin. Olen äärettömän yllättynyt sitä, että valiokunta on ottanut tällaisen kannan, jossa englantia ei tuotu kolmanneksi kieleksi. Tilannehan on se, että valtaosa Suomeen tulevista aluksista on muita kuin suomalaisia tai ruotsalaisia ja niissä pääkielenä on englanti. Tämä muodostaa kyllä suuremman turvallisuusriskin, kun niillä aluksilla ei sitten ole englannin kielen taitoisia tulkkeja. Esitänkin, että tämä kohta kyllä pitäisi jossain vaiheessa korjata.

Mitä tulee Merenkulkulaitoksen toiminnan muuttamiseen, se on erittäin tervetullut ja oikea ratkaisu. Minäkin haluaisin tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, kiinnittää huomiota siihen, että tämä hallituksen ohjelmassa oleva monitoimijäänmurtaja on vieläkin tulematta, siinä ei vieläkään ole edetty. Meillä kohta alkaa talvi, ja ymmärrän, että tämän kesän aikana se on unohtunut, mutta talvi alkaa ja toisaalta työt telakalla loppuvat. Toivonkin, että hallitus tekee parhaansa sen hankkeen kiirehtimiseksi.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa puhemies! Merenkulkulaitoksen liikelaitostaminen oli hyvin ajankohtainen asia, joka piti viimeistään nyt tehdä, koska sitä vuodesta toiseen on venkoiltu ja siirretty.

Varustamoliiketoiminnasta olisin kysynyt ministeri Luhtaselta, käytiinkö hallituksessa jo keskusteluja siitä, että varustamotoiminta olisi voitu jakaa vielä varustamotoimintaan ja lauttaliikennetoimintaan.

Sitten väylämaksut: Kun olen Kymenlaaksosta, niin Kotkan ja Haminan osalta aina on tullut esille ne korkeat väylämaksut. Väylät on rakennettu valtion budjettivaroin, ja siitä huolimatta väylämaksut ovat niin suuret, että suuret laivat ovat siirtyneet Viroon, eli kaikki apulantakuljetuslaivat ja tämän tyypin suuret laivat, mitkä ajoivat Kiinaan esimerkiksi Kotkasta apulantaa, eivät ajakaan enää Suomesta vaan Viroon tuodaan lasti, mikä menee sitten Venäjälle. Kysyn, millä tavalla tuleva ministeriön työryhmä aikoo suhtautua näihin väylämaksuihin. Me ainakin Kaakkois-Suomessa haluaisimme, että väylämaksuja alennettaisiin huomattavasti tai periaatteessa jopa poistettaisiin ne.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva liikelaitostamismalli ratkaisuineen, mitkä nyt valiokunnasta ulos tulivat, palvelee erinomaisesti mielestäni niitä tavoitteita, joita valiokuntakeskustelussa ja asiantuntijakuulemisessa tuli esille.

Kielikysymykseen haluaisin sanoa sen verran, että olen periaatteessa ed. Saarikankaan kanssa samaa mieltä, mutta kuultuamme luotseja paitsi asiantuntijoina myös kentällä heidän näkemyksensä oli kuitenkin vielä se, että esimerkiksi naapurimaan kommentteihin viitaten ja verraten kielikysymys ei ole vielä kypsä ratkaistavaksi englannin suhteen positiivisesti. Mutta siihen varmasti palaamme tulevaisuudessa, olen siitä samaa mieltä.

Yksi pieni asia eikä vaikuttava taloudellisestikaan oli myös käsittelyssämme valiokunnassa, mutta siitä ei mietintöön kirjausta tullut. Se käsitteli koulupurjealusten luotsausmaksuista vapauttamista erikoisesti tilanteissa, joissa järjestetään tällaisia isompia, ennakolta tiedettyjä tapahtumia. Toivon, että tämä saisi ministeriössä jossain vaiheessa jonkun ministeriön alla positiivisen vastaanoton, koska nämä tapahtumat ovat paitsi tärkeitä Suomelle, myöskin nuorten purjehduskoulutukseen tähtäävinä toimenpiteinä.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä kielikysymys on kyllä erittäin tärkeä. Haluan muistuttaa siitä öljyonnettomuudesta, joka viime talvena tapahtui eteläisellä Itämerellä Bornholmin saaressa. Siinä selvityksen perusteella syynä oli kielitaidon puute luotsin ja laivan päällikön välillä. Uskonkin, että meidän tulisi harkita tätä kielitaitokysymystä. Tiedän henkilökohtaisesta kokemuksesta, että kaikki ne luotsit, joita minä olen vuosien varrella käyttänyt, puhuvat englantia aivan riittävästi. Tämä ei voi olla se kysymys.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa herra puhemies! Ihan yleisesti ottaen täytyy todeta se, että mielestäni valiokunnan mietintö on selkeä ja siinä käsitellään tätä uudistusta monipuolisesti ja myöskin hyvin eri lähtökohdista. Tässä korostuu Suomelle tärkeän merenkulun kehittäminen ja muun muassa uudistuksen merkitys merenkulun turvallisuuden kannalta. Voi sanoa näinkin, että Merenkulkulaitoksen kehittämistä viranomaisena sekä tilaajavirastona pohditaan mietinnössä myös monipuolisesti. Myös liikelaitoksia, sekä Luotsaus- että Varustamoliikelaitoksen perustamista, käsitellään mielestäni hyvin kattavasti. Tietysti on myös ollut tärkeää, että henkilöstöpoliittiset vaikutukset on arvioitu hyvän henkilöstöpolitiikan sekä koko henkilöstön uusiin organisaatioihin siirtymisen kannalta.

Kaiken kaikkiaan voisin sanoa näin, että hallituksen esitys on saanut erittäin huolellisen käsittelyn ja tältä pohjalta selkeän tuen, koska mietintö oli siis yksimielinen. Voin sanoa näin, että kyllä valiokunta ansaitsee kiitokset siitä, että näin iso urakka on käsitelty huolella, mutta myös erittäin ripeästi. Tämähän liittyy siis budjettilakeihin, ja on hyvä, että saadaan tämä tästä kiireellisestä sumasta pois.

Nyt ainoa valiokunnan tekemä muutos koskee siis tätä Varustamoliikelaitoksen 2 §:n 1 momentissa lopussa olevaa lausetta, josta valiokunta on poistanut maininnan siitä, että valtioneuvosto antaa tarvittaessa määräyksiä liikelaitoksen ulkomaanliiketoiminnan laajuudesta ja riskienhallinnasta.

Voi sanoa, että tältäkin osin valiokunnan perustelu on aivan oikea. On tärkeää, että kun valtioneuvostolla on liikelaitosyleislain perusteella kattava mahdollisuus antaa kaikkia liikelaitoksia koskevia määräyksiä ja ohjeita, toimitaan yhtenäisesti yleislain säännöksen mukaisesti kaikkien liikelaitosten osalta. Todella voi sanoa, että valtioneuvostolla on siis kattava mahdollisuus tällaiseen toimintaan. Valtioneuvostolla on sama valvontavalta ja valtuutus kuin muiden liikelaitosten osalta, kuten valiokunta aivan oikein toteaa, joten ihan hyvä näin.

Valiokunnan mietinnössä kiinnitetään myös huomiota henkilöstön asemaan ja erityisesti siirtymiseen virkasuhteista työsuhteisiin. Siirtymisiin liittyvistä, muun muassa näistä luotsien työaikaa koskevista, yksityiskohdista tullaan neuvottelemaan henkilöstön kanssa, aivan kuten valiokuntakin mietinnössään toteaa.

Sitten turvallisuuskysymys, josta oli jo etukäteen lehdistössäkin suurta huolta. Merenkulun turvallisuus on ollut siis valiokunnan käsittelyssä esillä ja myös Merenkulkulaitoksen nykyisin sisäisesti eriytetyn merenkulkuosaston osalta. Tästä täytyy todeta ja aivan linjassa valiokunnan käsitysten ja mietinnön kanssa: Merenkulkuosastohan eriytettiin sisäisesti alun perin juuri siksi, että Merenkulkulaitos valvoo myös Merenkulkulaitoksen omia aluksia. Vuodenvaihteen jälkeen tätä rakenteellista ongelmaa ei siis ole. Tämä oli siis eriyttämisen syy ja peruste, ja tätä syytä ei siis enää ole vuodenvaihteen jälkeen.

Samalla totean sen, että merenkulun turvallisuustoiminnan kehittämiseksi on tärkeää, että se on selkeä osa koko virastoa, uutta Merenkulkulaitosta, nyt kun turvallisuustehtävän suhteen jääviysongelmia aiheuttaneet toiminnat on siirretty liikelaitoksiin. Turvallisuuden kokonaisuutta voidaan ja sitä tulee kehittää osana Merenkulkulaitoksen keskeistä toimintaa. On tässä tietysti se todettava, että meriturvallisuus on hyvin tärkeä ja näin sille voidaan taata riittävän suuret ja monipuoliset resurssit.

Täällä kiinnitettiin aivan oikein monessakin puheenvuorossa huomiota jääviysongelmiin ja siihen, että kun uutta johtokuntaa nimitetään, näihin jäsenten jääviysongelmiin on todella paneuduttava. Tämä on ihan oikea havainto. Tässä voi tietysti sen vaan todeta, että nyt tämän uuden organisaatiouudistuksen myötä uuden Merenkulkulaitoksen johtokunnan kokoonpano kokonaisuudessaan tulee siis tarkasteltavaksi. Ilman muuta näen asian niin, että kun tätä uutta johtokuntaa kootaan, sen lähtökohta on se, että nyt meillä on siis erilainen organisaatio. Se kootaan niistä lähtökohdista, ja voin sanoa sen, että näihin jääviysongelmiin, ihan näidenkin evästysten myötä, tulemme kiinnittämään huomiota.

Sitten lausumasta: Valiokunnan mietintöön siis sisältyy ehdotus lausumaksi, joka koskee näitä väylämaksuepäselvyyksiä. Tähän voin sanoa sen, että kyllähän näitä on selvitelty jo aiemminkin ministeriössä ja jos kohta aiemmin myös valiokunnassa eri asioihin liittyen. Omasta puolestani voin vaan todeta sen, että tähän valiokunnan lausumaehdotukseen liittyen minä olen tänään kirjeelläni pyytänyt Merenkulkulaitokselta kahden viikon kuluessa tästä lausunnosta selvitykset ja sellaiset tarvittavat toimenpide-ehdotukset, joitten pohjalta voidaan lähteä selvittämään väylämaksuihin liittyviä epäselvyyksiä. Tässä tietysti voisi todeta senkin, että valiokuntahan ei ihan täsmällisesti sano sitä, mitä nämä epäselvyydet ovat, mutta lähden siitä, että epäselvyydet selvitetään. Se on se lähtökohta. Tämä selvitetään niin kattavasti kuin ikinä mahdollista. Valiokunnan lausumaehdotukseen, kun se täällä hyväksytään, tulemme suhtautumaan riittävällä vakavuudella. Näin tässä voi sanoa.

Vielä voi tässä tietysti sen todeta, että kun selvitystyö on Merenkulkulaitoksessa ollut jo siis vireillä eri tavalla ja kun me vielä tätä nyt kiirehdimme, niin voin sanoa näin, että uskon, että tämä asia tulee selvitettyä, ja pidän tärkeänä tietysti sitä, että kun hallinto tällä tavalla nyt uudistetaan ja selkiinnytetään ohjausmallien, vastuiden, valvonnan ja myös johtamisen tasolla, niin on hyvin tärkeää, että joka suhteessa lähtisimme puhtaalta pöydältä liikkeelle.

Täällä on tuotu esille tähän liittyviä asioita, muun muassa ed. Tiusasen puheenvuorossa kysymys monitoimimurtajista ja siitä viivästyksestä, mitä voisi aiheutua tästä organisaatiouudistuksesta. Minä en nyt kyllä ihan yhtäläisyyttä näe tähän organisaatiouudistukseen monitoimimurtajien aikataulun suhteen. Voin vain todeta sen, että hallitusohjelman mukaisestihan monitoimimurtajia selvittämään asetettiin työryhmä, jota johtaa kansliapäällikkö Hautojärvi. Tämä työryhmä asetettiin liikenneministeriöstä, ja tästä on juuri ilmestynyt välimietintö. Se seikka, mikä kenties tätä hankintaa sitten niin sanotusti viivästyttää, on se, että tässä on tietysti aika tavalla pohtimista jo tämmöisen monitoimimurtajan teknisten mahdollisuuksien ja kulkumahdollisuuksien ja näiden suhteen, koska monitoimimurtaja on ihan erilainen kuin joku toisenlainen alus. Mutta kyllä näihin, totta kai, pitää kiinnittää huomiota ja viivästykset ja mahdolliset aikataulut pitää ottaa huomioon.

Tässä vielä voisi todeta, kun ed. Kuosmanen kysyi tästä lauttaliikelaitoksesta, että kyllähän se on esillä ollut. Se alkuperäinen esitys ja monta luonnosta lähti siitä, että lauttaliikelaitos olisi myös osa tätä esitystä, mutta näinhän ei siis ole. Lähdemme siis toisenlaisella mallilla, ja syy lyhyesti sanottuna oli se, että kun lauttaliikelaitos olisi perustettu Tiehallinnon losseista ja näistä yhteysaluksista, eräs lähtökohta oli se, että Tiehallinnon organisaatiossa on vielä kyse niin sanotusta siirtymävaiheesta, ja tässä tilanteessa kaikin tavoin näemme parhaaksi sen, että lähdemme liikkeelle näillä liikelaitoksilla.

Täällä tuli esille myös jäänmurtajien sijoituspaikka. Tästä voisi todeta sen, että niiden jäänmurtajien, jotka Helsingissä nyt tällä hetkellä ovat, vuokrasopimus päättyy 2004 lopussa ja sitten järjestetään kilpailu siitä, mihinkä nämä jäänmurtajat sitten voidaan sijoittaa.

Arvoisa puhemies! Voisin vaan todeta sen, että kyllä näin on, että merenkulun parissa riittää työtä. Merenkulku on erittäin tärkeä Suomen kilpailukyvyn ja myös koko elinkeinoelämän kannalta. Vielä korostan, että valiokunta on tehnyt erittäin hyvää työtä tässä asiassa, ja haluankin korostaa, että nyt on hyvin tärkeää se, että saamme tämän organisaation sellaiseksi rakenteeltaan, että se takaisi hyvät ja toimivat edellytykset merenkulun haasteiden toteuttamiseksi.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama kommentti käytyyn keskusteluun.

Olen aivan vakuuttunut siitä, että ed. Saarikangas kyllä täällä tietää, mistä puhuu. Kun oikein tarkoin luetaan mietintöä, niin kyllähän täällä valiokunta hyvin selkeästi avaa tavallaan ikkunan englannin kielen käyttöönotolle myöskin luotsauskielenä sillä tavoin, että tarkoitus ei olekaan, että se korvaa suomen tai ruotsin kielen, vaan tulee yhdeksi kansainväliseksi luotsauskieleksi, mitä ed. Saarikangaskin tässä tarkoittaa. Tässä nyt vaan varmasti on niin, että nyt haluttiin loppuun asti varjella sitä kokonaisuutta, mikä tässä lakivalmistelussa syntyi, jonka kokonaisuuden keskeisenä elementtinä oli sitten henkilöstöjärjestöjen yhteinen näkemys. Tässähän eräällä tavalla vähän jäljet pelottavat.

Ed. Kuosmanen täällä kehui, että oli tärkeää, että vihdoinkin saadaan aikaan liikelaitos. Varmasti näin on, että se on tärkeää. Mutta kyllä täytyy myöskin sanoa, että ministeri Luhtasen kädenjälki tässä lakivalmistelussa on aivan eri näköistä, kuin mitä on ollut viime vuosina toteutetuissa liikelaitosmalleissa. Ne ongelmat, mitä joudutaan vaikkapa Tieliikelaitoksen tiimoilta kaiken aikaa selvittelemään tänä päivänä, olivat sen kaltaisia, että tiettyä varovaisuutta varmasti monella taholla ja epäluuloa, jopa pelkoakin, tunnettiin tätä uudistusta kohtaan, mistä nyt puhumme. Siinä katsannossa oli hyvin tärkeää tämä kokonaisuus synnyttää ja viedä se kokonaisuudessaan eteenpäin ja toteuttaa siltä pohjalta.

Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä tästä ponnesta ja sen taustasta. Taustallahan on juuri se, että nimenomaan kun väylämaksuja on jäänyt perimättä siitä johtuen, että jääluokkaselvityksessä oli epäselvyyksiä ja siinä määrittelyssä. Vaikka tehtiin jälkiperintää, niin me tiedämme oikein hyvin, että eivät kaikki toimijat ole olleet samalla viivalla. Jos näin toimijat itse sen kokevat, niin silloin me hyvin tiedämme, että siellä on tavattoman paljon sellaista epäselvyyttä, että on hyvä, niin kuin tässä käytettiin ilmaisua, putsata pöytä.

Sillä tavoin kiinnitin myönteisesti, arvoisa puhemies, huomiota ministerin toteamukseen, että tänään on asiaa koskeva kirjelmä lähtenyt liikkeelle, ja toivon, että ministeri ottaa todellakin vakavasti tämän valiokunnan lausumaehdotuksen.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vuodesta toiseen rannikon satamien meriväyliä joudutaan syventämään, ja lasku on miljoonia euroja vuodessa. Kysyn ministeri Luhtaselta, että nyt kun Merenkulkulaitoksesta tulee viranomaistoimija ja tavallaan näitten väylien rakennuttaja, onko siellä sen verran viisautta, että kun nämä väylän rakentamisurakat kokonaisurakkana annetaan, urakoitsijalta edellytettäisiin, että se väylä — vaikka nyt 10 metriä syvyydeltään — toimisi seuraavat kymmenen vuotta, että siihen urakkaan sisältyisi tämä huolto urakoitsijalta. Tämmöinen epäkohta pitäisi poistaa, koska kustannusvastuu kuitenkin väylistä on ja sitten se vaikeuttaa merenkulkua sillä tavalla, että laivat rupeavat kiertämään Suomen satamia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan tuohon ed. Kuosmasen huomioon se, että etenkin sellaisissa satamissa kuin vaikkapa Kotka, joka on joen suistossa, kyllä pitää ruopata väyliä koko ajan johtuen joen tuomista sedimenteistä.

Mutta vielä itse tähän asiaan, mihinkä ministeri viittasi, siis monitoimimurtajaan ja sen ominaisuuksiin. Mielestäni on erittäin hyvä, että tuo väliraportti on ollut laajassa jakelussa, mikä liittyy tämän toimikunnan työhön. On kuitenkin tärkeätä, että ne varustetaan mahdollisimman hyvätasoisesti, ja ympäristöministeriön puolelta on kiinnitetty huomiota nimenomaan tähän varustelutasoon ja sen tärkeyteen. Se nostaa hintaa luonnollisesti, mutta tosipaikan tullen, jota me kukaan emme halua, mutta josta kaikki tietävät, että se vielä tulee, on kiinni hyvin paljon kapasiteetista, nopeudesta, että mahdollisimman nopeasti pystytään perusteellisesti estämään öljyvahingon laajeneminen. Se on se ykkösasia, ajan voittaminen ja nopeus ja tehokkuus. Ne ovat niitä avainsanoja todella. Tässä toivon, että liikenneministeriö ja ympäristöministeriö pystyvät hyvin toimimaan ja hyvätasoisen hankkeen käynnistämään toteutukseen saakka.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Siitä, mikä tulisi olla linjaluotsauksen kieli, onko se englanti vai ruotsi taikka suomi, toteaisin, että kun tavattiin tässä satamajohtajia ja siellä kyselin heiltä, niin kyllä he kaikki olivat sitä mieltä, että sen pitäisi olla englanti, niin kuin täällä ed. Saarikangas totesi. Mutta valiokunnassa kuultiin näitä asioita ja todettiin, että siihen ei ehkä tällä hetkellä olla vielä valmiita. Luotsit varmaan suosivat ruotsia, he ovat rannikkoseudulta ja tällaista lukkarinrakkautta on. Minunkin mielestäni tulisi lähiaikoina päätyä siihen, että se on englanti. Yksi kieli on turvallisin kieli. Jos siellä on kolmea neljää kieltä, niin ei tiedä aina kenen kanssa puhuu.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tähän kielikysymykseen haluan vain todeta sen, että kun perusteluksi mainittiin, että päädyttiin tällaiseen ratkaisuun, jotta järjestöt olisivat tyytyväisiä, niin eihän tämä voi olla lainlaadinnan lähtökohta, vaan eiköhän tässä ole turvallisuus, joka tulee ottaa huomioon. Suomi on kansainvälisen järjestön Imo:n jäsen, ja siellä velvoitetaan, että niillä aluksilla, jotka tulevat meidän satamiin, tulee olla asianmukainen luotsaus, ja niin kuin totesin, valtaosa Suomen satamissa käyvistä laivoista ei purjehdi Suomen eikä Ruotsin lipun alla, vaan siellä on englanti tai joku muu kieli vallitseva.

Arvoisa ministeri Luhtanen, tästä jäänmurtajakysymyksestä: En kyllä jaksa oikein hyväksyä perusteluksi sitä, että tämä murtaja, joka nyt tulee kyseeseen, on niin erilainen. Telakka Helsingissä teki keväällä sopimuksen Venäjälle monitoimiöljynkerääjä-jäänmurtajasta, ja minä uskon, että se on varmasti sen teknologian kehityksen mukainen. Tämä työryhmä kyllä tekee sen, että ruohon kasvaessa lehmä kuolee.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Asia on juuri näin, että Suomessa varmasti pystytään tekemään ja nopeasti ja tehokkaasti. Nyt kuitenkin työryhmä on vasta tehnyt välimietintönsä. Minun henkilökohtainen kantani ja totta kai käsitykseni on se, ja tulen siitä myös sanomaan tarvittaessa, että meillä Suomessa on nimenomaan erittäin hyvää ammattitaitoa, osaamista ja korkeata teknologiaa tehdä tämän kaltaiset alukset varmasti parhaiten, paremmin kuin missään muualla, ja näin pitäisi tehdä, koska se voisi olla meille vientivaltti muun muassa. Tarkoitin sitä näin, että tämä työryhmä tietysti pohtii ja valtiontalouden kannalta näitä joutuu pohtimaan moneltakin näkökulmalta, esimerkiksi siltä, että joku monitoimimurtaja vaatii erilaiset väyläsyvyydet kuin pelkkä öljyntorjunta-alus. Tämän kaltaisia asioita näissä joudutaan ottamaan huomioon, ja ne vaikuttavat tähän kokonaisuuteen ja käyttöisyyteen. Toivon todella, että voisimme mahdollisimman pikaisesti tehdä päätökset tästä monitoimimurtajasta, ihan ehdottomasti.

Mutta ed. Kuosmasen kysymykseen en osaa vastata muuta kuin sen, että täytyy vaan luottaa, että meillä on sitä asiantuntemusta ja osaamista ja taitoa myös silloin, kun näitä sopimuksia tehdään, ja myös luottamusta, että sopimuksessa pysytään ja tehdään kunnollista. Siinähän ed. Kuosmanen on itse avainasemassa.

Yleiskeskustelu päättyy.